Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2018. Lain työllistymistä edistävän palvelun määritelmää koskeva säännös tulisi kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ehdotettuja muutoksia tarkastellaan perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuutta, 18 §:n oikeutta työhön ja elinkeinonvapautta sekä 19 §:n oikeutta sosiaaliturvaan koskevan perusoikeussääntelyn kannalta. Hallitus katsoo, että esitykseen sisältyvää ikärajaa ei ole pidettävä perustuslain vastaisena. Asian periaatteellisen merkityksen takia hallitus pitää kuitenkin suotavana, että asiasta pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Muutoksen tavoitteena on parantaa työttömien mahdollisuuksia opiskella ja edistää työllistymisen ja yritystoiminnan aloittamisen edellytyksiä.

Nykyisin päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, ellei opinnoissa ole kysymys työ- ja elinkeinotoimiston tarkoituksenmukaiseksi harkitsemasta työvoimakoulutuksesta taikka työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta. Hallituksen esityksessä työttömyysturvalain sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuteen opintojen estämättä, jos työnhakija on täyttänyt 25 vuotta, opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta ja opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa (ehdotettu työttömyysturvalain uusi 2 luvun 10 a §, lyhytkestoiset opinnot). Työttömällä säilyisi opintojen aikana työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvollisuus hakea ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä hänelle tarjottaessa.

Työttömyysturvassa on kysymys perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta perusturvaetuudesta, ja työttömyysturvalailla toteutetaan perustuslaissa jokaiselle taattua oikeutta perustoimeentulon turvaan työttömyyden perusteella. Työttömyysturvaetuudella opiskelu liittyy myös perustuslain 18 §:n 2 momentissa julkiselle vallalle asetettuun velvollisuuteen edistää työllisyyttä ja pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön ja perustuslain 16 §:n 2 momentissa julkiselle vallalle asetettuun velvollisuuteen turvata yksilöille mahdollisuus kykyjään ja erityisiä tarpeitaan vastaavaan perusasteen jälkeiseen opiskeluun sekä muuhun itsensä kehittämiseen. Esitys on merkityksellinen myös perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuutta koskevan perusoikeussääntelyn kannalta. Kysymys on ennen kaikkea siitä, ovatko lyhytkestoiseen opiskeluun liittyvät rajoitukset työttömyysetuuden saamiselle hyväksyttäviä perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta.

Perustuslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu työllisyyden edistäminen merkitsee yhtäältä sitä, että julkinen valta pyrkii turvaamaan jokaiselle oikeuden työhön, ja toisaalta sitä, että julkisen vallan tulee pyrkiä estämään pysyvästi työtä vailla olevien ryhmän muodostumista (ks., s. 68,, s. 2,, s. 1—2).

Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan muun muassa työttömyyden perusteella. Perusoikeusuudistuksen esitöiden ja perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan perustoimeentuloturvasta huolehtiminen edellyttää sosiaaliturvajärjestelmien laatimista siten kattaviksi, ettei niiden ulkopuolelle jää väliinputoajaryhmiä (ks., s. 70 ja, s. 2 ja siinä mainitut lausunnot). Perustuslakivaliokunnan käytännössä on toisaalta vakiintuneesti katsottu, ettei perustuslaki sinänsä estä asettamasta ehtoja perustoimeentuloa turvaavan etuuden saamiselle (ks., s. 3—4 ja siinä mainitut lausunnot).

PeVL 27/2009 vp

Perustuslakivaliokunnan käytännössä ikärajaa on perusteltu erityisesti nuorisotyöttömyyden erityisongelmilla (, s. 2,, s. 6,, s. 1—2). Perustuslakivaliokunta on todennut, että ikärajan tarkoituksena on ehkäistä tilannetta, jossa suurin osa peruskoulun tai lukion päättäneistä rekisteröityisi työnhakijaksi ja pyrkisi saamaan opiskelujensa ajalta opintotukea korkeampaa työttömyysetuutta (ks., s. 2). Valiokunta on todennut myös, että sääntelyllä ei muuten ole vaikutusta alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysturvaan ja että heille säilyisi mahdollisuus tulla valituiksi työvoimapoliittiseen koulutukseen, jonka ajalta heille maksetaan työttömyysetuutta. Valiokunta piti ikärajasääntelyä hyväksyttävä, mutta piti esityksen jonkinlaisena puutteena sitä, että ikärajan asettamista nimenomaan 25 ikävuoteen ei juurikaan edes pyritty perustelemaan. Valiokunnan mukaan hallituksen on tämäntyyppisen sääntelyn yhteydessä tuotava selkeästi esille kaikki ne perusteet, joiden vuoksi se katsoo erityiskohtelun olevan 6 §:n valossa perusteltua ja hyväksyttävää (, s. 2—3).

HE 178/2009 vp

Perustuslakivaliokunta katsoo, että hallituksen esityksen sisältämä 25 vuoden ikäraja ei ole ristiriidassa perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen kanssa.