Eduskunnan puhemiehelle
Helsingin sanomat uutisoi lasten koulutien vaarallisuudesta (HS.2.10.2018).
Artikkelissa kerrottiin, että lapsille sattuu paljon liikenneonnettomuuksia koulujen läheisyydessä ja toisena osapuolena on lähes aina auto. Usein onnettomuus sattuu suojatiellä. Suomen peruskoulujen läheisyydessä on vuosina 2010—2017 menehtynyt 10 peruskouluikäistä lasta ja nuorta ja loukkaantunut yli tuhat lasta. Luvut ovat järkyttäviä ja vaativat heti pikaisia toimia yhteiskunnalta. Lasten koulutien turvallisuuden eteen on tehtävä kaikki mahdollinen.
Koulutien turvattomuus on yhteiskunnan huolimattomuutta. Suomessa on edelleen myös alueita, joilta puuttuu kevyen liikenteen väyliä. Tämä on kestämätöntä. Turvallista ja toimivaa liikenneinfraa tulisi rakentaa tasapuolisesti ympäri maata. Jos turvallisuutta halutaan oikeasti parantaa, keinoja kyllä on: peltipoliiseja, jotka ovat toiminnassa 24/7, stop-merkit, suojateiden edustan ajohidasteet, ajonopeuksien madaltaminen, ali- tai ylikulkujen rakentaminen, koulun piha-alueiden riittävät auto- ja autojen kääntöpaikat, kadunvarsien ja erityisesti suojateiden alueen reunuskasvillisuuden poistaminen ja ajonäkyvyyden parantaminen sekä raskaan liikenteen ohjaaminen kulkemaan muuta kautta. Myös talvikunnossapitoa ylläpitävän kaluston liikkumisen kellottaminen olisi huomioitava. Hyvin usein talviaikaan näkee, miten pieni lapsi väistelee suojatien laidassa suurta aurauskalustoa. Pienet kulkijat väistelevät liikenteessä paitsi autoja myös pyöräilijöitä. Pyöräilijöitä on liikenteessä yhä enemmän, ja heidän ajonopeutensa ovat lisääntyneet. Joka toisen pyöräilijän on tutkittu myös ajavan ns. pimeässä eli ilman valoja, selviää Liikenneturvan seurannoista (26.9.2018 Keskisuomalainen).
Koulujen ja päiväkotien ympäristössä tapahtuvien ylinopeuksien sakottaminen on myös tuntuva keino saada kaahailijat kuriin. Sakko voisi rapsahtaa pienestäkin ylinopeudesta. Valvontakameroilla taasen saadaan päin punaisia ajavat kiinni. Päin punaisia ajoa ei vahdi kukaan koulutiellä. Myös liikenteenvalvontajärjestelmät ja valvontakamerat ovat pääväylillä, vaikka valvontaa pitäisi ohjata sinne, missä sitä todella tarvittaisiin. Lasten turvallisen koulutien varmistaminen on parasta ennaltaehkäisyä vahinkoja torjuttaessa. Ennaltaehkäisy tuo inhimillistä hyvinvointia, mutta myös taloudellisia säästöjä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy parantaakseen kouluteiden liikenneturvallisuutta Suomessa ja
millaisena hallitus näkee kevyen liikenteen väylien riittävyyden ja miten hallitus varmistaa niiden kattavuuden kaikkialla Suomessa?