Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta (InvestEU-ohjelma)

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus Valtioneuvoston kanta

InvestEU:lla yhdistettäisiin yhtenäiseksi investointiohjelmaksi kaikki nykyiset EU:n rahoitusinstrumentit. Sillä korvattaisiin kuluvalla kehyskaudella käytettävissä olevat eri politiikka-alojen rahoitusinstrumentit. Rahoitusinstrumenteilla täydennetään avustusmuotoista rahoitusta erityisesti koheesiopolitiikassa sekä tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa.

Rahoitusinstrumenttien käyttöä perustellaan muun muassa niiden mahdollisuudella aktivoida mukaan yksityistä pääomaa ja siten vipuvaikutuksen avulla saada niukoilla julkisilla varoilla aikaan enemmän. Lainojen tullessa maksetuiksi takaisin ja takausten vapautuessa instrumenttien pääoma ja mahdollinen tuotto palautuisivat takaisin uudelleen käytettäviksi, mikä lisäisi rahoituksen tehokkuutta. Rahoitusinstrumenttien käytön odotetaan myös vähentävän riippuvuutta tukirahoituksesta.

Tavoitteena on, että houkuttelemalla yksityisiä ja julkisia investointeja InvestEU-rahasto voisi tulevan rahoituskehyskauden aikana saada aikaan yli 650 miljardin euron investoinnit unionissa. Komissio mukaan keskeisintä ei kuitenkaan ole tämän euromääräisen tavoitteen saavuttaminen vaan se, että toteutetaan taloudellisesti kannattavia ja EU:n politiikkatavoitteita tukevia projekteja.

Ehdotuksen mukaan se tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Asetus olisi sitova kokonaisuudessaan ja se olisi jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta.

Valtioneuvosto pitää komission esitystä InvestEU-rahastoksi mielenkiintoisena ja lähtökohtaisesti kannatettavana. Uudenlainen rahoitusväline voisi mahdollistaa tehokkaan investointien tukemisen vähäisemmällä EU-rahoituksella, kun tuki olisi avustusmuotoisen rahoituksen sijaan laina- ja takausmuotoista. Valtioneuvosto pitää kannatettavana erityisesti ajatusta EU:n rahoitusvälineiden yksinkertaistamisesta sekä niiden hallinnon yhdenmukaistamisesta ja keventämisestä.

Valtioneuvosto katsoo, että InvestEU-ohjelmaa koskevissa neuvotteluissa tulisi kiinnittää erityistä huolta erilaisten vivutusinstrumenttien yhdistämisestä aiheutuvien kokonaisvaikutusten ja -riskien arvioimiseksi. Valtioneuvosto pitää lisäksi tärkeänä varmistaa, että kasvava rahoitusvälineiden käyttö ja niitä koskevan joustavuuden lisääminen eivät heikennä EU-varojen käytön ja hallinnoinnin läpinäkyvyyttä.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että rahoitusinstrumenttien käytön tulee perustua markkinoiden systemaattiseen analyysiin. Siltä osin kuin markkinapuutteita ilmenee, julkisen toiminnan ensisijaisena tavoitteena tulee olla yksityisen rahoituksen aktivoiminen markkinapuutealueelle. Mikäli analyysien perusteella voidaan todeta, että investoinnit saavat markkinoilta rahoitusta eikä epätyydyttävää investointitilannetta tai muuta markkinapuutetta voida uskottavasti osoittaa, varsinkaan suurten investointihankkeiden rahoitukseen ei julkista rahoitusta tulisi suunnata.

Instrumenttien tulee olla joustavia, mutta kuitenkin rajatun kokoisia ja määräaikaisia. Instrumentteja suunniteltaessa tulisi tehdä huolellisia arvioita niiden vaikuttavuudesta ja vaikutuksista markkinoihin. Rahoitusinstrumenttien käytön tulisi olla mahdollisimman markkinaperustaista eikä niiden toimintaan tulisi liittää maa- tai aluekohtaisia kiintiöitä.

Julkisen rahoituksen kasvattamiseen liittyy riski markkinoiden vääristymisestä ja yksityisen rahoituksen syrjäyttämisestä. Tästä syystä valtioneuvosto painottaa sitä, että rahaston toiminnasta tulisi määräajoin laatia riippumattomia arvioita vääristymien ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Valtioneuvoston mielestä Suomen näkökulmasta on tärkeää, että ohjelman hallintorakenteessa ja päätöksenteossa varmistettaisiin kaikkien jäsenvaltioiden tasavertaiset mahdollisuudet osallistua tehokkaasti päätöksentekoon. Epätervettä kilpailuasetelmaa EIP-ryhmän sekä muiden vastaavien kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden ja komission välillä tulee välttää.

Valtioneuvosto pitää huolestuttavana sitä, että esityksellä saatettaisiin luoda rinnakkainen organisaatio, jonka lisäarvo suhteessa EIP-ryhmän nykyiseen toimintaan ei olisi selkeä. Tämä ei olisi perusteltua tai kustannustehokasta, vaan olisi omiaan hämärtämään EU:n toimielinten ja toimijoiden vastuualueiden rajoja.

Komission ehdotuksen mukaiseen rahoituksen mitoitukseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvotteluiden kokonaisuutta.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

U 45/2018 vp

InvestEU-ohjelmalla yhdistettäisiin yhtenäiseksi investointiohjelmaksi nykyiset EU:n rahoitusinstrumentit. Tavoitteena on saada aikaan yli 650 miljardin euron investoinnit aktivoimalla yksityistä pääomaa ja hyödyntämällä julkisia rahoitusinstrumentteja. Ajatuksena on, että entistä vähäisemmällä rahoituksella voitaisiin vipuvaikutuksen myötä saada aikaan tehokkaita investointeja, kun tuki olisi avustusmuotoisen rahoituksen sijaan laina- ja takuumuotoista. Kyse on siten riskinjaosta julkisten ja yksityisten rahoittajien välillä. Ehdotuksen taustalla ovat osaltaan ESIR-rahoituksesta saadut myönteiset kokemukset. Nyt esitetyn kaltainen lainoihin ja takuihin perustuva rahoitus ei toisaalta sellaisenaan poista tarvetta käyttää myös tuki- ja avustustyyppistä rahoitusta.

Talousvaliokunta suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen yhdistää EU-rahoituksen välineitä ja yksinkertaistaa niiden hallintoa. EU:n tukemat rahoitusohjelmat ja välineet muodostavat tällä hetkellä sekä yritysten että välittäjäorganisaatioiden näkökulmasta sekavan kokonaisuuden. Tältä kannalta hallinnon yksinkertaistaminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen on perusteltua. Nyt käsiteltävä ehdotus voi oikein toteutettuna tarjota toimivan välineen työllisyyden, investointien ja innovaatioiden vauhdittamiseksi ja siten myös kohdistaa EU:n rahoituskehyksiä oikeansuuntaisesti ja EU:n politiikkatavoitteiden mukaisesti.

Talousvaliokunta pitää keskeisenä, että nyt ehdotetun kaltaisen rahoituksen tavoitteena tulee olla markkinapuutteisiin vastaaminen. Kasvuun ja uudistuksiin suuntautuvasta rahoituksesta on edelleen pulaa erityisesti pk-sektorilla. Markkinaehtoinen rahoitus ei kattavasti täytä esimerkiksi sellaisia tarpeita, jotka liittyvät toimintaansa aloittaviin, innovatiivisiin ja nopeasti kasvaviin yrityksiin. Yritykset voivat toimia aloilla, joilla vakuuksia on luontaisesti vähän. Julkisten rahoitusvälineiden tarpeeseen ovat osaltaan vaikuttaneet myös finanssikriisi ja finanssialan sääntely. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, ettei julkinen rahoitus vääristä markkinoita tai muodostu tosiasialliseksi edellytykseksi yksityisen rahoituksen saamiselle tilanteissa, joissa rahoitusta olisi muutoin saatavilla.

Huolimatta tavoitteista yhtenäistää ja yhdenmukaistaa nykyistä rahoitusinstrumenttien kirjoa ehdotuksen vaikutukset eri toimijoiden keskinäiseen työnjakoon ja päätöksentekoon ovat osin ristiriitaisia. Kysymyksiä herättää esimerkiksi se, miten ehdotus suhteutuisi Horisontti Eurooppa -ohjelmaan sisältyvään, Euroopan innovaationeuvoston toimeenpanemaan blending-rahoitukseen. Samoin epäselvyyksiä jää InvestEU-ohjelman ja Euroopan investointipankkiryhmän (EIP) toiminnan suhteeseen. Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kannassa ilmaistuun huolenaiheeseen siitä, että esityksellä saatettaisiin luoda EIP-ryhmän kanssa rinnakkainen organisaatio. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että nyt esitetyn kaltaisessa rakenteessa päätösvaltaa keskitettäisiin komissiolle ja riippumattomille asiantuntijoille. Vaikka tällä voitaisiinkin saavuttaa tehokkuushyötyjä, etenkin pienten jäsenvaltioiden vaikutusmahdollisuudet voisivat vähentyä verrattuna nykytilaan. Talousvaliokunta pitää tärkeänä turvata EIP-ryhmän rooli myös jatkossa ja varmistaa, että pienempien maiden kansallisilla toimijoilla on jatkossakin mahdollisuus toimia rahoituskumppaneina.