Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen  hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tästä asiasta keskusteltiin lyhyesti lähetekeskustelussa, ja käytin siinä puheenvuoron. Silloin ministeri oli paikalla, ja ajattelin, että nyt vielä tuon lisää näkemyksiäni tähän, koska ajattelen, että Singaporen merkitys voi hyvinkin kasvaa tulevaisuudessa ja tällä alueella on nähtävillä myös hyvin mielenkiintoisia kehityskulkuja. Aluehan on ylipäätänsä kehittynyt hyvin voimakkaasti vuosikymmenten ajan, ja sillä on Kaakkois-Aasiassa, Itä- Aasiassa jo satoja miljoonia ostovoimaisia kuluttajia. Teknologia on kehittynyt, ja jo pitkään on ollut hyvin paljon valmistusta varsinkin Kaakkois-Aasian Helmijoen suistossa ja sen ympäristössä.

Singaporen asema on sikäli mielenkiintoinen, että perinteisesti on ollut kaksi samanlaista kaupunkia, jotka ovat kilpailleet siitä, mitkä ovat keskeisimmät hubit tällä alueella, ikään kuin sillanpääasemassa. Siinä on ollut Singapore ja toisaalta Hongkongin erityishallintoalue, ja molemmat ovat olleet pitkäänkin logistiikan keskuksia, maailman suurimpia satamia, finanssikeskuksia ja tuottaneet paljon palveluliiketoimintaa ja myös olleet teknologisesti hyvin, hyvin kehittyneitä. Ne ovat myös kummatkin suurin piirtein samankokoisia — Singapore on alle tuhat neliökilometriä ja Hongkong on jonkun verran sen päälle — ja kummallakin on samankaltaista historiaa ihan 1800-luvulta. Mutta nyt kun ajattelee tässä, niin nyt toivottavasti pääsee pois pandemiasta, ainakin sen pahimmista vaiheista, ja samaan aikaan teknologisesti tapahtuu hyvin paljon. Eli molemmat paikat ovat panostaneet hyvin voimakkaasti teknologiaan, esimerkiksi digitalisaatioon ja bioteknologiaan, ehkä erilaisia läpimurtoja tapahtuu, mutta nyt kun ajattelee esimerkiksi Hongkongin tilannetta, niin siellä on ollut myös paljon erilaista poliittista kuohuntaa. Ja sitten herää se kysymys, mikä vaikutus tällä kaikella ja sillä, mikä näiden alueiden välinen kilpailu keskenään tulee olemaan, tulee olemaan sääntelyyn. Siinä on paljon muitakin kaupunkeja, esimerkiksi Shanghai ja Busan Etelä-Koreassa. Nämä eivät ole kaksi ainoata paikkaa, mutta tavallaan ne ovat olleet toistensa kilpailijat. Ja nyt minä ajattelen, että Singaporen merkitys voi korostua tässä. Nytten 2021, kun mitattiin Index of Economic Freedom — eli kuinka vapaita alueet ovat — niin Singapore oli muun muassa ykkönen tässä. Singapore on hyvin paljon nyt panostanut erilaiseen fintechiin ja ottanut sieltä etunojaa, ja tässä kannattaa nyt olla aika hereillä.

Haluan loppuun vielä kiinnittää huomiota esimerkiksi näihin älykaupunkihankkeisiin, [Puhemies koputtaa] joita Singapore on tehnyt muun muassa Shenzhenin kanssa. Suomessakin esimerkiksi Tampereella on erilaisia älykaupunkihankkeita, ja meidän todellakin kannattaisi katsoa, miten he tekevät asioita, [Puhemies koputtaa] koska he ovat hyvin edistyksellisiä. — Kiitoksia.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tästä ei ollut tarpeen esittelypuheenvuoroa pitää aluksi, mutta haluan nostaa muutaman asian tästä nyt kuitenkin esille, jotta tästä Singaporen sekä EU:n ja jäsenvaltioiden välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta tulee oikea mielikuva kaikille ulkopuolisille, jotka ovat tästä asiasta kiinnostuneita.

Se, miksi Suomi tekee tällaisia sopimuksia tai yhtyy näihin EU-sopimuksiin, johtuu yksinkertaisesti siitä, että tällaiset kahdenväliset sopimukset hyödyttävät Suomea siinä kuin koko EU:ta. Meidän täytyy muistaa se, että Singapore on ihan merkittävä kaupallinen yhteistyökumppani Suomelle. Meillä oli vientiä vuonna 2020 Singaporeen 200 miljoonan euron edestä ja tuontia sieltä Suomeen oli 114 miljoonaa euron edestä. Tällä sopimuksella pyritään lisäämään tätä yhteistyötä enemmän EU:n tasolla ja Suomenkin tasolla.

Meillä on Singaporen kanssa paljon asioita, jotka ovat meille eurooppalaisille tärkeitä. Esimerkkinä tässä turvallisuusyhteistyön osalta: me tiivistetään sitä ja edistetään molempien osapuolien sisäistä turvallisuutta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että täällä on maahanmuuttoa koskevaa ja vapaata liikkumista koskevia sopimuksia, joissa pyritään ehkäisemään laitonta maahanmuuttoa niin Euroopan suuntaan kuin Singaporen suuntaan. Lisäksi tässä pyritään toimimaan terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden osalta siten, että torjutaan näitä toimenpiteitä yhteisillä hankkeilla, ja myös asevalvontakysymyksissä on paljon yhteisiä tavoitteita saavutettavana.

Vielä haluan nostaa esille sen, että meillä on myös tämän järjestäytyneen rikollisuuden torjumisen lisäksi myös vakavien rikosten rankaisemattomuuden ehkäisemiseen sekä huumausaineita koskevia yhteistyöhankkeita, joita meidän pitää saada edistettyä.

Viimeisimpänä täytyy sanoa se, että tämä auttaa meidän kaupan lisäämistä Euroopan unionin ja Singaporen välillä, ja niiden edellytysten tukemista monikeskeisen kauppajärjestelmän lujittamiseksi näiden avulla pystytään edistämään. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tiedän, että eduskunnassa on varmasti paljon minua enemmän matkustelleita henkilöitä, eikä tässä mitään henkilökohtaista matkaraporttia ole tarkoitus esittääkään, mutta kiitän tässä edustaja Puistoa ja edustaja Niikkoa hyvistä puheenvuoroista. Kävi nimittäin niin, että juuri ennen kuin tämä koronapandemia alkoi — se on edellisin ulkomaanmatkani, jonka olen tehnyt, ja toki aivan siviilissä omalla kustannuksellani — oli kymmenen päivän Singaporen matka tammikuussa 2020. Olin melko huolellisesti valmistautunut tähän matkaan ja sopinut myös aikaisemman työni kautta kaksi vierailua siellä huippusairaaloihin sekä terveysministeriön edustajan tapaamisen, jolloin kävin läpi aikaisempaan ammattiin ja sopivasti nykyiseenkin työhön liittyviä asioita. Täytyy toki sanoa, että sinänsä mitään yllätystä ei tullut, mutta olihan se vaikuttavaa, kun näki käytännössä sen, mistä oli lukenut aikaisemmin. Eli aivan niin kuin edustaja Puisto täällä totesi, Singaporen erittäin dynaaminen järjestelmä, joka tietyllä tavalla yhdistää eräänlaisen tietyllä tasolla olevan tasa-arvoisuuden ja sitten samaan aikaan hyvin voimakkaan kilpailullisuuden ja yritteliäisyyden, tuottaa tuloksia, jotka näkyvät hyvin korkeana kansantulona ja kuitenkin sitten sen suhteellisen tasaisena jakautumana. Ja muun muassa, kun kerroin äsken sairaalajärjestelmistä, ihan tämmöisissä kansainvälisissä vertailuissa, eräissä niistä, Singaporen terveydenhuoltojärjestelmä on rankkeerattu maailman tehokkaimmaksi, kun verrataan nimenomaan tuloksia: eliniän odote on pitkälti yli 80:n, taitaa olla 85, ja se saadaan suhteellisen matalalla bkt-osuudella — taitaa olla jotain 4—5 prosentin bkt-osuutta terveydenhuollossa, kun Suomessakin, jossa on suhteellisen matala eurooppalaisittain, se on 9,5 prosenttiyksikköä. Eli minusta vuorovaikutus sinne on todella tärkeä.

Toki tiedämme myös kyseisen järjestelmän puutteet tietyllä tavalla — jos näin voidaan sanoa — ja se on tietysti pitkälti heidän oman historiansa aikana ja sitten myös toisen maailmansodan aikana hyvin voimakkaan miehitysajan, minkä he joutuivat siellä kokemaan japanilaisten toimesta... Mutta viittaan esimerkiksi siihen, että heidän 60-jäsenisessä parlamentissaan on viisi oppositiopuolueen edustajaa. Vaalijärjestelmä on sellainen, että tässä 5 miljoonan väestössä, jossa siirtotyöläisten osuus on varsin korkea, yli miljoonan, on kymmenen vaalipiiriä, joissa on käytössä listavaali. Eli kymmenestä vaalipiiristä tulee valittua sitten esimerkiksi kuusi henkilöä, jolloin se puolue, joka on suurin siinä, saa ne kaikki kuusi paikkaa, ja tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi vain yhdessä vaalipiirissä sitten oppositio on suurempi kuin vallitseva puolue, joka siellä on pitkälti luonut tätä järjestelmää ja johtanut sitä.

Mutta kaiken kaikkiaan minusta on tärkeää, että näitä yhteyksiä pidetään, ja meillä on heiltä aika paljon opittavaa, jos varmaan heille annettavaakin.