Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps) | Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok) | Suullinen kysymys energiahuoltovarmuudesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys sote-uudistuksen kustannuksista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd) | Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa määrätietoisesti lakiesitysten sarjaa, jolla se romuttaa koko turvapaikkajärjestelmän. Hallitus esittää, että jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen ja karkotuspäätöksen Suomessa saaneet voisivat jatkossa saada oleskeluluvan opiskelupaikan perusteella. Toisin sanoen ei olisi enää mitään väliä sillä, mikä on turvapaikkahakemuksen lopputulos, aina voi hakea oleskelulupaa muilla tavoin. Tämä on kuin kutsuhuuto haittamaahanmuutolle, joka maksaa yhteiskunnalle miljardeja.

Perussuomalaisten mielestä ainoa oikea tapa käsitellä laittomia maassa olevia on ottaa heidät säilöön ja poistaa maasta. Arvoisa ministeri Haatainen, esitys romuttaa turvapaikkajärjestelmän, maksaa suomalaisille maltaita ja on moraaliton. Miksi haluatte tehdä laittomasta oleskelusta laillista?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tässä eilen täällä eduskunnassa käsittelyssä olleessa hallituksen esityksessä pääpaino on siinä, että tänne pystyy tulemaan opiskelemaan ja tänne myös jäämään työhön sen tutkinnon suoritettuaan joustavammin kuin tällä hetkellä. Ei ole mitään järkeä siinä, että me koulutamme täällä ihmisiä ja sitten teemme systeemistä niin monimutkaisen, että he eivät voi jäädä tänne tekemään töitä. Tämän esityksen pääpaino on siinä.

Mitä tulee tähän kysymykseen karkotuspäätöksen saaneesta, niin siinä kysymys on siitä, että tämä kyseinen henkilö on voinut menettää työskentelyluvan, mutta kun hän pystyy opiskelemaan, hän pystyy siitä huolimatta opiskelijana saamaan sen oleskeluluvan ilman, että täytyy mennä takaisin kotimaahan ja tehdä taas uusi lupahakemus opiskelua varten.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Immonen.

Arvoisa puhemies! Kun te hallituksessa kohdistatte toimia siihen, että turvapaikanhakijat ja laittomasti maassa olevat saavat jäädä Suomeen tavalla tai toisella, niin ottakaa huomioon, että juuri he työllistyvät kaikkein huonoiten ja tulevat siten yhteiskunnalle kalliiksi. Hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomen kansan työllä kustantamat etuudet olisivat koko maailman saatavilla. Tätä perussuomalaiset eivät hyväksy.

Ja kun puhutte työvoiman tarpeesta, niin ottakaa huomioon halpatyövoiman hyväksikäyttötapaukset esimerkiksi Närpiöstä tai etnisistä ravintoloista.

Huomautan myös, että opiskelupaikoista on jo nyt pulaa, joten paljonko laitatte rahaa lisää opetukseen ja luokkiin, vai otatteko nämä opiskelupaikat suomalaisilta pois? Miten, arvoisa ministeri Haatainen, perustelette sen, että karkotuspäätöksen saanut olisi oikeutettu opiskelemaan suomalaisten kustannuksella?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Kyllä hänen on pitänyt opiskelupaikkaansa pyrkiä, saada se ja päästä pääsykokeista läpi ja niin edespäin. Ei sitä opiskelupaikkaa mistään sivuraiteilta tuoda hänelle.

Nämä kolmansista maista tulevat opiskelijat joutuvat myös, kun he tulevat tänne opiskelemaan, osoittamaan, että heillä on toimeentulo turvattuna, ja tämä on selvä asia. Kolmansista maista tulevat opiskelijat myös maksavat usein yliopistoille, korkeakouluille lukukausimaksuja toisin kuin suomalaiset tai EU-alueelta tulevat opiskelijat.

Se, miksi tätä tehdään, on se, että me ikäännymme. Meiltä väki vähenee ja on loppumassa. Kohtaanto-ongelma on todellinen. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Nämä ovat hallituksen vastauksia sille, että tänne myös tulisi muualta opiskelijoita, nuoria ihmisiä, jotka työllistyvät niihin ammatteihin, joihin kipeästi täällä tarvitaan työntekijöitä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Koska Suomi ei kykene houkuttelemaan oikeita osaajia ulkomailta, niin teidän ratkaisunne on sitten haalia tänne yhä enemmän ihmisiä, joita meidän järjestelmämme ja sosiaaliturvamme houkuttelee. Tämä ei ole kestävä järjestely. Lisäksi muun muassa poliisi lausunnossaan kritisoi nimenomaan tätä toimeentuloedellytyksen lieventämistä, joka tähän esitykseen liittyy. Vain hetki ennen joulua me nostimme täällä esille sen, että ministeriössä suunnitellaan laittomasti maassa oleville oleskelulupia. Hallituksen suunnalta, keskustan ja sosiaalidemokraattien suunnalta, sanottiin, että ei, kyseessä ei ole mikään esitys, se on pelkkä selvitys, ei tällaista ole tulossa.

Tässähän se nyt juuri on: laittomasti maassa oleville, jopa karkotusuhan alaisille uusi oleskelulupa, jolla voidaan jäädä maahan. Kysyn työministeriltä: miksi te ette kouluta ja työllistä maassa jo olevia, täällä laillisesti olevia näistä kehitysmaista saapuneita ihmisiä?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Kyllä me koulutamme, ja kaikilla täällä, jotka hakevat opiskelemaan, on mahdollisuudet opiskella. Me teemme paljon töitä kotoutumispolitiikan kautta ja eri tavoin tuemme sitä, että täällä maassa olevat ulkomaalaistaustaiset ihmiset löytävät tiensä opintoihin. Tällä hetkellä se on edelleenkin ongelma, että ulkomaalaistaustaiset etenevät hitaammin opintielle ja pääsevät hitaammin kiinni opintoihin, ja se, mihin hallitus keskittyy, on tämä, että me pystyisimme kannustamaan ja saamaan mahdollisuuksia heille opiskella, totta kai. Mutta tämän lisäksi me tarvitsemme myös muualta työvoimaa, ja meidän yksi keskeinen toimi on, että korkeakouluopiskelijoita voitaisiin saada tänne Suomeen enemmän, ja nyt keskitymme myös siihen, että he voisivat jatkaa ja pysyä täällä ja jäädä työhön tänne, kotoutua tänne, perustaa perheen ja alkaa elää suomalaisessa yhteiskunnassa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Halla-aho.

Arvoisa herra puhemies! Kansainväliset opiskelijat voivat olla hyödyksi, mutta he eivät suinkaan ole sitä automaattisesti. Kaikki riippuu houkuttimista. Maailman huippuyliopistot houkuttelevat lahjakkuuksia korkeatasoisella tutkimuksella ja opetuksella, jotka rahoitetaan korkeilla lukukausimaksuilla. Suomi sen sijaan houkuttelee tulijoita käytännössä maksuttomalla eli verovaroin kustannetulla opetuksella, avokätisellä oleskelulupapolitiikalla ja sosiaaliturvalla, joka kattaa kenet tahansa, jopa laittomasti maassa olevat.

Tällainen politiikka valitettavasti houkuttelee käyttämään opiskelua lähinnä verukkeena, jolla pääsee helposti ja pysyvästi Suomeen ja EU-alueelle, ja tämän esityksen myötä entistä helpommin. Onko niin, että tässä esityksessä, kuten hallituksen maahanmuuttohankkeissa yleensäkin, kyse on ennen kaikkea maahanmuuton määrän lisäämisestä keinolla millä hyvänsä, vai uskotteko te oikeasti näihin osaajapuheisiinne?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Halla-aho voisi tutustua siihen esitykseen. Siinä esityksessä nimenomaan todetaan, että toimeentuloedellytyksen pitää täyttyä. [Jussi Halla-aho: Ensimmäisenä vuonna!] Toimeentuloedellytyksen pitää täyttyä: se pitää esittää ensimmäisenä vuonna, ja sitä tullaan seuraamaan. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Sen lisäksi korkeakoulut tulevat seuraamaan sitä, että opinnot myös etenevät — aivan kuten täällä myös kotimaisten opiskelijoiden kohdalla seurataan, että heidän opintonsa etenevät, kun he saavat opintotukea.

Tällä opiskelijalla, joka tulee kolmansista maista, pitää olla toimeentuloedellytykset kunnossa, [Jussi Halla-ahon välihuuto] ja sen lisäksi he usein myös maksavat lukukausimaksut korkeakouluille. Eivät he tänne tule meidän rahoilla olemaan — mutta toivon, että he jäisivät tänne ja löytäisivät työpaikan ja heistä tulisi iloisia veronmaksajia.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäkynen.

Arvoisa herra puhemies! Punavihreä hallitus esittää, että laittomasti maassa olevilla ja karkotuspäätöksen saaneilla kolmansista maista Suomeen saapuneilla olisi lakimuutoksen myötä mahdollisuus jäädä maahan, mikäli he saisivat opiskelupaikan Suomesta. Hallitus on nyt sinisilmäisesti luomassa Suomeen uutta väylää elintasosiirtolaisuudelle, jota varmasti tullaan käyttämään hyväksi. Suomi on jo nyt Euroopan houkuttelevimpia maita liian lepsulla maahanmuuttopolitiikallaan.

Hyvä hallitus, onko tarkoituksenne kouluttaa laittomasti maassa olevista hoiva-avustajia ja antaa tällä varjolla heille oleskelulupa? Ja saako myös rikollisuuden perusteella karkotuspäätöksen saanut jäädä Suomeen, jos hän päättää opiskella ja mahdollisesti tehdä töitä? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Nyt tässä tuli useampi kysymys, mutta ehkä peruskysymykseen vastaa ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ei suinkaan ole tarkoitus eikä siinä esitetä, että rikolliset tänne tulisivat ja pääsisivät sitä kautta luikahtamaan opiskelemaan. Siinä on kysymys siitä, että jos kolmansista maista on tullut tänne ihminen työhön, saanut työluvan ja se työlupa on sitten loppunut, oleskelulupa on loppunut sen työnteon perusteella, niin jos hän on päässyt opiskelemaan, hän voi suoraan sitten saada oleskeluluvan sen opiskelun perusteella ilman, että hän palaa takaisin sinne kotimaahan ja tekee uuden hakemuksen, että voi tulla tänne Suomeen jatkamaan opiskeluaan. Minusta tämä on aivan järkeenkäypää, että näin menetellään.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Rydman.

Arvoisa herra puhemies! On ilman muuta selvää, että Suomen kannattaa houkutella osaavia, tekeviä ihmisiä myös ulkomailta maahamme. On myös aivan järkevää, että sellaisilla ihmisillä, jotka Suomeen tulevat ulkomailta opiskelemaan ja täällä ehkä tutkintonsakin tekevät, on myöskin riittävät kannusteet jäädä sen jälkeen rakentamaan omalla työpanoksellaan tätä maata.

Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei järjestelmään muodostu sellaisia porsaanreikiä, että tätä järjestelmää käyttävät hyväkseen sellaiset ihmiset, jotka eivät oikeastaan näihin jonoihin kuulu. Nyt tämän hallituksen esityksen suurena riskinä on se, että henkilö, joka on ehkä jo useammassakin oikeusasteessa ja tutkinnassa saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, kuitenkin sitten seuraavaksi alkaa kuormittaa järjestelmää jonkin toisenlaisen prosessiputken kautta. Tällöin meillä on vääränlaisia henkilöitä sekä turvapaikkaprosessissa että työhön tai koulutukseen liittyvässä maahanmuutossa. Millä tavoin hallitus aikoo taklata sen, että meillä on vääräntyyppisiä hakijoita vääräntyyppisissä jonoissa?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen. [Tuula Haatainen: Sisäministerin asia!] — Sisäministeri ei nyt ollut listalla mukana. Tämä kysymys jää tuonnemmaksi. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Edustaja Packalén.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lakiesitys pyrkii rakentamaan polkua laittomasti maassa oleville henkilöille, siis laittomasti maassa oleville, saada oleskelulupa Suomeen. Lain noudattamatta jättämisen palkitseminen oleskeluluvalla on moraalisesti hyvin arveluttavaa. Ne maahan tulleet turvapaikanhakijat, jotka ovat noudattaneet Suomen lakia ja poistuneet maasta, ovat tällä logiikalla ainoita, jotka joutuvat kärsimään kunnollisuudestaan. Sellaiset turvapaikanhakijat, jotka taas eivät ole noudattaneet Suomen lakia ja jääneet laittomasti tänne, palkitaan. Entisenä poliisina hallituksen logiikka tuntuu järjenvastaiselta, joten haluankin kysyä arvon hallitukselta: haluatteko todella palkita niitä ihmisiä, jotka eivät noudata Suomen lakia ja viranomaispäätöksiä, ja rangaista niitä, jotka niitä noudattavat?

Puhemies Matti Vanhanen

Nämäkin osittain menevät sisäministeriön alalle. Onko pääministerillä tähän vastaus? — Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Työministerinä en vastaa sisäministeriön asioista, mutta pyydän nyt, että eduskunta ei sotke tässä asioita. Tämä laki, jonka minä esittelin eilen hallituksen esityksenä, ei ole suinkaan se esitys, jota sisäasiainministeriössä on pohdittu. Tällä esityksellä, jonka olen esitellyt, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kilpaileva esitys!] halutaan tehdä jouhevammaksi sitä, että tänne tulevat opiskelijat voisivat myös jäädä tänne helpommin töihin ja että se heidän prosessinsa olisi toimivampi. Emme ole luomassa tänne mitään järjestelmää, jossa rikolliset, kolmansista maista tulevat, voisivat tulla tänne ja jäädä opiskelemaan. Aivan käsittämätöntä puhetta. Ei, tästä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, että jos ihminen on työluvalla tehnyt täällä töitä eikä pysty jatkamaan siinä, niin jos hän saa opiskelupaikan, hän voi suoraan ilman täältä Suomesta takaisin kotimaahan menemistä ja sieltä uudelleen hakemista siirtyä opiskelemaan. Tämä on aivan järkevä ratkaisu.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kinnunen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri tässä on moneen kertaan selittänyt tätä karkottamisasiaa. Kun se on noin yksinkertainen, niin eikö sen voisi silloin sinne hallituksen esitykseen myöskin kirjoittaa? Nythän se on kirjoitettu siihen sillä lailla, että syntyy käsitys, että ketkä tahansa millä tahansa perusteilla karkotuspäätöksen saaneet voivat tätä väylää käyttää. Sen vuoksi, kuten sitä nyt olette tässä kertonut moneen kertaan, olisi todellakin hyvä, että se kirjattaisiin sinne hallituksen esitykseen ihan oikeasti. Näin ollen nämä epäilyt katoaisivat pois. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan turvapaikanhakijoista, niin tässä lakiesityksessä mahdollistetaan se, että turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan päästessään opiskelemaan, eli hän pystyy opiskellessaan saamaan oleskeluluvan täällä sen opiskelun ajaksi. Tämä muutos liittyy siihen, että kun vuonna 2018 direktiivin perusteella lainsäädäntöä muutettiin, niin tämä mahdollisuus poistettiin sieltä siinä vaiheessa ja nyt se korjataan. Eli kun tällä hetkellä turvapaikanhakijalla on olemassa mahdollisuus työnteon perusteella saada oleskelulupa työnteon ajaksi, niin nyt sitten myös opiskelu rinnastetaan työntekoon.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Haatainen, toitte esille tuon laittomasti maassa olevien oikeutta jäädä tänne koskevan selvityksen, ja muistellaan hieman: Sosiaalidemokraattien ryhmänjohtaja Lindtman on todennut joulukuussa 21, että selvitys ylittää sen, mitä on sovittu. Keskustan edustaja Könttä piti selvänä, että laiton on laitonta ja tällainen toiminta vie pohjan turvapaikkajärjestelmältä.

No, tämä teidän esityksenne sisältää mahdollisuuden juuri tähän. On tultu tänne, haettu oleskelulupaa, saatu kielteinen päätös, ja indikoidaan jo sitä, että jaahas, se olisi lähtö edessä, mutta hallitus antaa nyt mahdollisuuden siihen, että minähän voin jäädä tänne opiskelijana.

Kysymys on nyt siitä, että te tuotte pala palalta tämän selvityksen, jota myös sosiaalidemokraatit ja keskusta väittävät vastustavansa. Te hilutatte sen tänne pala palalta, ja lopputulos onkin varmaan sitten se, että selvitykseltä on mennyt pohja, kun ne kaikki lainsäädäntötoimenpiteet on jo toteutettu. Elikkä miten te estätte sen, että laittomasti maassa oleva ei voi hakea tätä? Miten?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Kun tämä lakiesitys nyt on eduskunnan käsittelyssä, hallitus on sen antanut, niin eduskunnalla on nyt täysi mahdollisuus käydä nämä kaikki yksityiskohdat läpi ja valiokunnassa tehdä mietintö ja ratkaista asiat, jos siltä näyttää, että ette voi tätä hyväksyä. Tämä asia on täysin eduskunnan käsissä nyt. Mutta kuten sanottu, turvapaikanhakijat rinnastetaan nyt opiskelun osalta työntekijöihin, eli he voivat hakea oleskelulupaa sen opiskelun ajaksi aivan kuten tällä hetkellä saa myös työnteon ajaksi.

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnitti viime viikolla julkaistussa raportissaan huomiota rakenteelliseen alijäämään: jatkuva velkaantuminen uhkaa tulevina vuosina hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Arviointineuvoston mielestä vuosittainen menojen sopeuttamistarve on 0,2—0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta eli 500 miljoonasta miljardiin euroon. Heidän viestinsä oli siis se, että nyt on suhdannepolitiikassa ihan toinen vaihe kuin aikaisemmin, eli enää ei ole perusteita vuoden 2023 budjetissa elvyttää. Kun tähän asti hallitus on mennyt suhdannepolitiikassaan talouspolitiikan arviointineuvoston taakse, niin kysynkin nyt pääministeriltä: Onko hallitus nyt sitoutunut talouden arviointineuvoston suosituksiin? Aiotteko te vahvistaa julkista taloutta 0,5—1 miljardilla ja perua aikeenne ylittää menokehykset 500 miljoonalla?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka koronakriisin ja pandemian keskellä on ollut elvyttävää, ja mielestäni tämä on ollut oikea linja. Me olemme tukeneet yrityksiä, kotitalouksia ja työntekijöitä tämän kriisin keskellä, ja tänään viimeksi on esitelty lisätalousarvioesitys, jossa tullaan esimerkiksi juuri kulttuuri-, tapahtuma-, urheilualan avuksi, joka on tästä kriisistä kovasti kärsinyt. Mielestäni tämä on ollut erittäin perusteltua, ja talouspolitiikan arviointineuvostokin on kiinnittänyt huomiota siihen, että tämänkaltaiselle talouspolitiikalle tässä ajassa on ollut vahvoja perusteita.

Mutta mitä tulee tulevaisuuteen, niin kyllä ilman muuta on selvää, että Suomen pitää olla kestävällä pohjalla taloudellisesti. Meidän julkisen taloutemme pitää olla kestävällä pohjalla, ja tässä avaimena on tietenkin talouskasvu, työllisyyden vahvistaminen ja sitä kautta velkasuhteen taittaminen ja kestävämmälle kasvu-uralle pääseminen.

Me haluamme totta kai vastuullista talouspolitiikkaa, ja tältä osin hallitus on toiminutkin. Me olemme tehneet rakenteellisia uudistuksia — viimeisimpänä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen — mutta myös lukuisia toimia työllisyyspolitiikan puolella, joilla me pyrimme puuttumaan niihin rakenteellisiin ongelmiin, joita meillä yhteiskunnassa on.

Puhemies Matti Vanhanen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies ja arvoisa pääministeri! Kysymykseni koski nimenomaan vuoden 2023 budjettia. Teettekö te silloin menosopeutuksia siihen budjettiin vai lähdettekö te tekemään vaalibudjettia? Tästä on perimmiltään kyse.

Kysyn myös: Kun meillä työllisyystilanne on tällä hetkellä sellainen, että meillä on avoimia työpaikkoja noin 60 000 ja työttömiä on lähes 200 000, niin nyt olisi ainutlaatuinen tilaisuus tehdä sellaisia työvoiman tarjontaa vahvistavia uudistuksia ja kannustinloukkuja purkavia uudistuksia, joilla saataisiin nämä avoimet työpaikat täytettyä. Jos niitä nyt ei kyetä tekemään, niin tämä tilaisuus menee ohitse, kun talouden tilanne tulee muuttumaan. Oletteko te valmiita tekemään nykyistä kunnianhimoisempia työllisyystoimia ja sellaisia toimia, jotka vastaavat myös niitä tavoitteita, jotka Rinteen—Marinin hallituksella oli teidän työnne alkaessa?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jo viime vuoden kehysriihessä sopinut, että tänä vuonna tulemme kehysriihessä tekemään sopeutustoimia 370 miljoonan euron edestä — tämä on jo aiemmin kerrottu — ja kyllä me menemme kehysriiheen sillä tavalla kuin aikaisemmin olemme sopineet.

Mitä tulee näihin työllisyystoimiin, niin näidenkin osalta olemme tehneet runsaasti. Olemme tehneet erittäin paljon työllisyystoimia, myös niitä rakenteellisia toimia; esimerkiksi lisäpäivien poistamista, mistä aikaisemmin olemme esityksen antaneet. Nyt me tulemme jälleen tekemään toimia: 110 miljoonan euron edestä tulemme tekemään työllisyyttä vahvistavia toimia, jotka vahvistavat myös julkista taloutta tällä kokonaissummalla, ja tässä määräaika on tämän kuun puoliväliin mennessä. Kyllä hallituksella on tavoitteena myös edelleen vahvistaa työllisyyttä niillä rakenteellisilla toimilla, joita yhdessä olemme tehneet ja joita tulemme tekemään. Eli tässä suhteessa näkemyksemme on ilmeisesti hyvin samankaltainen.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Pääministerin sanat kannattaa kyllä panna merkille seuraavien kolmen kuukauden kannalta. Hän tässä toisti, että hallitus on sitoutunut leikkaamaan tämän vuoden menotasosta 370 miljoonan euron verran ensi vuoteen, mitä se kehyksiin — edes teidän rikkomiinne, kertaalleen korotettuihin kehyksiin — palaaminen ensi vuodelle tarkoittaisikin. Samaan aikaan meidän laskujemme mukaan on jo miljardin verran esitetty menolisäyksiä. Osan pääministeri itsekin on tuntunut kuittaavan, jos katsotaan erityisesti vasemmiston ja vihreiden puheenvuoroja. Tämän yhtälön yhteen saaminen on teidän tärkein tehtävänne, ja toivomme kyllä siihen onnea. Tulemme pitämään teidät kovilla, jos se ei tule onnistumaan.

Arviointineuvosto, jonka itse olette asettaneet, toteaa myös tässä raportissaan, että teidän tulonsiirtouudistustenne takia työnteon kannattavuus on tällä vaalikaudella heikentynyt. Kysynkin nyt teiltä: pidättekö te tätä huolestuttavana ja aiotteko viimein tarttua työnteon kannustamiseen Suomessa tulonsiirtoihin tehtävillä muutoksilla?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tärkeää, että näin valtiopäivien aluksi käymme läpi perusasioita. Ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen tilanne on huolestuttava, ja sitä suuremmalla syyllä kotimaan omat asiat taloudessa on hyvä pitää kunnossa. Tasavallan presidentti valtiopäivien avajaisissa muistutti minusta erittäin viisaasti siitä, että hyvä taloudenpito tarkoittaa sekä panostuksia talouskasvuun että hyvää julkisen talouden hoitoa, ja näihin molempiin hallitus on sitoutunut.

Aivan oikein, kokoomuksen edustajat, te nostatte esiin kysymyksissänne työllisyyden. On erittäin myönteistä, että Suomessa työllisyysaste, työllisten määrä, on nyt ennätyksellisen korkea, ja samalla kun toteamme tämän, me tiedämme, että sekään ei riitä vaan me tarvitsemme lisää työllisiä. Yksi keskeinen vaikutin, miksi luku on näin hyvä, on varmasti se, että me tuimme yrityksiä tämän ajan yli, joka on ollut poikkeuksellinen, eikä se vieläkään ole valitettavasti ollut täysin ohi. Toinen seikka ovat rakenteelliset muutokset, joita teki jo viime hallitus ja tämä hallitus osaltaan, ja eduskunta saa keväälle hyviä esityksiä käsittelyyn esimerkiksi eläkeputkijärjestelmän muutoksista.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin vastasi edustaja Satosen kysymykseen korostamalla talouspolitiikan arviointineuvoston tavoin julkisen talouden vahvistamista ja sitä, että talouspolitiikan tulee olla kestävää. Nämä olivat ymmärtääkseni teidän terveisiänne seuraavalle hallitukselle.

Valtiovarainministeri Saarikolla on ollut vahva uho päällä, jos saan sanoa, kun hän on korostanut, että ensi kevään kehysriihessä on pysyttävä siinä 500 miljoonan euron kehys-ylityksessä, jonka te sovitte viime keväänä. Ja nyt kysyn teiltä, pääministeri Marin: oletteko yhtä sitoutunut siihen, että tätä edellisessä kehysriihessä sovittua kehystä vuodelle 2023 ei ylitetä seuraavassa kehysriihessä?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Me menemme kehysriihtä kohti niiden linjausten mukaisesti, mistä aikaisemmin olemme sopineet. [Ben Zyskowicz: Miten te tulette sieltä ulos?] — Siitä neuvotellaan.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Valtonen.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin sanoi, että olette tehneet runsaasti rakenneuudistuksia, mainitsitte mukaan lukien nämä sote-alueet, hyvinvointialueet. Kun katsotaan talouspolitiikan arviointineuvoston raporttia ja erityisesti myös IMF:n tuoreita raportteja, niin niissä ovat kyllä nämä teidän tekemänne uudistukset sisällä, ja siitä huolimatta Suomen velkasuhde ei tosiaan ole taittumassa, vaan pitkällä aikavälillä Suomen julkinen talous on joka ikinen vuosi alijäämäinen ja meidän velka tästä eteenpäin kasvaa jokainen vuosi. Itse asiassa nämä hyvinvointialueet arvioiden mukaan eivät lisää ainoastaan muutoskustannuksia vaan pysyviä menoja pitkällä aikavälillä, ja näin ovat nämä arvovaltaiset tahot myös arvioineet.

Sanoitte, että on tulossa 110 miljoonalla työllisyystoimia. Eikö siitä tosiaankin puutu nolla perästä, mitä tosiasiassa nyt tarvittaisiin? Me puhutaan useamman miljardin alijäämäkehityksestä lähivuosina siitä huolimatta, että koronakriisistä ollaan nyt pääsemässä.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri varmasti voi täydentää, mutta ei suinkaan ole niin, että nämä seuraavat työllisyystoimet, joista me tulemme tämän kuun puolivälissä sopimaan, olisivat ainoita. Itse asiassa ne ovat lisäisiä. Me olemme tehneet jo sen, mitä olemme luvanneet. Olemme kerran jo korottaneet tuota työllisyystavoitetta, senkin olemme saavuttaneet, ja jälleen sovimme uudesta tavoitteesta sen vuoksi, että me olemme nämä aikaisemmatkin tehneet. Eli nyt tämä on vain uusin erä näistä työllisyystoimista.

On selvää, että me tulemme tarvitsemaan toimia tulevaisuudessakin. Ei tämä hallitus tätä maata seuraavaksi sadaksi vuodeksi rakenna, vaan me teemme oman osamme, ja olemme tehneet erittäin paljon ja mielestäni myös pandemia-aikana taloutta hoitaneet vastuullisesti: elvyttäneet, tukeneet yrityksiä ja pyrkineet kaikin keinoin varmistamaan sitä, että meidän työllisyytemme ei pysyvästi tästä pandemiasta romahda. Tässä olemme mielestäni onnistuneet. Talous kasvaa nyt kohisten, työllisyysaste on erittäin hyvällä tasolla, mutta meillä on kaksi keskeistä haastetta tulevaisuudelle. Toinen on tuottavuuden parantaminen, ja toinen on osaavan työvoiman saanti, ja näiden osalta hallitus tulee tekemään töitä, mutta tässä riittää työsarkaa myös seuraaville hallituksille.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Ranne.

Arvoisa puhemies! Kysyin pääministeriltä kyselytunnilla 14.10. Suomen merenkulun katastrofaalisesta tilasta. Se uhkaa meidän ilmastopolitiikkamme seurauksena romuttua. Totesin silloin, että tästä tulee miljardin verran lisäkustannuksia vuosittain. Totesin silloin, että sieltä tulee sellaisia lisäkustannuksia, joihin suomalaisilla ei ole varaa. Kysyin pääministeriltä, miten nämä tavoitteet nyt ovat Suomelle eduksi. Te ette vastannut — yleisesti hyvin menee.

Pyydän teitä nyt katsomaan ympärillenne, Suomen julkisen talouden tilaa, suomalaisten verotusta, yrittämisen ja elämisen kustannuksia. Tänään on uutisoitu, että EU:n ilmastopolitiikka, johon kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat sitoutuneet, aiheuttaa suomalaisille loputtomien miljardien laskun, ja pelkästään merenkululle se miljardi vuosittain. [Eduskunnasta: Huh huh!] Ettekö te ole tietoisia siitä, että ajamanne ylikireä ilmastopolitiikka on este terveelle kasvulle ja julkisen talouden kuntoon saattamiselle? Se ei synnytä uusia työpaikkoja yksityiselle puolelle tai paranna kilpailukykyä, vaan päinvastoin. Arvoisa pääministeri, miten tämä on suomalaisille eduksi?

Puhemies Matti Vanhanen

Tässäkin oli ehkä useampi kysymys, mutta merenkulku oli pääaiheessa. — Ministeri Harakka.

Arvoisa puhemies! Pidin tosiaan tänään tiedotustilaisuuden välittömästi valtioneuvoston istunnon jälkeen, jossa eduskunnalle tuotiin tiedoksi se, mikä on liikenne- ja viestintäministeriön vaikutusarvio nyt komission esittämistä merenkulun ilmastotoimista. Kaikista näistä ilmastotoimista, joita komissio liikenteelle esittää, me teemme vaikuttavuusarvioita ja me teemme niistä tutkimuksia. Ne eivät ole suinkaan meidän kannanottojamme vaan päinvastoin kartta siihen, että osaamme arvioida, minkälaisia kustannushaasteita muodostuu, ja välttää ja ennakoida myöskin vaaran paikkoja. Sen tähden — kun tehtäväni ilmeisesti on olla tämmöinen ilmastotoimien taskulaskinmies — haluan tuoda nämä kaikki kustannukset kaikissa liikennemuodoissa julkiseen keskusteluun oikea-aikaisesti, jotta voimme tehdä viisaita, kustannustehokkaita ilmastotoimia.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota siihen, pääministeri Marin, että kun luettelitte huolia Suomen taloudessa, niin ette maininnut velkaantumista, ja se oli nimenomaan se huoli, joka nousi talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa, huoli Suomen velkaantumisesta. Samoin tasavallan presidentti eilisessä puheenvuorossaan valtiopäivien avajaisissa nosti talouskasvun rinnalla esiin tarpeen sopeuttaa julkista taloutta.

Kun talouspolitiikan arviointineuvoston raportti julkaistiin, sen jälkeen valtiovarainministeri Saarikko antoi haastattelun, jossa hän käytännössä epäili vakavasti nykyhallituksen kykyä sopeuttaa taloutta tulevilla päätöksillä: ”Tehtävä on hallituskoalitiolle erittäin vaikea.” Siitä tehtiin laajasti tulkinta, että hän epäilee, että tässä onnistutaan. Nyt haluaisin tietää, arvoisa pääministeri, arvoisa valtiovarainministeri: onko teillä yhteinen käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä ja kykeneekö tämä hallitus kantamaan enää vastuuta Suomen talou-desta?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Grahn-Laasonen, me olemme olleet täällä eduskunnassa jotakuinkin yhtä kauan, ja luulen, että tiedämme molemmat, että pikemminkin helppoa on tehdä esityksiä, joissa lisätään rahaa, ja vaikeampi on tehdä päätöksiä, joissa rahaa otetaan jostakin pois. [Välihuutoja oikealta]

Tuo kommentti, johon viittaatte, on puheenvuorostani, jonka käytin viime viikolla, ja kyllä, epäilen, että talouden sopeuttamispäätöksistä tulee vaikeita — niin ne ovat olleet kaikille hallituksille — ja siitä huolimatta sitoumus sellaisesta on tämänkin hallituksen piiristä annettu jo viime keväänä, jotta me voisimme kiinnittää huomiota ja aidosti toimia velkaantumisen vähentämiseksi.

Talouspolitiikan arviointineuvosto, täällä jo viitattu IMF ja monet muut tahot ovat antaneet hyvää tunnustusta Suomen taloudenpidolle korona-aikana, ja nyt on aika kääntää katseet tästä eteenpäin. On kaksi avainsanaa: julkisen talouden kestävyys, ja toisena talouskasvu. Molempia tarvitaan, jotta nykyisen hyvinvoinnin taso voi tässä maassa säilyä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Yksi tämän hetken merkittävimmistä työllisyyden, työn kannustimien, yritysten toimintaedellytysten esteistä on inflaatio, ja siinä taustalla on erityisesti energian hinta, puhutaan sitten liikennepolttoaineista, sähköstä, lämmöstä, pian myös ruoan hinnasta. Ympäri Suomen, erityisesti maaseudulla, jossa inflaatio on paljon korkeampaa kuin kaupungeissa, koska siellä taloja lämmitetään öljyllä, sähköllä ja matkat esimerkiksi töihin ovat paljon pidempiä, monet ihmiset miettivät, kannattaako käydä töissä. Tämä ei ole yksinomaan hallituksen ongelma. Me kaikki tiedämme, mistä energian hinnannousut, polttoaineiden hinnannousut juontavat, mutta kyllä sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla tehtävät hyvin kunnianhimoiset ilmastotoimet vaikuttavat tähän myös. Monet maat, kuten Ruotsi, tukevat kansalaisiaan ja yrityksiään kovasti nousseiden energialaskujen hoitamisessa. Milloin te aiotte kompensoida kansalaisille näitä kustannuksia?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys, joka liittyy inflaatioon. Tänään aivan tuoreeltaan EKP, Euroopan keskuspankki, on oman kokouksensa jälkeen kommentoinut tilannetta ja kuvaa huoltaan ja myöskin lievää yllätystään siitä, että inflaatioluvut ovat edelleen korkeita. Ja kyllä me näemme sen tiettyjä heijastevaikutuksia jo Suomeen. Me olemme toistaiseksi olleet verrattain hyvässä asemassa sekä energian hinnan osalta — vaikka en yhdenkään kalliin bensalaskun hintaa vähättele, en myöskään yhdenkään korkean sähkölaskun hintaa vähättele. Tätä tilannetta seurataan erityisen huolella. Toimivimmat ratkaisut siihen tietysti ovat mahdollisuus toimia keskuspankkien kautta mutta myös tämä kansalaisten tuki ja tämä tilanteessa pärjääminen niin, että työn tekeminen on kannattavaa korkeista bensahinnoista huolimatta. Tätä hallitus seuraa tiiviisti, ja myöskin yhteistyössä työ‑ ja elinkeinoministeriön kanssa me tätä tilannetta arvioimme.

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan EU-komission esityksestä vihreästä siirtymästä tulee yhteensä miljardien lisälasku Suomelle. Usean EU-maan päätökset ajaa sekä ydinvoima että hiilivoima nopeutetusti alas ovat johtaneet vakaviin energiajärjestelmän haavoittuvuuksiin ja energian hinnan nousuun.

Ja Suomi on omilla päätöksillään jo heikentänyt energiaturvaamme. Turpeen energiakäyttö aloitettiin öljykriisin seurauksena. Nyt uuden kriisin alla hajotamme huoltovarmuuden perusteita. Ei kukaan turvetta ilkeyttään polta, vaan siksi, ettei tulisi kylmä. Kun jotain kielletään, tarvitaan uutta tilalle. Lisää puutako uuniin? Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus aikoo vahvistaa Suomen energiahuoltovarmuutta vai onko hallituksen energiapolitiikan linja kylmenevät kodit?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Energiakysymys on äärettömän akuutti ja vakava kysymys, niin kuin tuli jo aiemmassa kysymyksessä esille. Kysyjä otti esille turpeen puolen. Sanotaan, että siinä ratkaisussa, joka tehtiin, se myönteinen puoli turpeen kannalta oli se, että tämä 10 000 megan veroton osuus, laitosten osuus, näyttää tällä hetkellä toimivan verrattain hyvin. Ja toisaalta, vaikka me ollaan tilanteessa, että sähkö on arvokasta, niin nämä laitokset, jotka pystyvät myös sähköä tuottamaan, tekevät tällä hetkellä verrattain hyvää tulosta.

Se, että on tähän päädytty, niin onhan tässä aika monta yhteen sattuvaa asiaa, eli siellä on kaikkinensa talouden kasvu, Saksan päätös luopua ydinvoimasta, öljyn hinta on 50 prosenttia noussut vuoden aikana. Ja samaan aikaan dollari on vahvistunut sitten taas suhteessa euroon 7,5 prosenttia, ja niin kuin tiedätte, kauppa käydään dollareina, eli kyllä tässä on aika paljon kasaantunut myös niitä elementtejä, joille valitettavasti hallituskaan ei voi mitään.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämän hallituksen talouspolitiikasta kertoo kaiken se, että sote-uudistuksiin tarvittavia muutosrahoja ei ole tarpeeksi. Otetaan esimerkiksi sote-alan palkkaharmonisaatio: kun työntekijät siirtyvät ensi vuoden alusta alueiden palkkalistoille, Kuntatyönantajien tuoreen laskelman mukaan se nostaa kustannuksia 680 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiovarainministeri Saarikko, sanoitte ennen vaaleja, ettei tätä tarvitse maksaa heti ensi vuoden alussa, mutta lain mukaan nämä harmonisoidut palkat pitää maksaa heti ensi vuoden alusta lähtien. Seitsemän aluetta on jo laskenut nämä palkat. Ministeri Saarikko, mistä meinaatte löytää rahat sote-alan palkkoihin, ja miten meinaatte pysyä ensi vuoden kehyksissä, kun ette ole varautuneet näihin kaikkiin?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Paatero.

Arvoisa herra puhemies! Tämä KT:n, Kuntatyönantajien, arvio tuli tänään, ja se on hieman suurempi kuin se, mikä oli hallituksen esityksessä. Se, milloin palkkaharmonisoinnin on oltava valmiina: Meillähän on kokemus niiltä alueilta, joilla se on jo tehty kuntayhtymäpohjaisena, ja silloin kun kuntayhtymäpohjaiset ovat aloittaneet, eivät ne harmonisoinnit ole olleet silloin valmiina. Sen takia ei ole myöskään realismia, että 1.1.23 olisivat nämä kaikki valmiina, vaan ne tulevat seuraavina vuosina, kun neuvottelut saadaan käytyä. [Eduskunnasta: Seuraavalle hallitukselle!]

Arvoisa puhemies! Kriisi Venäjän ja Ukrainan rajalla on aiheuttanut huolta kansalaisten keskuudessa. Kriisi on käynnistänyt koko Euroopan turvallisuutta koskettavan neuvotteluiden sarjan. Useat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin jäsenmaat saivat tällä viikolla Venäjältä kirjeen. Etyjin osallistujavaltiot, mukaan lukien Venäjä, ovat sitoutuneet Helsingin päätösasiakirjaan ja sen vakautta sekä turvallisuutta ylläpitäviin periaatteisiin yhteistyön pohjalta. Yhteinen eurooppalainen linja nousee nyt entistä suurempaan rooliin, kun kirjeen vastausta laaditaan. Kysyisinkin ulkoministeri Haavistolta: miten Suomi tulee Etyjin puitteissa edistämään yhteistä näkemystä siitä, miten Euroopan turvallisuutta vakautetaan?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Karille hyvin ajankohtaisesta kysymyksestä. Olemme tosiaan saaneet tämän ulkoministeri Lavrovin kirjeen samaan tapaan kuin Nato-maat, EU-maat ja jotkut muut Etyj-maat — eivät ilmeisesti aivan kaikki — ja olemme käyneet tästä vastaamisesta jo EU-maiden kesken keskustelua. Tietysti meille ovat hyvin tärkeitä periaatteita Etyjissä maiden suvereenisuuden ja koskemattomuuden kunnioittaminen. Valitettavasti Ukrainan kohdalla näitä periaatteita on jo aikaisemmin rikottu Krimin laittoman miehityksen yhteydessä, Donbasin kriisin jatkamisessa, ja Venäjä on tietysti näistä monella tapaa vastuussa.

Samaan aikaan on hyvin tärkeää, että Etyjin puitteissa voitaisiin puhua aserajoituksista, aseiden kontrolloimisesta, harjoitusten läpinäkyvyydestä ja tämäntyyppisistä kysymyksistä. Näissä on jo annettu Venäjälle myöskin signaaleja, että näistä kaikista ollaan valmiita istumaan neuvottelupöytään.

Tätä vastausta koordinoidaan tällä hetkellä EU-maiden kesken, ja varmasti maiden vastauksissa tulee olemaan samanlaisia elementtejä.

Puhemies Matti Vanhanen

Tiedän etukäteen, että tähän aiheeseen on useista muistakin ryhmistä tullut kysymyksiä, ja ne yhdistetään tähän samaan. Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Könttä.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Kari tuossa jo totesi, Euroopan turvallisuustilanne on jännitteinen. Se on heikentynyt. Venäjä on siirtänyt joukkoja Ukrainan vastaiselle rajalle sekä omalla alueellaan että miehitetyn Krimin alueella ja myös Valko-Venäjällä, ja tämä tilanne on hyvinkin haastava niin Suomen kuin koko mantereen osalta. Suomi tietysti itse päättää siitä, minkälaisia ratkaisuja me teemme ulko‑ ja turvallisuuspoliittisesti. Se on jokaisen suvereenin valtion oikeus, ja näin kuuluu ollakin. Uhkailun ja kiristyksen edessä ei pidä taipua.

Nyt kun myös kävitte puolustusministerin kanssa yhdessä Ruotsissa, niin kysyn teiltä, ulkoministeri, millä tavalla voisimme vielä syventää Ruotsin kanssa yhteistyötä, jota olemme onnistuneesti tehneet jo vuosikausien ajan, ja onko teillä käsitystä siitä, kuinka Ruotsi näkee tämän mahdollisen yhteistyön syventämisen, jolla myös omalta osaltaan paitsi taataan turvallisuuden tunnetta lisää Pohjolaan niin vakautetaan myös Euroopan tilannetta.

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Piiruakaan ei pidä antaa periksi meidän vapaudestamme, ei myöskään vapaudestamme liittoutua, jos niin katsomme Suomena parhaaksi toimia. Tämä kriisi, mikä meillä on nyt käsillä, on poikkeuksellinen sen 20 vuoden aikana, mitä tässä presidentti Putinin hallinnon kanssa on toimittu. Ehkä aika kuvaava lause tässä Venäjän kirjeessä on, että siinä todetaan näin, että joko turvallisuutta on kaikille tai sitä ei ole kenellekään, ja viitataan siihen, että ainoastaan silloin maat saisivat käyttää Etyjin periaatteiden mukaista vapauttaan liittoutua, jos se ei vaikuta muiden turvallisuuteen. Tämähän on mahdoton ajatus: jos ei voida muuta kuin kaikkien Etyj-maiden kesken sopia liittoutumisesta, niin kukaan ei saisi sopia.

On hyvä, että komission puheenjohtaja on tänään Suomessa vieraillessaan vahvistanut, että EU yhdessä laatii vastauksia, ja näin tärkeän kansallisen asian yhteydessä puheenjohtaja Orpo on ehdottanut — ja minusta se on hyvä ehdotus — että tasavallan presidentin johdolla puolueiden puheenjohtajat kävisivät läpi tilannetta ja hakisimme niitä yhteisiä ajolinjoja. Kysyn pääministeriltä: oletteko valmis edistämään tällaisen aloitteen toteutumista?

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun käymme tällaista keskustelua ja olemme valitettavasti tilanteessa, missä Euroopan tilanne tuntuu kovin epävakaalta, kysyisinkin arvoisalta puolustusministeriltä, mikä on teidän näkemyksenne: onko meidän lisättävä valmiuttamme, jos tulee se tilanne, että tänne on tulossa muitakin kuin opiskelijoita elikkä hallitsematon maahanryntäys, kuten oli vuonna 2015, silloin Ruotsin kautta, mutta jos se tulee tapahtumaan tällä kertaa Viro-, Latvia-, Liettua-, Unkari-, Puola-rajojen yli ja sen jälkeen tänne Suomeen? Mikä on näkemyksenne tässä tilanteessa?

Puhemies Matti Vanhanen

Kaikkonen.

Arvoisa puhemies! Olen kolmessa valiokunnassa ja kahdessa seurantaryhmässä saanut ajantasaista tietoa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Arvostan suomalaisten upseerien ammattitaitoa ja analyyttista tapaa arvioida kulloistakin tilannetta. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikista tiedotusvälineistä. Ne suorastaan lietsovat sotahysteriaa — ja tavoitteenahan on taivuttaa Suomen kansa Nato-jäsenyydelle myötämieliseksi.

Hyvin yksinkertainen kysymys vastuuministerille tai vastuuministereille: kohdistuuko Suomeen tällä hetkellä jokin konkreettinen sotilaallinen uhka?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Kaikkonen.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Näitten painostustoimien takana on myöskin pyrkimys lyödä kiiloja kansainväliseen yhteistyöhön, ja siksi on hyvä, että tässä toimitaan yhteisesti.

Viktiga byggstenar för en framgångsrik utrikes- och säkerhetspolitik är samarbete och goda bilaterala och internationella relationer. Norden är en viktig referensram för Finland, och historiskt sett är Finlands viktigaste samarbetspartner våra nordiska grannländer. Därför är det naturligt att nordiskt samarbete också idkas på denna front.

Arvoisa puhemies! Jännittyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on tärkeää ylläpitää laajamittaista ajankohtaista tilannekuvaa ja hyviä yhteyksiä pohjoismaisiin naapurimaihimme. Jos hieman laajennan edustaja Köntän kysymystä, kysyn ministeri Haavistolta: minkälaista keskustelua on käyty Pohjoismaiden kesken ulko‑ ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, ja mitä toimenpiteitä on suunnitteilla pohjoismaisen yhteistyön edistämiseksi tällä saralla?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Kiitos, edustaja Adler-creutz, hyvästä kysymyksestä. Tämä pohjoismainen yhteistyö on ollut poikkeuksellisen vilkasta nyt viime päivinä. Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt kävi Helsingissä, ja juuri tämä ajankohtainen turvallisuustilanne oli esillä. Eilen kävimme ministeri Kaikkosen kanssa Tukholmassa. Tiedän, että tänään on ollut Nordefco-yhteistyön kokous. On hyvin tärkeää, että meillä on yhteinen tilannekuva, ja totta kai Ruotsin kanssa erityisesti sitten katsomme myöskin tätä omaa asemaamme ja mietimme sitä, mitä tuolla puolustussektorilla voimme tehdä, mutta myöskin, mitä diplomaattisia aloitteita tässä tilanteessa voi olla.

Ja kuten mainitsin, niin meidän roolimme sekä EU:ssa että Etyjin piirissä on tässä tilanteessa tärkeä. Ehkä on hyvä huomata, että Suomelta myöskin kysytään nyt aika paljon meidän näkemyksiämme, myöskin Nato-maat kysyvät ja muut. Meidän osaamisemme näillä alueilla — Itämeren piirissä, Venäjän läheisyydessä ja muuten — nauttii suurta arvostusta, ja presidentti Niinistön rooli tietysti tässä on poikkeuksellinen, ja hänelle on tullut paljon yhteydenottoja. Olemme mukana tässä diplomaattisessa keskustelussa hyvin aktiivisesti.

Puhemies Matti Vanhanen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä tilanne, jossa sekä Suomen, Ruotsin, Norjan että Tanskan pääministerit ovat sosiaalidemokraatteja. Meillä oli tammikuussa tällainen sosiaalidemokraattien yhteinen kokoontuminen, niin sanotun SAMAKin kokoontuminen, ja samassa yhteydessä sitten pääministerit keskenänsä pitivät oman osionsa, jossa keskustelimme yhdessä tästä Euroopan turvallisuustilanteesta, tuosta Venäjän ja Ukrainan rajalla olevasta tilanteesta. Eli kyllä myös pääministereiden kesken tätä vuoropuhelua käydään ja on käyty.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Harjanne.

Arvoisa puhemies! Erinomaisia kysymyksiä, erinomaisia vastauksia hallitukselta. Tilanne on jännitteinen, ja on hieno kuulla, että linjat ovat kuumina ja käytössä, niin että kumppanien kanssa tehdään yhteistyötä ja löydetään sitä yhteistä säveltä tähän tilanteeseen vastaamiseksi.

Tässä on tietysti käsillä oleva jännitteinen tilanne, tietyllä tavalla akuuttikin, ja sitten on laajempia ehkä geoekonomisia virtauksia tässä taustalla myös, ja palaan vähän tuohon aikaisempaan keskusteluun: Venäjähän on erittäin merkittävä fossiilisen energian tuoja Eurooppaan ja yksi sen lähde, ja tämä riippuvuus ei helpota tässä tilanteessa Euroopan asemaa. Olisin kysynyt hallitukselta: mitä itse asiassa tehdään sen eteen, että Eurooppa laajemmin ei ainakaan pitkitä tai syvennä tätä riippuvuuttaan tällaisesta ongelmallisesta fossiilienergian tuonnista?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Keskeisiä kysymyksiä energianeuvostossa tällä hetkellä — voi sanoa, että kyllä tätä keskustelua käydään. Meillä oli alkuviikosta kilpailukykyneuvoston kokous, jossa myös sivuttiin kyllä ainakin käytävillä tätä keskustelua. Kyllä tämä geopoliittinen tilanne tietysti tällä hetkellä aika paljon konkretisoituu energian päältä, ja sitä painetta nyt sitten itse kukin... Täytyy sanoa, että nämä kaikki kansalliset ratkaisut eivät välttämättä helpota tätä tilannetta.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kauma.

Arvoisa puhemies! Venäjä on toimittanut kirjeen usealle Etyj-maalle, ei kuitenkaan kaikille. Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että tässä kirjeessä, sen sisällössä, ei sinänsä ole mitään uutta. Venäjä haluaa, että Nato ei laajene itään, ja se haluaa tästä eräänlaista turvatakuuta.

No, nyt keskeistä on se, että kirjeeseen vastataan meidän kanssamme samalla tavalla ajattelevien maiden kanssa yhtenevällä tavalla. Mutta mitä tapahtuu tämän jälkeen, on myöskin oleellinen kysymys. Silloin kun oli Georgian sota, Etyjissä turvauduttiin eräänlaiseen Korfun prosessiin, jolla tilanne saatiin liennytettyä. Toinen vaihtoehto tässä tilanteessa olisi esimerkiksi ylimääräinen ulkoministerikokous. Kysyisin teiltä, ministeri Haavisto: onko näistä erilaisista vaihtoehtoisista etenemistavoista vielä keskusteltu?

Puhemies Matti Vanhanen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kaumalle kysymyksestä. Todella olemme muun muassa Etyjin pääsihteerin Helga Schmidin kanssa käyneet tätä keskustelua siitä, mitkä ovat Etyjin mahdollisuudet toimia tässä. Tietysti Etyjillä on jo rooli siellä SMM:ssä, monitorointimissiossa, Donbasin, Itä-Ukrainan alueella, siellä on suomalainen diplomaatti Mikko Kinnunen aivan avainroolissa ja muuta. Pyrimme löytämään näitä diplomaattisia keinoja ja diplomaattisia ratkaisuja. Normandia-ryhmä on kokoontunut, ja olemme tietysti antaneet sille kaiken tukemme.

On aivan kuten sanoitte, että tietyistä Etyjin periaatteista suuri osa Etyjin jäsenmaista haluaa pitää kiinni, ja niihin kuuluvat totta kai ensisijaisesti maiden alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyyden kunnioittaminen ja oikeus liittoutua ja näin poispäin. Nämä periaatteet totta kai ovat voimassa ja halutaan pitää voimassa. Mitään sellaista reformia ei tulla hyväksymään, jossa näistä periaatteista luovuttaisiin.

Puhemies Matti Vanhanen

Viimeinen kysymys, edustaja Räsänen.

Arvoisa herra puhemies! Tasavallan presidentti puheessaan kiiruhti lainsäädäntötyössä ennakointia ja valppautta ja otti esiin tämän mahdollisen laajamittaisen, vihamielisen, ulkopuolisten tahojen organisoiman maahantulon, mikä antaa aihetta valmiutemme tarkasteluun. Tästähän on täällä salissa käyty paljonkin keskustelua, ja valmiuslakia on sovittu parlamentaarisesti yhdessä uudistettavaksi. Mutta kysyn ihan konkreettisesti: mikä hallituksen linja on nyt tällä hetkellä siihen ehdotukseen, että turvapaikkahakemusten vastaanoton tilapäinen lopettaminen voitaisiin mahdollistaa, jos siirtolaisia käytettäisiin hybridivaikuttamiseen?

Puhemies Matti Vanhanen

Nyt sisäministeri ei ole paikalla. [Päivi Räsänen: Pääministeri varmaan osaa vastata!] Haluaako pääministeri vastata?

Niin, arvoisa puhemies! En näe tuonne toiselle puolelle, onko ministeri Henriksson paikalla. Meillä ei nyt ole tällä hetkellä oikeusministeriä, joka tästä valmiuslain uudistusprosessista vastaa, eikä sisäministeriä paikalla.

Itse kyllä tunnistan tämän kysymyksen. Siitä olemme keskustelleet, ja tämä on aito huoli. Mielestäni pitää suhtautua vakavasti senkaltaisiin hybridivaikuttamisen välineisiin, mitä me olemme jo nähneet. Tämähän ei ole vain skenaariokysymys tai teoreettinen kysymys, vaan tämä on aidosti ollut tilanne esimerkiksi tuolla Valko-Venäjän, Puolan, Baltian maiden rajalla. Yhtä lailla me olemme nähneet tämänkaltaisen tilanteen myös Kreikan ja Turkin rajalla aikaisemmin. Eli tämä ei ole pelkkä teoreettinen kysymys, vaan tämä on aito riski, ja mielestäni tähän pitää suhtautua vakavasti. Ja kyllä tässä valmiuslain uudistamisen prosessissa — ehkä pikaisessakin sellaisessa — pitää tätä kysymystä arvioida riittävällä vakavuudella.