Suullinen kysymys työllisyystilanteesta (Piritta Rantanen sd) | Suullinen kysymys nuorten työllistämisestä (Pia Lohikoski vas) | Suullinen kysymys pienten yritysten rahoituksen saatavuudesta (Henrik Wickström r) | Suullinen kysymys asuntolainojen saatavuudesta kasvukeskusten ulkopuolella (Mika Riipi kesk) | Suullinen kysymys ilmastopolitiikasta (Oras Tynkkynen vihr) | Suullinen kysymys huumeongelmaan puuttumisesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Puhemies! Hallituksen kärkilupaus oli työllisyyteen panostaminen. Lupasitte 100 000 uutta työllistä. Te olette räikeästi rikkoneet tämän lupauksen, ja saldonanne onkin tällä hetkellä miinus 78 000 työllistä. Suomi onkin siis pian työttömyyden kärkimaa. Uusimmissa tilastoissa Suomi on jo ohittanut Kreikan työttömyysluvuissa. Tämänhetkisen ennusteen mukaan pian ohittumassa on myös Espanja. Suomen työttömyys ohittaa myös Euroopan maiden koko keskiarvon. [Juho Eerola: Hyvä, että annettiin elvytyspaketti!]

Työttömyys lisää ihmisten epävarmuutta ja epäluottamusta. Työttömyysennustetta on jälleen kerran jouduttu rukkaamaan huonommaksi. Työttömyyden kasvu ja talouden sakkaaminen kulkevat käsi kädessä. Talouden taantuma alkoi rakentamisesta, mistä me varoitimmekin, mutta sittemmin vaikutukset ovat levinneet lähes joka alalle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja ylikuumensitte rakennusmarkkinat!] Kysynkin ministeri Marttiselta: miten kärkilupaus työllisyydessä voi muuttua kärkisijaksi työttömyydessä näin nopeasti?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Se, että kansainvälinen suhdanne on koetellut hyvin vaikeasti Suomea, hyvät kollegat, oikeastaan korostaa vain yhtä asiaa, sitä, että me emme ole kyenneet uudistamaan Suomea ja taloutemme rakenteita riittävällä tavalla. Useat hallitukset ovat epäonnistuneet tässä, ja kuorma on jäänyt paljon taas vastaavasti meille tehtäväksi. Sen takia taas vastaavasti me viemme eteenpäin näitä keskeisiä uudistuksia, joilla saadaan vahvistettua suomalaisten pk-yrittäjien näkökulmaa työllistää lisää. Kevennämme verotusta, sujuvoitamme luvitusta, panostamme tutkimukseen ja tuotekehitystoimintaan. Teemme merkittäviä toimenpiteitä, jotta voidaan taas näkymää parantaa, ja tällä hetkellä me näemme sen, että viimeistään ensi vuonna työllisyys kääntyy jo selkeästi parempaan suuntaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Taas niitä lupauksia. Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa on kasvanut merkittävästi, ja suhdanne koko Euroopassa on sama. Sain tiistaina vierailla Äänekosken uudessa kertopuutehtaassa, joka aloittaa ensi vuonna toimintansa, mikä on erittäin hienoa. Samaan aikaan viereinen vaneritehdas lopettaa. Keskustelin tämän tehtaan pääluottamusmiehen kanssa, joka kertoi ihmisten suuresta pelosta ja huolesta siitä, löytyykö työpaikkaa, riittääkö ammattitaito ja mitä voi tehdä, kun te olette uudelleenkouluttautumismahdollisuudet vieneet. Mitä te, hallitus, tarjoatte näille ihmisille juuri tällaisessa tilanteessa?

Me olemme SDP:ssä aidosti huolissamme näistä ihmisistä. Kuinka aiotte, ministeri Marttinen, huolehtia siitä, että työttömät pääsevät töihin ja että työttömyys ei muutu pitkäaikaistyöttömyydeksi, jossa olemme jo lähellä 90-luvun laman karmeita lukuja? Mitä aiotte tehdä, ettei työttömyys muutu pysyväksi osattomuudeksi tässä yhteiskunnassa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Ensinnäkin tästä, kun edustaja viittasi metsäteollisuuden tilanteeseen: Näissä tilanteissa, missä vastaavasti Suomeen on tullut näitä vakavia uutisia, muun muassa tänä kesänä, heinäkuun lopulla, vierailin Lappeenrannassa viipymättä sen jälkeen, kun paikkakunnalle oli tullut vakavia uutisia siitä, että UPM ilmoitti sulkevansa taas paperintuotannon. Minusta se on ensimmäinen asia, että valtiovalta menemällä paikan päälle, käymällä keskustelua paikallisten toimijoiden kanssa ja kaupungin kanssa hakee niitä yhteisiä ratkaisuita.

Näissä tilanteissa, joissa äkillinen rakennemuutos koskettaa hyvin voimakkaasti yksittäistä paikkakuntaa, meillä on olemassa työkaluja, joiden mukaan toimitaan. Kukaan tämmöiseen tilanteeseen joutuva, työttömäksi jäävä henkilö ei jää yksin. Tästä pidetään huolta. Työllisyysalueet vastaavat laajasti työllisyyden hoidosta alueilla. Itse asiassa huomenaamulla olen kutsunut kaikki työllisyysalan johtajat tänne Helsinkiin. Me käymme läpi alueellisen tilanteen ja katsomme yhdessä, mitä vielä uusia toimenpiteitä tässä tilanteessa on välttämätöntä tehdä. [Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne on tällä hetkellä Suomessa todella heikko, ja on totta, että kansainväliset suhdanteet tähän vaikuttavat. Mutta, ministeri, kysymys kuuluu: onko olemassa jokin sellainen kansainvälinen suhdanne, joka vaikuttaa nimenomaan Suomeen mutta ei vaikuta meidän verrokkimaihimme? [Sinuhe Wallinheimo: Joustavammat työmarkkinat!] Nimittäin miten on mahdollista, että juuri Suomen työllisyyden kehitys on Petteri Orpon hallituksen aikana ollut kaikista heikointa? Siis itse asiassa, jos meidän työllisyysaste olisi kehittynyt samalla tavalla kuin muualla EU:ssa teidän hallituksen aikana, niin Suomessa olisi jopa 90 000 työllistä enemmän tällä hetkellä. Tai jos se olisi kehittynyt esimerkiksi samalla tavalla kuin Ruotsissa tämän hallituksen aikana, niin meillä olisi jopa 50 000 työllistä enemmän tällä hetkellä. Ministeri Marttinen, mikä on se sellainen kansainvälinen suhdanne, joka koskettaa nimenomaan Suomea mutta ei Ruotsia tai meidän muita verrokkimaitamme? [Juho Eerola: Venäjän raja!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! On näin, että Suomessa pohjoisena Euroopan maana on oleellista myös todeta, että turvallisuuspoliittinen tilanne on vaikuttanut myös meihin itse asiassa voimakkaammin kuin moniin muihin Euroopan maihin. Me kärsimme yhtä lailla Ukrainan hyökkäyssodasta, me kärsimme tästä euroalueen talouden heikentymisestä.

Oikeastaan minusta nyt olennaista ei ole vain katsoa niitä kengänkärkiä, edustaja Lindtman, vaan pohtia sitä, mitä me voimme tehdä, jotta taas vastaavasti päästään tästä tilanteesta eteenpäin, ja millä toimenpiteillä voidaan suomalaisille yrityksille luoda vahvempaa näkymää talouteen. Näitä päätöksiä tämä hallitus on tehnyt viime keväänä riihessään, päättänyt merkittävistä uusista veroratkaisuista. Tänä syksynä eduskunta saa toimestani vielä uusia työmarkkinaratkaisuita käsittelyyn. Me teemme hyvin laaja-alaisesti toimenpiteitä, jotta nimenomaan suomalaisille yrityksille saadaan vahvempaa näkymää työllistää ja investoida. Ja kuten totesin, meillä on jo onneksi olemassa positiivisia signaaleita Suomen taloudessa, ja nyt on olennaista ja tärkeää saada tätä näkymää vahvistettua.

Arvoisa puhemies! Kokoomus lupasi, että suomalaisiin yrityksiin syntyy 100 000 uutta työpaikkaa. Te, pääministeri Orpo, lupasitte näin ennen eduskuntavaaleja. Teidän hallituskautenne aikana kuitenkin työttömien määrä on kasvanut valtavasti, eikä suunta näytä kääntyvän, ja erityisen rajusti on kasvanut nuorisotyöttömyys. Alle 30-vuotiaita työttömiä on jo yli 75 000. Monilla heistä ei ole lainkaan työhistoriaa, jolloin esimerkiksi nuorten työpajatoiminnan ja palkkatukityöllistämisen tarve korostuisi, ja näistä hallitus on kuitenkin leikannut samalla työttömyyden kasvaessa.

Myös jatkuvat koulutusleikkaukset rapauttavat työllisyyskehitystä pidemmällä aikavälillä. Yrityksille valmisteltava työllistämisseteli voi olla osa ratkaisua, mutta nuorisotyöttömyyden hätätila vaatii paljon laajempia toimenpiteitä, ja kysynkin: onko hallitus valmis vahvistamaan sekä yritysten että myös kuntien [Puhemies koputtaa] ja kolmannen sektorin edellytyksiä nuorten työllistämiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Ja edustajalle kiitos erittäin tärkeän kysymyksen esille nostamisesta.

Uskon, että nuorisotyöttömyyden ratkaisuun haettavat toimenpiteet ovat asia, joka yhdistää tätä salia. Meillä voi olla erilaisia painotuksia puolueiden välillä, mutta me kaikki tiedämme ja ymmärrämme hyvin sen, miten rajut vaikutukset nimenomaan työttömyydellä nuorten ihmisten osalta voi olla. Sen takia on sekä tämän maan kannalta että inhimillisesti äärimmäisen tärkeää, että mahdollisimman monen nuoren alkanut työttömyysputki saadaan katkaistua. Tämän takia hallitus on ottamassa käyttöön uutta työllistymisseteliä, jolla pystytään tukemaan ennen kaikkea työllistymistä näille nuorille, joilla on matala koulutustausta tai vain vähän työhistoriaa. Näin ollen siis voidaan päästä tässä vaikeassa tilanteessa auttamaan nuorista juuri heitä, joiden tilanne työmarkkinoilla on kaikkein haurain, kaikkein heikoin.

Toisaalta haluan myös todeta, hyvät kansanedustajat, että kun myös talous lähtee liikkeelle, niin kyllähän nimenomaan myös nuorille avautuu paljon työmahdollisuuksia. Ja haluan sanoa suomalaisiin koteihin, että näkymää paremmasta on tällä hetkellä jo näköpiirissä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän työttömyysluvut ovat aivan karmeita. Tämä on yhteiskunnallinen kriisi, tämä on tragedia, mutta SDP:lle tässä on kysymys ennen kaikkea ihmisistä, työttömänkin ihmisen arvosta. Ihminen ei ole vain tuotannontekijä vaan ennen kaikkea ihminen.

Ministeri Marttinen, teidän hallituksenne on luvannut 100 000 uutta työllistä, ja tulostaulu on armoton: te olette 78 000 jäljessä tästä, miinuksen puolella. SDP on kyllä tarjonnut omia esityksiään tilanteen helpottamiseksi työttömien ihmisten näkökulmasta, muun muassa niin, että työttömyysturvalla voisi opiskella, kunhan noudattaa omaa työllistymissuunnitelmaansa. Olemme esittäneet uusittuja suojaosia työttömyysturvaan ja asumistukeen ja olemme muun muassa pienyrittäjille esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista hoitoon ja hoivaan, joka tukisi naisyrittäjien pysymistä leivässä. Mutta te esitätte tällekin syksylle työmarkkinatoimina vain irtisanomisen heikentämistä ja lisää määräaikaisia työsuhteita. Tämä on mahdollisimman kaukana tavallisen työttömän suomalaisen arjesta. Ettekö sen sijaan voisi harkita vaikka kotitalousvähennyksen laajentamista hoitoon ja hoivaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Voi olla, että suuresti kunnioittamaltani edustaja Tuppuraiselta ovat jääneet budjettiriihen paperit nyt lukematta. Te otitte esille työttömyysturvalla opiskelun. Sitähän me olemme nyt nimenomaan parantamassa hallituksen päätöksellä. Me olemme ottamassa käyttöön työllistymissetelin nuorten osalta, jotta taas heidän pääsyään työelämään voidaan vastaavasti parantaa. Olemme tekemässä myös muutoksia, joilla nimenomaan pienyrittäjien asemaa vahvistetaan, koska heitä on entistä enemmän ja heidän roolinsa Suomen taloudessa kasvaa jatkuvasti ja on tärkeää, että heidän eteensä tehdään vastaavasti lisää toimia.

Totean myös sen, että tässä edustaja Tuppurainen jättää toteamatta SDP:n vaihtoehdon tässä tilanteessa. Te tarjoatte miljardin edestä uusia veronkiristyksiä suomalaisten yrittäjien niskaan. Voin vain kysyä tältä salilta, pohtia ääneen: paljonko luottamusta lisää suomalaisille pk-yrittäjille työllistää ja investoida tässä tilanteessa, jos verotusta kiristetään näin rajulla ja merkittävällä tavalla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Viime kyselytunnilla viikko sitten keskusta nosti tämän työttömyyden teeman esiin, mutta on erittäin tärkeää jatkaa sitä tällä kyselytunnilla, koska tämä asia ei kyllä todellakaan ole loppuun käsitelty, ei todellakaan. Joka kahdeksas työvoimaan kuuluvista suomalaisista on työttömänä, joka kahdeksas. Se on karmea luku. Tämä koskettaa käytännössä kaikkia suomalaisia, kaikkien lähipiiriä, koko kansaa. On nuorisotyöttömyyttä, on pahenevaa pitkäaikaistyöttömyyttä, jopa akateemista työttömyyttä yhä enemmän. Työttömyyden vakavuuteen nähden siitä keskustellaan ja sille tehdään aivan liian vähän tässä maassa. Tämänhän sen pääaiheen teidän budjettiriihessänne, hyvä hallitus, olisi pitänyt olla.

Kun työttömyys on vain pahentunut viimeisen vuodenkin aikana, niin joudun kysymään teiltä, pääministeri: oletteko omasta mielestänne tehneet nyt riittävästi tälle vakavalle ongelmalle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten viime viikolla totesin, työttömyys on meidän suurin haasteemme tällä hetkellä, erityisesti inhimilliseltä taholta, koska kyse on ihmisistä, jotka ovat vailla työtä, mutta jos jotain tämä hallitus on tehnyt, niin me olemme luoneet edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle.

Mutta se, mikä se erityinen Suomella on, mistä edustaja Lindtmankin kysyi, on tuo Venäjä. Se vaikuttaa massiivisella tavalla meidän talouteemme, turvallisuudentunteeseen, siihen, että kotitaloudet eivät ole kuluttaneet.

Sitä, mitä nyt me ollaan näkemässä — se piristyminen, mikä taloudessa on alkanut — sipitää yhdessä tukea. Melkein joka päivä nyt tulee hyviä uutisia. Tänään tuli Suomen Yrittäjien raportti: pk-yrityksillä parhaat näkymät sitten Venäjän hyökkäyssodan alun. Ja kun me nähdään, että kotitaloudet ovat alkaneet kuluttamaan enemmän, asuntolainoja kysytään enemmän, tilauskirjat ovat meidän viennillä täyttymässä, niin tässä on todella paljon nyt positiivisia merkkejä liikkeellä. Investointeja on startannut ja starttaamassa. Meillä on paljon sellaista osaamista, mitä maailmalla tarvitaan. [Puhemies koputtaa] Nyt yhdessä tekemään töitä sen eteen, että me saadaan tämä hyvä kantamaan [Puhemies koputtaa] ja työpaikkoja syntymään!

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kaksi vuotta sitten kysyin teiltä, mikä on viestinne niille lapsille ja nuorille, jotka te leikkauksilla työnnätte köyhyyteen. Te vastasitte, että heidän vanhempiensa kannattaa mennä töihin. Se oli jo silloin hölmö vastaus, koska te leikkasitte asumistukea esimerkiksi matalapalkkaisilta yksinhuoltajilta. No, siitä on kaksi vuotta — kaksi vuotta te olette johtanut tätä maata tilanteeseen, jossa on vähemmän työtä, enemmän köyhyyttä, 27 000 lasta putoaa köyhyyteen.

Kysynkin, mikä on nyt teidän viestinne näille perheille. Onko se se, että ottakaa päivätyön rinnalle se yötyö? Onko se se, että hakekaa vielä vähän enemmän töitä, niin kyllä ahkeruus palkitaan, kun ei ole niitä töitä? Vai onko se se, että lapset ja nuoret voivat sitten jotenkin ratkaista sen tilanteen, kun he kasvavat köyhyydessä? Onko se se, että ehkä kahden vuoden päästä menee paremmin, kun se on heille arkipäivää tänään, että te olette vieneet heiltä sen mahdollisuuden ostaa lääkkeet, ruoka tai goretex-kengät talveen? Mikä on vastauksenne lapsille ja nuorille, jotka teidän leikkaustenne takia kasvavat tällä hetkellä köyhissä perheissä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että onnistuisimme tukemaan vanhempien työllistymistä. Se on keskeisin keino torjua lapsiperheköyhyyttä tässä maassa. Tämä on ollut se viesti. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Miten on mennyt omasta mielestänne?]

Ja mitä tämän eteen on tehty? Tämän voin sanoa kyllä tälle salille, että varmasti tämän itsekin tiedätte, että hallitus on tehnyt enemmän kuin mikään lähihistorian hallitus sen eteen, että meillä olisi työllistämisen edellytyksiä tässä maassa, että meillä uudistettaisiin työmarkkinoita, jotta me saataisiin työpaikkoja syntymään. Mutta se, mille tämäkään hallitus ei valitettavasti riittävästi voi, on tämä turvallisuustilanne, se, että meillä on sotaa käyvä naapuri rajan toisella puolella, että meillä on ennätysmäärä epävarmuutta, [Mika Lintilä: Ja epävarmin hallitus!] se, että maailmantalouskaan ei ole meidän puolella, että tulee jatkuvasti huonoja uutisia, niin kuin vaikkapa Trumpin tulliratkaisut, jotka siirsivät orastavan kasvun alkamista. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Aina syy on muiden!]

Mutta niin kuin pääministeri totesi, meillä on myös merkkejä siitä, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan, ja tätä uskoa meidän täytyy pystyä myöskin vahvistamaan, koska talous perustuu myöskin luottamukseen. Tämä hallitus on tehnyt uudistuksia, on tehnyt työmarkkinoilla, on tehnyt sosiaaliturvassa, on tehnyt myös monia muita meidän yhteiskuntamme rakenteita uudistavia ratkaisuja. [Puhemies koputtaa] Nyt seuraavana vuonna keskitymme, ensi vuoden budjetissa, veronkevennysten kautta myöskin suomalaisten ostovoiman vahvistamiseen, [Puhemies koputtaa] ja tätä kautta luomme toivoa meidän lapsiperheille ja meidän lapsillemme. Perusopetuksen vahvistaminen ja monet muut ovat tärkeitä toimia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. Nyt minuutti on käytetty, ministeri. — Edustaja Karlsson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Grahn-Laasonen tässä tuo ilmi turvattoman maailmantilanteen, mutta kyllä se on niin, että hallituksen politiikka ja leikkaukset ovat lisänneet suomalaisten turvattomuutta. [Sofia Virta: Juuri näin!] Lapsiperheköyhyys lisääntyy THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan 27 000 lapsella. Hallitus on poistanut yrityksen koulutusvähennyksen, ja aikuiskoulutustuki on muisto vain.

Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy, ja se on pelottava tilanne. Pitkäaikaistyöttömäksi joutuneen ihmisen on usein välttämätöntä päivittää omaa osaamistaan, tai joskus on pakko opetella kokonaan uusi ammatti. Edustaja Tytti Tuppurainen toi esille SDP:n vaihtoehtoja. Onko hallitus valmis edistämään työllistymistä SDP:n esittämillä keinoilla, muun muassa poistamalla rajoitteet opiskella työttömyysturvalla, kunhan noudattaa henkilökohtaista työllistämissuunnitelmaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tässä SDP:n edustajien osalta kannattaa nyt katsoa läpi se paketti, mitä tämä hallitus on päättänyt budjettiriihen yhteydessä. Siellä on todettu selkeästi, että me parannamme työttömyysturvalla opiskelun edellytyksiä, ja haluan muistuttaa myös siitä, että tällä hetkellä työttömyysturvalla opiskelun edellytykset ovat jo varsin laajat. Eli jos ajatellaan vaikka kesken jäänyttä tutkintoa, niin on hyvin todennäköistä, että sen saa suorittaa sitten ainakin joiltain osin loppuun. Me olemme kyllä pitäneet yllä järjestelmää, jossa oman osaamisen kehittäminen työttömyysaikana on mahdollista.

Mitä tulee taas aikuiskoulutustukeen, niin tässä menevät nyt ehkä asiat vähän sekaisin. Sehän ei ole ollut aikaisemminkaan työkalu, jolla työttömien osaamista on kehitetty, vaan nimenomaan työelämässä olevien henkilöiden osaamista. Tähän meillä on jo käytössä vastaava, rajatumpi malli, jossa pyritään siihen, että poissaolot työelämästä ovat taas vastaavasti pienempiä, mutta haluamme pitää huolta siitä, että julkisen sektorin tärkeissä tehtävissä toimivat henkilöt voivat kehittää omaa osaamistaan. Se on tälle hallitukselle [Puhemies koputtaa] erittäin tärkeä asia. [Veronika Honkasalo: Ei ole mitään korvaavaa mallia!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olemme Euroopan surullista kärkeä. Lähes 20 prosenttia nuorista on työttöminä. Tämä on hurja määrä. Luku on alle 25-vuotiaiden osalta 6 000 enemmän kuin vuosi takaperin. Jokainen nuori, joka on pitkään ilman työtä, ilman opiskelupaikkaa, ilman mahdollisuutta kuntoutukseen tai työpajan tuomaan tukeen, on syrjäytymisriskissä. Syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset ovat isoja niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Sen takia aikanaan päätettiin nuorisotakuusta, jossa annettiin kolmen kuukauden palvelulupaus nuorille: heidän pitäisi saada työtä, päästä työllisyyspalveluihin tai opiskelemaan. Nyt tämä ei toteudu.

Haluaisin kysyä hallitukselta: Minkälaista tukea tämän yrityksille suunnatun työllistämissetelin lisäksi tarjoatte etenkin niille kunnille, joissa asuu paljon nuoria? Tarvitsemme Ohjaamo-palveluita, kesäseteleitä ensimmäisen työpaikan saantiin, ammatillista kuntouttavaa koulutusta, paljon muutakin kuin tämän setelin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Ja kiitoksia edustaja Hopsulle jälleen kerran tärkeästä kysymyksestä. Sen lisäksi, että hallitus on ottamassa käyttöön tämän uuden työllistämissetelin nimenomaan nuorten työllistämisen edistämiseksi, jo tällä hetkellä, kun työllisyyden kokonaisvastuu on siirtynyt vuoden alusta kuntien ja kaupunkien vastuulle, työllisyysalueille, heillä on käytössään hyvin laajasti muita palveluita. On täysin mahdollista jo tällä hetkellä, että vaikka sitten Espoossa voidaan järjestää Ohjaamo-palveluita, voidaan ottaa käyttöön kesätyöseteliä. Tämä ei vaadi tältä salilta mitään uusia päätöksiä, ei vaadi lainsäädännön muutoksia, vaan tämä vaatii nyt sitä rohkeutta myös kaikilta päättäjiltä alueella huomata se, että nuorten työttömyysjaksot täytyy pystyä katkaisemaan.

Kokonaisvastuu asiasta on työllisyysalueilla, mutta totta kai käyn jatkuvasti keskustelua joka puolella Suomea tilanteesta. Käymme taas huomenna läpi valtakunnallista tilannetta ja katsomme yhdessä, miten tästä päästään taas kestävästi eteenpäin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden taso on täysin kytköksissä talouskasvuun. Sitten kun meillä on talouskasvua, meillä lähtee työllisyys paranemaan, ja nyt näyttää siltä, että nämä merkit ovat toteutumassa, [Naurua vasemmalta] kuten täällä pääministeri vetosi muun muassa tähän pk-yritysten barometriin.

Sitten toinen tärkeä asia on se, että olennaista on se, miten työn määrä kehittyy. Täällä usein puhutaan, että viime hallituskauden lopulla työllisten määrä oli korkealla tasolla. [Timo Harakka: Ennätys! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ennätystasolla!] Pitää paikkansa, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei ollut kasvanut enää lainkaan loppuaikana. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: No mites se on nyt kehittynyt?] Se ratkaisee, mikä on tehtyjen työtuntien määrä, ja sen takia on tärkeää, että meillä on entistä enemmän ihmisiä myös kokoaikatyössä, jotta tämä kansantalous kestää.

Sen haluaisin vielä kysyä ministeri Marttiselta, että koska se kaikkein suurin työllistämispotentiaali on pk-yrityksissä ja niiden toimintaedellytyksiä tämän hallituksen aikana on parannettu ja uusia parannuksia on tulossa, niin mitä sellaisia uudistuksia vielä nyt on tulossa, [Krista Kiuru: Potkulaki!] jotka parantavat pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia ja kohtuullistavat työnantajan riskiä. [Timo Harakka: Kysytte omalta ministeriltä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! On tosiaan niin, että meidän täytyy tunnistaa yhdessä se, että pienten ja keskisuurten yritysten rooli meidän taloudessa ja myös työllisyyden näkökulmasta kasvaa ja on jatkossa entistä vahvempi. Sen vuoksi on perusteltua, että kaikki ne työmarkkinauudistukset, mitä tämä hallitus on vienyt eteenpäin ja tämä sali on päätöksellään säätänyt voimaan, keskittyvät ennen kaikkea suomalaisen pk-yrityskentän tilanteen vahvistamiseen, koska siellä on eniten myös potentiaalia työllistää lisää ja vaikka tarjota juuri nuorille uusia työmahdollisuuksia.

Otan muutamia nytten vain huomioina: Paikallisen sopimisen laajentaminen, mikä on tehty jo aikaisemmin, ja tänä syksynä tuomme nytten taas esitykset, joilla helpotetaan henkilöperusteista irtisanomista. Takaisinottovelvoite poistuu kokonaan alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä, [Timo Harakka: Mahtavia työllisyystoimia!] ja myös määräaikaisten työsopimusten solmimista tullaan helpottamaan.

Ei näitä tehdä, hyvä oppositio, minkään kiusan takia. Näitä tehdään sen takia, että suomalaisilla yrityksillä olisi jatkossa entistä suurempi luottamus omaan tulevaisuuteensa, jotta he voisivat [Puhemies koputtaa] työllistää ja tarjota työtä yhä useammalle suomalaiselle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa hallitus, te leikkasitte työttömiltä — sen piti lisätä työllisyyttä. Te olette toteuttaneet valtavat työelämäuudistukset eli -heikennykset — sen piti lisätä työllisyyttä. Te heikennätte työsuhdeturvaa eli helpotatte työntekijän irtisanomista — sen pitäisi teidän mukaanne lisätä työllisyyttä, koska työntekijä on hallituksen mielestä valtava riski.

Arvoisa hallitus, te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa. Kuinkas kävikään? Meillä on Suomessa ennätystyöttömyys.

Arvoisa työministeri Marttinen, henkilö, joka on pitkäaikaistyötön ja etsii töitä, laittoi minulle viestin, jossa toteaa: ”Häpeän ministereitämme. Miten he voivat puolustella hallituksen työllistämispolitiikkaa, joka on tuonut ennätyksellisen työttömyyden? Palauttakaa 300 euron suojaosa työttömille.” Arvoisa työministeri, mitä vastaatte tälle pitkäaikaistyöttömälle, jolle työtä ei löydy, vaikka kuinka olette häneltä leikanneet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Kysymys oli osoitettu työministeri Marttiselle. — Olkaa hyvä.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Voin edustaja Suhoselle todeta, että vaikka tässä nyt vasta neljättä kuukautta hoidan tehtävää, niin kierrän myös erittäin paljon Suomea. Vierailen erikokoisissa yrityksissä, työpaikoilla. Muun muassa Kajaanissa nyt viimeksi elokuussa kävin paikallisessa työllisyyden toimintakeskuksessa tutustumassa, ja kävimme juuri keskustelua siitä, millä tavalla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien palvelut toimivat tällä hetkellä Kajaanin alueella ja millaisia muutoksia siellä voidaan tehdä.

Näiden kaikkien muutosten tarkoituksena, mitä tämä hallitus on tekemässä, on juuri laskea sitä työllistämisen kynnystä ja sen kautta taas tarjota yhä useammalle mahdollisuus päästä työelämään. Vastaavasti voidaan kysyä toisin päin: montako uutta työpaikkaa suomalaisiin yrityksiin syntyy sillä, että kaikki se työ, mitä tämä hallitus on tehnyt Suomen talouden rakenteiden uudistamiseksi, peruttaisiin? Luulen kyllä, että aika monessa firmassa myöskään tämä ei tuo parempaa näkymää tulevaisuuteen. Me uskomme siihen, että tällä linjalla tulevien vuosien aikana uutta työtä syntyy Suomeen, ja se on meidän politiikan keskiössä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen omien nuorten aikuisten lasteni kautta seurannut tätä työllisyystilannetta, ja kyllähän tämä aika kauhealta näyttää. Vuosi sitten keväällä, puolitoista vuotta sitten, ison kaveriporukan nuorista kaikki olivat töissä. Tänä keväänä samasta porukasta yksi oli töissä. Ja kun katsoin näitä Kanta-Hämeen tilastoja, jossa tilanne ei ole edes maan huonoin, niin vuosi sitten työttömiä alle 25-vuotiaita nuoria oli 800 ja nyt 1 150, ja tämä ei siis ole maan huonoin luku. Tilanne on todellakin huolestuttava. Ja kun pääministeri viime viikolla sanoi, että työllisyys on kääntynyt nousuun, niin tämähän ei pidä paikkaansa. Nuorten työttömien määrä on noussut valtavasti, ja tämä tuntuu aivan todella hirveältä.

Arvoisa ministeri, millaisen viestin te haluatte nyt välittää niille nuorille, jotka elävät ilman toivoa työpaikasta juuri nyt? Te olette nostanut esiin täällä tämän työllistymissetelin, mutta miten se toimii? Millaiset odotukset teillä on, kuinka [Puhemies koputtaa] moni nuori voi työllistyä tämän setelin turvin? [Pia Lohikosken välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Kiitoksia edustaja Pekoselle jälleen kerran tärkeän kysymyksen esille nostamisesta. En pysty vielä tässä kohtaa työllistymissetelin tarkkoja yksityiskohtia avaamaan, sillä me teemme nyt huolellista valmistelutyötä työ- ja elinkeinoministeriössä, mutta lähiaikoina tulen kertomaan laajemmin tämän setelin yksityiskohdista julkisuuteen.

Tärkeää on se, että seteli kohdistuu nimenomaan sellaisten nuorten auttamiseen, joiden asema työmarkkinoilla on kaikkein heikoin, kaikkein haurain, ja silloin palataan juuri siihen peruskysymykseen, niihin nuoriin, joilla vaikka ei ole ollenkaan peruskoulun jälkeistä tutkintoa, niihin nuoriin, jotka ovat äärimmäisen vaikean suhdannetilanteen keskellä valmistumisen jälkeen joutuneet suoraan työttömyyskortistoon. Heillä ei ole myöskään työhistoriaa, ja ymmärrettävästi taas vastaavasti sen ensimmäisen oman alan työpaikan löytymiseen ja etsimiseen tarvitaan myös paljon voimaa. Minun viestini suomalaisille nuorille on se, että me teemme kaikkemme, jotta voimme auttaa heitä pääsemään eteenpäin, työllistymään. Arviomme on se, että puhutaan kuitenkin tuhansista nuorista, jotka [Puhemies koputtaa] tämän työllistymissetelin kautta voivat saada nyt mahdollisuuden päästä työelämään. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Joskus!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Bergbom, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tosiasiahan on se, että Suomi ei ole käytännössä saanut talouskasvua finanssikriisin jälkeen, ja se oli se lähtötilanne, jonka tämä hallitus myöskin peri teidän hallitukselta, teidän velkapommin jäljiltä. Te otitte neljä vuotta velkaa, [Välihuutoja — Krista Kiuru: Mikäs pommi nyt on menossa?] te jätitte tekemättä kaikki uudistukset, ja sen edessä ollaan. Meillä ei ole sitä iloa, mitä... [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Meillä ei ole sitä iloa, mitä teillä oli, eli työllistää ihmisiä velkarahalla. Meillä ei ole sitä iloa. [Timo Harakka: Te otatte enemmän, te käytätte velan muuhun!] Sen sijaan hallitus on toteuttanut nytkin puoliväliriihessä ratkaisuita, joilla alennetaan [Hälinää — Puhemies koputtaa] muun muassa lapsiperheiden verotusta, alennetaan työssäkäyvien ihmisten verotusta ja alennetaan yritysten verotusta, millä pyritään saamaan Suomessa aikaan se tilanne, että yritykset työllistäisivät suomalaisia ihmisiä tulevaisuudessa.

Mutta tarkistelin tässä sosiaalidemokraattien vaihtoehtoa tälle vuodelle, kun te olette huolissanne työttömyydestä ja Suomen talouskasvun puutteesta, joka on aito ongelma — olen teidän kanssanne samaa mieltä siitä. Arvioisitteko, työministeri, miten nämä sosiaalidemokraattien hallitusta suuremmat veronkorotukset edesauttaisivat suomalaisten työllistymistä ja Suomen talouskasvua? — Kiitos. [Vasemmalta: Semmoista somematskua!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja tarttuu jälleen kerran hyvin tärkeään kysymykseen, sillä jos täällä hallitusta arvostelee, haastaa, niin on aivan perusteltua myös katsoa, minkälaisia lääkkeitä puolue itse tarjoaa tässä tilanteessa. [Vasemmalta: Kyllä! — Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Ja on tosiaan fakta se, että SDP tarjoaa tässä tilanteessa, kun ollaan hauraimman kasvun vaiheessa, jossa me olemme pääsemässä taas vastaavasti vahvempaan kasvuun kiinni, lääkkeeksi suomalaisille yrityksille rajuja veronkiristyksiä, mikä johtaisi suoraan siihen, että näiden pk-yritysten kyvykkyys investoida, työllistää ja kehittää toimintaansa Suomessa heikkenisi merkittävästi. Pidän niitä ylipäänsä äärimmäisen huonosti harkittuina mutta vielä tässä suhdannetilanteessa todella huonosti harkittuina kokonaisuuksina. Ja sen takia tämä hallitus on valinnut toisenlaisen poliittisen linjan. Meidän linja on työntekoa ja yrittäjyyttä tukeva linja, mennään sitten työmarkkinauudistuksiin, veropolitiikkaan tai vaikka normien purkuun. [Veronika Honkasalo: Ja työttömyys kasvaa! — Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Arvoisa pääministeri, lupasitte työllisiä 100 000 lisää. [Vilhelm Junnila: Koska Harakan bensaraha ilmestyy?] Aloititte ennätystyöllisyydessä, nyt olette tärvelleet tilaisuuden. Hallitus on kaudellaan hävittänyt noin sata työllistä joka ikinen päivä, mukaan lukien viikonloput, sata vähemmän joka päivä. Suhdanteet ovat vaikeat, mutta ehkä kaikkein haastavin suhdanne on teknologiasuhdanne. Tiedän, että te, arvoisa pääministeri, olette perehtynyt tekoälyyn ja ymmärrätte, miten laaja ja syvällinen vaikutus sillä on suomalaiseen työelämään. Siksi työttömän perheen ahdinkoa saattaa entisestään syventää pelko pitkittyvästä työttömyydestä, koska osaamisvaatimukset ovat monelle ihan kohtuuttomat. Oletteko ehkä valmis toteamaan, että aikuiskoulutustuen lopettaminen ja yritysten koulutusvähennyksen supistaminen oli huonosti ajoitettu juuri tähän tekoälyn ja muun teknologisen haasteen kiihdyttämään kouluttautumisen tarpeeseen? Meidän pitäisi päinvastoin lisätä kouluttautumista. Olisitteko valmiit tarttumaan edustaja Lindtmanin ehdotukseen [Puhemies koputtaa] siitä uudesta koulutustuesta, joka olisi hyvässä suhdanteessa hiukan vaatimattomampi [Puhemies koputtaa] mutta jota juuri tällaisessa huonossa suhdanteessa kasvattaisimme?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, herra puhemies! Edustaja Harakka tarttuu erittäin tärkeään aiheeseen. Tiedämme, että olette paljon asiaa myös selvittänyt ja käynyt läpi, ja se kyllä kuuluu myös teidän puheenvuoroistanne läpi.

Seuraamme hyvin tarkasti teknologista kehitystä ministeriössä. On kuitenkin hyvä muistaa myös kotikatsomoissa, että kyllähän läpi vuosikymmenten Suomen taloutta ovat kohdanneet myös erilaiset teknologiset murrokset. Niistä on aina selvitty. Ne ovat muuttaneet osaamistarpeita, mihin totta kai täytyy vastata taas koulutuspolitiikalla, täsmäpolitiikalla taas työllisyyspalveluiden osalta, tai vaikka siinä tilanteessa, jos henkilö on jäänyt työttömäksi, pitää huolta siitä, että myös työttömyysturvalla ollessaan pystyy omaa osaamistaan kehittämään. Tätä työtä me olemme tekemässä. Olen tuomassa myöhemmin, joko tänä vuonna tai ensi vuoden alussa, myös lakipaketin, jolla entisestään laajennetaan työttömyysturvalla opiskelun edellytyksiä. Uskon, että tässä meillä on myös paljon yhteistä tehtävää, koska aihe on vakava ja siihen täytyy tarttua hyvin määrätietoisesti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Työttömiä on tullut tämän hallituksen aikana lisää enemmän kuin Raumalla on asukkaita. Työttömyys on lisääntynyt työministerin kotimaakunnassa Satakunnassa jopa maan keskiarvoa enemmän. Heinäkuun tilastojen mukaan Satakunnassa oli avoimia työpaikkoja noin tuhat ja työttömiä työnhakijoita hieman yli 10 000. Eli jokaista työpaikkaa kohden on noin kymmenen hakijaa. On selvää, että yhdestä työpaikasta ei silloin riitä kaikille hakijoille, vaikka kuinka palkansaajan asemaa heikennetään. Nyt hallituksen suunnitelmissa on vielä muun muassa potkujen saamisen helpottaminen.

Kysynkin, arvoisa ministeri Marttinen: uskotteko tosiaan, että ihmiset työllistyvät palkansaajien asemaa heikentämällä, ja mitä sanotte nyt niille työttömille, ahkerille työnhakijoille, jotka eivät siitä ahkeruudesta huolimatta työpaikkaa saa, koska niitä ei ole tarjolla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Jos katsomme länsirannikon tilannetta tällä hetkellä, niin voisin luonnehtia asiaa toteamalla näin, että Länsi-Suomessa on tällä hetkellä käynnissä uusi teollistumisen aalto. Edustaja jätti tässä puheenvuorossaan mainitsematta sen, että meillä on tällä hetkellä koko länsirannikolla erittäin mittava määrä teollisia hankkeita liikkeellä. Me olemme nähneet myös sen, että muun muassa Business Finlandin hakemukseen on tullut merkittävä määrä näitä teollisia investointihakemuksia, joiden yhteisarvo on yli 20 miljardia euroa, hyvät kansanedustajat. [Jouni Ovaskan välihuuto] Tässä tilanteessa siis meidän täytyy vahvistaa entisestään tätä teollista murrosta. Minkä takia? Koska sehän juuri tuo niitä työpaikkoja — rakentamiseen, palveluihin ja itse tuotantoon. Sen takia luvitusta helpotetaan, tehdään panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitystoimintaan ja helpotetaan suoraan myös investointituilla näiden hankkeiden liikkeelle lähtemistä. Uskon, että edustajan kanssa toivomme kyllä kummatkin, että ympäri maata ja vaikka myös Satakunnassa nämä kaikki hankkeet lähtevät liikkeelle.

Arvoisa puhemies, värderade talman! On aivan väärin todeta, että hallitus ei ole tehnyt mitään kasvun vauhdittamiseksi Suomessa. Hallituksella on ollut tehtävänä kääntää 17 vuotta pitkä ajanjakso, jolloin ei ole ollut kasvua. Mitä hallitus on nyt tehnyt? Nyt olemme uudistaneet työmarkkinoita, me olemme mahdollistaneet paikallisen sopimisen ja tehneet monia muita uudistuksia, jotta yritykset uskaltaisivat lähteä investoimaan. Mutta aivan kuten tässä pääministeri aiemmin omassa puheenvuorossaan totesi, pakko se on todeta, että tämä turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa myöskin kaikkiin yrityksiin, kun he miettivät, miten haluavat lähteä edistämään, tekemään investointeja.

Hallitus on tehnyt uudistuksia, joilla on haluttu mahdollistaa se, että tähän maahan uskalletaan lähteä investoimaan. Tänään tuli positiivinen tieto pk-yritysbarometrissä, jonka Suomen Yrittäjät teettivät, että kasvunäkymät ovat parempia tällä hetkellä ennen kaikkea pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Siksi kysynkin ministeri Puistolta: millä tavalla voisi myöskin huolehtia siitä, että nämä pienet yritykset saisivat rahoitusta pankeilta? Tämä on nyt tällä hetkellä se yksi iso huoli, että pienet yritykset, joissa löytyy innovaatioita, [Puhemies koputtaa] eivät saa rahoitusta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä pk-barometri oli varsin positiivinen, vaikka epävarmuutta oli. Esimerkiksi teollisuudessa uusien tilausten arvo on kasvanut nyt ihan kuukausi kuukaudelta ja on merkittävästi suurempi kuin vuosi sitten.

Yritysrahoitus on hyvin relevantti kysymys. Jos ajattelee pk-sektoria, niin vähän vajaa neljännes ilmoittaa, että he eivät ole saaneet yritysrahoitusta, vaikka he ovat hakeneet tai sitten haluaisivat sitä saada ja tarvetta on. Tässä on useita asioita, mitkä vaikuttavat, ja kaikkiin niihin tulee puuttua: sääntelyn kasvaminen ihan finanssikriisistä lähtien, sen ylitulkinta. Näihin pitää puuttua EU-tasolla, ja onneksi tätä omnibustarkastelua tehdään. Pankkien paikallinen tuntemus on vähentynyt valitettavasti, yksi digitalisaation ikään kuin huonoista puolista. He ovat muuttaneet myös bisnesmallejaan. Mutta sitten on kaikki elinkeinopoliittiset toimet, Finnvera-lain uudistus, jota itse asiassa esittelen parinkymmenen minuutin päästä. Siellä suhtaudun hyvin myönteisesti tähän mikrolainarahoitukseen, se ei ole oma päätökseni. [Puhemies koputtaa] Se on kaikki pääomamarkkinoiden riskirahoituksen kehitystä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Viime keväänä hallitus kokoontui kasvuriiheen. Suomessa ovatkin asunnottomuus, köyhyys ja rikkaiden käteen jäävät tulot kasvaneet. Yksi huolestuttavimmista hallituksen kasvutoimista on kuitenkin työttömyyden kasvu. Te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa, sen sijaan pitkäaikaistyöttömyys on jo lähes 90-luvun laman tasolla. Te syytätte suhdanteita, mutta se ei ole koko totuus. Soteleikkaukset ovat lisänneet työttömyyttä julkisella sektorilla, ja työttömyysturvan suojaosien poisto on vaikeuttanut osa-aikatöiden tekemistä.

Vasemmistoliitto on jo pitkään peräänkuuluttanut suojaosien palauttamista, ja nyt kun on osoitettu, että suojaosien poisto todella vaikeuttaa työntekoa, niin kysyisin työministeriltä: eikö olisi jo aika korjata virhe ja palauttaa suojaosat? [Sheikki Laakso: Tempputyöllistämistä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Itse asiassa näistä suojaosista onkin hyvä käydä tätä asiaa läpi. Nimittäin ihan tuoretta tutkittua tietoa valtiontalouden tutkimuskeskuksesta on tästä aiheesta, josta todettiin, että siihenkin keskusteluun, mikä tässä salissa on käyty, on tullut huojentavaa tietoa siitä, että työttömien osa-aikatyö ei ole romahtanut suojaosien poiston jälkeen. [Timo Harakka: Onko kokoaikatyö lisääntynyt?]

Sillä, mikä tavoite tällä suojaosien poistolla oli, itse asiassa ei arvioitu olevan työllisyyttä lisäävää vaikutusta, vaan sillä pyrittiin ensisijaisesti julkisen talouden säästöihin — sanon tämän ihan suoraan. [Antti Lindtman ja Krista Kiuru: Lupasitte, että kokoaikatyö lisääntyy!] Eli hallitus joutuu tekemään julkisen talouden tasapainottamistoimia ja myös säästötoimia, mistä syystä tämä päätös hallituskauden alussa tehtiin. Siinä oli takana myöskin se, mihin entinen työministeri täällä jo viittasikin, se, että me tarvitsemme tähän maahan työllisyyttä lisää mutta me tarvitsemme myös kokoaikatyötä lisää, siis sitä, että tehtäisiin täyttä työpäivää. [Antti Lindtman: No, mites on käynyt?] Sen tavoitteena oli nimenomaan se, että kokoaikatyö tulisi yhä useammissa tilanteissa työntekijälle kannattavammaksi. [Antti Lindtman: No, miten on käynyt?] Tämä on tämän tausta. Mutta tutkittu tieto tästä asiasta [Puhemies koputtaa] on lisääntynyt, ja toivon, että edustaja myöskin tutustuu tähän.

Haluan myös todeta teidän puheenvuoronne alkuosasta, [Puhemies koputtaa] että mielestäni tähän aiheeseen tällainen sarkastinen vitsailu sopii huonosti. [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Joudun kyllä suosittelemaan niin työministerille kuin hallituspuolueiden edustajille hiukan jatkokurssia tähän SDP:n vaihtoehdon läpikäymiseen: pienempi tuloverotus, helpompi arvonlisäverovelvollisuuden kynnyksen alittaminen ja parempi kotitalousvähennys. Meidän vaihtoehdossa nimenomaan näille pienimmille yrittäjille itse asiassa on kevyempi verotus [Sheikki Laakso: Olemattomia!] kuin hallituksen mallissa.

Mutta puhutaanpa niistä yrittäjistä. Arvoisa työministeri, te tuossa totesitte, että tämä pienyrittäjien määrä on nyt kasvanut, suurin piirtein näin. Teidän oma ministeriö työllisyyskatsauksessa keväällä totesi, että työllisyyden lasku on koostunut osa-aikaisten, määräaikaisten ja yrittäjien määrän vähenemisestä. Eli kun te olette rankaisseet pienyrittäjiä, niin tässä näkyy, että konkurssit ovat lisääntyneet ja yrittäjien määrä on vähentynyt.

No, mennään eteenpäin, mennään niihin keinoihin. Muistan, että viime vaalikaudella silloinen oppositiojohtaja Orpo esitti tällaista superkotitalousvähennystä. Muistaakseni se ajatus oli, että se säästää 300 miljoonaa euroa julkisessa taloudessa ja lisää työllisyyttä. Olisitteko valmis tähän esitykseen tai olisitteko edes valmis parantamaan [Puhemies koputtaa] kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotyön osalta, kuten äsken on esitetty, [Puhemies: Kiitoksia, nyt aika on käytetty!] pienyrittäjien tilanteen parantamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Itse haluaisin erityisesti tietää tästä edustaja Lindtmanin luettelosta, paljonkohan se maksaa kokonaisuudessaan, kuinka paljon se maksaa, kun tällä hallituksella ei ole sitä autuutta eikä mahdollisuutta, että me voisimme tehdä vain erilaisia toimenpiteitä riippumatta siitä, mikä niiden julkisen talouden kustannus on.

Tämä hallitus on kokonaisuudessaan tehnyt päätökset kymmenen miljardin toimista, jotka sisältävät suoria menoleikkauksia, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei ole! — Timo Harakka: Ei pidä paikkaansa!] pysyviä menoleikkauksia, joista monet ovat hyvin vaikeita ja hankalia. Samaan aikaan me olemme joutuneet tekemään myös veronkiristyksiä. Siitä huolimatta kokonaisveroaste tällä kaudella laskee. Me olemme joutuneet tekemään säästöjä, kyllä, myös sinne kotitalousvähennyksen puolelle. [Antti Lindtman: Mites se vastaus?] Kun tässä viitattiin VATTin tekemään tutkimukseen aiemmin, niin VATT on myös aiemmin arvioinut kotitalousvähennystä ja sen työllistävää vaikutusta ja todennut, että se ei ole siinä hirvittävän tehokas. [Keskustan ryhmästä: Ohoh!] Olen yleisesti ottaen samaa mieltä siitä, että kaikenlainen pienten yrittäjien toiminnan tukeminen [Puhemies koputtaa] erityisesti tällaisessa tilanteessa [Oikealta: Tutkittu tieto ei kelpaa!] on äärimmäisen tärkeää. Suurin syy kyllä yrittäjien ahdinkoon [Puhemies koputtaa] on tietenkin se, että meillä ei ole ollut kokonaiskysyntää, [Puhemies koputtaa] se on ollut heikkoa, suuri hintataso ja ylipäätänsä meidän... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri, nyt aika on käytetty.

Arvoisa puhemies! Meillä on maassa valtava ongelma. Tavallinen vakituisessa työssä käyvä perhe ei saa pankista lainaa, jos he haluavat ostaa, remontoida tai rakentaa asunnon kasvukeskusten ulkopuolella. [Arto Satonen: Se on kyllä totta!] Pankeista on tullut taseenvartijoita, joita ei harvaan asutun alueen tulevaisuus paljon kiinnosta. Karuimmin tämä näkyy meillä Lapissa, jossa elinkeinoelämä kasvaa ympäri maakuntaa mutta asuntopulasta on tullut yksi kasvun pullonkauloista. Kotikunnassani Sodankylässä, elinvoimaisessa kaivos- ja kasarmikunnassa, kunta on joutunut ottamaan pankin roolin ja on nyt rakentamassa omakotitaloja ihmisille — kuvitelkaa, omakotitaloja. Eihän tämä näin voi olla.

Olemme keskustasta esittäneet esimerkiksi kansallista takausjärjestelmää asian ratkaisemiseksi. Me olemme sitä mieltä, että me tarvitsemme Suomeen asuntoreformin.

Arvoisa pääministeri, aikooko hallitus tehdä tilanteelle jotain vai katsoa vain sivusta, kun suurin osa Suomesta autioituu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoministeri voi ehkä täydentää pankkien osalta tätä, mutta siis tämä ongelma, jota kuvasitte, on ihan todellinen, ja tämä on hyvin tiedossa. Pankkien lainanannon vaateet ovat kiristyneet niin paljon pääosin eurooppalaisen sääntelyn vuoksi mutta toki myöskin omalla pankkien sääntelyllä, että tämäntyyppisiä tilanteita tulee nyt vastaan liikaa. Ilman muuta me otamme tämän hyvin vakavasti ja katsomme, voiko tälle asialle jotain tehdä, ja katsotaan, miten voidaan helpottaa tavallisten ihmisten, joilla asiat ovat kunnossa, lainansaantia. Tästä täytyy käydä keskusteluja.

Mitä yleisesti asuntopolitiikkaan tulee, niin tästä sinänsä käytiin viime kerralla hyvää keskustelua. Haluan vieläkin painottaa sitä, että tänä vuonna nämä valtion tukivälineet ovat erittäin korkealla tasolla, jolloin toivottavasti asuntorakentaminen, nyt kun rakennusalan pahin on takana, lähtee liikkeelle. Mutta myöskin ensi vuodesta tulemme huolehtimaan siitä, että ne pysyvät hyvinkin korkealla tasolla, ainakin kun tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Me tarvitsemme asuntoja, mutta ne alueelliset erot ovat iso ongelma.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Lisäkysymys tästä aiheesta, edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Me keskustassa todella toivomme, että yhä useampi perhe saisi oman kodin, ja toivomme myös, että talous lähtisi Suomessa kasvuun.

Pääministeri Orpo, sanoitte eduskunnan kyselytunnilla viikko sitten muun muassa seuraavasti: ”Kesän aikana talous on selkeästi piristynyt ja lähtenyt kasvuun, ja nyt jo nähdään, että työllisyyskehitys on lähtenyt kääntymään parempaan suuntaan.” Todellisuudessa Suomen talous on viimeisimpien tilastojen ja tietojen mukaan supistunut, työttömänä on jo noin 340 000 ihmistä, ja tämän vuoden alussa Suomen bruttokansantuote kehittyi heikoiten koko Euroopan unionissa. Sanoitte, että on surullista, kun keskustassa on kysytty, onko tässä nyt venytetty tosiasioita, ja meidän mielestämme surullista on se, että Suomen talous on tässä tilanteessa, kohta 1990-luvun ennätystasolla työttömyyden osalta. Herääkin kysymys, onko hallituksen tilannekuva taloudesta oikea, kun tällaisia lausuntoja annetaan. Haluankin kysyä, arvoisa pääministeri, teiltä: mihin tietoihin ja tosiasioihin [Puhemies koputtaa] perustatte hallituksen nimissä viime viikolla antamanne lausunnot? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todellakin totesin, että voi voi, on hieman surullista se, jos ei haluta nähdä mitään hyvää missään, [Antti Lindtman: Ei siitä ole kysymys!] kun on selkeitä tosiasioita siitä, että taloudessa on ei pelkästään hyviä merkkejä vaan ihan tosiasioita. [Vasemmalta: Kyllä ihan mielellään nähtäisiin!] Osuuspankin ennusteen mukaan talous kasvaa ensi vuonna kahden prosentin luokkaa, ja tänä vuonna Osuuspankki sanoo, että talous on kasvussa. Meille kaikille oli pettymys se, että alkuvuosi jäi hyvinkin alhaiseksi. Suurin syy sen takana oli Trumpin kauppapolitiikka, kauppasota oikeastaan.

Mutta nyt on aidosti nähty, miten kotitalouksien kulutus on lähtenyt kasvuun. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Tämä näkyy pankkien laskelmista, tilastoista. Me nähdään, miten asuntolainojen kysyntä on lähtenyt käyntiin. [Keskustan ryhmästä: Lainaa ei saa!] Me nähdään, miten investointeja lähtee käyntiin. Nämä ovat tosiasioita. Ja kun sanoin, että työllisyydessä on tapahtunut käänne, niin sen odotetaan nyt ennusteiden perusteella lähtevän parempaan suuntaan ja ensi vuonna jo olevan selkeästi parempi. Nämäkin ovat ennusteita, mutta selkeästi nyt nähdään näitä asioita.

Minä kiersin siellä teille keskustalaisillekin [Puhemies koputtaa] hyvin tutuilla seuduilla, Kajaanissa, Oulussa, Kokkolassa, Vaasassa [Puhemies koputtaa] — todella positiivinen, hyvä tunnelma. [Naurua vasemmalta ja keskustan ryhmästä — Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt naurattaa tyhjän paperin antajia!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Lisäkysymys tästä aiheesta, edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että yhä useamman suomalaisen perheen haave omasta kodista voisi toteutua. Kuten tässä edustaja Riipin erinomaisessa kysymyksessä tuli ilmi, nyt meillä on suuri ongelma. Moni, joka haaveilee kodista, ei saa lainaa, ja samaan aikaan meillä uutisoidaan, että Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin ihmisillä ei ole varaa. Ne ovat tyhjillään, kun ihmisillä ei ole varaa. Jotakinhan tälle pitäisi nyt tehdä, jos Suomessa on tilanne, että meillä ihmisillä ei ole varaa edes omaan asuntoon. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ehkä ne Kaikkosen 40 000?]

Toinen ongelma, joka meillä on samaan aikaan, on se, että pk-sektorin yritykset sanovat, että he eivät saa investointeihin lainaa. Meillähän on tilanne se, että meillä puuttuu nyt semmoinen väline, että kun monilla suomalaisilla ihmisillä, tavallisilla ihmisillä, on nyt pankkitileillä rahaa ja he miettivät, mihin tämä kenties sijoitettaisiin, niin me emme pysty ohjaamaan niitä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, siis sellaisiin, jotka eivät ole pörssiyhtiöissä. Pörssiosakkeita voit ostaa, mutta sitten kun meillä on muita yhtiöitä, jotka eivät ole pörssissä, niin miten niitten rahoituksesta voitaisiin huolehtia? Kysyisin arvoisalta ministeriltä: onko hallitus tekemässä tälle asialle jotain? [Antti Kurvinen: Nyt ollaan ytimessä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Osin jo vastasin tähän kysymykseen aikaisemmin, mutta tätä kysymystä varmaan on vaikea painottaa liikaa. Ajattelisin siinä, että Suomessa ja Euroopassa me ollaan oltu aika pankkisektoririippuvaisia ensinnäkin. [Antti Kurvinen: Aiotteko tehdä jotain nyt?] Eli se viittaa siihen, että meidän pitää kehittää myös tämän perinteisen pankkisektorin ulkopuolista sektoria, siis ei perinteistä pankkilainoitusta, millä on tietyt vaikeudet. [Keskustan ryhmästä: Miten?] — No, esimerkiksi kehittämällä pääomasijoitus- ja riskirahoituspuolta ja laajentamalla sitä myös semmoiseen ei-perinteiseen riskirahoitustoimintaan esimerkiksi siellä maaseudulla, missä nämä vakuusongelmat ja myös kannattavuusongelmat ja tietynlaiset pankkien arviointiongelmat ovat myös ehkä haastavimmat, koska niiden tiettyjen tilojen tai varallisuusluokkien arvottaminen on hankalampaa, ja silloin osa pankeista ei lähde sinne puolelle. Onneksi nämä pienemmät pankit lähtevät yhä sinne.

Tässä on, niin kuin aikaisemmin kuvasin, monenlaista tehtävää, että otetaan koko tämä työkalupakki käyttöön. Sitten siellä on ihan konkreettisia ongelmia liittyen esimerkiksi toiminimiyrityksiin, nämä positiiviset luottotietorekisterit, ja siinä me katsotaan, [Puhemies koputtaa] että jo tehtyä ohjeistusta noudatettaisiin. [Antti Kurvinen: Ei yhtään keinoa! Nolla keinoa! — Juho Eerola: Oli siinä, mutta ei kaikki ymmärtäneet!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä huomaa, että ministeri Puisto on tainnut osallistua näihin keskustan kasvupäiviin, joissa on tavattu yrittäjiä ympäri Suomen. Siellä on haettu näitä keinoja, ja niitä keinoja toivotaan nyt hallitukselta.

Meillä todellakin on valitettavasti aika keskittynyt markkina myös tällä finanssialalla, se nähdään, ja pankkisääntely, eurooppalainen sääntely, vaikuttaa Suomessa. Mutta kun ongelma on käsillä, se koskee tavallista kuluttajaa, joka haluaa ostaa asuntoa tai remontoida — se ei koske ainoastaan haja-asutusalueita tai syrjäseutuja, se koskee myös kehittyviä kaupunkiseutuja — ja sitten se koskee yrityselämää ja erityisesti sitä pk-sektoria. Voitaisiinko miettiä jonkinlaista mallia siihen, on se sitten joku rahoitusyhtiöratkaisu tai joku muu, jolla lähdetään vastaamaan näiden yritysten ja kotitalouksien tarpeisiin?

Ja toinen on tuo ministerin mainitsema maaseutu- ja maatalousyrittäjyys. Kyllä siellä erityisesti, jos ajatellaan niitä vakuusvaatimuksia, ne ovat nyt tulleet monella vastaan. Mitä me voimme esimerkiksi siellä tehdä, jotta tilat ja yritykset voisivat investoida tulevaisuuteen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä kysymys, ja todellakin pohditaan tätä yhdessä, ja siinä on, niin kuin olen kuvannut, monenlaisia asioita, mitä pitää ottaa huomioon. Tämä vakuusongelma liittyy tietysti kiinteistöjen arvoon oleellisesti ja niiden korjausvelkaan, niin että jos korjausvelka esimerkiksi on suhteessa korkea, niin eihän siinä silloin saa vakuutta — se on yhtenä esimerkkinä.

Mitä tulee taas yritysrahoituksen puolelle, niin viiden minuutin päästä esittelemäni Finnvera-malli uudistaa varsin merkittävästi tätä rahoitusta. Siinä tuodaan esimerkiksi toimialaneutraalisuus Finnveran toimintaan. Eli aikaisemmin siinä on ollut rajoitteita maataloussektorille, myös rakennussektorille, ja nyt näitä rajoitteita puretaan ja siitä tehdään toimialaneutraalia. Ajattelen, että tämä on hyvin merkittävä uudistus.

Kiitos, puhemies! Tänään käsittelemme eduskunnassa ilmastovuosikertomusta, joka osoittaa selvästi, että Suomi ei ole hiilineutraaliuden mukaisella polulla. Keskellä kesälomakautta hallitus laittoi lausuntokierrokselle keskeiset ilmastopolitiikan suunnitelmansa. [Juho Eerola: Keskellä kesää vihreitten puheenjohtaja lähti auton kanssa pörräämään ympäri Eurooppaa!] Ne puolestaan osoittavat selvästi, että hallitus on nostanut kädet pystyyn eikä edes yritä esittää riittäviä toimia, jotta ilmastolain mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen voitaisiin päästä. Hallitusohjelman mukaan kuitenkin hallitus on sitoutunut ilmastolain mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen, ja kun te, ministeri Multala, eilen ilmoititte, että hallitus korjaa alueidenkäyttölakia koskevaa esitystä, jotta siitä poistetaan miljardien investointeja estävä tuulijarru, niin oletteko te, ministeri Multala, nyt valmis tarkistamaan myös näitä hallituksen keskeisiä ilmastopolitiikan suunnitelmia lausuntopalautteen perusteella ja oletteko valmis vahvistamaan niissä esitettyjä toimia? Ja kun vihreät ovat esittäneet oman hiilineutraaliusmallinsa, niin oletteko valmis tarkastelemaan siinä esitettyjä ratkaisuja ja harkitsemaan myös niitä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tänään todella eduskunnassa oli julkinen kuuleminen ilmastovuosikertomuksesta, joka katsoo tästä taaksepäin. Hallitus todellakin on valmistellut omat ilmasto‑ ja energiastrategiat, ja ne tuodaan eduskuntaan sitten, kun lausuntopalaute on huolella käyty läpi ja sitten myöskin viimeiset viilaukset tehty niihin. On totta, että meillä on merkittäviä haasteita, vaikka toki se on mainittava tässä yhteydessä, että päästöt myös tämän ilmastovuosikertomuksen perusteella vähenevät hyvin päästökauppasektorilla, joka siis tarkoittaa erityisesti energiantuotantoa ja suurta teollisuutta. Se, missä meillä on erityisiä haasteita, on tämä maankäyttösektori. Se on ollut tämä tilanne jo pidemmän aikaa, ja tämä muutoshan ei ole siis tapahtunut yhtäkkiä. Sen vuoksi, koska me tiedämme tämän haasteen mittakaavan ja suuruuden, teemme myös toimia, joita on valmisteltu ennen kaikkea maa‑ ja metsätalousministeriössä, mutta sen lisäksi haluamme myös tarkempaa tietoa näiden toimien vaikuttavuudesta ja niiden vertailukelpoisuudesta myös EU-tasolla, [Puhemies koputtaa] ja tähän panostamme myös merkittävän lisärahoituksen.

Arvoisa puhemies! Muuntohuume alfa-PVP:n eli peukun käyttö on huolestuttavasti yleistynyt. Kesällä sairaaloissa oli satoja käyttäjiä. Jätevesitutkimukset osoittavat ongelman olevan laaja. Tämä huume on erittäin koukuttava. Se toimii pieninä pitoisuuksina ja monilla eri tavoin käytettynä aiheuttaa vaikeita psykoottisia oireita ja aggressiivista käytöstä. Korvaushoitoa tähän ei ole. Ainoa mahdollisuus on täysi irrottautuminen, vieroitus ja kuntoutus.

Hallituksen käynnistämä huumekuolemien vähentämisen ohjelma on nyt erityisen tärkeä. Mutta kysyn ministeriltä: Olisiko mahdollista kehittää suostumukseen perustuvaa tahdosta riippumatonta huumevieroitusta, jotta näitä nuoria voitaisiin pelastaa? Ja kun nyt näitä toinen toistaan vaarallisempia muuntohuumeita tulee markkinoille, niin olisiko syytä myös nopeuttaa menettelyä, jolla aine voidaan nimetä viralliseksi huumeeksi, esimerkiksi luomalla lakiin yleisvaarallisen aineen kategoria?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tämä aihe on meillä erittäin vahvasti nyt työpöydällä. Tämä peukku eli alfa-PVP-muuntohuume on erittäin koukuttava ja erittäin vaarallinen, valitettavasti vie käyttäjiä hyvin nopeasti huonoon kuntoon ja on levinnyt Suomessa nyt voimakkaasti.

Meillä on toki huumausainetilanteessa muitakin huolenaiheita. Parhaillamme esimerkiksi työstämme juuri nuorten huumekuolemien estämisohjelmaa, joka on erittäin tarpeellinen siitä syystä, että viime vuosina meillä ovat jopa kaksinkertaistuneet nuorten huumekuolemat. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimuksenkin mukaan valitettavasti näistä kuolemista moni olisi ollut estettävissä esimerkiksi tiiviimmällä viranomaisyhteistyöllä ja tiiviimmillä turvaverkoilla. Tätä työtä rahoittamaan hallitus on varannut ihan merkittävästi lisää elikkä yli kymmenen miljoonaa euroa tähän estämisohjelmaan.

Meillä oli viime perjantaina sisäministeri Rantasen kanssa keskustelutilaisuus, missä olivat kaikki keskeiset viranomaiset ja asiantuntijat koolla. Siellä keskeinen viesti oli se, että jokaisen tahon, joita huumepuolella on tietysti monia — poliisi, Tulli ja terveydensuojelun puolella sitten hyvinvointialueet ja monet muut toimijat —, [Puhemies koputtaa] pitää nyt tehostaa yhdessä näitä toimia. Myös edustajan esittämät keinot [Puhemies koputtaa] ovat meillä nyt arvioitavina. — Kiitos.