Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Ilkka Kantola sd) | Suullinen kysymys köyhyystyöryhmän esitysten toteuttamisesta (Jani Mäkelä ps) | Suullinen kysymys translaista (Jyrki Kasvi vihr) | Suullinen kysymys kaivannaisteollisuuden edistämisestä (Markku Rossi kesk) | Suullinen kysymys kansalaisjärjestöjen avustuksista (Anders Adlercreutz r) | Suullinen kysymys Suomen talouskehityksestä (Simon Elo uv) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on antanut arvionsa hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen kokonaisuudesta. Sote-uudistuksen tärkein tavoite tällä ja viime kaudella on ollut kansalaisten riittävien ja yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen kaikkialla Suomessa. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin tänään todennut yksimielisessä lausunnossaan, että hallituksen esitykseen sisältyvä yhtiöittämisvelvoite päinvastoin vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuuden riittävien palvelujen saamisessa.

Arvoisa pääministerin sijainen, yhtiöittämisvelvoite on poistettava lakiesityksestä. Kysyn: Mistä tämä yhtiöittämisvelvoite tuli lakiesitykseen? Hallituksen esityksen perusteluissa viitataan siihen, että se perustuu poliittiseen harkintaan. Mikä oli tämä poliittinen tavoite, joka perustuslakivaliokunnan mukaan vaaransi kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen?

Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistuksen tavoitteena todellakin on turvata ja varmistaa kansalaisten yhdenvertaiset palvelut koko Suomessa ja sen lisäksi luoda kestävyysvajeeseen lääkkeitä. Näistä lähtökohdista uudistusta on tehty ja tehdään ja se viedään läpi.

Valinnanvapaus, joka on osa tätä kokonaisuutta, on nimenomaan tarkoitettu ihmisille, jotta pääsee sujuvasti palveluun, jotta voi vaikuttaa, jotta voi valita sen palveluntarjoajan, josta hakee tämän palvelun. Se, että päädyttiin ottamaan työvälineeksi valinnanvapauden toteuttamiseen tämä yhtiöittämismalli, tuli kilpailuviranomaisten, asiantuntijoiden vaateesta ja näkemyksestä, sen lisäksi tässä valmistelussa on käytetty runsaasti lainsäädännön ammattilaisia, ja silloin päädyttiin tähän näkemykseen. Nyt perustuslakivaliokunta totesi, että se ei ole perustuslain mukainen, ja silloin meidän tehtävämme on löytää valinnanvapauden [Puhemies koputtaa] toteuttamiselle muu tapa. Mutta valinnanvapaus voi hyvin ja toteutuu.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että hallituksen ehdottamaa uudistusta ei ole mahdollista hallitusti toteuttaa suunnitellussa aikataulussa niin, että kansalaisten perusoikeudet eivät vaarantuisi. Siksi tuntuu käsittämättömältä, että perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuuden yhä jatkuessa hallitus tiedotti, että se tulee toteuttamaan sote-uudistuksen 1.1.2019 ja että valinnanvapaus kuuluu tähän kokonaisuuteen. [Kari Uotila: Ei voi olla totta!] Toisaalta kuitenkin alivaltiosihteeri Pöysti totesi tuoreeltaan, että uusi esitys valinnanvapauslaiksi voisi olla valmis aikaisintaan marraskuussa. Arvoisa pääministerin sijainen, kun perustuslakivaliokunta selvästi toteaa, että suunniteltu aikataulu vaarantaa vakavasti kansalaisten oikeuden riittäviin palveluihin, mihin perustuu hallituksen aikataulun pitäminen ennallaan? Eikö nyt ole välttämätöntä muuttaa aikataulua ja valmistella tämä tärkeä kokonaisuus huolella, niin että se todella täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset myös valtiosäännön kannalta?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri Rehula.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kantolalla on ollut viikkoja aikaa olla mukana perustuslakivaliokunnan työssä, ja se on erinomainen asia, että perustuslakivaliokunta on saanut oman massiivisen tehtävänsä tehtyä tänään, tässä ja nyt, arvioinut hallituksen esityksen kokonaisuuden. Koska meillä on hallituksen piirissä ollut aikaa arvioida noin neljä tuntia sitä teidän työtänne, niin tänään, tässä ja nyt on yksityiskohtaisen jatkovalmistelun täsmällisen aikataulun kertominen täysin mahdotonta. [Välihuutoja vasemmalta]

Mutta se, mikä on mahdollista, on se, että me tavoittelemme päivää, jota on tavoiteltu hallituksen ensimmäisestä päivästä lukien, ja se päivä on 1.1.2019. Perustuslakivaliokuntakin toteaa, että tällä muutoksella, jota ollaan tekemässä kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi, alkaa olla kiire. Ja yksi osa sitä, että päästään yhdenvertaisiin sote-palveluihin, on se, että tehdään huolellista, asiantuntemukseen perustuvaa työtä [Välihuutoja vasemmalta] ja pidetään [Puhemies koputtaa] tuosta päivästä 1.1.2019 kiinni.

Arvoisa herra puhemies! Uutisten mukaan tämä kyselytunti on, arvoisa ministeri Rehula, teidän viimeinen ministerinä. Kiitän siitä kestävyydestä, mitä olette osoittanut hallituksen kaikkien kriisien keskellä tämän sote-uudistuksen ympärillä.

Yksi keskeinen asiahan tässä on ollut se, että hallitus on valinnut tähän tämän markkinamallin, että palvelut viedään markkinoille ja yhtiöihin. Nyt se on perustuslakivaliokunnassa, ja selkeästi sille on asetettu stoppi. [Välihuutoja oikealta] Arvoisa ministeri, kysyn nyt: millä tavalla tulette turvaamaan tässä jatkossa sen, että valinnanvapautta hallitusti edistetään mutta tätä kaikille tärkeää yhdenvertaisuuden periaatetta ei romuteta, kuten tämä aikaisempi esitys olisi tehnyt?

Arvoisa herra puhemies! Tässäkin salissa on edustajia, jotka ovat tyytyväisiä siitä, että 10.7. on päivä, jolloin ministeri vaihtuu. [Välihuutoja] Se on asia, joka ei vaikuta sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen eteenpäinvientiin.

Toisekseen, perustuslakivaliokunta on lausunnossaan arvioinut niin sote-järjestämislain, maakuntalain kuin valinnanvapauslainsäädännön kokonaisuuden. Ei perustuslakivaliokunnan lausunnosta löydy kohtaa, jossa kerrottaisiin, että valinnanvapauslainsäädäntö olisi ongelmallinen perustuslain kannalta. [Lenita Toivakka: Juuri näin!] Perustuslakivaliokunnan lausunnon luettuani totean, että henkilökohtainen budjetti, asiakassetelit, hammashuollon valinnanvapauden piiriin saattaminen, sote-keskuskin, eivät ne ole perustuslain näkökulmasta ongelmallisia. [Välihuuto] Se, missä tulee ongelma — minkä perustuslakivaliokunta on ponteenkin vienyt — on toimeenpanon aikataulu. Ja tämä toimeenpanon aikataulu on nyt se, jonka osalta me tulemme antamaan hallituksena täydentävän esityksen, [Puhemies koputtaa] kun se esitys on valmis.

Arvoisa puhemies! Nämä hallituksen sote-esityksen ongelmat eivät ole vain perustuslaillisia, siinä ministeri on oikeassa. Isot riskit liittyvät myöskin kustannusten nousuun, josta monet asiantuntijat varoittavat. Eli mikäli nämä kustannusriskit toteutuvat, on hyvin mahdollista, että esimerkiksi pienituloisten asiakasmaksut nousevat.

Mutta sen lisäksi perustuslakivaliokunta on tänään lausunut tämän valinnanvapausjärjestelmän perustuslaillisista ongelmista. Se ei koske ainoastaan pakkoyhtiöittämistä vaan tosiaankin myös tätä aikataulua. Ja jäin nyt kyllä ihmettelemään ministeri Rehulan vastausta tähän liittyen, kun perustuslakivaliokunta hyvin selvästi on sanonut ja varoittanut siitä, että tämä liian kireä aikataulu saattaa kriisiyttää koko suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon, ja on linjannut, että jos valinnanvapausjärjestelmä otetaan käyttöön, se pitää ottaa porrastetusti, ja samana päivänä hallitus lähettää tiedotteen, jossa linjataan, että alkuperäisestä aikataulusta pidetään kiinni ja tämä uudistus tehdään kerralla. Mikä tämä hallituksen aikataulu nyt on? Ministeri Rehulan vastauksen perusteella jäi [Puhemies koputtaa] sellainen vaikutelma, että tämän päivän tiedotteessa on ollut jonkunlainen virhe.

Arvoisa herra puhemies! 1.1.2019 on päivä, jolloin tässä maassa on eduskunnan hyväksymä laki, jossa on kokonaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, maakuntahallinnosta, monesta muusta maakuntahallintoon, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvästä asiasta ja valinnanvapauslainsäädäntö. Se on se tähtäin, johon ollaan matkalla. Sen on hallitus tänään kertonut ääneen. En ole ehtinyt perehtymään eikä valmisteluorganisaatiokaan ole ehtinyt perehtymään siihen, mitä ihan yksityiskohtaisesti esimerkiksi tämän toimeenpanon osalta ja toimeenpanon aikataulun osalta perustuslakivaliokunta on todennut. Sen se on todennut, että tämä toimeenpanon aikataulu on perustuslain kannalta ongelmallinen, se on säätämisjärjestyksen takana. Mutta meidän valmistelussamme tässä kohdassa me luemme sen lausunnon. Kiitos siitä lausunnosta, se antaa ne askelmerkit — aivan niin kuin valiokunnan tiedotustilaisuudessa sanottiin ja kerrottiin — jatkovalmistelulle, ja se jatkotyö alkaa huomenaamulla varhain.

Arvoisa herra puhemies! Viime eduskuntakaudella kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta yhdessä valmistelivat sote-uudistusta, löydettiin yhteinen ratkaisu, joka ei kuitenkaan mennyt perustuslakivaliokunnassa sellaisenaan läpi. [Hälinää] 1.4., noin reilu kaksi viikkoa ennen eduskuntavaaleja, pääministerin virkahuoneessa kokoontuivat eduskuntapuolueet. Paikalla olivat muun muassa puheenjohtajat Sipilä, Soini ja Stubb. Silloin kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta yhdessä sopivat, että riippumatta vaalituloksesta yhdessä tulemme jatkamaan sote-uudistusta, yhdessä valmistelua, siltä pohjalta, mikä ratkaisu oli viime kaudella löytynyt. Kolme puo-luetta, jotka muodostivat hallituksen, pettivät tämän — aprillipäivä, näin jälkikäteen sen huomaa — lupauksensa. Nyt kysymykseni kuuluukin: tässä tilanteessa, kun olette ajaneet sote-uudistuksen kanssa päin seinää, olisiko syytä lunastaa tämä lupaus, ottaa kaikki puolueet mukaan [Puhemies koputtaa] valmistelemaan sellainen sote-uudistus, joka ei kaadu?

Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella se yhdessä valmisteltu esitys törmäsi perustuslain 121 §:ään [Välihuutoja vasemmalta] kunnallisesta itsehallinnosta. Yritettiin viimeiseen päivään ja viimeiseen minuuttiin asti löytää siihen ratkaisut, jotta olisi päästy siltä pohjalta eteenpäin. Tuo työ, arvoisa edustaja Arhinmäki, on ollut tämän työn pohjana. [Paavo Arhinmäki: Siinä ei ollut valinnanvapautta!] Perustuslakivaliokunnan lausunto maaliskuulta 2015 on antanut osviitat sille työlle, jossa ollaan nyt seuraavalla rastilla. Tänään, tässä ja nyt meillä on esitys siitä, mitä muutoksia pitää tehdä, jotta voimme hyväksyä eduskunnassa tämän lain.

Arvoisa puhemies! Haluan nyt todeta vain sen, ettei tämä sote-uudistus ole törmännyt mihinkään seinään, [Välihuutoja vasemmalta] ei ole törmännyt mihinkään seinään. Tänään perustuslakivaliokunta lausunnossaan tyrmää tämän yhtiöittämismallin. Ja se on ainoastaan väline, se on väline, jolla valinnanvapaus oli tarkoitus järjestää, mutta siihen etsitään korvaava väline, joka on perustuslain mukainen. Mutta itse koko tämä uudistus — maakuntauudistus, sote-uudistus, siihen liittyvä järjestämislaki ja valinnanvapauslainsäädäntö — ei ole törmännyt mihinkään seinään. Nämä menevät eteenpäin, ja kaikki tulevat hallituksen tavoitteiden mukaisesti voimaan 1.1.2019. Tämä on hallituksen tavoite, ja siitä pidetään kiinni. Aikatauluhaasteita syksyyn tulee, koska tämä vaatii nyt hallitukselta täydentävän esityksen valinnanvapauslainsäädännöstä ja koska nämä ovat yksi paketti. Aikatauluhaasteita tulee. Mutta sen kimppuun me käymme tästä päivästä ja varsinkin maanantaista lähtien.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Arvoisat edustajat, kolmella eduskuntaryhmällä on tällä kyselytunnilla sama kysymys ensimmäisenä kysymyksenä, SDP:n, vasemmistoliiton ja KD:n ryhmällä, kaikilla kolmella. Siitä syystä ensimmäiset puheenvuorot myönnän juuri näiden ryhmien edustajille. — Ja nyt edustaja Räsänen, teidän lisäkysymyksenne.

Arvoisa puhemies! Tänään on todettava, että valitettavasti on monta arvokasta kuukautta hukattu, kun hallitus on tiukasti pitänyt kiinni tästä poliittisesta paketista, johon on kuulunut sekä maakuntahallinto että sitten tämä yhtiöittämispakko, vaikka hyvin on ollut tiedossa se, että yhtiöille ei voi siirtää julkisen vallan käyttöä ja viranomaistehtäviä. Olen itsekin ollut tuossa parlamentaarisessa seurantaryhmässä, ja nämä ongelmat ovat kyllä olleet tiedossa, jotka nyt perustuslakivaliokunta ansiokkaasti on nostanut esiin.

Kyllä itselleni tässä tilanteessa tulee erityisen suuri huoli tästä aikataulukysymyksestä, joka vaikuttaa varsin hämärältä tällä hetkellä siellä hallituksen päässä. Kysynkin teiltä: eikö nyt olisi järkevää ihan näitten kustannusten vuoksi ja ajatellen myös näitä meidän ict-ongelmiamme, että valinnanvapaus toteutettaisiin niin, että saataisiin tämä integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sen saman hallinnon alaisuudessa [Puhemies koputtaa] ja sitten käytettäisiin palveluseteleitä, joilla voidaan sitten yksityisiä palveluita...? [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Edustaja, aika reippaasti meni tuo minuutti ylitetyksi.

Arvoisa herra puhemies! Aikataulupaine on. Hallituksen piiristä kerrotaan jatkoaskelmerkit heti, kun on ensinnäkin arvioitu nämä perustuslain pykälien takana olevat asiat, selkeät tapaukset. No sitten perustuslakivaliokunnan lausunnossa on muitakin kohtia, jotka pitää nyt käydä huolella läpi, jotta pystytään tekemään näiltä osin se kokonaisarvio, mitä kaikkea täydentävän esityksen pitää pitää sisällään. Paine on hallituksella. Tässä kohdassa askeleen pitää osua seuraavalla kerralla lankulle. On hyvin tavanomaista lainsäädäntötyössä, että lakia kuin lakia käsitellessään perustuslakivaliokunnalla on huomioita asioihin, sisältöihin, säätämisjärjestyksenkin takana olevissa asioissa. En pidä tätä ollenkaan poikkeuksellisena vaan pikemminkin tavanomaisena.

No sitten himppu malttia nyt siinä, mitä tapahtuu jatkossa integraatiolle ja millä tavalla muutos tämän yhtiöittämisen osalta tehdään, jotta päästään sitten kertomaan ihan oikeasti ja kerralla, [Puhemies koputtaa] mikä se meidän etenemistiemme on.

Arvoisa puhemies! Alivaltiosihteeri Pöysti totesi haastattelussa, että marraskuulle menee, jos halutaan oikealla tavalla tämä valmistella. Hän totesi, että siellä on paljon säännöksiä nyt, jotka muuttuvat tämän pakkoyhtiöittämisen poistumisen myötä, jotka täytyy käydä nyt tarkalleen läpi ja muuttaa sitten valinnanvapauslainsäädännön sisältöä. Minä pidän selvänä, että näin ison muutoksen jälkeen tarvitaan myös lausuntokierros syksyllä, joka sitten varmasti johtaa tuohon marraskuuhun.

Alivaltiosihteeri Pöysti totesi haastattelussaan Demokraatille, että maakuntavaalit on mahdollista järjestää vain, jos irrotetaan maakuntauudistus ja valinnanvapauslainsäädäntö toisistaan, että se johtaa siihen, että voidaan maakuntavaalit järjestää. Nyt kysymykseni kuuluukin: mitä hallitus tulee tässä suhteessa tekemään? Tämä kiinnostaa monia ihmisiä, jotka miettivät ehdokkuutta, [Puhemies koputtaa] monia ihmisiä, jotka miettivät äänestämistä maakuntavaaleissa.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo todettu ja hallitus on itsekin todennut, me pidämme edelleen kiinni tästä tavoitteesta, 2019 koko uudistus voimaan. Siihen liittyen tietysti olisi tärkeää ja tavoitteellista ja eteenpäinvievää, että pystytään pitämään maakuntavaalit sen mukaisesti, mitä täällä eduskunnassa olevassa hallituksen esityksessä maakuntalakiin ja voimaanpanolakiin liittyy.

Nyt kun tosiaankin olemme tänään saaneet muutama tunti sitten tämän lausunnon, perustuslakivaliokunnan lausunnon, meidän pitää myös arvioida muutoksien tarvetta, miten paljon niitä muutoksia tehdään, ja samassa yhteydessä arvioida tätä koko aikataulua. Me kaikki tiedämme ja myönnämme sen toki, että tulevien kuukausien aikataulutus on tosi tiukka, mutta jos lähdetään näistä alkuperäisistä tavoitteista, että uudistus tulee voimaan 2019, niin silloin kyllä olisi tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista, että vaalit pystytään pitämään tammikuussa 2018.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu aikataulupaineista, ja kuitenkin tässä on vuosisadan uudistus kyseessä ja asioiden huolellinen valmistelu on äärettömän tärkeää. Valiokuntakuulemisessa tuli esille hyvin selkeästi se, että EU-oikeus ei edellytä yhtiöittämistä ja tämä on poliittinen valinta. Valiokunnan lausunnossa todetaankin, että "tämä valinnanvapausmalli olisi saattanut merkitä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen rakenteita koskevan kansallisen päätösvallan olennaista kaventumista", ja valiokunta suosittaa, että jatkossa konsultoidaan EU-viranomaisia, että näin ei kävisi.

Kysyisin teiltä, aiotteko varmistaa, että uudessa valinnanvapausmallissa me emme altista meidän sote-palveluitamme laajalle EU-oikeudelliselle tulkinnalle, joka tarkoittaa pahimmillaan investointisuojan päälle tulemista ja kilpailuoikeudellisia säännöksiä, joita ei välttämättä olisi tarve edes ottaa käyttöön. Miten hallitus varmistaa, [Puhemies koputtaa] ettei olla uudestaan näissä ongelmissa?

Arvoisa herra puhemies! Tätä muutosta on valmisteltu tässä maassa yli kymmenen vuotta. On matkattu tilanteeseen, jossa on edelliseltä vaalikaudelta kaksi perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jotka ovat osaltaan viitoittaneet tätä valmistelua.

Toisekseen, tämän vaalikauden 25 kuukauden aikana — tietysti tämäkin on aina arvio — on ollut hyvin avointa tämä valmistelu niiltä osin, että sikäli kuin hallitukselta on asioita tullut julkistettavaksi, kerrottavaksi, niin niistä on kerrottu. Edustaja Meri luki hallituksen esityksen sitaattia, joka on jokseenkin samanlaisena nyt sitten perustuslakivaliokunnan lausunnossa. Me olemme hyvin avoimesti arvioineet omassa esityksessämme hallituksen piirissä sitä, mitä vaikutuksia on. On muun muassa arviot siitä, mitä riskejä tuo yhtiöittämismallissa ollut tilanne kilpailuoikeudellisesti olisi tuonut, [Puhemies koputtaa] jos ei sitä olisi valittu, eli tässä on jouduttu [Puhemies koputtaa] punnitsemaan kahta eri näkökulmaa.

Arvoisa herra puhemies! Jokainen vaalikausi ei voi mennä siihen, että kukin hallitus pyrkii vuorollaan tekemään tyhjäksi edellisen vaalikauden työtä vain omia sidosryhmiään kuunnellen. Muuten ajaudumme yhä uudestaan ja uudestaan samoihin kriiseihin, kuten tänään on nähty. Tässä ei ole enää kysymys eri puolueista tai hallituspohjasta, tässä on kysymys koko eduskunnasta ja ihmisten luottamuksesta kykyymme ratkaista isoja haasteita. Vetoan hallitukseen ja kysyn pääministerin sijaiselta, valtiovarainministeri Orpolta: onko hallitus valmis toteuttamaan sote-uudistuksen yhdessä opposition ja asiantuntijoiden kanssa uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin nojaten?

Arvoisa herra puhemies! Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat edelleen voimassa, ja ne löytyvät hallituksen esityksistä, jotka ovat eduskunnan käsittelyssä.

Toisekseen, te väitätte täällä, että esitys on ajautunut kriisiin. Perustuslakivaliokunnan lausunnonkin jälkeen ne keskeiset elementit, jotka ovat valinnanvapaus, sosiaali- ja tervey-denhuollon järjestämisen tavat ja mallit, integroitu toimintatapa, valvonta ja niin edelleen ja niin edelleen, ovat edelleen voimassa. Uudistuksen keskeiset sisällölliset tavoitteet ovat edelleen voimassa. Ei niissä ole sellaisia kohtia, jotka edellyttäisivät hallituksen täydentävän esityksen osalta muutoksia. Ne muutokset, mitä edellytetään, tehdään täydentävän esityksen osalta. Se sitten, kuka on parempi tai kuka on tehnyt ennen virheitä tai tänä päivänä... Nämä keskeiset elementit ovat olemassa, ovat olleet ja ovat, ja aikaisempaan valmistelutyöhön on merkittävällä tässä viime kuukausinakin tukeuduttu. [Touko Aalto: Entäs se yhteistyö?]

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista tämä keskustelu, kun usein tulee vastaan kommentti siitä, että nyt tämä törmäsi perustuslakiin. Olin viime kauden lopussa siinä sote-ohjausryhmässä ja myöskin perustuslakivaliokunnan jäsen ja sanon, että ei se uudistus siihen törmännyt vaan se avasi väylät sille, miten tässä uudistuksessa mennä eteenpäin. Mutta aika loppui kesken, tuli uudet vaalit, ja ei ollut mahdollisuutta täydentävää esitystä tehdä.

Nyt tämä suuri paketti on ollut perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, ja lähes 80 sivua pitkä lausunto on tullut, ja nyt kysytään hallitukselta, että mitä kaikkea te teette tämän lausunnon perusteella. Neljä tuntia sitten tämä oli valmis. On luonnollista, että hallituksen pitää perusteellisesti paneutua ja johtopäätöksiä tehdä, mutta kysyn nyt: Minkälaiset valmiudet on ministeriöissä lähteä näitä uudistuksia valmistelemaan? Onko osattu tähän varautua, ovatko henkiset ja aineelliset resurssit sillä lailla, [Puhemies koputtaa] että tähän pystytään tarttumaan?

Arvoisa puhemies! Tämä uudistushan koskettaa kaiken kaikkiaan kahdeksaa ministeriötä, ja pääministeriöt tässä ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö. Kuten yleinen tapa tämäntapaisessa uudistuksessa on, niin tietysti ministeriöt ovat olleet tiiviissä yhteistyössä myös valiokuntien kanssa ja antaneet jo myös vastineitaan tästä ensimmäisestä isosta paketista, joka liittyy maakuntauudistukseen, sosiaali- ja terveyspalveluitten järjestämislakiin sekä myös näihin rahoituslakeihin. Eli tämä yhteistyö ja tietoisuus siitä, mitä tälle kokonaisuudelle kuuluu myös valinnanvapauden osalta, on mahdollistanut ehkä myös tämmöisen ennakoinnin, ja siitä hallituksen esityksestäkin, josta nyt täällä keskustellaan, on olemassa ollut jo aiemmin tietoa, minkälaisia kohtia on, jotka tarvitsevat uudelleenarviointia. Sekä ensi viikolla että huomenna [Puhemies koputtaa] sosiaali- ja terveysvaliokunta ja hallintovaliokunta ottavat ministeriön virkamiehiä ja ministereitä vastaan.

Värderade talman! Grundlagsutskottet har suttit över hundra timmar och tagit ställning, jobbat med den här stora reformen, och har i dag kommit med sitt utlåtande. Ett viktigt arbete. Nu är frågan den, om regeringen på några timmar hunnit sätta sig in i den här problematiken. Man får en lite märklig bild. Regeringen trycker snabbt på enterknappen, reformen ska vara i kraft 1.1.2019. Samtidigt säger man att man ändå inte har bekantat sig med grundlagsutskottets utlåtande tillräckligt. Här finns en mycket stor diskrepans, och här finns allvarliga problem i förslaget.

Arvoisa puhemies! Tässä saa nyt sellaisen vaikutelman, että hallitus sanoo, että on syytä lähteä siitä, että uudistus toteutuu 1.1.2019. Samalla sanotte, että ette vielä ole ehtineet paneutua tähän perustuslakivaliokunnan lausuntoon. [Välihuutoja] Nyt haluaisin tietää: oletteko lukeneet sen lausunnon kunnolla ja oletteko valmiita myös ottamaan opiksi siitä, mitä tässä lausunnossa nyt esitetään, ja oletteko valmiita myös ottamaan opposition mukaan, kun lähdetään [Puhemies koputtaa] valmistelemaan sitä valinnanvapauslakia, mitä pitää nyt korjata?

Arvoisa herra puhemies! Voin omalta kohdaltani sanoa, että olen lukenut ponnet, olen lukenut muutaman viimeisen kappaleen, joissa on olennaiset asiat. [Välihuuto vasemmalta] Tämähän on sillä lailla mielenkiintoinen ja erikoinen keskustelu, että samalla kun osa edustajista vaatii, että meillä pitää olla tänään tieto siitä, mitkä ovat ne seuraavat askelmerkit, ollaan huolissaan siitä, kuinka kiire on. Meillä tavoitepäivä on ollut, ja nyt lähdetään työstämään sitä ratkaisua, jolla tuohon tavoitepäivään voidaan päästä. Valinnanvapauslaki toteutuu, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki toteutuu, maakuntalaki toteutuu ja kaikki ne muut kymmenet lait, jotka täällä eduskunnan käsittelyssä on. Omalta kohdaltani totean, että olen siis lukenut ponnet ja muutaman viimeisen kappaleen, joissa on se olennainen, mitä perustuslakivaliokunnan lausunnossa lukee.

Arvoisa puhemies! Tämä päivä on askel eteenpäin sote-uudistuksessa. [Välihuutoja] Oli erittäin hyvä, että saimme perustuslakivaliokunnan ansiokkaan mietinnön. Se antaa vahvan tuen sote-maakuntauudistukselle. Valinnanvapaudelle näytetään vihreää valoa sillä edellytyksellä, että korjaukset tehdään. Ja nämä korjaukset on tehtävä huolella. Se on iso urakka, mutta kyllä hallitus sen tekee.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kun olemme tätä kokonaisuutta käsitelleet, selvää on ollut, että tämä on kokonaisuus. Asiantuntijat eivät ole halunneet antaa lausuntoa ennen kuin valinnanvapauslaki tulee. Perustuslakivaliokunta katsoi tämän kokonaisuutena, ja oli hyvä, että arvoisa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja totesi, että kokonaisuudesta ei voi repiä yksityiskohtia irti, näin pitää eteenpäin mennä.

Mutta kysyn vielä: sitten kun hallitus on huolella paneutunut tähän lausuntoon — tosiaankin lainsäädännön laatu edellä pitää mennä eikä aikataulut — milloin arvioitte, että voisitte antaa meille sosiaali- ja terveysvaliokuntaan tiedon, milloin täydentävä lakiesitys tulee, jotta voimme sitten suunnitella lainsäädäntötyötä, jotta tämä uudistus saadaan maaliin? Siihen kokoomus ja koko hallitus ovat sitoutuneet.

Arvoisa herra puhemies! Tuon aikataulun työstäminen alkaa huomenna aamulla varhain, ja ensi viikolla on tiedossa lista asioista, joita muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunto tulee edellyttämään sille täydentävälle esitykselle, joka eduskunnalle annetaan. Hallituksen näkökulmasta, jotta eduskunnan työlle jää käytettäväksi riittävästi aikaa ja tämän koko kokonaisuuden eteenpäinvieminen on mahdollista, totta kai tarvitaan niin huolellinen ja hyvä työ, niin perusteellinen valmistelu kuin mahdollista, mutta tiedän, että aika moni odottaa tällä hetkellä, että se täydentävä esitys tulisi ja se laki tulisi. Nämä askelmerkit pystytään toivon mukaan ensi viikolla kertomaan.

Arvoisa puhemies! Kuten sanottua, neljä tuntia sitten oli tiedotustilaisuus perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Ministeri Rehula, te sanoitte nyt juuri kyselytunnilla, että olette lukenut lausunnosta ponnet ja muutaman viimeisen kappaleen. Siitä huolimatta hallitus antoi tiedotteen kesken perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuuden. Oliko tässä joku pieni virhe, että ette ole perehtynyt tähän lausuntoon ennen kuin te tiedotatte, ja te tiedotatte, että mitään ongelmaa ei ole ja aikataulussa pysytään, sote-uudistus etenee, valinnanvapaus säilyy, ja jopa Kiinasta käsin pääministeri [Paavo Arhinmäki: Juuri näin!] kommentoi tätä asiaa meille tänne?

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta tässä lausunnossaan toivoo, että tämä valmistellaan valtioneuvostossa noudattaen hyvän lainvalmistelutavan vaatimuksia.

Arvoisa puhemies! Ministeri, voitteko luvata, että otatte opposition [Puhemies koputtaa] tähän uudelleenvalmisteluun nyt mukaan?

Arvoisa herra puhemies! Tuli melkoinen tykitys kysymyksiä — helpottaa yleensä ministerin vastaamista, kun kysymyksiä on paljon. [Naurua]

Yksi olennainen asia: jos joku väittää täällä, että hallitus on sitä mieltä, että perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen — te käytitte näitä sanoja — me sanomme, ettei tässä olisi ongelmia, jos joku sanoo, että me kiistämme sen, mitä perustuslakivaliokunta kertoo, niin ei puhu kyllä ihan totta.

Mutta pitää mennä eteenpäin. Ongelmat ovat sitä varten, että ne ratkotaan, ja pitää muistaa: valinnanvapaudesta, sote-järjestämislaista, hallinnon rahoituksen ratkaisuista niiltä osin kuin ne ovat ydintä tässä muutoksessa, jota ollaan tekemässä, perustuslakivaliokunnan lausunto ei käsittääkseni sisällä sellaisia asioita, jotka olisivat niitä ongelmia. Ongelmia liittyy säätämisjärjestykseen kahdessa kohtaa, ja sitten on perustuslakivaliokunnan lausunnossa muutamia asioita, joilla on muun muassa vaikutus hallituksen työskentelyyn, lähtien siitä, että perustuslakivaliokunta edellyttää, että — se on ihan siellä loppukappaleessa — [Puhemies koputtaa] perustuslakivaliokunta saa mietinnöt käsiteltäväkseen aikanaan.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pääministerin sijainen.

Arvoisa puhemies! Tämä täydentävä esitys kun valmistellaan, niin on aivan selvää, että siinä pitää noudattaa hyvän lainvalmistelun periaatteita. Tämä perustuslakivaliokunnan ja erityisvaliokuntien työ antaa aivan loistavaa lisäpohjaa sille, ja uskon, että tämä työ voidaan tehdä kaikella mahdollisella tiedolla, mitä tästä asiasta nyt on saatavissa. Tuskin missään asiassa on kuultu niin paljon asiantuntijoita kuin sote-uudistuksen ja valinnanvapauden ympäriltä. Tuskin missään asiassa on käyty niin paljon parlamentaarista keskustelua kuin tässä on käyty.

Mitä parlamentarismiin tulee, niin minusta tämä on parlamentarismia parhaimmillaan, että perustuslakivaliokunta on tutustunut esitykseen, pistänyt sen yhdeltä osaltaan uuteen valmisteluun käytännössä, tehnyt siihen huomioita, jotka otetaan jatkovalmistelussa huomioon, sen jälkeen hallitus tekee täydentävän esityksen ja parlamentti saa taas käsitellä sitä huolellisesti. Se on parlamentarismia minun mielestäni [Puhemies koputtaa] ja parlamentaarista työskentelyä.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Myönnän vielä tämän kysymyksen osalta lisäkysymykset edustajille Kivelä ja Lindtman, ja sitten siirrytään seuraaviin kysymyksiin. Kohta 40 minuuttia tämän kysymyksen tiimoilta on mennyt.

Puhemies! Eri puolilla tasavaltaa maakunnissa on tehty arvokasta työtä jo pitemmän aikaa sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumiseksi. Miten katsotte, ministerit Vehviläinen ja Rehula, nyt kun tämä perustuslakivaliokunnan lausunto vihdoin saatiin aikaiseksi kovan väännön jälkeen, onko tämä nyt helpottamassa ja ikään kuin kannustamassa maakunnissa lyömään lisää löylyä valmistautumistyöhön?

Arvoisa puhemies! Pidämme todella tärkeänä hallituksen piirissä sitä, että se hyvin alkanut valmistelutyö, jota maakunnissa tehdään, jatkuu. Sitä tukee osittain se, että huomenna eduskunnassa on täällä lisätalousarvio, jossa on myös lisärahoitusta tälle vuodelle siihen valmisteluun, myös näitten valinnanvapauspilottien eteenpäinmenemiseen. Sen lisäksi olemme tänään tässä kannanotossa, mitä hallituksen puolelta on annettu, todenneet, että pidämme erityisen tärkeänä tässä tilanteessa, että rukkaset eivät tipahda siellä maakunnissa vaan viedään määrätietoisesti tätä valmistelua eteenpäin siinä aikataulussa, mitä on tähänkin asti ajateltu, ja tähtäimessä se, että [Puhemies koputtaa] 2019 on uudistus voimassa.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Viimeinen lisäkysymys,  edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Tässä on syytä esittää kiitos ja antaa tunnustus perustuslakivaliokunnalle ja kaikille sen jäsenille, jotka kovista poliittisista paineista huolimatta pääsivät yksimieliseen lausuntoon tilanteessa, jossa jopa hallituksen ministerit kommentoivat työtä kesken prosessin. [Antti Kaikkosen välihuuto] Tämä lausunto on jämerä. Tämä lausunto on jämerä: pakkoyhtiöittäminen pois, valinnanvapaus uusiksi, aikataulu voimaanpanoon uusiksi, julkisen tuotannon kielto pois. Se kokonaisuus, se malli, jolla tätä ajettiin, olisi johtanut siihen, että ihmisten yhdenvertaisuus olisi vaarantunut.

Arvoisa puhemies! Nämä asiathan olivat tiedossa jo silloin, kun hallitus antoi tätä esitystä. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Niinpä!] Siitä huolimatta hallitus antoi esityksen. Ja minkä johtopäätöksen tästä voi vetää? Tämä kaikki palaa siihen, että te annoitte tämän esityksen, koska tämä teidän tekemänne poliittinen sopimus valinnanvapaudesta ja maakunnista jyräsi soten alkuperäiset tavoitteet. Nyt on edelleen tämän aikataulun kanssa ongelma, jos te pidätte tästä sopimuksesta kiinni, joten kysyn nyt pääministerin sijaiselta: palautatteko sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet kärkeen ja kuuntelette asiantuntijoita, vai aiotteko, ministeri Orpo, pitää jääräpäisesti kiinni tästä poliittisesta sopimuksesta, joka tekee tästä uudistuksesta mahdottoman?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Huomaan, että ministereistä Rehula vastaa, niinkö? Ministeri Rehula vastaa. [Vasemmalta: Orpolle!] — Mielellään yksi ministeri tähän kysymykseen vastaa. [Välihuutoja vasemmalta] — Ministeri Rehula vastaa.

Arvoisa herra puhemies! Tämän uudistuksen ja muutoksen keskeiset tavoitteet ovat ihan ennallaan. Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen ne elementit, jotka ovat keinoja, välineitä valinnanvapauden toimeenpanoon — asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti, suun terveydenhuollossa oma mallinsa ja sote-keskus — ovat jatkossakin, perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeenkin, ne elementit, joilla valinnanvapaus toimeenpannaan. Hallitus on yksiselitteisen selvästi tavoiteaikataulussaan 1.1.2019, jolloin tämä kokonaisuus tulee voimaan.

Se, mitä perustuslakivaliokunnan lausunnosta johtuu: me luemme [Puhemies koputtaa] varsinkin nämä säätämisjärjestyksen takana olevat asiat niin, että... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Arvoisa puhemies! Suomessa elää köyhyydessä yli 400 000 ihmistä. Uusimman tilaston mukaan pienituloisissa perheissä asuu yli 100 000 lasta. Riippumatta siitä, mikä tähän on johtanut, tilanne on häpeäksi sivistysvaltiolle.

Hallitus asetti viime tammikuussa professori Juho Saaren köyhyystyöryhmän etsimään uusia ratkaisuja työn ja työttömyyden ongelmiin sekä asumiseen, ylivelkaantumiseen ja eriarvoistumiseen. Hallitus antoi työryhmälle aikaa vuoden 2018 maaliskuun loppuun asti. Käytännössä tämä voi merkitä sitä, että Sipilän hallitus, jos yleensä kestää pystyssä, ei ehdi tehdä paljonkaan työryhmän esitysten toteuttamiseksi. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: aikooko hallitus kiirehtiä selvityksiä niin, että ehtisi toteuttaa edes joitain sen ehdotuksia jo vuoden 2018 alusta?

Arvoisa puhemies! Tämä on pääministerin asettama työryhmä, joka tekee parhaillaan töitä, ja tietysti tässä tarvittaisiin varmasti myös pääministeri itse paikalle. Tämä on poikkihallinnollinen ryhmä. Uskoakseni tämä työskentelee juuri parastaikaa näitten kysymysten äärellä, mitä edustaja nosti esille. Sellaista tietoa, että aikataulua oltaisiin muuttamassa tässä ja nyt, minulla ei ole. Mutta uskon vahvasti tämän työryhmän työskentelyyn.

Arvoisa puhemies! Olen nyt hieman pahoillani ministerin vastauksen suurpiirteisyydestä. Me kaikki tiedämme, että työryhmän toimeksiantoon kuuluu monia asioita, joista on tehty hyviä selvityksiä jo aiemmin. Jos näistä jo valmiista toimenpiteistä tehtäisiin väliraportti ensi syksynä, hallitus voisi sisällyttää toimenpiteet jo ensi vuoden talousarvioon tai viimeistään kevään kehyspäätökseen. Tässä kysytään vain poliittista tahtoa. Talouskasvu antaisi eväät tähän, ja köyhyyden vähentäminen myös lisäisi talouskasvua. Hallituksen omissa säästöpäätöksissä ja maksukorotuksissakin on varmasti osaltaan tarkistamista.

Löytyykö teiltä siis arvopohjaa tarttua tähän eriarvoisuuteen, vai aikooko hallitus jättää kipeät ongelmat seuraavan hallituksen vastuulle ja unohtaa tämän väestönosan? Ja jos hyvää tahtoa teillä on, niin mitkä ovat nyt ne ensimmäiset konkreettiset keinot?

Arvoisa puhemies! Minusta se kertoo hallituksen arvopohjasta, että on aloitettu tämä laajamittainen ja perusteellinen työ, jolla pyritään hakemaan lääkkeitä eriarvoistumiseen. Se, mitä tällä hetkellä tehdään eriarvoistumisen vähentämiseksi maassa, on se, että me teemme koko ajan töitä työllisyystilanteen parantamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Se, että mahdollisimman moni ihminen saadaan töihin, on parasta lääkettä eriarvoistumiseen, köyhyyteen. Se, että meillä on mahdollisimman korkea työllisyysaste, tarkoittaa, että meillä on mahdollisimman laajat, vahvat verotulot, joilla me voimme ylläpitää tasavertaisia, hyviä palveluita, tasavertaisia, joilla me taas torjumme eriarvoisuutta. Mutta sitä, löydämmekö täsmäkeinoja siihen, miten me voimme helpottaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia, me katsomme sitten sen mukaan, mikä on vara ja mihin pystymme. Mutta ilman muuta tämä eriarvoisuuden estäminen on hallituksen keskeisiä asioita.

Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut erinomaisen professorin, Juho Saaren, johtamaan tätä työtä. Käsitykseni mukaan ongelma siinä on se, että tehtäväksianto on sellainen, että se pitää tehdä kustannusneutraalisti. Kun nyt ihan oikeasti ajattelen tätä lapsiköyhyyttä, niin eräs yksityiskohta on se, että nyt kun lapset, nuoret ovat menossa kesätöihin, itse ajattelisin, ja sosiaalidemokraatit, näin, että esimerkiksi lasten tienaamat kesärahat eivät vähentäisi vanhempien toimeentulotukea. Totta kai myöskin tämä varhaiskasvatuksen tason nostaminen, kun olemme niin paljon jäljessä muista maista — 70 prosenttia on varhaiskasvatuksessa muissa Pohjoismaissa, Euroopassa 90—95 prosenttia — olisi tasa-arvoa ja henkistä pääomaa lisäävä toimenpide. Mitä ajattelette tästä kustannusneutraaliudesta esimerkiksi nyt suhteessa näihin kahteen kolmeen esimerkkiin, jotka otin esille?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pääministerin sijainen näyttää pyytävän puheenvuoroa yhtä aikaa joidenkin muiden ministereitten kanssa. Siitä syystä myönnän pääministerin sijaiselle puheenvuoron, ellei toisin ministeri päätä. [Välihuutoja vasemmalta]

Kiitos, herra puhemies! Edustaja Gustafsson otti hyviä esimerkkejä, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen, ja otanpa tähän sitten heti esille sen, että hallitus on päättänyt, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan jopa 70 miljoonalla eurolla kaikkein pienituloisimmilta perheiltä. Tämä on vastaus juuri siihen kysymykseen, minkä esititte. Se on myöskin suuri arvovalinta, että tilanteessa, jossa meillä ei ole paljoa, mitä jakaa, kun itse asiassa velkaannumme vielä 5 miljardia tänä vuonna, me valitsimme ne pienituloiset lapsiperheet. Tämä on minusta hyvä esimerkki siitä, että koko ajan näitä asioita mietitään ja panostukset käytetään sinne, missä kovin tarve on. [Jukka Gustafsson: Miten kesätyöt?]

Arvoisa puhemies! Hallitus kriisiytyi, hajaantui ja koottiin uudelleen. Syyksi kerrottiin arvot. Hallituksen mukaan arvot eivät ole kaupan. Arvot punnitaan kuitenkin tekoina. Hallitus on kieltäytynyt korjaamasta lakia, joka loukkaa ihmisoikeuksia perustavanlaatuisella tavalla. Suomessa juridisen sukupuolensa vahvistavan transihmisen on todistettava olevansa lisääntymiskyvytön ja alistuttava pitkiin, nöyryyttäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Meillä on käytännössä laki, jonka takia ihmisiä pakkosteriloidaan, toisin kuin muissa Pohjoismaissa.

Uusi, ihmisoikeuksia kunnioittava translaki olisi jo valmis. Se valmisteltiin viime hallituskaudella ministeriössä asiantuntijoita kuullen. Hallituksen ei tarvitse kuin ottaa tuo lakiluonnos pöytälaatikostaan ja tuoda se eduskuntaan. Kysynkin ministeri Rehulalta: aikooko hallitus tuoda uuden, ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavan translain eduskuntaan?

Arvoisa herra puhemies! Hallitus toimii yhdessä, ja asiat, jotka eduskunnalle tuodaan, ratkotaan yhdessä. Näiltä osin valmistelevalla ministerillä on vastuunsa valmistella lainsäädäntöä niin, että edellytykset yhteiselle sopimiselle ovat olemassa. Niiltä osin kuin asia on minua vastuuministerinä koskenut, minulla on ollut valmius asian eteenpäinviemiselle. Se laki, joka viime vaalikaudelta on, on ministeriön hyllystä löydetty — tai se sieltä otettiin. Sitä on jalostettu niin, että se olisi tuotavissa eduskunnan käsittelyyn, mutta hallitus on tiimitoimintaa, ja näiltä osin hallituksen yhteiset päätökset ratkovat sen, millä tavalla tässä edetään.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt vielä niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Suomessa syntyy lähes päivittäin lapsi, jonka toista vanhempaa laki ei tunnusta. Jos äiti kuolee synnytyksessä, lapsi on orpo. Toinen vanhempi joutuu adoptoimaan oman lapsensa. Prosessi on pitkä, ja sen aikana lapsen oikeudellinen asema on epäselvä. Toisen äidin vanhemmuuden tunnustaminen jo neuvolassa turvaisi lapsen perhesuhteet elämän alusta asti.

Tämäkin ihmisoikeusongelma olisi helposti korjattavissa. Oikeusministeriössä valmisteltiin jälleen kerran viime hallituskaudella uusi äitiyslaki, joka turvaisi naispareille syntyvien lasten aseman. Sipilän hallitus on kuitenkin kieltäytynyt tuomasta myöskään äitiyslakia eduskuntaan, vaikka sillä on laaja tuki lasten oikeuksia puolustavien keskuudessa. Kysynkin: aikooko hallitus turvata jokaiselle syntyvälle lapselle yhtäläisen oikeuden vanhempiinsa?

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä äsken ministeri Rehulakin sanoi, ministeri toteuttaa puolueiden yhdessä sopimaa listaa erilaisista hankkeista, vaikka niitä olisi edellisellä vaalikaudella valmisteltukin. Eli yhdessä sovitun ohjelman mukaan mennään ja siitä pidetään kiinni. [Naurua]

Arvoisa puhemies! Kun kyseessä on kansalaisaloite, sitä pitää tarkastella myös kansalaisaloiteinstituution kautta, ei niinkään sen sisällön kautta. Kansalaisaloitteilla ei ole mitään merkitystä, jos niistä ei tuoda mietintöä tänne saliin, jotta kansalaiset saisivat eduskunnan mielipiteen sille esitetylle asialle.

Mutta kysymys alkoi translaista. On tosi surullista kuulla, että tällä hallituksella ei ole halua muuttaa lakia niin, että kaikille taattaisiin itsemääräämisoikeus ja koskemattomuus. Lisääntymiskyvyttömyyden vaatiminen, jotta ihmisen ihmisoikeudet toteutuvat, on räikeä ihmisoikeusrikkomus, josta Suomelle on myös YK:n puolelta huomautettu. Kun hallituksella ei ole rohkeutta tehdä kokonaisuudistusta, iloksenne voin kertoa, että kansanedustajat ovat jättäneet lakialoitteen koskien tätä steriloimispakkoa. Oletteko valmis toimimaan edes tämän yksittäisen räikeän ihmisoikeusloukkauksen kohdalla?

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hallituksen kyselytunti, ja tietysti viime kädessä pääministeri vastaa siitä, millä tavalla hallitus toimii. [Välihuutoja vasemmalta] Kuten jo aiemmin totesin, ministeriössä on tämän asian kohdalla, josta edustajakin kysyi, valmistelua jatkettu niillä eväillä, että tarvittaessa esitys on eduskunnalle annettavissa.

Sitten toisekseen, edustaja Modig, otitte esille kansalaisaloitteen ja edustajien lakialoitteen. Kansalaisaloite on instituutio, kyllä, ja se on eduskunnan käsissä, millä tavalla sitä asiaa käsitellään. Toisekseen lakialoite on oma työvälineensä nostaa asioita esiin ja viedä asioita valmistelussa eteenpäin. Sekin on eduskunnan käsissä, mitä sille viime kädessä tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Tässä ikään kuin annetaan ymmärtää, että Suomessa olisi epätasa-arvoisia lakeja, koska esimerkiksi äitiyslaissahan on kysymys siitä, mitä kansalaisaloitteessa sanotaan, että lapsella voisi olla huoltajana kaksi äitiä, joista toinen voi olla jopa mies sukupuoleltaan. Siinä mielessä tämä kansalais-aloite lakina ei paranna lapsen oikeuksia, vaan lapsen oikeus on ennen kaikkea oikeus isään ja äitiin, [Paavo Arhinmäki: Entäs yksinhuoltajat?] ja meidän täytyy tämä lainsäädännössä todeta selkeästi, jos se suinkin on mahdollista.

Ja mitä tulee translakiin, niin myös translain muutosvaatimus on mielestäni vähän kohtuuton, koska eikö sukupuolenkorjausleikkauksessa ole kysymys nimenomaan korjauksesta? Jos ihminen korjaa itsensä esimerkiksi naisesta mieheksi, niin miksi hänen pitäisi sen jälkeen vielä saada synnyttää? Kyllä nämä käsitteet ovat menneet niin sekaisin joillakin päättäjillä tässä talossa, että kaikki lait halutaan muuttaa just muutaman henkilön mielipiteen johdosta. Kysymys ei ole epätasa-arvoisuudesta vaan normaalin järjen käytöstä. [Puhemies koputtaa] Kyllä tässä täytyy normaali käsityskyky näissä isä—äiti-suhteissa pitää. [Eduskunnasta: Mikä oli kysymys?]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri Rehula, jos kysymys löytyi.

Arvoisa puhemies! Tässä esitettiin väittämiä. Toisinpäin, yksi keskeinen väittämä liittyy siihen, mihin joudutaan lainsäädäntötyössä tukeutumaan, kansainvälisiin sopimuksiin [Silvia Modig: Nimenomaan!] Tässä kohdassa on kyse ihmisoikeuksista, ja niiden ihmisten kohdalla, joita tämä translaki koskisi, on kyse heidän ihmisoikeuksistaan. Sen verran asiasta oletan tietäväni, että se matka, joka translain myötä mahdollistuisi, helpottaisi ihmisen elämää. Päätös siitä, että translaki olisi se, joka auttaisi elämässä, ei ole helppo. Sen tekevät asiantuntijat, ei hetken mielijohteesta tapahtuva keksiminen. Kyse on ihmisoikeuskysymyksestä.

Arvoisa herra puhemies! Vähäksi aikaa mullan alle. Geolo-gian tutkimuskeskuksen löytämä Euroopan suurin skandium-esiintymä Rautalammin kunnan alueella Pohjois-Savossa on arviolta kymmenien miljardien eurojen arvoinen. Skandiumin hyödyntämistä ja talteenottoa kannattavasti ja ympäristöystävällisesti tutkitaan parhaillaan Itä-Suomen yliopistossa, ja tulokset ovat lupaavia. Kokonaisuudessaan tämän valtavan esiintymän merkitys Suomelle, sen kansantaloudelle, yritystoiminnalle, alueta-loudelle, hyvin monelle asialle, on todella merkittävä.

Arvoisa puhemies! Kysynkin elinkeinoministeri Lintilältä: mitä kaikkea Suomen valtio voi tehdä joko nykyisen lainsäädännön puitteissa tai muutoin kaivannaisteollisuuden edistämiseksi ja sitä kautta kansantalouden parantamiseksi?

Arvoisa puhemies! On todella mielenkiintoinen tämä skandium-esiintymä siellä Rautalammilla. Sinällänsä se on mielenkiintoinen materiaali, jolla voidaan metalleja keventää esimerkiksi alumiinin sekoitusaineena. Tällä hetkellä maailmalla ei ole primäärituotantoa tällaisesta skandiumista, eli se on sivuvirroissa, ja ongelma skandiumissa on se, että meillä ei ole tällä hetkellä prosessia, jolla sitä pystyttäisiin suoraan tuottamaan. Kuten kysyjä, edustaja Rossi, sanoi, niin Itä-Suomen yliopisto on kehittelemässä mallia tähän, mutta se on tietysti hyvin pitkässä varressa vielä.

Usein tulee kysymyksiä siitä, kuinka näitä kansallisesti hyödynnetään. Siellä tulevat yhteisöverot, totta kai, työpaikat ja muut, ja kyllä meillä on myös GTK:n puolella ollut menossa prospect-projekti, jossa nimenomaan tarkoituksena on perustaa junioriyhtiö, joka pystyisi maksimoimaan ne lupaavat esiintymät, joita [Puhemies koputtaa] GTK tutkimuksissaan esittää.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Medborgarorganisationerna har en viktig roll i integrationen av invandrare, och det är viktigt att de får stöd för sitt viktiga arbete.

Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin artikkelin, jossa kerrottiin, että ministeri Lindström esikuntineen halusi evätä kahden somalitaustaisen kansalaisjärjestön avustukset kotouttamistoimintaan liittyen. Helsingin Sanomien mukaan TEMin kansliapäällikkö piti toimintaa pöyristyttävänä. Ministeri Lindström, koska julkisuudessa olleiden tietojen perusteella jää hieman ristiriitainen kuva tapahtumien kulusta, niin kysyisin: Onko niin, että halusitte poistaa näiden kahden somalijärjestön avustukset ja ohjeistitte erityisavustajanne kautta ministeriönne virkamiehiä tässä asiassa? Jos näin on, niin mikä olisi ollut avustusten epäämisen peruste? Eikö kansalaisjärjestöjen kotouttamistoiminta ole tärkeää, ja oliko näissä järjestöissä [Puhemies koputtaa] jotain erityistä ongelmaa?

Arvoisa puhemies! Joo, selvennetään hieman. Tässä oli siis kyse harkinnanvaraisista avustuksista, ja erityisavustaja Puisto kävi keskustelua meidän virkamiestemme kanssa. He tekivät tämmöisen pohjaesityksen, voisiko näitä tarkastella, mitä nämä avustukset ovat tavallaan syöneet sisälleen, mitä nämä yhteisöt ovat tehneet tällä rahalla eli mitä tuloksia tällä on saatu. Sitten hän esitti, voiko näistä leikata noin puolet eli vajaa 50 prosenttia. Tästä heräsi sitten heidän välillään tämmöinen keskustelu, että virkamiehet pitivät tätä huonona esityksenä, jolloin eri-tyisavustaja otti minuun yhteyttä, että nyt on ongelma. No minä sanoin, että käydään tämä keskustelu minun huoneessani, ja käytiin keskustelu aivan asiallisesti siitä, mitkä nämä perustelut olisivat. He perustelivat omalta kantiltaan, miten tämä homma voisi mennä, ja siitä päädyttiin siihen lopputulokseen, mikä oli se lopullinen päätös. Minä ihmettelen tätä, että tässä olisi ollut jotain ihmeen syytä pöyristyä, koska minun korviini tämmöistä pöyristymistä ei ole tullut ja eilen vielä varmistin kyseiseltä virkamieheltä hänen näkemyksensä. Hän oli samaa mieltä minun kanssani: asiallinen keskustelu, jonka jälkeen päädyttiin sitten tähän lopulliseen päätökseen. [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan Suomen taloustilannetta, niin kannattaa katsoa Hypon luottamuslukuja. Teollisuuden luottamus on korkeinta sitten vuoden 2008, palveluissa korkeinta sitten syyskuun 2006. Kuluttajien osalta luottamus on kaikkien aikojen toiseksi korkeinta ja rakentamisessakin 10 prosenttiyksikköä korkeampi luottamus kuin normaalisti. Talouden käänne on tapahtunut. Jos oppositiota on uskominen, niin aina, kun taloudessa tapahtuu jotain huonoa, se on hallituksen syytä, niin että kai sitten, kun tapahtuu hyvää, se on hallituksen ansiota. Kysynkin arvoisalta valtiovarainministeriltä: Miten arvioitte seuraavan kahden vuoden talouskehitystä? Mihin suuntaan Suomi on menossa?

Arvoisa herra puhemies! Olipa kerta kaikkiaan mielekäs kysymys. [Naurua] Suomen talous nimittäin kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin yksikään Euroopan talouksista, nopeammin kuin Ruotsin, mikä tuntuu myöskin erityisen mukavalta. Eli valtiovarainministeriö uusimmassa ennusteessaan arvioi, että tämän vuoden kasvu on 2,5 prosentin luokkaa, mutta mikä ilahduttavaa, se uskalsi nostaa myöskin vuosien 2018 ja 2019 talouskasvuennustettaan sinne 1,5 prosentin luokkaan. Se kertoo sitä, että kyseessä ei ole kasvupyrähdys, vaan nyt meillä on jo näkyvissä vakaamman kasvun aika. Meidän pitää jatkaa sitä hallituksen hyvää, määrätietoista talous- ja työllisyyspolitiikkaa, mitä olemme tehneet, jotta me varmistamme talouskasvun jatkuvuuden ja mielellään sitten vielä riittävällä tasolla, jotta korkea työttömyys sulaa ja velkaantuminen taittuu.