Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin paljon keskusteltu aihe ollut valiokunnassa. Kysymyksessä on siis kansalaisaloite, jossa tosiasiassa ehdotetaan muutosta terveydenhuoltolain 50 §:ään. Kysymyksessä on keskustelu laajan ympärivuorokautisen päivystyksen tarpeesta. Tällä hetkellä terveydenhuoltolain 50 §:n nojalla laaja ympärivuorokautinen päivystys on keskitetty 12 yksikköön. Sen mukaisesti laajan päivystyksen sairaala tarjoaa palveluita useilla lääketieteen erikoisaloilla ympärivuorokautisesti ja välittömästi, ja laki edellyttää, että tällaisella sairaalalla on oltava myös voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Kansalaisaloitteessa esitetään, että Vaasan sairaanhoitopiiri luettaisiin osaksi listaa, jossa nämä 12 tällaista yksikköä esitellään.
Arvoisa puhemies! Tällä keskustelulla on pitkä tausta. Ensinnäkin perustuslakivaliokunta jo aikoinaan tuota terveydenhuoltolain muutosta täällä eduskunnassa tehtäessä korosti lausunnossaan perustuslain 17 §:n kielellisiä oikeuksia ja totesi, että parhaiten niitä toteuttava ratkaisu olisi se, että laajan päivystyksen yksikkö sijoitettaisiin sekä Vaasan että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Tämä lausunto on siis vuodelta 2016. Terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momenttiin otettiin edellä mainitun perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta tuolloin säännös, jonka mukaan väestön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä niin, että potilas saa palvelut valitsemallaan kielellä. Näin ollen tuo terveydenhuoltolain 50 §:n muoto ratkaistiin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tarkastellut tätä kysymystä laajan päivystyksen sairaalasta myöskin osana sote- ja maakuntauudistusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tarkasteli sote- ja maakuntauudistusta koskevassa mietintöluonnoksessaan järjestämislakiehdotuksen 11 §:n 2 momentin yhteydessä myöskin terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentin muuttamista koskevaa kansalaisaloitetta — siis kansalaisaloite, jota tänään käsittelemme, oli yhdistetty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sote-uudistuksen käsittelyyn. Silloin asiaa selvitettiin varsin paljon, ja valiokunta totesi noissa mietintöluonnoksissa, että sen saaman selvityksen mukaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on järjestänyt ruotsin kielen koulutusta henkilökunnalleen viime vuosina tehostetusti ja on myöskin saadun tiedon mukaan käytettävissämme se yksityiskohta, että erityisesti päivystysalueen henkilökunnan ruotsin kielen taitoa on kohennettu ja yli 300 työntekijää on osallistunut ruotsin kielen koulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi valiokunnalle, että vuonna 2017 avohoidon potilaskäynneistä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli 1,3 prosenttia Vaasan sairaanhoitopiirin alueelta ja näistä asioineista henkilöistä 182 oli ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Kaiken kaikkiaan vuoden 2017 aikana Vaasan sairaanhoitopiirin asukkaista 25 ruotsinkielistä oli käyttänyt Seinäjoen keskussairaalan päivystyspoliklinikan palveluita. Sosiaali- ja terveysministeriön toteamuksen mukaan Vaasan keskussairaala on voinut vuoden 2016 terveydenhuoltolain muutoksenkin jälkeen ylläpitää kattavaa, väestön palvelut turvaavaa päivystystä.
Tämä mietintöluonnos, johon viittasin, oli osa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen käsittelyä valiokunnassa. Valiokunnan mietinnöt menivät perustuslakivaliokuntaan, joka totesi 2018 lausunnossaan, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksessa esitetyistä selvityksistä ei käy asianmukaisesti ilmi kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden riittävyys eikä myöskään se, onko valiokunnan aikaisemmin säätämisjärjestyskysymyksenä pitämästä lakisääteisestä velvollisuudesta huolehtia siitä, että Vaasan Seinäjoelle siirtyvät ruotsinkieliset voivat käytännössä käyttää omaa äidinkieltään, säädetty riittävän täsmällisesti. Perustuslakivaliokunta ei siis pitänyt riittävänä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kannanottoa seurannasta. Valiokunta muistutti sen sijaan vielä uudelleen aivan tuoreessa lausunnossaan parin viikon takaa, että perustuslain 17 §:n kielelliset perusoikeudet parhaiten toteuttava ratkaisu olisi se, että laajan päivystyksen yksikkö sijoitettaisiin sekä Vaasan että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt lopettanut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen käsittelyn. Taustalla on eduskunnan puhemiesneuvoston linjaus, että hallituksen eronpyynnön vuoksi eduskunnalla ei ole enää edellytyksiä käsitellä sote- ja maakuntauudistusta. Tämän johdosta sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ruotsinkielisen väestön oikeus kiireelliseen sairaalahoitoon sekä muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin omalla kielellään ja samanlaisten perusteiden mukaan kuin suomenkielisenkin väestön kohdalla on turvattava myös käytännössä. Valiokunta muistuttaa palveluiden organisoinnista mutta myös potilasturvallisuudesta ja palveluiden laadun merkityksestä.
Johtopäätöksenä valiokunta toteaa, että kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä sekä sääntelyn täsmentämistarvetta on perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella vielä syytä selvittää, ja valiokunta toteaa, että tämä selvitystyö tulisi tehdä valtioneuvostossa. Näin ollen valiokunnan lausumaehdotuksena on eduskunnalle, että hallitus tarkastelisi vielä Vaasan keskussairaalan asemaa laajan päivystyksen sairaalana osana sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta.
Aivan lopuksi on todettava, että asia on ollut monesti valiokunnassa käsittelyssä, ja siltä osin tämä valiokunnan mietintö sisältää myös vastalauseen.
Puhemies Paula Risikko
Sitten mennään puhujalistalle.