Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta

Arvoisa rouva puhemies! Laadukkaitten palvelujen ja koko väestön toimeentulon turvaaminen edellyttävät, että julkinen talous on vakaalla pohjalla ja että sitä hoidetaan kestävästi. Vahvan julkisen talouden ansiosta vältetään yllättävät hyvinvointia heikentävät muutokset.

Se, kuinka vastaamme työikäisen väestön määrän alenemiseen, ratkaisee Suomen tulevaisuuden 2030-luvulla. Kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä on työllisyyden kasvu tavalla, joka vahvistaa samalla myös julkista taloutta. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittämisen ja työllistämisen edellytyksistä pidetään huolta. Uudet työpaikat eivät voi siten syntyä yksin julkisin varoin. Toiseksi tarvitsemme osaamisperusteista maahanmuuttoa. Lisäksi syntyvyydellä on merkitystä sille, kuinka kestävällä pohjalla eläkejärjestelmä on pitkällä aikavälillä. Hallitus on vahvasti sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa. Se tarkoittaa valtiovarainministeriön kevään 2019 ennusteeseen verrattuna työllisten määrän kasvua laskennallisesti noin 60 000 henkilöllä vuoteen 2023. Meno- ja veropäätökset mitoitetaan siten, että työllisyysasteen noustessa 75 prosenttiin julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen alenee. [Ben Zyskowicz: Uskookohan ministeri itsekään?]

Työllisyyden kasvun lisäksi on tärkeätä vahvistaa tuottavuuden paranemisen edellytyksiä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tuottavuutta kasvatetaan osaamisen ja innovaatioiden kautta. Julkisella sektorilla tuottavuuden nousu hillitsee menojen kasvuvauhtia.

Haluamme kannustaa yrityksiä niin aineettomiin kuin aineellisiin investointeihin. Selvitämme ja valmistelemme pikaisesti esityksen määräaikaisista kahdenkertaisista poistoista neljän vuoden ajaksi kone- ja laiteinvestointeihin. Lisäksi selvitämme pikaisella aikataululla mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta. Hallituksen tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksen keskeinen väite on, että hallitus lisää menoja ilman käsitystä tuloja lisäävistä toimista. [Ben Zyskowicz: Sehän on totta!] Tosiasiassa hallitus etenee uudistuksissa täsmälleen aikataulussa ja asetettujen askelmerkkien mukaan kohti työllisyystavoitetta ja julkisen talouden tasapainoa. Päätimme budjettiriihessä ensimmäisistä linjauksista työllisyyden vahvistamiseksi. Työllisyyspaketissa päätimme ensinnäkin uudistaa työllisyyspalveluita esimerkiksi kuntakokeilun kautta ja karsia palkkatuen byrokratiaa. [Juhana Vartiainen: Siitä ei ole näyttöä!] Toiseksi: päätimme monista toimista osatyökykyisten saamiseksi vahvemmin työmarkkinoille. Kolmanneksi: edistämme työperäistä maahanmuuttoa monipuolisella toimenpidekokonaisuudella sisältäen muun muassa tavoitteen työperäisten oleskelulupien nopeammasta käsittelystä. Neljänneksi: Linjasimme, että työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostetaan yhdellä vuodella. Tämä parantaa ikääntyneiden työllisyyttä. Viidenneksi: yksinyrittäjien ja mikroyritysten työllistämisedellytysten vahvistamiseksi käynnistämme rekrytointitukea koskevan kokeilun ja laadimme yrittäjyysstrategian. Kuudenneksi: osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi valmistellaan syksyn kuluessa ehdotukset osaajapulaa helpottavan koulutuksen lisäämiseksi.

Työllisyyden edistämisen ministeriryhmän alaisuudessa on käynnistetty kolmikantainen valmistelu tukemaan työllisyystavoitteen toteutumista. Seuraavassa vaiheessa valmistellaan muun muassa esitys työttömyysturvan uudistamisesta työnhakua nykyistä paremmin kannustavaksi siten, että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Myös paikallisen sopimisen edistämiseen liittyviä esityksiä tuodaan kehysriiheen keväällä 2020. Tammikuussa 2020 hallitus saa arvion kolmikantaisen työryhmän työn etenemisestä ja tarkentaa samassa yhteydessä tavoitteellisen valmistelun kohti kehysriihtä. Hallitus linjaa kevään kehysriihessä syksyn 2020 budjettiriiheen valmisteltavien toimien suuntaviivat, ja ensi vuoden syksyllä hallituksella on valtiovarainministeriön todentamana päätösperäisesti 30 000 hengellä työllisyyttä kasvattavat toimenpiteet. [Arto Satonen: Pistetään muistiin!] Arvioimme tämän jälkeen työllisyyden kehitystä jatkuvasti. Jos näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta, hallitus toimii määrätietoisesti tavoitteen saavuttamiseksi. [Jukka Gustafsson: Paljon on toimia menossa!] Hallitusohjelmaan on kirjattu periaate, ettei työvoimapolitiikassa tehdä toimia, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus ilman, että se tekee samanaikaisesti työllisyyttä parantavia tehokkaampia toimia. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi toimenpiteet mitoitetaan siis ottaen huomioon hallituksen päätösten kokonaisuus.

Arvoisa puhemies! Kasvanut kansainvälisen talouden epävarmuus korostaa luottamusta vahvistavan, kestävän, kotimaisen talouspolitiikan merkitystä. Mitoitamme hallituspolitiikan vastuullisesti ja suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Ensi vuonna talouspolitiikan viritys tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Heikentyneisiin suhdannenäkymiin vastataan aivan oikeilla finanssipolitiikan reaktioilla. Hallitus keventää maltillisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta ensi vuonna. Näin kompensoimme liikennepolttoaineiden veronkorotuksia. Lisäksi teemme ansiotuloverotukseen ansiotason nousua vastaavan indeksitarkistuksen. Tällä estetään verotuksen kiristyminen palkkojen yleisesti noustessa.

Välikysymyksen väittämä työn verotuksen kiristymisestä ensi vuonna johtuu palkan sivukulujen korotuksista, joissa on kyse työmarkkinajärjestöjen ratkaisuista. [Timo Heinonen: Se on totta!] Voikin tietysti kysyä, onko valtio kokoomuksen mielestä velvollinen lähtemään maksumieheksi työmarkkinajärjestöjen sopimille maksumuutoksille. [Ben Zyskowicz: On velvollinen estämään palkansaajaverotuksen kiristymisen kyllä!] Tällainen kehitys johtaisi lopulta tasaveron kaltaiseen järjestelmään.

Hallitus vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta parantamalla perheiden asemaa, perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä. Budjettiesitys kaventaa tuloeroja. Valtiovarainministeriön laskelmat osoittavat, että se kasvattaa käytettävissä olevia tuloja noin 70 prosentilla suomalaisista. Lisäksi hallitus investoi merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen. Etupainotteiset menolisäykset ovat tarpeellisia työllisyystavoitteen saavuttamisen kannalta.

Hallitus on varannut määrärahat muun muassa poliisien määrän kasvattamiseen arjen turvallisuuden vahvistamiseksi. Nämä määrärahat ovat pysyviä, joten välikysymyksen huoli esimerkiksi poliisien virkojen osalta on perusteeton. [Kokoomuksen ryhmästä: Ovatko riittäviä?]

Hallituksen tulevaisuusinvestointien tavoitteena on aidon muutoksen aikaansaaminen. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen määräaikaisen lisärahoituksen turvin vahvistetaan viime vaalikaudella toteutetun ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. [Jukka Gustafsson: Erinomaista!] Tavoitteena on lisätä lähiopetuksen määrää ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. [Ben Zyskowicz: Kahdeksi vuodeksi!]

Päätösperäisesti menot kasvavat nettona noin miljardilla eurolla ensi vuoden budjetissa. Hallituksen talousarvioesitys on 2 miljardia euroa alijäämäinen. Päätösperäisten menolisäysten, verotulojen kasvun ja korkomenojen laskun seurauksena alijäämän arvioidaan kasvavan ensi vuonna noin 0,3 miljardilla eurolla kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. [Kokoomuksen ryhmästä: Se on enemmän!]

Arvoisa puhemies! Hallitus toimii kolmikannassa työllisyyden vahvistamiseksi. [Juhana Vartiainen: Se huomataan!] Tällä yhteistyöllä on nyt näytön paikka, että tasapainoisia ja vaikuttavia uudistuskokonaisuuksia kyetään viemään eteenpäin. Vaikka toimimme hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, vastaa hallitus työllisyystavoitteesta ja julkisesta taloudesta. Hallituksella ei ole sellaista vaihtoehtoa, että menoja lisätään ilman, että julkisen talouden tasapainon kannalta välttämätön 75 prosentin työllisyystavoite toteutuu normaalin talouskasvun oloissa. [Arto Satonen: Ja tämä talteen!] Vuoden päästä budjettiriihessä hallitus arvioi päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan, mikäli työllisyystoimissa ei ole edetty sovitusti.

Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle. Kysymyksessä maalailtu skenaario pysyvien menolisäysten perumisesta olisi merkki talouden pohjan heikkenemisestä. Hallitus tekee kaikkensa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi ja kutsuu yhteiseen tekemiseen mukaan kaikkia muitakin toimijoita, jotta talous vahvistuu sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheeni ruotsinnos liitetään pöytäkirjaan myöhemmin.

Ministeri Lintilän puheenvuoro on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Ärade talman! För att Finland ska kunna säkerställa tillgången på högkvalitativa tjänster och trygga försörjningen för hela landets befolkning, måste den offentliga ekonomin vila på en stabil grund och skötas på ett hållbart sätt. En stark offentlig ekonomi gör det möjligt att undvika oväntade förändringar som försämrar välfärden.

Hur vi svarar på den minskande andelen befolkning i arbetsför ålder är avgörande för Finlands framtid på 2030-talet. Det mest hållbara sättet att stärka den offentliga ekonomin på lång sikt är att öka sysselsättningen på ett sätt som samtidigt stärker den offentliga ekonomin. Detta innebär att man ser till förutsättningarna för företagande och sysselsättning. Nya arbetstillfällen kan således inte skapas enbart med offentliga medel. Dessutom behöver vi kompetensbaserad invandring. Också nativiteten har betydelse för om grunden för pensionssystemet är hållbar på lång sikt. Regeringen har gått in för ett sysselsättningsmål på 75 procent i en situation där världsekonomin utvecklas normalt och den inhemska ekonomin återspeglar den globala utvecklingen. Detta innebär att antalet sysselsatta jämfört med finansministeriets prognos våren 2019 kalkylmässigt sett måste öka med cirka 60 000 personer till 2023. Utgifts- och skattebesluten dimensioneras så att den offentliga ekonomin, i en situation där sysselsättningsgraden stiger till 75 procent, är i balans år 2023 och så att den offentliga skulden minskar i förhållande till bnp.

Utöver att öka sysselsättningen är det viktigt att stärka förutsättningarna för att förbättra produktiviteten såväl inom den offentliga som inom den privata sektorn. Produktiviteten ökas genom kompetens och innovationer. Inom den offentliga sektorn dämpar ökningen av produktiviteten utgifternas tillväxttakt.

Vi vill sporra företagen till såväl immateriella som materiella investeringar. Vi utreder och bereder i snabb takt en proposition som gäller tidsbundna dubbla avskrivningar för en tid av fyra år i syfte att sporra till maskin- och anläggningsinvesteringar. Dessutom utreder vi med snabb tidtabell möjligheten att lämna en proposition om ett temporärt incitament för forskningssamarbete. Regeringens mål är att reformerna ska träda i kraft 2020.

Ärade talman! Huvudargumentet i interpellationen är att regeringen ökar utgifterna utan att ha någon uppfattning om vilka åtgärder som ökar inkomsterna. I själva verket för regeringen reformerna framåt exakt enligt tidtabell och enligt uppställda riktlinjer mot sysselsättningsmålet och en balans i de offentliga finanserna. Vid budgetförhandlingarna fattade vid beslut om de första riktlinjerna för att stärka sysselsättningen. I sysselsättningspaketet beslutade vi för det första att reformera sysselsättningstjänsterna, till exempel genom kommunförsök, och att minska byråkratin kring lönesubvention. För det andra fattade vi beslut om en rad åtgärder för att ge fler partiellt arbetsföra tillgång till arbetsmarknaden. För det tredje främjar vi arbetskraftsinvandring genom en mångsidig åtgärdshelhet som bland annat innehåller ett mål för en snabbare behandling av arbetsrelaterade uppehållstillstånd. För det fjärde fastställde vi att den nedre åldersgränsen för rätten till tilläggsdagar inom utkomstskyddet för arbetslösa höjs med ett år. Detta förbättrar sysselsättningen bland äldre. För det femte, för att stärka förutsättningarna för sysselsättning för ensamföretagare och mikroföretag, startar vi ett försök med rekryteringsstöd och utarbetar en företagarstrategi. För det sjätte bereds under hösten förslag för att öka utbildning för att avhjälpa bristen på arbetskraft i syfte att trygga tillgången på kompetent arbetskraft.

Under ledning av ministerarbetsgruppen för främjande av sysselsättningen har en beredning på trepartsbasis inletts för att stödja uppnåendet av sysselsättningsmålet. I följande skede bereds bland annat ett förslag till reform av utkomstskyddet för arbetslösa så att det bättre sporrar till jobbsökning så att rättigheter och skyldigheter är i balans. Även förslag som gäller främjande av lokala avtal ska läggas fram vid ramförhandlingarna våren 2020. I januari 2020 får regeringen en bedömning av hur arbetet framskrider i arbetsgrupperna på trepartsbasis och preciserar samtidigt den målinriktade beredningen mot ramförhandlingarna. Regeringen drar vid vårens ramförhandlingar upp riktlinjer för de åtgärder som ska beredas inför budgetmanglingen hösten 2020, och nästa höst har regeringen enligt verifiering från finansministeriet diskretionära åtgärder som ökar sysselsättningen med 30 000 personer. Därefter kommer vi att kontinuerligt utvärdera sysselsättningsutvecklingen. Om det ser ut som om målet inte kommer att nås, vidtar regeringen kraftfulla åtgärder för att säkerställa måluppfyllelsen. En princip i regeringsprogrammet är att regeringen inte kommer att vidta några sådana arbetskraftspolitiska åtgärder som har negativa effekter på sysselsättningen utan att den samtidigt inför effektivare sysselsättningsfrämjande åtgärder. För att sysselsättningsmålet ska nås dimensioneras åtgärderna alltså med beaktande av regeringens beslut i sin helhet.

Ärade talman! Den ökade osäkerheten inom den internationella ekonomin betonar betydelsen av en förtroendeingivande och hållbar inhemsk finanspolitik. Vi dimensionerar finanspolitiken på ett ansvarsfullt sätt och i enlighet med vad konjunkturläget kräver. Nästa år stöder åtgärderna inom finanspolitiken ekonomisk tillväxt och sysselsättning. Man reagerar på de försvagade konjunkturutsikterna med alldeles äkta finanspolitik. Regeringen underlättar måttfullt beskattningen av förvärvsinkomster för låg- och medelinkomsttagare nästa år. På detta sätt kompenserar vi skattehöjningarna på drivmedel. Dessutom gör vi en indexjustering i beskattningen av förvärvsinkomster motsvarande ökningen av inkomstnivån. På så sätt förhindras en skärpt beskattning när lönerna stiger generellt.

Påståendet i interpellationen om en skärpt beskattning av arbete nästa år beror på höjningar av lönebikostnaderna, här är det är fråga om arbetsmarknadsorganisationernas lösningar. Har staten enligt samlingspartiet skyldighet att betala för de ändringar av avgifterna som arbetsmarknadsorganisationerna kommer överens om? En sådan utveckling leder i slutändan till en form av ett system med proportionell skatt.

Regeringen stärker den sociala rättvisan genom att förbättra ställningen för familjer, grundtryggheten och de minsta pensionerna. Budgetpropositionen minskar inkomstskillnaderna. Och finansministeriets uträkningar visar att den ökar de disponibla inkomsterna för cirka 70 procent av finländarna. Dessutom investerar regeringen på ett betydande sätt i kompetens och utbildning. Tidigarelagda utgiftsökningar behövs för att sysselsättningsmålet ska kunna nås.

För att stärka tryggheten i vardagen har regeringen reserverat anslag bland annat för en ökning av antalet poliser. Dessa anslag är bestående, så oron i interpellationen över exempelvis tjänsterna inom polisen är fullständigt obefogad.

Målet för regeringens framtidsinvesteringar är att få till stånd en verklig förändring. Exempelvis med hjälp av tilläggsfinansieringen för yrkesutbildning fastställs verkställandet av den reform av yrkesutbildningen som genomfördes under den senaste valperioden. Målet är att öka mängden närundervisning och lärandet i arbetet.

De diskretionära utgifterna ökar med cirka en miljard euro netto i budgeten för nästa år. Regeringens budgetproposition uppvisar ett underskott på 2,0 miljarder euro. Till följd av de diskretionära utgiftsökningarna, ökningen av skatteinkomsterna och minskningen av ränteutgifterna beräknas underskottet öka med cirka 0,3 miljarder euro nästa år jämfört med den ordinarie budgeten.

Ärade talman! Regeringen bedriver trepartssamarbete för att stärka sysselsättningen. Detta samarbete ska nu bevisa att det är möjligt att föra balanserade och verkningsfulla reformhelheter framåt. Även om vi bedriver ett fungerande samarbete med arbetsmarknadsorganisationerna, är det regeringen som ansvarar för sysselsättningsmålet och den offentliga ekonomin. Det är inte ett alternativ för regeringen att öka utgifterna utan att det sysselsättningsmål på 75 procent som är en förutsättning för balans i den offentliga ekonomin nås i en normalsituation för ekonomisk tillväxt. Vid regeringens budgetförhandlingar om ett år kommer regeringen att se över de tidigare beslutade utgiftsökningarna, som fastställts i förhållande till den tekniska planen för de offentliga finanserna, om sysselsättningsåtgärderna inte framskridit som avtalat.

Regeringen har förbundit sig att konsekvent stärka den offentliga ekonomins hållbarhet på lång sikt, så att vi inte hamnar i en ohållbar skuldsättningsspiral. Det scenario om att återta bestående utgiftsökningar som målas upp i interpellationen skulle vara ett tecken på att grunden för ekonomin försvagas. Regeringen gör allt för att trygga framtiden för det finländska välfärdssamhället och bjuder in alla andra att delta i samarbetet för att stärka ekonomin på ett socialt och ekologiskt hållbart sätt.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ja nyt valtioneuvoston vastauksen jälkeen keskustelussa ensimmäisen puheenvuoron käyttää välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin ihan en malta olla mainitsematta edustaja Kyllöselle, kun tarjoilitte tässä uusia adjektiiveja — ketterä, nopea, vikkelä — että ne ovat ihan eri asioita kuin ahkeruus. Nämä mainitsemanne ovat ominaisuuksia, jotka luontaisesti joillakin ihmisillä voivat olla, toisin kuin jollain toisella, niin kuin tietysti itse hyvin tiedätte. Ahkeruus ei ole ominaisuus, vaan se on näkökulma, arvo, näkökulma siitä, mitä arvoja yhteiskunnassa tulee erityisesti edistää, ja erityisesti, mitä arvoja ei tule lannistaa. Jokainen suomalainen voi olla ahkera, kun toimii ahkerasti. Jokainen suomalainen ei voi olla ketterä tai nopea, eikä tarvitsekaan olla.

Itse tähän asiaan. Minusta tämä peruskysymys on täällä hämärretty kummallisesti. Meidän välikysymyksemme ydin on se, pitäisikö tienata ja tuhlata samaan aikaan. Eli kun tehdään päätökset miljardin lisämenoista pysyvästi, niin silloin tuodaan päätökset pöytään riittävistä työllisyystoimista. Nyt on Harakan lista, 25 tointa. Ministeri Harakka vastasi ihan rehellisesti ja oikein varmasti, että arviointityötä näiden otsikkojen vaikutuksista [Puhemies koputtaa] ollaan tekemässä, ja se varmasti kestää myös sen takia, että yhdestäkään tuntuvasta ei vielä ole päätöksiä. Mutta miten olette uskaltaneet siihen uhkapeliin [Puhemies koputtaa] mennä, että nyt kuitenkin ne menolisäykset on tehty, jotka pitäisi kattaa teidän oman ohjelmanne mukaan työllisyystoimilla, mutta näitä ette ole vielä voineet päättää? Miten tämä uhkapeli on [Puhemies koputtaa] ministeri Lintilälle kelvannut? [Jukka Gustafsson: Kokoomus on lisännyt kaikkein eniten valtionvelkaa!]

Arvoisa rouva puhemies! Myös omasta ja eduskuntaryhmäni puolesta osanottoni Kuopion väkivallanteon uhreille, omaisille ja voimia kaikille, joita tämä järkyttävä tapahtuma on koskettanut.

Arvoisa puhemies! Hallitus on asettanut itselleen ilmastohaasteen jälkeen kaksi tehtävää ylitse muiden: työllisyyden vahvistamisen ja oikeudenmukaisuuden lisäämisen. Hallituksen linjaus parantaa työllisyyttä laajalla, yli 20 toimen ohjelmalla on oikea. Hallitus tekee koulutuksen kunniapalautuksen — kyllä — kunniapalautuksen, jossa leikkaukset lopetetaan ja koulutukseen, peruskoulusta yliopistoihin, laitetaan lisää voimavaroja. [Ben Zyskowicz: Pääministerin mukaan 2 miljardia, näkis vaan!]

Valtiosihteeri Hetemäki sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että "Suomessa työttömiä on jätetty oman onnensa nojaan". Nyt tähän tulee muutos. Hallitus satsaa palkkatukeen ja palveluihin, auttaa osa-työkykyisiä ja pitkään työttömyydestä kärsineitä. Hallitus edistää työmarkkinoiden tasa-arvoista sopimustoimintaa ja huolehtii pk-yritysten toimintamahdollisuuksista.

Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä on pitää hallitus tiukoilla, esittää kritiikkiä, ja tämän kokoomus uutena oppositiopuolueena, lähes kolmen vuosikymmenen hallitusvastuun jälkeen, yrittää tehdä parhaansa mukaan — kiitos kirityksestä.

Mutta oppositiolla on toinenkin tehtävä: se on tarjota vaihtoehto. Ja tässä, arvoisa oppositio, välikysymys jää suutariksi. [Arto Satonen: Miten ne 16 000 työpaikkaa?] Puhina on kova, mutta nyt, puheenjohtaja Orpo, painot eivät nouse. Vaikka tämän teidän välikysymyksenne lukee kuinka moneen kertaan — vaikka kuinka moneen kertaan — ei sieltä löydy ensimmäistäkään omaa työllisyysesitystä. Olenko liian ankara? [Naurua — Hälinää — Eduskunnasta: Erikseen julkistettiin 16!] — Totta, totta, onhan täällä rivien välissä yksi asia, [Timo Heinonen: Ei tarvitse rivien välistä lukea!] halu jatkaa työttömien keppilinjaa.

Viime kaudella aktiivimalli oli työllisyydenhoidon teholääke. Nyt kun sen tulokset ovat näkyvissä, työllisyysvaikutukset nollatasoa, on lisääntyvä köyhyysongelma, te ette enää mainitse sitä nimeltä. Aktiivimallista on tullut kokoomuksen salarakas, jonka nimeä ei mainita, mutta kaipuu työttömän kurittamiseen kuultaa läpi. [Hälinää]

Viime kaudella työministeri nimitti aktiivimallia "kiveksi pullassa, joka oli vain nieltävä". Oli hienoa, että kansa päätti ottaa kiven pois pullasta ja äänesti muutoksen puolesta. Nyt aktiivimalli laitetaan roskakoriin. [Kokoomuksen ryhmästä: Höpsis, te teette uusia työttömiä! — Ben Zyskowicz: 16 keinoa!]

Arvoisa puhemies! Välikysymykseen valmistautuneesta kokoomuksesta on tullut keskituloisten, tosin vain ahkerien sellaisten, ystävä. Voi tosin olla, että nämä ahkerat keskituloiset — sairaanhoitajat, opettajat tai vaikkapa poliisit — muistavat edelleenkin, kun kokoomus yritti viedä näiltä samoilta ahkerilta palkansaajilta sunnuntaikorvaukset ja ylityökorvaukset, ja veikin sadoilta tuhansilta lomarahat. [Ben Zyskowicz: Jota te tuitte!]

Puhemies! Välikysymyksen esittäjät ovat huolissaan velkaantumisesta, ja sekin on tarpeellinen keskustelu. Oma maakuntalehteni Aamulehti teki muutama vuosi sitten laskelman, minkä puolueiden vastuuvuorolla velkaa on otettu. Päivitettynä tähän päivään, arvoisa kokoomus, te olette ylivoimaisella kultamitalisijalla. Teidän ollessa hallituksessa on otettu lisävelkaa liki 120 miljardia. [Eduskunnasta: Ohhoh!]

Pidän viisauden merkkinä, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät ole lähteneet mukaan tähän kokoomuksen tyhjien tynnyreiden välikysymykseen. Vaikka ette kaikessa hallituksen linjaan yhdykään, annatte hallitukselle mahdollisuuden vahvistaa työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. [Timo Heinonen: Sehän menee huonompaan suuntaan!]

Arvoisa kokoomus, tosiasia on, että te ette vieläkään ole hyväksyneet eduskuntavaalien tulosta. Kansa halusi muutoksen. Tulevaisuutta ei rakenneta kokoomuksen leikkauspolitiikalla, jossa perusturvaa heikennettiin ja eläkkeensaajien kukkaroon jäi miinusmerkki. Tämä hallitus ottaa nöyrästi ja tosissaan vastaan kansan viestin. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ensi vuonna 70 prosentilla suomalaisista ostovoima kasvaa. [Maria Guzenina: Se on hyvä!]

Arvoisa oikeisto, tulkaa siis kannattamaan uudistuksia ja työllisyyttä, johon yhdistyy yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimus, tulkaa pois kylmän kaverikapitalismin nurkasta, hylätkää kasvavien tuloerojen ja työttömien kepittämispolitiikka, unohtakaa Wahlroosin ja Vartiaisen kylmät talousopit. [Juhana Vartiainen: Plus 140 000!]

Puhemies! Rinteen hallitus kuuntelee [Puhemies koputtaa] kansalaisia ja pyrkii tosissaan parantamaan ihmisten elämänoloja. Siksi sosiaalidemokraatit antavat hallitukselle tässä välikysymyksessä täyden tukensa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä talouspolitiikan lähtökohtana tulee olla kansallinen etu ja sisäinen oikeudenmukaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisen vallan tulee harjoittaa politiikkaa, joka palvelee ensisijaisesti kotimaan etua. Sisäinen oikeudenmukaisuus on sitä, että Suomen tulee olla maa, jonka jokainen suomalainen voi kokea olevan hänen asiallaan ja jossa vallitsee vahva yhteenkuuluvuuden tunne.

Maamme sisäinen oikeudenmukaisuus rappeutuu entisestään, kun Rinteen vihervasemmistohallitus arvottaa ulkomaalaisen työvoiman tuonnin kotimaisen työvoiman käyttämisen edelle. Rinteen hallitus on enemmän huolissaan imagollisesta ilmastovouhotuksesta ja ulkomaalaisen halpatyövoiman tuonnista kuin suomalaisten työpaikkojen säilymisestä. Hallituksen ilmastotoimilla ehkä kiillotetaan jonkun pään päälle luotua sädekehää, mutta maapalloa ne eivät pelasta. Sen sijaan hallituksen ilmastokärki heikentää suomalaista kilpailukykyä ja ajaa tuotantoa alas — Oulusta ja Raumalta suljetaan paperikoneet, Kiteellä saha, Anjalassa ollaan lomauttamassa paperitehtaan koko henkilöstö.

Perussuomalaiset vaativat Rinteen hallituksen punavihreästä politiikasta täyskäännöstä perussuomalaiseen sinivalkoiseen työllisyyspolitiikkaan, jossa kotimaan työttömät ja pätkätyöllistetyt saavat töitä ennen laajamittaista ulkomaalaisen työvoiman maahantuontia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä linja!] Muut puolueet hokevat, miten Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mutta samanaikaisesti Suomeen on otettu lähinnä ei-työperäisiä maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Maahanmuuttokeskustelu vaatii sen myöntämistä, että nykyinen järjestelmämme päästää maahan liian helposti sosiaaliturvan varaan ajautuvaa väkeä ja siten heikentää huoltosuhdettamme. Työllisyysaste ei nouse, jos yhtä työssä käyvää maahanmuuttajaa kohden maahan otetaan kaksi työtöntä maahanmuuttajaa.

Kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, on selvää, että asia ei ole mustavalkoinen. Perussuomalaiset eivät vastusta ulkomaalaisten asiantuntijoiden käyttämistä yritystemme apuna. [Antti Kurvinen: Saako turkistarhurit tukia?] On myös luonnollista, varsinkin Euroopassa, että koulutetut ammattilaiset liikkuvat maiden välillä. Olennaista on kuitenkin työperäisen maahanmuuton osalta keskittyä siihen, mikä on tänne saapuvien ulkomaalaisten tulotaso ja veronmaksukyky. Pelkkä työssä käyvän status ei paranna taloustilannettamme, mikäli henkilö saa samanaikaisesti tulonsiirtoja ja hyvinvointipalveluja enemmän kuin hän maksaa veroja. Ulkomaalainen matalapalkkatyövoima on rasite kansantaloudelle, koska se laskee palkkoja alemmas ja tekee suomalaisille entistä kannattamattomammaksi työskentelyn näillä matalampien palkkojen aloilla. Ulkomaalaiset saattavat suostua töihin huonommilla työehdoilla, jotta saisivat helpommin oleskeluluvan ja perheenyhdistämiset. Erityisen huolestuttavaa Suomen nykysuunnassa on, että ulkomaisen työvoiman annetaan syrjäyttää suomalaisen työvoiman käyttöä jopa täysin kokonaisilta aloilta. Näin on käymässä muun muassa rakennusalalla. Perussuomalaisella politiikalla voisimme pitää kaikki alat sellaisina, että myös suomalainen voi työskennellä niillä ja saada työstään täyden elantonsa.

Arvoisa puhemies! Rinteen hallituksen talouspolitiikalta puuttuu todellisuuspohja, eikä hallitukselta ole saatu tarvittavia rohkeita ja konkreettisia työllisyystoimia. Perussuomalaiset kannustavatkin hallitusta ryhtymään sanoista tekoihin.

Rinteen hallitus antaa kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen kurjistua aina maataloudesta lähtien. Keskustapuolue oli nostamassa polttoaineverotusta pääministeri Sipilän kaudella, ja nyt pääministeri Rinteen kaudella keskustapuolue nostaa polttoaineverotusta vielä tuplasti enemmän. [Leena Meri: Niinpä — maaseutupuolue!] Kaikille on tullut selväksi, että keskustapuolue on autoilijan pahin vihollinen. [Välihuutoja]

SDP:n ja vihervasemmiston holtittoman talouspolitiikan maksajaksi joutuu tavallinen suomalainen työntekijä ja yrittäjä. [Eduskunnasta: Eikä joudu!]

Perussuomalaiset vaativat hallitukselta kunnollista toimenpidekokonaisuutta suomalaisen yrittäjyyden tukemiseksi. Samalla työnteon vastaanottamisen kannustavuutta on parannettava ja nuo kannustinloukut purettava. Kotimaisuus tulee asettaa etusijalle kaikessa ilmasto- ja teollisuuspolitiikassa. Työvoiman saatavuusharkintaa on pikemminkin tiukennettava kuin löysennettävä. [Antti Kurvinen: Mistä maaseudulle työntekijät?] Perussuomalaiset eivät hyväksy Rinteen hallituksen linjaa, jossa ilmastoposeeraus ja ulkomaalaisen matalapalkkatyövoiman käyttö on asetettu työllisyyspolitiikan kärjeksi.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 43 §:ään viitaten esitän, että koska hallitus ei ole asettanut suomalaista työtä ja yrittäjyyttä työllisyyspolitiikassaan etusijalle, hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. [Antti Kurvinen: Missä konkreettiset työllisyyskeinot?].

Arvoisa rouva puhemies! Ensin myös omalta osaltani pahoittelut ja osanotto ja voimantoivotukset Kuopioon, ja hallitukselle viisautta asian hoitamiseen.

Arvoisa rouva puhemies! Sipilän määrätietoinen porvarihallitus jätti perinnön, jossa maan talous on kunnossa. Työllisyys parani merkittävällä tavalla, ja työttömyys laski. Tämän pitäisi olla myöskin nykyisen hallituksen tavoitteena. Välikysymys hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikasta on tehty, jotta me pääsisimme eroon siitä tavasta, että seuraava hallitus joutuu tulevaisuudessa siivoamaan edellisen hallituksen huonoa talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

Mutta miksi vastuullinen talouspolitiikka ja taloudenpito siis on tärkeää? Siksi, että Suomen väestörakenne on muuttunut dramaattisesti, ja muuttuu. Eilen luimme entistä synkempiä ennusteita väestökehityksestä. Työssäkäyvien ihmisten osuus jatkaa nopeaa laskuaan suhteessa niihin, joista tulee pitää huolta. Tänään Suomessa on enemmän 77‑vuotiaita kuin nollavuotiaita. Me tarvitsemme vastuullista taloudenpitoa, jotta rahat riittävät ensi vuonna syntyneiden Eevien ja Eelien koulutukseen tulevaisuudessa, ja me tarvitsemme korkeampaa työllisyysastetta ja hyvää taloudenpitoa, että 77‑vuotiaat Ritvat ja Matit saavat parasta mahdollista tukea ja hoivaa silloin kun he sitä tarvitsevat. Kestämätön taloudenpito ja velaksi eläminen uhkaa suomalaisten hyvinvointipalveluja vakavalla tavalla.

No miksi sitten työllisyystoimet ovat tärkeitä? Siksi, että työllisyystoimet ovat tulevaisuustoimia. Vain korkeamman työllisyysasteen avulla pystymme rahoittamaan koulutuksen, terveydenhuollon ja vanhustenpalvelut. Jos ne eivät ole kunnossa, meidän kansakuntamme kyky ratkoa vaikeita ongelmia, kuten ilmastonmuutos tai teknologian kehityksestä johtuvat haasteet, on olematon.

Minä en näe hallituksen esityksissä vastuullista taloudenpitoa, enkä näe työllisyystoimia, joilla hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus turvataan tulevaisuudessa. Hallituksella ei ole uskottavaa työllisyys- ja talouspolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Tälle kevytkenkäiselle politiikalle, jossa ei varauduta tulevaisuuteen, on vaihtoehto. Se on vaihtoehto, jossa yhteiskuntamme rahoituspohja pidetään kunnossa ja samalla katsotaan edistyksellisesti tulevaan. [Pia Viitanen: Paluu menneisyyteen!] Kokoomus esitti hallitukselle elokuussa työllisyyspaketin, jolla Suomeen saataisiin 60 000 uutta työpaikkaa. [Ben Zyskowicz: Toimittaisiko joku sen Viitaselle?] Porrastetaan työttömyysturvaa — noin 10 000 uutta työllistä. Luovutaan työttömyysputkesta — noin 10 000 työllistä. Tehdään tasa-arvoinen perhevapaauudistus kokoomuksen esittämällä mallilla — noin 3 000 uutta työllistä. Korotetaan lannistavan ulosoton suojaosuutta — noin 2 000 työllistä. Palautetaan toimeentulotukeen, sen asumiskustannuksiin 7 prosentin omavastuu — noin 2 500 työllistä. Jatketaan varhaiskasvatusmaksujen alentamista — noin 2 500 työllistä. Jo näillä keinoilla hallitus saisi käyttöönsä noin 30 000 ekonomistien vahvistamaa uutta työpaikkaa, jotka olette luvanneet viimeistään elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Tarttukaa näihin! [Sari Sarkomaa: Miksi vasta vuoden päästä?]

Tämä olisi kuitenkin vasta hyvä alku. Me tarvitsemme lisää toimia, jotta yhä useampi työikäinen ja työkykyinen suomalainen saisi töitä. Arvoisa hallitus, jatkotoimia: Siirretään verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta päästöjen, haittojen ja kulutuksen verotukseen. Edistetään oikeasti paikallista sopimista. Uudistetaan sosiaaliturvaa siten, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan. On sitä työtä tarjolla tunti, päivä, viikko tai kuukausi, pitää aina kannattaa ottaa se vastaan. [Anneli Kiljunen: Miksi sosiaaliturva on niin matala kokoomuksen mallissa?] Edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Suomi ei pärjää, ei tänäänkään, ilman työperäistä maahanmuuttoa. Uudenkaupungin autot eivät valmistu, eivätkä Turun telakan laivat valmistu eivätkä vanhukset tule hoidettua ilman työperäistä maahanmuuttoa jo tänään. Lisätään työvoiman liikkuvuutta ja asuntomarkkinoiden toimivuutta. Luodaan ahkerille osatyökykyisille polkuja työelämään. Pidetään huolta yrittämisen edellytyksistä, eikä leikata tärkeästä kotitalousvähennyksestä, eikä kiristetä ahkeran suomalaisen palkansaajan verotusta. [Välihuutoja]

Tässä oli lista konkreettisista työllisyystoimista, joilla voidaan ratkaista se, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta vielä 2030‑luvulla.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Rinne, valtiovarainministeri Lintilä, tarttukaa näihin! Ei näitä keinoja tarvitse enää keksiä, ei etsiä. Ne ovat tiedossa. Kyse on rohkeudesta — tarttukaa toimeen. Me tuemme. Ja kun teillä on näitä ulkoparlamentaarisia ryhmiä, [Puhemies koputtaa] niin suosittelen myöskin parlamentaarista ryhmää. Kokoomus on valmis työskentelemään kansakuntamme edun mukaisesti yhdessä työllisyyden nostamiseksi 75:een [Puhemies: Aika!] ja kohti 80:tä. [Paavo Arhinmäki: Siinä oli tiukka leikkauslinja! Köyhät kyykkyyn Etelärannan johdolla!]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pidetään kiinni viiden minuutin aikarajasta.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös keskustan eduskuntaryhmän puolesta ilmaista osanottomme Kuopion uhreille, ja kaikki tuki viranomaisten toiminnalle.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousohjelman lähtökohta on selkeä: vuonna 2023 julkinen talous on tasapainossa, työllisyysaste 75:ssä, työttömyys on painunut alle 5 prosentin ja julkisyhteisöjen velka on noin 57 prosenttia. [Ben Zyskowicz: Kuka tähän uskoo?] Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pysyvät menot voivat nousta noin 1,3 miljardia ja työllisyystavoite täytyy saavuttaa. Työllisyystavoite vaatii valtiovarainministeriön arvion mukaan edellisen hallituksen päätösten ja suhdannekehityksen mukanaan tuomien työpaikkojen lisäksi noin 60 000 uutta työpaikkaa. Keskustan eduskuntaryhmä on vahvasti sitoutunut näihin tavoitteisiin.

Kaiken avain on työllisyysaste. Korkea työllisyys takaa hyvinvointipalvelut, huolenpidon kaikista suomalaisista, merkityksellisyyden kokemuksen työn kautta mahdollisimman monelle, kestävän eläkejärjestelmän sekä kohtuullisen verotuksen.

Viime kaudella työtä työllisyyden eteen tehtiin koko kausi, väsymättä, loppuun saakka. Välikysymyksen esittäjille on muistutettava, että tuloksia ei silloinkaan tullut heti. Toimet alkoivat purra vasta kauden puolivälissä. Keskustan eduskuntaryhmä on sitoutunut jatkamaan viime kaudella hyvään vauhtiin saatuja työllisyystoimia. Kaikki päätökset eivät tule olemaan helppoja eivätkä suosittuja. Eivät ne olleet sitä viime kaudellakaan, eikä niihin uskonut silloinen oppositiokaan. [Sari Sarkomaa: Silloin tehtiin, siinä on se iso ero!]

Keskustan eduskuntaryhmä tukee kaikkia budjettiriihessä sovittuja ratkaisuja. Ministeri Lintilä listasi erittäin hyvän listan toimia, mutta on päivänselvää, että tarvitaan myös paljon lisää päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä esittää keskustelun ja jatkotyön pohjaksi seuraavia toimia:

Ensinnäkin, ei murenneta sitä kilpailukykyä, mikä viime kaudella vaivalla rakennettiin. Toiseksi, edistetään paikallista sopimista työehtosopimusneuvotteluissa tai lainsäädännön toimin. Erityisesti lakiin kirjattuja paikallisen sopimisen esteitä on purettava. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä! Hyvä!] Kolmanneksi, valmistellaan Suomen malli, missä vastaanottaessaan paremman, korotetun perusturvan työntekijä sitoutuu ottamaan työtä tai koulutusta vastaan myös oman ammattinsa ja asuinpiirinsä ulkopuolelta. [Ben Zyskowicz: Se on jo voimassa oleva laki!] Tämä olisi täsmälääke kohtaanto-ongelmaan. Neljänneksi, osatyökykyisten työllisyys on Suomessa verrattain matala. Tuetaan osatyökykyisten työllistämistä räätälöidyllä tuella. Tähän tulikin jo budjettiriihessä ensimmäisiä toimia, kiitokset niistä hallitukselle.

Keskustan eduskuntaryhmä on myös valmis helpottamaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuutta, myös tarveharkinnan asteittaista poistamista kannattaa harkita. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Pyritään ohjaamaan ulkomaista työvoimaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle maakuntiin, missä nyt on huutava työvoimapula.

Kuudenneksi, panostetaan koulutukseen, tuotekehitykseen, tutkimukseen ja puretaan investointien esteitä. Myös tähän saimme budjettiriihessä jo konkreettisia päätöksiä. Seitsemänneksi, nuorten työllistämiseksi tarvitaan oma ohjelma. Käyttäisin rohkeasti myös yksityisiä työvoimapalveluja siten, että toimijalla on selkeä tulosvastuu nuoren työllistymisestä. Myös työelämän joustot ja satsaukset tavallisten, ahkerien, työssäkäyvien ihmisten jaksamiseen mahdollistavat myös työurien pidentymisen hyvinvointia tukevalla tavalla. Samoin kaikki panostukset yrittäjyyden edellytysten parantamiseen näkyvät työllisyydessä.

Arvoisa puhemies! Tämänkaltaista jatkotyötä keskustan eduskuntaryhmä odottaa hallitukselta. En epäile, etteikö hallitus saavuta työllisyystavoitettaan ja sitä kautta myös julkinen talous tasapainotu. Se vaatii kuitenkin ponnistelua, [Ben Zyskowicz: Ettekö edes vähän epäile?] jatkuvia ponnisteluja. Tämä on yhteinen urakka. Toivon eduskunnalta rakentavaa keskustelua, konkretiaa sekä avointa suhtautumista kaikkiin ehdotuksiin.

Odotuksia on asetettava myös työmarkkinajärjestöjen suuntaan. Kuten ministeri Lintilä totesi, [Puhemies koputtaa] kolmikannan näytönpaikka on juuri nyt. Työllisyyden nostaminen muiden Pohjoismaiden tasolle on oltava koko yhteiskunnan yhteinen projekti. Keskustan eduskuntaryhmä on tähän työhön sitoutunut. [Timo Heinonen: Taidatte äänestää epäluottamusta!]

Arvoisa puhemies! Myös koko vihreän eduskuntaryhmän puolesta välitän osanottomme Kuopioon. Ajatukset ovat uhrien ja heidän läheistensä luona.

Arvoisa puhemies! Viime perjantaina Eduskuntatalon portaat täyttyivät lapsista ja nuorista, jotka vaativat oikeutta elää. He peräänkuuluttivat vastuunkantoa aikuisilta ja muistuttivat meitä tärkeimmästä tehtävästämme tässä talossa. Me teemme työtä sen puolesta, että jokainen lapsi ja nuori tässä maassa voisi luottaa tulevaisuuteen, oli sitten kyse ilmastokriisin ratkaisemisesta, tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista tai omien unelmien toteuttamisesta. Tästä on kyse myös nyt, kun puhumme työllisyydestä ja taloudesta. Työllisyysasteen nostamiseen ei ole yksittäisiä ihmelääkkeitä. Se vaatii laajan kirjon toimenpiteitä, ja se on tehtävä katse huomattavasti huomista pitemmällä. Vain siten voimme kohentaa työllisyyttä kestävällä tavalla. Kokoomuksen puheissa esimerkiksi perusturvan korotus näyttäytyy yksinomaan negatiivisena työllisyystoimena. Mutta me vihreät uskomme suomalaisiin. Me uskomme siihen, että köyhyyttä torjumalla luodaan yhä useammalle mahdollisuuksia osallistua, tehdä työtä ja rakentaa tätä yhteiskuntaa. Samaan aikaan on tietenkin pidettävä huolta siitä, että työtä myös löytyy yhä useammalle, että ihmisten osaaminen vastaa tämän päivän ja huomisenkin tarpeita ja että ihmiset pysyvät työkykyisinä nykyistä paremmin.

Arvoisa puhemies! Yhtäkään talouskeskustelua ei pitäisi tänä päivänä käydä puhumatta ilmastonmuutoksesta. Tämä on ihmiskunnan kohtalonkysymys, jossa epäonnistuminen tekee kaikki työllisyystavoitteet tyhjiksi. Siksi hallituksen kärkitavoitteena on suojella ainutlaatuinen luontomme, tehdä Suomesta hiilineutraali ja edistää kansainvälisiä ratkaisuja ilmastokriisiin. Ilmastokriisin ratkaisut ja vaikutukset mullistavat jo lähivuosina myös meidän taloutemme. Aivan yhtä häpeällistä kuin kunnianhimoisen ilmastopolitiikan vastustaminen on myös sellaisten mielikuvien luominen, että kaikki voisi jatkua ennallaan. Molemmat jarruttavat itse ongelman ratkaisua ja ihmisten varautumista edessä oleviin muutoksiin. [Leena Meri: On sekin väärin levittää sitä huolta!] Siksi tarvitsemme pikaisten ja vaikuttavien ilmastotoimien lisäksi reilun muutoksen ohjelman — siis yhteisen näkemyksen siitä, miten työelämää, koulutusjärjestelmää ja sosiaaliturvaa uudistetaan vastaamaan muuttuvan maailman tarpeita niin, [Ben Zyskowicz: Missä hallituksen ilmastoteot?] että kaikki pysyvät muutoksessa mukana.

Arvoisa puhemies! Jo nyt yksi työllisyyden jarruista on pula osaavasta työvoimasta. Hallituksen tekemät panostukset kaikille koulutusasteille luovat kestävää pohjaa osaamistason nostamiselle. Ja siitäkin huolimatta apua tarvitaan myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Eiliset syntyvyysluvut eivät varsinaisesti tulleet yllätyksenä, mutta kenties ne toimivat tarvittavana lähtölaukauksena työperäisen maahanmuuton vauhdittamiselle. Sekään ei tapahdu itsestään. Osaajia ei ala virrata solkenaan heti, kun se sattuu meille sopimaan. Sujuvat oleskelulupaprosessit ja tarveharkinnan reipas uudistaminen ovat kuitenkin hyviä ensiaskelia. Myös yhteiskunnallisella ilmapiirillä on väliä. Syrjintää, häirintää ja rasismia on torjuttava määrätietoisesti, jotta jokainen voi tuntea olonsa tervetulleeksi ja löytää paikkansa suomalaisessa työelämässä.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti ne tomerimmatkin työllisyystoimet valuvat hukkaan, jos emme suhtaudu riittävällä vakavuudella uuteen suomalaiseen kansantautiin. Mielenterveyden häiriöt ovat olleet yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen jo miltei kahdenkymmenen vuoden ajan. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden nuorten määrä on lyhyessä ajassa tuplaantunut. Silti mielenterveyspalveluissa on monta vuotavaa aukkoa, ja vaikkapa koulupsykologin puheille pääseminen on aivan liian tahmeaa. On kestämätöntä, että juuri ne ihmiset, joiden voimavarat ovat vähissä, joutuvat jatkuvasti kamppailemaan saadakseen apua. Tarvitsemme uuden suunnan mielenterveyteen liittyvien ongelmien ratkomiseen ja ennaltaehkäisyyn. Mielenterveyden edistämisestä on tehtävä arkipäivää kouluissa, päiväkodeissa, neuvolassa ja työpaikoilla. Tässä onnistuminen on paitsi inhimillistä myös välttämätöntä työllisyystavoitteidemme saavuttamisessa. [Timo Heinonen: Koska terapiatakuu tulee?]

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen tapa luokitella suomalaiset ”ahkeriin keskituloisiin” ja joihinkin muihin on omiaan luomaan juopia ihmisten välille. Tasa-arvoisen ja kestävän hyvinvointivaltion vahvistaminen hyödyttää kuitenkin meitä kaikkia tulotasosta riippumatta. Kun kokoomus ei ole hallituksessa, voidaan suurituloisten veronkevennysten sijaan varmistaa, että pienituloisten kukkaroon jää enemmän rahaa. Kun kokoomus ei ole hallituksessa, teemme koulutusleikkausten sijaan panostuksia kaikille koulutusasteille. [Timo Heinonen: Missä koulutusmiljardi?] Kun kokoomus ei ole hallituksessa, karsimme luonnon monimuotoisuuden sijaan ympäristölle haitallisia yritystukia. Nämä ovat arvovalintoja, joiden takana on helppo seistä.

Ärade talman! Vi behöver betydande investeringar i utbildning och mental hälsa, [Puhemies koputtaa] en ny strategi för arbetsrelaterad invandring och ett rättvist förändringsprogram när vi kämpar mot klimatkrisen.

Tähän työhön hallitus on sitoutunut, ja vihreä eduskuntaryhmä antaa sille täyden tukensa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puolesta tuki Kuopion uhreille ja heidän läheisilleen.

Arvoisa puhemies! Arvoisa eduskunta! Tiedämme, että Suomi on suuren muutoksen edessä.Vastuullinen päätöksenteko alkaa halusta ja kyvystä ymmärtää, että tässä tilanteessa ei kaivata sirkustemppuja vaan laaja-alaista paneutumista muutoksen ehtoihin ja vaikutuksiin. Politiikka ei ole vaikeaa siksi, että siitä ehdoin tahdoin sellaista tehdään, vaan koska yhteiskunnissa aina toimii samanaikaisesti useita risteäviä kehityskulkuja.

Välikysymystekstin perusteella kaikki salissa eivät näytä tätä vielä oivaltaneen. Sen analyysi menee metsään heti ensimmäisessä lauseessa, jossa sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan ykkösehdoksi nimetään vahva valtiontalous — väärin. Vahva valtiontalous on tärkeä asia mutta ei itsessään takaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta eikä varsinkaan ole peruste luopua eriarvoisuutta vähentävistä toimista, kuten välikysymyksessä vaaditaan. Vaikutussuhde on olemassa nimittäin myös toisinpäin: Juuri sosiaalinen oikeudenmukaisuus tuottaa sitä vakaata luottamusyhteiskuntaa, jolla Suomi kilpailee maailmalla investoinneista. Se myös mahdollistaa lahjakkuusreservin täysimittaisen hyödyntämisen, joka väestö- ja pääomaköyhälle kansantaloudelle on menestyksen ehto. Toimet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi eivät siis ole luksusta, johon Suomella on varaa vain noususuhdanteessa. Ne ovat itsessään vastuullista taloudenpitoa ja investointi vahvaan kansantalouteen.

Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme senkin, että Suomen kaltaisessa avoimessa yhteiskunnassa työllisyyden suuret linjat määrittelee globaali talous. Yhtä ja toista voi kuitenkin myös kansallinen hallitus tehdä. Ensi vuonna sosiaaliturvabyrokratiaa yksinkertaistetaan, jotta sirpaletyö ei enää olisi toimeentuloriski. Palkkatuen hakemista helpotetaan. Maahanmuuttajien työlupaprosesseja nopeutetaan. Ihmisiä autetaan pois toimeentulotukiloukuista parantamalla perusturvaa ja lakkauttamalla aktiivimalli. Palkkatuen määrää lisätään ja pienten yritysten rekrytointiriskiä helpotetaan sen kohdennuksilla. Kasvokkaisten työvoimapalvelujen resurssit kasvavat. Välikysymyksessä valitetaan, että nämä eivät ole konkreettisia toimia, mutta juuri sitä ne ovat: arkista ja epäseksikästäkin järjestelmän muokkaamista sellaiseksi, että työpaikkojen synty ei pysähtyisi tarpeettomaan järjestelmäkitkaan. Yksilönvapauteen ja oikeusvaltioon nojaavassa politiikassa tämä on ainoa järkevä lähtökohta: sen sijaan, että piiskataan kansalaisia esteiden yli ja syyllistetään kompastumisesta, poistetaan turhat esteet.

Välikysymyksessä arvostellaan hallitusta toimien puutteesta, mutta teksti ei mainitse yhtään lisätoimenpidettä, joka täyttäisi sen asettamat kriteerit konkreettisuuden ja arvioinnin suhteen. [Arto Satonen: Voi hyvän tähden!] Epäselväksi siis jää, mikä nyt oikeastaan on vialla. Valoa ei tuo edes perehtyminen kokoomuksen ohjelmatyöhön, sillä puolueen äskettäin ehdottamista vaikutusarvioiduista keinoista jokainen on hallituksenkin listalla, joko päätettynä tai valmistelussa, pois lukien sosiaaliturvan leikkaukset ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Onko kokoomuksen kritiikin kärki siis, että hallitus on huono ja holtiton, koska ei kurjista kaikkein köyhimpien suomalaisten asemaa? [Paavo Arhinmäki: Siltä ainakin Orpon puhe kuulosti!] Vähän suhteellisuudentajua nyt, kokoomus!

Arvoisa puhemies! Edelleen välikysymys unohtaa, että kansantalouden kannalta oleellista ei ole vain työn määrä vaan myös sen laatu. Työllisyysaste yksinään on huono mittari, sillä siinä kunnollisen elannon tarjoava kokoaikainen työsuhde näyttää samanarvoiselta kuin huonojen ehtojen sirpaletyö, joka ei riitä nostamaan tekijäänsä köyhyydestä. Me haluamme työpaikkoja, joissa ihmiset voivat hyvin, joissa he pääsevät toteuttamaan itseään ja joista he saavat elannon, työpaikkoja, jotka auttavat lisäämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, eivät vähennä sitä, ja joita ei tarvitse tukea sosiaalietuuksilla. Näitä työpaikkoja ei saada sosiaaliturvaa kurjistamalla vaan panostamalla kestävään kehitykseen, eritoten koulutukseen ja työmarkkinoiden reiluihin pelisääntöihin. Ja kas, juuri sitä hallitus on nyt tekemässä.

Värderade talman! Också svenska riksdagsgruppen uttrycker sin bestörtning över det fruktansvärda dådet i Kuopio och önskar all kraft åt de anhöriga.

Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävänä oleva välikysymys huokuu pessimismiä.

I dag behandlar vi en interpellation som andas pessimism, och jag har svårt att förstå varför.

Hallitus tekee ensi vuonna merkittäviä investointeja osaamiseen ja koulutukseen. Kokonaissumma, 256 miljoonaa euroa, jaetaan kaikkien koulutusasteiden kesken. Tämä parantaa koulutuksen laatua ja suomalaisten osaamistasoa. Hallitus tekee määrätietoisesti sellaista politiikkaa, joka vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja luo edellytyksiä työllisyyden kestävälle kasvulle.

Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja niiden kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen ovat aivan keskeisiä keinoja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Ne ovat tuottaneet tulosta muun muassa kotiseudullani Pohjanmaalla. Siellä vientirannikolla on jo saavutettu yli 75 prosentin työllisyysaste.

Arvon kokoomus, 75 prosentin tavoite työllisyysasteessa ei ole pohjoismaisittain lainkaan epärealistinen tavoite.

Hallitus on myös päättänyt laatia yrittäjyysstrategian. Työmarkkinoille on saatava kaivattua joustoa. Hallitus kannustaa yrityksiä investoimaan ottamalla käyttöön kaksinkertaiset poistot neljän vuoden ajaksi. Lisäksi yrityksille tarjotaan 50 prosentin ylimääräistä verovähennystä tutkimus- ja innovaatiohankkeille. Myös tuntuvat panostukset mielenter-veysongelmien hoitoon luovat edellytyksiä entistä paremmalle työelämälle.

Ärade talman! För många företag är bristen på arbetskraft det största problemet. Här serveras åtgärder som man hade hoppats att redan den förra regeringen skulle ha kommit på. Regeringen slopar dock inte behovsprövningen, även om det skulle finnas goda skäl för det. Däremot försnabbas processerna. Företagen får en garanti på att proceduren inte får ta längre än fyra veckor. Dessutom ska utländska studerande, utan nya lovprocesser, få stanna kvar i Finland efter avklarade studier. Det här är viktigt för att höja sysselsättningen och hålla kvar den kompetens som finns i landet.

Ärade talman! Ett av interpellationens påståenden är att regeringens skattepolitik försämrar sysselsättningen. Det här tillbakavisar vi gärna. Också samlingspartiet vet att det som resultat av regeringsförhandlingarna bestämdes att företagsbeskattningen inte skärps, inte heller kapitalskatten eller inkomstskatten. Tvärtom lindrar regeringen beskattningen för låg- och medelinkomsttagare med 200 miljoner euro.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä väitetään hallituksen veropolitiikan heikentävän työllisyyttä. Tästä olemme eri mieltä. Myös kokoomuksessa tiedetään, että hallitusneuvotteluissa päätettiin, että yritysverotusta ei kiristetä, kuten ei myöskään pääomaveroa eikä tuloveroa. Päinvastoin, hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta 200 miljoonalla eurolla.

Liikenteen polttoaineiden verotusta tosin kiristetään, ja tässä on kyse priorisoinneista. [Kalle Jokinen: Se on keppiä työssä käyville!] Niin yksittäisiä ihmisiä kuin yliopistoja ja korkeakouluja koskeneen, neljä pitkää vuotta kestäneen indeksijäädytyksen jälkeen istuva hallitus on päättänyt palauttaa sosiaalietuuksien ja koulutusmäärärahojen normaalit indeksikorotukset, hallituksen infrastruktuuri-investoinneista puhumattakaan.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP haluavat sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan, jossa uskotaan siihen, että koulutus, tutkimus ja innovaatiot luovat lisäarvoa ja dynamiikkaa. Haluamme myös, että maamme ikääntyneet saavat turvallista ja inhimillistä hoivaa. Siinä tapauksessa voimme maksaa polttoaineesta vähän nykyistä enemmän. Korotus ei ole kuluttajahintojen laskennallista nousua suurempi.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan hallituksen talousarvion ansiosta ostovoima paranee jopa 70 prosentilla suomalaisista.

Ärade talman! Det är bara några månader sedan den nya regeringen tillträdde. Det är snabbt som oppositionen tillgriper det tyngsta parlamentariska vapnet för att uttrycka sitt misstroende. Samlingspartiet har rätt i att 75 procent är en tuff utmaning, men vi kommer att klara det om vi jobbar hårt tillsammans. Därför är jag förvånad över hur mycket pessimism denna interpellationstext andas i en tid då vi alla positivt och gemensamt borde bygga Finland.

Arvoisa puhemies! Suomen kaltainen suhteellisen pieni maa voi vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen investoimalla muun muassa ympäristöteknologiseen huippuosaamiseen samalla, kun haalimme elintärkeitä vientieuroja hyvinvointipalveluidemme rahoittamiseksi. Suomalaisilla ja Suomella on kaikki syyt katsoa positiivisesti tulevaisuuteen ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Tämä välikysymys valitettavasti huokuu sen tyyppistä pessimismiä, johon jähmettyminen tuskin hyödyttää ketään tässä hienossa maassa. [Puhemies koputtaa]

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen har fullt förtroende för Antti Rinnes regering.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta esittää osanottomme kuolleen läheisille ja voimia asian käsittelyyn paikalla olleille opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hallitukselle esitettyä välikysymystä sekä aiheellisena että tarpeellisena. Hallitus on lisäämässä merkittävästi valtion menoja. Se on myös piilottanut useita pysyviä menolisäyksiä kutsumalla niitä kertaluontoisiksi tulevaisuusinvestoinneiksi. Menolisäysten kattamiseksi ei kuitenkaan hallitukselta tunnu löytyvän keinoja tulojen lisäämiseksi.

Värderade talman! Regeringen ökar avsevärt de bestående utgifterna med över en miljard, och budgeten bygger på en målsättning om en 75-procentig sysselsättningsgrad. Men sysselsättningen ökar inte enbart genom att regeringen fattar ett beslut om det. Det krävs också åtgärder.

Arvoisa puhemies! Tuorein pk-yritysbarometri ennustaa, että kasvu jatkuu mutta investoinnit laahaavat. Moni yrittäjä pohtii kasvavan epävarmuuden keskellä, uskaltaako työllistää ja investoida. Siksi olisi tärkeää, että hallitus tekisi päätöksiä, jotka vahvistavat luottamusta talouteen, päätöksiä, jotka kannustavat yrittäjyyteen ja investoimiseen.

Työllisyyden nostaminen vaatii olosuhteiden parantamista. Yksityisten ihmisten ostovoimaa ja mahdollisuuksia teettää työtä pitää kohentaa, ja työttömille pitää luoda kannustimia työllistymiseen. Mitä hallitus tekee? Hallitus kiristää yritysten ja palkansaajien verotusta, leikkaa kotitalousvähennystä ja syventää kannustinloukkuja. [Antti Kurvisen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettia tilkitään myymällä valtion omaisuutta. Tällä keinolla hallitus saa budjetin alijäämän näyttämään paremmalta ja pienemmältä. Tämä keino ei ole kestävä. Kansainvälisen taloussuhdanteen kääntyessä pakkasen puolelle työttömyys lähtee jälleen kasvuun ja julkinen talous jämähtää alijäämäiseksi. Silloin hallitus joutuu perumaan nyt tehtyjä menolisäyksiä.

Pääministerin ennen vaaleja eläkeläisille lupaama vappusatanen on jo devalvoitunut viisikymppiseksi. Kun julkinen talous ajaa seinään, tullaan tämä viisikymppinenkin viemään pienituloisen eläkeläisen kädestä. [Jukka Gustafsson: Mihin tämä tieto perustuu?]

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä osa hallituksen esittämistä menolisäyksistä on tarpeellisia. Eläkeläisten asemaa pitää parantaa, koulutuksen tasoa on nostettava ja liikenneinfrastruktuuriin panostettava. [Keskeltä: Sitä tehdään!] Lisäksi KD pitää tärkeänä, että vanhustenhoito vihdoinkin saataisiin sille tasolle, minkä ikäihmisemme ansaitsevat. [Jukka Gustafsson: Sitäkin tehdään!] Nämä ovat siis hyviä ja tarpeellisia kohteita, mutta menolisäyksiä ei voi kuitenkaan tehdä ilman tulolisäyksiä, ja tulolisäyksiä ei saada ilman uusia työpaikkoja.

Lisää työpaikkoja syntyy, mikäli jäykät työmarkkinat saadaan joustavammiksi. KD haluaa edistää paikallista sopimista. [Hannakaisa Heikkisen välihuuto] Meillä on Suomessa noin 50 000 järjestäytymätöntä yritystä. Nämä pienet ja keskisuuret yritykset ovat juuri niitä, joissa syntyy uusia työpaikkoja, ja niitä syntyisi vielä enemmän, jos näillä työpaikoilla voitaisiin sopia nykyistä joustavammin paikallisista työehdoista. [Paavo Arhinmäki: Suomen Yrittäjät sen kaatoi!]

Nuorten syrjäytyminen ja jääminen ilman koulutusta on toinen keskeinen asia työllisyyden nostamisessa. Meillä on suuri vaje monien eri käsityöalojen ammattilaisista. KD haluaisi panostaa ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti oppisopimuskoulutukseen. Sitä kautta voidaan saada tuhansia nuoria työelämään.

Työllisyyttä nostetaan myös uudistamalla sosiaaliturvaa. Nykyinen pirstaleinen ja monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta työntekoon. Päinvastoin, nykyinen järjestelmä on täynnä kannustinloukkuja. Tarvitaan sellainen perusturva, joka kannustaa työntekoon. Miten hallitus aikoo uudistaa sosiaaliturvaa? Se on tuhannen taalan kysymys — tai kymmenen vappusatasen kysymys.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Hallituksen työllisyystoimet ovat riittämättömiä ja jopa vääränsuuntaisia. Tästä syystä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Mykkäsen tekemää epäluottamuslausetta hallitukselle.

Arvoisa puhemies! Myös minä toivon voimia Kuopioon, uhreille ja omaisille.

Arvoisa puhemies! Liike Nyt allekirjoitti välikysymyksen, koska uskomme, että työllisyyden osalta hallitusta kannattaa kirittää rohkeampiin toimenpiteisiin kuin mitä nyt ollaan tekemässä. Tätä mieltä oli myös iso osa niistä nettiparlamenttimme jäsenistä, jotka kertoivat mielipiteensä välikysymykseen osallistumisesta.

Hallitus ei ole valinnut riittävän tehokkaita keinoja työllisyyden parantamiseen. Niiden avulla emme pääse tuloksiin, joita on asetettu. Niiden lisäksi hallitus olisi voinut ja onneksi voi vieläkin 1) kohdentaa yritykselle menevän palkkatuen sijaan rahaa myös suoraan työntekijöille, esimerkiksi muuttorahana työtä uudella paikkakunnalla kokeileville, 2) helpottaa järeämmin yritysten investointeja ja 3) parantaa työvoimapalveluiden laatua.

Perustelen näitä seuraavasti:

Lähdetään tehottomasta palkkatuesta. Oma kantani perustuu kokemuksiin satojen työntekijöiden palkkaamisesta. Yhtäkään ihmistä en olisi palkannut sen vuoksi, että hänellä olisi ollut 30 prosentin palkka-alelappu kaulassa. Ei, ensin pitää olla tarve työntekijälle — se on ensisijaista. Jos on aito tarve uusille avustaville käsille tai vaikka erityisavustajille, niin kyllä palkkarahatkin löytyvät. [Sari Sarkomaa: Prosenttikorotukset ovat huimat!] Sen tietää hallitus, ja niin on asia myös yrityksissä. Siksi tällainen tuki ei ratkaise Suomen työmarkkinoiden ongelmia. Jos vaikka Uudessakaupungissa, Turussa tai Raumalla on auki sata työpaikkaa, mutta ei sopivaa työvoimaa, niin palkkatuki menee hukkaan. Eivät ne yritykset rahaa tarvitse. Enemmän sitä tarvitsevat työntekijät. He voisivat saada esimerkiksi jonkin selkeän muuttorahan. Kenties uuden asunnon vuokra voisi mennä valtion piikkiin niin kauan kuin työntekijä on koeajalla. [Anneli Kiljunen: Tämä kevennys tulee!] Siitä olisi työntekijälle suoraa hyötyä, ja se auttaisi perhe-elämän ja työn yhteensovittamisessa.

Palkkatuen on todettu työllistävän lähinnä julkisella puolella, mutta sekin on kosmeettista, koska ihmiset eivät työllisty pysyvästi. Aina yksi palkkatuettu kerrallaan on töissä maksimiajan, yleensä kahdeksan kuukautta, ja sitten tilalle tulee taas uusi ihminen, jota pitää perehdyttää tehtäviinsä. Kukaan ei saa pysyvää työpaikkaa, koska kunnista on putsattu ne avustavat ja ylläpitoluonteiset työt, jotka palkkatuelle parhaiten sopivat.

Yksityisellä puolella palkkatuki on tutkimusten mukaan vielä tehottomampi, arvoisa puhemies, siksi pitää tehdä muuta. Liike Nyt kannattaa toimia, jotka auttavat työnhakijaa, ja toisaalta järeämpiä keinoja investointien lisäämiseksi. Tuplapoistot yrityksille on hyvä alku, mutta niissä on iso ongelma. Tämän voimin tehtävät investoinnit alkavat yleensä suuryrityksissä vaikuttaa vasta vuosien jälkeen, ja silloinkin uusien, teknisesti edistyneempien koneiden käyttäjiksi tarvitaan todennäköisesti vähemmän työvoimaa kuin aikaisempina vuosina. Tälle vaalikaudelle ei hallituksen täsmätoimista ehdi vielä paljon hyötyä saamaan. Senkin vuoksi olisi voitu ottaa käyttöön järeämpiä keinoja. Liike Nyt on ehdottanut esimerkiksi sitä, että sidottaisiin yrityksen voittojen verotus sen investointeihin. Mikäli investointeja olisi riittävästi, esimerkiksi 20—50 prosenttia voitosta, veroa ei tarvitsisi maksaa.

Kolmas iso ja tärkeä asia on työvoimapalveluiden laittaminen kuntoon. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi käyttää laskentatavasta riippuen joko todella vähän tai naurettavan vähän rahaa työvoimapalveluihin. Julkinen työvoimapalvelu ja hallinto vei Tanskassa 0,41 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2016, Ruotsissa käytettiin 0,27, mutta Suomessa enää 0,15 prosenttia. [Eduskunnasta: Tämä on tärkeä ero!] Tuskin luvut ovat tuosta päinvastaisiksi kääntyneet.

Mutta ennen kuin palveluihin kannattaa laittaa lisää rahaa, niiden toimintaa pitää kehittää. Ensinnäkin valtaosa työntekijöiden työajasta menee työttömien hallinnollisten asioiden selvittämiseen ja pitämiseen järjestyksessä. Itse työnhaussa auttamiseen aikaa jää mitättömästi. Hallinnollinen viidakko kaipaa rankkaa karsintaa. Toiseksi työvoimapalveluiden työntekijät eivät ole tehtäviinsä keskimäärin riittävän hyvin koulutettuja. Työhön pääsee todella pienellä perehdytyksellä, vaikka kyseessä on työ, jolla on hyvin suuri merkitys kymmenilletuhansille ihmisille. TEMin tai ely-keskusten pitäisi yhdessä miettiä, millä koulutustaustalla virkailijoita haetaan ja millaista täydennyskoulutusta heille pitää muuttuvassa maailmassa olla. [Puhemies koputtaa]

Näillä esittämilläni keinoilla hallitus saisi aidosti parannettua niin yritysten, työntekijöiden kuin työvoimapalveluiden tilannetta. Luotan siihen, että hallitus huomaa ideat hyviksi.

Kannatan kokoomuksen välikysymystä.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Nyt ryhmäpuheenvuokierroksen jälkeen vastauspuheenvuorot, ministeri Lintilä ja ministeri Harakka, molemmille viisi minuuttia. [Jukka Gustafsson: Pienimmän oppositiopuolueen puhe oli asiantunteva! — Ilkka Kanerva: Loistava! Suorastaan häikäisevä!]

Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää oppositiota tärkeästä kysymyksestä. Oppositio osoittaa terhakkuutta ja oikeaan asiaan kohdistuvaa huomiota. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä!] Hyvä puoli on tietysti se, että se omalta osaltaan tsemppasi kaikkia eduskuntaryhmiä kertaamaan hiukan sitä, mikä on hallituksen talouspolitiikan ytimessä: työllisyysasteen nostaminen, julkisen talouden tasapainottaminen. [Oikealta: Missä keinot?] Näistä olemme kyllä yrittäneet muistuttaa joka vaiheessa.

Aika monessa puheenvuorossa nousi esille työvoima, työvoiman puute. [Sari Sarkomaan välihuuto] Meillä on tällä hetkellä historiallinen tilanne: Meillä on enemmän avoimia työpaikkoja kuin koskaan aiemmin työnvälityksen historiassa. Meillä on 111 000 avointa työpaikkaa tällä hetkellä. On täysin selvä, että meidän täytyy ottaa käyttöön enemmän Pohjoismaista tutut työllisyyspalvelu-uudistukset niin, että työpaikat ja työnhakijat saadaan kohtaamaan. [Ilkka Kanerva: Työvoiman tarjonta hidastuu!]

Ihan yhtä lailla jaan näkemyksen siitä, että meidän tulee nopeuttaa ulkomaisten työntekijöitten lupamenettelyjä. Me tarvitsemme ulkomaista työvoimaa kotimaisen ikääntyvän työvoiman tueksi. Ainakin Pohjanmaalla on jo pitkään tunnistettu tilanne: ei veneenrakentamisessa, metallipuolella eikä maataloudessa pärjättäisi tällä hetkellä ilman ulkomaisia työntekijöitä. [Antti Kurvinen: Tämä on tosiasia! — Välihuutoja] Mutta täytyy sanoa, että oppositio on kovin kärsimätön. [Leena Meren välihuuto] Kyllä oppositio voi luottaa siihen, että hallitus pysyy ohjelmassaan. Olemme nyt kolme kuukautta olleet hallituksessa, ja sinä aikana on saatu, voi sanoa, juna raiteille, mutta tarvitaan ehdottomasti toimia, joiden mukaan mennään. [Ilkka Kanerva: Missä se Sipilän jälkeen sitten oli?] Mutta uskomme hyvin vahvasti niihin tavoitteisiin, joita haemme. Aivan kuten edustaja Sipilä sanoi, ei uskonut edellisenkään hallituksen toimiin moni silloin hallituksen alussa. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]

Edustaja Mykkänen kysyi listaa toimista. Lista on tehty. Listalla on aika paljon samoja asioita, mitä on myös kokoomuksen listalla. [Pia Viitasen välihuuto] Tätä listaa tullaan tekemään edelleen kevääseen, jolloin on ensimmäinen kehysriihi, jossa sitä käsitellään. [Sari Sarkomaa: Miksi vasta silloin? — Paavo Arhinmäen välihuuto] Meillä on selkeä marssijärjestys, kuten toin esille vastauspuheenvuorossa. Keväällä käymme läpi kehysriihessä nämä esitykset. Syksyllä riihessä todennamme tilanteen muodostuneitten työpaikkojen suhteen ja tarkistamme sen 30 000 työpaikan tavoitteen, joka on asetettu ensi elokuuhun. Jatkotoimet määräytyvät sen mukaan sitten. [Ben Zyskowicz: Ensin menot, sitten myöhemmin todennamme!]

Edustaja Mykkänen kiinnitti huomiota kannusteisiin. Niissä on tehty paljon työtä. Tehty edellisten hallitusten aikana, tehty tämän hallituksen aikana. Niissä vain valitettavasti vaikeusaste nousee koko ajan. [Ilkka Kanerva: Helpot hommat on hoidettu!] Erittäin hyvin edustaja Mykkänen muistaa viime kaudelta jo sen, että helpot ratkaisut rupeavat olemaan tehtyjä [Petteri Orpon välihuuto] ja vielä pitää tehdä. Itse uskon oikeastaan, että meillä byrokratialoukut ovat suurempi ongelma kuin kannusteloukut. Enemmän me tarvitsemme vielä toimia byrokratian purkamiseen.

Mutta olen erittäin tyytyväinen siihen, että oppositiossa, ainakin pääsääntöisesti, tunnistetaan nämä päähaasteet, joita meillä on. Meillä on hiukan erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka niitä hoidetaan, mutta selkeästi vastus on yhtäläinen eli se, kuinka me pystymme Suomessa työllisyysasteen nostamaan 75 prosenttiin.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Sitten ministeri Harakka, 5 minuuttia. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Muistan hyvin sen, kun 30 vuoden työuran jälkeen tulin mukaan politiikkaan syksyllä 2013. Ensimmäisessä vaalitilaisuudessa Espoon Isossa Omenassa tapasin ihan ensimmäisenä hyvin riutuneen pariskunnan. Mies ja nainen näyttivät siltä, etteivät ole nukkuneet moneen yöhön. He kertoivat, että mies on muurari, yksinyrittäjä ja niin taitava ammatissaan, että työtä riittää kellon ympäri. He anoivat — tai melkein rukoilivat — että voisiko jostain palkata miehelle työkaverin. Annoin neuvoja, mutta tiesin kyllä sisimmässäni, että ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen vaatii paljon uskallusta ja jopa erityistä osaamista. Heidän tilanteensa on vaivannut minua kaikki nämä vuodet. Joillakin ihmisillä on liikaa töitä, toisilla ei lainkaan vaikka haluja olisi.

Meillä on työkyvyttömyyseläkkeellä 60 000 ihmistä, jotka haluaisivat töihin mutta eivät pääse. Samaan aikaan meillä on auki keskimäärin 60 000 työpaikkaa, joihin ei löydy ammattitaitoisia työntekijöitä, mikä estää yritysten kasvua ja investointeja. On lisättävä siis molempia, sekä osallisuutta että osaamista; Antti Rinteen hallituksen ohjelman otsikko onkin Osallistava ja osaava Suomi. Näihin kahteen haasteeseen pitää vastata yhtä aikaa, jos halutaan saavuttaa nykyistä korkeampi työllisyys ja sitä kautta varmistaa tulevaisuuden kestävä kasvu, hyvät julkiset palvelut, kaikille yhtäläiset mahdollisuudet kaikkialla Suomessa, 2030-luvun hyvinvointiyhteiskunta.

Pohjoismaisen mallin ytimessä on korkea työllisyysaste, se että naiset ja miehet ovat käyneet työssä ja yhteiskunta on vastaavasti kantanut vastuuta koulutuksesta ja hoivasta. Tuloksena on maksuton, laadukas koulutus, maailman tasolla huipputasoinen terveydenhoito kaikille, julkinen liikenne, kirjastot. Pohjoismaiden menestystarina on työn tarina. Uskon, että työllisyyden lisääminen on meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja lupaan kuunnella avoimin mielin ajatuksia ja aloitteita työllisyyden, osallisuuden ja osaamisen lisäämiseksi, tulivatpa ne mistä tahansa ja keneltä tahansa.

Arvoisa puhemies! Tämä välikysymyshän on päätetty jo kauan ennen kuin hallitus julkaisi ensi vuoden budjetin yhteydessä laajan työllistämispaketin, 25 työllistämistoimea. [Sari Sarkomaan välihuuto] Valtiovarainministeri Lintilä esitteli jo pääpiirteissään monia keinoja. Lisään itse omalta osaltani tuohon pitkään listaan vain kaksi asiaa, vastaukset kysymyksiin ”milloin” ja ”miksi”.

Milloin tapahtuu? Vastaus on: viipymättä, heti, nyt, tällä hetkellä ja jatkossa. Toisin kuin välikysymys esittää, tämä muutaman kuukauden ikäinen hallitus on jo ryhtynyt ripeästi toimeen. [Timo Heinosen välihuuto] Sattumalta samana päivänä, kun välikysymys luettiin, julkaisimme jo tiedon, että hallitus lähettää laajan kuntakokeilun lausunnoille. Vastaava kaupunkien ja valtion yhteistyö on jo nyt lyhentänyt esimerkiksi Vantaalla työttömyysjaksoja kuukausikaupalla. Olemme siis aloittaneet lähihistorian suurimman uudistuksen työllistämispalveluihin, ja se on mennyt välikysymysten tekijältä täysin ohi, [Petteri Orpo: Ei ole!] samoin kuin vuoden päästä voimaan tulevan palkkatukiuudistuksen mittakaava, tarkemmin sanoen kolmen eri palkkatuen yhtäaikainen uudistus. Yritysten palkkatuen ja järjestöjen palkkatuen lisäksi valmistelemme kokonaan uuden palkkatuen. [Timo Heinosen välihuuto] Haluamme auttaa yksinyrittäjiä palkkaamaan ensimmäisen työntekijän. Olen erityisen iloinen, että voin vihdoinkin vastata tuolle muuraripariskunnalle ja 200 000 muulle yksinyrittäjälle, että yrittäjää arvostetaan, yrittäjää autetaan ja kannustetaan. Vastaus kysymykseen ”milloin” on myös se, että koko hallituskauden ajan. Tämä  on  työlli-syyshallitus, jonka toimet vaikuttavat koko vuosikymmenen aikana ja parantavat rakenteellisesti Suomen työllisyyttä. [Timo Heinosen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Vielä vastaus kysymykseen ”miksi”. Miksi olemme valinneet nämä kannustavat keinot emmekä suostu leikkaamaan työttömyysturvaa, emme halua pahentaa köyhyyttä leikkaamalla sosiaaliturvaa, emme lisää tuloeroja emmekä heikennä pienituloisten perheiden arjen pärjäämistä? Miksi tarjoamme lisää mahdollisuuksia, emmekä vähemmän, kuten välikysymyksessä vaaditaan? [Sari Sarkomaan välihuuto] Kaikissa muissa Pohjoismaissa työllisyys on korkeammalla kuin Suomessa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, jokaisessa. Tanskassa työllisyys on pääosin kuntien hoidossa, Ruotsissa palkkatukeen panostetaan suhteessa bkt:hen viisi kertaa enemmän kuin meillä. [Petteri Orpon välihuuto] Jos halutaan pohjoismainen työllisyysaste, kannattaa kokeilla pohjoismaisia keinoja. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Juuri tätä työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö esittävät. Haluamme kehittää Suomea pohjoismaisena yhteiskuntana, jossa osaaminen on maailman huippua ja jossa jokaisella on osallistumisen oikeus sekä tahto tasa-arvoiseen elämään.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Tämän jälkeen käymme debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Tuossa työministeri Harakan äsken läpikäymässä puheenvuorossa ja myös vastauksessa tähän välikysymykseen näkyy kyllä tämä hallituksen työllisyystoimilista, mistä paljon puhutte. Näen siinä myös positiivista, ja se on hyvä, että näitä erilaisia kokeiluja ja erilaisia selvityksiä pannaan vireille. Mutta ongelma on oppositiossa nyt se, että isossa kuvassa näyttää siltä, että te tämän valtiontalouden tuhlailunne rahoitatte velanotolla, myymällä valtion omaisuutta ja verottamalla kansalaisia lisää. Suomalaisen työvoiman, keskituloisten, niiden ahkerien työntekijöiden, ostovoiman pienentäminen nimenomaan vähentää työpaikkoja, ei se lisää työpaikkoja. [Pia Viitasen välihuuto — Paavo Arhinmäen välihuuto] Polttoaineverotus kiristyy 250 miljoonaa ja tupakkaverotus 200 miljoonaa — tupakoitsijoiden puolustajia tässä salissa ei nyt olla ainakaan vielä nähty. Voiko tätä pakettia ottaa vakavissaan? Perukaa nyt ainakin se polttoaineveron korotus, ja mikäli tahdotte ympäristöystävällisempiä ajoneuvoja, [Puhemies koputtaa] laskekaa autoveroa.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän nyt tämä tosiasia tiedetään. Tämä välikysymys on aktiivimallivälikysymys. [Arja Juvonen: Ei ei!] Kyse on siitä aivan selkeästi — vaikka muuta, kokoomus, ehkä sanotte — että teille nämä hallituksen työllisyystoimet eivät kelpaa siksi, että siellä ei kuriteta tarpeeksi työttömiä, siellä ei ole keppiä, [Timo Heinonen: Älkää nyt viitsikö!] eivät kelpaa, siksi te haikailette tämän aktiivimalli-ideologian perään.

Oli iloista kuulla, ministeri Harakka, tästä kuntakokeilusta, se on varmasti 240 vuotta tänään täyttävälle Tampereelle erinomainen syntymäpäivälahja. Mitä tapahtui viime hallituksen aikana? Tämän toimivan myönteisen kokeilun kokoomushallitus kyllä lakkautti. Hyvä, että nyt mennään toiseen suuntaan. Tällaiset mallit ovat paljon tehokkaampia kuin sellainen loputon haikailu aktiivimallin perään. [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Puhemies! Kuulinko oikein, että edustaja Orpo esitti myös lisäleikkausta? Hänhän esitti tuossa listassaan leikkausta [Puhemies koputtaa] myös toimeentulotukeen — leikkauslinja siis jatkuu kokoomuksen mielestä.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä hallitus, kun me vaadimme teiltä todellisia työllisyystoimia tilanteessa, [Paavo Arhinmäki: Te vaaditte leikkauksia!] jossa on ne 110 000 avointa työpaikkaa, tilanteessa, jossa meillä on laaja työttömyys — luultavasti yli 300 000 — niin te hyökkäätte meidän kimppuumme ja haukutte meitä kylmästä politiikasta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Sitähän te teette!] Siteeraan Martti Hetemäkeä [Paavo Arhinmäen välihuuto] — Martti Hetemäkeä, edustaja Arhinmäki: ”Kaikki mahdolliset ihmiset pitää saada työllistettyä ihan heidän oman itsensä vuoksi, heidän hyvinvointinsa vuoksi, mutta myös yhteisen hyvän vuoksi.” Kyse on työttömien ihmisten hyvinvoinnista, ja me tarvitsemme todellisia työllisyystoimia, jotta syntyy työn tarjontaa ja jotta synty työn kysyntää. Ne loistavat poissaolollaan.

Ja hyvä hallitus, [Paavo Arhinmäen välihuuto] kun keväällä me arvostelimme teidän hallitusohjelmaanne ja sen työllisyyspolitiikkaa siten, että se on hiekalle rakennettu hulppea huvila, niin tilanne on siitä huonontunut. Eilen tuli aivan järkyttävän dramaattisia väestöennusteita, talousennusteet näyttävät lähes nollakasvua, tai ainakin alle 1 prosentin kasvua. [Puhemies koputtaa] Tilanne on entisestään heikentynyt. Teidän on pakko tuoda todellisia [Puhemies koputtaa] työllisyystoimia, ei ensi vuonna — nyt. [Timo Heinonen: Hanskat on jo pudonneet!]

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin viime kaudellakin, hallituksen talouspolitiikan onnistuminen on työllisyydestä kiinni. Mutta uskon, että tässä salissa on myöskin laaja yhteisymmärrys niistä menolisäyksistä, mitä on tehty varhaiskasvatukseen, peruskoulutukseen, korkeakouluihin, ammattikouluihin, myöskin pieniin eläkkeisiin ja perusturvaan. Perusväylänpidon korotuksista olemme kaikki samaa mieltä tässä salissa, siihen on sitoutunut koko eduskunta. Eli kaikki on nyt kiinni siitä, miten saamme työllisyystoimet onnistumaan. Työllisyystoimista täällä nousi esille palkkatuki. Itse priorisoisin tätä palkkatukea osatyökykyisille ja tukemaan oppisopimuskoulutusta, joka Suomessa on lapsenkengissä. [Ilkka Kanerva: Ehdottomasti näin!] Myöskin normien purkaminen, sitä työtä täytyisi jatkaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Jatkakaa!]

Ministeri Harakka, te kerroitte, että moni työryhmä tekee tällä hetkellä töitä esimerkiksi paikallisen sopimisen eteen. Haluaisin kuulla, missä nuo työryhmät tällä hetkellä menevät. [Puhemies koputtaa]

Ja ministeri Lintilältä kysyisin: nouseeko tosiaankin yritysten verotus täällä, vaikka te juuri päätitte budjettiriihessä tuplapoistoista? Täällä edustaja Östman [Puhemies koputtaa] väitti niin.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on ollut täällä huolissaan nuorisotyöttömyydestä. Kuitenkin juuri kokoomuksen vallassa ollessa koulutukseen on tehty lukemattomia leikkauksia. Mehän kaikki tiedämme, että esimerkiksi pelkän peruskoulun varassa on työllistyminen tavattoman vaikeaa. Sen takia tämä hallitus haluaa taata jokaiselle nuorelle toisen asteen koulutuksen ja vahvistaa sitä koulutuspolkua aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Hieman ihmettelen, että sitäkö kokoomus täällä nyt kritisoi. Hallitus toki joutuu lähtemään tähän koulutuksen kunnianpalautukseen hieman takamatkalta, kun edellisten vuosien jättileikkauksien jälkiä siivotaan. Käänne on kuitenkin alkanut. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa ja suomalaisten osaamista, jotta niihin työpaikkoihin löytyy osaavia tekijöitä. Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen rakentavat hyvää paitsi tänään myöskin tulevina vuosina, ja siitä on kestävässä työllisyyspolitiikassa kysymys. [Ben Zyskowicz: Ja te söitte koulutuslupauksenne!]

Puhemies! Huomasin, että nimeni mainittiin yritysverotukseen liittyen. Varmasti se väite, minkä minä esitin tuossa ryhmäpuheenvuorossa, että yritysverotuskin kiristyy... [Keskeltä: Väärä väite!] — Kuunnelkaa. — Suomessa on yli 300 000 yritystä, joista yli 150 000, siis yli puolet, on niin sanottuja henkilöyhtiöitä. Oletteko tehneet vaikutusarvioinnin, että miten se vaikuttaa näihin yrittäjiin, [Antti Kurvisen välihuuto] jotka nostavat myöskin ansiotuloja? Heihinhän se iskee. Sen lisäksi kyllä polttoaineverokin vaikuttaa. [Antti Kurvinen: Yrittäjävähennys! — Paavo Arhinmäen välihuuto] Yritykset maksavat erilaisia veroja ja muita maksuja, ja tämä hallituksen linja iskee kyllä myöskin yrittäjien tuloihin. [Antti Kurvinen: Osinkoverotus ei kiristy!]

Arvoisa puhemies! Useissa opposition puheenvuoroissa on kaipailtu sotu-uudistusta, ja on aivan selvää, että sellainen tarvitaan, ja siksi on hyvä, että se siellä hallituksen työlistan kärkipäässä onkin. Hiukan kuitenkin ihmettelen sitä, että kun budjettiriihessä on tehty jo lukuisia yksittäisiä toimenpiteitä, joilla pyritään sosiaaliturvabyrokratian vähentämiseen ja joihin minä itse uskon kaikkein eniten näistä hallituksen työllisyystoimista, niin niitä ei ole kuitenkaan huomattu ja niitä ei ole mainittu yhdessäkään puheenvuorossa. Onko niin, että oppositiossa ei tunneta budjettiriihen päätöksiä, vai eikö siellä tunneta sosiaaliturvabyrokratiaa, niin että ymmärrettäisiin, mikä merkitys näillä ratkaisuilla on?

Arvoisa puhemies! Palkkatuki on semmoinen asia, johon — vaikka minä haluaisin kuinka siihen uskoa — minä en voi uskoa, siihen, että yritykset palkkaisivat uusia ihmisiä vain sen takia, että ne saavat palkkatukea. Se on minulle vaikea asia uskoa, koska jos yritys tarvitsee ihmisen, niin se ottaa ihmisen ja ottaa semmoisen, jolla on semmoinen kompetenssi, jota se tarvitsee. Siksi tämä palkkatuki on niin vaikea asia uskoa ja siksi minä toivoisin, että niille työntekijöille annettaisiin myös jonkunnäköinen porkkana, jotta he saisivat uuden vaihteen päälle ja lähtisivät muille paikkakunnille tekemään töitä, koska se antaisi lisää potkua tähän.

Värderade talman! I interpellationstexten målade samlingspartiet upp en bild av att två relativt vältjänande vuxna tillsammans kunde mista till och med 300 euro per år.

En tunne täysin näitten laskujen taustoja, mutta väitetään siis, että tietyssä segmentissä 12 euroa per henkilö voisi tulla vähemmän käteen. Viime viikolla eräs perusporvari kysyi minulta, että kuvitteleeko kokoomus todellakin niin, että heidän ydinkannattajilleen tämä 12 euroa on niin iso, valtava, tärkeä raha, että sen tähden tulee panostaa vähemmän koulutukseen, vähemmän yritysvetoiseen tki-toimintaan. Hän ei ollut sitä mieltä.

Arvoisa valtiovarainministeri: eikö olekin niin, että 70 prosentille ihmisistä tulee enemmän käteen?

Visst är det så att 70 procent av finländarna får mer pengar i handen tack vare regeringens åtgärder?

Arvoisa puhemies! Edustaja Strand siis kannattaa palkkaverotuksen kiristämistä. Kysehän on suunnasta, siitä, mihin suuntaan. Me pidimme sen kevyemmässä suunnassa, nyt se lähtee noususuuntaan. Tämä on totuus, ja sitä te äsken kannatitte.

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Lintilä ja monet muut hallituksen edustajat — myös edustaja Sipilä — ovat korostaneet, että eivät neljä vuotta sittenkään kaikki uskoneet toimiin eivätkä kaikki tulokset olleet nähtävissä. No eivät tietystikään, mutta muistanko oikein, edustaja Sipilä, että neljä vuotta sitten hallitusohjelmassa ja välittömästi sen jälkeen kesällä ja syksyllä linjattiin ansiosidonnaisen lyhentämisestä 100 päivällä, takaisinottovelvoitteen keventämisestä, koeajan puolitoistakertaistamisesta, luotiin paine kiky-sopimukselle? Ei odotettu kahta vuotta, ei odotettu kahta vuotta kuntavaalien alle. Sitten loppukaudesta päätökset olivatkin vaikeampia. Tämän takia on erittäin vaarallista istua käsien päällä nyt tämä syksy.

Toiseksi: Ministeri Harakka, missä ovat ne vaikutusarvioidut keinot tuossa teidän 25:n listassa, joille ekonomistit antavat sen 30 000 aitoa lisätyöpaikkaa? Ekonomistit ovat lähinnä sanoneet, että budjettiriihi ennemmin vähentää [Puhemies koputtaa] työllisyyttä kuin lisää sitä. [Ilkka Kanerva: Helppoja keinoja!]

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset jakavat huolen hallituksen talouslinjausten konkretian puutteesta, mutta me emme kuitenkaan yhdy kokoomuksen esittämiin työperäisen maahanmuuton lisäämisvaateisiin. Veronmaksajille erityisen kalliiksi koituu ulkomaisen työvoiman maahantulo sellaisiin matalien osaamisvaatimusten työtehtäviin, joista maksettavaa palkkaa yhteiskunta joutuu täydentämään jatkuvilla tulonsiirroilla.

Arvoisa puhemies! Ulkomaisen työvoiman määrän lisäämisen sijaan tarvitaan suomalaisten nuorten ja työttömien työllistymistä helpottavia toimia. Tärkeimpiin niistä kuuluu työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vastaava koulutus esimerkiksi oppisopimusjärjestelmää kehittämällä. Myös suomalaisen teollisuuden kilpailukyky on ehdottomasti turvattava, eikä sitä tule rasittaa uusilla ja tarpeettomilla säädöksillä.

Kysynkin: mitä sosiaalidemokraattien ja keskustan yhteistyön varaan rakentuva hallitus aikoo tehdä estääkseen tai edes hidastaakseen työpaikkojen katoamista perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla, joiden tuottaman hyvinvoinnin varaan suomalainen yhteiskunta on jo vuosikymmenien ajan perustunut?

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Annetaan vastauspuheenvuoro valtioneuvostolle. — Pääministeri Rinne, 3 minuuttia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aluksi minäkin esitän syvän osanottoni Kuopion uhreille ja omaisille. Kiitän poliisia nopeasta toiminnasta tuossa tilanteessa ja viranomaisia kaiken kaikkiaan hyvästä yhteistyöstä keskenään.

Arvoisa puhemies! On tärkeä huomata, että tämän hallituksen ero kokoomusjohtoiseen politiikkaan tuli selväksi tuossa edustaja Mykkäsen puheenvuorossa. [Arto Satonen: Onko Sipilä siirtynyt kokoomukseen?] Se oli hyvin selkeä osoitus siitä, että meidän välillämme on iso ero. Tämä hallitus haluaa vähentää eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä hallitus haluaa keventää pieni- ja keskituloisten verotusta, huolehtia siitä, että ostovoima kasvaa yli 70 prosentilla suomalaisista. Tämä hallitus haluaa huolehtia siitä, että jokainen suomalainen nuori saa riittävän koulutuksen työllistyäkseen. Näihin käytetään verotuloina kerättäviä rahoja, joittenka kautta haetaan se noin miljardin euron lisäys pysyviin menoihin.

Edustaja Mykkänen, on oleellista se, että erotetaan kokoomuslainen politiikka ja tämän hallituksen politiikka, joissa on ero kuin yöllä ja päivällä. Tämä hallitus on tulevaisuuspolitiikkaa tekevä hallitus, kokoomusjohtoiset toimenpiteet ovat olleet menneisyyden politiikkaa. Tämä ero on hyvä tehdä selväksi. [Ilkka Kanerva: Vähän asiallisempaa retoriikkaa, please!]

Arvoisa puhemies! Tämä pääministerin puheenvuoro oli hyvin kuvaava. On ihan selvää, että me olemme kaikki tässä salissa huolissamme eriarvoisuudesta, [Paavo Arhinmäki: Kokoomus on aivan yössä!] mutta millä muulla eriarvoisuutta tässä maassa torjutaan paremmin kuin sillä, että syntyy lisää työpaikkoja? Edellisen hallituksen aikaan syntyi 130 000 työpaikkaa lisää. Monissa perheissä elintaso parani. Teidän työnne arvoa tullaan mittaamaan sillä, moniko suomalainen teidän vaalikautenne aikana tulee työllistymään ja miten heidän tulonsa tulee kehittymään. Se on se asia, joka tässä kaikkein eniten merkitsee. Ja jos ne tavoitteet eivät täyty, se myös tarkoittaa sitä, ettei meillä ole rahaa hyvinvointipalveluihin, ei koulutukseen, terveydenhoitoon, sosiaaliturvaan, vaikka me kaikki haluamme niitä asioita edistää, ja sen takia kannattaisi ottaa vakavasti se vinkki, joka kokoomuksen listassa on annettu esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta, joka välittömästi auttaisi työllisyyden parantamisessa.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Vastauspuheenvuoro ministeri Rinne, minuutti.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Äärettömän tärkeä puheenvuoro liittyen työllisyyteen. [Ilkka Kanerva: Eikö niin?] Tämän hallituksen talouspolitiikka, niin kuin usein on todettu, keskeisesti perustuu siihen, että työllisyysaste tulee nousemaan. Siellä on kaksi elementtiä, on tämä tämmöinen suhdanneperusteinen, [Oikealta: Se on menneisyyden politiikkaa!] joka perustuu valtiovarainministeriön laskelmaan siitä, mitä tapahtuu riippumatta siitä, mitä tämä hallitus tekee. Sitten on tämän hallituksen politiikan sisältö, jossa tavoitellaan lisätyöpaikkoja 60 000 tämän vaalikauden aikana, joista 30 000:n pitää olla päätösperusteisesti osoitettavissa ensi elokuussa. Näitten asioitten eteen hallitus tekee jatkuvasti töitä yhteistyössä eri tahojen kanssa. On kysymys yhteistyöstä yrittäjäjärjestöjen kanssa, yhteistyöstä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa, yhteistyöstä eri palkansaajajärjestöjen kanssa. Haemme hallituksen sisällä myös jatkuvasti uusia keinoja, joilla voimme vahvistaa työllisyysasteen nousua sinne noin 75 prosenttiin. Meidän tavoitteemme pitää olla huomattavasti pitemmällä. 2040-luvulla työllisyysasteen pitää olla yli 80 prosenttia. Tämän hallituksen politiikka perustuu sille, että työllisyysaste tulee nostettua. [Ilkka Kanerva: Niin kuin viime hallituksellakin!]

Arvoisa rouva puhemies! Nyt on aivan oleellista se, onko hallitus sitoutunut 75 prosentin työllisyysasteeseen. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: On!] Se ei riitä, että teillä on vuoden päästä 30 000:n keinot näköpiirissä, niin kuin te olette aikaisemmin sanoneet. 75 tarvitaan, jotta teidän oma hallitusohjelmanne toteutuu.

Pääministeri Rinne, tämä jälkimmäinen puheenvuoro oli parempi, mutta kyllä edellinen herätti ajatuksen siitä, että te oikeasti olette pääministeri, ei se auta, että täällä syyllistätte meitä tai omaa hallituskumppania edellisen hallituskauden teidän mielestänne huonosta politiikasta. Keskittykää tekemään niitä työllisyystoimia älkääkä kiristäkö ihmisten verotusta — ei työverotusta, ei polttoaineverotusta — ja tehkää työllisyystoimia, joilla voidaan kattaa ne kulut, joita te olette etupainotteisesti laittaneet sinne budjettiin.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus haluaa kaventaa tuloeroja mutta lisätä hyvinvointieroja. Näinhän siinä käy. Puheet ovat puheita, teot ratkaisevat. Hallituksen talouspolitiikka [Paavo Arhinmäen välihuuto] unohtaa vanhukset. Lupaatte, mutta ette anna rahaa — #hoitajamitoitus, #hoivatakuu.

30- ja 40-luvulla eläneet ja syntyneet ihmiset ovat kokeneet kovia. Työtä, työtä ja työtä he ovat tehneet, rakentaneet ja raataneet, ja mitä te, hallitus, olette luvanneet heille? Te lupaatte lisää hoitajia, 0,7 hoitajamitoituksen, mutta todellisuudessa te ette ole kohdistamassa sinne rahaa. Kertokaa meille: mikä on teidän talouspolitiikkanne tässä vanhustenhoitoasiassa, ja mikä on totuus hoitajamitoituksessa 0,7? Tuotteko te sen vai ette? Olen ymmärtänyt, että sinne lakiin ollaan edelleenkin kirjaamassa se 0,5, [Puhemies koputtaa] mikä tarkoittaa sitä, että tämä teidän lupauksenne katoaa savuna ilmaan.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Pekonen, 1 minuutti.

Arvoisa puhemies! Edustaja Mykkänen nosti tuossa avauspuheenvuorossaan esiin tuon sotu-uudistuksen, enkä oikein ymmärtänyt sitä kritiikkiä, että hallitus olisi nostanut kädet ilmaan sotu-uudistuksen osalta. [Jukka Gustafsson: Ei mekään!] Näin ei ole suinkaan.

Hallitus nimenomaan on käynnistämässä parlamentaarisena komiteatyönä [Paavo Arhinmäki: Te pääsette nyt sitten mukaan, eikö kelpaa?] valtavan sotu-uudistuksen, jota on tarkoitus tehdä yhdessä niin, että kaikki eduskuntapuolueet yhdessä osallistuvat tämän valtavan sosiaaliturvauudistuksen valmisteluun. Työ kestää kauan ja ulottuu vielä seuraavalle vaalikaudellekin, mutta on tarkoitus, että voimme myöskin irrottaa osia tästä suuresta kokonaisuudesta, joita voimme sitten viedä välittömästi myöskin toimeenpantavaksi. Nimenomaan edustaja Mykkänen oli huolissaan työn vastaanottamisesta. Se on myöskin hallituksella tässä sotu-uudistuksen kärkisijoilla, jotta voimme esimerkiksi työttömyysturvan sovittelua uudistaa jo heti ensi vuonna ja saada voimaan näitä muutoksia mahdollisimman pian. Mutta, niin kuin todettu, parlamentaarisella [Puhemies koputtaa] yhteistyöllä valmistelemme tätä sitten kaikki yhdessä, ja työ alkaa pian.

Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että työllisyyden parantaminen on aivan keskeistä ja ensisijaista niin tälle kuin tulevillekin hallituksille. Kesäkuussa hallitus päätti nostaa suomalaisten osaamistasoa, luoda polkuja osatyökykyisille, toteuttaa perhevapaauudistuksen, lisätä paikallista sopimista, helpottaa ulkomaisen työvoiman tulemista, keventää työn verotusta, lisätä henkilökohtaisia palveluja ja kehittää palkkatukea. Tämä siis kesäkuussa. Elokuussa kokoomus tuli prikulleen samalle linjalle, koska nämä kaikki toimet löytyvät myös kokoomuksen ohjelmasta.

Ja mitä tulee ahkeriin keskituloisiin, 70 prosentilla suomalaisista ostovoima paranee, ja väitän, että jos joku keskituloinen jää välistä, niin ahkeraa keskituloista ilahduttaa se, kun heidän lapsilleen luvataan lisää päivähoitoa, koulutusta, työttömille ystäville töitä ja heidän ahkerille, vuosikymmeniä töitä tehneille ja pientä eläkettä nauttiville vanhemmilleen vähän enemmän eläkettä.

Arvoisa rouva puhemies! Kun edustaja Sipilä ja kokoomus olivat hallituksessa, syntyi lähes 140 000 työpaikkaa, työllisyys parani, työttömyys väheni, myös pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Nyt kun hallituksessa on keskusta ja demarit ja työministerinä Harakka, työllisyyden hyvä kehitys on pysähtynyt [Välihuutoja] ja työttömyys ei enää vähene.

Sipilä varoitti teitä, arvoisa pääministeri Rinne: ”Antti, älä sössi taloutta!” Nyt tässä on käymässä juuri näin. Teidän toimet eivät lisää työllisyyttä. Talouden asiantuntijat ovat todenneet, että teidän toimenpiteet eivät lisää työllisyyttä, vaan ne itse asiassa vähentävät sitä. Kun te viimekaudella monet kerrat piditte esillä sitä, että uskokaa asiantuntijoita, kuunnelkaa asiantuntijoita, niin miksi te ette enää hallituksessa ja vallassa ollessanne kuuntele asiantuntijoita ja tee toimenpiteitä, jotka lisäisivät työllisyyttä ja vähentäisivät työttömyyttä? Teidän politiikka vie tätä väärään suuntaan.

Arvoisa puhemies! Palkkatuki on erityisen tehokas keino nykäistä ihminen työelämään paikkakunnilla, jossa asuminen on erityisen kallista. Näin sanoi yksi asiantuntija, johon kokoomus toistuvasti viime vaalikaudella viittasi, nimittäin valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki. Tässä nyt yksi esimerkki asiantuntijasta.

Mutta, arvoisa puhemies, täytyy ymmärtää, että mitä pidemmälle menemme kohti sitä 75:tä prosenttia, sitä useammin sillä polulla tulee vastaan osatyökykyinen, pitkäaikaistyötön tai nuori vailla koulutusta. Ei sinne enää keppi auta, vaan tarvitaan yksilöllistä palvelua.

Ja arvoisa kokoomus, kyllä valitettavasti nyt tämä aktiivimalli-ideologia kuultaa täältä läpi. [Ben Zyskowicz: Ei siitä puhu enää kukaan muu kuin demarit!] Valitettavasti se kuultaa, [Välihuutoja] ja ainoa ero on se, että viime vaalikaudella se oli teille avorakas ja nyt se on teille salarakas. Nimittäin tämä työttömyysturvan leikkausmalli, johon te viittaatte, täällä pienellä präntätty kohta kertoo, että jotta tähän työllisyysvaikutukseen päästäisiin, mitä te esitätte, se varovaisestikin arvioiden tarkoittaisi yli 100 miljoonan leikkausta työttömyysturvaan, [Puhemies koputtaa] yli 100 miljoonan leikkausta. Ja tämän hallituksen keinot ovat: [Puhemies: Aika!] aktiivimalli-ideologia, keppilinja [Puhemies koputtaa] on nyt hylätty, ja nyt tuetaan yksilöllisillä palveluilla. [Ben Zyskowicz: Aktiivimallista eivät puhu muut kuin demarit!]

Arvoisa rouva puhemies! Koko EU:n tasolla työllisyysnäkymät ovat synkät. Suomessakin on viime kuukausina uutisoitu useista tehtaitten sulkemisista. Oulusta ja Raumalta suljetaan paperikoneet, Anjalassa lomautetaan paperitehtaan koko henkilöstö ja Kiteellä suljettiin saha. Metsäteollisuuden heikentynyt markkinatilanne kohdistuu erityisesti niihin maakuntiin, joissa muut työpaikat ovat vähissä ja työllisyystilanne on jo ennalta erittäin heikko. Metsäteollisuuden työpaikkojen menetyksen seurauksena monen kunnan tilanne heikkenee merkittävästi kerrannaisvaikutusten vuoksi. Kysyn: miten hallitus auttaa Kiteen kaupunkia?

Hallitus ei reagoinut riittävästi työpaikkojen menetyksiin, eikä hallituksen ilmastopolitiikka ainakaan edistä uusien metsäteollisuuden työpaikkojen syntyä. Ympäristöministeri vihreistä on pelotellut lehdissä, ettei puu riitä, ja kas, Kiteellä loppui saha. Tämä on hallituksen politiikka käytännössä... [Puhemies: Aika!] — Kiitos, rouva puhemies!

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Kiitoksia. [Leena Meri: Harmi, että jäi kesken, oli niin loistava!] — Uusia puheenvuoroja voi ottaa, niitä tässä riittää. Meillä on vielä aikaa. — Pääministeri Rinne, 1 minuutti, ja sitten ministeri Kulmuni.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja, totean vain tuosta Kiteestä sen verran, että jo ennen kuin Kiteellä tämä toteutuikaan, niin hallitus oli ottanut huomioon Kiteen toiveita, ja Puhoksen liittymän rakennustyöt lähtevät käyntiin tänä syksynä sen takia, että hallitus antaa budjetissaan sinne rahaa. [Sanna Antikainen: Onko tämä lupaus?] — Tämä on lupaus, kun se on budjettikirjassa tällä hetkellä, että kun se vaan tulee tänne julkiseksi, niin näette sen sieltä.

Sitten minun täytyy sanoa se, että näistä ikävistä uutisista huolimatta on mukavaa ollut olla viime viikkoina muuraamassa peruskiviä kapselointilaitoksella Olkiluodossa. Siellä lähtee iso, iso, satojen miljoonien eurojen hanke liikkeelle, tai on jo liikkeellä, samoin aktiivihiilitehdas Ilomantsiin, jossa kävin viime viikolla muuraamassa peruskiven. Ne ovat hyviä merkkejä investoinneista, joita Suomeen kannattaa tehdä. Samoin tämä Googlen iso investointi, 600 miljoonaa euroa, vähän reilu viikko takaperin kertoo siitä, että Suomi on investointiympäristönä semmoinen paikka, johon kannattaa investoida. Tämä on vakaa, hyvä yhteiskunta, jossa koulutetaan hyvää työvoimaa. Jatketaan tällä linjalla.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Kulmuni, minuutti.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tullut keskustelussa epäilyksiä siitä, kuinka suomalainen, kotimainen, teollisuus pärjää. Sehän totta tosiaan elää varsin kovassa kansainvälisessä kilpailussa, ja siksi on tärkeää, että Suomessa on verotus senkaltainen, että yritykset, yrittäjät tietävät, että heidän verotuksensa ei kiristy, ja siksi on myös tärkeää, että vaikkapa suurteollisuus tietää sen, kun he käyttävät paljon sähköä ja energiaa, että esimerkiksi meidän sähkövero hallitusohjelman mukaan tullaan teollisuudenkin osalta pudottamaan kohti eurooppalaista minimiä. [Juha Mäenpään välihuuto] Tämä jos mikä on iso, iso kilpailukykytekijä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Osaltaan siitä kertovat vaikkapa ne uutiset, joihin pääministeri viittasi: Haminaan iso Googlen investointi, isoja investointeja uusiutuvaan energiaan eilen, kotimainen Outokumpu ilmoitti selvittävänsä potentiaalisesti satojen miljoonien uutta investointia. Joten kyllä kansainvälinen kilpailukyky on tämän hallituksen politiikan keskiössä. [Vasemmalta: Hienoa! Hyvä! — Ben Zyskowicz: Se on erittäin hyvä!]

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua jonkinlaisesta keppi-ideologiasta, jota kuulemma edellinen hallitus edusti ja jota kuulemma nykyinen ei sitten edusta. Näihin työmarkkinoiden käyttäytymisvaikutuksiin ei kannata suhtautua kovin ideologisesti vaan pyrkiä tutkimuksen perusteella olemaan selvillä siitä, millaiset keinot tepsivät.

Onhan tässä oma ironiansa, että ensimmäinen työllisyyskeino, jolla Timo Harakka alkoi tässä salissa aikoinaan kehua, oli osa tätä teidän 25:n listaanne, eli työttömyyseläkeputken alarajan nostaminen. Se oli, edustajat Viitanen, Harakka, Lindtman, nimenomaan keppitoimi. Te kehuitte sillä, koska te tiedätte, että se tutkimuksen mukaan toimii. Ja vielä työmarkkinajärjestöjen tutkijat ovat osoittaneet, että jos tätä jatkettaisiin ja poistettaisiin ajan mittaan koko putki, niin me saisimme lisää työllisyyttä ilman, että tulotaso heikkenisi. Minä kysyin tätä ministeriltä [Puhemies koputtaa] avoimessa kuulemisessa. Hän uskalsi vain silmät kauhusta laajenneina sopertaa, että on kunnioitettava järjestöjen sopimuksia. [Puhemies koputtaa] Miksi me emme tässä salissa päättäisi sitä, [Puhemies: Aika!] miten työllisyyspolitiikkaa tehdään? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Päätetään!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Mykkänen totesi, että viime kaudella tehtiin hartiavoimin töitä — tehtiin kyllä joka päivä, mutta niin tekee nykyinenkin hallitus. Olen samaa mieltä myöskin siitä, että työllisyys on yksi parhaimmista keinoista eriarvoisuuden vähentämiseksi, kyllä nykyinenkin hallitus sen tietää. Pääministeri käytti varsin voimallista ilmaisua A-talkissa sitoutumisestaan tähän hallituksen työllisyyspolitiikkaan. Uskon siihen ja täysi tuki sille.

Nyt tarvitaan malttia, arvoisa kokoomus. Kyllä viime kaudellakin me neuvottelimme sitä meidän päätointamme yhden vuoden ennen kuin saatiin tuloksia aikaiseksi. Niin kuin edustaja Vartiainen tässä totesi, niin työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alarajan nostaminen on yksi konkreettinen toimi, joka tuli jo tässä budjettiriihessä ja on kipeä toimenpide eikä varmasti kovin suosittu. Myös kohtaanto-ongelmaan on tullut ratkaisu, ja koulutukseen panostaminen poistaa myöskin kohtaanto-ongelmaa. Se on yksi tämän päivän suurimmista ongelmista. Myöskin investointipäätöksiä tulee lähes päivittäin, iloisia uutisia satojen miljoonien investoinneista. Ne otamme tietenkin [Puhemies koputtaa] myöskin ilolla vastaan. [Ilkka Kanerva: Miksi työllisyys hiipuu?]

Arvoisa rouva puhemies! Julkisin varoin rahoitettavan toiminnan osuus kaikesta toimeliaisuudesta kasvaa koko ajan. Kunnat ja kuntayhtymät velkaantuvat noin 1,3 miljardia joka vuosi. Kuntataloudessa vuodesta 2019 on tulossa ehkä kaikkien aikojen surkein, ja näkymät ovat uuden väestöennusteen valossa todella heikot. Hallituksen lupaus julkisen talouden tasapainottamisesta sisältänee myös kuntatalouden. Miten te aiotte nostaa, miten te aiotte tasapainottaa omilla toimillanne julkista kokonaistaloutta vuoteen 23 mennessä?

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pääministeri Rinne, 1 minuutti.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä, edustaja Ranne. Hallitus on päättänyt budjettiesityksessään ja siihen liittyvässä lisäbudjettiesityksessä, joka tuodaan mahdollisimman nopeasti eduskuntaan, kuntien valtionosuuksien lisäämisestä 1,1 miljardilla ensi vuonna — 1,1 miljardilla eurolla. Siihen liittyy jo tänä syksynä kuntien taloutta helpottava noin 250 miljoonan euron satsaus, jolla huolehditaan siitä, että ensi vuonna näköpiirissä olevat ennakkoperintälainsäädäntöön ja toisaalta tulorekisteriin liittyvät jaksotusongelmat saadaan hoidettua. Meillä on myöskin tällä hetkellä selvityksessä se, tarvitaanko kirjanpitolainsäädännön muutosta, jotta voidaan sijoittaa oikeille vuosille nämä tälle vuodelle kuuluvat tulojen kirjaukset. Nämä kaikki toimenpiteet tulevat huolehtimaan siitä, että valtiovarainministeriön minulle ilmoittamalla tavalla ei ole tulossa yhtään uutta kriisikuntaa näitten toimenpiteiden seurauksena.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Lintilä, 1 minuutti.

Arvoisa rouva puhemies! Muutama kysymys.

Ensinnäkin edustaja Sipilälle vastaan, nouseeko yritysten verotus: Ei nouse. Yritysverotus ei nouse miltään osin. Kun edustaja Östman ilmoittaa täällä, että se henkilöyhtiöitten osalta... Tässä VM:n tulonjakoarviossa on mukana myös henkilöyhtiöt, ja 70 prosentilla ihmisistä — aivan kuten edustaja Strand sanoi — käteen jäävä osuus, käytettävä osuus, tulee kasvamaan. Eli: ei tule.

Päinvastoin budjetissa tulee yrityspuolelle myönteisiä asioita. Selvitetään ja pyritään saamaan nopeasti liikkeelle tämä tuplapoisto ja myös tällainen tki-malli, jossa on 50 prosentin ylimääräinen vähennysoikeus, plus rahoituksellisia tekijöitä.

Se, onko hallitus sitoutunut 75:een: On. Ensi elokuussa [Puhemies koputtaa] tarkistellaan se 30, ja jos ei se riitä, hallitus tekee uusia toimia.

Ja se, mitä täällä viitattiin investointeihin, se on meidän kaikkien vastuulla. [Puhemies koputtaa] Se, mitä investoijat odottavat, [Puhemies koputtaa] on ennustettavuus. Se on edellisen hallituksen, se on tämän hallituksen ja se on seuraavan hallituksen töitä.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Sipilä tässä puolusteli hallituksen linjaa ja totesi, että samannäköistä kuin viime hallituksessa. Kyllä on aika monta suurta eroa:

Ensimmäinen on se, että edellisessä hallituksessa keskeisiä tavoitteita olivat velkaantumisen pysäyttäminen, kokonaisveroasteen alentaminen ja työllisyyden nosto, ja yhtään ainutta menoa ei lisätty ennen kuin oli pysyviä tuloja. Päinvastoin jouduttiin leikkaamaan, koska tilanne oli katastrofaalinen menopuolella. Mikään näistä ei tällä hetkellä ole voimissaan. Mikään ei ole voimissaan, vaan se perusongelma on se, että kun niitä työllisyystoimia ei ole, ei näy eikä kuulu, niin te lisäätte jo etupainotteisesti nämä menot. Te lisäätte ne menot ilman todellisia työllisyystoimia. Tämä on vastuutonta politiikkaa, ja tämä tulee johtamaan siihen, että velkaantuminen kasvaa, verotus kiristyy ja työllisyys ei parane, eli työttömät ihmiset eivät saa työtä, ja kun näin on, niin teidän hallituksenne omalta tavoitteelta lähtee pohja pois.

Ei tämä ole meidän kiusaamista, vaan me luemme teidän omaa hallitusohjelmaanne ja kuuntelemme teidän omia puheitanne siitä, että ei rakenneta tuulentupaa [Puhemies koputtaa] eikä pysyviä menoja ennen pysyviä tuloja. Teidän omia puheitanne täällä peräänkuulutetaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tiedän, että moni television ääressä valmistautui pelaamaan bingoa, merkitsemään ylös joka kerta, kun ”ahkera keskituloinen” mainitaan kokoomuksen puheenvuoroissa. Emme ole sitä kuulleet, ja syy on selvä: nimittäin viime viikon jälkeen on tullut valtiovarainministeriön laskelmat, jotka osoittavat, että 70 prosentilla suomalaisista käteenjäävät tulot lisääntyvät ja vain kaikkein suurituloisimmalla 20 prosentilla pienenevät. Tiedämme, keiden puolella kokoomus on, mutta sentään te ette julkisuudessa kehtaa puhua siitä, että suurituloisin 20 prosenttia olisikin se keskituloinen.

Arvoisa rouva puhemies! Samalla kun tulivat laskelmat, putosi tältä välikysymykseltä pohja pois, ja mitä on jäänyt jäljelle: vaatimukset toimeentulotuen leikkaamisesta ja työttömyysturvan leikkaamisesta. Täällä edustaja Mykkänen kehui aikaisemmin, että luotiin paine kiky-sopimukselle eli lomarahaleikkauksille ja niille sosiaalivakuutusmaksujen korotuksille, joita te nyt kritisoitte, [Ben Zyskowicz: Ei kritisoida!] ja leikattiin ansiosidonnaisen kestoa. Tästä päästään siihen, että teille [Puhemies koputtaa] ei kelpaa se, että [Puhemies: Aika!] tavallisten pieni- ja keskituloisten käteenjäävät tulot lisääntyvät. Teille kelpaisi ainoastaan kova leikkauslinja.

Arvoisa edustaja Arhinmäki, palkkatyötä tekevän keskituloisen verotus kiristyy. [Ben Zyskowicz: Tämä on fakta!] Se on fakta, ja te ette pääse siitä mihinkään. Tulonsiirtojen myötä, joita kasvatetaan, monien tulot kasvavat, mutta palkkatyötä tekevän, sen ahkeran suomalaisen keskituloisen, verotus kiristyy, ja kun siihen työn verotuksen kiristymiseen lisätään vielä polttoaineiden hinnankorotus, niin se tarkoittaa sitä, että ostovoima heikkenee. Me olemme huolissamme myöskin niistä ihmisistä, jotka maksavat, jotka rahoittavat ne tulonsiirrot, eli niistä — kuunnelkaa tarkkaan — ahkerista suomalaisista työntekijöistä ja palkansaajista, jotta meillä on varaa siihen, että heistä mahdollisimman moni on töissä, jotta meillä on varaa pitää yllä tätä hyvinvointiyhteiskuntaa, sen tulonsiirtoja, sen tärkeitä palveluita. Toivon, että te ymmärtäisitte tämän. [Iiris Suomela: Ketkä on laiskoja suomalaisia? Onko pienituloiset laiskoja?]

Arvoisa rouva puhemies! Monet kokoomuksen edustajat ovat puhuneet viime aikoina ja tässäkin salissa ahkerasta keskiluokasta. Lause, jota on toisteltu niin ahkerasti, että Helsingin Sanomien toimittajakin ihmetteli, että ovatko pienituloiset kokoomuksen mielestä laiskoja. Tässä ollaankin asian ytimessä. [Välihuutoja] Samalla kun kokoomuksen pakkolakiuhkailun seurauksena tavallisten palkansaajien — ahkerien lähihoitajien, sairaanhoitajien, opettajien, poliisien, siivoojien — lomarahat leikattiin, oli kokoomuksen mielestä varaa jakaa 1,4 miljardia verovähennyksinä hyvätuloisille. Uskooko kokoomus siis, että varakasta kannustaa raha mutta työttömälle ja pienituloiselle tarvitaan keppiä?

Arvoisa puhemies! Mihin ihmeeseen perustuu väite, että palkkaveron alentamiset olisi painotettu hyvätuloisiin edellisellä kaudella? Kyllähän ne nimenomaan painotettiin [Paavo Arhinmäki: Euromääräisesti!] pieni- ja keskituloisiin. Pidettiin huolta siitä, että kenenkään verotus ei kiristy. Solidaarisuusvero ylimmissä luokissa sinänsä pidettiin voimassa edellisen hallituksen aikana, mutta palkkaveron kevennykset kohdistettiin pieni- ja keskituloisiin. Pidettiin todella sillä 1,4 miljardilla huolta siitä, että ahkerat, työtä tekevät suomalaiset saavat käteen hieman enemmän.

Edustaja Arhinmäki, edustaja Strand: Ette pääse sitä tosiasiaa pakoon, että valitettavasti ennakonpidätysprosentti ensi vuoden verokorteissa tulee keskituloisella ja jo selvästi pienempituloisellakin ahkeralla suomalaisella, 2 300 euron kuukausipalkalla, nousemaan tästä vuodesta. Käteen tulee jäämään hieman vähemmän rahaa siitä työstä saatavasta palkasta. Tämä on väärä suunta tilanteessa, jossa me tarvitsemme lisää työtä, nuorille uskoa siihen, että osaamisella ja työllä pärjää jatkossakin.

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinojaoston puheenjohtaja, edustaja Savio, oli oikeutetusti huolissaan siitä, mikä on teollisuuspaikkakuntien työllisyystilanne. Vakuutan teille, että työministeri ja elinkeinoministeriö tarjoavat muutosturvaa välittömästi näille paikkakunnille. Mutta kannattaa myös muistaa pääministerin esille tuoma toinen puoli eli se, että meillä on samaan aikaan merkittäviä investointeja. Hänen listaansa lisään vielä Rauman saha- ja telakkainvestoinnit. Ja uskallan Äänekoskelta kotoisin olevana vielä luottaa siihen, että myös metsäteollisuus tekee Suomessa suuria investointeja.

Edustaja Mykkänen kyseli vaikutusarvioista, ja hänelle vastaan vain, että ei pidä hätäillä. Budjettiriihessä tehtyjen 25 työllisyystoimen vaikutusarviointi on aloitettu saman tien, ja se tehdään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön kesken. Joidenkin arviointi on helpompaa ja joidenkin vaikeampaa, mutta tässä syksyn mittaan tiedämme tarkemmin, minkälaisiin arvioihin on päästy. Arvioiden kannalta on tietysti olennaista, missä aikataulussa ja missä laajuudessa esimerkiksi kuntakokeilu toteutuu. Siinä 5 000:sta tulee helposti 10 000. Tänne saliin ne arviot tuomme.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kurvinen huomautti eräässä välihuudossa yrittäjävähennyksestä ikään kuin se olisi ollut kompensaationa sille, että hallitus nyt nostaa keskituloisten yrittäjien palkkaveroa. Yrittäjävähennys ei ole siihen tarkoitettu. Kiitän kyllä keskustaa siitä, että te olette puoltaneet sen jatkamista tällä hallituskaudella. Siitä ansaitsette kiitoksen. Mutta yrittäjävähennyshän tehtiin siksi, että henkilöyhtiöiden verotus olisi verrattavissa osakeyhtiöitten yhteisöveroon, jota laskettiin kahteen otteeseen. Valtiovarainministeri Lintilä sanoi, että yrittäjäverotus ei nouse. [Paavo Arhinmäki: Ei niin!] Kyllä se nousee. Turha mainita sitä, että 70 prosentilla palkansaajista verotus ei nouse — siinä 30 prosentissa on varmasti yrittäjiä. [Välihuutoja] Yrittäjät ovat myöskin ihmisiä, jotka nostavat palkkaa. He ovat pantanneet kotinsa, he ovat sijoittaneet rahaa yritystoimintaan. Heidän verotuksensa nousee.

Arvoisa puhemies! Pyysin valtiovarainministeriöltä tiedon siitä, miten verot ja sosiaaliturvamaksut ovat kehittyneet vuosina 2016—2020. Täällä on tämmöinen käyrä, jossa kerrotaan se, että 15 000 euroon asti vuodessa verotus on kiristynyt, sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen yhteisvaikutus on kiristynyt. Se korjataan nyt tässä budjettiesityksessä, jossa tulee lisää eläkeläisille, tulee sosiaaliturvan kautta lisää pienituloisimmille ihmisille, jotka joutuvat elämään etuuksilla. Sitten tuloluokissa 65 000—80 000 verotus on noussut itse asiassa 0,1 prosenttiyksikköä. Ainoastaan 0,1 prosenttia näissä kahdessa tuloluokassa — tarkoittaa suomeksi sanottuna 5 500—6 500 kuukausipalkkaa. 0,1 prosenttiyksikköä. Kaiken kaikkiaan näitten vuosien aikana kaikkien verotus on keventynyt, sosiaaliturvamaksut huomioon ottaen, lukuun ottamatta aivan pienituloisia, joittenka tilanne otetaan huomioon tulevassa budjetissa.

arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat muutamana viime vuotena jo vaihtoehtobudjeteissaan esittäneet täälläkin väläytettyä oppisopimusmallia, jota keskustan edustaja Sipilä toi esille, ja sen kehittämistä. Siellä ehdotuksessa on tämä meidän mestari—kisälli-malli, ja sen voisi sieltä ottaa ja kopioida, jos se ei muistu mieleen.

Samaten täällä mainittiin kohtaanto-ongelma ja muuttoavustus. Perussuomalaisilla on ollut hyvä malli, ja sitä kehuttiin viimeisillä kahdella eduskuntavaalikaudella, mutta en tiedä nyt sitten, että onko se siitä kiinni, kuka esittää, kun se ei sitten välttämättä sieltä työkalupakista löydy. Ja vähän huolissani olen siitä, että me emme ole tässä keskustelussa tuoneet sitä esille, ja haluaisin oikeastaan tähän vastauksen, että kun meillä on tämä ongelma, että meillä on julkisen talouden velka, huoltosuhde on vääristynyt, ja samaan aikaan me puhumme siitä — tai te puhutte, hallitus puhuu siitä — että helpotetaan ulkomaisen työvoiman saamista tänne. Oletteko te katsoneet esimerkiksi Suomen Perustan tilastoja siitä, miten sen vääristää huoltosuhdetta, mitä se tulee maksamaan, ja [Paavo Arhinmäki nauraa] — naurakaa vain edustaja Arhinmäki, ei tässä ole mitään nauramista — miten se vaikuttaa Suomen talouteen ja työllisyyteen? Jos teitä naurattaa työttömyys, niin olkaa hyvä vain! Naurakaa ihan miten haluatte. [Paavo Arhinmäki: Ei, vaan Suomen Perusta naurattaa. Suomen Perusta, siinä on kyllä sellainen lafka, että siihen ei ole luottamista!]

No niin, arvoisa puhemies, toivon mukaan hymy hyytyy ainakin vähän tuosta edellisestä.

Puhemies! Tässä täytyy varmasti vielä kerrata Rinteen hallituksen hallitusohjelman yrittäjyysosio, ja myös tämän syksyn budjettiriihen päätökset. Kerrataan nyt vielä kerran: Rinteen hallituksen, punamultahallituksen, hallitusohjelman pohjalta ei yrittäjien verotus kiristy. Yrittäjävähennys säilyy. Listaamattomien osakeyhtiöitten osinkoverotus ei kiristy. Riskinotosta ja ihmisten työllistämisestä palkitaan jatkossakin.

Mutta, arvoisa puhemies, pitää tietysti todeta, että kyllähän kansainvälisen talouden ympärillä on paljon mustia pilviä, ja keskeiseen asemaan nousee se, että pystytään Suomessa tekemään kansallisia kotimaisia päätöksiä, ja kuten edustaja Sipilä tässä toi esille, niin keskusta tukee jo nyt päätettyjä työllisyystoimia, mitä budjettiriihessä on, ja odotamme myös uusia toimenpiteitä. Täytyy kysyä kokoomukselta: ettekö te muista viime vaalikaudelta, edustaja Orpo, sitä, että eivät ne työllisyystoimet heti purreet? Siinä meni hetken aikaa aikaa. Nyt te lähdette jo välikysymyksillä liikkeelle. [Välihuutoja kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä] Keskusta on valmis tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa työllisyyden parantamiseksi. Allekirjoitatteko te edustaja Sipilän esittämät uudet keinot?

Arvoisa puhemies! Ei se riitä, että puhuu kauniisti ja kertoo, miten tärkeää työllisyysasteen nostaminen on, vaan me olemme täällä sen takia, että meidän mielestämme sieltä teidän ohjelmastanne [Paavo Arhinmäki: Pata kattilaa soimaa!] puuttuvat uskottavat keinot. Ja kun olemme kuulleet esimerkiksi ekonomisteja, niin he sanovat, että tällä hetkellä voidaan arvioida hallituksen työllisyystoimien olevan jopa pakkasella: kotitalousvähennystä heikennetään, ja lukuisissa uudistuksissa on elementtejä, jotka jopa heikentävät työllisyyttä. Ja totta kai me iloitsemme täällä jokaisesta investoinnista, joka Suomeen tehdään, mutta kun eilistä väestöennustetta katsoi, niin se luo aika epätoivoisen kuvan moniin kaupunkeihin ja kuntiin, kuten vaikka omaan seutukaupunkiini, rakkaaseen kotikaupunkiini Forssaan, jossa väki vähenee ja tulevaisuudenuskoa kaivattaisiin todella kipeästi. Pitäisi pystyä varautumaan tulevaan ja luomaan sellaisia uudistuksia, jotka luovat näkymiä uusista työpaikoista. Kuinka näiden tilastojen valossa voitte katsoa oikeudeksi laiminlyödä kestävää talouspolitiikkaa ja jättää rakenteelliset uudistukset tekemättä? [Puhemies koputtaa]

Viime hallituskaudella koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien [Puhemies: Aika!] nuorten määrä kääntyi laskuun, ja nyt pelkona on se, [Puhemies koputtaa] että tämäkin tilasto [Heli Järvinen: Sosiaaliturvauudistus!], joka on meidän tulevaisuuden kannalta aivan kriittinen, heikkenee tällä [Puhemies: Aika!] hallituskaudella.

Puhemies! Arvoisat edustajat ja hallitus! Täällä opposition suunnasta monta kertaa on oltu huolissaan työllisyydestä ja investoinneista. No, minä olen vähän huolissani siitä, että me iloitsemme niin paljon siitä, että Suomeen tulee yksi datakeskus. Aikoinaan me puhuimme siitä, että me voimme olla edelläkävijöitä. Meillä on Nokian esimerkki, joka loi uuden toimialan koko maailmaan. Jos me nyt taannumme tälle tasolle, että me olemme iloisia ainoastaan tällaisista yksittäisistä investoinneista — jotka ovat kyllä erittäin tärkeitä alueellisesti, sitä minä en kiistä ollenkaan — niin olen kyllä huolissani tästä.

Kuulisin mielelläni myös opposition suunnalta sellaisia ajatuksia, että miten olette ajatelleet, että koulutus vaikuttaa työllisyyteen, koska kaikki asiantuntijatilastot ja kaikki tieto, mikä meillä on käytössä, viittaavat siihen suuntaan, että tulevat työpaikat ovat sellaisilla aloilla, joihin tarvitaan koulutusta. [Ilkka Kanerva: Totta kai!] — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on kantanut täällä suurta huolta nuorista ja nuorten työttömyydestä, ja tämä on tietysti hienoa kuulla, mutta tämä on samalla myös erittäin ristiriitaista, sillä viime kaudella — te varmasti kaikki muistatte, ainakin silloinen ministeri Orpo — te olitte valmiit hävittämään reilusti yli 240 työpajan toiminnan Suomesta. Tämä kosketti silloin yli 20 000 nuorta [Kokoomuksen eduskuntaryhmästä: Ei ei ei!] vuositasolla sekä myös useita tuhansia etsivän nuorisotyön piirissä olleita nuoria. Miten olisi käynyt, jos tämä teidän esityksenne olisi viety loppuun? Mutta onneksi näin ei tapahtunut. Nyt voimme olla iloisia siitä, että Rinteen hallitus on ottanut tästä asiasta kopin ja vahvistanut nuorten työpajatoimintaa ja lisännyt sinne määrärahoja ja sitä kautta antaa nuorille paremmat edellytykset, myös työpajanuorille paremmat edellytykset toimia tulevaisuudessa Suomessa.

Arvoisa puhemies! Nyt en kyllä ymmärtänyt ollenkaan, mistä edustaja Kiljunen puhui. Minä ainakaan en sellaista esitystä ole tehnyt, ja mitä tulee nuorten palveluihin, niin viime kaudella hallitus teki erinomaisen hyvää työtä vakinaistamalla ohjaamotoiminnan, mikä on hyvin laaja-alainen palvelu, missä työvoimaviranomaiset, koulutus, sosiaalityöntekijät, nuorisotyöntekijät toimivat samaan suuntaan auttaen nuoria. Ja mikä oli lopputulema viime kaudelta? Muistaakseni kymmenissä tuhansissa puhuttiin niin sanotuista NEET-nuorista, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella, jotka saivat töitä. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Joten mistä maailmasta tämä puheenvuoro tuli? [Eduskunnasta: Mitä ihmettä?]

Ärade talman! Ensin toivoisin, että kun puhutaan niistä tapahtumista, jotka johtavat siihen, että tehtaita suljetaan, paperikoneita suljetaan, ettei vihjaistaisi, että se johtuisi jotenkin ilmastotoimista, kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, kun sillä ei ole mitään yhteyttä todellisuuden kanssa. Se kehittää ihan väärän mielikuvan siitä, mitä täällä ollaan tekemässä. Sen sijaan, ihan kuten ministeri Kulmuni sanoi, hallitus on pudottamassa teollisuuden energiaveroa kohti EU:n sallimaa minimiä, ja se on nimenomaan omiaan kannustamaan investointeihin. Eli toivon, että kannatte vastuunne tässä asiassa ettekä levitä suoranaisesti väärää tietoa näissä kysymyksissä. [Välihuutoja]

Mitä tulee työllisyystoimiin, niin se on selvä, että kun me olemme nyt olleet tässä hallituksessa neljä kuukautta, kaikkia asioita ei vielä ole saatu läpi. Monta asiaa on vielä tulossa, tullaan tarttumaan paikalliseen sopimiseen. Olemme jo kannustaneet investointeja sillä ohjelmalla, jonka Hetemäki tässä julkaisi, hallitus julkaisi tässä jokunen viikko sitten, [Puhemies koputtaa] koulutukseen tullaan panostamaan, oppisopimuksiinkin, vanhempainvapaat tullaan uudistamaan. Tässä on monia asioita, joita toivon, että kokoomuskin aikanaan tulee sitten kannattamaan. [Ben Zyskowicz: Totta kai hyviä esityksiä kannatetaan!]

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen politiikan kolme kärkeä pitää olla työllisyys, työllisyys ja työllisyys, koska sitä kautta Suomi voi päästä tästä tilanteesta, missä nyt olemme, ja niistä synkistä pilvistä, joiden alla tänä päivänä koko taloutemme ja elinkeinoelämämme ja sen mukana myös sitten koko kansa elää. Tilanne on erittäin vakava, niin kuin näemme kansainvälisestä kehityksestä, Euroopan kehityksestä ja kotimaisesta kehityksestä. Tarpeita on valtavan paljon. Hallituksen työllisyyspolitiikasta on kuitenkin, niin kuin tässä on tullut moneen kertaan todettua, terä poikki — kaikki kolme terää poikki. Te olette jättäneet ne työmarkkinaosapuolten ratkaistavaksi, ja sieltä ei ole tullut koskaan sellaisia esityksiä, jotka palvelisivat todella koko kansaa, [Paavo Arhinmäki: Ei koskaan!] ja niin, että siitä tulisi tulosta. Ottakaa ohjat käsiin [Puhemies koputtaa] ja tehkää ne uudistukset, mitä tarvitaan tässä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Mitä pidemmälle tämä keskustelu etenee, sitä selvemmäksi käy, että kokoomuksen välikysymys on kupla. Se on kokoomuslaista populismia. Sen itse asiassa perusteli parhaiten edustaja, ent. pääministeri Sipilä puheenvuorossaan hetki sitten, kun hän totesi, että puolen vuoden, vuoden päästä alkavat sitten todella työllisyystoimet näkyä. [Naurua eduskunnasta] Se, miksi rohkenen sanoa tätä myöskin kuplaksi, johtuu siitä, että ne menolisäykset, jotka hallitus tekee koulutukseen, osaamiseen, pienituloisille eläkeläisille ja vanhustenhoivaan, ovat oikeudenmukaisuuden kannalta aivan välttämättömiä.

Itse asiassa, kun kuulimme eilen nämä huolestuttavat tiedot lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista, meillä olisi ammottava tarve lisätä myöskin menoja ja tavallaan toimintaedellytyksiä [Puhemies koputtaa] sinnekin suuntaan. [Ben Zyskowicz: Ettekö te laitakaan?] Tässä mielessä minusta kokoomus on tyhjä tynnyri nyt tässä kohtaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt pääministeri Rinne, minuutti.

Arvoisa puhemies! Haluan todeta vain sen, että tämä hallitus ei ole ulkoistanut mihinkään vastuutaan työllisyyspolitiikasta. Aivan kuten ministeri Lintilä totesi omassa vastauspuheenvuorossaan, niin hallitus vastaa kaikissa tilanteissa siitä, että näitä uusia lisätyöllisiä tulee tähän maahan lisää se tavoiteltava 60 000 kappaletta. Ammattiyhdistysliikettä, työnantajapuolta ja yrittäjäjärjestöjä on pyydetty mukaan tähän vaativaan tehtävään sillä tavalla, että heillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja hakea ratkaisuja, jos haluavat ja löytävät ratkaisuvaihtoehtoja. Erityisen tärkeätä on löytää yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tähän paikalliseen sopimiseen liittyviä uusia avauksia. Haetaan niitä avauksia sillä tavalla, että ei hosuta, vaan tullaan sitten, kun esimerkit ovat valmiita. [Ilkka Kanerva: Tämä oli hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Jos tässä joku on kupla, niin kyllä hallituksen työllistämistoimet ovat kupla. Itse ihmettelen edustaja Adlercreutzin puheenvuoroa, että ”emme ole saaneet vielä läpi kaikkia työllisyystoimia”.

Ja jos katsoo hallituspuolueiden omia sanomisia: Ensinnäkin edustaja Sipilällä mahtava lista — pistäkää se toimeen. Ministeri Ohisalo, vihreiden puheenjohtaja,  on  puhunut an-siosidonnaisen porrastuksesta — pistäkää se toimeen. Ministeri Kulmuni on puhunut paikallisesta sopimisesta — pistäkää nämä toimeen.

Ei Suomella ole aikaa odottaa. Meillä on paljon ihmisiä työttöminä tällä hetkellä, jotka vaativat työpaikkoja. Antakaa ne heille.

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, te entisenä ministerinä tiedätte sen, että päätökset eivät tule voimaan eikä tuloksia tule nyt ja heti. Sen takia joku voisi sanoakin, että te harjoitatte populistista mielikuvapolitiikkaa luomalla kuvan, että työpaikkojen olisi pitänyt tulla jo nyt, vaikka hallituksen budjettiesitystä ei ole edes eduskunnalle esitelty.

Puhemies! Pohjois-Suomessa on vireillä 5 miljardin euron edestä erilaisia investointisuunnitelmia. Sehän on valtava määrä. Osa niistä on yva-vaiheessa ja osa on pitkällä suunnittelussa. Minä uskon, että ainakin merkittävä osa niistä toteutuu sekä bioteollisuuteen, kaivosteollisuuteen että tuulivoiman tuotantoon.

Hallituksen panostukset työllistämiseen, pienituloisempien aseman parantamiseen, perusväylänpitoon, koulutukseen ja turvallisuuteen — nehän lisäävät kansalaisten luottamusta omaan talouteen ja sitä kautta lisäävät halua investoida ja kuluttaa, ja se vie eteenpäin myöskin tätä Suomen työllisyystilannetta.

Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla kokoomuksen suunnalta tämä, että kauniit puheet eivät riitä, tarvitaan tekoja. Verrataan nyt työllisyyskehityksen kannalta aivan keskeistä asiaa, koulutusta. Edellinen hallitus leikkasi rajusti koulutusmäärärahoja. Tämä hallitus on lisäämässä koulutukseen 256 miljoonaa vuositasolla. [Ben Zyskowicz: 2 miljardia, sanoi pääministeri!] Eli suunta on korjattu. Suunta on korjattu, ja se on toinen kuin edellisellä hallituksella.

Viittaisin myöskin siihen, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Hetemäen mukaan, jos työllisyys-, työvoimapolitiikka, palkkatuki ja yksilölliset toimet olisivat yhtä tehokkaita kuin Ruotsissa, meillä olisi melkein [Puhemies koputtaa] 300 000 työpaikkaa lisää, monta kymmentä Hartwall-areenallista lisää ihmisiä töissä.

Arvoisa puhemies! Täällä on kokoomus perännyt tänään julkisen talouden tasapainon puolesta, ja aivan niin kuin hallitusohjelmassa lukee, julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Siihen keskusta on sitoutunut, ja siihen tämä hallitus myös on sitoutunut. Mutta minkä takia tämä haaste meillä nyt on edessä, niin ennen kaikkea se johtuu siitä, että vuodesta 2011 alkaen kokoomuspuolueen johtaessa tämän maan hallituksia niin pääministeri Kataisen kuin pääministeri Stubbin johdolla velkataakka on ollut valtava, ja sitä velkataakkaa keskustan johdolla, pääministeri Sipilän johdolla viime kaudella ruvettiin kuromaan. Tehtiin vaikeita päätöksiä, ja lopulta nyt ollaan siinä tilanteessa, että me vihdoin voimme tehdä satsauksia, että joka ikiselle ahkeralle suomalaiselle mahdollistetaan parempi huominen. Ja mitä tulee niihin laskelmiin, mitä valtiovarainministeriö on tehnyt siitä, että 70 prosenttia suomalaisista hyötyy tästä budjetista, niin kyllä minä uskon poliitikkona valtiovarainministeriön laskelmiin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Annan vielä puheenvuorot edustajille Kopra, Piirainen ja Marttinen, ja sen jälkeen ministerit, ja sitten mennään puhujalistaan.

Arvoisa herra puhemies! Kuulin tänään työmatkalla tänne tullessa miehestä, joka teki paineen alla kovasti töitä, väsähti, paloi loppuun ja joutui tukien varaan. Kului vuosi, toinen — mitä pidemmäksi aika meni, sitä vaikeampi oli saada töitä. Kuulin myös pienestä yrityksestä, jossa haluttiin kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Toimitusjohtaja kysyi väsähtänyttä miestä töihin. Hän näki miehessä potentiaalia. TE-keskus myönsi yritykselle vuodeksi palkkatukea miehen työllistämiseen. Tuki mahdollisti sen, että yrityksellä oli kaksi vuotta aikaa saada mies täyteen työkuntoon. Vastuuta annettiin pikkuhiljaa. Nyt yrityksellä on erittäin sitoutunut, motivoitunut, kokenut avainhenkilö, joka kantaa laajasti vastuuta. Mikä oli ratkaisevaa? Se oli palkkatuki. On hienoa, että hallitus [Puhemies koputtaa] on luvannut helpottaa palkkatuen saamista.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksen teksti alkaa lauseella ”Vahva valtiontalous on köyhän paras turva”. Vuosina 2016, 2017 ja 2018 Suomen talous oli vahvalla kasvu-uralla johtuen pääosin hyvästä kansainvälisestä suhdannetilanteesta. Työllisyysaste nousi, mikä on erinomainen asia. Mitä viime hallitus sitten päätti? Hallitus päätti suurista veronalennuksista, 1,4 miljardin euron edestä, ja nämä euromääräisesti tietysti kohdentuivat suurituloisille enemmän. Valtiontalous vahvistui siis kolmen vuoden ajan, mutta se nousu ei pienituloisten arjessa kovinkaan positiivisesti näkynyt. Keskiarvopalkkoihin nähden pienituloiset, muun muassa ahkerat kuntatyöntekijät, menettivät lomarahojaan. Heidän työaikansa piteni, eikä siitä saanut korvausta. [Matias Marttinen: Ne kompensoitiin!] Perusturvan varassa olevien toimeentuloa leikattiin. Aktiivimalli vei ahkeriltakin työnhakijoilta leipää suusta. Opiskelijat, jotka kanssa kuuluvat valtaosin pienituloisiin, kokivat edellisten vuosien kasvun niin ikään leikkauksena opintotukeensa. Köyhä yksinhuoltajakin ihmetteli Suomen vahvistuvan talouden tuomaa niin sanottua turvaa — tulikin leikkausta toimeentuloon, lapsilisiä leikattiin ja niin edespäin. Summa summarum: Se oli edellisen hallituksen näkemys siitä köyhän turvasta. Velkaantuminen ei ollut ongelma, kun veronalennuksia annettiin. Liian suurta alijäämää paikattiin sitten leikkaamalla pienituloisilta. Ne ovat arvovalintoja.

Nykyisellä hallituksella, Rinteen hallituksella, on toisenlainen näkemys: näkemys, jossa pienituloisemmallakin on hyvä olla ostovoimaa. Sen takia hallitus tekee useita perustoimeentuloa vahvistavia toimia. Näin myös laaja joukko ihmisiä, jotka ovat näistä viime kauden leikkauksista kärsineet, voivat ostaa hieman enemmän tuotteita ja palveluja siitä lähiruokakaupasta tai apteekista tai joltain muulta lähiyrittäjältä. Se vahvistaa myös monen pienyrittäjän tilannetta ja mahdollisuutta ehkä jopa työllistää sopivan osaamisen omaava työtön. Uskon, että se näkyy myös pienyrittäjien lompakossa, koska 70 prosentilla ostovoima tulee nousemaan.

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen kauppa ja markkinat ovat epävarmassa tilassa johtuen kauppasodan vaikutuksista ja muun muassa brexitistä. Protektionistiset toimet ja epävarmuus päätalousalueiden talouskasvusta ovat heikentäneet luottamusilmapiiriä ja vaimentaneet maailmankaupan kasvua. Tämä talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen vaikuttavat totta kai myös meillä. Olemme riippuvaisia kansainvälisestä kaupasta. Markkinoiden hiipuminen tuo isoja haasteita talouden ja työllisyyden parantamiseen. Siksi onkin tärkeää, että me kaikki olemme mukana edistämässä maamme onnistumista muun muassa näissä työllisyyshaasteissa. Ja hanskoja ei ole heitetty tiskiin — toisin kuin muistaakseni edustaja Heinonen aiemmin päivällä välihuudossaan tokaisi. Älkää heittäkö, kokoomus, tekään hanskojanne. Ja perussuomalaiset, hankkikaa jostain hanskat.

Arvoisa puhemies! Hallitus on julkistanut hallitusohjelmassaan tavoitteensa ja onkin ottanut jo vahvasti otetta tulevasta. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan suunnataan resursseja, ihmisten toimeentuloon suunnataan resursseja, infran rakentamiseen ja koulutukseen sekä osaamisen kehittämiseen ja tutkimukseen kohdennetaan resursseja. Tehdään enemmän elvyttävää talouspolitiikkaa sekä ongelmia ennalta ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Rinteen hallitus on todellakin tekemässä erilaista politiikkaa, ja se ymmärretään, että kokoomuksessa kymmenen vuoden leikkauspolitiikan jälkeen se ihmetyttää ja epäilyttää. Vaikka leikkasihan tämäkin hallitus, tai on leikkaamassa, 120 miljoonaa euroa yritystuista. Myöskin kokoomus ja perussuomalaiset käsittääkseni ovat olleet sitä mieltä, että myöskin yritystuista on syytä katsoa leikkauksia, mutta viime kaudella niitä ei kuitenkaan tehty vaan leikkaukset tehtiin pienituloisilta — ei edes parafiinisestä dieselöljystä.

Arvoisa puhemies! Rinteen hallitus on saanut talouspoliittiseen suuntaansa vahvan tuen monilta talousosaajilta. Valtiovarainministeriön parhaat asiantuntijat ovat käytössä. Poliittiseen valmisteluun on rekrytoitu parhaat voimat. Vastasyklisellä talouspolitiikalla otetaan kansainväliset haasteet vastaan ja panostetaan työllistäviin toimiin kaikin keinoin. Tuen vahvasti tätä uutta suuntaa.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä vaaditaan Suomelle rohkeaa ja tekoihin kykenevää hallitusta. Se on täällä ollut jo reilu kolme kuukautta. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Saatatte hieman yllättyä, sillä en aiokaan nyt tuoda julki laajaa epäluottamustani tätä hallitusohjelmaa kohtaan. Teen sen vähän myöhemmin. Sen sijaan keskityn erääseen työministerin toimialaa koskevaan yksityiskohtaan, nimittäin tähän palkkatukiasiaan — jota nyt yleisesti ottaen me kaikki täällä salissa pidämme suht hyvänä asiana. Kun te kehitätte sitä, niin onko nyt niin, että painopiste on jatkossakin samalla tavoin kuin edellisellä hallituskaudella yksityisen sektorin työpaikkojen palkkatuessa, vai onko tarkoitus siirtyä korostamaan julkisen sektorin työpaikkoja? Kävin nimittäin eilen työvoimaviranomaisten kanssa keskustelua aiheesta, ja sieltä tuli selkeä tieto, että he valmistelevat jo asiaa sitä suuntaa silmällä pitäen, että jatkossa palkkatuettu työ on julkisella sektorilla. Jos näin on, niin silloin tässähän on kysymys ennemminkin sosiaalipolitiikasta eikä työllisyyspolitiikasta ja tällä ei ole julkisen talouden tasapainoa parantavaa vaikutusta, [Puhemies koputtaa] mutta jos tämä tieto on väärä, niin pyydän, että oikaisette sen tuonne kentälle, ettei tehdä turhaa, väärää työtä.

Arvoisa puhemies! Täällä on opposition suunnalta esitetty erilaisia lukuja viime kauden työllisyyspolitiikasta. On esitetty 140 000:ta, on esitetty 130 000:ta, edustaja Satonen mainitsi tämän luvun, ja muistaakseni kun tässä salissa aikaisemmin tilastoihin vedottiin, saatiin 80 000 vakinaista työpaikkaa. Että on aivan turha puhua 140 000 työpaikasta.

Ja sitten, kun kulkee tuolla kentällä ja kyselee ihmisiltä, että miten te olette työllistyneet, niin 2—4 tuntia viikossa ja katsotaan työlliseksi. Ei sillä tule toimeen. Täytyy saada työstä oikea palkka. [Juha Sipilän välihuuto] Elikkä kyllä me voimme näitä tilastoja vääristellä.

Mutta haluan vielä nostaa toisen asian, minkä edustaja Hoskonenkin nosti tuossa, elikkä aluehallintoviraston luvitukset seisovat tällä hetkellä. Elikkä siellä on useitten miljardien edestä tällä hetkellä [Puhemies koputtaa] rakennuslupia ja [Puhemies koputtaa] tämä pitää saada nyt vireäksi, sieltä tulee työllisyyttä alueille. [Ben Zyskowicz: Tämä ei ollut Harakan listassa! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Voihan se olla hallituksen listalla!]

Arvoisa puhemies! Juuri tänään taloustieteilijät ovat puhuneet siitä, että nyt on harrastettava elvyttävää politiikkaa, mitä pääministeri Antti Rinteen hallitus on juuri tehnyt. On oikea aika sille tässä suhdannetilanteessa.

On pakko sanoa tässä, että tässä aktiivimallivälikysymyksessä on kaksi ydintä. Yksi ydin on nimenomaan tämä, että keppiä pitäisi lisätä työntekijöiden suuntaan. Se toinen kysymys on hieman hämärä tässä mutta rivien välistä on kuitenkin luettavissa: Tässähän on sisäistä kamppailua kokoomuksen sisällä. Jos minä olisin laatinut tämän välikysymyksen, niin minä olisin jättänyt työperäisen maahanmuuton sieltä pois, jolloin olisin saanut perussuomalaiset mukaan allekirjoittajiksi. Mutta koska tämä on sisäinen kamppailu, niin se työperäinen maahanmuutto lisättiin sinne, ja tässä näkyy, että kokoomuksen sisällä käydään valtakamppailua ensi kesän puoluejohtajan paikasta. [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Annetaan puheenvuoro edustaja Kalmarille tässä vaiheessa, sitten pääministerille. [Ilkka Kanerva: Missä on rauhanvälittäjät? — Naurua]

Arvoisa puhemies ja arvoisat kollegat! Myös osaltani surunvalittelut Kuopioon ja voimia, jaksamista sinne.

Sitten tähän kokoomuksen välikysymykseen. Tämä on tussahdus, tämä on ennenaikainen tussahdus tämä kokoomuksen välikysymys. [Janne Heikkinen: Ennaltaehkäisevä!] Ensi viikollahan hallitus tuo sitten näitä toimenpiteitä ja määrärahojen puitteissa olevia toimia esille ja niistä pääsemme keskustelemaan. Ehkä tässä voi oppositiota ja kokoomusta kiittää siitä, että pääsemme nyt lämmittelemään näitä keskusteluja jo tässä vaiheessa.

Keskustavetoinen Sipilän hallitus sai aikaan todellakin, kuten on todistettu tänään moneen kertaan, noin 140 000 uutta työpaikkaa, ja sitten Suomen taloutta saatiin suosta hyvinkin nostettua niillä toimilla. Se oli kova tavoite: 68 prosentista työllisyysaste piti nostaa 72:een. Harva siihen uskoi. Siinä onnistuttiin ja menestyttiin, ja varmaan historiankirjat myöhemmin pääministeriäkin tästä asiasta vielä tulevat muistamaan. Kaikkinensa Sipilän hallituksen ohjelmassa oli noin kymmenen kohdan ohjelma työllisyystoimenpiteistä ja siellä noin 70 erilaista toimenpidettä, millä työllisyyttä nostettiin ja työttömyyttä alennettiin.

Rinteen hallituksen ohjelmassa on nyt kanssa kova tavoite näissä olosuhteissa tavoittaa 75 prosentin työllisyysaste, mutta eihän se vielä riitä. Meidän täytyy saavuttaa pohjoismaista työllisyysasteen tasoa. Se on vielä kovempi. Lähemmäs 80:tä tulisi tavoitella tässä. Hallituksen esitykset julkisen talouden osalta ovat, että julkinen talous on tasapainossa 2023, ja näihin kohtiin ja näihin selkeisiin tavoitteisiin me keskustalaiset olemme hyvin selkeästi myös sitoutuneita.

On syytetty nyt hallitusta sitten siitä, että täällä ei olisi niitä keinoja, mutta kyllähän täältä niitä löytyy jo nytkin. Sinänsä tämä 60 000 uutta työpaikkaa vuoteen 23 mennessä voi olla vähän vähäinen määrä. Se voi olla vaikka 70 000:kin sitten kun se tavoite tarkistetaan, kun budjettia rakennetaan. Hallitus ei kyllä sulje mitään työllisyyttä parantavia toimenpiteitä tästä pois. Puolet näistä toimenpiteistä tullaan nyt esittelemään vuoden 20 budjettiriiheen mennessä, ja todellakin tässä tulevassa ensi viikon budjetissa on 25 toimenpidettä jo tällä hetkellä olemassa.

Tässä muun muassa kokoomuksen edustaja Jukka Kopra esittelikin näitä jo hyvin ansiokkaasti omasta listastaan, mutta siinä oli aika pitkälle samoja asioita, mitä hallituksen listassa on, eli paikallisen sopimisen edistäminen, palkkatyön käytön uudistaminen, työvoimapalvelujen kuntakokeilut... — Tähän minä pysähdyn siinä mielessä, että meillä Pirkanmaalla on tehty hyviä kuntakokeiluja, ja minun mielestäni tämän hallituksen ote on nyt siinä mielessä parempi, että juurikin työvoimapalvelut ovat tärkeä osa myös kuntien elinkeinopalveluja, että annetaan niitten kuntienkin olla mukana vahvasti työvoimapalvelujen ja elinkeinotoimen osalta. — Rekrytointikokeilu ja ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottaminen, työttömyysturvan, työvoimapalveluiden sekä työvoimavelvoitteiden uudistaminen, työnhakuun kannustaminen, osatyökykyisille suunnatut työkykyohjelmat, työttömien niin sanotun eläkeputken ikärajan nostaminen vuodella 61:een ja sitten ulkomaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden maahan jäämisen helpottaminen, eli me emme tässä kyllä pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. Mutta yhtä lailla meillä on kuitenkin sitten esimerkiksi maa- ja metsätalouteen tulevan työvoiman tarve suunnaton, ja sitä varten muun muassa tässä ohjelmassa on myös kausityöntekijöitten saamisen helpottaminen, myös kausityöntekijöitten työpaikan mahdollinen siirtäminen toisiinkin työtehtäviin. Eli pitkä luettelo näitä toimia, plus sitten tätä autetaan kyllä vahvasti sillä, mitä yritystoiminnan edistämiseen tulee, eli tuplapoisto, innovaatiotuen lisääminen ja nämä. Tässä on erittäin hyviä toimenpiteitä hallitukselta pitkä litania, ja me varmaan näihin kovastikin vielä sitoudumme ensi viikolla ja ennen joulua käymme näitä asioita lävitse.

Eli vielä täytyisi oikeastaan kiittää, kun kokoomuksen edustajat ovat oppositiosta hallitukselle tukeaan melkein yhteen ääneen julistaneet, että he ovat järkevien työvoimatoimien tukena kaikissa hallituksen toimissa, niin mistäs me tänään sitten oikein keskustelemmekaan.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Rinne mainitsi aivan oikein luettelomaisesti muutamia investointeja, joita viime aikoina on tapahtunut, pieniä ja isompia, eri puolille Suomea. Tärkeää olisi nyt huomata se, että tässä maassa on investointipotentiaalia. Meihin luotetaan, että investointeja tulee. Kuten edustaja Juha Sipilä omassa puheenvuorossaan sanoi, juuri tämä byrokratian purku on se ydinasia, joka mielestäni oli halvin tapa investoida ja halvin tapa saada uusia työpaikkoja.

Otan yhden esimerkin. Ilomantsi on edelleen hakenut, jo lähes kolmen vuoden ajan, erään pienen sillan rakennuslupaa, että elinkeinotoiminta lähtisi viriämään. Paperit ovat seisoneet aluehallintoviraston pöydällä, en tiedä edes miten pitkään — pienen, vähäpätöisen sillan lupa. Miksi valtion byrokratia jarruttaa investointia? Mitään perustetta tällaiselle jarrutukselle ei ole, mutta siitä huolimatta ne paperit siellä seisovat. Kysytty on sen kymmenen kertaa, ei tule mitään vastauksia. Tällaiseen pitää tulla muutos. Tämän halvempaa työllistämiskeinoa ette tästä maasta, arvoisat kollegat, löydä. Sen tiedän ihan varmasti.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ministeri Harakka, 2 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Pakko jatkaa tästä edustaja Ranteen ”empatiapuheesta”. Rohkeutta rakastaa, rohkeutta puolustaa heikompaa, rohkeutta olla oikeudenmukainen — valitettavasti ne eivät taida olla tällä hetkellä kovin mediaseksikkäitä ominaisuuksia politiikassa. On oltava realistinen, pragmaattinen ja järkevä. Mihin me olemme unohtaneet empatian, kyvyn ottaa huomioon toisen ihmisen, kyvyn asettua toisen ihmisen asemaan? Miina Sillanpään päivänä tämä on mielessäni.

Miina oli ensimmäisten naisten joukossa, jotka valittiin eduskuntaan ja ensimmäinen naisministeri. Hän puolusti naisia, joilla oli avioton lapsi. Hän puolusti naisia, jotka tekivät orjatyön kaltaisissa työsuhteissa työtä. Hän puolusti lapsia, joilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mihin perheeseen he syntyivät. Hänellä oli rohkeutta ja tahtoa tehdä Suomesta parempi paikka, jossa jokainen sai apua ja tukea yhteiskunnan tukiverkostosta. Hän oli luomassa hyvinvointiyhteiskuntaamme, ja häntä voidaan oikeutetusti pitää yhtenä hyvinvointiyhteiskuntamme äitinä. Hänellä oli rohkeutta puolustaa vanhuksia ja huolehtia heidän turvastaan aikana, jolloin naiset tekivät jo töitä ja joille omien vanhempien hoitaminen oli haasteellista heidän tullessaan vanhuusikään.

Nyt meille yritetään syöttää ovista ja ikkunoista arvomaailmaa, joka perustuu kurilliseen taloudenpitoon, siis rahaan ja maksimaaliseen voitontavoitteluun. On leikattava ja tehostettava julkisen sektorin toimintoja. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on vastuutonta, jos menoja ei karsita tarpeeksi. Mikä siinä on vastuutonta: Se, että halutaan pitää huolta niistä, jotka ovat heikommassa asemassa? Se, että halutaan turvata lapsille koulutus ja päivähoito? Se, että halutaan määrittää hoitajamitoitus, jolla voidaan taata jokaiselle hoitoa vanhuuteen? Se, että halutaan parantaa työttömien mahdollisuutta työllistyä?

Ymmärrän, että taloudesta on pidettävä huolta, mutta samalla tarvitsemme myös empaattisuutta päätöksentekoon. Ilman empaattisuutta me emme näe kokonaisuuksia ja me emme kuule heitä, joita päätökset koskevat. Meidän taloutemme ei ole kunnossa, koska olemme vuodesta toiseen uhranneet kaiken markkinavoimille. Markkinavoimille, joista kaikki voitto on laitettu palvelemaan osakkeenomistajaa. Siitä on unohdettu kaikki muu, niin työntekijät, esimiehet kuin asiakkaatkin. Pienelle porukalle on kerätty kaikki, mitä kerättävissä on. Se on johtanut suuruudenhulluuteen, suuruuden tavoitteluun, johon ei enää usko edes kaikki osakkeenomistajat.

Tarvitsemme myös rohkeutta talouspolitiikassa. Rohkeutta muuttaa suuruuden ihannointia niin, että voimme hoitaa myös ne heikommat emmekä vain tavoittele maksimaalista voittoa. Vahvan tehtävä on puolustaa heikompaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja vielä edustaja Marttinen.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Lintilä on täällä puhuessaan todennut, antanut ymmärtää, että tämä sivukulujen kasvu ensi vuonna ikään kuin ei nyt kuulukaan hallitukselle. Tietysti tätä vähän ihmettelen siinä mielessä, että porilainen insinööri kun tulee töistä kotiin ja hän, ministeri Lintilä, ensi vuonna saa palkkakuitin, niin ei hänen tarvitse välittää siitä, että mistä syystä johtuen hän saa vähemmän käteen kuin tänä vuonna. Se on teidän tehtävänne huolehtia siitä, hoitaa veropolitiikkaa, tuoda tähän taloon budjetti, jolla tästä pidetään huoli.

Veronmaksajain Keskusliitto on tehnyt laskelman siitä, että tämä sivukulujen nousu johtaa siihen, että keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy ensi vuonna, ja tämä on fakta. Vai väitättekö, ministeri Lintilä, että ensi vuonna tosiaan tämä porilainen insinööri saakin saman verran käteen kuin tänä vuonna? Olenko ymmärtänyt nyt jotain väärin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt annetaan ministereille mahdollisuus vastata. Ottaako ministeri Lintilä? 3 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on ollut sanalla sanoen mielenkiintoista seurata. Ei voi välttyä siltä mielikuvalta, että kokoomuksen silmissä vain niin sanottu kepittävä työllisyyspolitiikka olisi uskottavaa. Onneksi joukossa on edustaja Risikon kaltaisia puheenvuoroja, jotka luovat vähän toivoa siihen, että sellainen laaja työllisyysajattelu löytyy myös kokoomuksen nurkista.

Meillä on samaan aikaan tilanne, jossa yhä useampi nuori ajautuu työkyvyttömyyseläkkeelle, ja sieltä on ikävä kyllä nykyisin hyvin vaikeaa päästä pois. Me tiedämme, että nuorten työkyvyttömyyden syynä ovat useimmiten mielenterveyden ongelmat, tämä on totta jopa 80 prosentissa tapauksista. Tämä on aivan hälyttävä kehitys, ja siitä meidän kaikkien tulisi olla huolissamme.

Entistä ahtaammalle ajaminen ei auta niitä nuoria, jotka eivät nykyiselläänkään jaksa. Sen takia työkykyyn panostaminen, mielenterveyden vahvistaminen ja osatyökykyisten mahdollisuuksien parantaminen on kestävää ja inhimillistä työllisyyspolitiikkaa, ja olen tosi iloinen, että meillä on hallitus, jossa tällainen laaja työllisyyspoliittinen ajattelu on vallassa. [Ben Zyskowicz: Toteutuuko terapiatakuu ensi vuoden budjetissa, edustaja Hyrkkö?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Harakka, 1 minuutti.