Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Riitta Kaarisalo sd) | Suullinen kysymys veronkevennyksistä (Tuomas Kettunen kesk) | Suullinen kysymys hallituksen tekemien leikkausten kohdentamisesta (Saara Hyrkkö vihr) | Suullinen kysymys koulutukseen kohdistuvista leikkauksista (Minja Koskela vas) | Suullinen kysymys valtionosuusjärjestelmästä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys hallituksen tekemistä talousuudistuksista (Saara-Sofia Sirén kok) | Suullinen kysymys veronkorotuksista (Miko Bergbom ps) | Suullinen kysymys talouskasvusta ja työllisyydestä (Anders Norrback r) | Suullinen kysymys hallituksen talouspäätöksistä (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys Itä-Suomen elinvoiman vahvistamisesta (Timo Vornanen tv) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra, vielä keväällä te vannoitte, että teidän vahtivuorollanne Suomi ei päädy EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. No niin vain kävi, että siellä me nyt olemme ihan etupulpetissa asti, vaikka SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman teitä keväällä kehysriihen jälkeen tästä varoitti. Koko hallituskauden olette toistaneet, että on pakko leikata. Silti viime kevään puoliväliriihessä te päätitte yhtäkkiä romuttaa valtion tulopohjaa miljardien veronkevennyksillä, jotka hyödyttävät vain kaikkein varakkaimpia. Oman ministeriönne arvion mukaan nämä päätökset syventävät julkisen talouden alijäämää miljardikaupalla. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, otatteko nyt vastuun politiikkanne tuloksista, ja kannatteko vastuunne siitä, että Suomi joutuu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Koko sen ajan, kun valtiovarainministerinä olen toiminut, olen tuonut esille hyvin voimakkaasti — monien mielestä liikaa, liian kielteisesti — meidän julkisen talouden ja valtiontalouden heikkoa tilaa. Se liittyy siihen, että meidän tulot ja menot ovat kroonisesti ja rakenteellisesti epätasapainossa. Sen lisäksi meillä ei ole tässä maassa ollut aitoa, reaalista talouskasvua todella pitkään aikaan, 17—18 vuoteen, mutta samaan aikaan meidän menot on edelleen rakennettu paljon paremman talouskasvun varaan. Tämä on se perusongelma.

Se, mitä tämä hallitus on pyrkinyt tekemään — paitsi säästämään niistä menoista, ja tässä me olemme kyllä onnistuneet — on, että me olemme pyrkineet tekemään sellaisia kasvutoimia, jotka vaikuttavat rakenteellisesti. Mutta kyllä, tilanne on ollut hyvin vaikea meidän vientimarkkinoilla, kauppapolitiikassa, Ukrainassa käytävässä sodassa ja niin edelleen. Tällä kaikella on vaikutuksensa Suomeen. Meidän uudistukset eivät mene hukkaan. Käyttötalouden menoja täytyy leikata tulevillakin kausilla. [Puhemies koputtaa] Tämä on päivänselvää. Tämä hallitus tekee parhaansa, ja minä ministerinä kannan vastuun tämän hallituksen talous- ja finanssipolitiikasta, [Puhemies koputtaa] ja hallitus kantaa kaikista päätöksistään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri Purra. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kaarisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuulimme tässä salissa teiltä, että te kannatte osaltanne vastuuta tästä tilanteesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ollut! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Teidän talouspolitiikkanne jäljiltä työttömiä on ennätysmäärä, konkurssit ovat 2000-luvun tapissa ja niin ihmisten kuin yritystenkin luottamus on pohjamudissa.

Jo kautenne alkaessa viittasitte kintaalla asiantuntijoiden kehotuksille, että leikkausten lisäksi pitää myös vahvistaa kasvun edellytyksiä ja huolehtia tulopohjan vakaudesta. Leikkaukset ilman kasvuvaikutusta heikensivät kotimarkkinoita, nostivat työttömyyttä ja supistivat taloutta, siis lisäsivät sitä alijäämää, jota nyt Brysselissä selitellään. Hallitus on syyttänyt kaikkia muita, vaikka menettely käynnistyi juuri teidän omien budjettiratkaisujen ja kasvua heikentävien toimien seurauksena.

Arvoisa ministeri Purra, eikö nyt olisi järkevää vahvistaa julkista taloutta ja perua kallis ja hyödytön yhteisöveron alennus?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä hallitus kantaa vastuun omista päätöksistään ja siitä, mitä se tekee, mutta minä tai tämä hallitus ei voi kantaa vastuuta edellisten hallitusten tekemistä päätöksistä. Tässä maassa hallitus toisensa perään, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, on vähät välittänyt julkisesta velasta ja on vähät välittänyt tuolla vaalikentillä siitä, mitä on luvannut äänestäjille. Ja valitettavasti katseeni tässä kääntyy erityisesti sinne vasemmalle. Se on nimenomaan sosiaalidemokraattista politiikkaa, [Timo Harakka: Katsokaa peiliin!] ja se nähdään tälläkin hetkellä teidän omasta vaihtoehtobudjetistanne, jonka te esittelitte. Käytännössä se nojaa ilmalle. Te olette hyväksyneet hallituksen tekemät säästöt suurimmalta osin, vaikka te olette niistä jokaista täällä vastustaneet, käytännössä kaikki meidän työelämäuudistukset ja monta muuta, ja tällä ilmalla te pelaatte siellä ja esitätte, että te muka ottaisitte vähemmän velkaa. Valitettavasti tämä ei ole uskottavaa, mutta oppositiolla on erivapauksia ja te olette siitä itse vastuussa.

Kunnioitettu herra puhemies! Eilen keskusteltiin opposition vaihtoehtobudjeteista, ja näköjään tänään tämä keskustelu jatkuu. Kun näistä puhutaan, niin kyllä tälle suunnanmuutokselle on kiire. Suomi ei mene eteenpäin, Suomi menee päin seinää, mutta vieläkään hallitukselta ei ole löytynyt nöyryyttä tosiasioiden tunnustamiseen. Etenkin valtiovarainministerin ylimielisyyskäyrä menee katosta läpi tänäänkin. Silmiinpistävintä kuitenkin oli eilen pääministerin poissaolo, mutta ei näytä häntä täällä tänäänkään näkyvän. [Eduskunnasta: Missähän se on?] Tiedetään, että pääministeri on eteläisessä Afrikassa.

Puhemies! Kaukomatkailu meni nyt Orpolla Suomen tulevaisuuden edelle. Pitäisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Keskustalle tärkeintä on muuttaa suunta, saada Suomi nousuun. [Oikealta: Ensimmäinen kerta, kun kepu ei pettänyt!] Suomi nousee tavallisten työtä tekevien suomalaisten varassa. [Puhemies koputtaa] Keskusta esittää keskituloisille vähintään 500 euron, jopa 1 000 euron veroalea. Ministeri Purra, sopiiko hallitukselle, että alennetaan suurituloisimpien sijaan keskituloisten verotusta, kuten keskusta esittää? [Jani Mäkelä: Sitä on alennettu jo!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettunen on erinomainen retorikko, mutta muistutettakoon nyt tälle salille ja kaikille katselijoille, että keskusta ei tässä vaihtoehtobudjetissaan näille uusille menoilleen ja veronalennuksilleen löytänyt lainkaan rahoitusta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Teidän vaihtoehtobudjettinne on vielä enemmän ilmassa kuin sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetti.

Tämä hallitus alentaa kaudellaan työn verotusta jopa 1,8 miljardia euroa. Se tarkoittaa sitä, että suurin osa, ylivoimaisesti suurin osa siitä kohdistuu pieni- ja keskituloisille työntekijöille, myös lapsiperheet saavat tässä erityistä parempaa veronalennusta. [Miapetra Kumpula-Natri: Kympin!] Sen sijaan siitä, mihin te jatkuvasti viittaatte mutta ette siihenkään suoraan, eli ylimpien marginaalien laskeminen 52 prosenttiin, asiantuntijat, IMF ja vaikkapa Ruotsin esimerkki kertovat, että se on aito kasvutoimi. Ja ymmärsin, edustaja Kettunen, että myös keskusta kantaa huolta siitä, että tässä maassa ei ole kasvua.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt tulee virallinen linja!]

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka on ollut huonosti ajoitettua, ja näyttää siltä, että myös kasvutoimet tulevat epäonnistumaan. Aloititte kauden, kun työllisyys lähti heikkenemään, sillä, että kiihdytitte laskusuhdannetta leikkauksilla, ette reagoineet rakennusalan kriisiin, ja nyt se kriisi on laajentunut myös muille sektoreille, ja työllisyystilanne on historiallisen heikko. Peritte Marinin hallitukselta ennätystyöllisyyden, ja nyt olette saaneet aikaan ennätystyöttömyyden. Se on jo melkoinen saavutus. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa]

Nyt yritätte vastata tähän tilanteeseen niin sanotuilla kasvutoimilla, joille ei löydy tukea, ei tutkimuksista, ei löytynyt aikaisemmin myöskään valtiovarainministeriöstä, kunnes jokin käänsi virkamiesten kannan. Voisitteko vastata aikaisemmin esitettyyn kysymykseen: oletteko valmiita perumaan tämän yhteisöveron alennuksen, kun sille ei ole onnistuttu uskottavia kasvuvaikutuksia toteamaan ja se tulee heikentämään Suomen julkista taloutta tulevina vuosina sadoilla miljoonilla euroilla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Viime viikolla te kyseenalaistitte VTV:n asiantuntijoiden arvovallan ja osaamisen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Tällä viikolla, jälleen kerran, te kyseenalaistatte valtiovarainministeriön virkamiesten osaamisen ja ammattitaidon. Teidän ryhmästänne jatkuvasti esitetään, että valtiovarainministeriössä virkamiehet tekevät jotenkin puolueellisia tai poliittisia päätöksiä. [Vasemmalta: Ihmeellistä!] Minä seison minun virkamiesteni takana ja luotan kyllä heihin. Poliittiset päätökset tehdään tietenkin poliittisesti hallituksessa.

Mitä tulee sitten siihen, että te sanotte, että me olemme tehneet myötäsyklisiä päätöksiä, niin voi kuinka monta kertaa olen tällä paikalla toivonut, että edellinen hallitus silloin, kun talous lähti nousuun, että se edes silloin olisi onnistunut tekemään muutaman pienen säästön, mutta ei, se peruutti jokaisesta, ja siihenkin VTV kiinnittää huomiota. Ja se on tämän hallituksen edessä. Me olemme joutuneet tekemään niitä toimia teidänkin edestänne.

Arvoisa puhemies! Taloudessa on lopulta kyse arvovalinnoista, ja vihreiden valinnat ovat erilaisia kuin Orpon hallituksen. Meidän valintamme on leikata ympäristölle haitallisesta toiminnasta ennemmin kuin koulutuksesta, varmistaa, että varakkaimmat osallistuvat oikeudenmukaisesti eikä esimerkiksi työntää lapsia köyhyyteen ja tehdä ilmasto‑ ja luontotoimia tänään sen sijaan, että lasku jää tuleville sukupolville.

Vihreiden vaihtoehtobudjetissa olemme jälleen kerran osoittaneet, että julkista taloutta olisi mahdollista vahvistaa aivan samassa mitassa kuin Orpon hallitus mutta ilman leikkauksia koulutuksesta ja lapsiperheköyhyyttä syventämättä. Ministerit puhuvat usein vaikeista päätöksistä. Kuvaavaa on minusta se, että tälle hallitukselle on ollut helpompaa tehdä päätöksiä, joilla yli 30 000 lasta työnnetään köyhyyteen, kuin leikata ympäristölle haitallisen toiminnan tukia.

Kysyn teiltä, ministeri Purra: millaisia taloudellisia vaikutuksia tällä arvovalinnalla voi olla pidemmällä aikavälillä, kun otetaan huomioon, että lapsena koetulla köyhyydellä voi olla erittäin kielteisiä vaikutuksia koko elinkaaren ajan, ja kun otetaan huomioon, [Puhemies koputtaa] että luonto‑ ja ilmastotavoitteissa epäonnistumiseen liittyy merkittäviä kustannusriskejä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen itsekin täällä monet kerrat sanonut, että olemme tehneet myös vaikeita päätöksiä. On ihan luonnollista ja inhimillistä, että tässäkin salissa eniten puhutaan niistä vaikeista päätöksistä, mutta samaan aikaan haluan korjata sen, että me olemme tehneet päätökset yli kymmenen miljardin kokonaisuudesta, jossa suoraa sopeuttamista on tällä hetkellä noin kuusi miljardia. Me olemme kohdistaneet niitä käytännössä kaikkialle.

Alueet, joihin ei ole kohdistunut minkäänlaisia toimia, liittyvät puolustukseen ja turvallisuuteen, [Vasemmalta: Vuorineuvoksille!] pääasiassa nimenomaan näihin, ja onneksi tämä sali ymmärtää, miksi. Samaan aikaan sosiaali‑ ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet voimakkaasti. Tämä hallitus on lisännyt hyvinvointialueille yli neljä miljardia jo tähän mennessä. Itse asiassa pelkästään nämä kulut — puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät, sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon ja sitten sen uskomattoman suuren valtionvelan korkomenoihin menevät kulut — selittävät sen, että me olemme vielä näin kovasti takamatkalla. Mikäli näihin laitettavat menot olisivat vuoden 2015 tasolla, niin meidän julkisyhteisöjen rahoitusasema lähestyisi jo tasapainoa tulevina vuosina.

Mutta kyllä, [Puhemies koputtaa] vaikeillakin päätöksillä on seurauksensa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta oli positiivista, että ensimmäisen kerran nyt te selvästi totesitte, että otatte vastuun tästä Suomen joutumisesta EU:n alijäämämenettelyyn, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä niitä vaivaa?] koska tähän mennessä olette syyttäneet aiempia päättäjiä ja aiempia päätöksiä. Ja jos asia olisi ollut niin, niin ettehän te esimerkiksi viime vuonna tässä salissa olisi perustelleet arvonlisäveron korotusta kesken vuotta sillä — te nimenomaan perustelitte sen sillä — että Suomen pitää välttää alijäämämenettely.

No, nyt olemme tässä. Olette vieneet Suomen sinne EU:n tarkkailuluokan etupulpettiin. Olette vieneet suoraan Suomen sinne. Kaikki nämä leikkaukset ja päätökset perustelitte sillä, että tämä pitää välttää. Ja nyt kysymys on se, kun otitte selvästi vastuun: Johtaako se johtopäätöksiin siitä, pitääkö jokin muuttaa, koska se kaikista suurin syy ja ongelma on se, että me olemme nähneet Suomessa heikoimmasta päästä olevan kasvun, heikoimman työllisyyskehityksen, heikoimmasta päästä olevan työttömyyskehityksen, uhkaamme tulla EU:n korkeimman työttömyyden maaksi? [Puhemies koputtaa] Mitä johtopäätöksiä nyt aiotte tehdä, kun Suomi joutui EU:n alijäämämenettelyyn vastoin teidän lupauksia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin puheenjohtaja Lindtman väittää, olen tuonut esille, että tässä maassa ei tehdä sopeuttamista ja julkisen talouden korjaamista Euroopan unionin takia vaan tämän meidän oman isänmaamme takia, sen takia, että me kykenemme tulevina vuosina huolehtimaan meidän hyvinvointiyhteiskunnasta, huolehtimaan niistä lukuisista menoista, joita hyvinvointiyhteiskunta Suomelle kuuluu tilanteessa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Demarit tekee politiikkaa tukipaketeilla!] jossa työikäisen väestön määrä vähenee koko ajan ja jossa samaan aikaan meidän demografinen kehitys viittaa siihen, että ikääntyminen tulee lisäämään esimerkiksi niitä sotekuluja. Tämä on syy, miksi tämä hallitus tekee näitä toimia. [Timo Harakka: Miksi siis työttömyys nousee?]

Edustaja Lindtman, minä tiedän, että te olette varmasti rehellisempi mies kuin te täällä kyselytunnilla annatte osoittaa. [Naurua] Minä tiedän, että te tiedätte, että minä kannan vastuuta tästä talous- ja finanssipolitiikasta mutta minä en voi kantaa vastuuta edellisten hallitusten toimista, en myöskään pääministeri Marinin hallituksen toimista. Meidän urakkamme olisi paljon pienempi, itse asiassa me emme olisi siellä alijäämämenettelyssä, mikäli teidän hallituksenne olisi tehnyt enemmän toimia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen vastaus, ministeri!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri, sanoitte, että kannatte vastuuta. Nyt jos kerrataan ne teidän hallitusohjelmanne keskeiset tavoitteet julkiselle taloudelle: Velkasuhde piti vakauttaa tämän vaalikauden aikana — ei toteudu. Alijäämän piti olla korkeintaan yksi prosentti — ei toteudu. Piti saada 100 000 uutta työllistä — ei toteudu.

Orpon—Purran hallituksen keskeisimmät talouspoliittiset tavoitteet eivät tule toteutumaan. Se tarkoittaa sitä, että hallituksen ohjelmalta ja työltä, siis siltä keskeiseltä sisällöltä, joka oli hallituksenne suuri projekti, on valitettavasti pudonnut pohja pois. Olisimme toivoneet, että olisitte tässä onnistuneet, koska tämä olisi ollut koko isänmaan etu. Valitettavasti näin ei ole käynyt. Kansalaisten luottamus talouteen on erittäin alhaalla, ja työttömyys on kasvanut.

Arvoisa valtiovarainministeri, kun tämä kerran on lopputulema työstänne ja hallituksenne työstä, niin mikä on johtopäätöksenne? Olisiko nyt johtopäätösten aika, [Antti Lindtman: Juuri näin!] ja jos on, niin minkälaisia johtopäätöksiä mielestänne hallituksen nyt tulisi tehdä tästä merkittävästä talouspolitiikan epäonnistumisesta, joka on Suomelle vakava paikka?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkonenhan ehdotti pääministerin eroa tuossa muutama päivä sitten, [Mikko Savola: Ei ole näkynyt pääministeriä!] mutta nyt ette ollut ihan niin suorasanainen.

Kyllä, teidän luettelemanne tämän hetken tulokset ovat juuri niin huonoja. Kerta kerran jälkeen valtiovarainministeriössä ja muuallakin Suomessa on jouduttu todistamaan sitä, että meidän lukumme ovat entisestään heikentyneet. Näin on tapahtunut monessa muussakin maassa. [Antti Lindtman: Mutta pahimmin Suomessa!] Esimerkiksi Saksassa ja jopa Ruotsissa tällä hetkellä kärvistellään esimerkiksi työllisyyden kanssa, ja tämä on juurikin totta.

Toinen asia on sitten se, mikä on hallituksen rooli näissä asioissa, että meidän vientimarkkinoilla on ongelmia, että Ukrainassa käydään sotaa, että meidän raja on ollut kiinni jo hyvin pitkään, että on ylipäätänsä rakenteellisia ongelmia, joita me pyrimme korjaamaan ja jotka ovat voimassa tässä maassa. Kuten eilenkin, te vihjailette jokaisessa puheenvuorossanne, että nämä ikävät asiat, joita meidän ympärillämme on ja tapahtuu, ovat hallituksen yksinomainen syy. Minä toivoisin, että mikäli tämä on teidän syytöksenne, [Puhemies koputtaa] niin tehkää se hieman suoremmin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kepu pettää aina!]

Arvoisa puhemies! Kaikki täällä salissa tunnistavat talouden heikon tilanteen, ja silti täällä käydään kummallista kilvoittelua siitä, kuka alentaa veroja eniten. Verotus ei ole mikään itseisarvo, mutta olen kyllä suoraan sanottuna ihmeissäni tästä tulopuolen sivuuttamisesta, kun se on talouden tasapainottamisen kannalta aivan keskeisessä asemassa.

On syytä varmaan muistuttaa, mitä niillä veroilla tehdään. Niillä rahoitetaan esimerkiksi koulutusta. Oikeistohallitus on jälleen pettänyt koulutuslupauksen ja leikannut koulutuksesta useita kertoja. 120 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen koulutukseen on kenties hävyttömin, ja myös SDP jättäisi omassa vaihtoehdossaan leikkauksesta voimaan jopa 100 miljoonaa euroa. [Sinuhe Wallinheimo: Ohhoh!] Me katsomme vasemmistossa, että koulutukseen panostaminen on välttämättömyys, joka maksaa itsensä takaisin.

Kysynkin valtiovarainministeriltä: kun hallitus kerran jatkuvasti väittää tavoittelevansa kasvua ja kun koulutus on tutkitusti kasvun ajuri, niin miksi te leikkaatte koulutuksesta ja samalla talouden elpymisestä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, kuka täällä salissa niitä veroja nyt sitten alentaa eniten, mutta te niitä ainakin nostatte eniten. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Vaihtoehtobudjetissanne se oli noin kuusi miljardia euroa. En uskalla edes ajatella, minkälaisia dynaamisia vaikutuksia sillä olisi yhteiskuntaan, työllisyyteen, yrittämiseen, tavallisiin ihmisiin, mikäli verotusta kiristettäisiin kuusi miljardia euroa.

No, mitä tulee sitten vasemmiston ajatteluun siitä, mihin tehdään minkäänlaisia säästöjä, ikään kuin koko tilanne tällä hetkellä yhteiskunnassa olisi aina täysin optimaalinen — esimerkiksi niin, että koulutuspolitiikassa kaikki on kunnossa, kunhan ei vain kosketa mihinkään — [Petri Huru: Rahaa tulee seinästä, eikä tartte maksaa takaisin!] niin välttämättä tämä ei ole aivan todellisuutta. Hallitus on juuri tehnyt uusia päätöksiä esimerkiksi aloituspaikkojen lisäämisestä tietyille korkeakoulualoille. Meillä on mielessä juuri sellaisia aloja esimerkiksi tekniikan puolella, joilla varmaankin on vaikutusta talouden kasvuun ja yhteiskunnan kehittymiseen. Sen sijaan välttämättä ihan kaikki alat eivät ole sellaisia.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Valtionosuusjärjestelmä kunnille on soten jäljiltä tällä hetkellä täysin epäoikeudenmukainen. Minä annan teille esimerkin: Hanko ja Hamina maksavat valtiolle puolitoista miljoonaa ja heidän veroprosenttinsa on yli yhdeksän prosenttia. Kauniainen saa valtiolta 22 miljoonaa ja heidän veroprosenttinsa on 4,7 prosenttia. Tämähän on täysin epäoikeudenmukaista, että joutuu riippuen kunnasta maksamaan tuhansia euroja enemmän. [Perussuomalaisten ryhmästä: Viime kaudella!]

Nyt te yrititte saada jo korjattua tämän systeemin. Se ei onnistunut. Miksi se ei onnistunut? Nyt te olette tänään ilmoittaneet, että jollain leikkaa ja liimaa -systeemillä te yritätte saada jotain tehtyä. Tämä on täysin väärin. Tämä pitää saada korjattua. Kertokaa minulle: miten te meinaatte korjata tämän? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja kuvasi hyvin sitä, miten rikki tämä meidän valtionosuusjärjestelmämme todellakin on. Siitä on kymmenen vuotta, kun se on edellisen kerran uudistettu, ja se meni rikki oikeastaan vielä pahemmin edellisen hallituksen aikana, kun tehtiin sote-uudistus ja nämä erot kuntien välillä kasvoivat aivan suunnattoman suuriksi.

Meidän olisi tässä uudistuksessa ollut mahdollista sitä maltillisesti korjata, ja haimme ja teimme pohjaesityksen. Meillä oli suurimmasta osasta kokonaisuutta yhteinen näkemys, mutta sitten se kulminoituu juuri siihen, että kun teemme kustannusneutraalisti uudistusta, jossa on voittajia ja häviäjiä, niin juuri nämä sote-erät, jotka mainitsitte, jotka selittävät myöskin näitä eroja, jotka kuvasitte, muodostuvat siksi vaikeaksi kysymykseksi. Niistä ei löytynyt tällä erää sopua.

Mutta tulemme ensi viikolla julkaisemaan kaikki laskelmat ja toivon, että niistä on hyötyä sitten tulevissa uudistuksissa. Tämä uudistus tullaan tarvitsemaan pitkällä aikavälillä, ja nyt me haemme sitä, josko pystymme pienemmillä askelilla tekemään ainakin jotain korjausliikkeitä.

Lisäksi olen tänään kutsunut koolle myöskin parlamentaarisen yhteistyön ihan laajempaankin kuntien tulevaisuuteen liittyvään keskusteluun. Meillä on haasteita sekä kuntien taloudessa että demografiassa ja on tärkeää, että keskustelemme yhdessä kuntien tulevaisuudesta laajemminkin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pienen ohikiitävän hetken verran vaikutti siltä, että valtiovarainministeri Purra ottaa vastuun tämän vaalikauden politiikasta ja Suomen ajautumisesta EU:n talouspolitiikan tarkkailuluokalle. [Naurua — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Mutta ei — jo seuraavassa hetkessä vastuu sysättiin taas edelliselle hallitukselle. [Sanna Antikainen: Uniper!] Ei ihme, vastuunkanto on vaikea laji, ja kun tulostaulu on niin armoton, tekee varmasti mieli väistää vastuuta: [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites meni Uniper?] Euroopan heikoin kasvu, ennätyksellinen valtionvelka, ja teidän vahtivuorollanne lähes 100 000 uutta työtöntä. Se on todella karu tulos tämän vaalikauden politiikasta. [Jani Mäkelä: Elvytyspaketti oli karu!] Itse asiassa tämä työttömyys on keskeisin syy sille, että Suomessa talous ei lähde kasvuun. Luottamuspula kalvaa meidän taloutta, ja ihmisten mielissä on työttömyyden pelko.

SDP haluaa palauttaa luottamuksen Suomen talouteen. Sen vuoksi me haluamme mieluummin helpottaa työllistymistä kuin irtisanomista. Me haluamme suunnata veronkevennykset ennen kaikkea pieni- ja keskituloisille. Meidän veropolitiikallamme suurin osa yrittäjistä hyötyy. Valtiovarainministeri Purra, milloin koittaa se hetki, [Puhemies koputtaa] jolloin te kuuntelette myös opposition esityksiä? [Sanna Antikainen: Kuunteletteko te VTV:tä?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kun olin Valtioneuvostonlinnassa kävelemässä istuntoon — siellä on televisioruutu, jossa on aina muutama teksti-tv:n otsikko — niin siellä tänään luki, että kuluttajien luottamus oli vahvistunut. En ole ehtinyt uutisia lukea tässä päivän mittaan, mutta otsikko ainakin mielestäni oli positiivinen. Vastaavasti eilenkö kerrottiin, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2021 suomalaiset aikovat käyttää jouluun hieman enemmän rahaa kuin aiemmin. Minusta nämä ovat ihan hyviä pieniä uutisia. [Suna Kymäläinen: Kodittomat ja lapsiperheet käyttävät kyllä varmastikin!]

Minulla ei ole mitään tarvetta vähätellä tätä vaikeaa tilannetta, ja mielestäni — puhun nyt ihan rehellisesti itsestäni — minä kyllä kannan tästä tilanteesta aika tavalla vastuuta ja olen tehnyt finanssipoliittisia päätöksiä, jotka eivät välttämättä poliittisesti ole pelkästään positiivisia. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ja sakset heiluu!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mekin mielellämme kuulisimme lisää pieniä ja suurempiakin positiivisia uutisia. Vanha viisaus kuuluu, että kerro totuus mutta rohkaise, ja sitä vanhaa viisautta kannattaisi kyllä tässäkin tilanteessa hyödyntää.

Suomen tilanne on hyvin vaikea. Työttömiä on ennätyksellisen paljon, palveluita ajetaan alas, ja Suomi on todellakin nyt ajautumassa EU:n tarkkailuluokalle. Eli kyllä sitä suuntaa pitää muuttaa, ja suunnan muuttaminen edellyttää, että tavalliset suomalaiset ihmiset laitetaan keskiöön ja että pk-yrityksille luodaan paremmat toimintaedellytykset.

Edustaja Kettunen kuvasi täällä jo aiemmin keskustan ajatusta kohdistaa veronkevennykset reilummin nimenomaan sinne tavallisille keskituloisille suomalaisille, mutta kysyn vielä yritysverotuksen uudistamisesta. Eilen kommentoitte, arvoisa valtiovarainministeri, varsin positiivisesti keskustan esitystä uudistaa yritysverotusta siten, [Puhemies koputtaa] että sisään jätettäviä voittoja verotettaisiin kevyemmin. Eikö tätä kannattaisi nyt yhdessä viedä eteenpäin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja alkuun kuvasi, niin kyllä näen itse myös, että meidän yhteiskunnassa ja ehkä poliittisessa järjestelmässä tietynlainen ongelma on myopia eli likinäköisyys siitä, että välttämättä sinne kauas eivät poliitikot aina jaksa katsoa — ehkä lähemmäksi seuraavia vaaleja, ehkä vaihtoehtobudjettia tai jotain muuta. Juuri siitä syystä me olemme tässä tilanteessa, että tämä hallitus joutuu näitä toimia tekemään ja niitä ei ole riittävästi aiemmin tehty.

Mitä tulee sitten tähän alijäämämenettelyyn, joka monessa puheenvuorossa on esiin nostettu, haluan huomauttaa sen, että komissio todellakin kaipaa sitä, että alijäämä saataisiin pienemmäksi. Tässä tilanteessa komissio todennäköisesti ei tule esittämään ainakaan suuria lisäsopeutuksia tälle hallitukselle. Ja mistä se johtuu? Siitä, että me teemme niitä jo muutenkin, joten tämän alijäämämenettelyn suurimmat vaikutukset todennäköisesti tulevat kohdistumaan seuraavalle hallituskaudelle. Siksi minä olen kuvannut, että se kymmenen miljardia sopeutustarpeeksi seuraavalle hallituskaudelle ei ole lainkaan liiallinen.

Mitä tulee sitten tähän keskustankin esiin nostamaan Viron veromallin tyyppiseen verotusratkaisuun, [Puhemies koputtaa] niin kyllä, sikäli kuin se kannustaisi investointeja, se on varsin hyvä suunta. Tällaisenkin valmisteluhan kestää pidempään.

Arvoisa puhemies! Olemme tehneet uudistuksia, joita aikaisemmin ei ole uskallettu tehdä tai saatu aikaiseksi. Ne ovat päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia eturyhmiä. Niillä ei saada nopeasti suosiota, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta suomalaisten palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

On rehellistä todeta, että yksikään ulkoinen seikka ei tällä hetkellä pelaa Suomen pussiin. Meillä on paljon ulkoisia haasteita ja niiden päälle vielä harteilla painavat vuosikausien tekemättömät rakenneuudistukset, ja niitä nyt tehdään.

Oppositio tarjoaa vanhaa reseptiä. Sillä reseptillä ei ole saatu kasvua 18 vuoteen. Samalla oppositio syyllistää, vaikka osa juurisyytä on juurikin näissä tekemättömissä rakenneuudistuksissa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Kysynkin valtiovarainministeri Purralta: voisitteko kerrata, miksi on aivan välttämätöntä, että Orpon hallitus on käynnistänyt tämän suunnanmuutoksen, ja mitä merkitsisi Suomelle ja suomalaisten tulevaisuudelle, mikäli palaisimme opposition ehdotusten mukaisesti vanhaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kun tuntuu, että vähän menee toistamiseksi, niin yhdistän tässä edustajan kysymyksen ja sitten tämän, mistä täällä oppositio moneen kertaan on puhunut eli tästä marginaaliverotuksesta ja siitä, miten se vaikuttaa.

Täällä eilen puheenvuoroissa kuvasin sitä, milloin Ruotsissa on näitä vastaavia uudistuksia tehty: 70-luvulla. Vuoden 76 vaalien jälkeen esimerkiksi lähti järkevä verokeskustelu Ruotsissa liikkeelle. Se vaikutti toki niin, että sosiaalidemokraatit hävisivät vaalit, mutta samalla tapahtui niin, että sosiaalidemokraatitkin Ruotsissa tulivat järkiinsä ja ovat kyenneet tekemään tällaisia uudistuksia siellä.

Ei se ole sattumaa, että Ruotsi on vauras maa. [Mauri Peltokangas: Suomessa vähän jäljessä!] Se ei ole sattumaa, että minun ruotsalaisella kollegallani on julkinen talous, jossa velkasuhde on nelisenkymmentä. Se ei ole sattumaa, että siellä on hyvin monenlaisia yrityksiä, yhteiskunta on monella tapaa kannustava ja hyvinvointiyhteiskunta samaan aikaan. [Timo Harakka: Siis Ruotsin tielle!]

Mutta monet asiat tässä Suomen mallissa... [Puhemies koputtaa] Meillä edelleen sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut kyllä ovat pohjoismaisella tasolla, mutta kun tulot eivät riitä, niin silloin meidän pitää juuri niitä edustajan peräänkuuluttamia uudistuksia tehdä. — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ruotsista sen verran, että se on melkoinen kirsikkapuu. Kannattaa sitten katsoa, mitä muuta sieltä löytyy, vaikkapa maahanmuuttopolitiikasta tai muualta, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] kun haetaan syitä Ruotsin menestykseen. [Välihuutoja]

Suomen talouden tilanne on vaikea, ja syyllisiä varmasti löytyy koko salista, ja niitä löytyy sen ulkopuolelta, mutta tällä hetkellä tämän yhteisen velkalaivan kapteeni on pääministeri Orpo ja perämies olette te, valtiovarainministeri Purra. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä perämies onkin!] Sen takia täällä puhutaan tänään teistä ja teidän politiikasta.

Teidän näkemyksenne siitä, miten tätä tilannetta korjataan, lienee hallitusohjelma. Tässä tilanteessa tulostaulu tosiaan näyttää siltä, että se ei toimi. Puolitoista vuotta aikaa teillä näillä näkymin olisi korjata tilanne. Nyt kysymys kaiken kaikkiaan on: Onko teillä rohkeutta valita toisin, katsoa näitä opposition budjetteja, miettiä niitä jo haitallisiksi osoittautuneita, tekemiänne päätöksiä, kuten vaikka bensaveron alennus, ja uudelleen harkita sellaisia, joilla ei ole näkyvissä mitään hyödyllisiä kasvuvaikutuksia ja jotka tulevat tosi kalliiksi, niin kuin vaikka yhteisöveron alennus? [Puhemies koputtaa] Onko teillä rohkeutta miettiä vielä uudestaan [Puhemies koputtaa] ja tehdä parempaa jälkeä loppukauden ajan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Hyvät edustajat, nyt edustaja Harjanteella on puheenvuoro.

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Eilen vaihtoehtobudjetissa itse asiassa kehuinkin tiettyjä vihreiden ehdotuksia, mutta samaan aikaan en ole ihan varma, otanko hirvittävästi ohjeita vastaan henkilöltä, jonka mielestä ruotsalainen maahanmuuttopolitiikka on äärettömän onnistunutta. [Naurua — Timo Harakka: Valikoivaa on!]

Kyllä, hallitusohjelma on se, jota me tässä erityisesti noudatamme, mutta haluan huomauttaa, että tuolla finanssipolitiikan puolella me olemme sen jälkeen joutuneet tekemään kolme kertaa lisää toimia. Tämä kertoo aika tavalla siitä hallituksen toimintakyvystä hyvin vaikeissa oloissa. Me olemme kolme kertaa neljän puolueen koalition hallituksessa kyenneet avaamaan ohjelman ja tekemään lisää toimia, kun niitä on vaadittu. Ja haluan huomauttaa, että edelleenkin komissio, IMF ja luottoluokittajat haluavat tätä samaa lisää, eivät tätä vähemmän, ja samaan aikaan teemme uudistuksia, jotka mahdollistavat kasvua. [Timo Harakka: Eli ei mitään muutoksia!]

Arvoisa herra puhemies! Oppositiopuheenjohtaja Koskela kertoi maassa olevan työttömyyskriisi. Me perussuomalaiset emme kuitenkaan ymmärrä, miten tämä vasemmiston esittämä veronkorotuspommi olisi minkäänlainen ratkaisu työttömyystilanteeseen. Riippumattomien asiantuntijoiden erittäin varovaisen arvion mukaan vasemmistoliiton vaihtoehto ajaisi jopa 65 000 uutta — uutta — suomalaista työttömyyteen — lisää köyhyyttä ja kurjuutta. Miksi te haluatte sellaisen tulevaisuuden suomalaisille?

Emme myöskään ymmärrä, miten SDP:n vimmalla ajamat kostoveron korotusesitykset rehellisille suomalaisille yrittäjille auttaisivat Suomea saavuttamaan kestävää talouskasvua.

Hyvä oppositio, ei tästä sosialismilla selvitä. Me perussuomalaiset emme hyväksy teidän veropommejanne, ne eivät meille käy. [Suna Kymäläinen: Tehkää jotain, että työpaikkoja syntyisi!] Siispä kysyn: ymmärrättekö te, työministeri Marttinen, näitä opposition esittämiä vaihtoehtoja? [Naurua]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! En kyllä ymmärrä, arvoisa edustaja. [Naurua] On totta kai hienoa, että me käymme keskustelua tässä salissa eri puolueiden vaihtoehdoista [Tytti Tuppuraisen välihuuto] — edustaja Tuppurainen, on hienoa, että me käymme keskustelua tässä salissa eri puolueiden vaihtoehdoista — mutta samaan aikaan teillä on myös todella vahva vastuu siitä, että pystytte esittämään uskottavia vaihtoehtoja ja ratkaisuita, joilla tässä hetkessä kasvunäkymää voitaisiin vahvistaa.

Samaan aikaan tiedämme myös sen, että nimenomaan suomalaiset ahkerat yrittäjäthän nostavat tämän maan tästä suosta, ja ennen kaikkea te SDP:ssä lyötte heitä veromoukarilla. Millä tapaa suomalaista pk-yrittäjää rohkaisee työllistämään lisää ja palkkaamaan lisää työntekijöitä, jos te niin merkittävästi kiristätte heidän verotustaan? Mikä se kannustinvaikutus siinä on, että kyllä, nimenomaan se suomalainen pk-yrittäjä maksaa tässä SDP:n vaihtoehdossa koko laskun, ja juuri heidän varassaan meidän talouskasvu on. Me teemme uudistuksia laajalla rintamalla, [Puhemies koputtaa] jotta nimenomaan suomalaiset pk-yrittäjät voivat tässä maassa menestyä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Äsken kyllä ministeri taisi puhua hieman puuta heinää, nimittäin SDP:n vaihtoehdossa suurin osa yrittäjistä hyötyy. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Ministeri Purra, tämä tarkkailuluokalle joutuminenhan kertoo juuri siitä, että teidän saksipolitiikkanne ei toimi. Se, mikä kasvaa, on työttömyys, velka, pahoinvointi, köyhyys, konkurssit.

Te olette leikanneet kaikkein pienituloisimmilta, ja te olette nostaneet tavallisen suomalaisen verotuksen korkeimmilleen kymmeneen vuoteen. Nyt kun te teette veronkevennyksiä, yllätys yllätys, te suuntaatte ne kaikkein rikkaimmille ja kaikkein varakkaimmille. Tosiasiassa teidän veronkevennyksistänne hyötyvät eniten vain ja ainoastaan 9 000 euroa kuussa tienaavat, kun taas samaan aikaan tavallisille opettajille, insinööreille, kaupan myyjille ja hoitajille jää vain murusia sinne lompakkoon.

SDP on esittänyt vaihtoehdon. Se on oikeudenmukaisempi ja reilumpi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Paitsi Tampereella!] Me keventäisimme pieni- ja keskituloisten verotusta, ja siinä, missä hallitus suosii varakkaimpia, olemme tavallisen suomalaisen puolella.

Puhemies! Kysyn nyt, ministeri: Minä kyllä kuulin, että te kovasti puolustelitte tätä kaikkein suurituloisimpien veronkevennystä, [Puhemies koputtaa] ja se on hieman hämmentävää. Miksi teille on niin tärkeää puolustella suurituloisimpien veronkevennyksiä? [Puhemies koputtaa] Miksette suuntaa sitä pieni- ja keskituloisille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus alentaa työn verotusta noin 1,8 miljardia koko kaudellaan [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuulitteko?] työtulovähennyksen kautta ja erilaisilla muilla instrumenteilla, ja nämä pääsääntöisesti kohdistuvat pieni- ja keskituloisille. Sen sijaan varsinainen kasvutoimi on niiden ylimpien marginaalien laskeminen 52 prosenttiin. Teidän puheenvuorossanne ikään kuin annetaan ymmärtää, että sen jälkeen nämä ihmiset eivät maksaisi tässä maassa enää veroa. 52 prosenttia lisäveroa tarkoittaa sitä, että nämä ihmiset edelleen maksavat kaikista lisäeuroistaan, esimerkiksi kun he tekevät lisää työtunteja tai ottavat toisen paikan vastaan ja ylenevät, yli puolet, 52 prosenttia, veroa valtiolle, kun samaan aikaan esimerkiksi IMF suosittelee, että nämä ylimmät marginaalit kannattaisi pitää korkeintaan 44 prosentissa. Mikäli ne ovat sitä ylempänä, niin sillä on vaikutuksia siihen talouden dynamiikkaan, työmarkkinoihin, kasvuun. Ja siellä Ruotsissa, johon mielelläni tässä asiassa taas palaan, nämä päätökset on tosiaan tehty jo aiemmin, [Puhemies koputtaa] ja siellä se oli aito kasvutoimi. Se arvioiden mukaan 80—120-prosenttisesti rahoitti itse itsensä. [Puhemies koputtaa] Sen sijaan pieni- ja keskituloisten veronalennukset, vaikka ne ovat tärkeitä, eivät rahoita itse itseään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. Nyt aika on käytetty.

Tack, ärade talman! Läget på arbetsmarknaderna och läget inom statsfinanserna gör att det är viktigare än någonsin att vi fortsätter att leta fram åtgärder för att stödja tillväxten.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme kipeästi talouskasvua. Suomella on monia vahvuuksia, ja meillä on osaamista. Tällä hetkellä talouden kannalta Suomen tärkeimpiä aloja ovat muun muassa metsäteollisuus, energia- ja teknologiateollisuus ja metalliteollisuus ja niin edelleen. Nämä ovat perinteisiä aloja, ja ne ovat meille tärkeitä, mutta tarvitsemme monipuolisen talouden, jotta emme ole riippuvaisia vain tiettyjen alojen menestyksestä. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa esimerkiksi yritykset panostavat paljon ideoihin, ja siellä aineettomat investoinnit eli brändit, data ja patentit ovat suuremmassa roolissa, ja siellä onkin mennyt verrattain hyvin.

Kysynkin ministeri Marttiselta: miten hallitus aikoo edistää sitä, että Suomi lisää kasvualoja ja sitä kautta vahvistaa työllisyyttä? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Tack, kiitos. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle oikein hyvästä kysymyksestä. Tämähän on siinä mielessä myös hyvin tärkeä aihe, mistä toivoisin, että eduskunta kävisi myös laajempaa keskustelua. Kyllä se uudistuva talous ja se, että meillä syntyy uusia innovaatioita meidän yrityksiin, vahvistavat taas vastaavasti Suomessa meidän tuottavuuskehitystä, joka on ollut valitettavasti liian heikkoa vuosien mittaan, ja vain vahva tuottavuuskehitys turvaa muun muassa sen, että meillä on tulevaisuudessa Suomessa teollisia työpaikkoja. Ilman vahvaa tuottavuuden kasvua käytännössä tämä kilpailukyvyn säilyttäminen ja sen vahvistaminen on hyvin haastavaa.

Tämän vuoksi, herra puhemies, hallitus panostaa kautensa aikana erittäin merkittävästi julkisiin tutkimus- ja tuotekehitysmenoihin, ja tämän lisäksi vielä meidän verotuksessa on käytössä erittäin hyvät ja houkuttelevat verokannustimet nimenomaan näiden yritysten omien tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kasvattamiseen. Me teemme myös aktiivista teollisuuspolitiikkaa, ja tuemme myös suoraan sitä, että uusia teollisia investointeja saadaan liikkeelle joka puolella Suomea.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vahtivuorolla Suomen työttömyys on ennätystasolla. Silti hallituksen edustajat syyttelevät täällä vasemmistoa siitä, että vaihtoehtomme vähentäisi työllisyyttä, sillä te uskotte, että sosiaaliturvaleikkausten peruminen vähentää työpaikkoja. Tämä logiikka on todellisuudelle täysin vieras. Se olettaa, että suomalaiset ovat vapaaehtoisesti työttöminä, että töihin noin vaan mennään. Oikeassa elämässä työllisyys ei määrity vain sosiaaliturvaleikkausten kautta, vaikka te niin vahvasti uskotte, eivätkä työpaikat synny köyhiltä leikkaamalla. Töihin ei noin vaan mennä, sen tietävät sadatuhannet suomalaiset työttömät.

Työllisyyden tasoon vaikuttaa olennaisesti myös työn kysyntä. Vasemmisto vahvistaisi pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, mikä tukee kulutuskysyntää ja työllisyyttä. Me palauttaisimme suojaosat, säätäisimme pitkäaikaistyöttömille työtakuun, vauhdittaisimme rakennusalan työllisyyden elpymistä ja satsaisimme koulutukseen.

Arvoisa ministeri Marttinen, uskotteko te todella, että sadattuhannet suomalaiset ovat vapaaehtoisesti työttöminä [Puhemies koputtaa] ja että heiltä leikkaamalla he työllistyvät? [Välihuutoja — Vasemmalta: Entäs 400 hoitajaa Etelä-Karjalassa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! En ole koskaan tässä salissa väittänyt, että yksikään suomalainen olisi vapaaehtoisesti työttömänä. Kukaan ei varmasti näin myöskään usko. Samaan aikaan, hyvät kansanedustajat, on myös hyvä muistaa se, että kuitenkin tässä salissa teemme päätöksiä tutkittuun tietoon nojautuen. Se on, kuulkaa, vähän niin, että vasemmisto-oppositio tuntuu valitsevan aina niitä papereita, joihin uskotaan, ja toisia taas vastaavasti ei, koska nämä ovat kuitenkin taas vastaavasti näitä ekonomistien tekemiä arviointeja ja laskelmia. [Välihuutoja vasemmalta]

Herra puhemies! Nyt on hyvä myös muistaa, hyvät kansanedustajat, että meillä on tapahtunut työllisyyden kasvussa käänne. Kaksi kuukautta peräjälkeen työllisten lukumäärä on lähtenyt kasvuun. [Arto Satonen: Aivan!] Vuoden takaiseen nähden työllisten määrä on kasvanut 25 000 hengellä, eli me näemme nyt ensimmäistä kertaa myönteistä kehitystä tässä markkinassa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] On myös todettava SDP:n kansanedustajille, että työllisyyskehitys lähti heikkenemään vuoden 2022 lopulla, jolloin siis Marinin hallitus vielä piti valtaa. [Timo Harakka: Tämä ei ole totta ollenkaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Meitä vaivaa veroilla näivetetty keskiluokka, jonka Orpon hallitus on unohtanut. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eihän ole! — Oho!] Siksi keskusta esittää verouudistusta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjää paperia!] jossa esimerkiksi opettajalle, tehdasduunarille tai erilaisille työtä ahkerasti tekeville suomalaisille voisi jäädä jopa tuhat euroa lisää käteen, koska talouden kasvu lähtee ihmisistä. Työ, yrittäjyys, vanhemmuus, vaurastuminen ovat keskustalle tärkeitä asioita.

Suomalaisille jää keskiverroin vähemmän käteen, ja se näkyy kotien varallisuudessa tällä hetkellä. Keskusta esittää täällä esimerkiksi perintö- ja lahjaveron korotonta maksuaikaa, varainsiirtoveron helpotusta, perhepakettia ja yhteisöverouudistusta, jopa yrittäjävähennyksen nostoa. Miksi hallitus tekee toisin?

Arvoisa rouva varapääministeri, miksi hallitus ei ota keskustan ehdotuksia tosissaan? Miksi te suhtaudutte jo toista päivää ylimielisesti näihin ehdotuksiin salissa? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni juuri hetki sitten kehuinkin monia keskustan ehdotuksia. Ongelma vain on se, että teidän vaihtoehtobudjetissanne niille ei ole löydetty rahoitusta. Te olette tehneet erilaisia veroveivauksia ja vähentäneet ja peruuttaneet sellaisia toimia, joita tuossa keltaisessa kirjassa ei edes ole ensi vuoden budjettiin. Hyvä keskusta ja edustaja Kemppi, tämä ei ole uskottavaa.

Ja voi, kuinka mielelläni itsekin olisin ollut näkemässä keskustan vaihtoehtopaperia silloin, kun hallitusta laitettiin kasaan, mutta ainoa, mitä te kykenitte tuomaan, oli tyhjä paperi. Teillä ei ollut pienintäkään halua tulla korjaamaan esimerkiksi sitä keskituloisen verotaakkaa. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Vaikka hallitus tekisi kaiken oikein, niin jos suhdanne on heikko, niin vaikutus kasvuun, työllisyyteen ja verotuloihin on alkuun hidasta. Tämä osittain myös siksi, että sopeutustoimien onnistuminen on samaan aikaan riippuvaista myös ulkoisista, hallitsemattomista tekijöistä. Vaikeiden sopeutustoimien rinnalla hallitusohjelmaan sisältyy myös arkea kohentavia ratkaisuja: omaishoidon tuen alarajaa ja perhehoidon palkkioita korotetaan, lapsiperheiden verotusta kevennetään, työtulovähennyksen lapsikorotus nousee selvästi, [Timo Harakka: Paitsi työttömillä!] ja ruuan sekä lääkkeiden arvonlisäveron alennus tukee erityisesti pienituloisia.

Arvoisa valtiovarainministeri: eikös ole kuitenkin niin, että velkaantuneisuus ja alijäämät tarkoittavat juuri sitä, että hallituksen täytyy samanaikaisesti tehdä leikkauksia, verotusmuutoksia ja kasvuhakuista politiikkaa — niin kuin hallitus tekee — vaikka se polarisoisi mielipiteitä ja olisi poliittisesti haastavaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, ja juuri se tästä tekeekin niin monimutkaista. Sellainen tilanne, jossa me voisimme keskittyä ainoastaan johonkin näistä edustajan luettelemista toimista, olisi paljon helpompi. Mutta samaan aikaan kun käyttötalouden menoja on välttämättä leikattava — ihan suoria menoleikkauksia, joita me emme tehneet jokaiseen budjettiin, joita me olemme päättäneet uusilla säästökierroksilla — niin samaan aikaan me olemme tehneet uudistuksia, jotka katsovat eteenpäin. Me olemme tehneet esimerkiksi vaikeassa suhdannetilanteessa myös elvyttävää politiikkaa investointien ja infrahankkeiden välityksellä. Me samaan aikaan lisäämme merkittävästi puolustukseen, turvallisuuteen, hyvinvointialueille rahoitusta. Maksamme joka vuosi yhä suurempaa määrää valtionlainan korkomenoja. Tämä on se kokonaisuus, ja siinä mielessä olen kyllä tästä hallituksesta hyvinkin ylpeä, että meillä on ollut toimintakykyä reagoida myös uusiin tilanteisiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Joona Räsänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tästä alkuperäisestä kysymyksestä keskustelu meni tähän alijäämämenettelyyn ja tähän tarkkailuluokkaan, jonne todella nyt sitten Suomi päätyy. Aikaisemmin tällä kaudellahan hallitus miltei kaikki päätökset on perustellut sillä, että tämä tarkkailuluokka pitää välttää. Ymmärrän sen, että se on pirun noloa nyt, kun te joudutte sinne tukiopetukseen, mutta nyt kun sinne ollaan sitten joutumassa, niin nyt siitä onkin tehty vähän tämmöinen, että olkia kohauttamalla mennään vain eteenpäin ja todetaan, että eihän tässä ollutkaan mitään ihmeempiä. Ja kun kuuntelee tätä keskustelua, niin kaikki on siis edellisen hallituksen vika, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä, mutta kun se on!] ja niin kuin ministeri Purra totesi, ratkaisut tekee seuraava hallitus, niin että mitä tämä hallitus tässä tekee?

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, voisitteko nyt ainakin vastata siihen kysymykseen, voitaisiinko nyt yhdessä sopia, että ei ainakaan pahenneta tätä julkisen talouden tilannetta ja jätetään se yhteisövero ennalleen? [Puhemies koputtaa] Itse asiassa te saattaisitte päästä jopa siihen omaan tavoitteeseenne vuonna 27.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsäsen puheenvuoro taisi olla taas valmiiksi kirjoitettu, sillä se ei lainkaan kertonut tästä keskustelusta. [Joona Räsänen: Voin kuule myöntää, ettei ole ollut koskaan!] Päinvastoin täällä on kerrottu, miten vaikea tilanne on; miten tämä hallitus kantaa vastuuta omasta politiikastaan, ei edellisten hallitusten toimista; kuinka me olemme näissä ongelmissa juuri siksi, että tässä maassa on vuosikaudet tehty leväperäistä, holtitonta politiikkaa ja on lisätty menoja, vaikka tuloja ei ole ollut. Velka on kasvanut, krooniset epätasapainot ovat kehittyneet koko ajan. [Timo Harakka: Kokoomus!]

Minä en suhtaudu komission alijäämämenettelyyn olkia kohauttamalla, mutta olen kuvannut sen vaikutukset, sen, mitä se tulee tarkoittamaan. Me emme vielä tiedä tarkkoja nettomenopolkuja ja sitä sopeutustarvetta, mutta ne tulevat tässä piakkoin täsmentymään. Arvioni on se, että tälle kaudelle ei tule enää merkittävästi lisää vaatimuksia, koska me teemme niitä ilman komission vaatimuksia juuri siksi, kuten olen korostanut, että me emme tee Euroopan unionin takia näitä päätöksiä. Samaan aikaan, totta kai, me haluamme noudattaa finanssipoliittisia sääntöjä. [Puhemies koputtaa] En tiedä, haluttiinko niitä noudattaa vuonna 2020, kun edellisen kerran uhattiin komissiosta, että EDP eli alijäämämenettely on edessä, mutta tämä hallitus kyllä toimii. [Timo Harakka: Entä se veroale?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lintilä, olkaa hyvä.

Puhemies! Talous on oikeastaan henkimaailman asioita, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei nyt sentäs!] ja tähän ilmapiiriin vaikuttaa valtavasti se, mitä niin sanotusti keskituloisten henki tällä hetkellä kertoo. Jos me ajatellaan, niin keskituloiset, 30 000—60 000 vuodessa tienaavat, ovat suurimpia veronmaksajia, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] jos me otetaan ne kaikkinensa huomioon: välilliset verot, tuloverot ja niin edelleen. Toisaalta he ovat perustellusti lähteneet siitä, että on tietty kokonaispaketti: siellä on terveyspalvelut, koulutus et cetera. Ne kaikki pienenevät tällä hetkellä. He joutuvat ostamaan niitä yksityisiltä markkinoilta. He maksavat kahteen kertaan: he maksavat veroja, he maksavat yksityisiä. Nämä työssäkäyvät ovat aina uskoneet siihen, että tämä järjestelmä toimii, mutta nyt heidän uskonsa tähän järjestelmään horjuu. Millä te palautatte näitten ihmisten uskon suomalaiseen yhteiskuntaan ja siihen, että he tunnollisina veronmaksajina saavat ne palvelut? Te siirrätte veronkevennykset sinne suurituloisiin. [Puhemies koputtaa] Täällä on puhuttu aina pienituloisista ja suurituloisista, mutta nämä keskituloiset ovat jääneet väliin. Valtiovarainministeri, millä te palautatte [Puhemies koputtaa] näitten keskituloisten uskon Suomeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, nyt aika on käytetty korkojen kera.

Arvoisa herra puhemies! Me palautamme uskoa ja luottamusta sillä, että me jatkamme tätä työtä. Me emme väitä, että näitä asioita ja edustajan aivan oikeutetusti kuvaamia ongelmia pystytään ratkaisemaan yhdellä hallituskaudella. Olen itse pyrkinyt olemaan tässä hyvin rehellinen, mihin suuntaan Suomessa pitää mennä. Ylipäätänsä se verotaakka suomalaisella työntekijällä on korkea. Se on korkea vielä tämän hallituksen merkittävien veronalennusten jälkeenkin.

Toisaalta kun esimerkiksi on Suomessa keskituloinen versus sitten, jos verrataan ensimmäisen tuloluokan tai vaikka kymmenennen tuloluokan ihmisten käteenjäävää osuutta, niin huomataan, että me eroamme myös tässä esimerkiksi Pohjoismaista, monista Keski-Euroopan maista. Meillä jo varsin alhaisilla tuloilla lasketaan keskituloiseksi, puhumattakaan siitä, että meillä myös korkeimpaan tuloluokkaan päästään suhteellisen alhaisilla tuloilla. Tämä on tietenkin koko kansantalouden ja yhteiskunnankin kannalta merkittävä ongelma.

Mutta ei niitä veroja ja pystytä millään muulla tavalla alentamaan kuin huolehtimalla siitä, että meillä tulevaisuudessa olisi talouskasvua, ja toisaalta, että meidän menot ovat vastaavat kuin tulot, koska niin, [Puhemies koputtaa] että me velaksi jatkaisimme toimintaa koko ajan enemmän ja enemmän eikä olisi edes mitään näkymää paremmasta, me emme voi jatkaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri, sanoitte muutama puheenvuoro sitten, että joskus poliitikoiden on vaikea nähdä kauas tulevaisuuteen. Siltä minustakin tuntuu, kun kuuntelen tätä hallituksen talouspolitiikkaa, joka sivuuttaa täysin ilmastokriisin ja luontokadon uhkat ihmisille, luonnolle ja myös meidän taloudellemme.

Meille vihreille talous on väline rakentaa parempaa tulevaisuutta. Me käyttäisimme myös verotusta vähentämään yhteiskunnalle aiheutuvaa haitallista toimintaa ja samalla toki vahvistaisimme julkista taloutta. Ehdotamme vaihtoehtobudjetissa, että asettaisimme veron ympäristölle ja terveydelle haitalliselle ulkomaalaiselle krääsätaloudelle ja samalla alentaisimme kotimaisten korjauspalveluiden arvonlisäveroa. Kiertotalous ja suomalainen työ kiittäisivät. Vaihtoehtobudjetissamme on myös muita esimerkkejä, miten parannamme julkista taloutta ja vauhditamme vihreää siirtymää.

Arvoisa valtiovarainministeri, aiotteko te vihdoin tarttua tähän ehdotukseemme vihreästä verouudistuksesta, jolla vahvistamme todella julkista taloutta ja vauhditamme myönteistä kehitystä ihmisille, ympäristölle ja taloudelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen veropolitiikka ja verouudistukset ovat sinivalkoisia. En nimittäisi niitä vihreiksi. Mutta samaan aikaan tietenkin on tämä todellisuus, jossa näiden krääsäpakettien määrä merkittävästi lisääntyy — lukemathan ovat aivan huikeita. Totta kai tämä ongelma on havaittu esimerkiksi Euroopan unionin tasolla, jossa omassa neuvostossanikin tähän pyritään löytämään ratkaisuja. Samaan aikaan itse mielelläni vältän sellaista moralisointia myöskin tämän kysymyksen kohdalla. Se, että suomalainen ihminen tilaa Aasiasta jonkin tuotteen halvalla versus, että hän kävisi ostamassa sen käytännössä samanlaisen tuotteen vähän kalliimmalla jostakin marketista, tai se, mikäli hänellä ei ole varaa käyttää niin merkittävästi kalliimpiin tuotteisiin, että oikeasti voisi tukea suomalaista tuotantoa, ei ole ihan niin yksinkertainen asia, mikä tietenkin viittaa siihen, että meidän pitäisi pystyä tekemään systeemitason isompia ratkaisuja, ei vain niin, että ne kohdistuisivat esimerkiksi yhteen maahan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, te täällä viikosta toiseen esitätte, että teitä kiinnostaisi valtion velkaantuminen, mutta kyllä teidän bluffinne tässä on paljastunut. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Käsittämätöntä!] Oikeistohallitus nimittäin jakaa velkarahaa huolettomasti, kun omat intressiryhmät sitä pyytävät, ja vieläpä miljardikaupalla. Tässä on nyt jo useampi edustaja tänäänkin puuttunut tähän yhteisöveroon. Tosiaan vuodelle 27 hallitus on päättänyt alentaa yhteisöveroa lähes miljardilla eurolla, vaikka tämänkaltaisilla toimilla ei ole aiemminkaan saatu kasvua aikaiseksi. Aiemmat hallitukset ovat alentaneet yhteisöveroa ja työnantajamaksuja useilla miljardeilla euroilla, mutta luvattuja investointeja ja kasvua ei ole tullut. Ainoastaan osingot ovat kasvaneet ja rikkaat rikastuneet. Miksi te, ministeri Purra, uskotte, että tällä kertaa nyt kävisi jotenkin toisin? Minä kysyn teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: onko Suomella teidän mielestänne varaa ottaa lisää velkaa vain siksi, että miljonäärien osinkotulot kasvaisivat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen huomattavan huolestunut ja kannan huolta tämän maan velkaantumisesta. Mitä tulee sitten yhteisöveron alennukseen, niin tietenkin poliittisesti me olemme varmasti hallituksessa eri mieltä teidän kanssanne. Muistuttaisin, että teidän vaihtoehtobudjetissanne kiristettiin veroja kuusi miljardia. [Aino-Kaisa Pekonen: Ei kiristetty! Se ei pidä paikkaansa!] Voin lyödä vaikka pääni pantiksi siitä, että mikä tahansa yhteisöveron alennus, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] oli se sitten 18:aan tai 15:een, jota muun muassa edustaja Harkimo ehdotti ja ymmärtääkseni keskustakin, on kuitenkin parempi kuin se kuusi miljardia kiristyksiä. [Vasemmalta: Onko teidän mielestänne varaa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, te kovasti tuossa yhdessä puheenvuorossa kaipailitte sitä, että voi kunpa olisikin joku hallitus katsonut riittävän pitkälle eteenpäin. Nyt täytyy sanoa, että te olette ehkä syyllistyneet siihen pahimpaan virheeseen, mitä tällainen pitkälle katseleva talousajattelu saattaa tuottaa, nimittäin te ette ole huomanneet katsoa siihen eteenne ja olette ikään kuin pudonneet siihen ensimmäiseen kaivoon. Nyt ollaan siinä ensimmäisessä kaivossa ja istutaan siellä pohjalla ja olemme siellä talouden alijäämämenettelyssä, mutta olemme myös toisessa alijäämämenettelyssä,: nimittäin sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu on tuonut meidät EU-komission mukaan jo myös toiselle tarkkailuluokalle.

Tämä sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu johtuu erityisesti työttömyyden lisääntymisestä, ja haluaisinkin kysyä: mitä te aiotte tehdä nyt edelleen kasvaneelle työttömyydelle ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyydelle? Se jos mikä on ratkaiseva kysymys siinä, [Puhemies koputtaa] miten siihen seuraavaan kasvuun päästään. — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Nikkaselle tärkeän aiheen esille nostamisesta. — Täällä aikaisemmin kerroin siitä, miten työllisyydessä nähdään nyt ensimmäistä kertaa, onneksi, myös valoisia merkkejä. Mutta samaan aikaan on todettava, että en väheksy yhtään yli 300 000 työttömänä olevan suomalaisen tilannetta. Se on aivan selvä asia. Sen takia me teemme laajasti uudistuksia suomalaiseen yhteiskuntaan, jotta me nimenomaan saamme lisää tilaa kasvulle ja lisää tilaa suomalaisille yrityksille palkata uusia työntekijöitä — kymmeniä ja kymmeniä päätöksiä, on sitten kyse verotuksesta, työmarkkinauudistuksesta, sääntelyn purkamisesta, luvituksen uudistamisesta tai vaikka siitä, että huolehditaan, että osaavan työvoiman saatavuudesta saadaan pidettyä huolta. Käyn hyvin tiiviisti keskustelua työllisyysalueiden kanssa ja olen hyvin voimakkaasti myös kannustanut kuntia ja kaupunkeja tarttumaan tässä hetkessä pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen, mutta selvää on se, että me teemme kaiken voitavan, jotta heitä voidaan auttaa.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Suomen talous on kriisissä, se on meille kaikille selvää. Sekin on selvää, että tämä tilanne ei ole tämän nykyisen hallituksen aiheuttama. Tämä on seurausta pidemmältä aikaväliltä.

Suomi ei nouse koskaan tästä talouskurjuudesta, jos me emme saa rajamaakuntia mukaan tähän taloutemme nostoon. Kysymykseni menee sinne, mistä olen tullutkin, elikkä Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan elinkeinoelämä, yrityselämä ja teollisuus ovat syvässä kyykyssä. Tämä on seurausta Venäjän nykyisestä tilanteesta. Idän alueelle tarvitaan pikaisia ja vaikuttavia tukitoimia, jotta muun muassa elinkeinoelämää saadaan elvytettyä. Kysyn: mitä tukitoimia hallitus aikoo tehdä itäisen alueen elinkeinoelämän, bisneksen ja elinvoimaisuuden tukemiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja kuvaa erittäin osuvasti Itä-Suomen tilannetta. Toki lähtökohdat ovat erilaiset kuin monessa muussa osassa Suomea, mutta erityisesti nämä akuutit ja turvallisuuspolitiikkaan ja geopolitiikkaan liittyvät toimet ovat iskeneet sinne kovaa, ja myös rajan sulku, kuten kuvasin.

Jos kuvaan, mitä hallitus itäisen Suomen osalta on tehnyt, niin siellä on lukematon määrä erilaisia toimia. Jos katsotaan ensin investointeja ja infrahankkeita — niitä lähes 500 miljoonalla sinne itäiseen Suomeen on tuotu: Meillä on erilaisia tuki-instrumentteja, jotka on suunnattu paitsi Pohjois-Karjalan myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan suunnalle. Me olemme lisänneet aloituspaikkoja korkeakoulutukseen, yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Me olemme pääomittamassa Fingridiä, joka huolehtii kantaverkosta. Tämä mahdollistaa suuria investointeja sinne itäiselle puolelle. Me olemme panostaneet vaikkapa Outokummun seudulla mineraalialaan ja geotechiin. [Puhemies koputtaa] Meillä on erilaisia instrumentteja, jotka... [Puhemies koputtaa] — Nyt minulla loppuu aika, kun luettelen näitä, mutta tässä muutamia.