Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksen keskeisimpänä pontimena ovat EU:n asettamat kierrätystavoitteet ja pyrkimys siirtyä kohti kiertotaloutta, jossa yhä suurempi osa tuotteista ja materiaaleista käytetään uudelleen tai ohjataan kierrätykseen.
Yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat, ja niiden saavuttaminen tulee olemaan Suomelle kova haaste. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta on nostettava nykyisestä noin 40 prosentista 65 painoprosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan uusia keinoja, joista merkittävimpiä ovat jätteiden erilliskeräyksen lisääminen ja kielto polttaa tai sijoittaa kaatopaikalle uudelleen käyttöä tai kierrätystä varten erilliskerättyä jätettä. Arvion mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi ehdotetuilla toimilla 5–10 prosenttiyksikköä nykyisestä. Kierrätysasteen kehittämistä tullaan seuraamaan ja tarvittaessa ehdotetaan lisätoimia, kuten erilliskeräyksen laajentamista sekä erilliskerätyn jätteen kierrättämistä edistävää ohjausta.
Uudet jätteiden erilliskeräystä koskevat velvoiterajat on tarkoitus saattaa voimaan asteittain alkaen heinäkuusta 2022. Ehdotuksen mukaan biojätteen erilliskeräys alkaa kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 22. Pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys alkaisi samoilla kiinteistöillä heinäkuussa 23. Sitten vuoden 24 heinäkuussa biojätteen erilliskeräys laajenisi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille eli myös omakotitaloille. Toki erilliskeräyksen sijasta biojätteen voi myös kompostoida. Tekstiilijätteen erilliskeräys käynnistyisi alueellisilla keräyspisteillä viimeistään vuoden 23 alusta.
Edellä mainitut valtakunnalliset velvoiterajat on tarkoitus antaa valtioneuvoston asetuksella. Kunta voisi jätehuoltomääräyksillä laajentaa tai laissa säädetyin edellytyksin määräaikaisesti supistaa asetuksen mukaista erilliskeräystä. Näin velvoitteet joustaisivat paikallisten olosuhteiden mukaan.
Tuottajavastuujärjestelmiä koskevaa sääntelyä lisätään ja tarkennetaan nykyisestä. Tavoitteena on vähentää vapaamatkustusta ja ohjata tuotteiden valmistusta ekologisempaan suuntaan.
Tuottajavastuun soveltamisala ulotetaan myös kansainväliseen etäkauppaan. Muualle kuin Suomeen sijoittautuneet tuottajat voivat hoitaa tuottajavastuuvelvoitteensa Suomessa valtuutetun edustajan kautta tai liittymällä tuottajayhteisöön.
Tuottajavastuujärjestelmä tukee jatkossa entistä vahvemmin kestävää tuotesuunnittelua. Tuottajavastuumaksuissa on suosittava tuotteiden kierrätettävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja uudelleen käytettävyyttä. Tuottajien tulisi tuottajavastuuvelvoitteistaan huolehtimiseksi liittyä tuottajayhteisöön.
Pakkausten tuottajayhteisön olisi jatkossa katettava toiminnassaan kaikki pakkausmateriaalit. Ehdotuksen mukaan pakkausten tuottajien ja kuntien olisi järjestettävä asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräys yhteistoiminnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta kerää pakkausjätteen asuinkiinteistöiltä ja luovuttaa sen tuottajien järjestämään jätehuoltoon. Tuottajat korvaavat kunnille keräyksen aiheuttamia kustannuksia, jotta jätedirektiivin mukainen tuottajien kustannusvastuu toteutuu. Kunta puolestaan hyvittää tuottajilta saamansa korvaukset asukkaille jätemaksussa. Tuottajat järjestävät edelleen pakkausjätteiden aluekeräyspisteitä kotitalouksille ja yrityksille sekä vastaanottoterminaalit kuntien ja muiden toimijoiden keräämälle pakkausjätteelle.
Kunnan vastuulla olevien erilliskerättävien jätteiden osalta luovutaan kuljetusten kaksoisjärjestelmästä ja siirrytään kunnan keskitetysti kilpailuttamiin kuljetuksiin. Näin kiinteistöt saadaan laajemmin erilliskeräyksen piiriin, kuljetukset voidaan toteuttaa logistisesti tehokkaasti ja kunta voi kattavasti hyödyntää kullekin alueelle parhaiten soveltuvia keräysjärjestelmiä, kuten korttelikeräystä tai monilokerokeräystä. Sekajätteen ja saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksessa nykyinen kaksoisjärjestelmä säilyy. Tämä tarkoittaa, että kunta voisi näiden jätteiden osalta edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä siirtää kuljetuksen järjestämisen kiinteistön haltijan vastuulle. Niissä jätejakeissa, joissa kuljetus keskitetään kunnalle, kuljetusjärjestelmää koskevat siirtymäajat sidotaan erilliskeräysvelvoitteiden voimaantuloon.
Kilpailutettavien kuljetusten osalta varmistetaan entistä paremmin kaikenkokoisten yritysten mahdollisuudet. Jätelaissa edellytetään kunnan jätteenkuljetusurakoiden jakamista alueellisesti ja ajallisesti siten, että myös pienet yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin ja saada urakoita. Lisäksi käynnistetään toimeenpanohanke, jossa ohjataan ja neuvotaan kuntia jätekuljetusten kilpailutusten järjestämisessä ja kuljetusyrittäjiä kilpailutuksiin osallistumisessa.
Myös jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia säännöksiä uudistetaan. Tavoitteena on tapauskohtaisen viranomaispäätöksen sujuvoittaminen ja yhdenmukaistaminen, mikä edistäisi uusien tuotteiden kehittämistä jätemateriaaleista. Ehdotuksen mukaan jätteeksi luokittelun päättymisestä päätettäisiin sujuvoitetussa ympäristölupamenettelyssä. Ympäristöministeriö asettaa työryhmän seuraamaan säännösten toimeenpanoa ja arvioimaan tarvetta lainsäädäntömuutoksille.
Lakiesityksellä myös edistetään jätealan digitalisaatiota. Esimerkiksi vaarallisten ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön, mikä ajan oloon keventää tähän liittyvää hallinnollista taakkaa. Raportointitietojen saatavuutta, jätetilastotietojen laatua sekä jätteiden valvonta- ja jäljittämisjärjestelmää on parannettava selvästi nykyisestä, jotta asianmukaisesta jätehuollosta ja kierrätyksen etenemisestä voidaan varmistua. Ympäristöministeriö on aloittanut mittavan jätetietojärjestelmän selvitys- ja kehitystyön.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys muuttaa kotitalouksien ja yritysten arkea monin tavoin. Jätehuoltopalvelut paranevat, ja yritysten liiketoimintamahdollisuudet kasvavat. Entistä useamman kierrätysmahdollisuudet paranevat, kun oman taloyhtiön jätekatoksesta löytyy oikea astia kierrätettävälle jätteelle. Yli puolet maan asukkaista tulee pakkausjätteen ja pienmetallijätteen erilliskeräyksen ja noin 65 prosenttia asukkaista biojätteen erilliskeräyksen piiriin.
Myös aluekeräyspalvelut paranevat. Muun muassa tekstiilijätteen keräys alkaa viimeistään vuonna 23, ja muovipakkausjätteen alueellisten vastaanottopaikkojen eli niin sanottujen Rinki-pisteiden määrä kaksinkertaistuu. Eniten parannukset näkyvät pienehköissä, alle 10–20 huoneiston kiinteistöissä. Tätä suuremmille kiinteistöille useat kunnat ovat jo nyt järjestäneet biojätteen ja pakkausjätteen erilliskeräyksen.
Erilliskeräyksen kustannukset nousevat valtakunnan tasolla noin 50 miljoonalla eurolla. Joillakin kiinteistöillä erilliskeräyksen laajentuminen edellyttää investointeja esimerkiksi uusiin jäteastioihin mutta toisaalta jätekustannukset pienenevät vähentyvän sekajätteen myötä. Kustannusten nousu kohdistuu valtaosin kaupan alan sekä elintarviketeollisuuden yrityksiin, jotka tuottajavastuun kantajina maksavat suuren osan pakkausjätteen jätehuollosta, ja siten kannusteet pakkausjätteen vähentämiseen lisääntyvät. Etenkin jätealan yritykset ovat uudistuksen voittajia, koska jätehuoltoon liittyvä liiketoiminta lisääntyy: Jätteiden erilliskeräyksen lisääntyminen kasvattaa jätealan liikevaihtoa 50—80 miljoonalla eurolla. Yritysten työvoimatarve kasvaa noin 500 henkilötyövuodella.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ohjaa Suomea kohti kestävää kiertotaloutta ja EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamista. Kuitenkin se on vasta lähtölaukaus. Ehdotettujen muutosten vaikuttavuutta ja vaikutuksia yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa on seurattava järjestelmällisesti. Tarvittaessa on myös tartuttava lisätoimiin tavoitteiden saavuttamiseksi. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Kiitokset. — Edustaja Kopra.