Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Sebastian Tynkkynen ps) | Suullinen kysymys Euroopan unionin taloussäännöistä (Joonas Könttä kesk) | Suullinen kysymys  yksityisen  terveydenhoidon Kela-korvauksista  (Terhi Koulumies kok) | Suullinen kysymys  ruoka-apua  jakavien  toimijoiden  rahoituksesta  (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys maakuntaveron säätämisestä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys Venäjän vastaisista talouspakotteista (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kysymys aseviennistä Arabiemiraatteihin (Mai Kivelä vas) | Suullinen kysymys valtakunnallisesta asiakas- ja potilastietojärjestelmästä (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys kaivoslain uudistamisesta (Atte Harjanne vihr) | Suullinen kysymys yritysten kasvun varmistamisesta (Seppo Eskelinen sd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Suuri mediakohu pitäisi Suomessa nousta lautapelien sijaan siitä pelistä, jota täällä Euroopan mantereella todellisuudessa käydään. Tässä EU:n pyörittämässä pelissä summat ovat niin järkyttävän suuria, että leikkiseteleistä loppuisi äkkiä tila kesken, kun nollia on nollien perään.

Pelin yleisin sääntö on tullut tutuksi viimeksi elpymispaketin kohdalla: mitä huonommin hoidat talouttasi, sitä suuremman rahasäkin saat palkkioksi. Sosiaalisen ilmastorahaston seurauksena tämä sääntö on nyt saamassa uuden tarkennuksen, jonka mukaan mitä huonommin hoidat ilmastoasiasi, sitä suurempi palkinto on tiedossa. Ja Suomen rooli on jälleen toimia avokätisenä pankkiirina, joka ei kysele rahojensa perään.

Elpymispaketin sanottiin olevan kertaluonteinen, ilmastorahaston kerrotaan olevan määräaikainen. Onneksi hallituksemme ei sentään ole ikuinen. Ettekö kuitenkaan näe tätä iänikuista kaavaa, joka toistuu kerta toisensa jälkeen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Olen juuri ollut Saksassa eilen ja toissapäivänä, ja sielläkin media on kysynyt, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuinka kalliiksi tulee?] millä tavalla Suomi suhtautuu niihin joihinkin äänenpainoihin ja avauksiin, mitä Euroopasta on kuulunut suhteessa tähän elpymisvälineeseen siitä, olisiko tämänkaltainen mekanismi syytä toistaa. Olen hyvin suoraan siihen vastannut, että tämä ei ole missään nimessä hyväksyttävää, Suomi ei tule hyväksymään toista elpymisvälinettä, toista tämänkaltaista mekanismia. Me näemme, että se on kertaluontoinen. Se on tähän kriisiin, koronakriisiin, tarkoitettu, ja sitä ei olla vielä edes toimeenpantu, joten meidän vastauksemme tähän on hyvin suora: Tämä on kertaluontoinen. Me emme hyväksy toista vastaavankaltaista välinettä.

Mitä tulee tähän sosiaaliseen ilmastorahastoon, myös tähän me olemme hallituksessa muodostaneet kantamme. Me suhtaudumme tähän erittäin kriittisesti, ja tämä kanta on myös eduskuntaan toimitettu.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tynkkynen.

Arvoisa rouva puhemies! EU:ssa kyhättävän sosiaalisen ilmastorahaston suuruudeksi on kaavailtu 72,2 miljardia. Totuttuun tapaan Suomi on taas maksajana, ja meidän tappioksemme on tällä kertaa laskeskeltu 840 miljoonan euron pottia.

Komission esityksen mukaan päästökauppaa ollaan nyt laajentamassa tieliikenteeseen ja rakennusten lämmittämiseen. Suomalaisille nämä ovat jo entuudestaan pelottavan tuttuja säveliä poliitikkojen suusta. Polttoaineen pumppuhinnat hirvittävät jo nyt työmatkalaisia, ja taloaan lämmittävä kärvistelee talvikuukausina lämmityslaskunsa kanssa.

Ministeri Mikkonen totesi, että Suomen kanta komission ehdotukseen ei saa olla ehdoton ”ei” ja vaihtoehtoja pitää selvittää. Kun hallituksen politiikkaa seuraa, ei sille ole ennenkään ollut kynnyskysymyksenä rahan lahjoittaminen Eurooppaan, korkeammat polttoaineen hinnat tai kasvavat lämmityskulut. Oletteko valmiita sanomaan tällä kertaa jollekin näistä ”ei”? [Perussuomalaisten ryhmästä: Suora vastaus, kiitos!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Tästä EU:n Fit for 55 ‑paketista elikkä ilmastolainsäädännön kokonaispaketista: Suomi on pitänyt todella tärkeänä sitä, että paketin kokonaisuudella päästään vähintään 55 prosentin päästövähennykseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entä kustannusvaikutukset?] Se on myös se tavoite, mitä Suomi puheenjohtajakaudellaan ajoi. Ja nyt me olemme muodostaneet kantoja näihin erillisiin esityksiin. Ne ovat täällä eduskunnassa myös käsiteltävinä, ja olemme tähän uuteen päästökaupan laajentamiseen suhtautuneet avoimesti.

Me olemme sosiaalirahoitukseen suhtautuneet erittäin kriittisesti. Näemme kyllä sen tarpeen, mitä tarvitaan oikeudenmukaiseen siirtymään, mutta olemme katsoneet, että olisi hyvä, että tehdään ennen kaikkea kansallisesti näitä toimia, niin kuin me olemme tehneetkin. Me olemme esimerkiksi tukeneet öljylämmityksestä pois siirtymistä niin kotitalouksille kuin myös kunnille ja seurakunnille juuri sen takia, että auttaisimme ihmisiä pois fossiilisesta energiasta, sitä kautta saisimme ilmastopäästöt [Sebastian Tynkkynen: Ei vai kyllä?] vähenemään ja toisaalta tukisimme niitä muita vaihtoehtoja. Ja tämä oikeudenmukaisuuden näkemys [Puhemies koputtaa] on vahvasti esillä meidän omassa politiikassamme. [Sebastian Tynkkynen: Ei tullut vastausta!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on päättänyt tehdä maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa ja että Suomi on hiilineutraali yhteiskunta 2035. Tämä siis maassa, jonka julkinen talous on rapakunnossa ja jossa ulkona on yleensä aina kylmä, välimatkat ovat valtavan pitkiä ja auto on käytännössä välttämätön, metsien määrä on kasvanut 50 prosenttia viimeisen 50 vuoden aikana ja päästöjä on jo laskettu 38 prosenttia vuoden 2003 tasosta.

Perussuomalaiset ovat esittäneet, että tätä hiilineutraalisuustavoitetta pitää maltillistaa Euroopan unionin ja oleellisten kilpailijamaidemme tasolle. Hallitus on toista mieltä, kuten myös kokoomus.

Haluaisin kysyä: Miksi Suomen pitää tehdä eniten? Miksi emme voi tehdä ilmastotoimia edes saman verran kuin oleelliset kilpailijamaamme, niin ettei suomalainen olisi aina maksaja? [Välihuutoja]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Suomi on ajanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa paitsi kansallisesti myös eurooppalaisella tasolla. Tämä on kysymys, jota me olemme aikaisemminkin tässä salissa useita kertoja käsitelleet. [Jani Mäkelä: Vastaa kysymykseen!] Se syy, minkä takia me ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, on tietenkin se, että se on aivan välttämätöntä, [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] jotta me voimme taata lapsillemme ja lastenlapsillemme kestävämmän tulevaisuuden. Me olemme jo myöhässä — kun me katsomme ilmastotoimia, kansainvälisesti me olemme jo myöhässä, ja meidän pitää tehdä enemmän ja nopeammin, jotta meillä on yhteisesti tulevaisuus olemassa. Mutta se toinen syy on puhtaasti taloudellinen: Kun me ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kansainvälisesti, me samalla edesautamme lukuisten suomalaisten yritysten toimintaa, toimintaedellytyksiä ja bisnesmahdollisuuksia. Suomessa tehdään maailman parasta ilmastoteknologiaa — meillä on edelläkävijäyrityksiä vaikka kuinka paljon — ja kun me ajamme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kansainvälisesti, suomalaiset yritykset ja sitä kautta suomalaiset työpaikat tästä tulevat hyötymään.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kysymyshän on siitä, mikä on sen kunnianhimon hinta. Te totesitte, pääministeri, että Suomi ei tyydy eikä lähde mukaan elpymispaketteihin, mutta esimerkiksi Kauppalehden pääkirjoituksessa 25.10. on todettu, että tässä on elpymispaketin elementtejä. Silti teidän kantanne on se, että te ette sano ehdottomasti ”ei” vaan selvitätte jotain. Mitä te nyt selvitätte? Ettekö te voi yksinkertaisesti ilmoittaa, että Suomen viiden miljoonan kansa ei aio osallistua Euroopan 450 miljoonan ihmisen sosiaalitukirahastoihin tukemaan heidän elämäänsä, vaan me haluamme, että varat käytetään suomalaisten tukemiseen, heidän elämässään sähkölaskujen ja liikenteen tukemiseen? Eli kysyn: Miksi te ette sano nyt ”ei”, kun tässä on elpymispaketin elementtejä? Mitä te nyt selvitätte? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys! — Välihuutoja]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja siellä, kuka vastaa? Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä hallituksen kanta on tässä harvinaisen selkeä ja selkeästi ilmoitettu: se on erittäin kriittinen. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] Ja se on painava lausunto, joka on toimitettu eduskuntaan, joka tulee antamaan suuressa valiokunnassa siitä oman näkemyksensä.

Tämä ei ole myöskään elpymisväline, koska se elpymisväline oli reaktio tähän globaaliin pandemiaan. Siinä erityisessä tilanteessa oli EU-perussopimustenkin mukaan mahdollista ottaa komission laina, jolla sitten jäsenmaita tässä tilanteessa taloudellisesti autetaan. Mutta tässä olisivat kysymyksessä päästökauppatulot, kun päästökauppaa laajennetaan tieliikenteeseen ja asumiseen, niin siitä saatavilla tuloilla muodostettaisiin tällainen uusi ilmastotoimien sosiaalirahasto. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja nostetaan polttoaineen hintaa!]

Tehtäköön sekin selväksi, että Suomen hallitus ei sen tarkoitusperiä vastusta, päinvastoin — me haluamme, etteivät tavalliset ihmiset joudu kärsimään ilmastotoimista. Mutta tätä ilmastorahastoa me katsomme erittäin kriittisesti, koska näillä uusilla EU:n omilla varoilla piti maksaa takaisin tämä EU:n elpymisvelka, ja tästä kannasta me pidämme kiinni [Juha Mäenpää: Omilla veroilla!] ja viestimme sitä, vaikutamme ennakkoon aktiivisesti.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mäkelä.

Arvoisa puhemies! Ei tällaisissa asioissa kyllä mikään ”erittäin kriittinen” ole mikään kanta. Tuollaisessa paketissa joko ollaan mukana tai niissä sitten ei olla mukana. Eli ”erittäin kriittinen” kyllä tarkoittaa sitä, että siinä ollaan mukana ja se on hallituksen linjaus.

Suomelle on tulossa valtava lasku, ettekä te edes halua kertoa meille, miten valtavan lasku. Valtava lasku liikenteelle, valtava lasku teollisuudelle, valtava isku maamme teollisuuden ja työllisyyden kilpailukyvylle. Ennestäänkin meillä on investointilama, ennestäänkin meiltä meinaa lähteä työpaikat maasta, ja sitten te kaadatte lisää laskuja tänne. Mistä raha menee tähän päästökauppaan? Ei kai se seinästäkään tule niin kuin pankkiautomaatissa. Jostakin se raha sinne syötetään, mikä tähän sosiaalirahastoon laitetaan. Missä on meidän ennakkovaikuttamisemme EU:ssa? Missä on eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä on Suomen linja näihin asioihin Euroopassa, ennen kuin komission esitys tulee? [Välihuutoja] Miksi te piilottelette näitä asioita eduskunnalta? Miksi te sanotte, että odottakaa komission esitystä? Ei silloin enää siihen asiaan käytännössä pysty vaikuttamaan. Missä on eduskunnan mahdollisuus puuttua tähän? [Antti Lindtman: Oliko siinä kaikki?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Niin, tästä on olemassa nyt esitys, johon Suomi on muodostanut kannan, jota eduskunta parhaillaan käsittelee. Suomen hallitus on esittänyt eduskunnalle sellaisen kannan, että me emme kannata sosiaalirahastoa osana ilmastopakettia. [Antti Lindtman: Niin, tuliko selväksi? — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Näin on toimittu. Ja yritän vielä hiukan perustella, vaikka oletan, että tässä salissa aika moni jakaa tämän näkemyksen, miksi emme kannata.

Kuten ministeri Tuppurainen hyvin totesi, periaate on oikea. Ilmastonmuutoksen, sen vakavan tilanteen torjuntaan, niiden toimien laskun maksajaksi eivät voi joutua yhteiskunnan pienituloisimmat, ei meillä eikä muualla. Näin me ajattelemme. Mutta me olemme luoneet pohjoismaisen hyvinvointimallin, jonka taustalla on korkea verotus, mutta sille myös vastineeksi yhteiskunnan turvaverkko heille, jotka sitä tarvitsevat, toimeentulotukijärjestelmä kaikkein viimesijaisimpana. Se on pohjoismainen hyvinvointimalli ja sitä me haluamme puolustaa, sitä me haluamme muille EU-maille perustella, sitä me voimme jopa suositella. Se on erinomainen malli, ja siihen malliin ja sen logiikkaan ei istu ajatus siitä, että me [Puhemies koputtaa] maksaisimme muiden maiden sosiaalipolitiikkaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Ben Zyskowicz: Hyvä puhe!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Elomaa.

Arvoisa puhemies! Päästökauppa on Suomelle [Hälinää — Puhemies koputtaa] kallis pala.

Kiitoksia, puhemies! Päästökauppa on Suomelle kallis pala. Koen epäoikeudenmukaiseksi, että sosiaalirahaston varoja käytetään esimerkiksi sähköautojen lisäämiseen Puolassa, kun samanaikaisesti meillä Suomessa autoilun kustannukset ovat Euroopan kärkiluokkaa. Tarve yksityisautoilulle täällä on pitkistä välimatkoista johtuen suurempi kuin valtaosassa Euroopan maista. En pidä myöskään ajatuksesta, että eteläisemmän Euroopan lämpimämmissä maissa tehdään suomalaisen veronmaksajan piikkiin talojen energiaremontteja, kun täällä ihmisten lämmityskulut uhkaavat nousta pilviin tulevana talvena eikä EU-rahaa remppoihin ole tulossa.

Arvoisa puhemies! Kysyn asianomaiselta ministeriltä, koko hallitukselta: Kokeeko hallitus työn alla olevan sosiaalisen ilmastorahaston kohtelevan suomalaista veronmaksajaa oikeudenmukaisesti? Jos ei, niin mitä te ministerit aiotte tehdä tämän virheen torppaamiseksi? Tekojen aika on nyt, ei sitten, kun asiat on päätetty. Te vastaatte, että olette sitä vastaan. Teettekö sen varmasti? [Jukka Gustafsson: Neljä kertaa on vastattu jo!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Anteeksi, minä haluan tähän kohtaan nyt sanoa, että on aika häiritsevää, että täällä on koko ajan pieni meteli päällä. Kunnioitetaan aina sitä puhujaa, jolla on puheenvuoro. — Ja nyt, edustaja Elomaa, olkaa hyvä.

Ministeri Mikkonen.

Mielestäni tähän kysymykseen on aika monta kertaa jo vastattu. Olemme sanoneet, että meille on tärkeää, että EU saa tuon tavoitteensa, vähintään 55 prosenttia päästövähennystä, ja me katsomme tätä pakettia kokonaisuutena. Meidän tehtävämme on varmistaa, että EU saavuttaa tuon tavoitteen. Nyt Glasgow’n ilmastokokouksen alla me tiedämme, että tämä miinus 55 prosenttiakaan ei riitä. Me tarvitsemme vielä nopeammin ja enemmän toimia.

Mutta tämä sosiaalirahasto, mistä tässä on puhuttu: me näemme tämän periaatteen tärkeänä. Meidän pitää auttaa ihmisiä tässä vihreässä siirtymässä, mutta olemme suhtautuneet tähän malliin, mikä on esitetty, erittäin kriittisesti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kriittisesti vai kielteisesti?] Katsomme, että meidän pitää tehdä kansallisesti näitä toimia. Edustaja Elomaa sanoi, että emme hyödynnä EU-rahaa kotimaassa lämmityspolttoaineiden hinnan alentamiseen. Itse asiassa hyödynnämme — juuri sillä, että me siitä elpymisvälineestä merkittäviä summia nyt osoitamme kotitalouksille ja kunnille öljylämmityksestä luopumiseen ja sitä kautta [Puhemies koputtaa] autamme suomalaisia kotitalouksia irti fossiilisista. [Puhemies: Aika!]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Tätä sosiaalista ilmastorahastoa ei pidä hyväksyä. Tämäntyyppisen toiminnan pitää kuulua kansalliseen subs-tanssiin, ja teidän, meidän hallituksemme, pitää tehdä sellaisia ilmastoratkaisuja, että se lasku ei lankea suomalaisten kotitalouksien maksettavaksi, eikä erityisesti ainakaan pienituloisille. Kysyisin vielä tämän asian kerran ja selkeämmin: kun te nyt olette päättäneet olla kriittisiä tähän [Eduskunnasta: Erittäin kriittisiä!] — tai vastustatte — niin aikooko Suomi hakea samanmielisiä liittolaisia sieltä EU-pöydistä ja kaataa tämän ratkaisun? [Ben Zyskowicz: Hyvä! Se oli ainakin selvä kysymys, entä vastaus?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Tämä asia on nyt eduskunnan käsittelyssä, ja odotan, että suuri valiokunta lausuessaan tästä tulee myöskin vahvistamaan sen viestin, mikä Suomen hallituksella on, eli että me suhtaudumme tähän uuteen sosiaalirahastoon erittäin kriittisesti. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Olemme asiasta käyneet keskustelua, edustaja Orpo, paitsi niiden meidän useimmiten talouspolitiikassa samanmielisten maiden kanssa myös niiden kanssa, jotka katsovat tätä asiaa hieman erillä tavalla. Olen itse tavannut tulevan kevään puheenjohtajamaan Ranskan kollegani, eurooppaministeri Clément Beaunen, jolle olen viestittänyt nämä Suomen näkemykset etukäteen, aktiivisesti, ennakkoon vaikuttaen, jotta puheenjohtajamaa, joka neuvotteluita myöhemmin tulee johtamaan, tietää Suomen kannan hyvissä ajoin etukäteen.

Tämä on, puhemies, erittäin merkittävä periaatteellinen kysymys. Suomen hallitus ei halua, että Euroopan unionin välinein ryhdyttäisiin maksamaan kotitalouksille suoria tulotukia. Sosiaaliturva pysyköön kansallisessa päätösvallassa. Tämä on meidän linjamme. Odotan, että eduskunta vahvistaa sen.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin se ajatus, että Suomen tai koko Euroopan pitäisi kääntyä taaksepäin ilmastotoimissa, on näivettyvän Suomen tie. [Vihreiden ryhmästä: Hyvä!] Elinkeinoelämä odottaa johdonmukaisuutta, määrätietoista, loogista ja kustannustehokasta eteenpäin menoa.

Mutta tämä sosiaalirahasto on itse asiassa väärin rakennettu. Tässähän kriteerinä olisi, että rahaa saa hiilidioksidipäästöt per henkilö mukaan. Sen takia Puola saisi yli seitsemän miljardia, Suomi vain muutaman sata miljoonaa, kun me olemme jo tehneet liikenteessä ja asumisessa päästövähennyksiä. Hyvä, että vahvistitte, että siihen haetaan liittoumaa ja kaadetaan tämä.

Kun puhutaan EU:sta ja rahavirroista, monikymmenkertaisesti isompi asia on se, mitä tapahtuu yhteisen velan säännöille. Pääministeri on väläyttänyt sitä, että EU:n velkasäännöissä tulisi investoinnit laskea ulos. Valtiovarainministeri on sen torpannut, eilen en eurooppaministeriltä saanut oikein vastausta. Pääministeri, voitteko vakuuttaa, että suomalainen tarkan markan ja vastuullisen velkapolitiikan linja ajetaan myös Euroopassa jatkossakin voimaan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Olin eilen ja toissapäivänä Saksassa, ja siellä keskustelin istuvan liittokanslerin ja myös todennäköisen tulevan liittokanslerin kanssa myös Euroopan taloussääntöjen uudistamisesta ja kerroin, että Suomi suhtautuu tähän kysymykseen erittäin tiukasti. Me näemme, että meidän pitää olla huolissamme jäsenmaiden velkakestävyydestä ja meidän pitää pitää huolta siitä, että Euroopan yhteinen talous on mahdollisimman kestävällä pohjalla.

Komissio tulee antamaan todennäköisesti ensi vuoden puolella esityksensä siitä, millä tavalla näitä taloussääntöjä uudistettaisiin. Me vastustamme esimerkiksi perussopimusten avaamista, me emme sellaista voi hyväksyä. Samanaikaisesti meidän on kuitenkin nähtävä myös ne tarpeet, mitä meillä on maanosana investointien suhteen. Tätä keskustelua tullaan Euroopassa hyvin laajasti käymään.

Mielestäni meidän pitää myös katsoa hieman Euroopan ulkopuolelle, mitä tällä hetkellä tapahtuu esimerkiksi Kiinassa tai Yhdysvalloissa, ja havaita se, että itse asiassa juuri näissä maissa esimerkiksi panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen, [Puhemies koputtaa] monet investoinnit ovat voimakkaassa kasvussa ja Euroopalla ei ole varaa myöskään tästä jäädä jälkeen ja menettää tätä kautta kilpailukykyään.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen aina tiennyt, että perussuomalaiset ovat erittäin EU-kriittisiä, mutta kun sitä sanaa ei kuulemma enää saa käyttää, niin he ovatkin siis EU-kielteisiä — eivät erittäin kriittisiä vaan EU-kielteisiä. [Toimi Kankaanniemi: Riippuu asiasta!] Euroopan unionissa tarvitaan yhteisiä sääntöjä, yhteisiä pelisääntöjä, ja Suomen linja on erittäin selvä: yksinkertaistetaan sääntöjä, vahvistetaan niiden uskottavuutta ja sopimuksista pidetään kiinni. Näinhän se menee. Ei tässä ole mitään ihmeellisyyttä, onko se erittäin tiukkaa vai tiukkaa? Suomella on selkeä linja. Jokaisen jäsenvaltion... [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Kuunnelkaapa, niin voitte oppia. — Jokaisen jäsenvaltion pitää vastata itse omasta taloudestaan. Se on aivan selvä. Valtiovarainministeri Saarikko on eurooppalaisine kollegoineen esimerkillisesti edistänyt tätä Suomen pitkäaikaista linjaa. Kysyn pääministeriltä: mitä me vielä voimme tehdä ja mitä te voitte vielä tehdä, jotta tämä Suomen pitkäaikainen linja valtavirtaistuu myös Euroopan unionissa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa rouva puhemies! Olisi todella epäreilua, jos me Suomessa pitkien välimatkojen ja kylmän ilmaston maana joutuisimme veronmaksajiemme rahoilla maksamaan vielä Etelä-Euroopan sähkö- ja energialaskut. Mutta tähän sosiaalirahastoon ilmastopaketin yhteydessä sisältyy hyvin suuri periaatteellinen kysymys, eli se, että tällähän avattaisiin EU:n toimivaltaa sosiaalipolitiikan puoleen. Ja me on nähty, että valitettavasti tämä hallitus on ollut valmis rikkomaan näitä EU:n perussopimuksia. Te olette hyväksyneet sen, että otetaan yhteistä velkaa. Te olette hyväksyneet sen, että avataan myöskin verotusoikeus EU:lle. Tässä salissa pelottaa se, että te olette valmiita EU-pöydissä myöskin avaamaan suomalaisen sosiaalipolitiikan yhteisvastuun piiriin. Sanokaa nyt, hyvä hallitus, ihan selkeästi, että onko teidän kantanne se, että ei missään tapauksessa tätä sosiaalirahastoa, vai onko se niin kuin täällä ministeri Mikkonen sanoi, että katsotaan kokonaisuutta. Kumpi on nyt teidän kantanne?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Niin, arvoisa puhemies! Kuten täällä on useissa puheenvuoroissa kuvattu, me emme kannata tällaista sosiaalista ilmastorahastoa. Me emme kannata sitä. Me näemme, että tämä on kansallista kompetenssia. Ja me emme myöskään näe tarvetta tämänkaltaiselle välineelle, koska katsomme, että näitä kysymyksiä — oikeudenmukaista siirtymää, sitä, että pieni- ja keskituloiset eivät ilmastotoimista kärsi — pitää hoitaa kansallisella päätöksenteolla, aivan kuten Suomessa esimerkiksi on toimittu. Me tarvitsemme oikeudenmukaista siirtymää, mutta siihen kansallisia välineitä, ja tämä on meidän linjamme, jota me tietenkin edesautamme ja edistämme Euroopassa. Emmekä me ole tässä yksin. Kyllä on muitakin maita, jotka ajattelevat samalla tavalla.

Mutta korjaan vielä edustajan puheenvuoroa siinä, että suinkaan hallitus yksin ei ole esimerkiksi tätä elpymisvälinettä käsitellyt, vaan eduskunta on sen kahden kolmasosan enemmistöllä täällä hyväksynyt omien varojen päätöksen osana.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Hassi.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Purra totesi, Suomen päästöt ovat huipustaan alentuneet jo melkein 40 prosenttia, ja sähkön ja lämmöntuotannon päästöt ovat huipustaan alentuneet noin 70 prosenttia. Sitä kurjistumista, jota ilmastopolitiikan vastustajat ovat jatkuvasti ennustaneet, ei kuitenkaan ole tapahtunut. Päinvastoin teollisuutemme on huomannut, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on kilpailukyvyn avain, kilpailukyvyn edistäjä.

Mutta kun tässä nyt hallitus on tehnyt selväksi, että me emme kannata tätä ehdotettua EU:n yhteistä ilmastotoimien sosiaalirahastoa, voisitteko selventää sitä, mitä hallitus on tekemässä kansallisesti, jotta esimerkiksi pitkiä työmatkoja ajavat tai öljylämmitystaloissa asuvat ihmiset eivät kärsisi ilmastopolitiikasta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! On täysin mahdollista ja jopa todennäköistä, että ilmastonmuutoksen torjuntatyö ja talouskasvu voivat kulkea käsi kädessä, kun teemme oikeanlaisia investointeja ja varmistamme, että niitä tehdään myös yksityisellä rahalla, ja näin onneksi Suomessa tällä hetkellä monin paikoin tapahtuu.

Kysymys edustaja Hassilta oli perin ajankohtainen, koska aivan muutama tunti sitten valtiovarainministerien EU-neuvostossa hyväksyttiin Suomen kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma — kutsumme sitä kestävän kasvun ohjelmaksi. Sen merkittävin taloudellinen panostus kohdistuu nimenomaan vihreään siirtymään eli taloudelliseen tukeen julkisella rahalla, sellaiseen politiikkaan, sellaisiin arkisiin asioihin, jotka vähentävät riskiä ilmastonmuutoksesta. Näitä toimia on jo ympäristöministerin mainitsema vapaaehtoinen tuki muutokseen, öljylämmityksestä irtautumiseen kotitalouksille ja myös julkiskiinteistöille ja myös vaikkapa latauspisteverkon vahvistaminen eri puolilla Suomea, [Puhemies koputtaa] mukaan lukien tietysti yritysten saamat investointien tuet vihreään siirtymään.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja al-Taee.

Arvoisa puhemies! Tässä on jonkin verran puhuttu ilmasto- ja ympäristökunnianhimosta ja myöskin energian hinnasta, ja on kauhisteltu sitä, että energia on liian kallista suomalaisille. [Leena Meri: Niinhän se onkin!] Se on kallista, ja se on vielä kalliimpaa itse asiassa eurooppalaisille.

Hyvät ministerit, hyvä hallitus, eikö pidä paikkansa, että se, että tämä hallitus on kunnianhimoisesti lähtenyt tekemään ilmastopolitiikkaa, on itse asiassa johtanut siihen, että energian hintamme ovat hieman halvempia kuin ne olisivat, jos emme olisi kunnianhimoisesti liikkeellä energiapolitiikan suhteen? [Naurua perussuomalaisten ryhmästä]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä oli tällä viikolla energianeuvoston ylimääräinen kokous, koska kyllä Eurooppaa puhuttaa energian hinta. Nimenomaan kaasun hinnan erittäin voimakas nousu on tehnyt sen, että se kokonaistaso nousee. Me olemme tosiaan verrattain keskiviivan alapuolella tällä hetkellä. Talvi tulee ratkaisemaan paljon.

Täällä viitattiin päästökauppaan jossain aikaisemmin: kokouksessa ei yksikään maa esittänyt puuttumista päästökauppaan — ei yksikään maa — mikä oli hyvä, koska se ylläpitää ennustettavuutta ja vakautta, ja nyt ei missään nimessä tule lähteä markkinoita sekoittamaan tällaisilla toimilla.

Eli kyllä tämä valitettavasti on sellainen, voiko sanoa, nopean talouskasvun mukana tuleva energian hinnan nousu, johon liittyy sitten tiettyjä jännitteitä kaasun osalta, ja fossiilisten osalta. Fossiilisten hinta on tällä hetkellä... [Puhemies koputtaa] Eli siinä kysyjä on täsmälleen oikeassa.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset pitävät terveydenhuollon Kela-korvauksia tärkeinä. Viime vuonna niitä sai kolmasosa suomalaisista. Yksityisellä lääkärillä eivät todellakaan käy vain suurituloiset. Jos hallitus poistaa Kela-korvaukset, yhä isompi osa lääkärikäynneistä jää julkisen puolen hoidettaviksi. Asiantuntijoiden mukaan siitä syntyy kaaos ja lisämenoja julkiselle sektorille. Kela-korvausten poisto osuu pahimmin niihin kaikkein sairaimpiin, joilla ei ole varaa lääkäriin omalla kustannuksella ilman Kela-korvausta.

Kokoomus haluaa päinvastoin, että kaikilla on mahdollisuus päästä nopeasti hoitoon tuloihin katsomatta. Siksi Kela-korvaus pitää säilyttää ja sitä pitäisi jopa korottaa. Se auttaisi keventämään julkisten terveyspalveluiden kuormitusta ja purkamaan hoitojonoja. Kysyisinkin ministeri Sarkkiselta: miksi ette kuuntele asiantuntijoita vaan haluatte ideologisista syistä leikata Kela-korvauksen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Parlamentaarinen työryhmä työskentelee parhaillaan, ja sille on syytä antaa työrauha. Hallitus tekee linjauksensa parlamentaarisen työn jälkeen. [Sari Sarkomaa: Ei käsittele leikkauksia!] — Työryhmä käsittelee yksityisiä hoito- ja tutkimuskorvauksia, matkakorvauksia, lääkekorvauksia sekä Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen korvauksia.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun monikanavarahoitusta pohditaan. Se on ollut myös aikaisempien sote-uudistuksien yhteydessä, koska myös tämä rahoituksen integraatio on nähty tärkeäksi osaksi tätä kokonaissote-uudistusta, eli pyritään luomaan järjestelmä, joka kannustaa tuottamaan sujuvia, tehokkaita ja ihmisiä lähellä olevia palveluita ja ehkäisemään osaoptimointia.

Mutta, arvoisa puhemies, aiemmat hallitukset, missä kokoomuskin on istunut, ovat leikanneet näitä yksityisen hoidon Kela-korvauksia. [Ben Zyskowicz: Miksi niitä pitää leikata lisää?] Ne ovat enää 10—15 prosenttia, ja kaikista pienituloisimmille ihmisille se korvaustaso on sen verran matala, että se ei välttämättä enää tue sitä korvausten käyttöä. Ja näen, että kyllä tämä julkiseen hoitoon [Puhemies koputtaa] pääsyn parantaminen kaikista heikompiosaisille, mitä sote-uudistuksen yhteydessä tehdään, on erittäin [Puhemies koputtaa] tärkeä hanke.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Koulumies.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru on perustellut Kela-korvausten poistamista sillä, että ne ovat mahdollistaneet joillekin ihmisille suoran pääsyn erikoislääkärin vastaanotolle, kun julkisen terveydenhuollon piirissä sellaista mahdollisuutta ei ole. Luulen, että kotikatsomossa on vaikea ymmärtää sellaista perustelua. Nimittäin moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa siksi, että julkisiin palveluihin ei pääse. Isoa osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei saa ollenkaan kuntien terveyskeskuksista, tai sinne ei saa varattua edes aikaa. Kysynkin ministeri Kiurulta: miksi haluatte romuttaa yksityistä terveydenhuoltoa Suomessa? Hallitus pidentää hoitojonoja, lisää julkisia menoja. Onko teistä oikein, että esimerkiksi eläkeläinen, joka tarvitsee silmälääkäriä, ei saisi enää Kela-korvausta? Minusta se ei olisi oikein.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Edustajalla on jostain syystä väärä luulo siitä, kuinka nopeasti suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tällä hetkellä toimitaan. Se, mikä on muuttunut, on se, että me olemme puuttuneet hallituksena siihen, että ihmiset eivät ole aikaisemmin päässeet hoitoon. [Ben Zyskowicz: Onneksi nyt pääsee!] Kun hallituskaudella aloitettiin, meillä noin 43 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä pystyi järjestämään pääsyn perustason vastaanottopalveluihin viikossa — noin 43 prosenttia. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöuudistushanke on johtanut siihen, että hoitoonpääsy on parantunut niin, että noin 64 prosenttia suomalaisista alueista pystyy jo tällä hetkellä siihen, että hoitoonpääsy näinkin paljon parantuu. Niin kuin tässä kollega, ministeri Sarkkinen totesi, ei meidän ratkaisumme ole hoitoonpääsyn parantamiseksi yksin se, että me jatkamme monikanavarahoitusta pelkästään siksi, että Kela-korvaukset ajaisivat siihen, että ihmiset pääsisivät hoitoon. Kyllä a ja o on se, että me parannamme [Puhemies koputtaa] julkisen terveydenhuollon hoitoonpääsyä sataprosenttiseksi.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Laiho.

Arvoisa puhemies! Nykyiset Kela-korvaukset ovat hyvin edullinen keino rahoittaa terveyspalveluita, eli käytännössä valtio kustantaa vain yhden kymmenesosan niistä kustannuksista, mitä se käynti maksaa. Se on myös mahdollisuus valita, edes pieni mahdollisuus, ja se on mahdollisuus käydä silmälääkärissä, käydä gynekologilla. Erityisesti naisille tämä on tärkeä asia. Kela-korvausten lasku nostaisi huomattavasti painetta julkiseen terveydenhuoltoon, kuten olemme aiemmin huomanneet hammashoidon Kela-korvausten alasajon yhteydessä. Paine julkisessa terveydenhuollossa on merkittävä. Kysynkin hallitukselta: aiotteko ajaa suomalaisten terveydenhuollon ja kuntoutuksen kaaokseen, jos Kela-korvausjärjestelmä ajetaan alas samaan aikaan kun Suomessa tehdään massiivista hallintouudistusta sote-uudistuksen muodossa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Vastaus on: emme aio ajaa järjestelmää kaaokseen, vaan tavoitteena on nimenomaan parantaa suomalaisten hoitoon pääsyä ja hoidon tasa-arvoa riippumatta siitä, missä ihminen asuu tai kuinka paksu se tilipussi on.

Mutta, arvoisa puhemies, on syytä erottaa näiden korvausten rahoitusvastuu ja toisaalta järjestämisvastuu. Se, että pyritään yksinkertaistamaan rahoitusvastuuta, purkamaan monikanavaisuutta ja luomaan rahoituksen integraatiota, ei väistämättä myöskään johda siihen, että nämä eri korvauslajit tai nämä esimerkiksi kuntoutus- tai matkakorvaukset tai lääkekorvaukset millään tavalla heikkenevät käyttäjän, asiakkaan, suomalaisen ihmisen näkökulmasta. Mutta yhdenmukaisemman rahoitusjärjestelmän luominen kannustaa näitä hyvinvointialueita tuottamaan palveluita esimerkiksi lähempänä ihmisiä, katsomaan ihmisen hoitoa kokonaisuutena, antamaan palveluita mahdollisimman matalalla kynnyksellä — eikä siirtämään ihmistä ja kuluja valtion pussiin.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Kyllä teillä nyt on utopistinen ajattelu siitä, mihin tämä sosiaali‑ ja terveydenhuolto on menossa. Jos ajatellaan sitä, että tämä lainsäädäntöuudistus, jota nyt on tehty ja jota nyt implementoidaan, toimeenpannaan tuolla, se ei tuo yhtään ainutta hoitajaa eikä yhtään ainutta lääkäriä sinne lisää vastaanottamaan niitä potilaita. Me tarvitaan nimenomaan näitä Kela-korvauksia. Kun meillä on pitkät hoitojonot silmäsairauksissa, myöskin kurkku‑, nenä‑, korvasairauksissa, mielenterveyspalveluissa ja ortopediassa, niin miten te aiotte hoitaa tämän, jos ette pidä näitä Kela-korvauksia mukana tässä? Sehän on erittäin järkevää. Ja mitä tulee siihen, ministeri Sarkkinen, kun sanoitte, että viime kaudella vähennettiin näitä: meillä oli tilalle tulossa valinnanvapausmalli, jolloinka saatavuus olisi lisääntynyt. Ottakaa siitä mallia. [Vasemmalta: Onneksi ei tullut! — Jussi Saramon välihuuto]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä edustaja Risikko hyvin tiivisti loppuun, eli meilläkin on tulossa uusi sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus tilalle. [Sari Sarkomaa: Hallintomalli!] Nimenomaan vastuu siirtyy 22 uudelle toimijalle, ja tätä kautta saamme vaikuttavuutta tähän terveydenhuoltoon. Viime hallituskaudella ainoa ratkaisu oli valinnanvapausmalli. Nyt olemme saaneet tasapainotettua tämän tilanteen ja viimeinkin perustuslaillisen uudistuksen myös sosiaali‑ ja terveydenhuollossa läpi, ja alueilla toimeenpano käy jo rivakasti eteenpäin, ja olen iloinen, että kun olemme kiertäneet nyt kenttää näillä aluekierroksilla, niin siellä otetaan tämä työ vakavasti. Niin kuin tässä jo totesin, me emme tule ajamaan tätä siihen, että me olisimme ainoastaan sen vankeina, onko ihmisillä mahdollista omalla rahalla päästä hoitoon. Kyllä meidän lähtökohtanamme pitää olla se, että me tarkastelemme sitä, miten me voimme kokonaisvaltaisesti tukea ihmisen mahdollista pääsyä ensinnäkin hoitoon ja sitä, että hän tulee myös hoidetuksi. Ja tässä kokonaisuudessa on olennaista, että kaikki osallistuvat tässä samassa kokonaisuudessa [Puhemies koputtaa] päämäärän toteuttamiseen. Ei niin, että jokainen perkaa [Puhemies koputtaa] vain yhden pienen osan siitä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Tässä Kela-korvausten poistossa ei ole mitään järkeä. [Jussi Saramo: Miksi te poistitte sen? — Naurua] Tässä ei ole mitään järkeä juuri sen takia, että olette tekemässä sote-uudistusta, jossa rahaa palaa enemmän hallintoon kuin varsinaisiin palveluihin. Sen takia teillä ei ole mitään mekanismia, jolla ihmisten hoitoonpääsy paranisi, ja nyt, jos Kela-korvauksia, joita käyttää kaksi miljoonaa suomalaista, lähdetään rokottamaan alaspäin, niin heidän palvelunsa heikkenevät — hoitoonpääsy heikkenee, hoitojono pitenee, ja kuten SAK ja työnantajajärjestöt yhteisessä tiedotteessa sanoivat: eriarvoisuus kasvaa, hoito heikkenee, palvelun saatavuus heikkenee.

Nyt tässä on aika laaja rintama palkansaajajärjestöjä, SAK:ta, monia muita — EK:ta, oppositiopuolueita. Ettekö te nyt usko tätä viestiä? Kysykää vaikka kansalaisilta tästä. Minkä takia te jääräpäisesti ajatte tällaista linjaa, joka heikentää käytännössä tavallisten suomalaisten [Puhemies koputtaa] palkansaajien asemaa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Kuten todettua, parlamentaarinen ryhmä työskentelee, ja sen jälkeen hallitus tekee linjaukset.

Mutta, arvoisa puhemies, nykyisellään nämä yksityisen hoidon korvaukset ovat 10—15 prosenttia siitä lääkärilaskun kokonaissummasta, ja se kokonaissumma lääkärilaskussa, kun käy yksityisellä, voi olla aika iso, joten sen ymmärtää, että pienituloisille ihmisille se esimerkiksi kymmenen euron korvaus siinä isossa loppulaskussa ei välttämättä vielä mahdollista sitä yksityiselle sektorille menemistä, joten olennaista hoidon tasa-arvon ja pienituloisten suomalaisten hoitoonpääsyn kannalta on kyllä nähdäkseni näiden julkisten palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden ja hoitoonpääsyn nopeuttaminen, mihin hallitus pyrkii sote-uudistuksella ja hoitotakuu-uudistuksella, kuten ministeri Kiuru on kertonut.

Arvoisa puhemies! Aikaisemmin, kun kokoomuksen ollessa hallituksessa näitä kor-vauksia on leikattu, se asiakassiirtymä ei ole itse asiassa siinä yhteydessä ollut mitenkään merkittävä — parin prosentin luokkaa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Tavio.

Rouva puhemies! Hallituksen olisi syytä alkaa hieman kunnioittamaan työssäkäyviä ihmisiä ja heidän veronmaksuaan. Työssäkäyvien ihmisten maksamilla veroilla tämä hyvinvointivaltio ylläpidetään. Se on aika suuri osa, joka kuluu myös siihen julkiseen terveydenhuoltoon. Kun työssäkäyvä ihminen käy yksityisellä puolella, hänhän siinä tekee palveluksen julkiselle taloudelle, hänhän tukee sitä, ja tähän pitäisi kannustaa, eikä niin, että yritetään oikein saada työssäkäyvät kuormittamaan julkista terveydenhuoltoa entisestään.

Kun näihin julkisiin palveluihin ei nykyisin pääse siitä huolimatta, että ministeri Kiuru aina täällä niin vakuuttelee, vaan niihin on liian pitkät jonot, niin ihmisethän ovat alkaneet jo ottaa terveysvakuutuksia. Haluatteko, että Suomessa mennään tällaiseen vakuutusjärjestelmämalliin? Eikö, hyvä hallitus, näiden työssäkäyvien ihmisten veroille voisi antaa vähän vastinetta ja säilyttää myös ne yksityisen puolen Kela-korvaukset?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! Kun viittasitte työssäkäyviin ihmisiin, niin ensinnäkin työterveyshuollon asemaan ei olla tekemässä tässä yhteydessä mitään muutoksia.

Arvoisa puhemies! Haluaisin myös todeta, että parlamentaarinen työryhmä käsittelee näiden hoito- ja tutkimuskorvausten lisäksi matkakorvauksia, kuntoutusta ja lääkekor-vauksia, ja siellä on pöydällä erittäin isoja palikoita, jotka liittyvät tähän rahoitusjärjestelmän monikanavaisuuteen ja pyrkimykseen rahoituksen integraation parantamiseen, mikä oli myös edellisen hallituskauden sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Sillä pyritään kannustamaan kokonaisvaltaiseen, kustannustehokkaaseen ja asiakaslähtöiseen ja oikea-aikaiseen palvelutuotantoon. Edelleen haluan todeta sen, että myös rahoitusvastuun siirtäminen ei välttämättä tarkoita järjestämisvastuun siirtämistä, vaan näitä voidaan myös käsitellä erikseen tässä parlamentaarisessa työssä ja hallituksen päätöksenteossa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Juvonen.

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaiset maksavat vatsansa kipeiksi veroja siinä toivossa, että julkinen sektori voi tarjota heille palveluja silloin kun sen aika on.

Vuonna 2019 eniten Kela-korvauksia käytettiin lääkärinpalkkioihin, hammashoitoon, tutkimukseen ja hoitoon, eli juuri sinne, minne veronsa maksavat suomalaiset eivät pääse. Yksityissektori hoitaa suomalaisten hampaat, ottaa magneettikuvat, tekee tähystyksiä ja jopa kaihileikkaukset. Suomalaiset eivät pääse lääkärille.

Erityisesti tämä koskettaa ikäihmisiä, joille sillä hetkellä, kun sairastuu, lääkärille pääsy on erittäin tärkeää. Ikäihminen pitäisi vastaanottaa lääkärille, kuten hän olisi pyrkimässä päivystykseen. Nopea hoitoonpääsy, jotta hän kuntoutuu.

Te olette täällä kertoneet, että julkisen sektorin lääkärille pääsyä tulee nopeuttaa. Miten te ratkaisette sen yhtälön, että ihminen voi hakeutua sinne julkiselle sektorille?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kun me ajattelemme keskimääräistä eläkeläisen tuloa, pitää kyllä sanoa, että aika harvalla eläkeläisellä, edustaja Juvonen, on varaa käydä yksityisessä terveydenhuollossa näitä palveluita tuossa repertuaarissa käyttämässä [Arja Juvonen: Se on se viimeinen toivo!] juuri siksi, koska, kuten vastuuministeri Sarkkinen totesi, ilman sarvia ja hampaita, tämä korvaus on tänä päivänä niin pieni suhteessa siihen kokonaissummaan, että harvalla pienituloisella ihmisellä on varaa siihen. Siksi me olemme hallitusohjelmassa linjanneet, että sosiaali- ja terveydenhuollossa se, minkä pitää muuttua, on hoitoonpääsy. Ja niin kuin totesin, kaksi kolmasosaa maamme terveydenhuollon järjestäjistä pystyy jo tämän hallituskauden aikana parantamaan juoksuaan niin, että kaksi kolmasosaa nyt jo mahdollistaa sen, että seitsemässä päivässä päästään hoitoon. Loput eivät vielä. Ja jotta me voimme varmistaa sen, että näin tulee tapahtumaan koko maassa, olemme valmiita säätämään myös lainsäädännöllisen ajurin lakiin, [Puhemies koputtaa] jotta tämä sataprosenttisesti tapahtuu. Tulemme tämän esityksen laittamaan kahden viikon kuluttua lausuntokierrokselle.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Käydäänpä nämä olennaiset luvut vielä näistä Kela-korvauksista läpi: Kelan tilastojen mukaan keskimääräinen yksityislääkärikäynnin hinta, josta korvattiin, oli 110 euroa. Sen päälle tulee vielä toimistomaksu, ja siitä saatava korvaus oli 16 euroa. Hammashuollon keskimääräinen käyntihinta oli 160 euroa, korvaus 20 euroa.

Edellinen hallitus leikkasi 124 miljoonan hammashuollon korvaukset tasolle 48 miljoonaa, ja nykyinen hallitus ei ole koskenut niihin millään tavalla. On täysin rationaalista, että tätä 143:a miljoonaa, joka yhteensä on näissä Kela-korvauksissa, ei lopeteta vaan se siirretään hyvinvointialueille, [Sari Sarkomaa: Eihän sitä ole vielä päätetty!] missä sillä voidaan tuottaa laskennallisesti noin 3 miljoonaa yleislääkärikäyntiä terveyskeskuskäynnin hinnalla ja saadaan melkoinen tasa-arvon lisäys meidän terveydenhuoltojärjestelmään. Pitävätkö nämä laskelmat paikkansa, asianomainen ministeri?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Sarkkinen.

Arvoisa puhemies! En uskalla lähteä asiantuntevan edustajan laskelmia ja lukuja kyseenalaistamaan. [Petteri Orpo: Kannattaa!]

Arvoisa puhemies! Kyllä se on juuri näin, että ne korvaukset ovat menneet niin pieniksi, että ne eivät enää monille pienituloisille ihmisille käytännössä mahdollista yksityisen hoitoon pääsyä. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Kyllä meidän tehtävämme tässä salissa on varmistaa, että kaikki suomalaiset saavat hoitoa ja pääsevät lääkäriin ja tarpeellisiin tutkimuksiin silloin kun tarve on, ja sitä varten meidän on pystyttävä parantamaan meidän julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, ja siihen sote-uudistus pyrkii. Siihen pyrkii hoitotakuu-uudistus, ja siihen pyrkii osaltaan myös monikanavarahoituksen purkamistyö.

Arvoisa rouva puhemies! On jälleen se aika vuodesta, jolloin joudun kysymään kysymyksen, jota ei pitäisi täällä joutua kysymään: miksi hallitus jatkuvasti unohtaa ruoka-apua jakavat toimijat? 2019 myönnettiin tässä salissa 1,2 miljoonaa ruoka-apuun, 2020 samoin ja — koska korona aiheutti valtavaa puutetta — 2 miljoonaa lisätalousarviossa ruokajakoon. Kuitenkaan tätä kahta miljoonaa ei saatu 2020 jaettua. Ministeri Kiuru lupasi täällä, että se jaetaan heti vuoden alussa tänä vuonna. Eilisen tiedon mukaan se raha on edelleen jakamatta. Miten tämä on mahdollista?

Sitten uudessa talousarviossa ensi vuodelle ei ole euroakaan ruoka-apua auttaville yhdistyksille. [Puhemies koputtaa] Mikä on tämä hallituksen käsittämätön sydämen kovuus, [Puhemies koputtaa] että ei edes näin pientä summaa [Puhemies: Aika!] saada hoidettua?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Meillä on käytännössä, niin kuin tässä edustaja Laukkanen totesi, 2 miljoonaa euroa jaossa ruoka-apuun. Ei pidä siis paikkaansa se, että meillä ei olisi käyttää ruoka-aputoimintaan rahoitusta. Ja mahdollisimman nopeasti tämä raha, niin kuin kaikki muukin valtionapu, voidaan jakaa. Meillä on ollut haasteita siinä: yksityiskohtiin voidaan mennä tämän keskustelun jälkeen, ja olemme tästä monta kertaa myös edustaja Laukkasen kanssa käyneet keskustelua.

Samaan aikaan, kun ruoka-apua jaetaan — ja sitä tullaan todennäköisesti jakamaan myös seuraavina vuosina — lisätalousarvio on yksi mahdollisuus. Kun tämä erä saadaan jaettua, niin seuraavia voidaan hakea lisätalousarvioissa. Ja kun tässä tilanteessa tätä kokonaisuutta katsotaan, niin meidän täytyy myös ruoka-aputoiminnan näkökulmasta miettiä, miten se kestävällä tavalla järjestetään jatkossa. Tätä myös selvitetään tämän kokonaisuuden yhteydessä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämä hallituksen touhu on niin sekavaa, ettei siitä kukaan ota selvää. Sote on puhdasta sosialismia, ja tämän lisäksi pääministeri oli vielä tämän sekasotkun päälle ottamassa lisää velkaa.

Mutta puhutaan nyt maakuntaverosta. Hallitusohjelmassa lukee selkeästi, että maakuntavero tulee. Valtionvarainministeri kuitenkin kertoo vastustavansa maakuntaveroa. Välillä kyllä valtiovarainministeri sanoo, että hän hyväksyy sen, jos sinne lisätään toimintoja. Miksi hallituksessa valmistellaan maakuntaveroa, jos valtiovarainministeri sitä vastustaa? Pääministeri Marin, kertokaa nyt, onko se maakuntavero tulossa vai ei.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Kuten olen aikaisemminkin todennut, tätä kokonaisuutta valmistellaan valtiovarainministeriössä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous on hävinnyt jo 18 miljardia vientituloja Venäjän-pakotteiden takia. Nyt tiloja menee konkurssiin, koska vientiä ei voi tehdä, tulot ovat tippuneet, kulut kasvaneet ja EU rajoittaa jopa ulosmyytävän maidon määrää tiloilta kuluttajille. Eli suomalaista maataloutta ja maaseutua tuhotaan tämän eduskunnan ja EU:n toimesta täysillä.

Arvoisa hallitus! Paljonko suomalaisen maanviljelijän pitää vielä maksaa lisää EU:n asettamista pakotteista, vai oletteko valmis välittömästi avaamaan Venäjän-kaupan suomalaisille elintarvikkeille, jotta suomalainen maatalous voidaan pelastaa? — Kiitos.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Skinnari.

Puhemies! Venäjän-kauppa on ollut Suomelle tärkeää ja on edelleen tärkeää, mutta Suomi osana Euroopan unionia on sitoutunut siihen politiikkaan, jota me teemme ja joten me toimimme. On siten valitettavaa, että elintarvikeala, erityisesti viljelijät mutta myös Valio, on ajautunut tilanteeseen, mikä ei tietenkään ole ideaali, mutta samaan aikaan on löydetty uusia markkinoita, on löydetty uusia vaihtoehtoja. Tähän toki vaikuttaa sekin tosiasia, että Venäjä, niin kuin muutkin suurvallat, tekevät myös tuonnin rajoituksia monella tavalla, eli haluavat lokalisointia ja sitä kautta enemmän paikallisia investointeja. Toivottavasti näemme vielä päivän, että suomalainen elintarvikeala, suomalainen maatalous, suomalaiset viljelijät tekevät kestävää kauppaa eri puolille maailmaa, mukaan lukien Venäjä.

Arvoisa puhemies! Jemenin yhä käynnissä oleva sisällissota on yksi nykyajan pahimpia humanitäärisiä kriisejä. Se on johtanut miljoonien ihmisten pakolaisuuteen ja vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Kolme vuotta sitten Suomi keskeytti uusien aselupien myöntämisen Arabiemiirikuntiin, koska se osallistui Jemenin sotatoimiin. Tämä oli hyvä päätös, jota vasemmistoliitto pitkään vaati. Nyt hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, ettei Suomi vie sotatuotteita sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Silti viime vuonna myönnettiin jälleen 140 miljoonalla asevientilupia emiraatteihin. Vasemmistoliitto ainoana puolueena vastusti tätä päätöstä. Maa on tunnettu ihmisoikeusongelmistaan, emmekä voi olla varmoja, mihin asemateriaali päätyy.

Kysynkin ministeri Haavistolta: miten varmistamme, että Suomen ihmisoikeuksia puolustava linja näkyy ulkopolitiikassamme myös aselupien osalta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä ja tärkeä kysymys. Ensinnäkin on hyvä todeta viime vuoden osalta, että meillä taisi olla pienin asevientimäärä sitten vuoden 2011 viime vuonna. Edellisistä vuosista se laski noin viidenneksen, eli tämä hallituksen hyvin tiukka ja tarkka politiikka aseviennistä tässä mielessä vaikuttaa.

Miksi asevientiä ylipäätään tehdään? Meillä täytyy olla huoltovarmuuden kannalta tiettyä omaa tuotantoa esimerkiksi ajoneuvojen osalta, ja tässä Arabiemiraatti-kaupassa oli kysymys tällaisista akselistoista ja vaihdelaatikoista sotilasajoneuvoihin, joihin muun muassa Ruotsi ja Saksa myöskin aika tiukkojen asevientikriteerien pohjalta tuottavat osia.

Itse Jemenin tilannetta olemme seuranneet erittäin tarkasti, pyrkineet vaikuttamaan myöskin Jemenin rauhantyöhön, rauhanponnisteluihin. Viimeisin vetoomus on YK:n pääsihteerin vetoomus miinanraivauksen puolesta Jemenissä, jotta siviilit eivät kärsisi vielä lisää näistä sotatapahtumista, ja teemme kaikkemme tietysti humanitäärisen tilanteen parantamiseksi siellä ja seuraamme, että Suomen tuottamia aseita ei näille konfliktialueille joudu.

Ärade fru talman! Vi håller i Finland på att reformera social‑ och hälsovården för att kunna ge en jämlik och smidig service till alla i vårt land. En cent-ral funktion för att lyckas med detta är att ha ett klient‑ och patientdatasystem som fungerar, och så att patienten inte hamnar i kläm då informationen inte löper mellan de olika nivåerna av service.

Sote-uudistuksen valmistelu on käynnissä, ja jotta yhdenvertaiset ja sujuvat palvelut toteutetaan koko maassa, tarvitaan toimivat asiakas- ja potilastietojärjestelmät. Ei saa olla niin, että terveyskeskuksessa otettu röntgenkuva ei näy keskussairaalassa, saatikka yliopistosairaalassa.

Tämä tilanne on jo tänään monessa paikassa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä kilpailutetaan parhaillaan monella paikkakunnalla Suomessa. Pienemmissä ja suuremmissa osissa hankkeita on jo keskeytetty, kun hinta on noussut liian korkeaksi. Noin vuoden päästä sote-menot rahoitetaan valtion kassasta, ja kysyn [Puhemies koputtaa] ministeri Kiurulta: Onko meidän mahdollista saada valtakunnallisesti toimiva järjestelmä? Onko oikea hetki luoda sellainen nyt?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kyllä on, ja tämä kysymys on sillä tavalla minusta hyvin aiheellinen. Olen joutunut paljon pohtimaan sitä, mitkä ovat meidän ict:n haasteet. Kyllä ne ovat ensinnäkin se, että tämä tieto tulee liikkumaan, kun uusi järjestelmä otetaan käyttöön, mutta myös tätä pitäisi kehittää. Tällä hetkellähän meillä aika kuluu siihen, että me saamme tämän tiedon liikkumaan. Kanta-järjestelmä on avain siihen, että tieto liikkuu kaikilla tämänhetkisillä toimijoilla. On niin sanotusti pakko asiakastietolain pohjalta liikuttaa tietoa liittymällä Kanta-palveluihin, ja Kanta-palveluiden kautta tämä tieto liikkuu. Mutta repaleinen kenttä käyttää hyvin monenlaisia järjestelmiä, joilla tähän isoon, voisiko sanoa, ohjausjärjestelmään liitytään, ja tässä piilee tämä vinha perä siitä, että meidän on pakko katsoa, kuinka monessa pilttuussa me toimitaan. On selvää, että yhden järjestelmän varaan ei voi heittäytyä. Riskit ovat liian suuret. [Puhemies koputtaa] Mutta on pystyttävä katsomaan järkevästi näitä tulevia investointeja ja hankkeita, [Puhemies: Aika!] ja sitä varten meillä on yli 400 miljoonaa rahaa.

Arvoisa rouva puhemies! Luonto on suomalaisille tärkeä ilon ja hyvinvoinnin lähde lähiluontona, mökkimaisemana, ulkoilumaastona ja ihan arvona itsessään. Tällä hetkellä monia painaa huoli tärkeän luonnon puolesta erilaisten kaivossuunnitelmien johdosta. Kaivostoimintaan tähtääviä malminetsintälupia myönnetään kevyesti. Tämä jatkuu, ellei siihen tartuta kaivoslakityöryhmän lakiluonnosta tiukemmin. Hallitusohjelmassa on linjattu, että kaivoslainsäädännön uudistamisen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Eduskunta edellytti asumisen, arvokkaan luonnon ja muiden elinkeinojen suojelua ja asiallisia korvauksia haitan kärsijöille. Suomen ympäristökeskuksen Syken syyskuussa valmistuneessa arvioinnissa todettiin, että kaivoslakiluonnoksen ei voida nähdä juuri parantavan ympäristönsuojelun tasoa voimassa olevaan kaivoslakiin verrattuna. Kysyn ministeri Lintilältä: miten kaivoslain uudistuksessa ollaan parantamassa ympäristönsuojelun tasoa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin onnittelut kysyjälle merkittävästä valinnasta uusiin tehtäviin. — Tuo lainaus hallitusohjelmasta jäi nyt vähän vajaaksi. Siinä hallitusohjelmassa lukee myös ”ja kaivostoiminnan turvaaminen myös jatkossa”. Eli ei sitä kaikkea aina muista, ja ymmärrän sen kyllä.

Lain sisällöstähän käydään tällä hetkellä neuvotteluja, ja tässä luonnosvaiheessa on parannuksia ympäristöpuolelle olemassa. Niin kuin Syke sanoo, siinä on lieviä parannuksia — siinä määrin kuin elinkeinolaissa voi olla. [Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa!] Eli tässähän tulee se ongelmatiikka: Ei kaivoslaki ole kaiken kattava, vaan niitä ympäristöllisiä asioita on sitten vesiensuojelulaissa, luonnonsuojelulaissa, ympäristönsuojelulaissa. Jos kaikki nämä laitettaisiin kaivoslakiin, niin luulen, että toimivaltarajaukset olisivat sellainen ensimmäinen iso haaste, joka rupeaisi olemaan vastassa. Eli eiköhän me jatketa tätä neuvottelua tältä pohjalta, [Puhemies koputtaa] niin että saataisiin lausuntokierrokselle laki.

Arvoisa puhemies! Suomen talous on vahvistunut tänä vuonna yllättävänkin ripeästi hallituksen harjoittaman elvyttävän finanssipolitiikan ja yritysten tukemisen ansiosta. Kasvun myötä lähes kaikki alat olisivat valmiita palkkaamaan uutta työvoimaa, jos sitä olisi saatavilla. Perinteisten työvoimapula-alojen eli sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi puutetta työvoimasta on alkanut valua lähes alalle kuin alalle. Työllisyys on kehittynyt vahvasti, ja hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on varsin lähellä toteutua. Nyt kasvun esteeksi onkin muodostumassa osaavan työvoiman saatavuus ja rekrytointien vaikeus. Keskuskauppakamarin syyskuun kyselyssä kolme neljästä yrityksestä vastasi kokevansa työvoimapulaa, ja monelle se on kasvun esteenä tällä hetkellä. Kysynkin ministeri Lintilältä: mitä hallitus aikoo tehdä yritysten edelleen hyvien kasvunäkymien varmistamiseksi?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Kysyjä on täsmälleen oikeassa. Kyllä suomalaisten yrityksien kasvun pullonkaula on tällä hetkellä työvoiman saanti, ja se tilanne pahenee koko ajan. Eli kyllä meidän pitää saada tämä kohtaanto-ongelma ratkaistua niin paljon kuin mahdollista, sen lisäksi me tarvitsemme ulkomaista työvoimaakin. Se ei ole mielipidekysymys, se on kylmä fakta matemaattisesti jo. Ja mitä muuta me tarvitaan yritysten kannalta: ennakoitavuutta, sääntelyn ennakoitavuutta — me emme saa säädellä itseämme pois kilpailijamaihin verrattuna — luvituksen joustavuutta. Nämä ovat niitä asioita, joita tällä hetkellä yritykset odottavat. Yrityksille aina tärkeintä on se ennustettavuus, että he ovat varmassa investointiympäristössä, ja tässä meillä on varmasti kyllä parantamisen varaa.