Suullinen kysymys suunnitelmasta supistaa sairaalaverkkoa (Aki Lindén sd) | Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Hilkka Kemppi kesk) | Suullinen kysymys sote-palveluiden turvaamisesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys vihreän siirtymän investointien saamisesta Suomeen  (Atte Harjanne vihr) | Suullinen kysymys Suomen kilpailukyvystä puhtaan siirtymän hankkeissa (Mikko Ollikainen r) | Suullinen kysymys sosiaaliturvaleikkauksista (Merja Kyllönen vas) | Suullinen kysymys syntyvyyden edistämisestä (Peter Östman kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Kotka, Savonlinna, Mikkeli, Kajaani, Kemi, Kokkola, Hämeenlinna — näillä paikkakunnilla sijaitsee nyt keskussairaala, jonka toimintoja uhataan lopettaa, ja jäljelle jäisi lähinnä uudelleen akuuttisairaalaksi nimetty iso ter-veyskeskus. Lakkautettavia palveluja ovat muun muassa ympärivuorokautinen leikkaustoiminta, synnytykset ja tehohoito. Puolet Suomen synnytysyksiköistä suljettaisiin.

Orpon hallitusohjelman tavoite sairaalaverkon saneeraamisesta alkoi, kun sitä varten asetettu työryhmä julkisti selvityksensä tammikuussa. Työryhmä esitti, että 15 keskussairaalasta siirrytään vain 5—8 keskussairaalaan. Supistamisvaarassa olisivat näin ollen myös Vaasa, Joensuu, Lappeenranta tai Rovaniemi.

Ministeri Juuso, sanouduitte irti tuosta selvityksestä. Totesitte, että laskelmat ovat täysin puutteelliset. Siitä olemme samaa mieltä. Ministeriössänne kuitenkin valmistellaan kiireellä hallitusohjelman toteuttamista [Puhemies koputtaa] tuon selvityksen pohjalta. Lakimuutokset aiotaan saada eduskuntaan tänä vuonna. [Puhemies koputtaa] Kuulostaa huolestuttavalta. Pitääkö tämä paikkansa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä sairaalaverkkoraportti, mikä tosiaan julkaistiin tammikuussa, on herättänyt laajasti huolta. [Veronika Honkasalo: Syystä!] Se tieto, että valmistelua jatkettaisiin ainoastaan sen raportin pohjalta, ei pidä paikkaansa. Meillä on myöskin muita vaihtoehtoja tapetilla, mutta mitään päätöksiä tai poliittisia linjauksia ei ole vielä tehty. Edelleenkin katsomme eri vaikutusarvioita ja tarkastelemme erilaisia vaihtoehtoja. [Vasemmalta: Mitä selvityksiä?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on päätynyt sopeuttamaan valtiontaloutta leikkaamalla sote-menojen kasvusta 1,4 miljardia euroa. Nyt 100 miljoonaa euroa sairaalaverkosta on osa tätä kokonaisuutta. Me SDP:ssä emme hyväksy tätä kokonaisuutta. Se tuhoaa sote-palvelut, jotka ovat ihmisten elinehto.

Suunnitelmiin sisältyy myös merkittävä yhteispäivystysten sulkeminen. Tällaisia ympärivuorokautisia päivystyksiä on muun muassa Salossa, Porvoossa, Lohjalla, Raahessa, Oulaisissa, Pietarsaaressa, Valkeakoskella, Kouvolassa, Varkaudessa, Iisalmessa, Raaseporissa, Ivalossa ja Kuusamossa. Vaikka näissä yöaikaisten potilaskäyntien määrä ei ole suuri, ovat ne tärkeä osa potilasturvallisuutta ja alueellisesti ihmisille tärkeitä palveluita. Ministeri Juuso — tai pääministeri Orpo, kun nostitte kätenne — aiotteko lailla ja asetuksella säätää näiden yksiköiden sulkemisesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän yksityiskohtaan voi vastata asianomainen ministeri, mutta haluan todeta tähän kattaukseen, jonka toitte. Eli te kerroitte sen, että hallitus pyrkii ja on päättänyt hillitä menojen kasvua 1,4 miljardilla, siis koko kauden aikana, mutta samaan aikaan te unohdatte kertoa sen, että pelkästään ensi vuodelle suhteessa tähän vuoteen meidän täytyy löytää kaksi ja puoli miljardia lisää, [Kimmo Kiljusen välihuuto] koska menokehitys on niin valtavaa, kaksi ja puoli miljardia enemmän kuin tänä vuonna.

Me pyrimme siihen ja koko sote-uudistuksen tarkoitus oli se, että hillitään menojen kasvua. Siksi me joudumme näitä tekemään, meillä ei ole varaa tähän järjestelmään. Tiedätte sen itse, kun viime kaudella olitte tekemässä tämän mallin, että se jäi kesken ja se varsinainen uudistus jäi tekemättä. Me ollaan nyt tämän edessä, ja ministerit tekevät hartiavoimin töitä, jotta ratkaisuja löytyy.

Vaikka tämä on hallituksen kyselytunti, niin kuitenkin kysyn sen kysymyksen, että mitä te tekisitte, kun olette niin viisas. [Vasemmalta: Kyse on ihmisten terveydestä! — Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me esitimme hallitukselle kymmenen eri toimea, kun välikysymyksellä sotesta keskusteltiin täällä viime syksynä — ei ole näkynyt eikä kuulunut teidän vastaustanne. Petteri Orpo, teidän hallituksenne makaa soten päällä siksi, että te aiotte säästää 1,4 miljardia yksistään 900 miljoonaa sotesta säästämällä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Näiden säästöjen pahimpia esimerkkejä on se, että te lopetatte tästä maasta suunnitelmienne mukaan lähes tai ylikin 20 erilaista eri alueiden toimintoa, jotka selkeästi romahduttavat joko osittain tai kokonaan meidän nykyisen keskussairaalaverkon toimia. Tämä ei ole naurun asia, tämä on erittäin vakava paikka. Te teette mini-sote-uudistuksen puuttumalla palvelutasoon tässä maassa alueittain pohtimatta lainkaan näiden palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Miksi te laitoitte tällaisen härdellin pystyyn, jossa henkilöstö nyt [Puhemies koputtaa] lähtee liikkeelle peläten, että sairaalaa ei enää olekaan jatkossa olemassa, [Petri Huru: Tehän sen härdellin pystyyn laitoitte!] ja ihmiset pelkäävät? Miksi te teette näin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Soten yksi tavoite oli, että erikoissairaanhoidon kuluja pystytään madaltamaan ja lisäkustannuksia tai lisäresursseja laitetaan perusterveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon, [Krista Kiuru: Ei tällaista sairaalaverkon silpomista esitetty!] ennalta ehkäisevään hoitoon. Tämä tarkoittaa sitä, että jollakin tavalla näitä kuluja täytyy balansoida, paljonko meillä menee erikoissairaanhoitoon, paljonko menee perusterveydenhuoltoon, matalan kynnyksen palveluihin. Tähän on oltava joku suunnitelma. [Eduskunnasta: Mitä se on?]

Kaikki, jotka olette vähän pitempään olleet sote-pöydässä, tiedätte, että erikoissairaanhoidon kulujen kasvu on ollut erittäin, erittäin jyrkkää. Sitä ei ole vuosikymmeniin pystytty millään tavalla korjaamaan, vaan kaikki rahat menevät sinne, ja me olemme leikanneet peruspalveluista, vanhustenpalveluista. Tämä suunta täytyy jollakin tavalla kääntää. [Annika Saarikko: Aiotte leikata lisää!] Se säästöpotentiaali, mikä tässä on, on olemassa, ja sata miljoonaa on itse asiassa tosi pieni summa, mitä ollaan tekemässä. Vielä yhtään sairaalaa ei olla sulkemassa, ei mitään päätöksiä ole tehty. Älkää antako sitä kuvaa. [Välihuutoja — Hälinää]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Seuraava lisäkysymys, edustaja Nurminen, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Juuso, te vastaatte sosiaali- ja terveysministerinä tästä asiasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onneksi!] Täällä me olemme esittäneet huolen, mikä alueilta tulee, että aluesairaaloita, keskussairaaloita tullaan lopettamaan huomattavasti. Tällä on iso merkitys alueiden elinvoimalle ja potilasturvallisuudelle. [Sheikki Laakso: Kuulitteko, mitä ministeri sanoi?]

Toivoisin nyt teiltä ministerinä selkeää vastausta: Viettekö te tätä leikkausesitystä, sairaaloiden alasajoa, eteenpäin, vai pysäytättekö te tämän valmistelun teidän ministeriössänne? [Sanna Antikainen: Kuuntelisitte joskus!] Millä tavalla te aiotte hakea nämä sadan miljoonan säästöt?

Lisäksi, ministeri, haluaisin vedota vielä teihin: Alueilla on tällä hetkellä iso hätä sosiaali- ja terveyspalveluissa. [Sanna Antikainen: Kiitos teidän uudistuksenne!] Nämä 1,4 miljardin leikkaukset ovat suora leikkaus meidän vanhustenhoidosta, terveyspalveluista, sosiaalipalveluista, ja tällä hetkellä ihmiset eivät saa palvelua. Ja nyt, kun te olette asiasta vastaava ministeri, mitä haluatte lisäksi sanoa näille ihmisille? Mikä on teidän johtajuutenne ja vastuunne tässä tilanteessa, jossa ihmiset eivät saa palveluita? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen monta kertaa todennut täällä, että hyvinvointialueet ovat itseohjautuvia. Teillä on itsenäinen päätöksentekovalta siellä niihin. [Suna Kymäläinen: Te lakkautatte sairaalat!]

Siitä, mistä palveluista siellä leikataan: Minä en siihen voi vaikuttaa. Minä voin sanoa, että älkää leikatko vanhustenpalveluista tai perusterveydenhuollosta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mutta silti te teette niin. Ja nyt te annatte sellaisen kuvan, että joitakin sairaaloita ollaan sulkemassa ja siitä on jo päätetty. Ei olla yhtään sairaalaa sulkemassa.

Mutta mitä tulee säästöihin, meillä on aivan mieletön vaje budjettitaloudessa ja meidän on tehtävä uusia säästöpäätöksiä. Siitä sadan miljoonan säästöstä, mikä tässä on suunniteltu, emme voi perääntyä. Se on jollakin tavalla saavutettava. Mutta siitä, millä tavalla se saavutetaan, ei ole mitään päätöksiä tehty, ei mitään linjauksia. Poliittinen keskustelu käy koko ajan kuumana, ja me tuomme ne esitykset mahdollisimman pian. Olen luvannut, että toukokuussa pidän tiedotustilaisuuden ja kerron, [Puhemies koputtaa] mihin suuntaan mennään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Myönnän vielä vastauspuheenvuoron valtiovarainministeri Purralle. — Olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kun keskustellaan koko budjetista ja julkisesta taloudesta ja viitataan tähän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, joka tämän hallituksen syliin annettiin, haluan huomauttaa, että me olemme tällä hetkellä etsimässä kohti kehysriihtä mentäessä uusia säästötoimenpiteitä juurikin siitä syystä, että meidän hyvinvointialueet tarvitsevat lisää rahaa. Siellä on syntynyt merkittävästi suurempia alijäämiä kuin edellinen hallitus pystyi kuvittelemaan, jopa vielä enemmän kuin tämäkään hallitus pystyi alussa kuvittelemaan. Juuri siksi, että me pystymme kattamaan tämän alueilla syntyvän alijäämän, me joudumme etsimään säästöjä jostakin muualta [Annika Saarikko: Se on ihmisten hoivaa! — Vasemmalta: Kyllä!] kehysten sisältä, ja tätä me olemme juuri tekemässä. Kuten pääministeri totesi, me lisäämme useita miljardeja hyvinvointialueiden rahoitusta.

Usein täällä kyselytunnilla usko tähän yhteisten asioiden hoitoon kyllä horjuu, mutta tilannetta, jossa te olette itse tämän uudistuksen tehneet ja syytätte siitä meitä, on kyllä todellakin hirvittävän vaikea ymmärtää [Välihuutoja vasemmalta] tilanteessa, jossa palveluita ei monillekaan ole tarjolla, jossa hoitoonpääsy kestää ja kaiken lisäksi rahaakaan tähän ei ole. [Sanna Antikainen: Hävytöntä puhetta teiltä, edustaja Kiuru! — Krista Kiuru: Hävytöntä puhetta?]

Arvoisa herra puhemies! Tämä viikko on toden totta pysäyttänyt miettimään arjen turvallisuutta. Etelä-Karjalassa on etsitty tuloksetta silmälääkäriä 100 000 euron kuukausipalkalla. Kymenlaaksossa ollaan lakkauttamassa puolet terveyskeskuksista, peruspalveluista. Lähipalvelut karkaavat kauemmas. Sote-uudistusta ei näistä päätöksistä enää voi syyttää, kun hallitus itse leikkaa sotesta toista miljardia euroa. Jo vuoden työtään tehneen hallituksen pitää reagoida keskittämiseen jo tänään.

Suomessa on hyviäkin esimerkkejä. Esimerkiksi Etelä-Savo ja Päijät-Häme linjaavat, että kaikissa kunnissa pitää olla osoite, jossa ammattilaisen voi kohdata silmästä silmään. Se on mahdollista, kun aikaa on ollut enemmän.

Uudistamista tarvitsemme mutta epävarmuutta emme. Arvoisa hallitus, keskusta on esittänyt jo viime syksynä kuusi ratkaisuehdotusta, joilla sote-uudistus saataisiin takaisin raiteilleen. Arvoisa ministeri Juuso, olemme esittäneet nämä kuusi keinoa. [Puhemies koputtaa] Kuinka monta niistä olette ottanut työn alle? [Vasemmalta: Ei yhtään! — Oikealta: Tyhjä paperi!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En nyt ihan tarkalleen muista niitä kaikkia teidän kuutta keinoanne. Mehän keskustelimme niistä kyllä. Mielelläni kuulen ne, niin voin niihin vastata sitten uudestaan. [Vasemmalta: Ylimielistä! — Hälinää]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla on tällä hetkellä erittäin vaikea taloudellinen tilanne. Monet hakevat suuria säästöjä niin nopealla aikataululla, että se herättää huolta terveyspalveluidemme tilasta. Lääkäreitä lomautetaan samalla, kun terveysasemien jonot kasvavat, ja kalliita vuokratyövoimapalveluita hankitaan, kun pysyvää henkilökuntaa ei ole saatavilla.

Hallitus on sote-politiikassaan korostanut yksityisen terveydenhuollon roolia. Yksityisen osallistuminen on tarpeellinen osa kokonaisratkaisua, mutta nyt yksityisen terveydenhuollon ja vuokralääkäreiden pariin ajaudutaan hallitsemattomasti. Syntyy tilanne, jossa samoilla verorahoilla saadaan entistä vähemmän. Hallituksen pitäisi varmistaa laadukkaat terveyspalvelut ja hoitoonpääsy erityisesti alueilla, joilla on erityisen suuria haasteita saada lääkäreitä ja hoitajia, ja niillä alueilla, missä on suurimmat jonot. Nämä säästöt ovat tällä hetkellä järjettömiä. Jos valtionvelasta ollaan huolissaan, pitäisi sote-ratkaisussa pohtia kestävien periaatteiden, ei laastariratkaisulla kalliiden vuokratyöntekijöiden voimin.

Kysyisinkin ministeri Juusolta: mitä toimia hallitus aikoo tehdä estääkseen lyhytnäköiset leikkaukset, jotka johtuvat hallituksen omista toimista? [Ben Zyskowicz: Niin, edellisen hallituksen! — Naurua — Välihuutoja] — Nykyisen hallituksen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Juuso, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! [Hälinää]

Hallituksella on työkalupakissaan useita toimia, millä tähän tullaan puuttumaan. Ne kaikki työkalut eivät ole tässä ja nyt, vaan ne ovat tämän hallituskauden aikana. [Välihuutoja vasemmalta] Vuokratyövoiman käyttö on yksi näistä haasteista, ja se on haaste myöskin muissa Pohjoismaissa. Sitä on hyvin vaikea suitsia, mutta me tulemme yrittämään. Meillä on siitä olemassa jo selvitys ja siinä ehdotettuja toimenpiteitä, [Sari Sarkomaa: Selvitys aloitettiin heti, kun hallitus aloitti!] millä tavalla me vuokralääkäreitä voidaan ohjata itse asiassa enemmän julkiselle puolelle. Nämä toimenpiteet tulevat kyllä myöhemmin, ja siinä raportissa on listattu muun muassa toimenpiteitä, joilla me helpotetaan osittain ulkoistuksia. Se nyky-soten yksi ongelma hyvinvointialueilla on tämä riittävä oma palvelutuotanto. Ongelmaksi on muodostunut hyvinvointialueilla, [Puhemies koputtaa] kuinka paljon pitää olla omaa tuotantoa ja kuinka paljon voidaan sitten ulkoistaa. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministerillä on puheenvuoro nyt.

Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edellisen kerran kun porvarihallitus oli vallassa, uhkasi se Vaasan päivystystä. Onneksi Rinteen hallitus korjasi kuitenkin tämän valuvian heti valtaan päästyään. No, nyt tämä porvarihallitus suunnittelee jatkavansa pohjalaismaakuntien rankaisua vieläkin kovemmalla kädellä. Pohjalaismaakunnista Kokkola, Pietarsaari ja Vaasa voisivat joutua kaikki leikkurin alle. Ainoastaan Seinäjoki säästyisi. Käytännössä siis rampautettaisiin yhtä sairaalaa lukuun ottamatta pohjalaismaakuntien palveluverkko hallituksen, ei päättävässä asemassa olevien hyvinvointialueiden suunnitelmilla. Ministeri Juuso, tähänkö te olette ajamassa sote-palveluja Suomessa: sosiaalisilla perusoikeuksilla pyyhitään lattiaa, kun talouden mahtikäskyllä suunnitellaan ajettavaksi säästöjä perusoikeuksien kustannuksella?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. [Vasemmalta: Ministeri Juusolle kysymys!]

Arvoisa puhemies! Minusta nyt kerta kaikkiaan se jatkuva väite siitä, että me leikataan sotesta, pitää lopettaa. [Naurua — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Häh?] — No niin, vastauksena oli nauru, mutta jospa minä kerron teille faktat.

Hallitus lisää kehyksessään yli miljardin joka vuosi hyvinvointialueille — lisää miljardin joka vuosi. [Oikealta: Juuri näin! — Hälinää] Sen lisäksi rahoituslakiin perustuen meillä on velvollisuus kattaa alijäämät edellisiltä vuosilta. Se tarkoittaa puoltatoista miljardia lisää ensi vuodelle. Tämä ei ole leikkaamista. Jos maassa olisi jonkun muun värinen hallitus, niin tiedättekö, että nämä samat luvut olisivat teidän edessänne? Samat luvut olisivat teidän edessänne, ja se tarkoittaa sitä, että on pakko tehdä uudistuksia. [Krista Kiurun välihuuto] Te voitte sieltä vain sanoa, että nyt tehdään sitä, tätä ja tuota kauheutta, mutta tämä yhtälö on pakko saada toimimaan: rahat riittämään, ihmiset jonoista hoitoon ja tämä koko järjestelmä pelaamaan. — Ja kun te, edustaja Kiuru, sanoitte, että on saatu aikaan härdelli, niin kukahan sen mahtoi tähän maahan tehdä? [Naurua — Välihuutoja — Krista Kiuru pyytää vastauspuheenvuoroa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä. [Krista Kiuru: Vastauspuheenvuoro! Pääministeri arvosteli minua!] — Edustaja Kiuru, puheenvuoro on tällä hetkellä edustaja Mattilalla.

Kiitoksia, puhemies! Keskusta on esittänyt vaihtoehtoja hallituksen linjalle, jossa hyvinvointialueet joutuvat tekemään pakkosäästöjä eikä niille anneta edes mahdollisuutta onnistua tehtävässään. Toistaiseksi niihin ei ole tartuttu, vaan vastaukseksi kuullaan kerta toisensa perään, kuinka sote-uudistus on keskustan syytä ja keskustan luomus ja alueitten vaikeudet ovat keskustan syytä. [Välihuutoja oikealta] On ala-arvoista käsienpesua vastuuministereiltä selittää, että hyvinvointialueiden valtuustot päättävät sote- tai sairaalaverkostaan ja ettei hallitus leikkaa palveluita. Hallituksen takana ovat sote-rahat, ja sillä sipuli. Kun rahoitusta ei ole riittävästi, johtaa se pakkosäästöihin ja leikkauksiin.

Arvoisa hallitus, haluatteko te, että hyvinvointialueet onnistuvat tehtävässään? Aiotteko korjata rahoituslakia, [Ben Zyskowicz: Ai keskustan virheitä?] millä annettaisiin alueille mahdollisuus kattaa alijäämä nykyistä väljemmässä aikataulussa? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä olemme kuulleet hyvinvointialueitten rahoituksesta, me tänä vuonna maksamme hyvinvointialueille 24,7 miljardia. Se rahoitus kasvaa joka vuosi yli miljardilla. Me olemme luvanneet tämän hallituskauden alussa hyvinvointialueille, että annamme heille siltä osin työrauhan, että emme muuta näinä ensimmäisinä vuosina sitä rahoitusmallia, vaan he pystyvät toimimaan ennakoidusti sillä rahoituksella, mikä on, mutta me olemme samaan aikaan käynnistäneet jo tämän rahoitusmallin uudistamisen, ja parhaillaan myös käydään läpi näitä tarvetekijöitä. Koetamme tunnistaa sitä, miten ne vastaavat: esimerkiksi sairastavuus, vastaako se tämänhetkinen mittari oikealla tavalla sitä, minkälaista rahoitusta alueet tarvitsevat. Teemme tätä analyysityötä, ja me teemme tietoon pohjautuen sitten tätä rahoitusmallin uudistamista. Eli rahoitusmallia ollaan pitkällä aikavälillä uudistamassa sekä kannustavaan suuntaan että niin, että se tunnistaa nämä tarpeet mahdollisimman hyvin. Siltä osin ensin työrauha ja sitten uudistetaan jatkoa kohti, mutta rahoitus kasvaa joka vuosi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluan myös täällä korjata sen virheen, että sotesta leikataan. Ei leikata. [Välihuutoja vasemmalta] Jokainen vuosi laitetaan yli miljardi lisäeuroa soteen, ja se tarvitaankin siellä. Hallituksen on varmistettava, että suomalaiset saavat hoidon ja hoivan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, [Kimmo Kiljusen välihuuto] sekä kiireettömissä että kiireellisissä asioissa, kun sen aika on. Se liittyy sekä sairaalapalveluihin, peruspalveluihin että pelastustoimeen — sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Meidän on vahvistettava peruspalveluita, jotta me pystymme ehkäisemään sairauksia, välttämään raskaita palveluita, välttämään ikäviä, inhimillisesti raskaita tragedioita. [Eduskunnasta: Sairaaloiden sulkeminen ei vahvista mitään!] Henkilöstöpula on tällä hetkellä merkittävä ongelma koko maassa, ja ammattilaiset laittavat työpanostaan epätarkoituksenmukaisesti monesti byrokraattisiin asioihin. Meillä henkilöstöä itse asiassa on varsin paljon muihin maihin verrattuna, mutta se kohdentuu väärin. [Puhemies koputtaa]

Kysynkin täällä ministeri Juusolta: mitä olette ministeriössä alkaneet tekemään byrokratian purun, norminpurun, [Puhemies koputtaa] ja sen eteen, että saataisiin henkilöstön työpanos juuri siihen oikeaan paikkaan osoitettua, palveluiden turvaamiseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän edustajia kunnioittamaan puheaikaa. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Henkilöstön saatavuus on vakavasti vaarantunut Suomessa. Meillä väestö vanhenee koko ajan. Me tarvitsemme lisää hoitohenkilöstöä. Väestö myöskin keskittyy kasvukeskuksiin yhä enenevässä määrin. Kaikki nämä haasteet johtavat siihen, että meidän täytyy myöskin miettiä, millä tavalla me järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelut niin, että kaikki pääsevät kuitenkin hoidon piiriin ja myöskin se hoitohenkilöstö riittää.

Hoitohenkilöstön osalta tartumme siihen ensinnäkin ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistuksella, missä katsomme tarkkaan, millä pätevyydellä mitäkin asioita voi tehdä. Tulemme myöskin tarkastelemaan erilaisten todistusten ja lausuntojen tarvetta — mitä kaikkea tarvitaan, voidaanko sieltä vähentää jotain, voidaanko mahdollisesti jotain tehdä tekoälyllä. Länsi-Uudellamaalla muistaakseni on jo pilotti tästä käynnissä. Ja tietysti ennakoimme myöskin hoitohenkilöstön tarpeet, lisäämme koulutuspaikkoja ja monta muuta asiaa. Ohjaamme myöskin hyvän työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä. [Krista Kiuru pyytää vastauspuheenvuoroa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on laaja yhteisymmärrys siitä, että maamme kriittistä infrastruktuuria pitää suojella. Ja sairaalat, jos mitkä, ovat sitä kriittistä infrastruktuuria. Ne ovat tämän hyvinvointivaltion runkoverkko. Ja nyt, kun tämän hallituksen — huomatkaa, Orpon—Purran-hallituksen — sote-kädenjälki alkaa näkyä, niin ensimmäisenä jyrän alle uhkaavat jäädä nimenomaan sairaalat. Te tavoittelette sotesta leikkauksia, 1,4 miljardia, ja jo hallitusohjelman mukaan sairaalaverkosta sata miljoonaa euroa säästöä. Omalta alueeltani tämä tarkoittaa sitä, että Oulaskangas, Raahe, Kajaani ja Perämerenkaarelta Kemi ovat uhan alla. Näiden sairaaloiden palveluita uhkaa supistaminen ja jopa alasajo.

Puhemies! Kuulimme aiemmin ministeri Juuson toteavan, että ”ei yhtään sairaalaa olla sulkemassa”. Saisinko varmemmaksi vakuudeksi vielä kerran kysyä: aiotteko te suojata Suomen sairaalaverkon kehysriihessä ja tulevilta päätöksiltä, vai annatteko te Purran punakynän käydä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä ministeri Purran punakynä on myöskin ihan järkevä, eikä tämmöisiä sairaaloiden lakkauttamisia ole tulossa. Meillä hoidon tarve, palvelujen tarve, koko ajan kasvaa, mutta se, mitä meidän täytyy tehdä, on, että meidän täytyy tehostaa sitä palveluverkkoa. Tässä edustaja mainitsi aikaisemmin, että jonnekin ei ole saatu silmälääkäreitä. Kysyn vain, että jos ei silmälääkäreitä saa, niin onko tarkoitus pitää silmätautien erikoisalaa siinä lääkärissä vai pitääkö se siirtää johonkin muuhun lääkäriin, minne niitä silmälääkäreitä saa. Näitähän meidän täytyy katsoa. Meillä on ensi sijassa pulaa tietyistä erikoislääkäreistä — silmätautien erikoisosaajista ja myöskin sisätautilääkäreistä ja psykiatreista on kova pula. [Krista Kiuru pyytää vastauspuheenvuoroa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri on siinä ihan oikeassa, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat paljon, koska meillä on ikääntyvä kansa, siksi, että tämä maa halusi sitoutua hoitajille parempiin palkkoihin, ja myös siksi valtio on nyt vaikeuksissa, koska enää ei ole sitä keinoa, että kunnat vain korottaisivat verotustaan asukkaidensa lompakosta. Tilanne on uusi, ja minua häiritsee, että me puhumme jatkuvasti sote-uudistuksesta, hyvinvointialueista. Puhutaan siitä, mistä on kysymys: hoivakodeista, lääkäriin pääsystä, lastenneuvoloista, kuntoutuksesta. [Vilhelm Junnila: Oripään terveysasema!] — Kyllä. Ja Oripään terveysasemasta puheen ollen — erittäin hyvä, edustaja Junnila, että nostatte sen esiin: Pääministeri Orpo, te ette ole alueella nyt päättäjänä, mutta ette te voi väistää vastuuta tässä. Meidän maakunnassa ja koko Suomessa tämä uudistus on menossa aivan toiseen suuntaan kuin mihin me kaikki täällä eduskunnassa alun perin halusimme. Meidän piti panostaa peruspalveluihin, ja nyt kaikkialla niitä alasajetaan, myös minun kotikunnassani ja monessa muussa paikassa. Mikä on neuvonne näille aluepäättäjille, joista ministeri Juuso pesee kätensä? [Puhemies koputtaa] Onko oikein säästöjen nimissä alasajaa peruspalveluja, vai löydättekö tavan joustaa niin, ettemme tuhoa tämän hyvinvointiyhteiskunnan ydintä ja hoitoonpääsyä? [Ben Zyskowicz: Oliko oikein tehdä tällainen sote?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tunnemme hallituksessa erittäin suuren vastuun suomalaisten peruspalveluista. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeisimpiä. Me teemme kaikkemme, että meillä säilyy Suomessa sellainen palvelutaso, mihin me ollaan totuttu, että sen palvelun saa kohtuullisen välimatkan päästä ja että se on korkealaatuista. Me ollaan järkyttävässä tilanteessa tällä hetkellä, että erikoissairaanhoidon palveluihin, tärkeisiin operaatioihin kriittisissä sairauksissa joutuu jonottamaan aivan liian pitkään.

Meidän terveydenhuoltomme on kriisissä tällä hetkellä, ja samaan aikaan me viemme nyt eteenpäin sitä uudistusta, jonka perustan siis edellinen eduskunta hyväksyi — siis se on fakta, se on totta. Se jäi kesken, kuten moneen kertaan sanottiin, se oli ikään kuin se kuori, niin kuin taisitte itsekin sanoa. Sen sisällä me teemme tällä hetkellä kaikkemme, niin virkamiehet täällä pääkaupungissa kuin jokaisella hyvinvointialueella ne ihmiset, jotka tekevät sitä työtä, yrittävät saada ne rahat riittämään, ja se, mitä me yritetään tehdä, on se, että me yritämme löytää ne rahat, sen miljardin lisää joka vuosi ja ne alijäämärahat. Se on valtava summa rahaa, [Puhemies koputtaa] 5 000 miljoonaa yhteensä näitten vuosien aikana. Me teemme kaikkemme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eerola, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oli ilo tuossa äsken kuulla ministeri Juuson vastaus, että mitään tämänsuuntaista, mitä täällä väitetään, ei ole nyt hallituksella suunnitelmissa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ai jaa!]

Eilen tässä salissa keskusteltiin Suomen EU-tavoitteista ja joissain puheenvuoroissa tuotiin hyvinkin vahvasti esille, kuinka Suomen itä- ja kaakkoisrajan asuttuna pitäminen on paitsi Suomen myöskin koko Euroopan turvallisuuden tähden tärkeää. Ja jotta itäinen ja kaakkoinen Suomi pysyy asuttuna myöskin tulevaisuudessa, siellä on oltava palveluita ihmisille. Kysynkin nyt vastaavalta ministeriltä: kuinka näitä mahdollisia suunnitelmia, myös sairaalaverkon suhteen ja näin poispäin, tulevaisuudessa katsotaan yhteen mahdollisten huoltovarmuustekijöiden kanssa? [Keskustan ryhmästä: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Totta kai meidän täytyy pohtia asiaa monelta eri kantilta. Poliitikkoina katsomme kaikkea myöskin alueen ja alueen elinkeinon kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työpaikat tuovat työpaikkoja, ne tuovat verotuloja, ne tuovat elinvoimaa ja lapsia kouluihin ja näin poispäin. Se on tärkeä asia.

Tietysti osa ammattilaisista katsoo tätä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon kautta ja sitä kautta, kuinka paljon palveluja missäkin tarvitaan ja miten saataisiin hoitohenkilöstön työpanos mahdollisimman tehokkaasti käyttöön, jotta me saadaan hoitajia perusterveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon, jotta voidaan tyydyttää se kasvava palvelutarve siellä peruspalveluissa. Mutta on totta, että meidän täytyy ottaa huomioon myöskin huoltovarmuustekijät. Meidän täytyy ottaa huomioon myöskin valmius ja varautuminen. Tämä on iso asia, ja hallitus on hyvin tietoinen siitä. Kyllä ministeritkin ovat tietoisia ja varmasti ottavat nämä [Puhemies koputtaa] kaikki huomioon.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Andersson, Li, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä kyselytunti kuulostaa siltä, että ministerit eivät ole ihan tietoisia siitä, mitä aluetasolla ja paikallistasolla tällä hetkellä on sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtumassa. Ministeri Juuso tässä aikaisemmin totesi, että erikoissairaanhoidosta pitää säästää, jotta voidaan ohjata lisäresursseja peruspalveluihin. Nyt on käymässä päinvastoin. Te olette tekemässä valtakunnallisesti päätöksiä, joilla te leikkaatte ja säästätte erikoissairaanhoidosta, ja samanaikaisesti alueilla heikennetään peruspalveluita ja vanhuspalveluita.

Toivoisin itse sitä, että hallitus tekisi edes niitä toimenpiteitä, mitä hyvinvointialueet itse ovat toivoneet hallitukselta, jotta he pystyisivät puuttumaan kustannusten kasvuun, ja vuokratyövoima on tässä yksi konkreettinen asia. Tämä verkosto, joka selvitti erilaisia keinoja puuttua vuokratyövoiman kustannusten kasvuun, antoi esityksensä helmikuun puolessavälissä kolmesta erilaisesta lakimuutoksesta. Haluan kysyä ministeri Juusolta: Oletteko tuomassa eduskunnan käsittelyyn lakimuutoksia, joilla annetaan hyvinvointialueille mahdollisuuksia puuttua tähän vuokratyöongelmaan? [Puhemies koputtaa] Ja voisiko ajatella, että Suomi olisi aloitteellinen, ehdottamassa muille Pohjoismaille, että yhteispohjoismaisesti tehtäisiin ratkaisuja vuokratyövoiman [Puhemies koputtaa] käytön rajoittamiseksi terveydenhuollossa? [Annika Saarikko: Hyvä idea!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vuokratyövoimaraportti on käsitelty, ja siitä on kyllä tulossa esityksiä. Tällä hetkellä keskitymme täysillä tähän sairaalaverkkoon, mutta kunhan tästä saadaan esitys aikaiseksi, [Välihuutoja] niin kyllä me tähänkin tietysti tulemme kantaa ottamaan ja katsomaan, millä lailla sitä viedään eteenpäin ja tilannetta helpottamaan.

Tämä edustajan esiin nostama pohjoismainen yhteistyö on mielenkiintoinen uusi avaus. Kyllä, pistän tämän korvan taakse, ja katsotaan, olisiko mitään tehtävissä, koska tiedän, että ongelma on iso Norjassa. Voitteko kuvitella, että olen yhden kesän ollut Norjassa töissä vuonna 2010, [Suna Kymäläinen: Mielenkiintoista!] ja edelleen sieltä tulee kyselyitä, olisiko kiinnostusta tulla töihin Norjaan — yli kymmenen vuoden päästä. Voitte arvata, kuinka iso se hoitohenkilöstön puute on, kun tällä tavalla täytyy rekrytoida hoitajia muista Pohjoismaista. [Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Ilmoittakaa sitten, että olette nyt ministeri!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Väätäinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen aina voinut luottaa siihen, että sosiaali- ja terveysministeri viimeiseen asti pitää huolta siitä, että sote-palvelut koko maassa voidaan toteuttaa. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut, ja me joudumme viikosta toiseen kysymään teiltä, ministeri Juuso, kuka pitää tästä maamme selkärangasta kiinni, jos ette te. [Annika Saarikko: Juuri näin!] Hyvinvointialueet on ajettu nurkkaan ja pakotettu karsimaan alueille välttämättömistä palveluista. Pohjois-Savossa esimerkiksi Iisalmi ja Varkaus taistelevat omien palveluidensa puolesta. Kysyn teiltä, ministeri Juuso: saisitteko kerättyä voimia nousta vaatimaan ministeri Purralta ja ministeri Ikoselta puuttuvaa rahoitusta hyvinvointialueille, [Kimmo Kiljunen: Me autetaan tässä!] jotta vältytään peruuttamattomilta ja järjestelmää vaurioittavilta lakkautuksilta? Me tuemme tässä tavoitteessa teitä. [Vasemmalta: Kyllä! Vahvasti tuemme!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo toin ilmi, tämä hallitus etsii tällä hetkellä lisää säästötoimia useiden miljardien edestä pääasiassa siitä syystä, että hyvinvointialueet tarvitsevat lisää rahaa. [Timo Harakka: Vastaus oli ”ei”!] Meillä on voimassa rahoituslaki, jossa puhutaan alijäämän kattamisesta. Meillä on demografinen kehitys, joka varmistaa sen, että meidän sote-menomme kasvavat koko ajan, mutta ne kasvavat tällä hetkellä liian nopeasti. Ne kasvavat huomattavasti enemmän kuin te osasitte mallia rakentaessanne edes kuvitella, ja tähän me joudumme reagoimaan, ja juuri siksi me joudumme tällä hetkellä etsimään säästöjä muualta, [Annika Saarikko: Mutta eikö se ole kunnia-asia hoitaa vanhukset hyvin?] jotta kykenisimme antamaan lisää rahaa hyvinvointialueille. [Hälinää — Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kuunnellessani tulee vaikutelma, että meillä olisivat kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut tässä maassa huonossa jamassa. Samaan aikaan joka ikinen päivä, tänäänkin, tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset saavat erittäin laadukasta hoivaa, ihmishenkiä pelastetaan [Sheikki Laakso: Juuri näin!] ja vakavia sairauksia hoidetaan. Meillä helposti unohtuu tämä toinen puoli.

Mutta se on totta, että hyvinvointialueet ovat poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa. Ne ovat noin vuoden odottaneet, että joku lähtisi johtamaan tätä palveluiden uudistamista Suomessa. Ne ovat odottaneet, että niille annettaisiin lainsäädännöllä työkaluja, joilla ne voisivat lähteä tuottavuutta parantamaan ja ratkomaan niitä taloudellisia ongelmia. Mitään ei ole tapahtunut vuoteen. [Jani Mäkelä: Miksi ne eivät tee?]

Ministeri Juuso, teidän puheitanne kuunnellessa tulee mieleen, että ministeri ei voi vaikuttaa mihinkään. Eihän se näin voi olla. Voitteko luvata eduskunnalle jonkun päivämäärän, milloin te tuotte tänne saliin lainsäädäntöä, [Puhemies koputtaa] joka auttaa hyvinvointialueita ratkomaan näitä ongelmia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. [Eduskunnasta: Juuso vastaamaan!] — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi hyvin nosti tässä esille sen, että eivät meillä kaikki asiat ole niin huonosti kuin tässä salissa monesti kuulee, minkä ministerinäkin usein koen, että mikään ei toimi ja kaikki on huonosti ja kukaan ei saa hoitoa. Mutta eihän näin ole. Kyllä meillä Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat kohtuullisen hyvin.

Edustaja Lohi kuulutti johtajuutta — että me alkaisimme ministeriöstä kertomaan hyvinvointialueille, miten palveluita kuuluu järjestää. Hallitus kyllä tukee hyvinvointialueita, ja sen olemme sanoneet koko ajan. [Eduskunnasta: Lakimuutoksia! — Anne Kalmari: Normienpurkua esimerkiksi!] Me teemme sisällöllistä ohjausta epävirallisia kanavia pitkin koko ajan. Tarkoituksena on, ja me haluamme, että hyvinvointialueet menestyvät ja ihmiset saavat hoitoa. Tämä kausi tästä, kun sote-uudistus astui voimaan vuoden 23 alusta — me ollaan nyt menty vuosi ja kolme kuukautta — on ollut aikamoista myllerrystä. Mutta täytyy muistaa, että muutoskin on erittäin suuri. Se on niin suuri rakenteellinen muutos Suomen historiassa, että on aivan selvää, että ilman ongelmia ja ilman säätöjä [Puhemies koputtaa] se ei tule onnistumaan, mutta me teemme parhaamme, [Puhemies koputtaa] ja parhaamme mukaan yritämme kyllä ohjata hyvinvointialueita myöskin. Otamme huomioon myöskin sieltä tulevia toivomuksia.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin tulee selväksi, että hallitus on sitä mieltä, että tämä koko systeemi oli susi jo syntyessään. [Oikealta: Niinhän se oli!] Tämä tekee 1,5 miljardia tappiota, ja te olette luvanneet korjata ne tappiot. Ja kun tämä myytiin, kerrottiin, että erikoissairaanhoitoon pääsee nopeasti, kun terveyskeskuksia on jokaisessa kunnassa — näin luvattiin aluevaalipaneelissa. Olin ainoa, joka ei nostanut kättään pystyyn. Mutta minä haluaisin kysyä, pääministeri Orpo: kun te haukutte tätä systeemiä, että tämä on täysin mätä, niin mikä on se teidän systeemi, joka on sitten hyvä? [Keskustan ryhmästä: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jo silloin ennen vaaleja taisivat kaikki puolueet todeta sen, että kun 15 vuoden tekemisen jälkeen tämä sote-malli syntyi, niin olisi ollut huono ratkaisu heti lähteä purkamaan sitä ja tekemään jotain uutta tilalle, vaan yhdessä totesimme, ja minusta siitä oli aika laaja yhteinen ymmärrys täällä salissa, että lähdetään nyt rakentamaan tästä.

Edustaja Harkimo, sitä tehdään, mutta se työ on valtava. Sitä tehdään hyvinvointialueilla, ja hallitus ja sen ministerit tukevat nyt hyvinvointialueita siinä työssä. Sen lisäksi haetaan koko ajan työvälineitä, joilla pystytään niitä kuluja saamaan kuriin, puretaan normeja, sitä lainsäädäntötyötä on liikkeellä, pyritään löytämään vastauksia henkilöstöpulaan, käytetään terveysteknologiaa ja digitalisaatiota, kaikkea. Jokainen kivi käännetään, mikä on löydettävissä. Mutta jokainen myöskin ymmärtää sen, että näihin ei löydy tuosta vain helppoja ratkaisuja. [Annika Saarikon välihuuto] Tämä vaatii aikaa ja työtä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaava ministeri Anna-Kaisa Ikonen voi kuvata vielä tarkemmin kaikkia niitä prosesseja, [Puhemies koputtaa] joita tällä hetkellä on käynnissä ja joilla pyritään koko ajan näitä asioita viemään eteenpäin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä pääministeri Orpo, arvoisa hallitus, te olette keskittyneet kaudellanne sote-politiikassa lähinnä syyttelemään hyvinvointialueita ja syyttelemään edellistä hallitusta. Näin ei voi loputtomiin tehdä. Te olette pian vuoden olleet vallassa. Silloin, kun on ministerinä, joutuu selvittämään monimutkaisia asioita: aikaisempien hallitusten aiheuttamia, itse aiheutettuja, tulevia ongelmia. Ottakaa vastuu näistä asioista. Kukaan ei ole väittänyt, että olisi kovin yksinkertainen tämä hyvinvointialueitten tilanne ja vanhenevan maan soten tilanne.

Arvoisa ministeri Juuso, te sanoitte, että te ette edes muista keskustan toimenpiteitä, mitä esitimme viime syksynä. [Perussuomalaisten ryhmästä: No kertokaa ne!] Se kuvaa sitä, miten halveksuen te meidän vaihtoehtoomme tartuitte. Kerroitte täällä myös, että teillä ei ole työkaluja nyt tässä ja heti, mitä voisi tehdä. [Sheikki Laakso: Vähän ylimielistä!] Minäpä nyt luettelen, mitä keskusta on ehdottanut, ja toivottavasti vastaatte, käyvätkö nämä ehdotukset: 1) Luopukaa rajuista rahoitusleikkauksista. 2) Pidentäkää alijäämän kattamisaikaa. 3) Siirtäkää matkakulujen rahoitus Kelalta hyvinvointialueille. [Jani Mäkelä: Joka säästää mitä?] 4) Ottakaa käyttöön ammatinharjoittajamalli. 5) Kitkekää vuokratyövoiman vääränlaista käyttöä. 6) Tehdään parlamentaarinen yhteistyö. Me tulemme mukaan rahoitusjärjestelmää uudistamaan. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Juuso, kelpaako tämä keskustan työkalupakki teille, vai jatkatteko edellisten hallitusten syyttelyä? [Välihuutoja oikealta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yritän olla syyttelemättä edellisiä hallituksia [Antti Kurvinen: Kiitos!] ja tiedostan kyllä, että tällä hallituksella on vastuu saada tämä sote-ratkaisu toimimaan.

Mitä tulee näihin kysymyksiin, niin rahoitus- ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta olette toivoneet helpotuksia. Näillä näkymin niitä ei ole tulossa, vaan edelleenkin odotamme, että rahoitus saadaan kuntoon siinä ajassa kuin on hallitusohjelmassa linjattu.

Matkakulujen siirtämisestä hyvinvointialueille on kylläkin puhuttu. Toistaiseksi se ei ole työn alla, koska se ei ole myöskään hallitusohjelmassa. [Keskeltä: Miksei? — Perussuomalaisten ryhmästä: Siksi kun teitte tyhjän paperin!]

Ammatinharjoittajamalli kylläkin mainitaan, ja siitä on esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla jo ensimmäinen pilotti käynnissä. Siitä tulevat ensimmäiset tulokset ensi kesänä, ja seuraan erittäin mielenkiinnolla, millä tavalla se toimii, koska minä näen, että tässä voisi olla yksi ratkaisu, millä me saataisiin turvattua tätä sote-kenttää.

Parlamentaarisia työryhmiä — [Puhemies koputtaa] joo, kyllähän niitä voidaan perustaa, mutta [Puhemies koputtaa] en tiedä, onko tässä nyt aiheellista ja onko tavoitteena, että yhteisymmärrykseen päästäisiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minä lähestyisin tätä ongelmaa käsitteellisesti. Keskeisin ihmisoikeus on oikeus elämään. Minun on hirvittävän vaikea tunnistaa, mikä on hallituksen linja, kun se lähtee terveydenhuollosta leikkaamaan. Me emme ole leikanneet esimerkiksi puolustuksesta, päinvastoin: tässä kriittisessä tilanteessa me nostamme puolustusmenoja. Miksi? Siinä on kysymys yhteiskunnan turvallisuudesta, suojasta, mitä ihmiset Suomessa tarvitsevat, ihmisten elämästä. Eikö terveydenhuolto ole vielä primäärisempi ongelma, perusoikeus? Pääministeri Orpo, onko maailmassa yhtään maata, joka leikkaa terveydenhuollosta, ihmisten perusoikeudesta elämään? [Välihuutoja — Perussuomalaisten ryhmästä: Viikon populisti!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! En tiedä, kuinka monta kertaa tämä pitää sanoa, että me emme leikkaa sotesta. Me lisäämme soteen rahaa. [Välihuutoja — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä te leikkaatte!] Me lisäämme soteen rahaa joka vuosi yli miljardin. Me yritämme hillitä sitä menojen kasvua, mikä oli soten alkuperäinen tarkoitus. Sitä edellinenkin hallitus lähti tavoittelemaan — oikein hallitusohjelmassa luki, että tavoitteena on kustannusten hillintä. Kun tämä on juuri sitä, niin älkää sanoko noin ja antako vielä kuvaa, että me oikein tieten tahtoen haluamme pilata [Katri Kulmunin välihuuto] tämän hienon sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän, mikä Suomessa on. Mutta kun sitä on pakko uudistaa. Meidän rahat eivät riitä, meidän palvelujärjestelmää ei ole uudistettu. Se on liian kallis, se on liian tehoton, ja siksi näitä uudistuksia tehdään.

Mutta minäkin haluan sanoa sen, minkä edustaja Lohi nosti hyvin esille, että meillä onneksi sote valtaosin toimii, mutta ne kriittiset kohdat ovat niitä, mistä pitää pystyä huolehtimaan. Ja niille ihmisille, jotka päivittäin siellä tekevät niitä töitä, auttavat ihmisiä, ja jotka varmaan katsovat tätäkin, meidän täytyy kyllä olla kiitollisia, että he tekevät sitä joka päivä. [Puhemies koputtaa] Ja me olemme vastuussa siitä, että heillä on [Puhemies koputtaa] ne edellytykset ja puitteet kunnossa. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Aki Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tästä nyt suuri huoli jäi, kun kuunteli tätä keskustelua, ennen kaikkea ministeri Juuson vastauksia. Sanoitte, että ministeriössänne keskitytte nyt täysillä tähän sairaalaverkkoon. Oman puolueenne edustaja Eerola tulkitsi teitä niin päin, [Juho Eerola: Nimi mainittu!] että ei ole syytä mihinkään huoleen, kun mitään sairaalamuutoksia ei aiota tehdä. Ei tässä syntynyt vakuuttavaa käsitystä siitä, mitä sille selvitykselle ja siellä oleville aika vaativille asioille, esimerkiksi synnytysten lakkauttaminen noin puolesta keskussairaaloista, aiotaan tehdä ministeriössänne.

Pääministeri Orpo nosti tässä rahoituskysymykset esille. Ne ovat tietenkin aivan olennaisia. Puhuitte kahdesta ja puolesta miljardista. Siinähän on yhden miljardin lisäys tämän vuoden rahoitukseen ja puolitoista miljardia vuoden 23 jälkikäteisrahoitusta. Nyt se ongelma on siinä, että kun valtiovarainministeriö vaatii, että talous täytyy tasapainottaa vuoden 26 loppuun, niin silloin siellä ei saa ottaa huomioon vuotta 24 koskevaa, vuonna 26 tulevaa jälkikäteisrahoitusta eikä tietysti vuoden 25 [Puhemies koputtaa] alijäämän kattamista, ja tämä on ajanut alueet nyt niihin ongelmiin. [Puhemies koputtaa]

Kysyn ministeri Ikoselta: mitä aiotte tälle asialle tehdä? Siihen olisi helppo ratkaisu: [Puhemies koputtaa] aiennettaisiin jälkikäteisrahoitusta, esimerkiksi puolet siitä. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä. [Krista Kiuru: Olette itse rikkoneet tämän järjestelmän, nyt kuullaan vastaus!]

Arvoisa puhemies! Me noudatamme tässä ihan edellisen hallituksen säätämää rahoituslakia. [Krista Kiurun välihuuto] Meillä tämä rahoitusmalli on sellainen, että sen pitää olla myöskin ennustettava sinne alueille. Tällä hetkellä me emme vielä osaa sanoa varmuudella vuoden 24 osalta sitä, millä tavalla. Tällä hetkellä hyvinvointialueet tekevät omia muutossuunnitelmiaan ja muutosohjelmiaan, ja niiden vaikutukset alkavat pikkuhiljaa purra. Eli jos me nyt lähtisimme arvioimaan ja ennakoimaan niitä, niin me tekisimme hyvin epävarmojen taloustietojen varassa suunnitelmia sinne jatkoon. Eli ajattelen, että mitä tulee sellaisiin oppeihin, jotka ovat hyvää taloudenpitoa muuallakin, niin on ihan hyvä, että nämä hyvinvointialueet tekevät sitä rahoitussuunnitteluaan pitävän tiedon pohjalta, ja nyt on liian aikainen vaihe lähteä ennakoimaan, minkälaisia tilinpäätöksiä hyvinvointialueet tämän vuoden osalta tekevät, [Eduskunnasta: Alueet tarvitsevat sitä!] jotta niitä voitaisiin jatkossa tehdä.

Hyvinvointialueilla on hyvää työtä työn alla. Siellä tehdään ihan aidosti kovasti töitä, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Lopetetaan lähipalveluja!] ja uskon, että he tekevät töitä sen eteen, että he pyrkivät turvaamaan ihmisten hoivan, paremman hoitoonpääsyn ja samalla saamaan rahat riittämään myöskin tulevaisuuden hyvinvointipalveluihin, ja me haluamme auttaa alueita siinä. [Krista Kiuru: Leikkaamalla lähipalveluista! — Puhemies: Kiitoksia!] Uudistamme palveluita ja uudistamme rahoitusta myöskin tukemaan tätä tavoitetta.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla uutisoitiin, että odotettu SSAB:n vihreän teräksen investointi meneekin ensin Ruotsin puolelle. Se on valitettava kolaus Suomelle, vaikkakin tietysti hyvä asia naapurimaalle ja ilmastolle globaalisti. Ei siis jäädä suremaan sitä enempää, sillä vihreän siirtymän investointipotentiaali on edelleen valtava. Elinkeinoelämän keskusliiton päivitetyn dataikkunan mukaan Suomeen on suunnitteilla tällaisia investointeja miljardeittain ja miljardeittain. Vihreä siirtymä on siis ihan poikkeuksellinen mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Se on tilaisuus tuottaa hyvää Suomelle, ilmastolle, luonnolle ja maailmalle. Sitä ei saa tyriä.

Vihreät investoinnit eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, ja kilpailu on kovaa. Siksi vaaditaan aktiivisia toimia ja kaiken selkänojana johdonmukaista, asetettujen tavoitteiden mukaista ilmastopolitiikkaa. Vaaditaan siis sitä, että Suomen ilmasto- ja luontotavoitteista pidetään kiinni ja että hallituksen ministerit ovat aidosti niihin sitoutuneita. Kuluva vuosi voi olla kriittinen siinä, saadaanko Suomen investointivetovoimaa kasvatettua. Nyt jaetaan pelimerkkejä, joilla on vuosikymmenien vaikutus siinä, [Puhemies koputtaa] minne uutta tekemistä ja teollisuutta syntyy.

Kysynkin: miten hallitus aikoo parantaa juoksuaan, [Puhemies koputtaa] jotta tällaiset vihreän siirtymän jätti-investoinnit saadaan Suomeen tulevaisuudessa? [Sheikki Laakson välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Harjanteen puheenvuoroon voi sinänsä pitkälti yhtyä. Ja jos katsotaan nyt Suomen toimissa, niin esimerkiksi tämän SSAB:n Raahe—Luulaja-maaliintulojärjestystä koskevan maaottelun osalta nähdään jälleen kerran, että sähköpolitiikka on mitä suurimmassa määrin vihreän siirtymän politiikkaa ja sitä kautta ilmastopolitiikkaa ja todella liikutellaan siis yksittäisen laitoksen päästönä jo lähes meidän henkilöautoliikenteen vuosipäästöihin verrattavissa olevaa erää.

Tältä osin keskeisin keino, jolla hallitusohjelman pohjalta edetään, on se, että me luodaan muun muassa kapasiteettihuutokauppa, jolla varmistetaan riittävän hintasuojatun sähkön runsas tarjonta teollisuudelle ja sitä kautta kilpailuetu hankkeisiin, joissa käännetään vaikkapa Porvoon Kilpilahden tehdas tai Raahen tehdas pois fossiilien käytöstä tai saadaan uusia päästöttömiä teollisuuslaitoksia Suomeen.

Olen myös samaa mieltä siitä, että keskeiset pilarit — jotka kertovat, että jos investoi pois fossiilisesta, niin on voittajien puolella, voittajien joukossa — pitää pitää niin kansainvälisesti kuin Suomena. Kuten eilen täällä ajankohtaiskeskustelussa kerroin, [Puhemies koputtaa] tämä on myös syy, miksi Suomi on jo ottanut kantaa 2040 ilmastotavoitteeseen ja [Puhemies koputtaa] kannattaa 90 prosentin tavoitetta, kunhan ydinvoima hyväksytään vihreän sähkön joukkoon [Puhemies koputtaa] ja muut ehdot täyttyvät.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tynkkynen, Oras, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Nyt meni suuruusluokkaa 4,5 miljardin euron investointi sivu suun, mutta on meidän käsissämme, miten käy tuleville miljardiluokan investoinneille. Hallitusohjelmassa on monia hyviä kirjauksia siitä, miten voidaan vauhdittaa vihreän siirtymän teollisten investointien viranomaisprosesseja. Kysyisin hallitukselta: voisitteko kiirehtiä näitten hyvien esitysten tuomista tänne eduskunnan käsittelyyn, jotta varmistetaan, että nämä miljardi-investoinnit saadaan Suomeen?

Hallitusohjelmassa on valitettavasti myös lukuisia huonoja kirjauksia, jotka voivat päinvastoin hankaloittaa vihreän siirtymän investointeja. Valtaosa näistä Elinkeinoelämän keskusliiton hankeikkunassa tunnistetuista miljardi-investoinneista keskittyy tuulivoimaan, ja tuulivoima on keskeinen edellytys sille, että meillä on sitä puhdasta, edullista sähköä saatavilla. Voitteko hallituksessa perua nämä hallitusohjelman kirjaukset, jotka heikentäisivät tuulivoiman rakentamisen edellytyksiä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos myös edustaja Tynkkyselle varsin asiallisesta puheenvuorosta, josta merkittävään osaan myöskin voi yhtyä — juuri näin.

Ensinnäkin, mitä tulee luvituksen sujuvoittamiseen, niin on äärimmäisen tervetullut viesti, että eduskunnassa sille löytyy, toivottavasti, laajakantoista tukea, ja hallitus on tekemässä sinänsä historiallisen kunnianhimoista muutosta, puolen tusinaa lainsäädäntöhanketta, joissa myös täytyy miettiä sitä, kuinka joustavoitetaan tiettyjä lupaedellytyksiä, jotta pystytään vaikkapa vihreän teräksen tai akkuklusterin hankkeita Suomeen saamaan läpi, mutta myös tämä nopeus ja osaaminen ovat siinä tärkeitä. Iso hanke tulee olemaan elyjen ja avien lupa- ja valvontatoimintojen yhdistäminen yhteen valtakunnalliseen organisaatioon, joka toimii paikallisesti eri puolilla Suomea, mutta sillä on yksi johto ja tulostavoitteet nimenomaan nopeuttamaan lupakäsittelyä eri keinoin. Tätä tehdään ministeri Ikosen johdolla valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Mitä tulee tuulivoimaan, niin sinänsä meillä tuulivoiman hyväksyttävyyttä parannetaan kohtuullistamalla sitä tilannetta, että siellä myös ikään kuin hankalaan paikkaan maanomistajina tai naapureina joutuneet saavat parempia korvauksia lunastuksissa. [Puhemies koputtaa] Purkuhommista huolehditaan, melusta huolehditaan. [Puhemies koputtaa] En ole kyllä yhtä mieltä siitä, että tämä estäisi riittävän määrän tuulivoimainvestointeja, [Puhemies koputtaa] joita on myös putkessa. Suomeen tulee useita tuhansia megawatteja tuulivoimaa lähivuosina.

Ärade talman! Svenska Luleå vann över finska Brahestad då SSAB beslöt var företagets fossilfria fabrik ska byggas. Fabriken skulle ha varit en viktig investering för Brahestads område och det skulle ha minskat Finlands koldioxidutsläpp med ungefär 10 procent.

Arvoisa puhemies! Suomessa on viime vuodet tehty töitä sen eteen, kuten tässä mainittiin, että yritysten kannattaisi tehdä investointeja myös Suomeen. Merkittäviä uudistuksia on tehty esimerkiksi verotuksen saralla ja kannustimia on lisätty tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. SSAB:n päätös rakentaa tehdas Ruotsiin on luonnollisesti harmittava, mutta monta puhtaan siirtymän hanketta on vireillä Suomessa — yli 200 miljardin edestä.

Kysynkin pääministeri Orpolta teidän näkemystänne tähän: miten Suomi parantaa kilpailukykyään ja houkuttelee puhtaan siirtymän hankkeita ja investointeja Suomeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, tack. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Kiitos kysymyksestä. Nythän me ollaan aivan ytimessä: miten me parannetaan meidän kilpailukykyä? Sanoisin, että pitkällä aikavälillä se kaikkein oleellisin kysymys on pitää huolta meidän osaamisesta, tutkimuksesta, innovaatioista. Siksi hallituksen suuri panostus on historiallinen — miljardi tutkimukseen ja kehitykseen. Ja tämä raha pyritään ohjaamaan niin tehokkaalla tavalla, että se tuottaa meille sitä pitkäaikaista kilpailukykyä.

Samaan aikaan meidän täytyy uudistaa meidän työmarkkinajärjestelmää — ehkä olette huomanneet, että sitä tällä hetkellä tehdään — mutta meidän pitää pitää myöskin julkinen talous kunnossa, ettei veronkorotuspaine nouse ja kasva liikaa. Meidän täytyy uudistaa luvitusjärjestelmää, houkutella osaavaa työvoimaa. Me tehdään lukemattomia asioita, jotka löytyvät meidän hyvästä hallitusohjelmasta. Näin me pidetään huolta meidän kilpailukyvystä, ja se on itse asiassa ainut tapa. Kun me vielä saamme Euroopankin huolehtimaan kilpailukyvystä kokonaisuutena, niin tämä on ainut tapa, jolla me voimme kilpailla pienenä ja pääomaköyhänä maana eurooppalaisten maiden kanssa, jotka ovat lähteneet valtiontukikilpailuun. Kilpailukykyinen Suomi kilpailukykyisessä Euroopassa.

Arvoisa herra puhemies! Terveiset työkyvyttömältä kansalaiselta, johon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät: ”En harrasta, en käy ulkona, en tee mitään, olen vaan ja hengittelen. En tiedä, mistä menojani leikkaisin, ehkä sitten lopetan sen keitonkin syömisen.”

Suomi on toistuvasti saanut Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta huomautuksia sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta. Suomi ei siis noudata kansainvälistä sopimusta, joka määrittelee sosiaaliturvan minimitason. Erityisesti nyt huhtikuusta alkaen yhä useamman kansalaisen toimeentulo jää kauaksi ihmisarvoisen elämän edellytyksistä, kun jättileikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen astuvat voimaan.

Miksi hallitus syventää köyhyyttä, arvoisa pääministeri, tällä tavalla varsinkin lapsiperheiden ja yksinhuoltajien ja yksin asuvien osalta, kun samaan aikaan meillä on kuitenkin — kun perustellaan näitä leikkauksia talouden korjaamisella — varaa laittaa 700 miljoonaa euroa alennusta veroluontoisiin maksuihin suuryrityksille? Onko tämä sellainen arvovalinta, joka tässä ajassa kannattaa tehdä: lisätä eriarvoisuutta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä ja keskustelun avauksesta. Varmasti jaamme kaikki täällä sen tavoitteen, että Suomessa pitää olla vahvat ja tukevat turvaverkot, jotka kannattelevat elämän epävarmoissa tilanteissa, kaikissa tilanteissa, ja auttavat ihmisiä ylöspäin hyvään elämään kiinni. Ja se tavoite meillä tässä hallituksessa on ennen kaikkea siinä, että me pidämme kiinni meidän hyvinvointivaltiosta myöskin huomenna eli siitä, että tasapainotamme taloutta, huolehdimme sen kestävästä rahoituksesta.

On totta, että nyt joudutaan tekemään säästöpäätöksiä. On jouduttu tekemään ja tullaan tekemään lisää, koska meidän valtio velkaantuu kohtuuttomasti. Mutta samaan aikaan, kun arvioidaan kansainvälisesti — kun viittasitte kansainvälisiin vertailuihin — Suomen turvaverkot ovat kansainvälisessä vertailussa kestävät ja meidän sosiaaliturvan taso on kansainvälisessä vertailussa kyllä hyvin vertailukelpoinen. [Krista Kiurun välihuuto]

Näistä moitteista, mitä Suomi on saanut: Ne liittyvät siihen, että Suomi on sallinut nämä ryhmäkantelut, eli me olemme yhden toisen maan kanssa ainoita, jotka ovat tämän arvioinnin piirissä. [Puhemies koputtaa] Mutta totta kai tarkastelemme erittäin vakavalla mielellä meidän sosiaaliturvan tasoa, ja siitä tehdään myös säännönmukaista arviointia. [Timo Harakan välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Myönnän tähän aiheeseen yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tähän asti Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohdistuneet pääasiassa pienituloisiin työssäkäyviin, työttömiin, opiskelijoihin ja sairaisiin. Hallitus ei ole vielä leikannut eläkkeistä, mutta nyt moni eläkeläinen pelkää, että myös eläkkeistä leikataan kehysriihessä. Kansan‑ ja takuueläkkeiden leikkaus johtaisi eläkeläisköyhyyden kasvuun. Hallituksen piiristä on väläytelty myös työeläkkeiden leikkaamista, vaikka myös moni työeläkeläinen on pienituloinen. Työeläkkeiden leikkaus ei edes vahvistaisi valtiontaloutta, sillä niitä ei makseta valtion budjetista. Itse asiassa valtion verotulot laskisivat, mikäli työeläkkeistä leikataan. Arvoisa valtiovarainministeri, voitteko luvata suomalaisille eläkeläisille, että eläkkeistä ei tulla leikkaamaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tätä samaa aihetta käsiteltiin muistaakseni sosiaalidemokraattien lukuisissa kysymyksissä kyselytunneilla jo useampi viikko sitten. Minun täytyy vastata samalla tavalla kuin vastasin silloinkin: Hallituksella ei ole poliittisia päätöksiä aiheesta tehty. Ne tehdään kehysriihessä muutaman viikon kuluttua, ja valitettavasti meidän pitää erilaisia vaihtoehtoja kammata läpi. Mutta kysyjän kanssa olen yleisesti ottaen aivan samaa mieltä näistä pienistä eläkkeistä.

Arvoisa puhemies! Syntyvyyden sukellus on Suomen suurin kriisi. Näin totesi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Brotherus äskettäin. Olemme yksi maailman harmaantuneimmista maista. Ikärakenteen voimakkaasta vinoumasta aiheutuu pitkälti julkisen talouden pysyvä menojen ja tulojen epäsuhta sekä paheneva työvoimapula esimerkiksi hyvinvointialueilla. 40—49-vuotiasta naisista lapsettomia on joka viides, miehistä taas lähes joka kolmas. Lapsettomaksi jäävien miesten osuus saattaa Suomessa olla maailman suurin. Yksin elävät lapsettomat myös syrjäytyvät helpoiten.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit pitävät erittäin tärkeänä, että väestökehityksen surulliset käyrät saadaan kääntymään, ja uskon, että se on meidän kaikkien toiveena. Haluaisinkin kysyä: millä toimenpiteillä hallitus aikoo parantaa perheenperustamisiässä olevien [Puhemies koputtaa] tulevaisuudenuskoa, perhemyönteistä ilmapiiriä ja syntyvyyden nousua? [Hälinää — Suna Kymäläinen: Lakkauttamalla synnytyssairaaloita!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kysyjä tiivisti hyvin, että tämä syntyvyyden romahdus on sekä yhteiskunnalle että yksilötasolla erittäin kipeä asia, ja meidän pitää löytää joitain ratkaisuja siihen, miten voimme luoda tulevaisuudenuskoa. Ja vaikka ajattelenkin niin, ettei syntyvyyttä suoraan voida eduskunnasta käsin edistää kovinkaan tehokkaasti, koska kyse on yksityisen elämän asioista, niin joitain asioita kuitenkin on meillä keinovalikoimassa.

Hallitus on jo päättänyt yhdestä tärkeästä asiasta, joka liittyy hedelmöityshoitojen Kela-korvauksien palauttamiseen edellisen hallituksen leikkausten jäljiltä. Myöskin on tarkoitus nostaa sitä tasoa merkittävästi niin, että lapsettomuudesta kärsiviä voidaan tehokkaammin auttaa. Eli hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset palautetaan korotettuina ensi vuoden alusta uudessa Kela-korvausmallissa. Samoin olemme käynnistäneet valmistelun väestöpoliittisesta selonteosta, jossa on haettavissa sitten muitakin keinoja.

Tässä tuotiin hyvin esiin tämä yhteys syrjäytymiseen ja myöskin työllisyyteen. [Puhemies koputtaa] Valitettavasti on niin, että syrjäytyminen ja työttömyys ennustavat myöskin korkeampaa lapsettomuutta. Näihin juurisyihin on tärkeää puuttua.