Suullinen kysymys pieni- ja keskituloisten toimeentulosta (Johan Kvarnström sd) | Suullinen kysymys pienituloisten toimeentulosta (Sofia Virta vihr) | Suullinen kysymys ikäihmisten hoidosta (Veronika Honkasalo vas) | Suullinen kysymys kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulon edellytyksistä (Anne Rintamäki ps) | Suullinen kysymys Suomen talouden vahvistamisesta (Jukka Kopra kok) | Suullinen kysymys harrastamisen Suomen mallista (Henrik Wickström r) | Suullinen kysymys yhdenvertaisen koulutuksen varmistamisesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys työllistämistä koskevista kannusteista (Mauri Kontu kesk) | Suullinen kysymys kehitysyhteistyön määrärahoista (Timo Vornanen tv) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies, ärade talman! Yhä useammassa kodissa joudutaan nyt laskemaan tarkasti jokainen euro. Elinkustannukset nousevat, töitä on vaikeaa löytää, ja moni kokee, että heiltä vaaditaan nyt mahdottomuuksia.

Det är alltså inte, herr talman, konstigt att många finländare nu vill ha förändring.

Hyvä valtiovarainministeri, olette toistuvasti väittänyt, että veronalennukset suurituloisille maksavat itsensä takaisin. Vähemmälle huomiolle jää se, että tähän liittyy tosi suurta epävarmuutta. Sen sijaan varmaa on, että kun pieni- ja keskituloisille jää enemmän rahaa käteen, he myös käyttävät sen todennäköisemmin. Siksi veronkevennysten kohdentaminen heille on järkevää ja piristää taloutta. Ottaen huomioon ihmisten toimeentulovaikeudet ja nousseet elinkustannukset, arvon ministeri Purra, onko hallituksen veropolitiikka mielestänne onnistunutta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Jaetaan ensin kysymys kahteen... Veropolitiikassa tämä hallitus, siinäkin tilanteessa, että me joudumme tekemään isoja sopeutustoimia julkiseen talouteen, on kyennyt tekemään erittäin merkittäviä veronkevennyksiä työhön — pieni- ja keskituloisten työn verotukseen, lapsiperheille ja kyllä, myös ylimpien marginaalien alentaminen. Aivan kuten edustaja puheenvuorossaan totesikin, niin kyllä, olen sanonut, että se on oikea kasvutoimi, kun se kohdistetaan sinne ylimpiin marginaaleihin. Tämä ei ole minun keksintöni, se ei ole edes valtiovarainministeriön keksintö, eikä se ole hallituksen keksintö, vaan tämä todetaan asiantuntijalausunnoissa melko tavalla kauttaaltaan. Ekonomistit lähes kaikki ovat sitä mieltä, että se toimii nimenomaan itserahoittavuusasteensa takia varsin hyvin. Ja vastaavaa me olemme nähneet esimerkiksi Ruotsista, jossa sosiaalidemokraattien johdolla onnistuttiin tekemään verotuksen painopisteen uudistus, ja sillä oli erittäin hyödyllisiä vaikutuksia julkiseen talouteen verokertymien puolesta, [Puhemies koputtaa] mutta myös näille ihmisille itselleen, ja työn määräkin lisääntyi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän teemaan liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus tosiaan väittää keventäneensä pieni- ja keskituloisten verotusta, mutta käytännössä, todellisuudessa esimerkiksi kaksi tonnia kuussa tienaavan liittoon kuuluvan myyjän verotus jopa kiristyy, ja samaan aikaan yli kymppitonnin kuussa tienaava saa melkein tonnin verohelpotuksen.

Arvoisa puhemies! Tärkeintä juuri nyt olisi palauttaa ihmisten luottamus, mutta te, hyvä hallitus, valitsette toisin. Alennatte suuryritysten yhteisöveroa velkarahalla. Jos päätös olisi meidän, nyt olisi tavallisten suomalaisten vuoro.

Nu borde det vara vanliga finländares tur.

Me SDP:ssä olemme ehdottaneet työttömyysturvan ja asumislisän suojaosien palauttamista, matkakuluvähennyksen nostoa ja oikeudenmukaisempaa verotusta pieni- ja keskituloisille. Ministeri Purra, oletteko edelleen sitä mieltä, että tämä tehoton yhteisöveron alennus on parempi vaihtoehto kuin pieni- ja keskituloisten auttaminen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on alentanut pieni- ja keskituloisen työn verotusta hyvin merkittävästi. Meidän yleinen veropoliittinen linja on kokonaisveroastetta hieman laskeva tällä hallituskaudella. Sitä, että se ei ole merkittävästi laskeva, voidaan tietenkin arvostella, mutta jos ajatellaan, että samaan aikaan vuoden 2027 tasossa me teemme sopeutustoimia, sekä veronkiristyksiä että menoleikkauksia, kuusi miljardia euroa, niin siihen nähden se, että me kykenemme myös alentamaan verotusta, on erittäin hyvä.

Ensi vuonna voimaan tulee yhteisöveron kevennys. Sillä nimenomaan tavoitellaan sitä, että tässä maassa tulevaisuudessa olisi paremmat kasvun edellytykset yrityksille niin että me saisimme investointeja ja niin edelleen. Veronkiristyksillä tähän ei päästä vaan veroja keventämällä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kovin monessa suomalaiskodissa tämä kevät on todellinen huolien kevät. Suomea vaivaa ennätystyöttömyys. Lisää uutisia, huonoja sellaisia, tuntuu tulevan päivittäin ja viikoittain. Viime viikollakin kotikaupungissani Salossa ilmoitettiin valtion enemmistöomistuksessa nykyään olevan Ioncorin puolelta yt-neuvotteluista, joissa arvioitiin, että Salon-tehtaalta irtisanomisia tulisi noin sata kappaletta. Lisäksi valtionvelka ei ole suurista puheista huolimatta hallituksen toimista taittunut. Suomi on EU-maiden hännänhuippu työttömyyden hoidossa.

Niissä kodeissa, joissa ylimääräistä rahaa on, säästetään rahat pahan päivän varalta. Ihmiset eivät enää luota talouteen. Toisissa kodeissa taas tingitään välttämättömyyksistä, ruokaostoksista ja hankinnoista. Säästöihin ei siis jää rahaa. Arvoisa ministeri Purra, tässä tilanteessa, kun kotitaloudet ovat todella ahtaalla, onko mielestänne oikein antaa veronalennuksia [Puhemies koputtaa] suuryrityksille ja hyvätuloisille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti minusta tuntuu, että tämä viimeisin huono uutinen ja tapahtuma eli Lähi-idän kriisi ja Iranin tilanne, joka on vaikuttanut merkittävästi sekä koko Euroopassa että Suomessa esimerkiksi polttoaineiden hintaan ja sitä kautta inflaatioon yleisesti, on tarjonnut nyt oppositiolle uuden mahdollisuuden mätkiä hallitusta.

Monet asiat meidän taloudessa ovat menneet parempaan suuntaan. Meillä esimerkiksi vientisektorilla on ollut huomattavasti parempia uutisia. Hallitus on kyennyt tekemään sellaisia toimia vaikeissa tilanteissa, jotka ovat kohdistuneet oikein. Me olemme tehneet kasvutoimia, jotka valitettavasti tässä tilanteessa, kun olemme vielä taapertaneet taloutemme kanssa, eivät ole riittävästi näkyneet. Mutta ne eivät valu hukkaan, ne tulevat vaikuttamaan tässä maassa niin, että meidän tulevaisuutemme olisi parempi.

No, nyt sitten on tämä Iranin ja Lähi-idän tilanne. Kyllä sillä on erityisen massiivisia vaikutuksia, mikäli sitä ei saada katkeamaan. Tästä on vaikea ottaa selkoa. Välillä näyttää, että tilanne olisi helpottamassa, ja sitten tulee taas uusia uutisia. Mutta tämä on varmasti, toivottavasti, [Puhemies koputtaa] meidän yhteinen tavoitteemme, että tätä kautta meidän talouskehitykseemme [Puhemies koputtaa] ja kotitalouksien ostovoimaan ei ainakaan tulisi enempää haastetta.

Arvoisa puhemies! Rohkeutta on puolustaa heikompaa silloinkin ja erityisesti silloin, kun ajat ovat vaikeat. Valtiovarainministeri Purra, silloin kun ministeriautojen ovet aukesivat, te valitsitte kääntää selkänne pienituloisille suomalaisille ja ryhtyä puolustamaan suuryhtiöiden etuja, jakamaan vappumiljardeja velaksi. Valtiovarainministeri Purra, samalla kun pienituloiset suomalaiset kamppailevat työttömyyskriisin keskellä tai ikääntyvä väestö miettii, riittääkö heille hoivaa, te valitsitte varmistaa, että ministerikollegoille jää kuukaudessa rahaa enemmän käteen — samalla kun toisilta, heikoimmassa asemassa olevilta leikattiin. Onko se rohkeaa? Ei. Onko se oikeudenmukaista? Varmasti ei. Mutta tuleeko se kalliiksi? Kyllä tulee, ja niin ei olisi ollut pakko tehdä. Vaikka te vastaisitte nyt mitä, niin niin ei ollut pakko tehdä, se oli arvovalinta. Ja totta on, että lähes joka kuudes suomalainen lapsi — suomalainen lapsi — kasvaa köyhyydessä teidän hallituskautenne jälkeen vain siksi, että te valitsitte mielistellä heitä, jotka ovat tässä yhteiskunnassa jo kaikkein vahvimmilla: kokoomuksen kannattajia. [Arto Satonen: Voi herranjesta, mitä tekstiä!] Kysynkin, valtiovarainministeri Purra: [Puhemies koputtaa] Muuttuuko nyt Suomen suunta? Varmistatko sinä ministerinä, että tässä maassa [Puhemies koputtaa] ei enää heikoimmassa asemassa olevilta leikata? [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] — Anteeksi — te ministerinä — kiitos korjauksesta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä teidän kysymyksessänne on monta erilaista osaa, jotka valtiovarainministerin salkkuun eivät kokonaisuudessaan edes kuulu.

Me olemme tehneet tässä hallituksessa julkiseen talouteen merkittävän määrän sopeutustoimia, joita teidän puolueenne on sieltä oppositiosta käsin — käytännössä jokaista — vastustanut. Samaan aikaan te olette sitoutuneet julkisen talouden korjaamiseen. Te olette allekirjoittaneet finanssipoliittisiin sääntöihin ja velkajarruun keskittyvän ryhmän paperin. Te olette sitoutuneet siihen, että mikäli te olette päättämässä ensi kaudella hallituksessa, tässä maassa tehdään noin kymmenen miljardin suorat toimet. Me emme ole päässeet läheskään niin pitkälle. Me puhumme noin kuudesta miljardista ensi vuoden tasolla.

Tämä hallitus on toimintakykyinen. Me olemme kyenneet tekemään uusia toimia, kun ympärillä oleva maailma on antanut meille enemmän pyyhkeitä, kun tilanne on ollut yhä vaikeampi. Kukaan ei toivo sitä, että ulkopuolella myrskyää. Kukaan ei toivo sitä, että tässä maassa on korkea työttömyys. Tämä hallitus tekee parhaansa suomalaisten tulevaisuuden, meidän turvallisuuden ja sen eteen, että tässä maassa olisi vauraampia, [Puhemies koputtaa] onnellisempia ihmisiä tulevaisuudessa, ja minä teen sitä tämän hallituksen varapääministerinä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hedelmistään puu tunnetaan, ja tuloksistaan. Otan vain kaksi: tämän hallituksen aikana on aikaan saatu Euroopan korkein työttömyys ja siinä ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyys, joka hipoo jo 90-luvun laman lukuja: 130 000. Myös lapsiperheköyhyys hipoo ennätyslukuja, ja mikä murheellisinta, yli 30 000 uutta lasta teidän toimienne aikana ja niiden johdosta alle pienituloisuusrajan. Lapsiperheköyhyys kasvaa. [Mauri Peltokangas: Uniper oli ennätys!]

Ministeri Purra, onko teillä käynyt mielessä, että te olisitte voinut tehdä vääriä valintoja esimerkiksi veropolitiikassa, [Sanna Antikainen: Entäs Uniperin kanssa!] kun te olette suosinut niitä varakkaita pääomatulon saajia ja suuria yrityksiä tavallisen pieni- ja keskituloisen suomalaisen sijaan? Ja kun te sanotte, että kyllä olette kohdentanut veronalennuksia pieni- ja keskituloisille, niin kuitenkin monen pieni- ja keskituloisen verotus jopa nousee, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutuksen korotus sekä esimerkiksi ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto. Ministeri Purra, kun te nyt olette menossa viimeiseen kehysriiheenne, olisiko nyt korkea aika [Puhemies koputtaa] pienelle itsekritiikille ja muuttaa suuntaa ja ajatella sitä tavallista suomalaista pieni- ja keskituloista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuppurainen väitti juuri, että tämä Suomen työttömyystilanne johtuu meidän tekemistä veroratkaisuista, siitä, että me olemme laskeneet ylimpiä marginaaleja lähemmäksi sitä, mitä se on meidän verrokkimaissa. Tämä uudistus on ollut muutaman kuukauden voimassa. Yhteisöveron alennus, johon te viittasitte, suuryrityksille, vai oliko se miljonäärejä tällä kertaa, tulee voimaan ensi vuonna. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!]

Kyllä, me olemme olleet hyvin vaikeassa tilanteessa, jossa meillä ei tässä hallituksessa ole ollut julkisessa taloudessa sellaisia rahalahjoja kuin esimerkiksi sosiaalidemokraattien johtamassa hallituksessa, jossa niitä jaettiin eri puolille aivan riippumatta siitä, oliko niillä mitään vaikuttavuutta, oliko niillä mitään tehokkuutta. Tämän hallituksen toimien myötä meidän julkisen talouden tilanne on parempi kuin se olisi ilman näitä. Teidän viestinne on jatkuvasti se, että me olemme huonontaneet tilannetta, mutta tämä ei kuitenkaan näytä pitävän paikkaansa. Talouden asiantuntijat IMF, komissio, Valtiontalouden arviointivirasto ja niin edelleen, kaikki, ovat sitä mieltä, että hallitus on tehnyt oikeanlaisia toimia. Se, että sosiaalidemokraatit ja vasemmistorintama keskustan johdolla ovat täällä toista mieltä, on aivan eri asia.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, hallituksenne politiikan takia Suomessa kasvaa joukko ihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemaansa apua ajoissa tai riittävästi, vaikka tarvetta olisi. Ikäihmiset jäävät liian usein ilman ympärivuorokautista hoivaa, kotihoitoa vähennetään ja omaishoidon tukea kiristetään, kun hoidettavien määrä kasvaa. Kun palveluita ja toimeentuloa leikataan, siirtyy vastuu yhä useammin omaisille, useimmiten naisille. Hoivasta on tulossa yhä useammin kysymys siitä, onko ihmisellä läheisiä, aikaa, rahaa ja jaksamista. Rikkaat maksavat hoivasta, köyhät sinnittelevät. Kaiken huipuksi hallitus kaavailee nyt uusia asiakasmaksukorotuksia vanhuspalveluihin. Kysyn, pääministeri Orpo, teiltä: oletteko todella sitä mieltä, että hoivaköyhyyttä tulee Suomessa lisätä ja naisten hoivataakkaa edelleen kasvattaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kysymyksen asettelu oli jo hyvin erikoinen: en tietenkään halua. Me haluamme hallituksessa ja itse haluan sen, että tässä maassa hoiva toimii, ihmiset saavat tarvitsemansa avun ja palvelut. Mutta nyt on ihan oikeasti kohtuullista, viitaten aikaisempiinkin kysymyksiin, muistuttaa arvon oppositiota, missä ajassa me näitä töitä teemme. [Vasemmalta: Nämä ovat arvovalintoja!] Ukrainan sota, Gazan kriisi, nyt viimeisenä Iranin taistelut, sota, kauppasodat. Tällaisia turbulensseja harvoin Suomen talous on kohdannut, ja siksi meillä on haasteita. Tästä huolimatta meidän talous kasvaa. Se kasvaa tälläkin hetkellä. Työllisyys maaliskuussa parani, ja sitä kautta vain ja ainoastaan me pystymme pitämään huolta ihmisten hoivasta ja huolenpidosta, koulutuksesta, meidän hyvinvointiyhteiskuntamme ytimestä, mutta se vaatii nyt meiltä kaikilta paljon. Tämä on erittäin haastava aika, mutta voitte olla aivan varma siitä, että kukaan täällä ei halua, että ihmisillä olisi huonommin asiat.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun, pääministeri Orpo, aloititte, sanoitte, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomuuksia. Rahaa ei ollut, ja siksi myöskin kaikkein köyhimmiltä suomalaisilta ja heikompiosaisilta leikattiin ja paljon. Rahaa löytyikin puolessavälissä kautta kasvun tukemisen nimissä, ja nyt niitä Purran mainitsemia lahjarahoja on löytynyt teiltä ylisuuresti. On ihan oikeutettua kysyä oppositiosta, koska on liian paljon.

Ettekö te näe, kuinka köyhää ihmisillä on tällä hetkellä? Tämä on todella valitettava tilanne, että ostovoima on kadonnut ihmisiltä. Tämä on hirvittävä tilanne, ja se ei auta, että te sanotte, että me tuemme kaikkein suurituloisimpia suomalaisia. On karmeaa se, että te ette puutu tähän tilanteeseen, jossa kaikkein köyhimmät ja osattomimmat suomalaiset ovat todellisessa hädässä.

Pääministeri Orpo, oletteko te sanojenne takana, niin että suomalaisilta ei vaadita keneltäkään kohtuuttomuuksia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan nyt taas kerran korjaamalla. Me emme ole romuttaneet ihmisten ostovoimaa, vaan ostovoima romuttui teidän hallituskaudellanne. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Kolme vuotta peräkkäin suomalaisten ostovoima on parantunut. Se on johtunut palkkaratkaisuista, ja se on johtunut meidän veropolitiikasta, alhaisesta inflaatiosta, alentuneesta korkotasosta. Näistä se on johtunut.

Mutta sitten vielä: Se on se sosiaalidemokraattisen ajattelun ja meidän ajattelumme ero, että jos me työtä ja yrittämistä verotamme vähemmän, se tuottaa enemmän verotuloja, enemmän työtä, enemmän hyvinvointia ja enemmän kykyä huolehtia heikommista. Ei ole muuta tietä. Te yrititte sitä toista tietä viimeksi: lisää veroja, enemmän velkaa. Sitä me olemme korjaamassa, ja se on kova tie, varsinkin kun toimintaympäristö on niin vaikea kuin se tällä hetkellä on. Puheenjohtaja Lindtman sanoi eilen, kun puhuttiin turvallisuuspolitiikasta, että tämä maailma on muuttunut paljon vaikeammaksi. Eikö se päde ollenkaan talouteen? [Mauri Peltokangas: Erinomainen vastaus, pääministeri!

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Suhonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri on useasti todennut, että hallituksen leikkaukset kohdistuvat ensisijaisesti kohteisiin, jotka eivät ole suomalaisten hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä, ja on käyttänyt tästä ilmaisua ”toisarvoiset asiat”. Tilanne on maassamme tänään se, että meillä on ennätystyöttömyys, ennätysköyhyys ja ennätysvelkaantuminen. Arvoisa ministeri Purra, onko toisarvoista se, kun työttömyys, köyhyys ja epätoivo ovat lisääntyneet ja samaan aikaan hyvätuloiset ovat saaneet suurimmat veronalennukset? Ja onko teiltä tulossa tänä keväänä lisää teidän mielestänne toisarvoisia leikkauksia, mitkä lisäävät suomalaisten epätoivoa, vai oletteko vihdoin valmis tekemään päätöksiä, joilla se tiukassa tilanteessa oleva suomalainen saa helpotusta elämäänsä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen tainnut puhua toissijaisista menoista. Esimerkiksi toissijaisia valtion menoja on monilla sellaisilla menomomenteilla, joita sosiaalidemokraatit ovat kovasti paisuttaneet ollessaan hallituksessa. Sen sijaan tämä hallitus on kohdentanut säästötoimia käytännössä kaikkialle. Sellaiset sektorit, jotka meillä ovat olleet erityisessä suojeluksessa — toivottavasti ei tarvitse selittää, miksi — liittyvät puolustukseen ja turvallisuuteen. Sen lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusta eli sotemenoja on nostettu merkittävästi enemmän kuin ennakoitiin vielä hallitusneuvotteluissa. Ja kolmas asia, mihin me olemme joutuneet lisäämään huomattavasti rahoitusta, on valtionlainan korkomenot. Kun me aloitimme, korkoja maksettiin noin 800 miljoonaa. Nyt arvioidaan jo, että vuonna 2030 niihin menee kuusi miljardia euroa tämän hetken summan ollessa noin neljä miljardia euroa. Vielä viime kaudella sieltä suunnalta kuultiin, että näitä korkoja ei tarvitse edes maksaa tai lainoja ei välttämättä tarvitse maksaa edes takaisin. Me olemme todellakin huomanneet jokapäiväisessä työssämme, mitä tämä tarkoittaa, kun valtio on voimakkaasti velkaantunut. [Puhemies koputtaa] Meillä ei myöskään tähän tämän hetken akuuttiin tilanteeseen ole sellaisia puskureita valmiina, [Puhemies koputtaa] että voisimme tehdä esimerkiksi samanlaisia toimia kuin Ruotsi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tilanne ruoka-avussa on huolestuttava. Ruokajonot kasvavat samaan aikaan kun jaettavaa ruokaa on entistä vähemmän. Ruoka-aputoimijoiden mukaan yhä useampi jää ilman ruoka-apua. Ruoka-avun tarpeen kasvun taustalla ovat elinkustannusten nousu, pienituloisuus, työttömyys ja sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset. Jonossa on myös entistä enemmän opiskelijoita ja kansainvälisiä, tänne väärin lupauksin houkuteltuja opiskelijoita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Maahanmuuttajia! — Välihuutoja] Köyhyyteen tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja, mutta myös ruoka-aputoimintaa tarvitaan. On hienoa, että kauppojen hävikin määrä on saatu laskuun, mutta miten varmistamme, että ruoka-aputoiminta pystyy jatkossakin vastaamaan avun tarpeeseen eikä joudu sulkemaan oviaan ruuan puutteen vuoksi? Auttaisiko Ranskan mallin kielto kaupalle ja ravintola-alalle hävittää syömäkelpoista ruokaa? Miten saisimme teollisuuden ja ravitsemuspalveluiden hävikkiä paremmin kiertoon? Miten varmistamme, että ruoka-aputoiminta jatkuu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on niin, että ruoka-aputoiminnallekin oma paikkansa on, ja tulee varmistaa se, että se jatkossakin säilyttää edellytyksensä toimia tässä maassa. Asian toinen puoli on se, että ei voi myöskään olla siten, että ruoka-apu olisi jonkinnäköinen ensisijainen sosiaaliturvan muoto tai edes sellainen, johon suuremmassa määrin pitäisi turvautua. Mutta on totta, että näemme uudenlaisia ilmiöitä tällä hetkellä leipäjonoissa. Näemme siellä, kuten edustaja itsekin toi esille, yhä enemmän ulkomaalaistaustaista väkeä, opiskelijoita, jotka on väärin perustein huijattu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla, [Välihuutoja] ja se on nimenomaisesti se teidän hallituksenne, joka viime kaudella näitä opiskelijoita Suomeen houkutteli ja mahdollisti tämän. [Perussuomalaisten ryhmästä: Aamen! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tämä hallitus sen sijaan on puuttunut siihen, että tällainen ulkomainen opiskeluhuijaus, joka tällä hetkellä näkyy nimenomaan leipäjonoissa, tullaan saamaan jatkossa kuriin, ja silloin sitä leipää riittää myöskin niille kotimaisille tarvitsijoille olennaisesti enemmän. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Viime kaudella vasemmistohallituksen päätös helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä pääsyä Suomeen on lisännyt köyhien määrää Suomessa. Edellinen hallitus halusi maahan ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta tosiasiassa se loi tällä päätöksellä maahan uuden köyhälistön, joka kasvattaa tällä hetkellä lähinnä leipäjonoja. Nyt tämän päätöksen tehneillä puolueilla on pokkaa syyttää nykyhallitusta köyhyyden lisääntymisestä, vaikka ovat itse syyllisiä tilanteeseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Että kehtaatte!]

Hallitus päätti viime vuoden lopulla, että kansainvälisten opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä tullaan selkeyttämään ja kielitaitovaatimusta kiristämään ja perheenyhdistämiselle asetetaan odotusaika. Kysyn työministeri Marttiselta: milloin nämä muutokset tulevat eduskuntaan, ja tarvitaanko vielä lisää toimia, jotta maahan ei muodostu entistä suurempaa maahanmuuttajista koostuvaa köyhien luokkaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle tästä kysymyksestä. Valtaosa Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta on joko työ- tai koulutusperäistä maahanmuuttoa. On totta kai selvää, kun me puhumme vaikka kansainvälisistä opiskelijoista, että heillä täytyy olla edellytykset myös huolehtia omasta toimeentulostaan, kun he saapuvat Suomeen. Olemme havainneet ministeriössä, että meidän lainsäädännössä on valitettavasti vuotokohtia, joiden myötä on käynyt myös niin, että osan näistä opiskelijoista rahavarat eivät kerta kaikkiaan riitä Suomessa taas vastaavasti kustannusten ja elämisen kattamiseen.

Tämän vuoksi, mihin myös edustaja viittasi puheenvuorossaan, maan hallitus tekee tällä hetkellä tiettyjä kohdennettuja kiristyksiä lainsäädäntöön, jotta pidetään huolta siitä, että kaikki opiskelijat, jotka ovat totta kai tervetulleita suorittamaan Suomeen tutkintonsa, [Välihuutoja] pystyvät myös, hyvät edustajat, itse kantamaan vastuun omasta toimeentulostaan. Se on minusta varsin hyvä, selkeä linja. Valmistelu on jo pitkällä, [Puhemies koputtaa] ja viimeistään syksyllä tämä lakipaketti on täällä teidän kansanedustajien käsittelyssä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Politiikkatoimilla tulisi vähentää köyhyyttä, ei lisätä sitä, mutta nyt teidän toimillanne, hallitus, köyhyys on lisääntynyt. Nyt kun hallitus pian kokoontuu viimeiseen varsinaiseen kehysriiheensä, on paikallaan kysyä, millaisia päätöksiä hallitus aikoo tulevassa kehysriihessään tehdä koskien pienituloisia ja millaisia arvovalintoja aiotte tehdä vähävaraisten osalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Lisää töitä!]

Syyt Suomen talouskehityksen surkeaan tilaan löytyvät osaksi myös hallituksen omista epäonnistumisista, eivät niistä kodeista, joissa päivästä toiseen kamppaillaan työttömyyden ja elinkustannusten kanssa. Arvoisa ministeri Purra, oletteko valmiit huomioimaan heitä, keillä on vaikeaa pärjätä tällä hetkellä arjessa, ja esimerkiksi tarkastelemaan asumistuen ja työttömyysturvan suojaosien poistoa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra... — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että Suomi olisi vahva hyvinvointiyhteiskunta myöskin tulevaisuudessa. Tämä on sanottu täällä ennenkin, mutta sanon sen edelleen, että kestävin tapa vähentää köyhyyttä on edistää Suomessa työllisyyttä. Tämä koskee myös lapsiperheitä. Eli mitä enemmän me saamme ihmiset töihin ja mitä enemmän me saamme Suomeen syntymään uusia työpaikkoja, mitä paremmin saisimme Suomen taloutta kasvuun, sitä parempi on ennen kaikkea heikoimmassa asemassa olevien tilanne, koska silloin meillä on kykyä myöskin huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja etuusjärjestelmästä kestävämmin.

Nyt tällä hetkellä olemme erittäin suurissa haasteissa johtuen pitkään jatkuneesta velkaantumisesta ja toisaalta kasvun puutteesta, joka johtuu tällä hetkellä ennen muuta ei hallituksesta vaan maailmantilanteesta, turvallisuustilanteesta, sen luomasta epävarmuudesta. Näitä syitä te ette kyllä oppositiosta voi yksin hallituksen harteille vyöryttää. Se olisi mielestäni kyllä tilannekuvassa väärä tulkinta. Me elämme tällä hetkellä erittäin vaikeassa ympäristössä, [Mauri Peltokangas: Ei demareita kiinnosta!] mutta hallitus on tehnyt mittavat toimet julkisen talouden sopeuttamiseksi sisältäen kyllä myös säästötoimia. Sen lisäksi olemme tehneet työmarkkinoilla uudistuksia ja lukuisia rakenteellisia uudistuksia, jotka pitkällä aikavälillä tulevat nostamaan tämän maan uuteen kasvuun.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Liputamme tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Mikä yhteys tällä on talouskasvuun? Suomi tarvitsee, jotta saisimme talouskasvua, osaavaa työvoimaa, ja jos suomalaiset lapset eivät opi riittävän hyvin suomen kielellä lukemaan, ymmärtämään lukemista ja kirjoittamaan ja tietenkin laskemaan, heillä ei ole edellytyksiä pärjätä jatko-opinnoissa ja kouluttautua ja kartuttaa osaamista.

Keskusta on esittänyt, että peruskoulun alaluokilla toisen luokan jälkeen olisi, jos ei tasokoe, ainakin tarkastuspiste, jossa varmistettaisiin, että jokainen lapsi hankkii itselleen riittävän lukemisen taidon. Siitä ei pääsisi eteenpäin, jos ei osaa lukea ja kirjoittaa riittävästi. Nyt kysyisin opetusministeriltä: mitä ajattelette tästä esityksestä, ja kuinka tärkeänä näette Suomen tulevaisuuden menestykselle sen, että kaikki suomalaiset lapset oppisivat koulussa riittävän luku- ja kirjoitustaidon?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä — se osui myöskin sopivaan päivään. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat kaiken oppimisen edellytys, ja jos meidän peruskoulu toimii ja voimme taata, että kun lapsi lähtee yhdeksänneltä luokalta eteenpäin, hänellä on tarvittavat tiedot, niin silloin annetaan parhaat mahdolliset eväät tulevaisuutta varten.

Eduskunta käsittelee parhaillaan osaamistakuuta. Se tarttuu nimenomaan tähän kysymykseen. Osaamistakuulla varmistetaan se, että arviointi on yhdenmukaista, että opettajan työ arvioinnin suhteen helpottuu, mutta myöskin se, että varmistetaan tarkasti, että kun siirtyy luokalta seuraavalle, niin osaa ne tarvittavat asiat. Se on lapsen etu, se on Suomen etu. Tähän liittyy myöskin se, että varmistetaan se, että mikäli näyttää siltä, että osaamista ei ole, niin viesti kulkee kotiin, viesti kulkee lapselle, niin että tulee niitä tarvittavia tukitoimia. Siksi myöskin oppimisen tukea on tässä oleellisesti vahvistettu.

Puhuit toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheesta. Se on myöskin keskeinen fokus tässä osaamistakuussa, [Puhemies koputtaa] koska silloin se koulun arki oleellisesti muuttuu. Tulee uusia aineita, ja silloin pitää olla erityisen tarkka, että tarvittava osaaminen on oppilaalla.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Alametsä, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies, edustajat! Yksi usein unohdetuista pienituloisten ryhmistä ovat opiskelijat, ja puhun nyt siis ihan kotimaisista opiskelijoista ja kaikista opiskelijoista. Meillä on myös meidän kotimaisia opiskelijoja niissä leipäjonoissa. Opiskelijoiden lainataakka on kasvanut. Se on nyt jo noin 75 prosenttia opintotuesta. Opiskelija voi joutua valmistumaan tällä hetkellä kymmenientuhansien eurojen, jopa 50 000 euron lainataakan kanssa, ja se on hankalaa, koska kuten kaikki tiedätte, myös työtilanne on vaikea. Opiskelijoilla ei ole tällä hetkellä perustellusti luottamusta työllistymiseensä ja tulevaisuuteensa. Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun suurin osa meistä tässä salissa on ollut opiskelijoita. Luokkayhteiskunnassa vain ne, joiden vanhemmilla on varaa maksaa, pääsevät koulutuksen pariin, mutta Suomen pitää olla hyvinvointivaltio, jossa kaikilla on aito mahdollisuus opiskella ja työllistyä opiskelun jälkeen ilman valtavaa lainamäärää. Kysynkin, valtiovarainministeri Purra, teiltä: Mitä teette, jotta opiskelijat eivät joutuisi [Puhemies koputtaa] leipäjonoihin? Mitä teette, jotta opiskelijat voisivat paremmin ja heidän toimeentulonsa korjattaisiin? — Kiitos.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Poutala, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Meillä on paraikaa menossa opintotukiuudistuksen kokonaisuudistus, missä pyritään nimenomaan varmistamaan se, että kokoaikainen opiskelu olisi mahdollista jokaiselle nuorelle. Tämä on oikeastaan se perusedellytyskin: kun me pystytään opiskelemaan, se takaa parhaan mahdollisen edellytyksen tulevaisuuteen. Totta kai, jos me verrataan esimerkiksi meidän nuoruutta ja sitä, että ei ollut tämmöinen lainapainotteinen systeemi, tämä on täysin erilainen, mutta jos mietitään tällä hetkellä, minkälaisessa valtion taloustilanteessa me eletään, niin en näe kohtuuttomana sitä, että me tehdään sitä tämänhetkistä järjestelmää lainapainotteiseksi.

Sen lisäksi tällä hetkellä — justiin tuli nuorisobarometritutkimus, missä sanottiin — yli 80 prosenttia nuorista haluaa korkeakouluttautua. Tämä oli mielettömän hieno uutinen siitä, että ei meidän nuorten tulevaisuususko varsinkaan koulutuksen osalta ole menetetty. Tähän haluaisin itse panostaa ja korostaa, että vaikka se systeemi on lainapainotteinen tällä hetkellä ja varmasti pitkälle tulevaisuuteen, niin aina opiskelu kannattaa ja se on varmin takuu siitä, että tulevaisuudessa voi myös menestyä ja työllistyä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen taloutta ovat kurittaneet viime vuosina sodat, kriisit, korkojen nousu ja suurvaltapolitiikan arvaamattomuus. Ne ovat iskeneet suoraan suomalaisten arkeen ja toimeentuloon ja estävät Suomea kukoistamasta. Juuri siksi hallituksen tehtävä ei ole luvata helppoja vaan tehdä se, mikä on omissa käsissämme: vahvistaa Suomen taloutta ja parantaa ihmisten pärjäämistä arjessa, turvata hyvinvointiyhteiskunta. Maailmassa on jo aivan tarpeeksi epävarmuutta ja synkkyyttä. On vastuutonta, miten oppositio lisää sitä kotimaassa omilla puheillaan. [Välihuutoja vasemmalta] Nimittäin kaikista vaikeuksista huolimatta ostovoima on kasvanut [Hälinää — Puhemies koputtaa] kohisten Orpon hallituksen aikana. [Välihuutoja] Naisten ostovoima on parempi kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana — palkansaajien ostovoima, hyvä SDP, se, jonka te romutitte viime kaudella. Kysyn valtiovarainministeriltä: miksi juuri tällaisena aikana vastuullinen talouspolitiikka ja Suomen talouden vahvistaminen ovat paras tapa turvata suomalaisten arki ja tulevaisuus?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein. Toisin kuin opposition kysymyksestä voisi päätellä, juuri edustajan kuvaama parannus palkansaajan ostovoimaan tällä kaudella on erittäin merkittävä. [Välihuutoja] Jätän tästä nyt huomiotta aivan viime viikkojen tapahtumat. Emme tiedä näistä vaikutuksista [Hälinää — Puhemies koputtaa] tällä hetkellä, mutta toivottavasti Lähi-idän tilanne saadaan ratkeamaan. Mutta todellakin palkansaajan ostovoima on kasvanut harppauksin. Se romahti kuoppaansa edellisellä hallituskaudella, ja tällä hallituskaudella se on noussut [Välihuuto] — aivan oikein, kuten te huomautatte sieltä — myös palkkaratkaisujen osalta. — Mutta se, minkä te jätätte kertomatta siellä vasemmalla, on se, että esimerkiksi julkiselle puolelle tulevat palkkaratkaisut pitää rahoittaa sieltä valtiolta. Eli se tarkoittaa sitä, että jos me laitamme lisää rahaa sinne, sitä pitää löytää jostakin muualta pois. Tämä on sellaista logiikkaa, joka monesti teille ei siellä aukea. Mutta juuri näin se on. Palkansaajan ostovoima on merkittävästi parantunut. Vastaavasti tämä julkisen talouden tilanne ei mahdollista meille sitä, että me lupaisimme lisää rahaa. Me tarvitsemme tiukkaa finanssipolitiikkaa. Tässä hankalassa turvallisuus- ja ylipäätänsä geopoliittisessa tilanteessa se ei varmasti tule olemaan ainakaan entistä helpompaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen maanviljelijän ostovoimassa ei ole valitettavasti paljoa kehumista, mutta suomalainen ruoka, se on meille huoltovarmuuskysymys, ja se on meille myös turvallisuuskysymys — on arvo sinänsä, että meillä on ruokaa omasta maasta. Mutta tilanne on tällä hetkellä aika vakava ja huonokin. Traktorimarssi kävi täällä Helsingissä tuomassa viestiä suomalaisesta maataloudesta ja siitä vakavasta tilanteesta, mikä kentällä on päällä. Ja tietysti isona lisämurheena on tämä Persianlahden tilanne ja voimakkaasti kohonneet polttoaineen ja lannoitteiden hinnat. Nyt olisi tietysti tärkeää vastata tähän tilanteeseen tavalla tai toisella. Teillä on pian tulossa kehysriihi, arvoisa hallitus, missä ratkotte erilaisia ajankohtaisia kysymyksiä. Voisitteko ajatella, että tavalla tai toisella tulisitte suomalaista maataloutta vastaan, nyt edes tilapäisesti, että päästäisiin pahimman yli?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Maa- ja metsätalousministeri Essayah, olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Juuri äsken olin kahvilla tuohon marssiin osallistuneitten nuorien ja muutaman vähän vanhemmankin viljelijän kanssa, ja huoli on tietenkin yhteinen. Tämä nopea kustannusten nousu, mikä johtuu tästä Lähi-idän tilanteesta, totta kai huolettaa tällä hetkellä kaikkia viljelijöitä, ja se on meille kaikille suomalaisille myöskin siitä näkökulmasta tärkeää, että ruuan hinta on vaarassa nousta. Totta kai me hallituksessa myös katsomme tuohon kehysriiheen, että mitä on tehtävissä, ja selvitämme niitä taustatietoja. Tällä hetkellä kuitenkin suomalaisilla viljelijöillä esimerkiksi lannoitteet on valtaosin nyt tulevaa kasvukautta varten ostettu viime syksynä. Myöskin polttoainetilanne on kohtuullisen hyvä, mutta jos tämä tilanne kestää kauan epävarmana, niin on aivan selvä, että kustannukset tulevat nousemaan. Sitten esimerkiksi syksyn lannoitesaatavuuteen liittyy helposti epävarmuuksia. Meidän pitää pystyä nostamaan Suomessa niin lannoitteitten kuin polttoaineitten kohdalla omavaraisuutta paremmaksi. Ruuan omavaraisuus sinällänsä, 80 prosenttia, on erittäin hyvä, Euroopassakin ihan [Puhemies koputtaa] ihailtua tasoa. Siinä mielessä voi sanoa, että tässä asiassa olemme onnistuneet, [Puhemies koputtaa] mutta vielä on parannettavaakin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Lapsen oikeuksien komitean mukaan talouskriisien aikana heikentäviä toimia voidaan harkita ainoastaan silloin kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja on varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Hyvä hallitus, te ette ole toimineet näin. Te olette päinvastoin leikanneet nimenomaan haavoittuvassa asemassa olevilta lapsilta. Yksinhuoltajaperheet, työttömänä olevien tai osa-aikatyötä tekevien perheet, sairauslomalla olevien vanhempien perheet ja maahanmuuttajien perheet — näiltä perheiltä ja erityisesti lapsilta te olette nyt leikanneet, ja nämä leikkaukset ovat lisänneet ja syventäneet lapsiperheköyhyyttä tässä maassa. Arvoisa hallitus, eivät lapset ole syyllisiä tähän taloustilanteeseen. [Puhemies koputtaa] Jokainen lapsi yrittää elää hyvää lapsuutta meidän aikuisten luomassa maailmassa. Minä kysyn teiltä: miten te itse arvioitte näiden päätösten oikeudenmukaisuutta lasten näkökulmasta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen aivan varma siitä, että tässä salissa jokainen on lapsen puolella ja sitoutunut lapsen oikeuksien sopimukseen ja siihen politiikkaan, joka on tehnyt Suomesta varmasti yhden lapsiystävällisimmistä maista tässä maailmassa. Se näkyy myöskin mittauksissa, kun Suomea mitataan, [Perussuomalaisten ryhmästä: Onnellisin maa edelleen!] minkälainen maa tämä on syntyä tai minkälainen maa tämä on kasvaa lapsena ja nuorena, ja tätä linjaa jatkamme. Kun olemme esimerkiksi joutuneet tekemään valtiontalouteen välttämättömiä säästöjä syistä, joita tässä on jo lueteltu — meidän valtion velkaantuminen on kestämätöntä, ja meidän on korjattava julkista taloutta ja sen suuntaa — niin niissä päätöksissä on joka vaiheessa arvioitu vaikutuksia lapsiin ja tehty myöskin useita valintoja, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] henkilökohtaisesti tehty useita valintoja, sen puolesta, että pyrimme pehmentämään ja vähentämään niitä vaikutuksia nimenomaan lapsiin ja perheisiin. Lisäksi on tehty myöskin lapsimyönteisiä päätöksiä, kuten vaikkapa lapsilisän korottaminen vauvaperheissä, monilapsisissa perheissä, opiskelevissa perheissä ja yksinhuoltajaperheissä. Ja esimerkkinä viimeisimmissä kun on tehty asumistukeen tai toimeentulotukeen liittyviä säästölakeja, [Puhemies koputtaa] niissä on pyritty näitä lasten kertoimia eli lasten osuutta siitä loiventamaan. Tämä on nimenomaan sen tyyppisiä valintoja, joita meidän on välttämätöntä tehdä, mutta säästöiltä julkiseen talouteen me emme voi välttyä. [Vasemmalta: Mutta kun te annatte veronkevennyksiä kaikkein hyvätuloisimmille!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, tosiasia on, että teidän vahtivuorollanne te olette suojelleet kaikkein suurituloisimpia, kaikkein rikkaimpia ja varakkaimpia. Se on hyvin hämmentävää, ministeri, sillä ennen vaaleja te sanoitte, että pienituloisilta leikkaaminen ei teille käy, ja nyt sitten te kovaan ääneen tälläkin kyselytunnilla puolustitte kaikkein rikkaimpien veronkevennyksiä ja tulevia yhteisöveron kevennyksiä. Tosiasia on, että teidän vahtivuorollanne suurituloisten veronkevennykset ovat kymmenkertaisia verrattuna alempiin tuloluokkiin, ja totuus on myös se, että tämä yhteisöveron alennus auttaa eniten suuria yrityksiä ja niiden osingonsaajia. Nyt, ministeri, kun ajat ovat sellaiset, että monet ihmiset kokevat huolta toimeentulosta, huolta arjen pärjäämisestä, joutuvat tinkimään, niin kysyn teiltä: Kun tämä kehysriihi nyt lähestyy, niin millaisia valintoja aiotte tehdä? Olisiko nyt vihdoin sen tavallisen suomalaisen vuoro, vai aiotteko jälleen kerran suosia varakkaimpia ja esimerkiksi suuryritysten osingonsaajia tavallisen suomalaisen sijaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraattien kysymyksestä joku saattaa saada sellaisen kuvitelman, että tässä maassa suurituloiset eivät nyt maksaisi enää veroja tai että he maksaisivat niitä suhteessa muihin jotenkin merkittävästi vähemmän. Mutta, hyvä edustaja ja sosiaalidemokraatit, suurituloinen maksaa tässä maassa erittäin paljon veroja. Itse asiassa, kun katsotaan niitä ylimpiä tulodesiilejä, huomattava osa kokonaisrahoituksesta tulee juuri sieltä. Sen sijaan tässä maassa kaikkein pienituloisimmat palkansaajat eivät maksa lainkaan veroa. Kun mennään hieman ylemmäksi, niin he maksavat muun muassa vähemmän veroa kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa en usko, että te näette, että tilanne on aivan kohtuuton.

Me emme tässä hallituksessa näe, että kiristämällä verotusta me tekisimme jotakin erityistä hyvään tähän järjestelmään. Päinvastoin me näemme, että se, että me saamme tänne talouskasvua, työpaikkoja, työllisyyttä, järkevän verotusjärjestelmän, kantaa hedelmää koko yhteiskunnan hyväksi. Me emme näe näitä asioita näin tulipunaisesti tai vastakkain [Puhemies koputtaa] kuin te esititte.

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Nu med det dystra världspolitiska läget som kastar sin skugga över ekonomin är det förståeligt att många finländare känner oro över situationen. För oss inom SFP är det speciellt viktigt att komma ihåg en grupp, och det är barn, unga och familjer, i den här situationen.

Arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelee opposition retoriikkaa, niin tulee se kuva, että hallitus ei olisi tehnyt mitään kasvun vauhdittamiseksi. Päinvastoin, on tehty merkittäviä toimia, millä halutaan luoda talouskasvua, mutta on yksi asia, mikä toimii esteenä, ja se on maailmanpoliittinen tilanne. Kun hallitusohjelma tehtiin 2023, ei oltu tietoisia siitä, kuinka monta kriisiä ja konfliktia tulee hallituksen eteen, ja tämän asian suhteen pitäisi olla myöskin oppositiossa nöyrä. Tämän hallituskauden aikana on kuitenkin panostettu esimerkiksi perusopetukseen, jolla nimenomaan vahvistetaan lasten ja nuorten tulevaisuudenuskoa. Tähän liittyen haluaisin myöskin kysyä ministeri Poutalalta: Hallitus on päättänyt panostaa myöskin Suomen harrastusmallin kehittämiseen, jolla turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle harrastus, mikä sekin on myöskin tärkeää. [Puhemies koputtaa] Miten tämä työ etenee? Miten turvataan, että jokaisella suomalaisella lapsella ja nuorella on oma harrastus?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Poutala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hienosta ja tärkeästä kysymyksestä. Suomen harrastamisen malli on erittäin toimiva systeemi. Siinä ideana on, että jokaiselle peruskouluikäiselle lapselle taataan vähintään yksi ilmainen harrastus koulun yhteyteen. Tällä hallituskaudella tätä rahoitusta ollaan nostettu 15 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon, mikä kattaa yhä useammalle lapselle mieluisan harrastuksen.

Me-säätiö teki selvityksen, kuinka moni lapsista itse asiassa harrastaa ensimmäistä harrastustaan tämän harrastamisen mallin kautta, ja oli yllättävää, että lähes 20 prosenttia näistä lapsista oli saanut ensimmäisen harrastuksen tätä kautta. Tämä on minun mielestäni hienoa nähdä, miten monta tuhatta lasta Suomessa on saanut ensimmäisen harrastuksen.

Jos me mietitään, miten tärkeä asia on se, että jokaisella lapsella on harrastus — on se liikuntaharrastus, musiikkiharrastus, kulttuuriharrastus — että sinä löydät semmoisen porukan itsellesi, missä tunnet kuuluvasi joukkoon, missä saat ystäviä, missä vähennetään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, niin tämä on valtavan tärkeä asia. On erittäin hienoa, että harrastamisen malliin ollaan saatu lisättyä rahaa. [Puhemies koputtaa] Kiitos vielä tärkeän asian nostamisesta. [Arto Satonen: Hyvä puheenvuoro!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt on kaikille selvää se, että veronkiristyksillä ei tähän maahan saada mitään hyvää, kuten ministeri Purra äsken totesi. Ja toinen asia on sitten se, että verohelpotuksilla taas pienennetään valtion tulovirtaa, sekin on totta.

Arvoisa pääministeri ja valtiovarainministeri, nyt olisi sankarin viitta mahdollista ottaa teidän haltuunne sillä keinolla, että meillä on valtava hankemäärä tässä maassa olemassa ja odottamassa lupia virastoissa. Kotikuntaanikin on kaksi valtavan isoa hanketta: toinen koskee kaivoshanketta ja toinen turpeen jalostusta aktiivihiileksi. Nämä kaksi investointia toisivat kuntaan 400—500 työpaikkaa ja valtiolle kymmeniä miljoonia verotuloja. Nopeuttamalla näitä prosesseja, jos te otatte tämän tehtävän nyt tosissanne, ei tarvitse käsi ojossa olla antamassa mitään rahaa kenellekään, vaan annatte niille investoijille mahdollisuuden sadat miljoonat käyttää meidän hyväksemme. Kun te teette tämän, niin minä hommaan teille sen sankarin viitan ihan varmasti. [Naurua — Eduskunnasta: Kelpaa viitta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ympäristö- ja ilmastoministeri Multala, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Tämä on erittäin tärkeä nosto, koska nimenomaan uusista investoinneista ja toki nykyistenkin yritysten kasvamisesta uusin investoinnein tämä maa voi luoda kasvua ja työpaikkoja, ja yritykset nimenomaan sitä tekevät. Tässä tärkeää on se, että luvitusprosessit ovat sujuvia. Sen vuoksihan me olemme nimenomaan tässä hallituksessa uudistaneet kokonaan ympäristöluvituksen niin sanotun yhden luukun palvelumalliksi, jossa idea on se, että yritys voi yhden luukun kautta asioida, ja sitten siellä prosessia sovitetaan sen yhden luukun sisällä yhteen. Tälle työlle on nyt varattu myöskin siirtymäajan resursseja, jotta voidaan varmistaa, että prosessi todellakin on sujuva.

Tätä samaa luvitusta toivon, että myös kunnissa tehdään, mitä tulee rakentamisluvitukseen. Siinähän me olemme myöskin tehneet lakimuutoksia ja tuoneet sinne käsittelyaikatakuun, kolme kuukautta — hieman monimutkaisella hankkeella toki voi mennä pidempään. Mutta työtä on tehty, ja jatkamme sitä edelleenkin.

Olen henkilökohtaisesti tavannut myöskin viraston johtoa ympäristöpuolella ja huolehtinut siitä, että muutosta viedään vauhdikkaasti eteenpäin, ja olen vakuuttunut siitä, että tämä on oikea askel oikeaan suuntaan. Totta kai [Puhemies koputtaa] lisätyötäkin vielä tarvitaan. Me haluamme huolehtia siitä, että investointeja Suomeen saadaan. [Timo Heinonen: Saiko tällä viitan? — Perussuomalaisten ryhmästä: Turkisviitta ansaittu!]

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden köyhyys on otettava vakavasti. Vähäosaisuus on valitettavan usein periytyvää, ja siksi on tärkeää, että koulutus avaa mahdollisuuksia kaikille lapsille. Täällä edustaja Lohi nosti jo esiin Mikael Agricolan päivän ja lukutaidon, jossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut valitettavasti takapakkia, ja ihan erityisesti poikien lukutaito on huomattavasti heikompaa kuin tyttöjen. Suurin riski jäädä heikon koulutuksen varaan on niillä lapsilla, joiden vanhemmat ovat toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita.

No, hallitus onkin lisännyt esimerkiksi äidinkielenopetuksen määrää kahdella viikkotunnilla viime syksystä alkaen, ja ministeri Adlercreutz jo kertoi muistakin toimista, mitä hallitus on tehnyt. Mutta kysyn vielä teiltä: mitä muuta hallitus tekee juuri tämän yhdenvertaisen koulutuksen varmistamiseksi kaikille lapsille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä. On tosiaankin niin, että koulutus on käytännössä se suurin, merkittävin tasaava tekijä, jolla voidaan erilaisia yhteiskunnallisia eroja tasata. Varmistamalla, että kaikilla on pääsy hyvään koulutukseen, voimme tarjota jokaiselle suomalaiselle lapselle parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen.

Me ollaan tosiaankin vahvistettu oppimisen tukea. Se liittyy suoraan tähän nostamaanne ongelmaan, tähän eriarvoistuvaan opetukseen, käytännössä sen kautta, että kun eroja sukupuolten välillä huomataan ja itse asiassa sosioekonominen asema näkyy entistä vahvemmin oppimistuloksissa, niin jos meillä on hyvä tuki, niin pystymme tähän paneutumaan. Tasa-arvorahoitusta ollaan vahvistettu, se on merkittävä asia. Pyritään vahvistamaan polkua varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti, lisäämään varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Ja ehkä kokonaisuutena haluaisin vielä todeta sen, että kun tähän kokonaisuuteen lisätään [Puhemies koputtaa] nyt tämä osaamistakuu, josta tässä jo aikaisemmin mainittiin, niin luulen, että meillä on [Puhemies koputtaa] monta kohtaa, missä voidaan paneutua tähän yksilön tilanteeseen ja tarjota [Puhemies koputtaa] mahdollisimman hyvä apu ja tuki.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä tilanne on pirullinen. Ei se ole pirullinen pelkästään hallitukselle vaan koko oppositiolle ja hallitukselle yhdessä. Emmehän me voi tälle taloudelliselle tilanteelle mitään, mutta totta kai me haluaisimme, että olisi oikeudenmukaisempaa. Täällä on monessa puheenvuorossa korostettu sitä, etteivät ihmiset nyt kokisi niin, että kaikki etuudet ja kaikki se hyvä, mitä annetaan, menisivät vain heille, jotka muutenkin pärjäävät. Siinä me kysymme oppositiosta hallitukselta: mitä keinoja teillä on antaa tavallisille suomalaisille? Kyllähän hintojen nousu osuu ennen kaikkea niihin pienituloisimpiin. Se osuu pienituloisiin eläkeläisiin, se osuu niihin, jotka syövät ruokaa.

Täällä esimerkiksi puheenjohtaja Kaikkonen kysyi maataloudesta. Jos mietitään, että polttoainekustannukset nousevat, energiakustannukset nousevat, kuljetuskustannukset nousevat, se kaikki näkyy siinä ruuan hinnassa. Valitettavasti maa- ja metsätalousministeri ei kyennyt antamaan vastausta siihen, miten tätä tilannetta parannetaan ja miten helpotetaan. Onko teillä, arvoisa valtiovarainministeri, vastausta siihen, millä te tulette pienituloisia vastaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, esittikö kysyjä nimenomaan tähän maatalouteen, pienituloisuuteen, joka kuuluu sosiaaliturvaan, vai veropolitiikkaan vai mihin. Hallitus valmistelee kehysriiheen neuvotteluita, ja siellä meillä on monenlaisia asioita pöydällä, mutta meidän pitää kaikessa ymmärtää se, että meillä ei varsinaista liikkumatilaa siellä julkisessa taloudessa ole. Sen takia me joudumme tekemään hyvin harkittuja ja kohdennettuja toimia, mikäli niihin päädymme.

Mitä tulee sitten tähän akuuttiin tilanteeseen eli inflaation voimistumiseen Lähi-idän konfliktin myötä, me tietenkin ensisijaisesti toivomme, että se saadaan päätökseen. Vaikka näin tapahtuisikin, niin siinä tulee joka tapauksessa olemaan jonkinlaisia häntiä, jotka näkyvät esimerkiksi siellä polttoainepumpulla, logistiikkakustannuksissa ja valitettavasti todennäköisesti myös siellä ruuan hinnassa, mutta samaan aikaan, mikäli tämä saadaan katki, vaikutukset ovat lyhyempiä. Mikäli se taas jatkuu, niin siinä tilanteessa totta kai hallitus pohtii, mitä me voimme tehdä, [Puhemies koputtaa] ja sen takia valtiovarainministeriö valmistelee tällaisia erilaisia toimia, [Puhemies koputtaa] jotka täyttävät nämä luettelemani ehdot.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.

Ärade talman! Vi behöver åtgärder för hållbar tillväxt, men att stimulera ekonomin måste handla om annat än nedskärningar från de i utsatt position och skattelättnader till välbärgade och storföretag. Nu tar regeringen rekordstora lån för delvis fel saker enligt oss i SDP, och resultaten talar för sig, och det kan inte skyllas bara på omständigheterna.

Arvoisa puhemies! Pohjamudissa ovat tällä hetkellä hallituksen kannatuksen lisäksi talouskasvu ja kansan luottamus talouteen. Nousussa ovat lähinnä työttömyys, köyhyys ja asunnottomuus. Hyvä hallitus, te syytätte aina mielellänne edellistä hallitusta, mutta eipä mene kauan, kun te olette se edellinen hallitus ja seuraavat joutuvat ratkomaan teidän aiheuttamianne ongelmia? [Perussuomalaisten ryhmästä: Niin kuin me ratkotaan teidän!] Ministeri Purra, vielä viimeisen kerran kysyn: oletteko kehysriihessä valmis SDP:n esityksen mukaisesti palauttamaan suojaosat työttömyysturvaan ja asumistukeen ja luopumaan yhteisöveron alennuksesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy SDP:tä nyt vähän hillitä: Ne vaalit ovat vasta vuoden päästä. Sinne on matkaa. Ei vielä, ei vielä. [Välihuutoja]

Mitä kehysriiheen tulee, niin kyllä tämä suomalaisten huoli sekä turvallisuudesta että hyvinvoinnista otetaan erittäin vakavasti. Me teemme kaikkemme sen eteen, että Suomi on turvassa: vahvistetaan puolustusta, vahvistetaan dronekykyjä, tehdään sillä puolella töitä. Samaan aikaa meidän täytyy jatkaa julkisen talouden korjaamista, mutta sitten katse myöskin sinne kotitalouksiin, miten me voidaan lisätä kotitalouksien luottamusta ja sitä arjessa pärjäämistä. Kuten valtiovarainministeri sanoi, meillä liikkumavaraa ei paljon ole, ja sen takia pitää erittäin huolella miettiä sitten ne keinot, joita mahdollisesti voidaan käyttää, mutta me ymmärrämme todella hyvin sen, kuinka synkältä tämä aika tällä hetkellä näyttää. Jos sota tuolla Persianlahdella vielä jatkuu ja pahenee, sen vaikutukset voivat olla todella vakavia Suomelle. Siksi pitää ponnistella samaan aikaan, [Puhemies koputtaa] että se konflikti saadaan päättymään. Me tulemme tekemään viisaita päätöksiä julkisen talouden eteen, työllisyyden eteen ja kotitalouksien luottamuksen vahvistamiseksi. [Vasemmalta: Kuten tähänkin asti!]

Arvoisa puhemies! Täällä on meillä hyvä yksimielisyys siitä, mikä täällä on vaikein ongelmamme. Se on tämä työttömyys, ja se koskettaakin minun kysymystäni. Tämä on pahimpia ongelmia koko Euroopassa.

Toinen asia, mistä varmasti olemme kaikki samaa mieltä, on se, että meidän pitää saada suomalaisille lisää töitä. Täällä on mukana monta yrittäjätaustaista edustajaa, ja olen itsekin pitkän linjan yrittäjä ja voin vakuuttaa, että kyllä me yrittäjät varmasti teemme kaikkemme, että mahdollisimman moni suomalainen saa töitä.

Varmaan ollaan siitäkin samaa mieltä, että nopeimmin työpaikkoja voi tulla pienempiin yrityksiin. Meillä on Suomessa lähes 200 000 yksinyrittäjää, ja heidän mahdollisuuksiaan palkata ensimmäinen työntekijä pitää parantaa. Siksi keskusta esittää, että työllistämisen sivukulut puolitetaan ensimmäisen vuoden ajaksi. Nyt uskallan toivoa, [Puhemies koputtaa] että hallitus ja me oppositiossa voisimme edistää tätä asiaa yhdessä. [Puhemies koputtaa] Siksi kysyn pääministeriltä: tarttuuko hallitus tähän keskustan ratkaisuun?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy aloittaa siitä, että olen täysin samaa mieltä, että yrittäjä tekee parhaansa ja yrittäjä kyllä palkkaa, kun edellytykset ovat kunnossa, ja yrittäjä investoi, kun edellytykset ovat kunnossa. Hallitus on tehnyt merkittävän määrän yrittämisen edellytysten parantamiseen suuntaavia toimia, kuten paikallisen sopimisen, joka on pk-yritysten pitkäaikainen toive. Yritysverotuksen keventäminen on merkittävää. Moni byrokratian purku, työmarkkinauudistukset, kaikki, ovat olleet niitä, mitä yrittäjät ovat toivoneet. Toivon todella, että varsinkin kun talouskasvu jonain päivänä kunnolla lähtee liikkeelle, silloin nämä nähdään uusina työpaikkoina.

Mitä tulee erilaisiin tukitoimiin, niin valitettavasti en voi luvata tässä, että tästä tartutaan, vaan kuten totesin aikaisemmassa vastauksessa, se liikkumavara, mikä meillä on tehdä työllisyyttä ja kasvua tukevia toimia, mietitään erittäin huolella, ja jokaisen euron, siis veronmaksajien euron, käyttö pitää harkita niin, että sille saadaan paras mahdollinen vastine.

Arvoisa puhemies! Oma kansa ensin. Suomalaisten rahat kuuluvat suomalaisille. Suomalaisten rahat kuuluvat suomalaisille, näin ajattelen minä. Rahat eivät kuulu Italiaan, ne eivät kuulu Afrikkaan, vaan ne kuuluvat Suomeen. Suomalaisilla on oikeus pitää omat rahansa. Oma kansa ensin.

Viime hallituksessa, SDP:n Rinteen—Marinin hallituskaudella, suomalaisten rahaa hölvättiin miljardeja ympäri maapalloa — aivan järkyttävää touhua. Nyt tällä hallituskaudella tähänkin asiaan on tullut tolkku. Tiedän, että perussuomalaiset ovat ajaneet ponnekkaasti sitä, että tämän suomalaisten rahan ulkomaille jakamisen täytyy loppua tai ainakin vähentyä konkreettisesti, ja näin on myös tapahtunut. Tämän hallituksen aikana, kiitos perussuomalaisten ja koko hallituksen, kehitysyhteistyön vuosittaista määrärahaa on pienennetty [Aki Lindénin välihuuto] lähes 600 miljoonaa euroa. [Puhemies koputtaa] Rahat on saatu oman kansan käyttöön. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, eikö olekin niin, että tässä suomalaisten rahan jakamisessa ympäri maapalloa ei ole mitään tolkkua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä aiemmassa kysymyksessä viitattiin siihen, että olen puhunut toissijaisista valtion menoista. Tarkoitan niillä toissijaisilla pääasiassa juuri sellaisia menoja, joita velkaisessa tilanteessa suurten alijäämien kohdallakin käytetään rahoittamaan muunlaisia toimintoja kuin niitä, jotka kuuluvat Suomen maan, Suomen turvallisuuden, Suomen kansalaisten etujen ja palveluiden rahoittamiseen. Kyllä, hallitus on tehnyt merkittäviä säästötoimia kehitysapuun, kehitysyhteistyöhön, ja pidän sitä erittäin järkevänä politiikkana.