Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019—2022

Arvoisa rouva puhemies! Minulla on ilo tuoda hallituksen puolesta hyviä uutisia Suomen talouden tilasta tähän eduskunnan saliin: Suomen julkinen talous on tasapainottumassa lähivuosina ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu tällä hetkellä erittäin nopeasti. Valtion velkaantuminen pienenee rivakasti. Ensi vuonna uutta velkaa otetaan yli puolet vähemmän kuin tänä vuonna, noin 1,3 miljardia euroa. Maailmantalouden vahvat näkymät tukevat Suomen viennin kehitystä. Maailmantalouden kasvun ennustetaan jatkuvan sekä tänä että ensi vuonna 4 prosentin korkealla tasolla. Suomen talouskasvu yltää tänä vuonna 2,6 prosenttiin, ensi vuonnakin taloutemme kasvaa yli 2 prosentin verran, eli kyse ei ole enää suhdannepiikistä.

Nämä luvut ovat rohkaisevia, mutta tärkein mittari talouspolitiikan onnistumiselle on työllistymisen kehitys. Minä iloitsen jokaisesta ihmisestä, joka pääsee töihin ja saa paremman toimeentulon. Hallituskauden alkuun verrattuna työllisiä on tänään 90 000, siis 90 000, enemmän. [Ben Zyskowicz: Kuka olisi uskonut!] Työllisyysasteemme on kasvanut yli 71 prosentin, ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste nousee 72,5 prosenttiin vuonna 2020. Työllisyysasteen kehitys on erittäin merkittävää, sillä viimeksi yli 71 prosentin lukuihin työllisyysasteessa päästiin vuonna 91. Vain ja ainoastaan korkean työllisyyden avulla voimme turvata suomalaisten tärkeät palvelut ja hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

Minä olen kuullut tässä salissa monta kertaa, miten oppositio on epäillyt talouspolitiikkamme vaikuttavuutta. Joko oppositio nyt pystyy myöntämään, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka tuo tuloksia? [Pia Viitanen: Eriarvoisuus lisääntyy!] Ensin te arvostelitte meitä siitä, että hallituksen toimet eivät riitä työllisyysasteen saavuttamiseen. Kyllä riittävät: töissä olevien määrä kasvaa kohisten, ja hallitus saavuttaa asettamansa työllisyysastetavoitteen. Sitten te väititte, että hallituksen politiikalla velkatavoitetta ei saavuteta. Kyllä saavutetaan: julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016, ja valtion velanotto pienenee nyt kovaa vauhtia. Viime talvena kritisoitte hallitusta siitä, että julkisen talouden rakenteellisen alijäämän kasvua ei ole saatu taitettua. Tämäkään ei enää pidä paikkaansa: rakenteellinen rahoitusasema on aiempaa arvioitua paljon vahvempi. [Ben Zyskowicz: Kuka olisi uskonut!] Kuten valtiovarainministeriö arvioi perjantaina julkaistussa ennusteessaan, hallituksen keskeiset talouspolitiikan tavoitteet ovat toteutumassa — tämä siis terveisinä oppositioon.

Keskustelimme tässä salissa syksyllä paljon siitä, ovatko tuloerot kasvaneet Suomessa. Kun työllisyysvaikutukset otetaan huomioon hallituksen päätösten lisäksi, tuloerot kasvavat enää vain hyvin lievästi tai eivät lainkaan. Suositan, että oppositiossa paneudutte tähän THL:n ja VATTin laadukkaaseen, hyvään tutkimukseen.

Arvoisa puhemies! Parantuneet talouden näkymät ovat saaneet myös oppositioon liikettä. Nyt on, mitä voidaan jakaa, ovat monet teistä todenneet. Hätäisimmät ovat vaatineet sopeuttamispäätösten purkamista ja satojen miljoonien uusia menolisäyksiä. Kevään nostattamaa suhdannepölyä on ollut ilmassa sakeanaan. Kun hallitus viime viikolla kokoontui kehysriiheen, totesin ennen neuvotteluja, ettemme voi elää jatkuvasti kädet syvällä tulevien sukupolvien ja lastemme taskuissa. [Antti Rinne: Niinhän te elätte!]

Työmme ei ole kuitenkaan vielä valmis, vaikka oikeaan suuntaan mennään vauhdilla. Valtion velanotto pienenee nopeasti, mutta velaksi elämistä ei ole pysäytetty. Otamme edelleen, hyvänä aikanakin, uutta velkaa hyvinvointimme rahoittamiseksi. Vuodesta 21 lähtien velanotto kääntyy uudelleen kasvuun lähinnä Puolustusvoimien hävittäjähankintojen vuoksi. Ilman näitä Puolustusvoimien hankintoja valtiontalous olisi lähellä tasapainoa jo 20-luvulla, 20-luvun alussa.

Menoja emme paisuta, tehtyjä sopeuttamispäätöksiä ei pureta eikä hallituksen valmistelemia uudistuksia jätetä tekemättä. Jakopolitiikkaan ei voi heittäytyä. Kaikki tässä salissa tietävät haasteemme, jotka meidän pitää kohdata ja ratkaista. Tämä vaatii yhteistyötä ja tosiasioiden tunnustamista kaikilta eduskuntapuolueilta.

Arvoisa puhemies! Talouden haasteiden vuoksi keskityimme kehysriihessä kolmeen keskeiseen asiaan: Päätimme tehdä lisää toimia, jotta talouskasvu saadaan nykyistä kestävämmälle pohjalle. Hyvät ajat nimittäin eivät jatku ikuisesti. Talouskasvu hiipuu alle 2 prosentin jo vuonna 2020 ennusteiden mukaan. Toiseksi kiinnitimme huomiota julkisen talouden tilaan ja velanoton hillintään. Pidimme sovituista talouden linjauksista kiinni, eikä kehysriihestä tehty rahanjaon juhlaa. Tavoitteena tulee olla, että velaksi eläminen loppuu kokonaan seuraavina vuosina. Teimme kehyksen sisällä harkittuja panostuksia työllisyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, koulutuksen ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Kolmanneksi nostimme työn etusijalle kaikissa päätöksissä. Tavoitetta 72 prosentin työllisyysasteesta pidettiin, kun me aloitimme, kunnianhimoisena, mutta nyt me olemme sen saavuttamassa. Miksi tyytyisimme siihen? Seuraava tavoite on nostaa työllisyysasteemme pohjoismaiselle, vähintään 75 prosentin tasolle. Kaikkia kehysriihen päätöksiä on siksi arvioitu työn näkökulmasta. Ponnistelut työllisyyden parantamiseksi ovat kasvattaneet työvoimapalveluiden kysyntää. Siksi lisäämme nyt henkilöstöä työvoimapalveluihin yli 200 henkeä. Haluamme, että työnhakijat saavat henkilökohtaista tukea ja apua.

Olemme parantaneet aktiivimallia ensimmäisen jakson kokemusten perusteella. On hyvin tärkeää, että työttömyys ei pääse pitkittymään ja työllistyminen siten vaikeutumaan. Työttömällä on jatkossa mahdollisuus opiskella kuuden kuukauden ajan työttömyysetuudella lyhytkestoisia opintoja, jotka tukevat työllistymistä. Me uudistamme työasuntovähennystä niin, että se kannustaa muuttamaan työn perässä. Työpaikat ja työntekijät on saatava kohtaamaan edelleenkin paremmin. Monet yritykset haluavat kasvaa, mutta eivät löydä osaavia työntekijöitä. Tämä huolestuttava viesti tulee jo kaikkialta Suomessa. Pula osaajista koskee jo kaikkia seutuja Suomessa. Siksi suuntaamme lisäbudjetissa, jonka päätöksiä teimme samaan aikaan, 54 miljoonaa euroa koulutukseen ja osaamisen vahvistamiseen, siis jälleen koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseen, jotta avoimet työpaikat ja työnhakijat kohtaisivat. Täsmäkoulutukset käynnistetään jo tämän vuoden aikana. Lisäämme esimerkiksi muuntokoulutusta, jotta ihmiset voivat ketterästi opiskella uuden ammatin, jos nykyisellä alalla ei riitä töitä. Madallamme pienissä yrityksissä kynnystä palkata uusia työntekijöitä helpottamalla yksilöperusteista irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä. Pienissä yrityksissä ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso riski. Meillä on 270 000 yritystä, joissa on alle 20 työntekijää. Niistä yksinyrittäjiä pelkästään on 180 000. Haluamme lieventää pienyrittäjän pelkoa työllistää. Haluamme antaa mahdollisimman monelle mahdollisuuden työllistyä. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko nyt?] Pienissä yrityksissä on valtava potentiaali uusille työpaikoille. Me myöskin uudistamme työaikalain, joka sisältää muun muassa lakisääteiset työaikapankit. Uusi työaikalaki kattaa työntekijät laajasti, ja lain puitteissa luodaan muuttuvan työelämän tarpeita vastaavia joustoja, kuten joustotyöaika asiantuntijoille.

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että teemme toimia sen eteen, että kaikki pysyvät mukana. Kyydistä putoamista, syrjäytymistä, pitää ehkäistä. Erityisen iloinen olen lapsille ja nuorille suunnatuista toimista, joita olemme voineet tehdä tiukan menokehyksen sisällä. Panostukset koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ovat tärkeää työtä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden hyväksi.

Hallitus toteuttaa lukiouudistuksen, jonka toteuttamiseen varataan 8,5 miljoonaa euroa. Tuomme lukiolaisten tueksi erityisopetuksen ja lisäämme opintojen ohjausta. Jokainen ekaluokkalainen pääsee aloittamaan vieraan kielen opiskelun vuodesta 20 alkaen. Siihen varautuminen alkaa nyt. Lisäämme varhaiskasvatuksen tasa-arvoa. Haastavilla alueilla toimivien päiväkotien tukemiseen kohdistetaan uutena rahoituksena 10 miljoonaa euroa, jolla päiväkoteihin palkataan lisää henkilökuntaa ja ryhmäkokoja voidaan pienentää. [Jukka Gustafsson: Tervetuloa demarien linjoille!] Toisen asteen opiskelijoiden opintotuessa otetaan käyttöön uusi oppimateriaalilisä. Jokaisella nuorella pitää olla mahdollisuus suorittaa toisen asteen opinnot riippumatta perheen varallisuudesta — vai mitä, edustaja Gustafsson? [Jukka Gustafssonin välihuuto] Tuki on viisasta kohdistaa heille, jotka tuesta hyötyvät kaikkein eniten, ja tämä on siihen hyvä täsmätyöväline.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä nostan esille vielä kansalaisten kannalta tärkeän teeman, nimittäin turvallisuuden ja oikeusvaltion toiminnan. Turvaamme 7 200 poliisin tason koko kehyskaudella. Me haluamme, että Suomen tiet ja kadut ovat turvallisia jatkossakin. Me vahvistamme myös oikeusjärjestelmän uskottavuutta. Palautamme käyttöön muuntorangaistuksen, jolloin taparikollisten sakot voidaan jälleen muuttaa vankeudeksi. [Ben Zyskowicz: Hyvä, Häkkänen!] Kovennamme myös seksuaalirikollisten rangaistuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Olen tarkoituksella halunnut kuvata teille niitä haasteita, joita 2020-luvun Suomessa on, sillä nuo vuodet ovat juuri edessämme. Ne eivät ole jossain kaukana tulevaisuudessa, vaan aivan nurkan takana. Siksi meidän täytyy jatkaa tätä hallituksen määrätietoista, hyvää työllisyys- ja talouspolitiikan linjaa, joka luo pohjan sille, että Suomi on hyvinvoiva maa myöskin 20-luvulla. — Kiitos. [Martti Mölsä: Katsotaan, onko oppositio samaa mieltä!]

Puhemies Paula Risikko

Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorot.

Arvoisa puhemies! Aloitan puheeni lainauksella kolmen vuoden takaa: ”Suomi on vakavassa paikassa. Yli 400 000 ihmistä on työttömänä, talous kasvaa hitaasti, jos lainkaan, ja julkinen talous velkaantuu nopeasti." Näin totesi 2. kesäkuuta 2015 hallitusohjelman tiedonantokeskustelussa SDP:n ryhmäpuheenvuorossa puheenjohtaja Antti Rinne. Samalla hän tuli osuvasti kertoneeksi edellisen hallituksen taloudellisen perinnön. Tuore oppositiojohtaja Rinne jatkoi: "Ennen kaikkea Suomi ja suomalaiset tarvitsevat nyt hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kestävällä tavalla turvaavaa talouskasvua, [Antti Rinne: Hyvin sanottu!] vientivetoista ja työtä luovaa talouskasvua, työtä työttömille." [Vasemmalta: Kyllä, oikein!] Arvoisa puhemies, juuri tämän keskustajohtoinen hallitus on tehnyt ja samalla paljon muutakin. [Keskeltä: Ne unohti säästöt!] Luottamus talouteen ja tekemisen meininki politiikkaan ovat palanneet. On kysyttävä, mitä te, hyvät sosiaalidemokraatit, olette sinä aikana tehneet. [Timo Heinonen: Välikysymyksen!]

Vaikka epäilijöitä on riittänyt, kolmen vuoden aikana "mahdottomasta" on tullut mahdollista. Vihdoin Suomen talous kasvaa, työllisyys paranee kaikkialla maassa, velaksi elämisen loppuminen lähenee uskottavasti ja hallitus saavuttaa keskeiset tavoitteensa, ennen muuta 72 prosentin työllisyysasteen.

Viime viikon kehysriihessä työllistävää politiikkaa jatkettiin. Palaute on kuultu: työttömyysturvan aktiivimallia parannetaan. Omaehtoinen opiskelu luetaan aktiivisuuden osoittamiseksi. TE-toimistoihin palkataan lisää väkeä. Nopeaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen satsataan, jotta työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaavat nykyistä paremmin. Yrittäjyyttä edistetään muun muassa poistamalla vaateita yrityksen perustamisesta, parantamalla yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvaa ja helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä — kyseessä on merkittävä uudistus, joka parantaa työllisyyttä entisestään. Kaikki nämä ovat erinomaisia päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Vaikka eriarvoisuus ei ole tutkimusten mukaan lisääntynyt, tiedämme, että kaikilla suomalaisilla ei vielä mene hyvin. Köyhyys ja osattomuus ovat todellisuutta monelle ihmiselle ja yhteiskuntamme vakavimpia ongelmia. Kehysriihessä keskityttiinkin heikoimmassa asemassa olevien perusturvan parantamiseen, mikä oli keskustan keskeinen tavoite. Kasvu kuuluu kaikille. Suomalaista köyhyyttä tutkineen ja pääministerin nimittämää eriarvoisuustyöryhmää vetäneen professori Juho Saaren mukaan kehysriihen päätökset vievät Suomea oikeaan suuntaan nimenomaan eriarvoistumisen hillitsemisessä. Yksi merkittävimmistä päätöksistä on pienimpien äitiys-, isyys-, vanhempain- ja sairauspäivärahojen nostaminen työmarkkinatuen tasolle. Tämä tarkoittaa yli 80 euron korotusta pienituloisimmille.

Mielestämme tärkeämpää on tehdä tuntuva korotus kaikista pienituloisimmille kuin pieni korotus kaikille. Nykytilanteessa saadessaan lapsen työmarkkinatuella olleen henkilön tulot ovat tippuneet. Näin on ollut siitä huolimatta, että äidillä ja isällä on tärkeä tehtävä kotona ja todennäköisesti menot kasvavat. Nyt keskustan johdolla asia korjataan. Edellisenkin kerran vastaava perusturvan parannus tehtiin keskustajohtoisen Vanhasen hallituksen toimesta. Myös pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä nostetaan keskustan johdolla nyt kolmatta kertaa. [Pia Viitanen: Ja indeksejä leikataan!] Kehysriihessä helpotettiin myös ylivelkaantuneiden tilannetta.

Päätösten jatkoksi voitaisiin vielä tällä vaalikaudella korottaa ulosoton suojaosaa sekä mahdollistaa henkilökohtainen konkurssi lainsäädäntöä uudistamalla. Nämä olisivat parannuksia niille sadoilletuhansille ihmisille, jotka ovat jo ulosotossa tai muuten vakavissa taloudellisissa ongelmissa.

Arvoisa puhemies! Valittu talouspolitiikan linja on ollut oikea. Työtä köyhyyden, eriarvoisuuden ja osattomuuden kitkemiseksi on jatkettava perusturvaa parantaen ja uudistaen seuraavalla vaalikaudella. Tulevien sukupolvien kannalta on tärkeää, että pidämme päättäväisesti kiinni tavoitteestamme lopettaa [Puhemies koputtaa] Suomen velaksi eläminen. Se edellyttää työllistävän politiikan jatkamista.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä antaa vahvan tukensa valtiontalouden kehyksille vuosille 2019—2022.

Arvoisa puhemies! Suomen talous ja työllisyys kasvavat. Hallituksen kunnianhimoisena pidetty 72 prosentin työllisyystavoite on toteutumassa. Työllisten määrä on kasvanut hallituskauden alusta 90 000 ihmisellä. Se vaikuttaa moneen perheeseen, moneen ihmiseen, paljon suurempaan joukkoon kuin tuo 90 000. Tämä vahvistaa julkista taloutta ja hyvinvointipalveluidemme rahoitusta. Julkinen talous tasapainottuu ja kääntyy ylijäämäiseksi vuonna 2020, ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008. Tämä myönteinen kehitys vaikuttaa kaikkein konkreettisimmin niihin ihmisiin, jotka ovat saaneet työpaikan työttömyyden jälkeen. Näiden työttömien perheiden arjessa ja toimeentulossa tämä konkreettinen muutos näkyy, ja juuri se on ollut hallituksen tavoite: työllistää ihmisiä ja tuoda toimeentuloa ja hyvinvointia perheisiin. Siitä nyt iloitsemme.

Viime vuonna tässä vastaavassa keskustelussa oppositio julisti, että hallitus ei tulisi saavuttamaan talouspolitiikan tavoitteitaan. Arvoisat oppositioryhmät, te olitte täysin väärässä. [Oikealta: Jälleen kerran!] Kaikki hallituksen tätä vaalikautta koskevat talouspoliittiset tavoitteet ovat toteutumassa.

Arvoisa puhemies! Kiitän kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta hallituskumppaneita. Hallitus on yhtenä rintamana määrätietoisesti avittanut Suomen kasvu-uralle. Vastuullinen linja jatkui kehysriihessä, ja vasemmisto-opposition jakovarapopulismi jätettiin Kesärannan porttien ulkopuolelle. Tämä hallitus ei ole kädet tulevien sukupolvien tai ahkerien yrittäjien tai palkansaajien taskuissa. Tämä hallitus on tekijäporukkaa, ja tulokset puhuvat puolestaan. Verojen kiristämisen sijaan olemme keventäneet erityisesti työn verotusta. Kokonaisveroaste on laskenut, ja taloudellinen toimeliaisuus on lisääntynyt. Hallitus on purkanut työtä ja yrittämistä haittaavia normeja ja huolehtinut Suomen kilpailukyvystä. Säästöjen rinnalla on tehty monia mittavia uudistuksia. Hallituksen tulevaisuuteen katsovaa tuloksellista ja vastuullista uudistuslinjaa on haukuttu opposition suunnalta kokoomuslaiseksi. Siitä vain, antaa tulla haukkuja. Tämä linja nyt puree, sillä kymmenen miinusmerkkisen vuoden jälkeen julkinen talous on kääntymässä plussalle.

Arvoisa puhemies! Kohentuneen taloustilanteen suoma pieni liikkumavara käytettiin kehysriihessä täsmäpanostuksina työllistämisen edistämiseen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen. Hallitus helpottaa osaavan työvoiman saatavuutta 60 miljoonan euron toimenpidepaketilla. Esimerkiksi muuntokoulutusta lisäämällä autetaan työpaikkoja ja työntekijöitä kohtaamaan. Aktiivimalli on aktivoinut työttömiä hakeutumaan aikaisempaa enemmän palveluiden piiriin. Siksi henkilöstöä nyt lisätään työvoimapalveluihin ja aktiivisuusehtoa kerryttävien palveluiden listaa laajennetaan. [Eduskunnasta: Elikkä passiivimallia!] Työllisyyttä parannetaan myös keventämällä yksilöperusteisen irtisanomisen kriteereitä pienten yritysten osalta. Suomessa on 270 000 yritystä, joissa on alle 20 työntekijää. Lievittämällä työllistämiseen liittyvää epävarmuutta mahdollistamme uusien työpaikkojen synnyn. Nuorisotyöttömyyttä vastaan käydään helpottamalla työttömien nuorten palkkaamista. [Antti Lindtman: Perusteettomia määräaikaisuuksia!]

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimien on tässäkin salissa usein väitetty kasvattavan tuloeroja. Väitteet ovat perustuneet puutteellisille laskelmille, joissa ei ole huomioitu käyttäytymisvaikutuksia, ja juuri käyttäytymisvaikutuksiahan hallitus näillä toimenpiteillään ja päätöksillään hakee, että ihmisten käyttäytyminen muuttuu ja sitä kautta työllisyyteen aukeaa polku. Tuoreen selvityksen mukaan hallituksen talouspolitiikka ei ole kasvattanut tuloeroja, kun huomioidaan myös vaikutukset työnteon kannustimiin ja työllisyyteen, siis siihen, mitä tavoitellaan. [Li Anderssonin välihuuto — Oikealta: Nyt Anderssonkin kuuli!] Syrjäytymisvaarassa olevien tilannetta helpotetaan nyt täsmätoimin. Ylivelkaantumista ehkäistään kulutusluottojen rajoituksilla ja talous- ja velkaneuvontaa lisätään. Varhaiskasvatuksen resursseja lisätään ja toisen asteen opiskelu turvataan opintotuen oppimateriaalilisällä. Yhdenkään nuoren koulunkäynti ei saa jäädä tässä maassa kiinni oppikirjakustannuksista — eikä jää.

Hallitus huolehtii myös kansalaisten turvallisuudesta ja vahvistaa uskoa oikeudenmukaisuuteen. 7 200 poliisin toimimäärärahat turvataan, lapsiin kohdistuvien seksuaalirikoksien rangaistuksia kiristetään, sakkojen muuntorangaistus palautetaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus on oikealla tiellä, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen. Elämme nousukautta, mutta velkaannumme yhä. Muun muassa perhevapaat, perusturva ja paikallinen sopiminen kaipaavat pikaisesti ratkaisuja. Kokoomus on sitoutunut jatkamaan tätä uudistustyötä.

Arvoisa puhemies! Olen, ministeri Orpo, todella tyytyväinen siitä, että taloutemme kasvaa ja työllisyys paranee. Se on hieno asia, siitä kaikki olemme tyytyväisiä. Mutta pettynyt olen siihen, että tulevaisuusuudistukset puuttuvat hallituksen toimesta. Samalla tulevaisuutta heikentävät leikkaukset jatkuvat. Tämä on menneisyyden politiikkaa, jolla ei korjata rikki olevaa tai vastata edessä olevaan. [Ben Zyskowicz: Puhutteko omasta puolestanne?] Yhteiskunnan eheyden ja hyvinvoinnin kannalta on vaarallista, että eriarvoisuus ja köyhyys kasvavat niissä väestönosissa, jotka eivät työn avulla omaa asemaansa kykene parantamaan. Se on hallituksen politiikan seurausta.

Kerrataanpa aluksi faktat. Sipilän hallitus on itse kasvattanut eriarvoisuutta yli 700 miljoonan euron leikkauksilla. Nyt hallitus palauttaa 50 miljoonaa euroa ja juhlii itseään eriarvoisuuden sankarina. Tämä ei eriarvoisuutta poista. Tämä on leikkaamista, ja tämä on ihmisten sumuttamista. On ollut ällistyttävää seurata, miten ex-alkiolainen keskustapuolue on kerta kerran jälkeen hyväksynyt eriarvoisuutta lisäävät leikkaukset.

Kertauksen vuoksi: SDP on tehnyt konkreettisia esityksiä eriarvoisuuden poistamiseksi koko vaalikauden ajan. Toiveista, odotuksista ja puheista huolimatta hallitus ei edes nyt kasvavan talouden olosuhteissa ole valmis korjaamaan eriarvoistavan politiikan seurauksia. Laastarilla ei avomurtumaa voi korjata.

Pääministerin sijainen, ministeri Orpo, teidän politiikkanne luo isoon osaan suomalaisista turvattomuutta ja epäluottamusta, jolla on suomalaisten kannalta pitkälle tulevaisuuteen huonoja ja ikäviä vaikutuksia.

Arvoisa puhemies! Vakaat ja rauhalliset, ennakoitavat työmarkkinat ovat vientivetoisen kansantaloutemme tärkeimpiä menestystekijöitä. Tästä syystä on ollut yllättävää ja surullista se ylimielinen tapa, jolla hallitus on suhtautunut palkansaajiin, työssä oleviin tai työttömiin, koko vallassaolonsa ajan: ensin työehtoja heikentäneet pakkolait, sitten lomarahaleikkaukset, työttömyysturvan heikentäminen ja aktiivimalliksi kutsuttu passivointimalli. [Eduskunnasta: Mikään ei riitä!] Ihmiset luulivat, että tämä olisi riittänyt. Mutta mitä vielä — nyt hallitus heikentää erityisesti naisten ja nuorten työehtoja sekä irtisanomissuojaa. Irtisanomissuojan heikennykset ja määräaikaisten työehtosopimusten salliminen ilman perusteita työttömänä oleville nuorille lisäävät työelämän epävarmuutta. Nämä päätökset vaarantavat luottamusta ja näkymää tulevaan, jolla ihminen voi elämäänsä suunnitelmallisesti parantaa. [Ben Zyskowicz: Ne auttavat pääsemään töihin!]

Ministeri Orpo, hallituksenne on tullut tunnetuksi ihmisten epävarmuutta lisäävistä päätöksistä ja jännitteiden synnyttämisestä työmarkkinoilla. [Timo Kalli: Luottamus on kasvanut!] Viime viikon päätöksillä te jatkatte samalla hölmöllä linjalla. Ministeri Orpo, työsopimuslaissa työntekijälle taataan varmuus siitä, ettei ketään voida irtisanoa epäasiallisin tai kevyin perustein, esimerkiksi sairauden tai poliittisen vakaumuksen tai muun mielipiteen vuoksi. [Kokoomus: Ei tietenkään!] Siksi esitän teille, ministeri Orpo, vakavan kysymyksen: millä perusteella työntekijän saisi sitten jatkossa irtisanoa?

SDP ei hyväksy tällaista työelämän reiluja pelisääntöjä romuttavaa politiikkaa. Te uhkaatte laittaa nuoret työntekijät ikuiselle koeajalle. [Jukka Gustafsson: Uskomatonta!]

Arvoisa puhemies! Isossa kuvassa kehysriihen päätökset jäivät näpertelyn tasolle. Isot uudistukset puuttuvat. Rohkeus ja halu uudistaa puuttuvat. Juuri nyt on oikea aika tehdä päätöksiä niistä tarpeellisista uudistuksista, joilla työllisyys ja kasvu vahvistuvat kestävästi tulevaisuudessa. Tärkein on koulutus. SDP esittää oppivelvollisuuden pidentämistä, varhaiskasvatuksen uudistamista, ryhmäkokojen pienentämistä, aikuiskoulutuksen uudistusta ja peruskoulun korjaamista. Nämä ovat uudistuksia, jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeitä. Meidän on nostettava osaamistasoa ja panostettava tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuus on meidän omissa käsissämme. Me päätämme, uskommeko asiantuntijaa ja tutkimuksia ja teemmekö sen mukaisia päätöksiä. Päätämme, otammeko haasteen tosissaan, teemmekö selkeän tulevaisuusvision ja alamme toteuttaa sitä määrätietoisesti. SDP on tähän sitoutunut. Me esitämme perhevapaiden, sosiaaliturvan ja työllisyyspolitiikan uudistuksia. Me esitämme panostuksia asumiseen ja infraan. Suomea uudistetaan reiluilla uudistuksilla, ei epäreiluilla leikkauksilla.

Ministeri Orpo, pääministerin sijainen, teidän hallituksenne tekee menneisyyden politiikkaa. Tästä hallituksesta ei ole ollut eikä ole merkittäviin tulevaisuusuudistuksiin.

Arvoisa puhemies! ”Politiikan suunta pysyi entisenä, uudet toimet jäivät näpertelyksi, eikä talouden suuri kuva muuttunut. Työpaikkoja odottavat ihmiset joutuivat jälleen pettymään.” Näin sanoi demareiden puheenjohtaja Antti Rinne viime vuonna täällä eduskunnassa, kun keskusteltiin julkisen talouden suunnitelmasta. Rinne on tänään varmasti iloinen, sillä hän ei voi enää käyttää noita samoja väitteitä. Punatulkku on kaunis lintu, mutta ei se politiikassa lennä. [Antti Rinne: Joo, joo! — Pia Viitanen: Kyllä se sinitiainen lentää!]

Hallitus on onnistunut yli kaikkien odotusten: Suomen talous on lähtenyt kasvuun, työllisyys lisääntynyt, ja valtionvelan kasvu on taittunut. Tämän vaalikauden aikana on tullut 90 000 uutta työllistä. Työministeri Jari Lindström on ollut keskeisessä roolissa tätä kehitystä edistämässä. [Olavi Ala-Nissilä: Lindströmin malli!] Samalla siniset ovat toimineet hallituksessa kolmikantaisen kilpailukykysopimuksen takuumiehenä. Jarin ansiosta suomalaisen työntekijän asema on jatkossakin vahva. Työnteko on kivijalka, jonka päälle hyvinvointiyhteiskunta rakentuu. Suunta on oikea, ja samalla tiellä jatketaan sinisin voimin. Hallituksen keskeiset tavoitteet saavutetaan.

Arvoisa puhemies! Eriarvoisuus vähenee, kun työllisyys kohenee, mutta kaikkia kasvu ei ole vielä tavoittanut. Onkin tärkeää, että huolehdimme myös niistä, jotka eivät työhön kykene. Sinisten keskeisiä tavoitteita kehysriihessä oli kohdentaa tukea niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Saavutetut tulokset puhuvat puolestaan. Hallitus teki useita päätöksiä, jotka kohentavat nimenomaan vähävaraisten asemaa. [Antti Lindtman: Entäs ne indeksit?] Ministeri Sampo Terhon ajama oppimateriaalilisä, joka osoitetaan vähävaraisten perheiden lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville, on tärkeä askel tasa-arvoisten opiskelumahdollisuuksien tiellä. Vaikutus on 46 euroa kuukaudessa, ja uudistus koskee jopa 40 000:ta nuorta. [Pia Viitanen: Entäs indeksit?] Siniset ovatkin sivistyksen puolue — meidän mielestämme koulutus kuuluu kaikille, eikä kenenkään koulutie saa katketa perheen varojen puutteeseen. Vuorineuvoksen perhe ei sitä tukea tarvitse, vähävarainen sen tarvitsee.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan pitkään ajama lääkekaton alentaminen helpottaa osaltaan pienituloisten arkea. Omavastuu laskee alle 600 euroon vuodessa, millä on merkittävä vaikutus pienituloisten elämään. Lisäksi vanhempainpäivärahoihin, sairauspäivärahoihin ja äitiyspäivärahoihin tulee tuntuva 80 euron kuukausikorotus. Kansaneläkeindeksin jäädytyksen poistaminen olisi tuonut samoille ihmisille noin 8 euroa, joten kun täytyy valita, niin jokainen, varmasti demarikin, valitsee esimerkiksi vanhempainpäivärahalla olevan kotiäidin hyväksi mieluummin 80 euroa kuin 8 euroa. [Pia Viitasen välihuuto]

Arvoisa puhemies! Siniset ovat Suomen turva. Kehysriihessä tehtiin merkittäviä parannuksia turvallisuuteen. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Poliisille ja suojelupoliisille — edustaja Arhinmäki, teidänkin kannattaa kuunnella — osoitettiin merkittävää lisärahoitusta, minkä lisäksi seksuaalirikosten rangaistuksia kovennetaan ja erityisesti pienyrittäjien toivoma sakkojen muuntorangaistus palautetaan. [Eduskunnasta: Oikein!] Olemme myös tyytyväisiä päätökseen muuttaa sotilastapaturmalakia oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tärkein tehtävä on jättää isänmaa paremmassa kunnossa seuraajilleen, ja tässä on onnistuttu. Siniset puolustivat kehysriihessä vähävaraisten suomalaisten asemaa, yleistä työllisyyttä ja kaikkien turvallisuutta. [Jukka Gustafsson: Eikö keskusta?] ”Sosiaalidemokraatit ovat valmiita yhteistyöhön, jonka tavoitteina on korkeampi työllisyys, korkea osaaminen ja kaikkien pitäminen mukana”, sanoi puheenjohtaja Rinne viime vuonna vastaavassa lähetekeskustelussa. Punaiset puhuvat, siniset tekevät. Ovatko demarit valmiita yhteistyöhön, vai keskityttekö yhä laittamaan kapuloita hallituksen rattaisiin? Teidän vaihtoehtonne on sanoa, että kaikki leikkaukset perutaan, oli sitten kyse opintotuesta, oli kyse tästä aktiivimallista, oli kyse lomarahoista. Ja mikä olisi hintalappu? Sekin on laskettu. Laskennallisesti hintalappu tälle teidän vaihtoehdollenne olisi 1,2 miljardia euroa. [Li Anderssonin välihuuto] Kyllä sosialistikin ymmärtää, että nyt ei joku mene yhteen vaan te yritätte, arvoisa edustaja Rinne, sumuttaa. [Eero Heinäluoman välihuuto] Hallitus on oikealla tiellä, oppositio on vain tiellä. [Naurua]

Arvoisa rouva puhemies! Eduskuntakauden alussa hallitus, jossa perussuomalaiset olivat mukana, linjasi tavoitteekseen uudistuvan Suomen, jossa jokaisesta kanssaihmisestä pidetään huolta. Näihin tavoitteisiin perussuomalaiset uskoivat ja sitoutuivat. [Timo Kalli: Me uskomme edelleen!] Edellisten hallitusten jäljiltä Suomen taloudella meni huonosti. Lähdettiin laittamaan työttömyyttä ja taloutta kuntoon ja suomalaisille sanottiin, että nyt pitää osallistua talkoisiin. Luvattiin, että ihmisiä muistetaan, kun ajat paranevat. No, ajat ovat parantuneet, kuten tänään on vakuutettu, mutta leikattuja rahoja ja parannuksia ei tulekaan. [Timo Kalli: Tulee!]

Perussuomalaiset heitettiin viime kesänä ulos hallituksesta. [Eero Heinäluoma: Tylysti!] Muutamia viikkoja sitten ministeri Orpo sanoi, ettei perussuomalaisia voinut riittävästi paimentaa. Ei voikaan, ja me olisimme pitäneet ne lupaukset leikkausten palautuksista.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on oma vaihtoehto talouden suunnaksi. Tarjoamme työtä, onnellisuutta ja isänmaallista politiikkaa. [Välihuutoja] Esitämme ratkaisuja, jotka tuottavat hyvinvointia jokaiselle, eivät vain harvoille. Vaihtoehdossamme yhteiset verovarat jaetaan oikeudenmukaisesti. Kerryttäisimme verovaroja yhteiseen kakkuun jaettavaksi entistä enemmän työn ja yrittämisen kautta. Talouspuoli on muuten tasapainossa, emme ottaisi lisää velkaa. Hallitus sanoo, ettei jakovaraa oikein ole, mutta tuoreiden tietojen mukaan sote-uudistus syö kokeiluineen pelkästään tällä hallituskaudella 700 miljoonaa euroa.

Perussuomalaiset parantaisivat työllisyyttä ja yksinyrittäjien asemaa luomalla työtilimallin. Yrittäjän aika säästyisi työhön paperin pyörittämisen sijaan. Esitämme myös arvonlisäverovelvollisuuden alarajan tuntuvaa korotusta sekä etenemistä kohti Viron yritysveromallia, joka kannustaa investointeihin ja työllistämiseen. Esitämme myös sosiaaliturvan parantamista yrittäjille ja oikeudenmukaisia työllistämistoimenpiteitä. Kepin sijasta annetaan työttömille apua. Näihin myös panostaisimme parisataa miljoonaa euroa. [Kimmo Kivelä: Entäs Unkarin malli?]

Perussuomalaiset panostavat myös oikeudenmukaisuuteen. Haluamme lisätä pieni- ja keskituloisten ostovoimaa korottamalla työtulovähennystä ja lieventämällä tuloverotusta. Työnteon tulee tuntua myös siellä kukkarossa. Samalla korjaisimme eläkeläisten verotuksen työntekijöiden verotuksen tasolle ja peruuttaisimme sen luvatun KEL-indeksin jäädytyksen, joka sinisiltä muuten jäi tekemättä. [Eduskunnasta: Tätä on odotettu! — Simon Elo: Ei muuten ole!]

Monet vanhuksemme ovat todellisessa pulassa, ja siksi poistaisimme pienituloisilta lääkkeiden 50 euron omavastuun ja säätäisimme omaishoidon tuen verottomaksi. Kenenkään ei tule joutua valitsemaan lääkkeiden ja ruuan väliltä, kuten nyt on.

Perussuomalaiset ajavat isänmaan etua tosissaan. Hallituksella oli aiemmin turvapaikkapolitiikka, jossa vetovoimatekijöitä haluttiin karsia ja laiton maassaolo piti saada kuriin. Toimenpiteet ovat nyt jääneet kesken. Niiden avulla olisi saatavissa säästöjä noin parisataa miljoonaa vuodessa.

EU-politiikassa perussuomalaiset asettaisivat kansallisen edun etusijalle. Meidän on varmistettava kansallinen itsemääräämisoikeus. Liittovaltiokehitys sekä talous- ja rahaliiton syventäminen on pysäytettävä.

Haluamme lopettaa kansallisomaisuuden myynnin. Esimerkiksi Finnair ja VR tulee säilyttää tulevaisuudessakin kotimaisessa omistuksessa.

Haluamme laskea energiaveron EU:n minimitasolle, jolloin etusijalla ovat huoltovarmuus ja kotimainen teollisuus. Se on ekoteko. [Eero Heinäluoma: Entä kuluttajat?] Sanomme ”kyllä” kotimaiselle bioenergialle mutta ”ei” tuulivoimatuille. Näilläkin toimenpiteillä säästäisimme parisataa miljoonaa. [Heli Järvinen: Ajatella!]

Myöskin onnellisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä panostaisimme 200 miljoonaa ihmisten aitoon hyvinvointiin. Se pitää mukanaan lapsiperheet, parannukset mielenterveys- ja päihdepotilaiden tilanteeseen, asunnottomuuden poiston ja ylipäätään asumiskustannusten halpuutukset.

Panostaisimme ammatilliseen koulutukseen erityisesti oppisopimuskoulutuksen kautta ja puuttuisimme koulukiusaamiseen. Näihinkin laittaisimme varoja, ja näillä myöskin säästettäisiin varoja valtiolle, koska vakuutusyhtiöiden vastuiden kasvattamisen kautta, niin sanotun Lex Ronkaisen kautta, valtion varoja säästyisi.

Arvoisa puhemies! Suomi on tutkimusten mukaan [Puhemies koputtaa] maailman onnellisin maa. Kysymme hallitukselta: kuuluuko onni kaikille suomalaisille? [Simon Elo: Kuuluu!]

Arvoisa puhemies! Hyvän talous- ja työllisyyskehityksen kääntöpuolena ei pitäisi olla köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvaminen. [Timo Kalli: Ei se olekaan!] Päinvastoin. Kun taloudessa menee paremmin, pitäisi antaa ensin niille takaisin, joilta on huonojen päivien aikana eniten leikattu. Kyse on arvovalinnoista, ja vihreiden mielestä yhteiskunnan arvo mitataan siinä, miten se pitää huolta heikoimmistaan.

Hallitus päätti kehysriihessään, aivan oikein, tuoda pientä helpotusta joillekin apua tarvitseville. Nämä ovat kuitenkin vähäisiä korjausliikkeitä, laastareita perusturvaan tehdyn avohaavan päälle. [Markku Rossi: Eteenpäin kuitenkin!] Pienet kertakorotukset eivät korvaa niitä valtavia leikkauksia perusturvaan, joita indeksien jäädyttäminen on aiheuttanut ja aiheuttaa jatkuvasti lisää.

Hallitus puhuu tiukasta taloudenpidosta ja kehuu kovia leikkauspäätöksiään. Se pitää paikkansa, kun puhutaan koulutuksesta ja ihmisten perusturvasta. Tiukasta taloudenpidosta ei näy merkkejäkään, kun puhutaan hyvätuloisia suosivasta veropolitiikasta. Siitä ei näy jälkeäkään, kun sote-uudistuksen markkinamalli toteuttaa yhteiskunnalle kalliin tulonsiirron terveysfirmoille.

Kaikkein vähiten tätä tiukkaa taloudenpitoa näkyy siellä, missä puhutaan tehottomista, turhista, haitallisista yritystuista, joita hallitus ei onnistunut leikkaamaan eurollakaan. Hallituksen talouskuripolitiikka on siis hyvin valikoivaa. Siinä valintana on aina leikata koulutuksesta ja köyhiltä, ei koskaan siitä, mitä elinkeinoelämän lobbarit pitävät eturyhmille tärkeänä.

Arvoisa puhemies! Hallitus perustelee eriarvoisuutta ja köyhyyttä lisäävää linjaansa sillä, että sen kädet eivät voi olla tulevien sukupolvien taskuissa. Syvällä nuorten sukupolvien taskuissa hallituksen kädet kuitenkin ovat olleet. [Vasemmalta: Juuri näin!] Hallituksen politiikka on systemaattisesti kampittanut nimenomaan nuoria. Puheissaan ministerit ovat huolissaan milloin syrjäytymisestä, milloin alhaisesta syntyvyydestä, mutta teot puhuvat todellista kieltä niistä arvoista, joilla tätä maata johdetaan.

Hallitus on leikkauksillaan vähentänyt entisestään ammatillisen koulutuksen opetusresursseja. Korkeakouluista leikkaamalla hallitus on vaikeuttanut kykyämme kilpailla osaamisella maailmalla. Tasa-arvoisia mahdollisuuksia kouluttautua hallitus on heikentänyt kiristämällä opiskelijoiden toimeentuloa.

Hallitus on huolissaan syntyvyydestä mutta päätöksillään lisää nuorten aikuisten elämään epävarmuutta työntämällä alle 30-vuotiaat entistä syvempään pätkätyökierteeseen. Hallitukselta piisaa puhetta uudistamisen tarpeesta. Uudistusten jälki ei kuitenkaan näytä tulevaisuuden rakentamiselta vaan siitä leikkaamiselta.

Myöskään sukupuolten välisen tasa-arvon saralla ei ole paljoa tapahtunut. Hallitus ei ole pystynyt uudistamaan perhevapaita, se on luonut lasten luokkayhteiskunnan merkkejä ja piirteitä varhaiskasvatukseen ja kirjannut hallitusohjelmaansa, että miehet ja naiset ovat keskenään tasa-arvoisia, aivan kuin se pelkillä sanoilla todeksi muuttuisi. Tarvitaan tekoja, hyvä hallitus. Tarvitaan vanhemmuuden kustannusten jakamista työnantajien kesken, tarvitaan perhevapaiden uudistus. llman niitä tasa-arvo ei tässä maassa toteudu.

Kaiken huipuksi hallituksen taloustalkoot ovat kohdistuneet köyhien ja opiskelijoiden ohella kaikkein kipeimmin julkisen sektorin naisvaltaisten ja pienipalkkaisten alojen työntekijöihin. Sote-uudistus uhkaa tarkoittaa toteutuessaan Suomen suurimpia yt-neuvotteluita.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jättänyt tämän maan kipeästi tarvitsemat uudistukset sosiaaliturvaan, verotukseen ja työmarkkinoihin seuraavan hallituksen hoidettavaksi. Nuo uudistukset on tehtävä siten, että samaan aikaan pidetään huoli kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, toisin kuin tämä hallitus on teoissaan toiminut. Uudistua meidän täytyy, koska Suomen talouden katto on korjattava hyvän sään aikana, jotta se kestää kansainvälisen talouden suhdannevaihteluiden mukanaan tuomat rankkasateet myöhemmin. [Sinuhe Wallinheimo: Nuoret ei jaksa kuunnella!] Kansainvälinen noususuhdanne ja Euroopan keskuspankin elvyttämistoimet olisivat antaneet hyvän pohjan uudistuksille. Hallitus on kuitenkin nyt näyttönsä antanut ja arvovalintansa tehnyt.

Vihreiden keskeinen ohjenuora on kestävä kehitys. Kaiken päätöksenteon täytyy olla taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Suomella täytyy olla visio siitä, minkälaisen yhteiskunnan tahdomme rakentaa vuodelle 2030 ja sen jälkeen. Ensin on määriteltävä visio ja sen jälkeen otettava johdonmukaisia askelia sitä kohti.

Vihreiden visiona on rakentaa uudestaan maailman paras koulutusjärjestelmä ja varmistaa koulutuksen tasa-arvo kaikille. Tahdomme poistaa köyhyys- ja kannustinloukkuja ja mahdollistaa kaikenlaisen työn vastaanottamisen [Puhemies koputtaa] ottamalla askelia perustulon suuntaan. Vain kunnon kokeilu tuottaa kunnon tuloksia, siksi perustulokokeilua [Puhemies koputtaa] tulee laajentaa eikä hylätä. [Kimmo Kivelä: Siinä tuli visio ja missio!]

Arvoisa puhemies! Tänä aamuna olemme taas kerran saaneet lukea siitä, kuinka isojen pörssiyhtiöiden johtajien ansiot ovat nousseet uuteen ennätykseen. Talouden ja työllisyyden parantuminen on tosiaan iloinen uutinen, mutta talouden kasvun tulee näkyä myös pienituloisen arjessa. Hallitus kuitenkin jatkaa eriarvoisuutta pahentavaa linjaansa. Pienituloisten asemaa kurjistavat leikkaukset perusturvasta pidetään edelleen voimassa, ja takuueläkkeen sekä vähimmäisvanhempainrahojen korotukset ovat vain pieniä korjausliikkeitä valtavien heikennysten rinnalla. [Ben Zyskowicz: Hetkinen, 80 euroa kuussa!] Jos nyt talouden kasvaessakaan ei ole oikeudenmukaisen politiikan aika, niin milloin sitten on?

Kyse ei ole siitä, etteikö oikeudenmukaiseen politiikkaan olisi varaa. Hallitus on keventänyt verotusta 1,5 miljardilla eurolla hyvätuloisia suosivalla tavalla. [Kimmo Kivelä: Kasvaako verotulot?] Samaan aikaan sosiaalietuuksista on leikattu yhteensä yli miljardi. Hallituksen arvomaailmaa kuvaa, että se löysi kehysriihessä yhteensä 70 miljoonaa eriarvoisuuden vähentämiseen mutta 100 miljoonaa lisää kalliin ja asiantuntijoiden lyttäämän sote-mallinsa kokeiluihin. Perusturvan leikkausten ja indeksijäädytysten kumoaminen olisi mahdollista rahoittaa listaamattomien yritysten kohtuuttomien osinkoetujen uudistamisella, mitä lähes kaikki asiantuntijat ovat suosittaneet.

Huoli toimeentulon epävarmuudesta ja sirpaleiset pätkätyösuhteet ovat arkipäivää monelle suomalaiselle. Omaa tulevaisuutta on vaikea suunnitella, kun ei ole varmuutta siitä, riittävätkö rahat ensi kuussa vuokraan. Odotettua suurempi sähkölasku tai sairastuminen voi romahduttaa talouden kokonaan.

Kehysriihessä hallitus kaatoi jääkylmää vettä työntekijöiden ja nuorten niskaan. Irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä heikentää jopa puolen miljoonan suomalaisen työntekijän työsuhdeturvaa. Sen lisäksi hallitus valmistelee lakia, jonka perusteella vain kolme kuukautta työttömänä olleen alle 30-vuotiaan nuoren työsuhteen määräaikaisuutta ei tarvitsisi perustella. Tämä syrjivä uudistus todennäköisesti heikentää erityisesti nuorten naisten asemaa, siis niiden, jotka jo valmiiksi työskentelevät kaikista eniten määräaikaisilla sopimuksilla. [Paavo Arhinmäki: Petteri Orpo!]

Onkin ironista, että kehysriihen yhteydessä hallitus nosti vahvasti esille huolensa alhaisesta syntyvyydestä. Väestörakenteen ongelmia ei ratkaista sillä, että ministerit päivittelevät huonoa huoltosuhdetta. Ei kukaan suomalainen hanki lapsia kestävyysvajeen takia. Sen sijaan meidän on taattava mahdollisimman hyvät ja turvalliset puitteet perheen perustamiselle heille, jotka sitä haluavat.

Perhevapaauudistus olisi tehokas tapa edistää tasa-arvoa niin työmarkkinoilla kuin hoivavastuiden jakamisessa vanhempien kesken. Hallitukselta tämä uudistus ei onnistunut, mutta vasemmistoliitto pitää perhevapaiden uudistamista yhtenä ensi vaalikauden tärkeimmistä tehtävistä.

Arvoisa puhemies! Nyt on oikea hetki vahvistaa ja uudistaa Suomen elinkeinorakennetta ja osaamispääomaa. [Oikealta: Oikein!] Karsimalla ympäristölle ja ilmastolle haitallisia verotukia olisi mahdollista investoida satoja miljoonia maamme tulevaisuuteen, panostaa tuotekehitykseen ja tutkimukseen sekä lisätä koulutuksen tasa-arvoa pidentämällä oppivelvollisuusikää. Näin saisimme myös luotua uutta työtä ja hillittyä ilmastonmuutosta.

Työn murros sekä keinoälyn ja robotiikan tulo edellyttävät sosiaaliturvan uudistamista perustulon suuntaan vastaamaan nykyisiä työn tekemisen tapoja. Aktiivimallin kaltaisten vanhanaikaisten leikkureiden sijaan Suomi tarvitsee mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiselle ja palkkatuetulle työlle, ei lisää byrokratiaa tai rangaistuksia.

Tämänkin julkisen talouden suunnitelman perusteella on tullut selväksi, että nämä tulevaisuuden kannalta keskeiset, ihmisten hyvinvointia parantavat uudistukset — kaikki jäävät seuraavan hallituksen vastuulle.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Suomen talous kasvaa nopeaan tahtiin, ja luvut osoittavat, että kasvu on tuntuva. Tämä on hyvä asia, ja ilahduttavaa on myös se, että yhä useampi ihminen on saanut töitä ja että työllisyysaste lähenee 72:ta prosenttia. [Hälinää] Siitä huolimatta — jos hallitus kuuntelisi — on asioita, joita tulisi tehdä mutta joita hallitus jättää tekemättä. Tähän liittyen voimme itse asiassa lainata hallituksen omaa julkisen talouden suunnitelmaa, jota nyt käsittelemme. Siinä sanotaan näin: "Suhdannesyklin tasaannuttua talouskasvu uhkaa hidastua prosentin puolentoista haarukkaan. Koska väestö ikääntyy, tehdyn työn määrä ei juuri kasva."

Työvoiman tarjonnan pitäisi siis kasvaa. Mutta mitä hallitus tekee työperäisen maahanmuuton hyväksi? Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistamisen osalta ei ole tehty yhtään mitään. [Simon Elo: Eikä tehdä!] Me tiedämme kuitenkin, että monet yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, jota ei onnistuta kattamaan Suomen työmarkkinoilla. Voidaksemme pitää maamme pyörät pyörimässä, lisätä vientiä, lisätä investointeja ja luoda uusia työpaikkoja on myös työvoiman tarjonnan kasvettava. RKP ja ruotsalainen eduskuntaryhmä peräänkuuluttavat kunnianhimoisempia tavoitteita. Suomen työllisyysasteen pitäisi olla vähintään 75 prosenttia vuonna 2022 ja pitkällä aikavälillä jopa 80 prosenttia.

Ärade talman! Samtidigt medger jag gärna att det finns många bra saker i regeringens sista rambudget. Det är mycket välkommet att till exempel höja minimidagpenningen med drygt 80 euro per månad för dem som befinner sig i den svåraste livssituationen och det är också mycket välkommet att höja garantipensionen. Ändå är det tydligt att regeringen just nu sysslar med någonting som jag skulle vilja kalla plåsterpolitik. Man erbjuder plåster på såren för det som regeringen själv tidigare har skurit ned, ta nu utbildningen som det grövsta exemplet.

Det är också klart att de stora reformerna faller på nästa regerings ansvar. Då avser jag den nödvändiga reformen av familjeledigheterna, en helt ny socialskyddsreform och de strukturella problemen inom arbetslivet som fortfarande är olösta. Var blev till exempel de lokala avtalen? I Sverige har det systemet fungerat väl. Varför skulle det inte också fungera i Finland, bästa vänner? Var det månne de blå som stoppade den reformen, finansminister Orpo? Det behövs en större flexibilitet på arbetsmarknaden och en familjereform som ger ännu bättre villkor för att kombinera familj och arbete.

Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus! Tarvitsemme yhteiskunnallisen ilmapiirin, joka huokuu optimismia. Paras viesti lapsiperheille, myös nuorille ihmisille syntyvyyden parantamiseksi ja perheen perustamiseen kannustamiseksi on perhevapaauudistus, johon äidit ja isät osallistuvat tasa-arvoisin perustein.

On hyvä, että julkinen talous lähivuosina saavuttaa tasapainon ensimmäistä kertaa vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen, mutta jos katsomme asiaa pidemmällä aikavälillä, huomaamme, että kansantalouden tulevaisuudenkuva ei olekaan niin ruusuinen kuin mitä tässä on maalailtu. Merkittävä osa hallituksen arsenaalista tulevaisuuden kestävyysvajeen tasapainottamiseksi perustuu siihen, että voimme seuraavan kymmenen vuoden aikana hillitä kustannusten nousua 4 miljardilla sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Hyvä hallitus, hyvät keskustaministerit, onko tämä hallituksen sokea piste? Hyvin harva nimittäin uskoo, että sote-uudistus oikeasti johtaa kustannussäästöihin. Päinvastoin hyvin suuri osuus siitä, mitä asiantuntijat julkisuudessa ovat esittäneet, osoittaa, että kustannukset tulevat nousemaan. Sen takia tämä on megaluokan ongelma ja megaluokan kysymys, kysymys 3—4 miljardin aukosta talouspolitiikan kivijalassa. Emme tarvitse sote-uudistusta, joka lisää byrokratiaa ja hallintoa, vaan tarvitsemme uudistuksen, joka tarttuu lääkärin ja yhdenvertaisen hoidon saatavuuteen liittyviin puutteisiin, joita meillä tänä päivänä on. Vielä on aikaa tehdä järkevä uudistus.

Ärade talman! Inom svenska riksdagsgruppen och svenska folkpartiet noterar vi med tillfredsställelse att det vi föreslog senaste höst, ett program för mental hälsa, nu ska utarbetas. Tack, minister Saarikko, för det. Och jag noterar också några motiverade ändringar i strafflagen när det gäller straffskalan för våldsbrott. Men svenska folkpartiets önskan är att regeringen skulle visa samma entusiasm för att ändra Finlands inhumana migrationspolitik och ta målmedvetna steg mot en mer human linje där alla människors värde [Puhemies koputtaa] och människors rätt till rättsskydd beaktas.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden näkymät ovat positiivisia. Tämä mahdollistaa hyvän työllisyyskehityksen ja antaa julkisen talouden rahahanojen vartijoille hieman pelivaraa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hallituksen kehysriihessä tekemiä päätöksiä osittain oikeansuuntaisina ja kannatettavina. Suuressa kuvassa nämä hallituksen päätökset ovat kuitenkin näpertelyä ja vanhojen virheiden paikkaamista. Talouden suuret kysymykset, kuten sote-uudistuksen vaikutusarviot, sotu-uudistuksen vireillepano ja työmarkkinoiden kokonaisremontti, ovat yhä joko täysiä arvoituksia, tai sitten ne jätettiin kylmästi seuraaville hallituksille.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta siitä, että se on vihdoin herännyt alhaisen syntyvyyden tuomaan uhkaan. Pienet hallituksen tekemät korjaukset lapsiperheiden elämään ovat toki tervetulleita. Olisimme toivoneet, että hallitus olisi ollut koko kauden hereillä. Sen sijaan hallitus on tällä kaudella tehnyt lukuisia lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavia sosiaalietuuksien leikkauksia ja indeksijäädytyksiä. Myös palvelut ovat heikentyneet muun muassa ryhmäkokojen kasvun kautta. Lapsivähennyksen poistaminen vaikutti siihen, että ainoana ryhmänä lapsiperheiden verotus kiristyi. Syntyvyys ei lähde nousuun sillä, että ensin leikataan ja heikennetään ihmisten uskoa tulevaisuuteen ja sitten vuosi ennen vaaleja hieman paikkaillaan.

Eduskuntaryhmämme olisi toivonut, että hallitus olisi pistänyt enemmän paukkuja myös takuu- ja kansaneläkkeen varassa elävien toimeentulon parantamiseen. Hallituskaudella tehdyt kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset sekä palvelumaksujen, lääkkeiden ja matkojen Kela-omavastuuosuuksien korotukset ovat kiristäneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten taloudellista asemaa. Useampi kuin joka kymmenes yli 65-vuotias pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Yhteiskunnan ikääntyminen on huomioitava suunnitelmissa kasvavana panoksena hyvään hoitoon, mukaan lukien laadukas saattohoito.

Arvoisa puhemies! KD:n eduskuntaryhmä pitää hyvänä sitä, että hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä ja vähentämään työllisyyden esteitä. Tarvitsemme joustavia työmarkkinoita ja uusia yrityksiä, jotka uskaltavat investoida ja erityisesti palkata henkilöstöä. Keinojen pitää kuitenkin olla sellaisia, etteivät ne heikennä nuorten ihmisten asemaa tai aiheuta turhaa epävarmuutta. Syntyvyyden kannalta on tärkeää huolehtia nuorten pääsystä niin koulutukseen kuin vakityösuhteisiin. Nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan lisäpanostuksia erilaisiin opintopolkuihin työelämään koulutusleikkausten sijaan. Ryhmämme olisi toivonut hallitukselta toimia myös paikallisen sopimisen edistämiseksi. Mihin tämä hallituksen alkukauden tavoite on jäänyt matkan varrella?

Arvoisa puhemies! Viime aikoina olemme saaneet seurata, kuinka hallituspuolueet ovat yksi toisensa jälkeen tulleet kristillisdemokraattien kanssa samoille linjoille sosiaaliturvan uudistamisen suhteen. KD:n kannustavan perusturvan malli on antanut hyvän pohjan muiden tulla mukaan syyperusteiseen, eri etuuksia yhdistelevään yleistukiuudistukseen. Jos hallituksessa olisitte uskoneet meitä jo 2015, niin tarpeettoman ja kalliin perustulokokeilun rahat olisi voitu suunnata toisin. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Kehysriihessä hallitus päätti toteuttaa KD:n pitkäaikaisen tavoitteen vanhempainpäivärahan korottamisesta vähimmäispäivärahan tasolle. Kristillisdemokraattien mielestä vanhemmuutta ja lastenhoitoa tulee tukea siinä missä työtöntäkin.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit pitävät hallituksen linjauksia osittain oikeansuuntaisina. Odotimme kuitenkin hallitukselta enemmän. Toivoimme kunnollista korjausliikettä lapsiperheiden ja vanhusväestön aseman parantamiseksi. Toivoimme myös uusia rakenteellisia uudistuksia. Saimme vaalibudjetille vaalikehyksen: kehyspäätöksen, jossa jaetaan pientä hyvää sinne tänne, mutta eniten kustannusvaikutuksiltaan ja laskentamalleiltaan auki olevaan sote-pilotointiin. Seuraavaa hallitusta odottanee siis kallis huomenlahja. [Markku Rossi: Tämä on kaukana vaalikehyksestä!]

Puhemies Paula Risikko

Nyt on ryhmäpuheenvuorot kuultu. — Vastauspuheenvuoro, ministeri Orpo, enintään 3 minuuttia.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille hyvistä puheenvuoroista ja mielenkiintoisista puheenvuoroista. Minun pitää vieläkin sanoa se, erityisesti SDP-oppositiolle, että te ensin sanoitte hallituskauden mittaan, että me emme pääse työllisyystavoitteeseen — kyllä pääsemme. Sitten te sanoitte, että me emme saa velkaantumista taittumaan — kyllä saamme. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Entäs pitkäaikaistyöttömyys?] Sitten sanoitte, että rakenteellinen alijäämä ei taitu — kyllä taittuu. Sitten viimeisenä viime syksynä te sanoitte, että tuloerot kasvavat — no nyt THL ja VATT tutkimuksellaan osoittavat, että eivät ole kasvaneet. Eli uskokaa nyt jo, kun seuraavaksi sanon, että korkeamman työllisyyden, vain ja ainoastaan korkeamman työllisyysasteen myötä me voimme pitää heikommassa asemassa olevista ihmisistä huolta tässä maassa paremmin, turvata palvelut 20-luvulla — vain ja ainoastaan työllisyyden kautta. Silloin on jaettavaa, kun on korkea työllisyys. Silloin voidaan miettiä panostuksia, kun meidän julkinen talous on saatu tasapainoon. [Markku Rossi: Sanooko joku ”ei”?]

Ja mitä tulee näihin työmarkkinakysymyksiin, niin meillä on selkeästi perustavaa laatua oleva näkemysero. Meidän, hallituksen, mielestä ja minun mielestäni on parempi, että nuori saa työtä. Te käytitte, edustaja Andersson, tai toinen teistä oppositiojohtajista, termiä, että tuomitsemme ikuiseen koeaikaan. Kyllä me mieluummin annamme tälle nuorelle mahdollisuuden päästä töihin. Me tiedämme, että siellä pienyrittäjillä, niillä 180 000 yk- sinyrittäjällä, kymmenillätuhansilla pienyrittäjillä, joilla on alle 20 työntekijää, on tuhansia potentiaalisia työpaikkoja, mutta tällä hetkellä ei uskalleta ottaa sitä riskiä, kun se siinä pienessä yrityksessä, jossa se leipä todella on tiukassa, on niin suuri riski, jos se rekrytointi ei onnistu. Me mieluummin haluamme nähdä, että se nuori ihminen saa mahdollisuuden kokeilla ja voidaan kokeilla, toimiiko se. Ja jotta tämän ymmärtää, niin pitää ymmärtää, mitä se yrittäminen on. [Suna Kymäläinen: Ihmiskoe!] Silloin on kyse siitä, että se pieni yritys pitää saada toimimaan, ja me haluamme tällä saada samalla ihmiset töihin.

Tämä oli merkittävä päätös, merkittävä linjaus. Mutta siitä huolimatta emme me ole esimerkiksi ILO-sopimuksen pyhiä periaatteita mihinkään viemässä. Edelleenkin on voimassa lista, jossa luetellaan ne asiat, jotka ovat kiellettyjä irtisanomisen perusteena, kuten sairaus, vamma tai poliittinen tai uskonnollinen katsantokanta, osallistuminen työtaistelutoimiin tai turvautuminen oikeusturvakeinoihin. Kyllä nämä kaikki siellä pysyvät, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] kyllä me kuitenkin pidämme työntekijän oikeusturvasta huolta, mutta me haluamme madaltaa kynnystä, keventää, helpottaa irtisanomista niissä tapauksissa, joissa se on mahdollista.

Nämä ovat, hyvät edustajat, niitä uudistuksia, joita seuraavaksi pitää tehdä. Me olemme tehneet niin sanottuja helppoja uudistuksia. Nyt pitää olla valmis tekemään rohkeammin ratkaisuja, uudistaa Suomea. Ei oppivelvollisuusiän nostaminen tuo yhtään työpaikkaa Suomeen. [Eero Heinäluoma: Ekonomistit on toista mieltä!] Sillä, että me teemme täsmätoimena opintorahaan oppimateriaalilisän, on merkitystä niille vähävaraisille opiskelijoille — ei sillä, että nostamme kaavamaisesti [Puhemies koputtaa] jotain lakisääteistä oppivelvollisuusikää. Sillä, että me korjaamme peruskoulua, [Puhemies koputtaa] varhaiskasvatusta, panostamme sinne kymmeniä miljoonia — sillä on merkitystä.

Puhemies Paula Risikko

No niin, nyt me sitten käymme kahdessa eri osassa debattikeskustelun. Ensimmäisenä myönnän 1 minuutin mittaisia puheenvuoroja oppositioryhmien johtajille ja asianomaisille ministereille. Tätä debattivaihetta käydään noin tunnin verran, ja sen jälkeen sitten avaamme muitten kanssa debatin. — Tämän debattiosuuden aloittaa edustaja Rinne.

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, on hienoa, että Suomi purjehtii nyt myötätuulessa ja se vaikuttaa työllisyyteen, talouskasvuun ja sitä kautta tilanne paranee. Olen todella tyytyväinen siitä, että asia on näin.

Mutta, ministeri Orpo, mitä te mietitte pankinjohtajan sanovan näille nuorille ihmisille, joille te nyt olette määräämässä ikuisen koeajan tai toisaalta määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteita? Alle kolmekymppisille nuorille ihmisille määräaikainen työsopimus ilman perusteita. Mitä luulette, miltä näitten ihmisten tulevaisuudennäkymä näyttää? Te olette nyt rakentamassa tälle joukolle semmoista tulevaisuutta, jossa on epäluottamusta, epäuskoa tulevaisuuteen. Teidän politiikkanne seurauksena tämä joukko työelämässä tulee kärsimään. Miksi te kuritatte nuoria ihmisiä? Äsken kerroitte, että nämä ILO-sopimuksen määräykset jäävät voimaan pysyvästi. Mikä sitten on se muutos, mitä te olette tekemässä näille alle 30-vuotiaille tai alle 20 ihmisen yrityksessä työskenteleville ihmisille? [Ben Zyskowicz: Eikö epävarma työsuhde ole parempi kuin työttömyys?]

Puhemies Paula Risikko

Kumpi vastaa? — Ministeri Orpo ensin.

Arvoisa puhemies! Edelleenkin minä olen sitä mieltä, että sille nuorelle ihmiselle se, että saa sen työpaikan ja pääsee työn syrjään kiinni, on kaikkein suurin asia, ja yksi polku siihen voi olla niiden määräaikaisten työsuhteiden kautta. Ei perusteetta saa tehdä määräaikaisia työsuhteita. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Saahan!] Pitää olla kolmen kuukauden työttömyys takana, ja se työllisyys on se ykkösperuste, millä tämä tehdään mahdolliseksi. Edelleen siis: se työ on myöskin sen pankinjohtajan korvissa varmasti erittäin hyvää kuultavaa, koska silloin on toivo siitä, että se elämä voi mennä eteenpäin.

Puhemies Paula Risikko

Ja ministeri Lindström vielä.

Arvoisa rouva puhemies! Kun tuli suora kysymys, niin koetan vastata tähän. Eli se on ihan totta, että palkkatukeen käytettävien rahojen suhteen me olemme joutuneet kannustamaan alueita, että käyttäkää näitä. Meillä on tulossa jopa tämmöinen markkinointikampanja, jolleka jotkut ovat jopa naureskelleet. Mutta tämä on vain faktaa, että alueilla ei tunneta — työttömät eivät tunne eivätkä välttämättä yrittäjät tunne — mitä palveluita TE-hallinnolla on tarjottavana. Sen takia paitsi, että meillä on näitä siirtyviä määrärahoja ollut, jotka on jo jaettu tuonne alueille, meidän täytyy markkinoida, että käyttäkää näitä palveluita, niitä on saatavana. Tämä on osa tietenkin sitten myös tätä aktiivimallikeskustelua ja näitä kolmen kuukauden välein tapahtuvia haastatteluja. Että palveluita on, käyttäkää niitä.

Alueelliset erot on totta kai yksi tekijä, joka tässä pitää ottaa myös huomioon. Senkin takia tässä riihessä tehtiin täsmätoimia liittyen aktiivimallin toimiin, jotka luetaan niiksi aktiivitoimiksi.

Paljon on tehty ja tullaan tekemään, mutta kysyjä on aivan oikeassa siinä, että vielä on parannettavaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tähän määräaikaisuuden perusteita koskevaan keskusteluun: Työsyrjintädirektiivin, yhdenvertaisuuslain mukaan eri asemaan asettaminen on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, kun sille on työllisyys- tai työmarkkinapoliittiset perusteet, ja tämä täytyy pystyä sitten arvioimaan siinä työssä, kun me tätä teemme. Mehän olemme tällaisia lakeja jo säätäneet muun muassa pitkäaikaistyöttömille. Tämä on hallituksen tahtotila. Me tutkimme tätä puolta. Toinen on työsopimuslain irtisanomisperusteet. Hallitus haluaa helpottaa tätä yksilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä sen takia, että tällä tavoitellaan työllistämiskynnyksen alentamista, ja tässä olennaista on sen arviointi, minkälaiset vaikutukset työntekijän rikkomuksella, laiminlyönnillä tai epäasiallisella käytöksellä on luottamussuhteeseen. Myös yrityksen koolla on tässä merkittävä asema. [Puhemies: Aika!] Näitä täytyy arvioida.

Puhemies Paula Risikko

Pääsääntöisesti vain yksi ministeri, tässä tapauksessa oli kaksi. — Ja edustaja Rinne jatkaa.

Arvoisa puhemies! Nyt en, ministeri Orpo, saanut oikein teidän ajattelustanne kiinni, että mitä tarkoittaa määräaikaisen työsuhteen perusteitten poistaminen kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Meillä oli helmikuussa tänä vuonna yli 30 000 sellaista alle 30-vuotiasta ihmistä, jotka olivat olleet vähintään kolme kuukautta työttömänä. Mitä te tälle joukolle sanotte? Mikä on se peruste, jolla voi tehdä niitä määräaikaisia työsopimuksia? Millä te perustelette tämän asian? [Kokoomuksen ryhmästä: Työ!] Te olette todennut hallituksessa, että tällä tavalla tulette toimimaan. Tällä hetkellä on siis kymmeniätuhansia, jos ei satojatuhansia nuoria ihmisiä, jotka miettivät, mitä tämä tarkoittaa heidän elämässään, mutta samalla tavalla miettivät myöskin pankinjohtajat, samalla tavalla miettivät lainanantajat sitä, voiko tälle porukalle antaa asuntolainaa. Samalla nämä nuoret ihmiset miettivät, että voinko perustaa omaa perhettä, tehdäänkö lapsia sen takia, että tulevaisuus on niin epävarma. Ministeri Orpo, te olette nyt aiheuttanut tämän epävarmuuden. Kertokaa, mitä tämä tarkoittaa.

Arvoisa puhemies! Minä olen edelleenkin sitä mieltä, että se vasta suuri epävarmuus on, jos ei ole työtä. [Kokoomuksen ryhmästä: Oikein! — Suna Kymäläinen: No voi hyvänen aika!] Se on se suurin epävarmuuden aihe, ja silloin ei varmasti sinne pankkiin tee mieli mennä, jos ei ole työtä. Mutta se, jos pääset määräaikaisen työn kautta kiinni työn syrjään, pääset näyttämään taitosi, [Li Andersson: Mitä ne pankissa sanoo määräaikaiselle?] pääset vaikka ensimmäiseen työsuhteeseen elämäsi aikana — se vaatii sen perusteen, sen kolmen kuukauden työttömyyden, koska mikään ei ole nuorelle ihmiselle niin raastavaa kuin pitkäaikainen työttömyys, ja sen me haluamme poikki. Me emme halua tuomita ihmisiä, nuoria ihmisiä, työelämänsä — ja ylipäänsä elämänsä — alkutaipaleella, keskeisinä vuosina työttömyyteen, vaan haluamme antaa mahdollisuuden madaltaa niitä kynnyksiä, miten sinne työmarkkinoille, työpaikalle pääsee.

Tästä ministeri Lindström voi jatkaa.

Arvoisa puhemies! En edelleenkään päässyt kiinni siitä, miten tämä määräaikainen työsuhde parantaa ihmisten työllistymistä. Se ei todellakaan pidä paikkaansa. Siitä ei ole mitään tutkittua tietoa. Tämä on teidän heittonne, jolla te olette lisänneet työmarkkinoilla nuorten ihmisten epävarmuutta tulevaisuudesta. Myöskin siihen syntyvyyteen liittyen te olette nyt synnyttäneet uutta epävarmuutta tässä tilanteessa.

Mutta, ministeri Orpo, haluaisin kysyä teiltä sitä, mikä on sitten se irtisanomisperuste, joka alle 20 työntekijän yrityksissä on sitten käypäinen peruste irtisanoa, kun te ilmoitatte, että nämä ILOn määräykset tästä sopimusten irtisanomisesta on voimassa tästä eteenpäin. Te ette ole millään tavalla selventäneet tätä. Myös tämä luo lisää epävarmuutta työmarkkinoille ja synnyttää tilanteen, jossa ihmiset eivät tiedä, millä perusteella työsuhde voidaan päättää. Tämä tämmöinen epävarmuustilanne ei ole millään tavalla myöskään näitten yrityksien etu. Se lisää oikeudellista epävarmuutta. [Ben Zyskowicz: Eihän ole pakko palkata määräaikaista!]

Puhemies Paula Risikko

Ja ministeri Lindström haluaa vastata.

Arvoisa rouva puhemies! Ehkä selvennyksenä: Tosiaan hallituksen tahtotila on nyt selvittää, mitä tämän yksilöperusteisen irtisanomisen osalta voidaan tehdä. Ja kuten tässä ministeri Orpo jo sanoi, meillä on reunaehdot, jotka tulevat ILO-sopimuksesta, Euroopan sosiaalisista perusteista sekä Suomen perustuslaista. Ne antavat semmoiset reunaehdot, joidenka ylitse ei tietenkään voida kävellä. Tämä antaa sen raamin. Sen lisäksi täytyy selvittää muiden EU-maiden työsuhdeturvasääntelyn sisältöä, erityisesti siitä näkökulmasta, onko tälle irtisanomisperusteelle asetettu erikokoisissa yrityksissä erilaisia vaatimuksia. Nämä kaikki täytyy selvittää. Työ on siis alkamassa. Olennaista on, kuten sanoin, sen arviointi, minkälaiset vaikutukset työntekijän rikkomuksella, käyttäytymisellä on siihen pieneen yritykseen. Tätä täytyy arvioida. Ja emmehän me ole valmista lainsäädäntöä riihessä päättäneet.

Puhemies Paula Risikko

Ja vielä yksi kysymys, edustaja Rinne, tässä vaiheessa. Tulee muitakin vaihtoehtoja vielä.

Kiitoksia, puhemies! Arvoisa ministeri Orpo, te olette nyt omilla päätöksillänne synnyttänyt epävarmuutta, mitä tulee tapahtumaan työsuhdeturvan osalta alle 20 työntekijän yrityksissä tai alle 30-vuotiaitten ihmisten määräaikaisten työsuhteitten osalta. Tämä epävarmuus on jäytävää työmarkkinoilla. Se heikentää työmarkkinoitten vakautta, aiheuttaa epäluuloa ja epäluottamusta työmarkkinoilla. Ministeri Orpo, ettekö te voisi nyt luvata, että nämä työsuhteitten ehtojen heikennykset, jotka olette nyt kehysriihessä tehneet ja tuoneet tähän keskusteluun, poistettaisiin?

Me olemme tarjonneet teille vaihtoehtoa, jossa tarjotaan 30 000 euron arvonlisäveron alarajaa, jotta saadaan näitä ihmisiä työllistymään, [Timo Kalli: Mistä rahat?] varsinkin pienipalkkaisiin töihin ihmisiä työllistymään. Jotta saataisiin nuoria ihmisiä työllistymään, me olemme tarjonneet 20 000 euron verovähennystä ensimmäisen työkaverin palkkaamiseen. Käyttäkää, ministeri Orpo, näitä välineitä. Niissä on tutkittua tietoa takana siitä, että ne varmistavat työllistymistä.

Arvoisa puhemies! Näillä päätöksillä me haluamme tarjota siis ensinnäkin työtä [Eero Heinäluoma: Heikommat työehdot!] ja toisekseen näkemystä tulevaisuudesta. Ensinnäkin se, jos saat määräaikaisen työsuhteen — olet alle kolmekymppinen, mihin tämä siis rajautuu — [Vasemmalta: Kolmikymppiseen asti pelkkiä määräaikaisuuksia!] on paljon enemmän kuin se, että ei olisi ollenkaan työtä. Se antaa toivoa, se antaa mahdollisuuden. Ja mielestäni se, että te lietsotte vastakkainasettelua, luo sitä epävarmuutta ja huolta.

Kyllä me pidämme huolta siitä, että niin nuoremmista kuin vanhemmistakin työntekijöistä pidetään työelämässä huolta. Suomessa on työelämän säännöt, ja meillä on ILO-sopimus, johon olen äsken viitannut. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kohta ne on heikommat!] Meillä perustuslakivaliokunta viime kädessä tulee arvioimaan näitä. Aikaisemmin perustuslakivaliokunta on todennut, että työttömyys on peruste sille, että voidaan tehdä määräaikaisia työsopimuksia. Se on meidän perustuslakivaliokuntamme tulkinta. Eikö nuorille voisi tehdä tätä samaa, koska se on selkeästi heidän parhaakseen? He voivat työllistyä. Mikä siinä työn tekemisessä niin pahaa on?

Puhemies Paula Risikko

Edustaja Rinne, teillä oli vielä joku kysymys.

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, nyt vielä ymmyrkäisempänä olen tästä teidän vastauksestanne, että siis olette sitä mieltä, että nämä 30 vuoden ikäiset ja sitä nuoremmat ihmiset työllistyvät paremmin, kun heillä on määräaikaisia työsuhteita. Minä en ymmärrä tätä logiikkaa. Eikö se, että ollaan saatu talouden kasvun myötä työllisyyttä lisättyä, ole se perusta tälle koko keskustelulle? Nyt te yritätte muuttaa työmarkkinoitten ja työelämän pelisääntöjä sillä, heikentää näitten ihmisten työsuhdeturvaa, [Kalle Jokinen: Ja parantaa työllisyyttä!] turvaa määräaikaisten työsuhteitten osalta.

Ministeri Orpo, ymmärrättekö lainkaan, miten työmarkkinat ja työelämä toimivat käytännössä? Pääministeri on todennut, että nyt pitäisi saada jonkunnäköinen määräaikainen irtisanomisperuste. Onko tämä koko hallituksen linja käytännössä, että työelämän pelisääntöjä ei tunneta ja sitten tehdään tämmöisiä laukauksia, niin kuin ministeri Lindström esitti, että hallitus kokeilee ja miettii ja pyrkii toteuttamaan jotakin, mutta mitään konkreettista asiaa ei viedä eteenpäin eikä tuoda tänne keskusteluun siltä pohjalta, että voisi arvioita tehdä? [Kokoomuksen ryhmästä: Vedä nyt henkeä välillä!]

Arvoisa puhemies! Te täällä taisitte julistautua tulevaisuuspuolueeksi, mutta kyllä mielestäni nämä teidän puheenne osoittavat sen, että te olette täysin kiinni menneessä. [Eero Heinäluoma: Ei suinkaan! — Pia Viitanen: Te olette palaamassa menneeseen!] Tämä maailma on muuttunut. Yhtään työpaikkaa ei synny ilman talouden kasvua, ei ainuttakaan. Se on ensimmäinen asia, jota te ette tunnu ymmärtävän. Kun talous kasvaa, syntyy työpaikkoja, syntyy vakituisia työpaikkoja ja syntyy uusia yrityksiä. Sinne on mahdollista kasvun ilmapiirissä saada myöskin syntymään uusia työpaikkoja, määräaikaisuuden kautta, ensin kokeiluluontoisena. Sitä kautta se toimii. Te varmaan ymmärrätte oikein hyvin palkansaajaliikkeen toiminnan, mutta pitää ymmärtää myöskin sen palkkaajan näkökulmaa. Pitää syntyä se halu sen uuden työntekijän palkkaamiseen, ja minusta tämä on teillä täysin kadoksissa. Meidän täytyy saada siis taloudellista kasvua, uskoa tulevaan. Sen me olemme saaneet aikaan, 100 000 uutta työpaikkaa. [Puhemies koputtaa] Yritykset investoivat, haluavat palkata väkeä. Täältä tämä lähtee. [Eero Heinäluoma: Jos tämä on niin hyvä, niin miksei tämä koske kaikkia?]

Arvoisa puhemies! En nyt tiedä, miksi keskustellaan siitä, onko työllistyminen hyvä asia vai ei. Varmaan kaikki tässä salissa ovat siis siitä yhtä mieltä, onko hyvä saada töitä vai ei. Jotenkin tuntuu vähän turhauttavalta ehkä sellainen keskustelu.

Ministeri Orpo, te sanoitte, että työllistymisen kehitys on kehityksen tärkein mittari — varmasti silloin, kun mitataan taloutta ja valtiontaloutta — mutta kysyisin: miten se lohduttaa ihmisiä, jotka esimerkiksi taistelevat sen kanssa, että heillä ei ihan oikeasti ole rahaa ruokaan ja lääkkeisiin? Näitä tulee tuolla toreilla vastaan, erityisesti ikääntyviä naisia. Samaan aikaan he tuovat huolensa, monet lapsiperheet ja nämä ikäihmiset, siitä, että rahat eivät riitä asumiseen. Asuminen kallistuu koko ajan. Sähkölasku nousee, vuokrat nousevat, ja kiinteistöverot nousevat. Meillä perussuomalaisilla oli kansallinen etu ja sisäinen solidaarisuus viime syksyn budjetissa, ja saimme kehuja tästä. Miksi te ette ottanut näitä? Täällä oli ihan hyviä täsmäliikkeitä.

Arvoisa puhemies! Totta kai kannamme huolta niistä ihmisistä, jotka ovat heikommassa asemassa ja elävät todella pienillä tuloilla, [Toimi Kankaanniemi: Miten se näkyy?] ja aloitan aina toteamalla, että talouskasvu ja korkea työllisyys mahdollistavat sen, että yhteiskunta voi pitää huolta hyvistä palveluista ja tärkeistä tulonsiirroista. Ja kun liikkumavaraa on vähän, me olemme tehneet täsmätoimia. Me olemme tehneet kymmeniätuhansia vähävaraisia suomalaisia koskevia päätöksiä. Pienimmät sairaus-, vanhempain- ja kuntoutuspäivärahat nousevat perusturvan tasolle, eli 80 euroa kuukaudessa ovat hallituksen jo tähän asti tekemät päätökset heille. Samoin takuueläkettä nostettiin nyt jälleen. Sitä on nostettu jo 44 euroa kuukaudessa.

Nämä eivät ole mitättömiä päätöksiä, ne koskevat kymmeniätuhansia ihmisiä. Hallituksella on samaan aikaan vastuu siitä, [Puhemies koputtaa] että me tasapainotamme taloutta. [Puhemies: Aika!]

Arvoisa puhemies! Se, että te sympatiseeraatte nyt tätä pienituloista tuolla toisella puolella, joka seuraa tätä, ei varmasti nyt paljon auta. Meillä oli esimerkiksi myös tuossa puheessa ajatuksena se, että voitaisiin poistaa pienituloisilta 50 euron omavastuu. Se on oikeasti monille sillä lailla iso asia, että se 50 euroa pitää kuitenkin itse maksaa. Ja sitten on esimerkiksi omaishoidon tuen verottomuus. Mitä ajattelette näistä nyt, kun te ette ole valmiita tämmöiseen laajempaan palautukseen näistä leikkauksista, kun te olette nyt lähteneet näillä täsmätoimenpiteillä liikkeelle?

Haluaisin muistuttaa siitä, että silloin kun me lähdimme yhteisessä hallituksessa liikkeelle, mitä nyt minä tietoja sain, niin silloin luvattiin, perussuomalaisillekin sanottiin, että ”hei, me joudumme nyt tätä ikävää politiikkaa tekemään”, ja meillekin sanottiin, että ”onpas kokoomuslaista”. Ja me oikeasti luotimme siihen, että nyt, kun se talous on parempi, sille tehdään jotakin. Mitä minä nyt sanon tälle, jolla ei ole rahaa lääkkeisiin? Ei tuo teidän sympatianne häntä auta. [Kimmo Kivelä: Miksette jääneet hallitukseen?]

Arvoisa puhemies! Edustaja Meri, teidän huolenne on aivan oikeutettu ja aito siltä osin, että Suomessa on pienituloisia ihmisiä. Hallitus ei ole missään vaiheessa kiistänyt, etteikö keskuudessamme olisi ihmisiä, joilla on rahasta niin puute, että joutuu vertaamaan ruokien tai lääkkeiden välillä. Mutta samanaikaisesti on kohtuullista ja oikein, että hallitus voi kertoa nyt niistä päätöksistään, joita se on tehnyt sen hyväksi, että tuo kehityksen suunta muuttuisi.

Viittaamiinne lääkkeisiin todeten me kykenemme nyt lääkkeiden maksukattoa laskemaan ensi vuoden alusta parillakymmenellä eurolla. Se on erityisesti paljon lääkkeitä käyttäville tärkeä päätös.

Takuueläkettä, kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten asemaa, joiden joukossa on myös muitakin kuin ikäihmisiä, me olemme korottaneet tämän vaalikauden aikana 44 eurolla.

Viittaamiinne omaishoitajiin on satsattu hyvinvointipolitiikassa yksittäisenä ihmisryhmänä kaikkein eniten: yli 70 miljoonan vuositason korotukset heidän asemansa parantamiseen.

Puhemies Paula Risikko

Ja edustaja Meri, vielä yksi kysymys tässä vaiheessa.

Kiitos, arvoisa puhemies! On totta, että hallitus saa kertoa täällä hyvistä asioista, mutta toki varmaan on tarkoitus, että mekin sitten tässä opponoimme, niin että jokainen meistä oppii asioita. Siinä mielessä ei ole tarkoitus opettaa ketään vaan kysyä asioiden perään, mutta voisiko silti saada jonkinlaista lupausta, että lähdettäisiin esimerkiksi selvittämään tätä asiaa, tätä omavastuun poistamista?

Mutta sitten minä olisin kysynyt vielä, kun tämä koskettaa ihan kaikkia ihmisiä ja erityisesti keskituloisia, jotka eivät oikeastaan tulonsiirtoja hirveästi saa lapsilisiä lukuun ottamatta, juuri näistä vuokra-asuntojen vuokrankorotuksista ja siitä, kun kiinteistöverot nousevat kunnissa ja sähkön siirtohinta, tuottovaadekin on aika kova. Nämä ovat semmoisia kertyviä kuluja, joita ihmisille tulee koko aika, ja he valittelevat sitä, että rahat eivät riitä siihen jokapäiväiseen elämiseen, tai ainakin sitä on koko ajan vähemmän, vaikka painaisit duunia ja työmäärät lisääntyvät. Olisiko hallitus tähän meidän asumisen halpuuttamisen malliin valmis? [Simon Elo: Tuloverotusta on kevennetty 1,3 miljardia!]

Arvoisa puhemies! Täällä ei ole paikalla ministeri Tiilikainen, joka vastaa asuntoasioista, mutta kiinnitän huomiota siihen, että tässä kehysriihessä on myös asunnottomuuden puolelle annettu uusia mahdollisuuksia, ja yksi niistä on tämä A-Kruunun pääomittaminen, joka mahdollistaa edullisten asuntojen rakentamisen pääkaupunkiseudulle ja ehkä mahdollisesti muissakin kaupungeissa. Sen lisäksi on tässä päätetty, että korvataan asunnottomien ensisuoja-asuntoja niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville saadaan kattoa pään päälle. Tämä on tärkeä asia kaiken kaikkiaan. Ylipäänsä asunnottomuus ei yhdellä teolla ratkea, se on erittäin iso kysymys, ja myös tämä edullisten vuokra-asuntojen saaminen.

Sitten haluan sanoa tuohon edelliseen puheenvuoroon, kun otitte esille näitä erittäin heikossa asemassa olevia. Myöskään ministeri Häkkänen ei enää ole täällä paikalla, mutta hänen hallinnonalaltaan voidaan nostaa tietysti ylivelkaantuneiden aseman parantaminen, eli talous- ja velkaneuvontaan lisätään resursseja. Eli kyllä tässä on [Puhemies koputtaa] pyritty hakemaan ratkaisuja nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien osalta.

Arvoisa puhemies! Ikäsidonnainen työmarkkina-aseman heikentäminen alle 30-vuotiaiden osalta on jälleen yksi konkreettinen esimerkki siitä, että hallituksella on kädet syvällä tulevien sukupolvien taskuissa. Tämä on jatkoa koulutusleikkauksille, perusturvan leikkauksille sekä opiskelijoiden toimeentulon heikennykselle. Opiskelijoilta on leikattu enemmän kuin miltään toiselta ihmisryhmältä.

Mutta kun eduskunnassa puhutaan vuonna 2018 tulevaisuudesta, on välttämätöntä puhua ilmastonmuutoksesta, kuten tasavallan presidentti on tuonut esiin useita kertoja. Ilmastonmuutos on Suomen lähitulevaisuuden tärkein haaste ja suurin uhka. Kysynkin valtiovarainministeri Orpolta: eikö teidänkin mielestänne tulisi panostaa koulutukseen ja osaamiseen ja torjua ilmastonmuutosta?

Kyllä! Voisi näin lyhyesti vastata: erittäin erittäin tärkeitä asioita sekä koulutus ja osaaminen että ilmastonmuutosasiat, joissa pitkällä aikavälillä ratkaistaan se, miten sekä maapallo pärjää että Suomi pärjää, tulevat sukupolvet pärjäävät.

Jos aloitetaan koulutuksesta, niin hallitus jatkaa sitä määrätietoista linjaa, joka pystyttiin vuosi sitten aika tarkkaan kääntämään leikkauksista kohdennuksiin. Nyt vuorossa oli lukiouudistuksen rahoittaminen, oleellinen osa meidän koulutusjärjestelmäämme, ja lukioiden vuoro oli nyt. Se on todella tärkeä asia. Pieni mutta todella merkittävä tasa-arvoteko on se, että ekaluokkalaiset pääsevät vuodesta 20 alkaen kaikki aloittamaan ensimmäisen vieraan kielen opiskelun. Keväästä alkaen siihen valmistautuminen alkaa välittömästi. Samoin me aloitamme jatkuvan oppimisen prosessin, koska olemme arvioineet, että noin miljoona suomalaista tarvitsee täydentävää lisäkoulutusta [Puhemies koputtaa] seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Todella paljon tehdään, ilmastonmuutoksesta toivottavasti ehdin puhumaan vielä.

Arvoisa puhemies! Suomen tosiaan tulee tehdä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjumiseksi Suomessa ja EU:ssa. Kun katsomme maailmaa vuosikymmenten päästä, huomaamme, että johtajuus ilmastonmuutoksen torjunnassa juuri nyt on kaikkein suurinta vastuun kantamista. Jos kerta olemme samaa mieltä siitä, valtiovarainministeri Orpo, että koulutukseen ja osaamiseen pitää panostaa ja ilmastonmuutosta täytyy torjua, niin on pakko kysyä, kun te olette valmiita tekemään miljardin mittaluokan leikkauksia kokonaisuudessaan vaalikauden osalta koulutukseen mutta te ette ole valmiita leikkaamaan euroakaan, ette euroakaan, tutkitusti tehottomista, haitallisista, ilmastonmuutosta kiihdyttävistä ja markkinoita vääristävistä vero- ja yritystuista, tämäkö on teidän arvovalintanne. Miten voitte tämän perustella, jos olette kerta kanssani samaa mieltä tuosta peruslähtökohdasta? [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä — Sinuhe Wallinheimo: Siellä oli vihreätkin mukana!]

Puhemies Paula Risikko

Kumpi ottaa? — Ministeri Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen on meidän tärkein tehtävämme, ja siihen itse asiassa yksi vaikuttavimmista ratkaisuista on koulutus. Siitä syystä tällä viikolla vielä tulemme ulos sillä, että ilmastokasvatusta vahvistetaan Suomessa. Se on tärkeä tulevaisuusteko kasvattaa, kouluttaa ilmastotietoisia, ympäristötietoisia tulevia sukupolvia. Samoin on pakko todeta tästä keskustelusta, että vihreille hallituksen kehysriihi ja viime aikoina eteenpäin notkahtaneet isot koulutusuudistukset ovat olleet kova paikka. Vaikealta tuntuu kehua ja kiittää hallitusta esimerkiksi lukion lisärahoituksesta, päiväkotien tasa-arvorahoituksesta, kieltenopetuksen varhaistamisesta, oppimateriaalilisästä. Vanha tarina menisi rikki, jos myöntäisi, että hallitus tekeekin hyvää koulutuspolitiikkaa. [Suna Kymäläinen: Nuo ovat pientä tehtyjen leikkausten rinnalla!]

Arvoisa puhemies! Totean arvostamani opetusministerin puheet perättömiksi, mutta kiitän hallitusta monista näistä asioista, mitä juuri äsken kuvasitte. Kysymys on nytten siitä, että katsotaan koko vaalikauden mittaluokkaa, kaikkia niitä leikkauksia, joita vaalikauden aikana on tehty. [Ari Jalonen: Ja edellisten!] On hyvä asia, että osittain peruu omia aikaisempia leikkauksiaan, mutta niiden kutsuminen uusiksi panostuksiksi on sumutusta. Kysymys on laastarista, joka laitetaan avohaavan päälle. On hyvä asia, että myös sisältöjen osalta tehdään uudistuksia. Me annamme kiitoksen ja tukemme monille näistä asioista, mitä opetusministeri Grahn-Laasonen äsken kuvasi — varmasti.

Mutta kysymys kuuluu valtiovarainministerille: Jos puhutaan isosta mittaluokasta, 4:stä, 6:sta, jopa 8 miljardista eurosta, ja siellä on iso osa myös semmoisia tutkitusti tehottomia tukia, mitä muun muassa VATT on tuonut esiin ja TEMin oma selvitys on tuonut esiin, niin eikö ole eriskummallista, että kun koulutukseen haluatte panostaa, niin siitä leikkaatte kokonaisuudessaan miljarditolkulla, ja kun ilmastonmuutosta pitäisi torjua, [Puhemies koputtaa] niin ilmastonmuutosta kasvattavia tukia te vain lisäätte itse asiassa?

Arvoisa puhemies! Vanhojen kaivelu ei mihinkään niin kauheasti johda, mutta totean, että hallitus oli aloittaessaan täsmälleen samassa tilanteessa kuin se hallitus, jossa yhdessä olimme, joka leikkasi myöskin kumulatiivisesti miljardiluokkaa koulutuksesta eikä leikannut muistaakseni yritystuista. [Välihuutoja vihreiden ryhmästä] Siis alkukausi oltiin tilanteessa, jossa leikkaaminen oli pakko. Me olimme velkasyöksykierteessä. Se on saatu poikki, ja siksi me olemme pystyneet nyt kääntämään tämän panostuksiin. Ei tämä siis ole sumutusta, vaan ensin on pitänyt saada vähän tukevaa maata jalkojen alle, jolloin on voitu lähteä lisäämään rahaa.

Mitä tulee yritystukien leikkauksiin, niin siinä varmasti tosiasia on se, että ollaan jouduttu tekemään valintoja työllisyyden ja sitten ilmastopolitiikankin välillä. Meillä työllisyys on ollut niin kriittinen asia, että me emme ole halunneet ottaa niitä riskejä, joita on liittynyt esimerkiksi energiaintensiiviseen teollisuuteen ja niihin kymmeniintuhansiin työpaikkoihin, [Antero Vartia: Se kostautuu tulevaisuudessa!] jotka ovat riippuvaisia näistä. Mutta varmaan me olemme kaikki tässä salissa samaa mieltä siitä, että tässä vaikeassa asiassa päätöksiä ennemmin ja myöhemmin on pakko tehdä.

Arvoisa puhemies! Haluan kysyä ministeri Orpolta, mitä hän luulee, että siellä pankissa vastataan, kun alle 30-vuotias ihminen menee sinne määräaikaisen työsopimuksen kanssa. [Ben Zyskowicz: Entä kun se menee työttömänä?] Täytin itse 30 vuotta alle vuosi sitten [Ben Zyskowicz: Ja teillä on määräaikainen työ!] ja voin kertoa, että nuoret aikuiset haluavat kyllä työtä. Jokainen meistä haluaa työpaikan, mutta me haluamme myöskin muuta työelämästä ja työstä. Me haluamme turvallisen työelämän, me haluamme saada kohtuullisen palkan siitä työstä, mitä me teemme, ja me haluamme mahdollisuuksia voida hyvin, kun olemme töissä. [Kokoomuksen ryhmästä: Kaikki kerralla!] Pätkätyösuhteet ovat jo arkitodellisuutta nuorilla aikuisilla Suomessa, ja pidän tätä linjausta osoituksena tiettyjen etujärjestöjen lobbareiden vaikutusvallasta hallitukseen, ettei keksitä muuta keinoa tukea yksinyrittäjää kuin heikentää puolen miljoonan suomalaisen työntekijän työsuhdeturvaa ja heikentää erityisesti nuorten [Puhemies: Kysymys!] naisten työmarkkina-asemaa.

Arvoisa puhemies! Kyllä se vain niin on, että uskon, että siellä pankinjohtaja on tyytyväinen, jos nuori on saanut työpaikan. Se määräaikainen varmasti kannustaa siihen, että hienoa, tästä tämä lähtee ja mahdollisuuksia edessä on.

Mutta sen nyt sanon teillekin, että työelämä on muuttunut. Globaali kilpailu, teknologian muutos, digitalisaatio muuttavat työtä. [Suna Kymäläinen: Te muutatte!] Täällä on puhuttu siitä lukemattomia kertoja eri yhteyksissä, että meillä on yhä enemmän lyhytaikaisia ja määräaikaisia työsuhteita tarjolla ja työelämä on epävarmempaa, ja silloin meidän täytyy [Eero Heinäluoma: Heikentää lainsäädäntöä!] myöskin olla valmiita rakentamaan yhteiskuntaa. Meillä on esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän uudistus pistetty liikkeelle, jotta siinä vaiheessa, kun nuori määräaikaisista työsuhteista ponnistelee kohti sitä vakituista hyvää työpaikkaa, pystyy yhdistämään sosiaaliturvaa ja työntekoa paremmin ja niin, että se kannustaa ponnistelemaan eteenpäin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten me olemme nähneet tämän muutoksen, ja toivon teidänkin näkevän. Totta kai hyvä työelämä, missä on hyvää johtamista ja vakaa työsuhde, on kaikkien meidän tavoitteena.

Arvoisa puhemies! Työelämän epävarmentuminen on jo tällä hetkellä yksi keskeinen syy sille, että nuoret aikuiset eivät saa sitä pankkilainaa, eivät uskalla tehdä päätöstä asunnon ostamisesta eivätkä uskalla tehdä päätöstä perheen perustamisesta. Tätä ilmiötä ja tätä ongelmaa te olette nyt vahvistamassa tämän linjauksen myötä.

Mitä tulee työelämän muutokseen ja vaikeuksiin yhteensovittaa palkkatuloja ja perusturvaa tai sosiaaliturvaa, mihin ministeri Orpo tässä viittasi, niin kuinka hyvin teidän mielestänne aktiivimallin kaltaiset uudistukset työttömyysturvaan sopivat yhteen työn muutoksen kanssa? Päinvastoin nekin ainoastaan lisäävät byrokratiaa, lisäävät järjestelmän kankeutta eivätkä lainkaan huomioi niitä erilaisia työn tekemisen tapoja ja työn muutosta, jotka ovat arkielämää ja todellisuutta hyvin monelle suomalaiselle tällä hetkellä. Eli tältä osin hallituksen teot ja Petteri Orpon äsken esittämä analyysi ovat täysin ristiriidassa toistensa kanssa.

Arvoisa puhemies! 100 000 työllistä tänään enemmän kuin silloin, kun hallitus aloitti — se, jos joku, luo 100 000 ihmiselle ja heidän perheilleen mahdollisuuksia, että he voivat miettiä tulevaisuuttaan ihan eri tavalla. Minä toivoisin, että te antaisitte tälle joskus jonkun hyväksynnän, että tähän maahan on syntynyt työpaikkoja ja tulevaisuudenuskoa ihmisille sen vahvimman mahdollisen pohjan, oman työpaikan, oman palkan ja sitä kautta oman tulevaisuudenuskon kautta. Se on se kaikkein tärkein asia. Mutta kun meillä edelleen, valitettavasti yhä lisääntyvissä määrin, on epätyypillisiä työsuhteita, siksi sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on oleellista, ja siinä on valmistelu käynnissä.

Toinen asia on tulorekisteri, joka tulee ensi vuoden alusta ja joka antaa valtavat mahdollisuudet työttömyysturvan ja palkkatulojen yhdistämiseen ilman byrokratiaa nopeasti, kätevästi — mahtava tapa ja mahdollisuus purkaa kannustinloukkuja. Näistä on tehty päätökset nyt riihessä. Iloisia uutisia.

Puhemies Paula Risikko

Vielä yksi kysymys tässä vaiheessa, edustaja Andersson, sitten edustaja Rinne.

Arvoisa puhemies! Kukaan ei ole kieltänyt sitä, etteikö työllisyystilanteen ja taloustilanteen parantuminen olisi hyvä asia. Mutta meidän viestimme on koko ajan ollut se, että sen pitäisi näkyä myöskin pienituloisten ja epävarmassa asemassa olevien ihmisten arjessa. [Eero Heinäluoma: Kasvu kuuluu kaikille!] Tämä nyt tehty linjaus työsuhteiden osalta vähentää suomalaisten nuorten aikuisten tulevaisuudenuskoa. Sitähän se tarkoittaa, kun te pahennatte jo valmiiksi pahaa työmarkkinaongelmaa.

Toinen ryhmä on työelämän ulkopuolella olevat pienituloiset, ja haluan tässä samassa yhteydessä korjata Petteri Orpon esittämiä väittämiä THL:n ja VATTin raportista. Siellä on tutkittu erilaisten mallinnusten kautta hallituksen politiikan tulonjakovaikutuksia perustuen erilaisiin olettamuksiin työllisyysvaikutuksista. Taustaolettamuksista huolimatta siellä todetaan, että pienituloisuusaste nousee, mikä johtuu siitä, että hallituksen leikkaukset kohdistuvat kaikista kiperimmin niihin suomalaisiin, jotka eivät syystä tai toisesta ole töissä. [Puhemies koputtaa] Oletuksesta riippuen tuloerot kasvavat [Puhemies: Aika!] tai pysyvät ennallaan, joten tämän raportin perusteella ei voi kyllä [Puhemies: Aika!] vetää sellaista johtopäätöstä, että hallitus olisi eriarvoisuutta vähentämässä.

Puhemies Paula Risikko

Siellä oli ministeri Lindström, joka pyysi puheenvuoron. — Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ehkä on syytä palauttaa mieliin, mitä muutakin hallitus tosiaan päätti kuin nämä keskustelussa esille nousseet teemat.

Aktiivimallin toimeenpanon vaatimat lisäresurssit pyydettiin. Kysely tehtiin ely-keskuksille ja kysyttiin heiltä, että mitä te tarvitsette — 206 henkilötyövuotta. Hallitus vastasi tähän pyyntöön täysimääräisesti. Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen pitää tätä erinomaisena vastaantulona ja sanoo, että nyt tämä aktiivimalli lähtee menemään oikeaan suuntaan. Ei tämä täydellinen ole, vielä täytyy seurata ja tehdä toimenpiteitä.

Mahdollisuus opiskella työttömyysetuudella 6 kuukautta ilman harkintaa — eikö tämä ole hyvä asia? Me päätimme jatkaa työttömyysetuuden käyttämistä palkkatukeen, starttirahaan.

Iso asia on myös tämä, mihin edustaja Andersson viittasi: työttömyyden rakenteen selvittäminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen. Meillä on ongelma, että ihmiset ovat väärissä toimenpiteissä. Hallitus päätti, ja tämä selvitetään nyt, ja selvityshenkilöt tekevät toimenpide-ehdotuksia, mitä näille ihmisille pitäisi tehdä, ovatko he oikeissa toimenpiteissä. Tämä on yksi aivan keskeinen, iso päätös, jonka hallitus teki ja joka ei ole saanut vielä minkäännäköistä tunnustusta oppositiolta.

Arvon puhemies! Ministeri Orpo, niin kuin on useampaan kertaan nyt todettu, on hienoa, että Suomi on nyt myötätuulessa ja kansainvälinen talous ja EKP:n rahapolitiikka auttavat meitä talouskasvun ja työllisyyden näkökulmasta. Se on hieno asia, ja siitä pitää olla kaikkien meidän tyytyväisiä.

Mutta kun puhutaan tämän hallituksen toimenpiteistä: Yli 700 miljoonan euron vuositason leikkaukset sosiaaliturvaan, merkittävät heikennykset työelämään, isojen työelämän epävarmuuksien synnyttäminen ensiksi näillä pakkolaeilla, sitten työttömyysturvan leikkauksilla, sen jälkeen lomarahan leikkauksilla, sitten aktiivimalli—passiivimalli-keskustelu. [Keskeltä: Demarien 3 miljardin leikkaukset!] Tässä kokonaisuudessa kaikki ihmiset uskovat, että nyt tämä työmarkkinoitten kurittaminen varmasti on jo ohi, mutta mitä vielä? Tässä kävi totaalisesti sillä tavalla, että tämä hallitus toi uudelleen lisää epävarmuutta työelämään ja nyt erityisesti nuorten ihmisten arkeen. Määräaikaisten työsuhteitten perusteeton tekeminen alle kolmekymppisillä nuorilla on täysin käsittämätön avaus. Sama koskee sitä, [Puhemies: Aika!] että työsuhdeturvaa heikennetään 20 työntekijän ja sitä pienemmissä yrityksissä.

Arvoisa puhemies! Me olemme tästä lähtökohdasta eri mieltä. Hallitus on perusasetelmasta sitä mieltä, että kun työllisyys paranee ja yhä useampi pääsee töihin, niin eriarvoisuus Suomessa vähenee ja pohja hoitaa hyvinvointiyhteiskunnan tärkeitä palveluita ja tulonsiirtoja vahvistuu ja suorastaan pelastetaan, jos katsotaan tuonne 20-luvun haasteisiin.

Mutta jos minä tässä kuuntelen teidän esityksiänne, tai olemattomia esityksiä, minä en ole nähnyt mitään vaihtoehtoa. Se kymmenen kohdan lista, jonka te olette esittäneet, on sinänsä hyviä asioita. Montaa niistä, kuten varhaiskasvatusmaksujen alentamista tai varhaiskasvatuksen laajentamista, [Välihuutoja] hallitus jo tekee. Se rahoituspohja on teillä täysin auki, eli se teidän vaihtoehtonne puuttuu. Sen sijaan te tungette satojen miljoonien veronkiristykset yrittäjille, juuri sinne, jonne me odotamme niiden työpaikkojen syntyvän. Eli te pistätte soraa tämän kasvun, joka on saatu aikaan, rattaisiin niin, että ropina käy. [Timo Harakka: Tauno Valo!] Ja siihen loppuisi tämä talouskasvu eikä yksikään uusi nuori työllistyisi, ei edes määräaikaisena näillä teidän lääkkeillänne.

Värderade talman! Det skulle också vara viktigt att vi skulle tala om ekonomins stora bild. Det är lätt att falla in på detaljer. Men till den stora bilden hör också att regeringen tänkt att man på sikt ska spara tre miljarder euro på vårdreformen. Nu är det ändå så att många sakkunniga i offentligheten har ifrågasatt om det här kommer att kunna förverkligas. Och då blir frågan på vilket sätt det här påverkar Finlands hållbarhetsunderskott på sikt.

Arvoisa puhemies! On myös tärkeätä, että puhuisimme tässä meidän suuressa salissa talouden isosta kuvasta. Nyt hallitus on lähtenyt siitä, että sote-uudistuksen myötä pitkällä tähtäimellä pystytään säästämään noin 3 miljardia. Tällä on suuri vaikutus tähän niin kutsuttuun kestävyysvajeeseen, ja nyt on kyse sitten siitä, että luuleeko hallitus edelleen, että tämä tulee toteutumaan, koska niin moni asiantuntija on julkisuudessa kertonut, että he eivät usko tähän, vaan uskovat, että sote-uudistus tulee lisäämään kustannuksia. Tämä on erittäin tärkeä kysymys, ja haluaisin tietää, mikä on hallituksen tämänhetkinen ajatus kestävyysvajeen tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta, että talouden tilanne kansalaisten näkökulmasta ja kuluttajien luottamus esimerkiksi, kaikki tämä, on positiivisella uralla, ei pitkällä aikavälillä taloutemme kestävyysvajeongelma ole poistunut. Siltä osin hallitus on pitämässä kiinni tavoitteistaan, ja se on kuronut tuota tavoitetta jo umpeen vaikeiden, kipeiden ja täällä niin moneen otteeseen arvosteltujen talouden säästämistoimenpiteiden kautta. Ja aivan kuten, edustaja Henriksson, te toteatte, sote- ja maakuntauudistuksen kylkeen on istutettu iso tavoite kustannusten hillinnästä. Tuo tavoite, joka on mahdollista tällä uudistuksella täyttää, on hallituksella yhä samankaltainen kuin mille tasolle ja tolalle olemme sen asettaneet. Kysymys ei ole leikkauksista eikä säästöistä vaan sen menokehityksen hillitsemisestä, joka on väistämättä edessämme, kun olemme kaikki sitoutuneet siihen, että ikääntyvä Suomi hoidetaan arvokkaalla tavalla. Pienemmässä mittakaavassa yksittäisissä maakunnissa, [Puhemies koputtaa] jotka ovat valmistelussa jo pitkällä, me olemme nähneet, että tuon uran kurominen umpeen kustannusten [Puhemies koputtaa] hillintänä on oikeasti mahdollista.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti moni asiantuntija ei vielä tähän usko. Eilen ruotsinkielinen Svenska Yle julkaisi uutisen, jonka mukaan it-järjestelmä Apotti ei tulisikaan Uudellamaalla myös sote-keskuksien palvelukseen, vaan tässä uutisessa sanotaan näin, että on vaara, että vähintään 300 miljoonaa menee hukkaan, kun näyttää nyt siltä, että maakunnan liikelaitos ja maakunnan sote-keskus eivät voisi käyttää samaa tietojärjestelmää.

Tämä on perustavaa laatua oleva kysymys, koska koko tämä sote-uudistushan lähtee siitä, että yhdistetään ja yhtenäistetään it-järjestelmiä niin, että saadaan se integraatio toimimaan niin, että eri toimijat tulevat saman järjestelmän piiriin. Jos, arvoisa ministeri ja arvoisa hallitus, tämä uutinen pitää paikkansa, niin näin ei tulisi käymään, ja silloin puhutaan monesta monesta sadasta miljoonasta eurosta. Miltä tällä hetkellä tämä tietotekninen kysymysmerkki näyttää? Mikä on Apotin tulevaisuus, ja tuleeko tässä nyt sitten seinä eteen, [Puhemies koputtaa] mitä tulee myös it-kustannusten nousuun?

Arvoisa puhemies! Ehkä kaikista vaikein asia ilman tätä sote-uudistustakin — mutta myös tässä tämä teidän kysymyksenne osoittaa sen — on arvioida näitä ict-kustannuksia. Niitten tarkka arviointi on aika tavalla vaikeaa.

Tämä on minulle kyllä uutinen, jos tämä pitäisi paikkansa, että Apotti-järjestelmä ei olisi yhteensovitettavissa tähän muuhun järjestelmään. Meidän täytyy tehdä sellaiset ratkaisut tässä puolentoista vuoden aikana, että 2020, kun uudistus alkaa, meillä on olemassa tämä yhteinen kansallinen integraatioalusta, joka mahdollistaa sen, että tieto siirtyy.

Kun täällä jossakin puheenvuorossa aikaisemmin ihmeteltiin sitä, miten niin paljon menee jo tällä vaalikaudella rahoitusta näihin valmisteluihin, niin niistä iso osa on kyllä tätä ict-valmistelua. Laskeskelin, että jos se noin 700 miljoonaa, joka nyt on ynnätty yhteen tämän vaalikauden valmistelurahoista kaiken kaikkiaan uudistukselle, lasketaan per suomalainen, niin se on noin 120—130 euroa, ja se on [Puhemies koputtaa] minusta kohtuullinen summa, jos me saamme vuosikymmenien uudistuksen aikaiseksi.

Puhemies Paula Risikko

Ja vielä yksi kysymys, edustaja Henriksson.

Arvoisa puhemies! Olisi hyvä, jos saisimme vielä tällä viikolla selvyyttä tähän, että onko nyt niin, että ollaan luomassa järjestelmä, jossa sote-keskuksella pitää olla toisenlainen ratkaisu kuin mitä maakunnan liikelaitoksella on. Ei voi olla järkevää, että sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito ovat yhdessä järjestelmässä ja muu sote-toiminta toisessa. Toivon, että hallitus selvittää tämän pikaisesti.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, omassa puheenvuorossani nostin esille sen, että paljon on tämä hallitus myös tehnyt, mutta on joitakin asioita, joittenka osalta ette ole päässeet eteenpäin. Siihen kuuluu muun muassa perhevapaauudistus, mutta myös paikallinen sopiminen. Ja nyt kun tiedämme, että pitäisi työllisyysastetta nostaa vähintään 75 prosenttiin tulevina vuosina, niin kysymys kuuluu, arvoisa valtiovarainministeri Orpo: oliko teillä keskustelua nyt hallituksen budjettiriihessä tästä paikallisesta sopimisesta vai eikö ollut? [Eero Suutari: Kyllä oli keskustelua!]

Rouva puhemies! Kyllä siitä keskusteltiin. Siitä keskusteltiin paljon ja sitä monelta kantilta punnittiin ja sitten päädyttiin tähän ratkaisuun, mihin päädyttiin, eli pysytään nykytilanteessa paikallisen sopimisen osalta. Kyllä siellä tuli näkökulmia puolesta ja vastaan, ja niistä täytyi sitten sovittaa hallituksen yhteinen näkökanta tähän asiaan.

Sen haluan sanoa, että paikallisen sopimisen edistäminen on kaikkien hallituspuolueitten sydämenasia, mutta tapa, millä sitä tehdään, on sitten semmoinen, mistä täytyy aina keskustella, ja tässä yhteydessä päädyttiin tähän: pitää tältä osin nykytilanne sen mukaisena kuin se on. Toisaalta siinä oli myös keskustelussa kilpailukykysopimuksen kunnioittaminen.

Arvoisa puhemies! Arvostamani valtiovarainministeri Petteri Orpo, olette sanonut, että kun rahaa on vähän, sitä pitää käyttää fiksusti. Olen täsmälleen samaa mieltä. Jos työ- ja elinkeinoministeriön oman selvityksen mukaan kaikista näistä vero- ja yritystuista, 4—6 miljardin euron potista, vain 11 prosenttia on taloutta uudistavia, niin on hämmentävää, että hallitus ei pysty tekemään tähän pottiin uudelleenkohdennuksia ja karsimista. Jos hallitus olisi tarttunut tähän, sillä olisi ollut mahdollisuus pitää kiinni antamastaan koulutuslupauksesta, siitä, että tällä vaalikaudella ei leikata yhtään enää koulutuksesta. Tämän avulla olisi mahdollista myös torjua ilmastonmuutosta ja edistää tervettä markkinataloutta tämän kaverikapitalismin sijaan.

Hallituksen talouspolitiikka tuntuu olevan kovin valikoivaa: ansiotuloverotukseen 1,5 miljardia, sote-markkinamalli nostaa kustannuksia helposti jopa 3 miljardia, vero- ja yritystuet korjaamatta, mutta samaan aikaan perusturvasta ja koulutuksesta leikataan. Voitteko te perustella tämän valikoivan talouskurinne, valtiovarainministeri Orpo?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen moneen kertaan perustellut sen, miksi jouduttiin hallituskauden alussa tekemään hallitusohjelmaneuvotteluissa kovia säästöpäätöksiä. Se johtui siitä surkeasta työllisyys- ja taloustilanteesta ja velkaantumisesta, jossa olimme. Se perustelee varmasti sen, miksi on jouduttu tekemään leikkauspolitiikkaa.

Työn verotuksen keventäminen jo lähes 1,5 miljardilla perustaa kyllä hyvin paikkaansa. Se on ollut keskeisiä keinoja siinä, että me olemme halunneet tukea työn vastaanottamista, työn tekemistä, yrittäjyyttä, laskea työn verokiilaa. Olemme parantaneet ostovoimaa, tukeneet sillä maltillisten palkkaratkaisujen saamista ja ennen kaikkea halunneet ihmisille heidän omista rahoistaan, palkasta, enemmän käteen. Minusta se on ollut hyvin perusteltua.

No, sitten tämä kolmas asia, yritystuki. En minä nyt varsinaisen iloinen ollut siitä, että taaskaan ei työryhmä löytänyt ratkaisua. Kuten sanoin jo aikaisemmin, se on joka tapauksessa tulevaisuuden työ ja ne on perattava läpi. Ei se suuren riemun aihe ole. Ainakin yritystukityöryhmät ovat käyneet läpi ja peranneet näitä niin paljon ja luoneet myöskin tänne kansainvälistä vertailua, mikä mielestäni on aivan oleellista, niin että perusteet kyllä on tulevaisuuden päätöksenteolle.

Arvoisa rouva puhemies! Julkisen talouden kestävyyden kannalta on aivan keskeistä hyvä väestöpolitiikka ja syntyvyyden parantaminen. Tulevat sukupolvet ovat kuitenkin ne, jotka maksavat hyvinvointiyhteiskunnan veroja ja myöskin huolehtivat sitten meidän eläkejärjestelmän kestävyydestä. Kansakunnan uusiutumis-, hedelmällisyysluku on 2,1. Tällä hetkellä taidetaan olla siellä 1,57:ssä. Se 0,5:n lisäys tarkoittaisi 2 miljardin kuromista kestävyysvajeessa. En väitä, että tämä hallitus on yksinomaan syyllinen siihen, mikä tällä hetkellä syntyvyyden suunta on Suomessa, mutta nyt olisi korkea aika kääntää tätä kelkkaa.

Onko hallitus valmis myöntämään, että tällä kaudella tehdyillä leikkauksilla, muun muassa lapsivähennyksen poistamisella, joka merkitsi sitä, että ainoana ryhmänä lapsiperheitten verotus kiristyi, ja myöskin erilaisilla indeksijäädytyksillä sosiaalietuuksiin, muun muassa lapsilisiin, on vaikutusta perheitten tulevaisuudenuskoon ja siihen, halutaanko tähän yhteiskuntaan lisää lapsia? Oletteko valmiita [Puhemies koputtaa] myöskin korjaamaan näitä leikkauksia?

Arvoisa puhemies! Arvokas ja tärkeä puheenvuoro edustaja Essayah´lta.

En ole valmis myöntämään, että hallituksen politiikka olisi suorassa syy—seuraus-suhteessa alhaiseen syntyvyyteen. Me päästäisimme eduskuntana minusta itsemme hiukan liian helpolla, jos me lähtisimme hakemaan vastauksia yksittäisistä talouspolitiikan päätöksistä. Se olisi aivan yhtä lailla harhaanjohtavaa, jos nyt väittäisin, että sillä päätöksellä, josta olen valtavan hyvilläni, että nimenomaan pienimmät vanhempainpäivärahat nousevat hallituksen tuoreella päätöksellä 80 euroa kuussa, voisin luvata, että no, tälläpä päätöksellä syntyvyys Suomessa nousee. On useiden pienten osatekijöiden summa päästä sellaiseen tilanteeseen, että syntyvyys saataisiin taas nousemaan. Kysymys on minusta hiukan monisyisempi, ja me joudumme katsomaan silmiin myös sitä tosiasiaa, ovatko suomalaisten toiveet lapsiluvusta muuttuneet, ja ennen kaikkea meidän on syytä arvioida sitä kuilua, joka jää toivotun lapsiluvun ja toteutuneen lapsiluvun välille eri väestöryhmissä.

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin totesin, en syytä yksin tätä hallitusta, mutta kyllä ajattelen näin, että nämä hallituskauden alussa tehdyt leikkaukset ovat myöskin osasyyllisiä siihen, että ihmisten tulevaisuudenuskoa ja ajatusta siitä, että tähän yhteiskuntaan halutaan lisää lapsia, varmasti varjostaa se, miltä oma talous näyttää ja miltä tulevaisuus näyttää.

Syntyvyyden kannalta olisi myöskin tärkeää huolehtia siitä, että nuoret miehet eivät syrjäydy suomalaisessa yhteiskunnassa, ja tuntuu, että olemme vasta heräämässä tähän. Olisinkin kysynyt hallitukselta: mitä keinoja nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen on? Erityisesti näkisin tärkeänä sen, että vakituisiin työsuhteisiin tulisi olla helpompi päästä, tulisi mahdollistaa erilaisia koulutuspolkuja niille henkilöille, jotka eivät välttämättä esimerkiksi ole valmiita vuosien opiskeluun. Mitä hallitus aikoo tehdä? Tähän mennessä tällä kaudella on tehty lähinnä koulutusleikkauksia ja sitä kautta ei varmasti ole rohkaistu ihmisiä opintojen pariin.

Arvoisa puhemies! Tähän olisi pitkä vastaus, mutta yritän selvitä lyhyellä.

Hallitus käynnistää ensinnäkin lapsistrategian valmistelun. Kansallisella lapsistrategialla tähän syntyvyyden vaikeaan tematiikkaan päästään tutkimusperustaisesti kiinni. Tämän hallituksen teoista on mainittava varhaiskasvatuksen kehittäminen, joka menee nyt vauhdilla eteenpäin. Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa vahvistetaan, henkilöstön koulutustasoa nostetaan, 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, maksujen alentamiset, joita jo tehdään.

Ja sitten tähän nuorten miesten tilanteeseen: Tänään hyvin ajankohtainen teema on se, että tutkimus, jonka hallitus on rahoittanut ja tilannut — liittyen nimenomaan poikien heikompiin oppimistuloksiin — julkaistiin, ja siinä tutkijat tekivät ehdotuksia siitä, miten voidaan rakentaa tasa-arvoisempaa peruskoulua, niin että nuorten miesten syrjäytymiseen vaikutetaan jo varhaisessa vaiheessa, jo siellä peruskoulussa, missä valitettavasti tällä hetkellä käy niin, että oppimistulokset alkavat jo eriytyä.

Puhemies Paula Risikko

Vielä poikkeuksellisesti toinen ministeri vastaa, ministeri Terho.

Arvoisa puhemies! Kysyjälle omalta toimialaltani, siis nuorisoasioista ja opintotuen saralta:

On itse asiassa paljonkin tällä vaalikaudella tekoja, muun muassa nuorisotakuun kärkihanke, Ohjaamo-toiminnan vakinaistaminen, nuorten yrittäjyyspajatoiminnan valtakunnallistaminen. Ja sitten myös harrastukset ovat tärkeitä syrjäytymisen ehkäisyn välineitä nuorille, ja niihin kuuluu harrastustakuu ja sen käytännön muotona harrastuspassi toimenpiteenä.

Sitten jos taas otetaan nimenomaan tämä opintotuen puoli, niin tässä mahdollisuuksien tasa-arvo on äärimmäisen tärkeä, niin kuin eduskunta on jatkuvasti ja hyvin laajalla rintamalla tuonut esiin, ja siihen saatiin nyt tämä oppimateriaalilisä nimenomaan toiselle asteelle. Se auttaa erityisesti vähävaraisten lukiolaisperheiden tilannetta, siis kun opiskelija on perheessä, jolla on ollut vaikeuksia maksaa näitä kirjoja, jotka ovat noin 2 500 euroa koko lukion aikana, ja myös tietokonekin yleensä tarvitaan. Heille tulee merkittävä parannus tämän kautta, yli neljäkymppiä kuussa oppimateriaalilisää.

Puhemies Paula Risikko

Vielä edustaja Essayah, yksi kysymys, ja sitten siirrytään eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa kaikki olemme iloinneet siitä, että todellakin talous kasvaa ja yritykset pystyvät työllistämään ja yritysten määräkin on hyvä ja lisääntymään päin.

Mutta meillä on yksi sellainen sektori, jossa, ikävä kyllä, useimmat yrittäjät miettivät oman yrityksensä lopettamista, ja se on maatalous. Olisinkin kysynyt vastaavalta ministeriltä: mitä toimia hallitus aikoo tehdä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi? Viime syksyn kato oli sellainen, että tänä päivänä useat tilat pinnistelevät maksuongelmien kanssa, siellä on myöskin vakavia uupumisongelmia, ja erittäin monet viljelijät ovat miettineet sitä, onko tämä se hetki ja se aika, jolloinka yritystoiminta loppuu. Tuntuu käsittämättömältä, että meillä on keskustajohtoinen hallitus ja kuitenkin tällä hetkellä maatilojen lopettaminen on varsin kiivasta. Maatilojen määrä on lähestulkoon puolittunut koko 2000-luvun ajan, ja tällä hetkellä se on kaikkein kiivaimmassa rytmissä. Mitä hallitus aikoo tehdä maatilojen kannattavuuden parantamiseksi ja tuon yritysryhmän tulevaisuudenuskon palauttamiseksi?

Rouva puhemies! Kysymys siitä, että maatalouden kannattavuus on heikko edelleen, on aivan totta. Se pitää paikkansa. Kehitys, miten tähän on tultu, on tietysti pitkäaikaisempi asia, useamman vuoden, useamman vaalikauden asia. Ehkä keskeisin siinä on se, että tuotteiden hinta elikkä tuottajahinnat ja toisaalta tuotantokustannusten nousu eivät ole kohdanneet. Ne ovat eriytyneet yhä enemmän: tuotantokustannukset ovat nousseet, tuotteista saatava hinta on pysynyt samana, jopa laskenut. Tämä on aiheuttanut kaikkein suurimmat ongelmat.

Hallitus reagoi asiaan viime syksynä 25 miljoonalla eurolla. Meillä on myöskin vahvasti purettu hallinnollista taakkaa, mikä myöskin on helpottanut kustannuksia jonkun verran. Nyt kehysriihessä päädyttiin siihen, että siirretään 10 miljoonaa lisää LFA-korvauksen maksuun, jotta pystytään varmistamaan se, että se säilyy nykyisellä tasolla eikä laske siitä. Sen lisäksi on tehty monta muuta asiaa. Satovahinkovakuutuksien osalta nyt halutaan päästä vakuutusmaksusta eroon, niin kuin monissa eurooppalaisissa maissa on. Ja mikä tärkeintä: me haluamme tähän maahan toimivammat elintarvikemarkkinat, jotka takaisivat sen, mistä aloitin, elikkä suhteessa tuottajahinnat ja tuotantokustannukset seuraisivat normaalia, reilua markkinatalouden henkeä.

Puhemies Paula Risikko

Myönnän nyt vielä kolme kysymyspuheenvuoroa: Rinne, Meri ja Andersson. Sen jälkeen siirrytään perinteiseen debattiin.

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, teidän omat virkamiehenne Hetemäki ja Järvikare ovat esittäneet niitä samoja veromuutoksia, mitä sosiaalidemokraattinen puolue on esittänyt näitten uudistusten, yhteiskunnallisten investointien rahoittamiseksi, niin että kannattaa sieltä kysyä niitä vastauksia rahoituspohjaan. Minusta kannattaa pysyä totuudessa tässäkin asiassa.

Sitten kysyn teiltä, ministeri Orpo: oletteko te jutellut nuorten ihmisten kanssa näistä teidän viimeisistä hullutuksistanne työsuhteisiin liittyen? Minulla on neljä tyttöä itselläni: yksi on tällä hetkellä yli 30, kaikki muut ovat alle 30. Niitten ihmisten kanssa, nuorten naisten kanssa olen jutellut näistä teidän viimeisistä esityksistänne, ja kyllä siellä on vahvistunut käsitys siitä, että se epävarmuus, minkä te tuotte näillä omilla esityksillänne, tulee vaikuttamaan nuorten ihmisten arvioon siitä, milloin kannattaa perhettä lähteä perustamaan, millä tavalla elämää lähteä elämään, kun se varmuus puuttuu näitten teidän esitystenne jälkeen.

Arvoisa puhemies! Ensin näihin veronkiristyssuunnitelmiin, joita te esititte. Pitää paikkansa, että valtiovarainministeriön virkatyöryhmä pohti listaamattomien yritysten verotuksen uudistamista ja päätyi ratkaisuun, [Antti Lindtman: Ei se sitä soranheittoa ratkaise!] jossa he esittivät uudistusta, jossa oli rakenteellisia uudistuksia. Mutta se olisi käytännössä johtanut listaamattomien yritysten verotuksen kiristämiseen 250 miljoonalla. Sitä varten maassa on hallitus, että se tekee myöskin ratkaisuja. Me teimme hallituksessa hyvin nopeasti linjauksen siitä, että me emme toteuta tämän työryhmän esityksiä, koska — sama, minkä sanoin teille, kun te uusitte tämän valtiovarainministeriön virkatyöryhmän esityksen osittain — tässä talouden tilanteessa emme todellakaan tee tätä, koska me odotamme, että nimenomaan sinne pk-yrityksiin, joita nämä koskevat, syntyvät ne tulevaisuuden työpaikat. [Antti Rinteen välihuuto] Siksi me emme halunneet tätä lähteä edistämään.

Arvoisa puhemies! Kun tuosta aktiivimallista tuli puhe, niin olisin nyt kysynyt, mitä sille asialle siinä mielessä kuuluu, kun kuulimme uutisoinneista, että noin puolelta Kelan tukea leikattiin. Mikä on heidän tilanteensa? Siellähän saattaa olla ja onkin varmaan ihmisiä, jotka ovat siihen joutuneet ilman omaa syytään, koska nämä määrärahathan TE-toimistoihin tulevat vasta nyt. Oikeastaan ehkä pikkusen särähti se, että, ministeri Lindström, sanoitte, että kysyitte työvoimatoimistosta, mitä he tarvitsevat. Hieno asia ja hyvä asia, mutta tietysti olisi hyvä kysyä, mitä työttömät tarvitsevat, koska he varmasti tarvitsisivat jonkinlaista lupausta siitä, kun heiltä leikattiin, ja voi olla nyt, että se on tapahtunut ilman heidän omaa syytään. Olisi ollut erittäin hyvä, että olisi noudatettu perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä lisäpykälästä. En nyt kyllä ymmärrä, miksei sitä tullut.

Mutta sitten olisin kysynyt tästä meidän työtilimallistamme edelleen. Ministeri Orpo, te kehuitte sitä viime syksynä. Oletteko te nyt tutustunut tähän meidän vaihtoehtobudjettiimme? Minä nyt tuon tämän kehysvaihtoehdon teille. [Puhuja vie asiakirjan ministeri Orpolle — Naurua]

Puhemies Paula Risikko

Ja sitten vastaus. [Petteri Orpo: Arvoisa puhemies! Lupaan lukea tämän huolellisesti, ja palaamme asiaan. — Leena Meri: Lupasitte viime syksynäkin! — Petteri Orpo: Silloinkin luin!]

Arvoisa puhemies! Minusta vaikuttaa siltä, että sellaista taloudellista tilannetta ei ole olemassakaan, jolloin kokoomus olisi valmis karsimaan yritystukia tai kiristämään suurituloisten verotusta sen sijaan, että leikataan niiltä, joilla valmiiksi on kaikista vähiten, niin kuin nyt on tehty koko tämän hallituskauden aikana.

Mutta loppupeleissä, kuten on todettu, on kyse arvovalinnoista. Vasemmiston mielestä olisi parempi tehdä perhevapaauudistus kuin yleistää nuorten naisten pätkätyösuhteita entuudestaan. Vasemmiston mielestä olisi parempi karsia ympäristölle haitallisia yritystukia kuin heikentää jopa puolen miljoonan suomalaisen työntekijän työsuhdeturvaa, niin kuin hallitus nyt on esittämässä. Meidän mielestämme olisi ollut parempi käyttää edes osa siitä 1,5 miljardista, mitä tämä hallitus on ollut valmis käyttämään veronkevennyksiin, jotka ovat suosineet myöskin suurituloisia, jolloin työllisyysvaikutukset ostovoiman kautta suomalaisen tutkimuksen, koulutuksen ja osaamispääoman vahvistamiseen jäävät pienemmiksi. Mutta nämä ovatkin nämä kokoomuksen ja vasemmiston väliset erot, eikö vain, ministeri Orpo?

Arvoisa puhemies! Hallituksen mielestä on tärkeää, että meillä on yhteiskunta, joka kannustaa opiskelemaan, antaa siihen kaikille tasavertaiset mahdollisuudet kotitaustasta huolimatta. Me haluamme, että meillä on yhteiskunta, joka kannustaa tekemään töitä. Se tarkoittaa sitä, että meillä ei ole teidän haluamaanne hirvittävää verotusjärjestelmää. Me haluamme rakentaa yhteiskuntaa, joka kannustaa perustamaan yrityksen, investoimaan yritykseen, palkkaamaan sinne uusia ihmisiä, ja sitä kautta, tämän yhteiskunnan kautta, meillä on tässä maassa kasvua ja meillä on täällä hyvinvointia.

Tämä näkemysero, joka meillä kieltämättä vallitsee, lähtee siitä, että me yksinkertaisesti näemme, että ensin se kakku pitää saada kasvamaan ennen kuin sitä voidaan jakaa. Ja jakamalla jotain, mikä on toisten, eli haaveilemalla korkeasta verotuksesta — meillä on siis jo tällä hetkellä kovimpia progressioita OECD-maiden keskuudessa — ei tämä maailma parane, eikä sillä myöskään taata hyvinvointia.

Puhemies Paula Risikko

Arvoisat edustajat, kuten aikaisemmin oli sovittu, tässä aluksi oli oppositioryhmien johtajien ja asianomaisten ministerien keskustelu. Nyt me siirrymme perinteiseen debattiin, johon kaikki muutkin voivat osallistua. Pyydän teitä kaikkia osallistumaan tähän painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysriihessä tehtiin merkittäviä satsauksia täsmätoimin niiden ihmisten elinolosuhteisiin ja toimeentuloon, jotka ovat kaikkein kipeimmässä asemassa. Mutta silti vielä jäi tehtävää, aivan niin kuin täällä on sanottu. Nyt kerron yhden vinkin: 50 euron omavastuu lääkkeisiin tammikuussa, joulun jälkeen — minä todella toivon, että selvitätte, onko se mahdollista olla vähän myöhemmin, koska silloin ihmisten rahat ovat kaikkein vähimmässä. Minä tiedän erittäin monta tapausta apteekista, jossa naapuri on auttanut vieressä olevaa, kun on nähnyt, että hän ei lääkkeitä kerta kaikkiaan saa, kun hän ei pysty sitä 50:tä euroa maksamaan. [Leena Meri: Juuri tämä on meidän ehdotus!] Tämä yhtenä esimerkkinä.

Sitten toiseksi, tärkeää on jatkossa jatkaa tätä uudistusten tietä mutta tehdä se niin, että kaikki pysyvät kyydissä. Ja kun me puhumme, että kasvu kuuluu kaikille, niin minä todella toivon, että myöskin sitten syksyllä, kun käytte budjettiriiheen, jos liikkumavaraa on, viette tätä kehitystä eteenpäin, että eriarvoisuutta Suomessa vähennetään. Tästä satsauksesta annan teille suuren kiitoksen.

Arvoisa puhemies! Täällä aika useissa opposition puheenvuoroissa on arvosteltu näitä hallituksen työelämäuudistuksia, jotka ovat erinomaisia, eli nuorten osalta mahdollistetaan määräaikaiset työsuhteet [Pia Viitanen: Keskustanuoret on hieman eri mieltä!] ja myös pienten yritysten osalta irtisanomista helpotetaan. Minä lähestyisin tätä positiivisesti, siis siitä nuoren näkökulmasta. Jos hän työttömyyden jälkeen saa työsuhteen, siis saa jalan oven väliin ja pääsee näyttämään omat kykynsä, niin ajatelkaa sitä tunnetta, sitä iloa, että on saatu työpaikka.

Olen huomannut, että myös SDP tukee tätä irtisanomisen helpottamista. Minulla on tässä Yrittäjien uutiset, jossa SDP:n edustaja, varapuheenjohtaja Skinnari sanoo, että hän olisi myös helpottamassa työntekijän irtisanomista pienissä yrityksissä. [Timo Harakka: Entä isot yritykset?] Minä haluaisin tarjota yhteistyön kättä oppositiolle, koko oppositiolle: [Timo Harakka: Lukekaa sitaatti kokonaan!] rakennetaan yhdessä sellainen malli, joka oikeasti tuottaa tulosta ja joka on yrityksille hyvä ja joka myös luo työpaikkoja, niin kuin hallituksen tavoite on ollut. Ja hyvin tehokkaasti se on siihen myös pystynyt.

Arvoisa rouva puhemies! Vuosi sitten, edustaja Rinne, kutsuitte hallituksen puoliväliriiheä tussahdukseksi. Teidän mielestänne oli täysin selvää, että hallitus ei tule tavoittamaan taloustavoitteitaan, kääntämään taloutta kasvuun ja työllisyyttä kasvuun. [Jukka Gustafsson: Kyllä epäuskoa oli hallituksenkin riveissä!] Nyt näin on käynyt, ja kuinka ollakaan, tänään vietetään kansainvälistä nalkutuksen päättymisen päivää. Idea on se, että kun poistetaan ne epäkohdat, joista nalkutus kumpuaa, niin silloin voidaan muuttaa keskustelun sävyä, ja toivon, että teidänkin keskustelunne sävy muuttuu siinä tulevassa vappupuheessa. Jäämme odottamaan sitä.

Mutta vielä tästä SDP:n eriarvoisuusohjelmasta: Te rahoittaisitte sen veroraipalla. Teidän ajatuksenne on korottaa veroja, ansio- ja pääomatuloveroa, poistaa yrittäjävähennys. EU-komission mukaan itsenäisen ammatinharjoittajan köyhyysriski on Suomessa 7‑kertainen työntekijään verrattuna. 2 000 euroa on iso tulo pienyrittäjälle, ja te aiotte mennä nyt sinne raippaamaan veroa lisää. Pk-yritykset ovat juuri niitä, jotka nyt työllistävät ja luovat työpaikkoja tässä kehityksessä, [Vasemmalta: Kuuntelisitte!] ja niitä tarvitaan, lisää työpaikkoja. Älkää rangaisko niitä ihmisiä.

Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä, että oppositiokin myöntää faktaksi sen, että hallitus pääsee työllisyystavoitteeseen — vähintään yli 100 000, jopa se 110 000 saavutetaan.

Jos ajatellaan sitten tätä esitystä alle 30‑vuotiaista vähintään kolme kuukautta työttömänä olleista, että heidän kanssaan voidaan tehdä määräaikainen työsopimus ilman erityistä syytä, niin tässähän on tosiaan otettava kantaa oikeuteen kohdella eri-ikäisiä työntekijöitä eri tavoin. Selvitys siitä on tehtävä huolella, niin kuin oppositio usein vaatii, että selvitykset on tehtävä huolella, joten tehdään huolella ottaen esimerkiksi EU-direktiivit, perustuslakisääntely huomioon.

Tämä ikäryhmä, 25—34‑vuotiaat, on ainoa ikäryhmä, jolla ei tällä hetkellä työllisyys nouse — ainoa ikäryhmä. Kyllähän tähän pitää pystyä puuttumaan. Jopa naisten työllisyysprosentti on nyt alempi tällä hetkellä kuin vuonna 2008. Kysynkin ministeriltä: olisiko kohtuullista, että tuollaisen määräaikaisen sopimuksen tekevällä yrityksellä olisi jonkinlainen koulutusvelvoite, ja voisiko ministeriö selvittää tätä, että tällainen velvoite otettaisiin tällaisissa tapauksissa käyttöön?

Arvoisa puhemies! Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan ja kilpailukyvyn tärkein arvo, luottamus erityisesti siihen, että ihmiset ovat yhdenvertaisia, kaikki työntekijät ovat yhtä arvokkaita. No, mitä hallitus on tehnyt? Kautensa aikana se on aina iskenyt heikoimmassa asemassa oleviin. Lomarahaleik-kaukset veivät pienipalkkaisten naisten lomarahat. [Kalle Jokinen: Ammattijärjestöt teki sen!] Koeajan pidentäminen iskee työmarkkinoille tuleviin nuoriin erityisesti. Työttömyysturvan leikkaukset, tämä niin sanottu aktiiviraippamalli, iskee kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Kun moni ajatteli, että jokohan tämä riittäisi — kun puhuttiin, että ei lisätä enää eriarvoisuutta — niin vielä mitä, hallitus lisää perusteettomia pätkätöitä ja nimenomaan nuorille, heille, jotka ovat jo ennestään kaikkein epävarmimmassa asemassa työmarkkinoilla. Lisäksi tämä irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä iskee sekin usein juuri niihin aloihin, missä on nuoria ja naisia. Arvoisa hallitus, minkä takia te aina iskette kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten työehtoihin ja turvaan?

Arvoisa rouva puhemies! Tässä salissa on aika suuri yhteisymmärrys siitä, että pienten yritysten kykyä työllistää pitää helpottaa, mutta nyt hallitus lähtee helpottamaan tätä heikentämällä irtisanomissuojaa kaikissa alle 20 työntekijän yrityksissä. Valtiovarainministeri Orpo, te sanotte, että irtisanomissuojaa heikennetään nimenomaan pienissä yrityksissä, mutta 20 työntekijän yritys Suomessa on itse asiassa tosi iso. 94 prosenttia kaikista suomalaisyrityksistä työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää, ja niitä yrityksiä, jotka työllistävät enemmän kuin 20 työntekijää, on ihan pari prosenttia kaikista yrityksistä. Miksi siis ei lähdetä liikkeelle siitä, että aidosti helpotettaisiin niiden yksinyrittäjien kykyä työllistää, ottaa uusi työntekijä firmaan, tai niiden, joilla olisi kaksi tai kolme työntekijää? Niitäkin yrityksiä Suomessa nimittäin olisi 200 000, [Puhemies koputtaa] eli mistä tulee tämä raja 20?

Arvoisa rouva puhemies! Ei ole helppoa olla oppositiossa tällaisena aikana. Kaikki opposition väitteet siitä, että hallitus ei pysty saavuttamaan keskeisiä talouspoliittisia tavoitteitaan, ovat osoittautuneet virheellisiksi.

No, nyt täällä sitten puhutaan näistä työmarkkinamuutoksista. Hei, siellä vasemmalla, ettekö usko, että yksinyrittäjä tai pienyrittäjä uskaltaa paremmin ottaa uuden työntekijän, kun sitä työllistämiskynnystä hallituksen esittämällä tavalla alennetaan? Oli mieluisaa huomata, että edustaja Järvinen tuntui uskovan tähän keinoon. Hänen mielestään vain tämä raja on väärä. Ettekö ajattele siellä vasemmalla, että työttömälle nuorelle on parempi se, että on määräaikainen työsuhde kuin että ei ole työsuhdetta ollenkaan? Tästähän tässä on kyse.

Edustaja Andersson, olette tarjonnut omia lääkkeitänne: verojen kiristämistä, lisää holhousta yrittäjille ja niin edelleen. Sanon teille: Suomen tie ei ole Venezuelan tie.

Arvoisa puhemies! Kyllä huomasi, että ei ole hallituksessakaan kovin helppoa, kun pitää tuollaisiin argumentteihin, kuten oli edustaja Zyskowiczilla, sortua — täysin epäasiallista.

On helppo olla oppositiopuolueen edustaja kyllä, koska ne kolme keskeisintä ongelmaa, mitä me olemme nostaneet esille hallituksen talouspolitiikasta, pysyvät edelleen.

Ensimmäinen on epäoikeudenmukainen tulonjako. On aivan päivänselvä fakta, että ne, jotka ovat kärsineet kaikista eniten tämän hallituksen tekemistä talouspoliittisista päätöksistä, ovat pienituloisimmat, työelämän ulkopuolella olevat suomalaiset, kun hyvätuloiset ovat pärjänneet kaikista parhaiten.

Toinen keskeinen ongelma on osaamispääoman rapauttaminen. Sitä ei korjata niillä pienillä lisämäärärahoilla, mitä hallitus nyt on esittänyt, ja ne kielteiset seuraukset tästä tullaan näkemään vasta ajan päästä.

Kolmas keskeinen ongelma on se, että kaikki isot, hyvinvointia tukevat tulevaisuusuudistukset on jätetty tekemättä, hyvinä esimerkkeinä sosiaaliturvan uudistaminen, perhevapaat ja yritystuet.

Puhemies Paula Risikko

Edustaja Hoskonen, sen jälkeen ministeri Lindström, lyhyt vastaus.

Arvoisa rouva puhemies! On aika mielenkiintoista ollut kuunnella opposition mielipiteitä siitä, kun työllisyys paranee ja kaikkialla mennään taloudessa eteenpäin. Pankaa, arvoisat opposition edustajat, merkille se, että talouskasvua tapahtuu tällä hetkellä kaikkialla Suomenmaassa, kaikkialla, joka puolella, jopa Kainuussa on työvoimapula. Eikö tämä ole teidän mielestänne hieno asia?

Ainakin demarien kannattaa muistaa se, että teidän vaaliohjelmassanne oli 3 miljardin euron leikkaukset. Oletteko te unohtaneet sen virtuaalirahojen sekaan, vai missä ne ovat? Kun teillä oli 3 miljardin leikkaukset, niin nyt sitten te esititte oman budjettivaihtoehtonne katteeksi sekä Sitran että Suomen Pankin rahoja ja sitten oli vielä 3 miljardin leikkaukset pohjalla. Kyllä se on vain tänä päivänä niin, hyvät ystävät, että valtion menoja ei muuten virtuaalituloilla makseta, se on vain näin. Ainoa keino tässä asiassa eteenpäin on se, että meillä on töitä ja ne nuoret, jotka saavat työpaikan ja saavat sen arvokkaan ensimmäisen työtodistuksen käteen, seuraavaa työpaikkaa hakiessaan ovat [Puhemies koputtaa] paljon paremmassa asemassa.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Lindström, minuutti.

Arvoisa rouva puhemies! Otan kantaa tähän edustaja Lohen aloittamaan puheenvuoroon tästä irtisanomissuojasta ja siitä, että hän lainasi edustaja Skinnarin esille nostamaa teemaa — eli tämä on esittänyt myös tähän irtisanomissuojaan puuttumista — mihin edustaja Harakka sitten totesi, että ”käyttäkää tämä koko lainaus”. Minä tartun tähän nyt sitten kiinni.

Kun tässä on puhuttu yksilöperusteisesta irtisanomissuojasta ja sen selvittämisestä, niin en tiedä, kuinka moni teistä on lukenut tämän työllisyyspaketin. 3.3-kohdassa puhutaan yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittämisestä, ja siinä viimeinen lause: ”Selvitystyössä arvioidaan myös työsopimuksen irtisanomista koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita”, kollektiivista irtisanomista. Silloin nämä ovat tasapainossa. Jos nämä tehdään, niin kelpaako tämä sosiaalidemokraateille?

Arvoisa puhemies! Kyllähän hallituksella selkeästi on rahaa, kun riittää satoja miljoonia euroja tuulivoimatukiin. Perussuomalaiset olisivat priorisoineet tämän paremmin.

Päiväkodin opettajista on huutava pula. Sadoista päiväkodin opettajista on huutava pula. Heikot työolot ja palkka eivät houkuttele. Perussuomalaiset vaativat, että lastentarhanopettajien palkkoja nostettaisiin 500 eurolla.

Mutta nyt täytyy kiittää hallitusta siitä, että varhaiskasvatuksen tasa-arvon tukemiseen kohdennetaan 10 miljoonaa euroa. Tällä voidaan pienentää ryhmäkokoja.

Mutta kysyisin tätä: nyt kun ollaan tiukentamassa, siis tässä tilanteessa, missä muutenkin on pulaa, näitä päiväkodin opettajien kelpoisuusvaatimuksia, niin mitä te vastaatte niille sosionomeille, jotka ovat huolissaan omasta ammatillisesta tulevaisuudestaan?

Arvoisa puhemies! Jatkan oikeastaan edustaja Skinnarin lainaamista. Hän nimittäin toteaa näin sanasta sanaan: ”Suomessa syntyy talouden kasvusta huolimatta muihin maihin verrattuna liian vähän työpaikkoja erityisesti pieniin mikroyrityksiin. Usein syynä on se, että yksinyrittäjä ei uskalla ottaa riskiä työntekijän palkkaamiseksi, vaikka tarvetta olisi”. Näin Skinnari sanoo. [Ben Zyskowicz: Kylläpä on ymmärtämätön!] Skinnari on samoilla linjoilla Suomen Yrittäjien kanssa, että pienten yritysten irtisanomissuojaa on helpotettava ja niin edelleen. [Timo Harakka: Miten ne isommat?]

Minusta tässä kannattaa nytten tarttua tähän ja rakentaa semmoinen malli, yhteinen malli, joka oikeasti on tehokas tässä. Pyydänkin, että oppositio ottaisi tämän tosissaan. Jos te olette taas toista mieltä kuin edustaja Skinnari, niin kannattaa kyllä käydä sisäinen keskustelu.

Mutta tärkeintä on se, että muistetaan tämä talouden iso kuva. Hallituksen toimintalinja ja hallituksen talouslinja toimivat, työllisyys paranee, velkaantuminen vähenee koko ajan. Opposition vaihtoehto on teoreettinen vaihtoehto, jota ei kannata lähteä tässä tilanteessa nyt koettamaan, kun tämä linja toimii niin hyvin.

Arvoisa puhemies! Työoikeuden professori Koskinen on todennut, että vaikka hän kuinka tarkkaan miettisi, niin hän ei löydä perustetta, jolla tämä irtisanomisen helpottaminen ei olisi syrjivä eri työntekijöitä kohtaan. Se on aivan täysin selvää, että tämä teidän esityksenne tulee olemaan suurissa vaikeuksissa.

Ja kun tässä puhutaan palkkaamisen kynnyksestä ensimmäisen työntekijän osalta, niin juuri sen takia me olemme esittäneet verovähennysmallin, jolla se riski jaetaan kaikkien meidän kesken eikä siirretä vain sille yksittäiselle työntekijälle.

Arvoisa puhemies! Sitten tämä nuorten perusteettomien pätkätöiden lisääminen: Se tulee todella rajulla tavalla muuttamaan työmarkkinoiden rakennetta ja vaikuttamaan kaikkien nuorten työmarkkina-asemaan. Viime vuoden aikana oli yli 80 000 alle 30-vuotiasta yli kolme kuukautta työttömänä. Siitä tulee pääsääntö: nuorille jatkossa tarjolla vain määräaikainen sopimus.

Arvoisa ministeri Orpo, miksi te nimenomaan haluatte [Puhemies: Aika!] syrjiä nuoria perusteettomilla pätkätöillä? Miksi vain heille [Puhemies koputtaa] perusteettomia pätkätöitä? [Ben Zyskowicz: Miksi vain heitä haluatte auttaa?]

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu myös koulutuksesta, ja RKP on pitkään peräänkuuluttanut myös sitä, että hallitus korjaisi niitä ikäviä päätöksiä, jotka on tämän hallituksen aikana tehty liittyen juuri koulutukseen ja varsinkin yliopisto- ja korkeakoulutukseen. No, nyt näin ei tapahdu. Tässä kehyspäätöksessänne teillä on paljon sellaisia pienempiä korjausliikkeitä, ne ovat kaikki tervetulleita, mutta kysyisin varhaiskasvatuksesta. Vaikka tässä Saaren raportissa, jonka te itse tilasitte, tuodaan hyvin selkeästi esille se, että olisi hyvä antaa jokaiselle 5-vuotiaalle suomalaiselle maksuton varhaiskasvatus, teette kuitenkin nyt niin, että vain kokeilujen kautta menette eteenpäin. Miksi tätä ei voitu viedä tässä vaiheessa läpi? Luulen, että siitä syntyisi suuri yhteisymmärrys myös tässä salissa.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Ministeri Grahn-Laasonen, minuutti.

Varför kunde man inte gå vidare med att erbjuda alla femåringar avgiftsfri småbarnspedagogik?

Arvoisa puhemies! Vastaan varhaiskasvatukseen erittäin mielelläni. Hallitus nimittäin on käynnistänyt 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun, ja kehysriihessä tehdyn päätöksen mukaisesti sitä voidaan jatkaa ensi vuonna ja vielä laajentaa. Jo tällä hetkellä ja ensi syksystä alkaen jo joka viides 5-vuotias pääsee mukaan ja tulevaisuudessa enemmänkin. Eli menemme kohti maksutonta varhaiskasvatusta ja esiopetusta 5-vuotiaille.

Samoin varhaiskasvatus kehittyy sisällöllisesti vahvasti. Uusi varhaiskasvatuslaki on täällä eduskunnassa nyt käsiteltävänä, se on annettu hallituksen esityksenä. Se vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua, lapsen edun ensisijaisuutta kaikessa varhaiskasvatukseen liittyvässä päätöksenteossa. Se tuo varhaiskasvatukseen entistäkin enemmän opettajia ja vahvemman koulutustason pitkällä siirtymäajalla, ja se turvaa moniammatillisen yhteistyön, jossa on tulevaisuudessa vahva sijansa varhaiskasvatuksen opettajille, varhaiskasvatuksen sosionomeille ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajille sekä sitten tietenkin päiväkodin johtajille ja eritysopettajille.

Arvoisa rouva puhemies! Kieltämättä tätä keskustelua on kiintoisa seurata siinä mielessä, että määräaikaiset työsuhteethan ovat ihan arkipäivää alle 30-vuotiailla, [Vasemmalta: Se on just se ongelma!] ja se on todella hieno asia, että he saavat töitä. [Suna Kymäläinen: Meillä on vähän erilainen käsitys!] — Meillä on erilainen käsitys. — Mutta tärkeintä tässä on, että he saavat töitä ja saavat sitä työkokemusta, saavat CV:hen niitä ansioita.

Tässä kehysriihessä on monta hyvää päätöstä. Olen iloinen esimerkiksi siitä, että työttömyystuella opiskelu tehdään mahdolliseksi, ja toisen asteen maksuttomuus sai hyvän lisän siitä, että oppimateriaalilisä maksetaan nyt heille, joiden vanhempien tulot ovat pienet, [Ben Zyskowicz: Kelpaako oppositiolle? — Suna Kymäläisen välihuuto] eli tämä lisä kohdentuu nyt juuri oikeaan paikkaan. On erinomaista, että lisätään yritysten tarpeista lähtevää osaavan työvoiman saatavuutta tukevaa koulutusta, [Puhemies koputtaa] koska juuri osaaminen on meillä seuraava kasvun este, ja sitä meidän täytyy olla ilman muuta taklaamassa.

Arvoisa puhemies! Määräaikaisuuksia siis voi solmia nytkin, mutta niille pitää olla peruste. Iso osa työsuhteista on nytkin määräaikaisia, mutta niille on oltava muukin peruste kuin työntekijän ikä. Nyt nuori, joka olisi saamassa joka tapauksessa työpaikan, voi saada pysyvän työpaikan sijaan määräaikaisen työpaikan. Tästä voi tulla uusi normi. Eli tämä voi muuttaa toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet määräaikaisiksi nuorten kohdalla ihan norminomaisesti. PAMin kyselyn mukaan alle 30-vuotiaista vakituisessa työsuhteessa olevista lapsia on 16 prosentilla, kun taas määräaikaisessa työsuhteessa olevilla lapsia on vain 9 prosentilla. Tämä osoittaa selvästi, että määräaikaisessa työsuhteessa olevat eivät uskalla hankkia lapsia. Eli jos olette syntyvyydestä huolissaan, niin perukaa tämä esitys.

Arvoisa puhemies! Talouden suuri kuva ja kehykset uhkaavat mennä rikki hallituksen sotebisnes-uudistuksen myötä, tai sitten rikki menevät terveyspalvelut. Hallitus suunnittelee järjestelmää, joka nostaa kustannuksia miljardilla. Nämä kehykset eivät toteudu, jos tämä sote-uudistus toteutuu.

Arvoisa rouva puhemies! Tästä salista, jos mistä, pitää lähteä nuorille ihmisille viesti, että tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. [Pia Viitanen: Niin pitäisi!] Jokaiselle työikäiselle ja työkykyiselle nuorelle tässä maassa löytyy paikka ja tehtävä, kun kouluttautuu ja hakeutuu työhön.

Minä haluan nyt oikaista tämän sumutuksen ja pelottelun, joita oppositio tähän alle kolmekymppisten työllistämisajatukseen on tuonut. Sehän ei koske kaikkia alle kolmekymppisiä nuoria, vaan niitä, joiden työttömyys on pitkittymässä, joilla on yhtäjaksoinen yli kolmen kuukauden työttömyysjakso. Heidän kanssaan työantaja voi sopia määräaikaisen sopimuksen, tarjota paikan, tarjota polun työhön, tarjota ehkä polun myös vakituiseen työllistymiseen. Tämä ei ole, kuulkaa nuoret, mikään huono asia, vaikka oppositio niin väittää. Tämä on teille mahdollisuus avata polku tulevaisuuteen, työllistyä ja hakea paikka yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu nyt enemmän menneisyydestä kuin tulevaisuudesta, vaikka keskustelun aiheena pitäisi olla julkisen talouden suunnitelma vuosille 19—22, siis pitkälle ensi vuosikymmenelle.

Valtiovarainministeri Orpo jo totesikin, että kasvu hidastuu kahden vuoden päästä ja voi aivan hyvin tietenkin myöskin lakata kokonaan. Se on epävarmaa, mutta varmaa on se, että se perusuran mukainen talouskasvu ja sen tuottama 73 prosenttia työllisyysasteesta ei tule riittämään vaan ensi vaalikaudella pitää päästä vähintään 75 prosenttiin, jos halutaan ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Se vaatii uudistuksia. [Ben Zyskowicz: Kertokaa, minkälaisia!] Oletteko samaa mieltä, valtiovarainministeri Orpo? Jotta kasvu saadaan kestävälle pohjalle, viisi isoa uudistusta: Oppivelvollisuuden pidentäminen, jotta yksikään nuori ei syrjäydy. Toiseksi, jokaiselle lapselle päivähoito-oikeus ja varhaiskasvatuksen asteittainen maksuttomuus. Perhevapaauudistus, sosiaaliturvauudistus, verouudistus. [Suna Kymäläinen: Tarvitaan mittavia ratkaisuja!] Hintalappu näille uudistuksille on kuitenkin alle puoli prosenttia bruttokansantuotteesta, joten, [Puhemies koputtaa] valtionvarainministeri Orpo, emmehän pihistä lastemme tulevaisuudesta?

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan monesti nuorista ja sitten työnantajista, kun puhutaan juuri tästä määräaikaisuuden suhteesta nyt sitten jatkossa työmarkkinoilla, auttaako se työllistymään vai ei, niin kerron tässä nyt hieman tarinaa omasta taustastani. Meillä kotona on perheyritys, yli 50 vuotta toiminut metsäkoneyritys. Vakava työvoimapula on Kainuussa ollut jo pitkään. Nyt kun kasvu on käynnissä yrityksissä ja monilla toimialoilla, on todella vaikea saada työvoimaa. Mutta myös tilanne on se, että kun yrittäjä miettii palkkaamista ja aina ensimmäisenä mietitään, että palkka pitää turvata työntekijöille ensimmäisenä, itselle viimeisenä aina maksetaan palkka, niin haluaa turvata sen yrityksen toiminnan ja haluaa myös löytää osaavan työntekijän siihen. Jos on kovin kokematon työntekijä, ei ole mitään mahdollisuutta palkata pitkäaikaisesti, [Riitta Myller: Koeaika on meillä!] toistaiseksi voimassa olevaan työtehtävään. Siksi on tärkeätä yrittäjälle, että löydetään hyvä työntekijä ja myös työntekijä sitoutuu siihen yritykseen, mutta ensin pitää nähdä, syntyykö tästä työsuhteesta pitempi [Puhemies: Aika!] suhde vai ei.

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron edustaja Harakan puheenvuoron innoittamana, otitte erittäin tärkeitä tulevaisuusuudistuksia esille.

Ensinnäkin tämä varhaiskasvatuskysymys: Hallitus nyt vielä laajensi päätöksillään maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua 5 miljoonan panostuksella. Siinä mennään todella nyt oikeaa suuntaa kohti, maksutonta varhaiskasvatusta, ja maksuja on alennettu jo aikaisemmin.

Sosiaaliturvauudistus on aivan oleellinen, kuten aikaisemmin olen täällä todennut. Siitä tuntuu olevan hyvä, laaja kansalaiskeskustelu tällä hetkellä käynnissä. Erittäin hyvä asia. Se on aivan välttämätön mutta niin suuri, että tunnustan suosiolla, että se on seuraavan hallituksen, minkä värinen onkaan, keskeinen hanke.

Verouudistusta valmistellaan myöskin, tehdään verotuksen tiekarttaa, valmistellaan asiantuntijavoimin, ja se luo myöskin pohjaa, varmasti rehellistä sanoa tässäkin, siihen seuraavaan hallituskauteen.

Nämä ovat niin suuria asioita, mutta ne pitävät sisällään niin suuria mahdollisuuksia Suomen hyvinvoinnin turvaamiseen, että ne ovat niitä asioita, jotka meidän pitää tehdä.

Se neljäs, jonka mainitsitte, perhevapaat — ehkä se sitten joskus sieltä.

Arvoisa puhemies! Kun olen seurannut tätä keskustelua, haluan omalta osaltani myös sanoa tästä luottamuksesta tulevaisuuteen ja myös uudistuksista, että jos me katsomme, mitä tämän hallituksen aikana on tapahtunut talouden ja työllisyyden osalta, niin ne ovat kyllä suurinta takuuta suomalaisille, että tulevaisuuteen luotetaan.

30 vuoden ajan on tutkittu kuluttajien luottamusta erillisellä kuluttajaindeksillä, luottamusindeksillä, ja koskaan ei ole ollut niin vahva tämä luottamus tämän 30 vuoden aikana kuin tällä hetkellä, joten ihmiset luottavat omaan talouteensa, ihmiset luottavat tämän maan talouteen. Sen takia tämä keskustelu, mitä tässä on ollut, kuulostaa hieman omituiselta.

Mutta sitten totean myös näistä uudistuksista erittäin painokkaasti sen, että meidän pitää saada myös joitain uudistuksia valmiiksi, että maakunta- ja sote-uudistus pitää saada valmiiksi. En haluaisi, että kukaan on sellainen ministeri, joka samalla ratkoo maakunta- ja sote-uudistusta, kun vielä toisessa ministeriryhmässä tai täällä valiokunnissa ratkotaan sosiaaliturvauudistusta. Ne molemmat ovat niin laajoja, vaikeita uudistuksia, että koko kansakunnan kannalta on tärkeätä, että jotain aina saadaan valmiiksi.

Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että työ on aina parempi kuin työttömyys. Olen myös sitä mieltä, että määräaikainen työ on parempi kuin ei työtä ollenkaan. [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Mutta teidän esityksenne alle 30-vuotiaiden henkilöiden määräaikaisista työsuhteista ilman perusteita on ikäsyrjivä. Se syrjii ihmisten työsuhteita iän perusteella. Kolme kuukautta ei ole niin pitkä työttömyys, että se legitimoisi tämän tarkoituksen. Jos me ajattelemme vaikkapa Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, sen 21 artikla kieltää ikäsyrjinnän. EU-tuomioistuimen päätökset ovat olleet hyvin tiukkoja tämän asian suhteen. Uskon, että kun ministeri Lindström tässä hieman totesi puheenvuorossaan, että asiaa on vielä selvitettävä, niin hän on ehtinyt perehtyä näihin asioihin. Mutta toivoisin, että te perustelisitte sitä, miksi määräaikaisuus synnyttäisi jotenkin lisää työpaikkoja. Meillä on nollasopimukset, meillä on vuokratyö, meillä on koeaika, meillä on myös [Puhemies koputtaa] perustellusta syystä mahdollisuus solmia määräaikainen. Miksi nämä perusteettomat [Puhemies: Aika!] määräaikaiset toisivat lisää työtä?

Kunnioitettu puhemies! Edustaja Filatovin puhe oli hyvä, ja todellakin asia on niin, että tämä asia täytyy selvittää. Jos ajatellaan tätä talouden koko kuvaa, niin jos tätä keskustelua kuuntelee, ei todellakaan uskoisi, että me olemme valtavassa nousukaudessa. Valtiontalous on kääntynyt, kuntatalous on kohentunut huomattavasti. Monet yhtiöt maksavat isoja osinkoja. Mutta se, mikä minua huolettaa, on se, että ihmisten luottamus on niin hyvä, että he ovat velkaantuneet liikaa. Kotitalouksien velkaantumisaste on huomattavan kova tällä hetkellä. Tämän takia täytyisi asumista halpuuttaa jotenkin, ja meillä on tosiaan oma asumisen halpuutuksen ohjelma.

Toinen asia, mikä huolettaa, on sote-kustannukset, koska ne uhkaavat kasvaa huomattavasti. Piti tulla säästöjä, mutta näyttää tulevan kustannuksia. Itse asiassa voi olla, että koko se hyöty, mikä meidän työllisyysasteen nostosta sinne 75:een on, uhkaa mennä tähän sote-kustannusten lisämaksamiseen.

Rouva puhemies! Vaikka oppositio kilpailee täällä, kuka panee paremman vaalibudjetin, niin on kyllä hienoa, että hallitus on jatkanut sekä hallitusohjelman että sitten todellakin tämän julkisen talouden kehyksen tarkastelun myötä eikä ole lähtenyt siihen, kuka kilpailee siitä, miten eniten lisätään menoja. Pitää myös muistaa se, että tämän kehyskauden aikana arvioidaan, että valtionvelka nousee aina 114 miljardiin euroon. Ne ovat juuri niitä asioita, elikkä kun sanomme, että on lasten ja lastenlasten taskuissa kädet ja syömme heidän pöydästään, tämä on oikea linjaus. Tämän ajan sukupolven täytyy kantaa oma vastuunsa.

Arvoisa puhemies! Sitä en jaksa ymmärtää, kun sosiaalidemokraatit sanovat, että oppivelvollisuuden pidentäminen toisi jonkun ratkaisun. Nuoret kehittyvät nopeammin tänä päivänä, [Suna Kymäläinen: Koulutustalon nostosta on kysymys!] ja se, että säilöttäisiin ylimääräinen luokka vielä sitten olemaan, ei vie eteenpäin. Sitä vastoin, arvoisa opetusministeri, työllisyyskoulutukseen tarvitaan rahaa. Esimerkiksi Savon ammattiopistossa on huutava pula rahasta, [Puhemies koputtaa] jolla nuoret pääsevät työllisyyskoulutuksen pariin.

Arvoisa puhemies! Aiemmin ministeri Orpo jo tylysti ja asiantuntemattomasti otti kantaa oppivelvollisuusiän nostoon toteamalla, ettei se tuo yhtään uutta työpaikkaa, ja nyt täällä pannaan vielä paremmaksi. Professori Uusitalon johtaman talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan — julkaistiin tammikuussa — koko ikäluokan tulisi suorittaa toinen aste. Tämän neuvoston mukaan iän nosto 18 vuoteen nostaisi merkittävästi toisen asteen tutkinnon suorittavien osuutta ja tämä tuottaisi merkittävää hyötyä nuorten työllistymiselle ja tuloille. Se olisi hyvin kohdentuva ja kustannustehokas tapa parantaa koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten markkina-asemaa. Vielä arviointineuvosto arvioi oppivelvollisuusiän noston tuottavan pitkällä aikavälillä noin 140 miljoonan euron fiskaalisen hyödyn. Uudistus olisi vähintään kustannusneutraali, vaikka siihen sisältyisi myös [Puhemies koputtaa] mittavia panostuksia opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen. [Puhemies: Aika!] Perehtykää, hyvät ystävät, asioihin ennen kuin otatte jyrkkää, väärää kantaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tahtotila siitä, että jokainen suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon, on selvä. Sen lisäksi olemme nostaneet Suomen koulutustasotavoitetta siten, että joka toinen eli vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Koulutus- ja osaamistason nostaminen on meidän tärkeä yhteinen päämäärämme. Sen sijaan siitä, auttaisiko mekaaninen oppivelvollisuuden pidentäminen vuodella tähän isoon ongelmaan, en ole vakuuttunut eivätkä kyllä ole lähellekään kaikki tutkijatkaan.

Muun muassa tänään on keskusteltu viimeksi siitä, miten esimerkiksi oppimistuloksissa ne ongelmat juontavat juurensa jo sieltä peruskoulun alaluokilta. Tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että varhaiskasvatuksen vahvistaminen vahvistaisi koulutuksellista tasa-arvoa ja ehkäisisi myöskin syrjäytymistä pitkällä tähtäimellä, ja siitä syystä meidän tulee panostaa ennen kaikkea ennalta ehkäiseviin toimiin ja vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa vahvistamalla varhaiskasvatusta ja peruskoulua.

Arvoisa puhemies! Opetusministeri kertoi, että tavoitteita sille, että olisimme koulutetumpi kansa, on nostettu. Se on hyvä juttu, mutta nämä tavoitteet eivät kyllä toteudu ilman, että resursseja nostetaan.

Opetusministeri myös totesi, että nimenomaan varhaiskasvatuksella on äärimmäisen tärkeä osuus siihen, miten lasten ja nuorten koko elämänikäinen opinpolku jatkuu, ja se on aivan totta, mutta valitettavasti tämä hallitus on leikannut subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. [Ben Zyskowicz: Alentamalla maksuja, 10 miljoonaa!] On hienoa, että nyt on laitettu eriarvoisuusrahaa alueille, mitkä ovat erittäin haasteellisia. Mutta ihan jokainen lapsi ansaitsisi pienet ryhmäkoot, ansaitsisi kokopäiväisen päivähoitopaikan silloin, kun siihen on tarvetta, ja nämä leikkaukset hallitus on tehnyt. Tämä mahdollisuus 5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen on hyvä, mutta valitettavasti kovin harva kunta pystyy osallistumaan siihen, koska se maksaa kunnalle niin paljon.

Me tarvitsemme nyt satsauksia koulutukseen, käytännössä siis rahaa niitten hurjien leikkauksien jälkeen, jotka ovat olleet kyllä tämän vuosikymmenen häpeätahra.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että yksikään nuori ei putoa kelkasta, ja hallitus on tehnyt kehysriihessä paljon nuorten asioita parantavia päätöksiä. Yksi ehkäisemiskeino on työmahdollisuuksien parantaminen, joka on tosi tärkeä asia, ja toinen on opintojen mahdollistaminen. Opintomateriaalituki mahdollistaa vähävaraisemmillekin lukio-opiskelun, samoin opinto-ohjauksen tuki auttaa nuoria, mielenterveysohjelman käynnistäminen ja YTHS:n laajentaminen myös ammattikorkeakouluihin. Lapsissamme ja nuorissamme on tulevaisuus, ja heidän roolinsa merkitys näkyi myönteisellä tavalla myös kehysriihen päätöksissä.

Arvoisa puhemies! Se oli erinomainen puheenvuoro ja summasi hyvin sitä, että kehysriihessä nimenomaan tehtiin koulutuksellista tasa-arvoa vahvistavia päätöksiä.

Oppimateriaalilisä opintotukeen auttaa niitä nuoria, joilla on vaikeuksia selvitä oppimateriaalikustannuksista, ja heidän perheitään, eli se kohdentuu oikein juuri sinne, missä tuen tarve on suuri.

Samoin täällä ovat nousseet esiin ryhmäkoot varhaiskasvatuksessa, ja siihen liittyen säästöpäätöksiä hallitus ei valitettavasti pysty perumaan, koska talouden isosta kuvasta on pidetty kiinni. Mutta sielläkin kohdennamme tasa-arvorahoitusta, pienennämme ryhmäkokoja juuri niillä alueilla, missä tarve on kaikkein suurin, missä apua tarvitaan eniten.

Eli vaikuttavaa politiikkaa koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi tässä maassa, ja mikään muu ei meidän päämäärämme voi ollakaan.

Arvoisa puhemies! Minusta edustajan äskeisessä puheenvuorossa tuli hienolla tavalla esiin se kokonaisuuksien hahmottaminen, joka liittyy täällä useassa puheenvuorossa esiin nousseeseen nuorten yhteiskunnalliseen asemaan. On oikein korostaa koulutusta ja pääsyä opintielle aina varhaisista vuosista lähtien. Mutta sitten, kun puhutaan nuorista ja nuorista aikuisista, me olemme tekemisissä myös sellaisen Suomen osan kanssa, jonka suhteen mielenterveyteen liittyvät kysymykset ovat erittäin huolestuttavia. Ja mitä tulee mielenter- veysohjelmaan, suhtaudun siihen hyvin kunnianhimoisesti, myöskin uudistuksena sote-uudistuksen kyljessä. Siinä on iso ja kasvava palvelujen tarve, ja nuorten osalta olen aivan vakuuttunut siitä, että hallituksen päätös laajentaa opiskeluterveydenhuollon oikeutus ja järjestelmä, jossa on nimenomaan erinomaisia onnistumisia mielenterveyden ennaltaehkäisyyn ja sen hoitoon, myös ammattikorkeakouluopiskelijoille tulee olemaan tuloksellista tulevaisuuspolitiikkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Olisin halunnut edustaja Lohen ollessa paikalla sanoa, että SDP ei asetu niitä ongelmia vastaan, mitä yrittäjillä on. Me olemme itse esittäneet sitä, että kun palkkaa ensimmäisen työntekijän, niin verovähennysoikeus olisi 20 000 euroa, samoin alvin alarajan nostamista 30 000 euroon.

Mikä tässä on ongelmana, on se, että nyt samaa asiaa taklataan monelta eri kantilta. Koeaikaa on jo pidennetty tällä vaalikaudella, takaisinottovelvoitetta heikennetty, nollatuntisopimukseen ei saatu kummoisia parannuksia kansalaisaloitteen myötäkään. Sitten aktiivimalli on nyt osoittanut sen, että ihmiset eivät ole tässä maassa yhdenvertaisessa asemassa, eli palveluitten määrä vaihtelee paikkakunnittain, ja eri puolilla Suomea on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada lyhytkestoista työtä. Ja nyt on sitten putkessa jo aktiivimalli kakkonen, mitä se sitten tuo tullessaan. Eli kyllä tässä melkoisella voimalla romutetaan työntekijöiden suojaksi tehtyä lainsäädäntöä.

Arvoisa puhemies! Tämä on tämän vaalikauden viimeinen kehys ja jatkumoa oikeastaan edellisille. Tämän kehyksen ansiosta Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä on parannettu, suomalaisten luottamus on lisääntynyt. Kaikki tämä on mahdollistanut sen, että tämä seuraavakin kehys voi toteuttaa tätä hallitusohjelmaa.

Kukaan tämän vajaan kolmen tunnin aikana ei ole esittänyt menokehykseen lisäystä. On esitetty erilaisia toiveita, mutta niiden toiveiden sijoittaminen tähän kehykseen edellyttää, että jotain pitää pudottaa pois. [Perussuomalaisten ryhmästä: Yritystuet! — Pia Viitanen: Meillä on ihan omat vaihtoehdot!] Ja mielenkiinnolla, nyt kun puhutaan isosta asiasta... Tämä kehys on iso asia. Lisäbudjetilla, budjetilla ja budjetin tarkennuksella voidaan näitä erinomaisen tärkeitä, hiukan pienempiä asioita hoitaa, mutta itse tätä koko kehystä kukaan ei ole pystynyt millään tavalla keikuttamaan. Toivonkin, että tämän kehyksen jatkokäsittelyssä [Puhemies koputtaa] me pystyisimme tähän suureen kuvaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Filatov piti äsken hyvän puheenvuoron tästä hallituksen ikäsyrjintälinjasta, ja se on toki aivan hirveä linja.

Te ette olisi ikinä uskaltaneet ehdottaa tällaista esimerkiksi yli 55-vuotiaille, ette missään nimessä olisi uskaltaneet — jos tämä kerran on niin hyvä toimi. Nuorista on tullut helppo kohde tälle hallitukselle, valitettavasti. Siitä osoituksena on esimerkiksi myös nuorten tai lasten koulutus, varhaiskasvatus ja kaikki muu.

Ja voisi ehkä tuoda — no, tulevissa puheenvuoroissani — tätä hallituksen isoa linjaa. Olette olleet todella onnekkaita, että maailmantalous on kantanut Suomea tässä. Teidän isot toimenne ovat törmänneet seinään: perhevapaauudistus, yritystukileikkaukset. Te olette olleet hyvin onnekkaita.