Suullinen kysymys eläkeläisten asumistuen leikkaamisesta (Anneli Kiljunen sd) | Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Satu Hassi vihr) | Suullinen  kysymys  Suomen  itsenäisyyspäivän  vastaanotosta ulkomaanedustustoissa (Stefan Wallin r) | Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden palautussopimuksista Irakin kanssa (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys sote-uudistuksesta (Hannakaisa Heikkinen kesk) | Suullinen kysymys EU:n Venäjä-pakotteiden vähentämisestä (Kaj Turunen ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Tänään tuhannet ihmiset eri puolilta Suomea kokoontuivat mielenosoitukseen Helsinkiin. Mielenosoituksessa vastustettiin eläkkeensaajien asumistuen leikkauksia. Näillä ihmisillä on aito hätä omasta tulevaisuudestaan. Asumisen leikkauksista kärsivät etenkin ikääntyvät naiset, jotka ovat olleet jo työelämässä pienituloisia, hoitaneet lapset eivätkä siten pystyneet kerryttämään eläkettä eivätkä riittävää toimeentuloa itselleen. Tästä syystä asumistuella on erittäin suuri merkitys pienituloisten ihmisten elämässä ja arjessa. Arvoisa ministeri Mäntylä, tehän lupasitte, että korjaatte asumistukileikkauksen vääryyden, joka kohdistuu pienituloisiin eläkkeensaajiin. Nyt on käynyt ilmi, että ette korjaakaan. Miten te perustelette ihmisille, että olette valinneet kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset säästöjenne maksajiksi?

Arvoisa puhemies! Tämä toimenpide on yksi hallituksen ohjelman toimenpiteistä, ja tiedetään, että se ei varmasti ole meille kenellekään helppo. Olemme kuitenkin nyt siinä tilanteessa, että meidän on välttämättä pystyttävä meidän järjestelmiä selkeyttämään ja järjestelmiä on pystyttävä myöskin yhdenmukaistamaan. Eläkkeensaajien asumistuen kohdalla teimme tarkat vaikutusarvioinnit siitä, millä tavalla tämä kohdistuu eri eläkeläisiin, ja sen pohjalta teimme sitten hallituksessa linjauksen, että näitä vaikutuksia sitten lievennämme ja rakennamme siihen niin sanotun suojaosuuden ja myöskin siirtymäajan.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Valitettava tosiasia on se, että eläkkeensaajien asumistuen lakkauttaminen ei kuitenkaan ole ainoa säästökohde. Tämän lisäksi hallitus korottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja yli 20 prosentilla, leikkaa lääkekorvauksia, leikkaa matkakorvauksia ja alentaa eläkkeensaajien ostovoimaa. Näistä leikkauksista kärsivät kaikki eläkkeensaajat. Ministeri Stubb, nyt kun te näin monella rintamalla heikennätte eläkeläisten toimeentuloa, oletteko te laskeneet näiden toimien yhteisvaikutuksia Suomen eläkkeensaajiin, jotka ovat tämän maan meille rakentaneet?

Arvoisa rouva puhemies! Sitä lukua minulla tietenkään tässä juuri nyt ei ole päässä, mutta  joka kerta, kun me rakennamme sekä budjettia että julkisen talouden suunnitelmaa tuonne vuoteen 2019 saakka, niin teemme toki matkan varrella vaikutusarvioita. Se on osa sitä työtä, mitä valtiovarainministeriössä jatkuvasti tehdään.

Nyt kun me teemme laajoja sopeutuksia esimerkiksi ensi vuodelle, me otamme 5 miljardia euroa lisää velkaa ja me sopeutamme noin 800 miljoonan euron edestä, niin silloin ne leikkaukset valitettavasti koskevat kaikkia tulonsaajia: eläkeläisiä, työttömiä, lapsiperheitä, opiskelijoita. Se on leikkausten valitettava totuus.

Arvoisa puhemies! Hallitus sanoo, että on arvioitu vaikutuksia, mutta valitettavasti heräsi kysymys, onko arvioitu kunnolla, onko tehty kunnollisia selvityksiä. Esimerkiksi jos ajatellaan tätä hallituksen esitystä eläkkeensaajien asumistuen sulauttamisesta yleiseen asumistukeen, niin herää kysymys, tukeeko se esimerkiksi tulevaisuudessa sillä tavalla omaishoitoa kuin tämä nykyinen eläkkeensaajan asumistuki, joka on yksilökohtainen toisin kuin yleinen asumistuki, joka on perhekohtainen. Ja oletteko ottaneet hallituksessa huomioon sen, että eläkkeensaajat ovat hyvin erilaisessa asemassa keskenään, että siellä on sellaisia eläkkeensaajia, jotka ovat hyvin nuorena jääneet esimerkiksi mielenterveyssyistä eläkkeelle, siellä on vammaisena syntyneitä, kehitysvammaisia, jotka ovat pienellä eläkkeellä, siellä on paljon työikäisiä eläkkeensaajia, mutta sitten myöskin ikääntyneitä? Tämän esityksen seurauksena eläkkeensaajien mahdollisuus asua (Puhemies: Aika!) yksin, pärjätä omassa kodissa heikkenee ja niin edelleen. Onko näitä kaikkia (Puhemies koputtaa) seurauksia vakavasti arvioitu?

Arvoisa puhemies! Tämän eläkkeensaajien asumistuen kohdalla täytyy muistaa, että siellä on myöskin eläkkeensaajia, joilla tämä asumistuki tulee nousemaan. (Touko Aalto: Marginaalinen määrä!) Ja myöskin olemme sitten toteuttamassa tämän toimeentulotuen Kela-siirron, joka myöskin luo tilanteen, että meillä on yhden luukun periaate vihdoin ja viimein Suomessa. (Eduskunnasta: Erinomaista!) Tästä on puhuttu pitkään ja tästä on puhuttu paljon, ja me olemme tekemässä sen, ja sen hyöty on nimenomaan se, että ihmisten ei tarvitse enää hakea luukulta toiselle niitä etuuksia, joihin he ovat oikeutettuja, vaan heillä on yksi paikka, jossa heitä voidaan ohjata myös siihen, että he saavat kaikki ne tuet ja etuudet. Tämä koskee vammaisia, mielenterveyspotilaita, eläkeläisiä, kaikkia näitä ryhmiä, joista me puhumme eläkeläisinä, eli se on aivan totta, että eläkkeensaajat eivät suinkaan kaikki ole iäkkäitä, vaan siellä on hyvin erilaisia ryhmiä.

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että asumistuen leikkaaminen, heikentäminen nimenomaan eläkeläisiltä on erittäin epäoikeudenmukaista ja on ansaitusti aiheuttanut paljon huomiota niin täällä eduskuntasalissa kuin tietysti kansalaisten kesken. Tänään tuolla Kansalaistorilla tapasimme valtavan joukon vihaisia eläkeläisiä. Aivan syystä olivatkin vihaisia näistä suunnitelmista.

On myös totta, että yhdistettynä muihin hallitusohjelman leikkauksiin tämä eläkeläisten asumistuen leikkaaminen on erittäin kohtuutonta ja tässä kasaantuu valtavasti tukien menetyksiä, leikkauksia nimenomaan yhdelle ihmisryhmälle. Jo nyt arvioidaan, että monet eläkeläiset joutuvat tämän päätöksen myötä siirtymään toimeentulotuen piiriin. Oletteko, arvoisa ministeri, arvioinut, mitä vaikutuksia tällä on toimeentulotuen saajiin, kuinka paljon toimeentulotukea saavien määrä tulee nousemaan, (Puhemies koputtaa) ja mitä vaikutuksia sillä on (Puhemies: Aika!) kunnille?

Arvoisa rouva puhemies! Arvioita on tehty. Toki ne arviot täsmentyvät, lähtien siitä, että kun nyt ensin saadaan laki siihen muotoon, että se on eduskunnan käsittelyssä, niin nähdään se täsmällinen sisältö, miten mikäkin asia muuttuu. Toisekseen budjetissa on varauduttu valtionosuuksilla siihen toimeentulotuen määrän kasvuun sillä arvioperusteella ja niillä parhailla tiedoilla, jotka meillä tällä hetkellä on.

Kokonaisvaikutusten arvioinnista on tullut sellainen muotisana, että kysytään, että oletteko te kokonaisarvioinnin tehneet. Toisaalta pitää sitten muistaa, että me tulemme panostamaan esimerkiksi ikääntyvän väestön kotipalveluihin, kotihoitoon, omaishoidon tukeen. Ne ovat asioita, jotka ovat siellä toisella puolella, missä yritetään tehdä sitä turvaverkkoa, jotta mahdollisimman moni voisi asua kotona ja mahdollisimman pitkään.

Sitten yksi virhekorjaus, koskien väittämää siitä, että kaikki maksut nousevat: esimerkiksi (Puhemies: Aika!) terveydenhuollon asiakasmaksuissa katto säilyy ennallaan.

Arvoisa puhemies! Todellakin asiantuntijakuulemisissa on tullut selväksi, että hallituksen esityksissä ja budjetin mukana ei ole tullut riittäviä arvioita siitä, mitkä nämä vaikutukset ovat yksilötasolla. Ja puhumme nyt jo entuudestaan pienituloisista ihmisistä, tavallisista eläkkeensaajista, joille kertyy nyt monelta suunnalta erilaisia leikkauksia ja maksujen korotuksia. Meillä on asiakasmaksut jo esimerkiksi OECD-maiden korkeimpia, ja niitä tullaan nyt entisestään nostamaan vielä, joten käteenjäävä tulo pienenee niin vähäiseksi, että ihmiset ajautuvat toimeentulotukiluukulle. Siellä on myös monia sellaisia elementtejä, kuten eläkkeensaajan asumistuen leikkaus, jotka tulevat johtamaan siihen, että ihmisten kyky selviytyä kotona yksin — jotta vältytään laitoksiin joutumiselta — heikkenee. Kysynkin ministeri Mäntylältä: onko teillä tulossa riittäviä kunnollisia yksilötason vaikutusarvioita siitä, mitä nämä ihmisten arjessa todella tarkoittavat?

Arvoisa puhemies! Kuten tässä aikaisemmin tuli esiin, niin totta kai me tarkastelemme näitä asioita matkan varrella ja seuraamme, se on aivan luonnollista. Ilman muuta niitä vaikutuksia arvioidaan koko ajan, kun näitä prosesseja viedään eteenpäin.

Ja kuten tässä ministeri Rehula jo mainitsi, pitää myöskin muistaa, että meillä on paljon sellaisia asioita hallituksen ohjelmissa, joilla me nimenomaan tuemme näiden eläkeläisten asemaa ja nimenomaan sitä kotona pärjäämistä, kotona selviytymistä, ja tähän osana kuuluu myöskin omaishoitajien tuen ja jaksamisen lisääminen.

Näiden lääkesäästöjen ja matkakorvausten osalta olemme nimenomaan hakeneet sellaista ratkaisua, joka on tasapuolinen, ja se kohtelee tasapuolisesti myös nimenomaan siltä osin, että lääkesäästöjä esimerkiksi ei maksateta vain lääkkeiden käyttäjillä, vaan siihen yhteiskuntavastuun mukaisesti osallistuvat muutkin toimijat kokonaisuudessaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kaksi konkreettista asiaa.

Eläkkeensaajien asumistuen muuttaminen osaksi yleistä asumistukea: Kustannusvaikutusten arviointia on esimerkiksi myöskin se, että on tiedossa, että oli 743 euroa kuussa takuueläkettä saavia ihmisiä, joitten asumistuki olisi heikentynyt. Miinusmerkki olisi ollut 200 euroa, jopa yli. Mitä on tehty? Nyt on yhteensovittamisen yhteydessä puskuri, on enimmäismäärä, 60 euroa kuussa, jonka asumistuki voi pienentyä, sitä varten, että tällaiset kohtuuttomuudet eivät toteutuisi.

Toisekseen sairastamisen osalta: Sairastaminen köyhdyttää ihmisiä, se on yksi köyhyyden aiheuttaja. Maksukatot pysyvät ennallaan, millä on niitten ihmisten toimeentuloon keskeinen vaikutus, jotka paljon sairastavat.

Värderade fru talman! Det är nog så att den är mycket problematisk, den här aviserade nedskärningen av pensionärernas bostadsstöd som regeringen nu går in för, och jag undrar om regeringen har tittat på exempelvis hur man har gjort i Sverige där man har — om jag har förstått saken rätt — ett gemensamt kostnadstak för både mediciner, vårdkostnader och självrisk överhuvudtaget som berör pensionärer i den service de behöver ofta.

Elikkä, arvoisa puhemies, tämä hallituksen leikkaaminen nyt eläkeläisiltä koskien juuri asumistukea on erittäin problemaattista, ja se lyö juuri niitä eläkeläisiä kohti, joilla on pienimmät tulot ja jotka ovat myös hyvin usein riippuvaisia lääkkeistä ja niin edelleen. Mietin, onko hallitus tutustunut siihen Ruotsin malliin, jossa ilmeisesti on yksi yhteinen omavastuukatto, jonka piiriin kuuluvat sekä lääkkeet, matkakorvaukset että asiakasmaksut hoiva- ja hoitopalveluissa. Olisi varmasti syytä tutustua tähän malliin, jotta voitaisiin saada aikaan oikeudenmukaisempi malli kokonaisuudessaan.

Arvoisa rouva puhemies! Näitä maksukattojen yhtenäistämisiä on valmisteltu useitten hallituskausien aikana. Tämä meidän järjestelmä on sen kaltainen, että sellaiseen yhteen yhtenäiseen maksukattoon, niin hyvältä kuin se kuulostaisi, niin hyvä kuin olisi, että ihminen olisi yksi kokonaisuus tässäkin kohdassa ja olisi se yksi näkökulma ja yksi enimmäismäärä... Se kuulostaa hyvältä, ja se tavoite on edelleen olemassa — mutta kun on ne käytännön asiat. Ja kun, edustaja, kysyitte, onko tutustuttu, niin kyllä tässä matkan varrella on tutustuttu muun muassa siihen, miksi eri maksukattojen yhteensovittaminen on hankalaa. Se johtuu tästä meidän byrokraattisesta mallistamme, meidän niin monimuotoisesta sosiaaliturvasta ja maksujen eriluontoisuudesta.

Arvoisa puhemies! Ikäihmisemme ansaitsevat säällisen toimeentulon ja inhimillisen elämän. Kuulin eilen televisiosta, että suuresti arvostamani ministeri Rehula oli sitä mieltä, ettei henkilöstömitoituksella ole merkitystä hoidon laadun kannalta. Mahdoinkohan kuulla ja ymmärtää oikein? Olen itse kymmenen vuotta kouluttanut laadukasta ja kuntouttavaa hoitotyötä ja työskennellyt hoitajien rinnalla muutosvalmentajana ja tiedän, että toimintakyvyn ylläpitäminen ja omannäköisen elämän turvaaminen edellyttävät kolmea asiaa: oikeaa asennetta, ammattitaitoista ja osaavaa henkilökuntaa sekä riittäviä resursseja. Jos henkilöstömitoitus laskee nykyisestä 0,5:stä, aivan varmasti hoidon, hoivan ja kuntouttavan toiminnan taso laskee. Ikäihmisemme eivät ansaitse tätä. Kysymys on arvoista. Oletteko, ministeri Rehula, itse käynyt tutustumassa hoito- ja hoivatyön arkeen esimerkiksi palvelutaloissa?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä olen käynyt ja näen hyvin lähellä omassa elämänpiirissänikin, mitä on, kun tarvitaan hoitoa ja hoivaa, jos ei ihan ympärivuorokautisesti, niin hyvin usein. Meillä on joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat yksi yhteen ‑mitoituksen: jatkuvan seurannan, toisen ihmisen lähelläolon, sen, että ei pääse tapahtumaan mitään sellaista, että ihminen vahingoittaa itseään. Yhden yksittäisen luvun ääneenlausuminen on mahdoton asia. Meillä on hoidon ja hoivan tarvetta, jossa tarvitaan yksi yhteen ‑mitoitus.

Arvoisa rouva puhemies! Varmasti, ministeri Rehula, on tällaista hoidon tarvetta, mutta kyllähän yleisesti on tiedossa se, että vanhustenhoidossa niitä hoitavia käsiä puuttuu, ja se on yksi iso, todellakin iso, laadun ongelma vanhustenhoivassa.

Hallitus aikoo leikata lääkekorvauksia varsin ankaralla kädellä, 50 miljoonalla eurolla, vaikka omavastuuosuudet ovat jo nyt kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla. Kun samaan aikaan toteutetaan sitten näitä muita leikkauksia ja asiakasmaksujen korotuksia, niin näiden muutosten yhteisvaikutus on kyllä pienituloisten eläkeläisten näkökulmasta kova. Kysyn ministeri Rehulalta: onko hallitus ottanut huomioon sen, että näiden muutosten jälkeen osa ikäihmisistä saattaa jättää tarvitsemansa lääkkeet ostamatta, koska niihin ei ole varaa — tämä ilmiöhän on meille tuttu — ja niin joutua sairaalahoitoon? Kysyn: varautuuko hallitus erikoissairaanhoidon kulujen kasvamiseen näiden muutosten (Puhemies: Aika!) myötä?

Arvoisa puhemies! Tämä ikääntyneiden ihmisten lääkehoito on erittäin tärkeä ja oleellinen kysymys tässä keskustelussa, ja olemme hallituksessa ja ministeriössä käyneet kyllä keskustelua hyvin paljon nimenomaan myöskin tästä rationaalisesta lääkehoidosta. Tämä on se suunta, mihin meidän pitää tulevaisuudessa tässä pyrkiä, sen sijaan, että me teemme näitä lääkekorvausten säästöjä — nimenomaan se, että lääkehoito on aina mielekästä ja se on aina tarpeellista — koska tiedetään hyvin, että tällä hetkellä meillä on esimerkiksi vanhuksia, jotka syövät tarpeettomasti lääkkeitä, joita he eivät välttämättä tarvitse, siellä on päällekkäisyyttä. Me katsomme, että tämä on nyt se suunta, johon tulevaisuudessa meidän pitää lähteä etenemään, ja nimenomaan sen kautta pitää kyetä löytämään myöskin niitä säästöjä.

Arvoisa puhemies! Hallitus levittää esityksillään turvattomuuden ilmapiiriä tässä maassa, ja etenkin vanhusten parissa tämä turvattomuus tuntuu konkreettisesti sinä palautteena, jota esimerkiksi tämän päivän aikana on tullut niin julkisuuden kautta kuin sitten sähköposteina meille edustajille. Haluaisin muistuttaa, että viime hallituskaudella eduskunta teki yksimielisen tahdonilmaisun vanhuspalvelulakiin liittyvän riittävän henkilöstömitoituksen kirjaamisesta. Ministeri Rehula, te olitte tekemässä tätä yksimielistä tahdonilmaisua ja niin oli myöskin pääministeri ja meidän ulkoministerimme ja valtiovarainministerimme. Kyse on mahdollisuudesta ulkoilla ja oikeudesta saada ravintoa, ruokaa, vaippansa vaihdettua oikea-aikaisesti, ja ilman riittävää henkilökuntaa se ei onnistu. Olette varmasti jo kuullut, että Suomen perushoitajaliitto SuPer ottaa yhteyttä EU-viranomaisiin ja pyytää tutkimaan Suomen vanhustenhuollon tilan, (Puhemies: Aika!) jos teidän suunnitelmanne onnistuvat. Onko teidän mielestänne hoitajien ja omaisten huoli turha?

Arvoisa rouva puhemies! Huoli on aiheellinen ja aito. Yksittäisen luvun — sen, että on viisi hoitajaa kymmentä kohti tai neljä hoitajaa kymmentä kohden — takana, se pitää aina muistaa, on se palvelujen tarve. Tämmöisissä tehostetun palveluasumisen 7/24-yksiköissä, taloissa, vanhainkodeissa, on hyvin erilaisia ihmisiä, ja ne erilaiset ihmiset tarvitsevat jotakin muutakin kuin sen kylmän luvun: siellä saatetaan tarvita aika ajoin, niissä taloissa ja niissä paikoissa, joissa esimerkiksi hoitoratkaisuja tehdään, ulkoilupäätöksiä tehdään, niiltä henkilöiltä enemmän kuin mitään tämmöistä nolla pilkku jotain ‑lukua.

Miten eteenpäin? Toinen puoli — mitä hallitus yrittää ja mikä meidän tavoitteemme on — on, että me saisimme ihan uudet toimintatavat (Puhemies: Aika!) ja mallit siihen, miten vanhustenhoivaa ja ‑hoitoa tässä maassa järjestetään.

Arvoisa puhemies! Moni vanhus on tällä hetkellä hädissään. Suomessa vietetään huomenna naisten palkkapäivää. Naisen palkkaeuro on tällä hetkellä 83 senttiä ja muutama kymmenys päälle, mutta naisen eläke-euro on vain noin 75 senttiä. Tutkijaryhmä arvioi, että nämä hallituksen eläkeläisille suunnatut leikkaukset kohdistuvat suurelta osalta juuri pienituloisiin eläkeläisiin, joista suuri osa on nimenomaan naisia. Takuueläkkeen nosto on vain pieni korvaus kaikista tehdyistä leikkauksista, ja sen takia kysyn: millaisia suunnitelmia teillä on nimenomaan eläkeläisnaisten, jotka ovat todella heikoilla tällä hetkellä, tilanteen parantamiseksi?

Arvoisa puhemies! Kuten tässä aikaisemminkin olen sanonut, niin kyllä, nämä leikkaukset ja meidän hallituksen toimenpiteet eivät ole varmasti kaikkien mielestä oikeudenmukaisia (Kristiina Salonen: Mutta teidän mielestä ovat!) eivätkä ne kohtele kaikkia tasapuolisesti, mutta me olemme tilanteessa, jossa meidän on välttämätöntä tehdä voimakkaitakin toimenpiteitä, jotta me myöskin pystymme turvaamaan ne eläkkeet ihmisille tulevaisuudessa. Ja on aivan selvä asia, että meidän täytyy myöskin näitä tasa-arvonäkökulmia pystyä nostamaan keskusteluun, ja ne ovat aivan varmasti asioita, joista hallituksen kesken käymme myöskin niitä pohdintoja, onko sellaisia toimenpiteitä, joista voimme ajatella, että tulevaisuudessa niillä nimenomaan tätä tilannetta pystytään korjaamaan.

Arvoisa puhemies! Näistä opposition puheenvuoroista muodostuu tietysti varsin synkeä kuva eläkeläisten asemasta ajatellen ensi vuoden budjettia. Tässä kuitenkin unohtuu kaksi asiaa, jotka on hyvä nostaa esiin. Hallitus on siis muuttamassa eläkeläisten asumistuen ehdoiltaan ja muodoiltaan samanlaiseksi kuin se on vaikkapa pienituloisen kahden työttömän vanhemman lapsiperheen osalta — siis samankaltaiseksi ehdoiltaan. Toisekseen, poiketen hallitusohjelman esityksestä, hallitus on muuttanut tapaa, jolla leikkaus toteutetaan, ja siihen muodostuu tämä 60 euron katto.

Haluaisin ehkä kuitenkin nyt kysäistä, kun kuvaa on maalattu synkeäksi — itsekin tuohon mielenosoitukseen sain hallituspuolueen kansanedustajana osallistua, ja keskustelu on tarpeen, ja hallituspuolueiden pitää tietysti esityksistään kestää kritiikkiä — onko tämä nyt totta, hallitus, että koko kuva eläkeläisten tilanteesta budjetin osalta on tämä, vai onko mitään hyvää tulossa?

Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuonna keväällä eduskuntaan tulee laki, jossa omaishoitajan asemaa tullaan parantamaan, kotona tapahtuvan hoidon ja hoivan toimintatapoja ollaan uudistamassa ja uudistetaan. (Eduskunnasta: Vihdoin! — Eduskunnasta: Hyvä!) Mitoitus on yksi osa vanhustenhuollon kokonaisuutta. Meillä on aina ihmisiä, jotka tulevat olemaan 24/7 toisten ihmisten huollettavana, mutta meidän täytyy myös panostaa siihen, että mahdollisimman harva joutuisi sinne, koska se kotona asuminen ja sen kotona tapahtuvan elämisen tukeminen on se ykkösasia, jolla selviää niin ihminen kuin tämä meidän mallimme ja järjestelmämmekin.

Arvoisa puhemies! On selvää, että eläkeläiset ovat ansainneet arvokkaan vanhuuden ja heidän ostovoimansa tulee myös turvata, ja siinä mielessä kysymys kyllä on ihan aiheellinen. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Mutta meidän täytyy kuitenkin muistaa, kuten edustaja Saarikko mainitsi, että nyt tätä eläkeläisten asumistukea ollaan muuttamassa yhdenmukaiseksi muiden asumistukea saavien kanssa. Tämä ei aina tarkoita sitä, että vuokra nousee: usean kohdalla se myös laskee.

Mutta nyt tämä itse kysymys, mikä tulee mieleen tässä, on se, että monella eläkeläisellä on hyvin suuri asunto ja monet haluaisivat vaihtaa sen pienempään, mutta se ei onnistu, koska Aran säännöt ovat niin tiukat. Aran jonossa olevat eläkeläiset eivät saa helposti kunnan vuokra-asuntoa pienempään vaihdettua, koska he eivät ole ensisijaisesti jonossa, koska he eivät ole asunnottomia. Voidaanko tähän asiaan hallituksen puolelta jollakin tavalla tehdä joustoja, jotta ne eläkeläiset, jotka haluavat sen pienemmän asunnon, saisivat sen? Se antaisi mahdollisuuden myös säästää näissä (Puhemies koputtaa) vuokranmaksuissa.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä edustaja Niikon esille nostama kysymys on hyvin aiheellinen, ja se tuli joitain viikkoja sitten esimerkiksi tuolla Vuokralaispäivillä esille. Se olisi kyllä yhteiskunnan toiminnan kannalta todella järkevää, että silloin kun henkilö katsoo, että ei tarvitse enää niin paljon neliöitä siihen asumiseensa, olisi joustavammin mahdollisuuksia vaihtaa pienempään, ja tätä järkevää toimintaa voin mielihyvin tuonne Aran johdon suuntaan viestiä, että tässä lisää joustoa saataisiin.

Arvoisa puhemies! Minusta nyt olisi tärkeää, ettei vaihdettaisi puheenaihetta, (Naurua) tämä on erittäin tärkeä kysymys. Turvattomuus on todella kovaa tänä päivänä eläkeläisten joukossa, ja minusta se pelko, että yhä useampi eläkeläinen joutuu jopa asunnottomaksi, on aivan totta, ja se minusta tässä on hälyttävintä.

Haluaisin lainata yhden tärkeän hallituksen agentin, nimittäin varapääministerin, omaa blogia 15.3., jossa Soini toteaa, että kepu istui vaalien alla kokoomuksen kelkkaan ilmoittamalla kannattavansa ensi vaalikaudella pienimpien etuuksien jäädyttämistä. Ja toteatte tässä blogissa, että tämä on kallis virhe: "Takuueläkeläiset, omaishoitajat ja pienimmän työttömyyspäivärahan saajat ymmärtävät, että heidän ostovoimansa ei kepua kiinnosta." (Eduskunnasta: Taas takki kääntyi!) Minusta tämä on todella iso juttu: miksi eläkeläisten pitää osallistua näin kovalla voimalla näiden säästöjen tekemiseen? Tämä on kohtuutonta, ja tämä on väärin.

Arvoisa rouva puhemies! Takuueläke nousee noin 23 euroa kuussa, se on 23 euroa enemmän kuin sosialidemokraatit saivat viime kaudella aikaan. Te ette saaneet hallituksessa tätä läpi, tämä hallitus yhdessä sen teki. Aivan niin kuin ministeri Rehula sanoi, omaishoidon tuki nousee myöskin, niin että kyllä näitä plusmerkkisiäkin asioita on, (Touko Aalto: Osaatteko yhteenlaskun?) voidaan sanoa, että plusmerkkisiä asioita on.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, takuu-eläke ei valitettavasti nouse 23 euroa vaan 20 euroa. Sekin on hyvä, mutta ei riittävä. Haluaisin myös sanoa sen, että on hyvä asia, että hallitus panostaa kotihoitoon ja omaishoitoon, se on ehdottoman hyvä asia. Mutta tämän kolikon toinen puoli on se, että samanaikaisesti kun panostetaan omaishoitoon ja kotihoitoon, hallitus leikkaa lääkekustannusten korvauksia, nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja ja sitä kautta heikentää ihmisten mahdollisuutta saada palveluja kotiin. Kysynkin ministeri Rehulalta: mitenkä te huolehditte siitä, kun te kehitätte kotipalvelua ja kehitätte omaishoitoa, että kenellekään ihmiselle, joka tarvitsee palveluja kotiin, eivät maksut ole esteenä näitten palveluiden saamiselle?

Arvoisa rouva puhemies! Nykytiellä on tultu tien päähän. On pystyttävä muutoksella, uudistamalla nykyisiä toimintamalleja, tekemään asioita toisin kuin nykyään on tehty. Riittäisi, kun otettaisiin esimerkiksi kotihoidon, kotikuntoutuksen maan parhaat mallit koko maassa käyttöön. Säästettäisiin euroja, ja palvelujen taso jopa paranisi. Miten huolehditaan kokonaisuudesta, että jokainen voi kokea turvallisuudentunteen? Esimerkiksi tämä eläkkeensaajan asumistuen muutos: keskeisenä tavoitteena oli tällä huojennuksella, tällä katolla, joka tähän ollaan tekemässä, että jokainen ihminen voisi tästä muutoksesta huolimatta asua omassa kodissaan. Kyllä tätä arviointia on tehty, ja tällä hallituksella on ollut omatunto siinä kohtaa, kun näitä ratkaisuja on viety niinkin pitkälle kuin tässä vaiheessa on viety.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Myönnän vielä kaksi kysymystä tähän teemaan. Ensimmäinen niistä, edustaja Sarkomaa.

Arvoisa rouva puhemies! Talouden tasapainottaminen on etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etu. On tärkeää, että näitä toimia tehdään, mutta myös vaikutukset on tiedettävä ja tunnettava. On hyvä, että yhtä yhtenäistä asumistukijärjestelmää tehdään huolella ja vaikutuksia arvioidaan.

Eläkeläisten asumistuki kosketti myös vammaisia ihmisiä, ja on hyvä, että tässä ministeri vastasi, että kun tätä arviota tehdään ja lakiesitystä valmistellaan, huolella myöskin katsotaan, että se vammaispolitiikan tavoite, että vammaiset voivat itsenäisesti asua ja olla osallisia yhteiskunnassa, myöskin huomioidaan. Ja kysyn, kun valtiovarainministeri on tässä paikalla: onko mahdollista, että tulevaisuudessa valtion talousarviossa olisi väestöpohjainen vaikutusten arviointi esimerkiksi eläkeläisten, vammaisten ja lapsiperheiden osalta niin, että se arvio olisi liitetty tuonne budjetin yleisperusteluihin, kun tällä kaudella joudutaan niin isoja muutoksia tekemään? Se olisi hienoa, että tämä uudistus tehtäisiin, koska sitä ei aikaisempi hallitus tehnyt, ja nyt perään näitä vaikutusten arvioita. Voisimmeko me nyt tehdä tämän hallituspuolueena?

Itse asiassa ymmärsin, että tämä kysymys tässä oli kohdennettu valtiovarainministerille.

Mutta kyllä, siis ilman muuta näitä edustajan nostamia asioita totta kai ja kaikkia näitä vaikutusarviointeja me teemme koko ajan tässä matkan varrella. Ei tämä hallitus ole hallitus, joka ei kykenisi tekemään. Jos me toteamme, että nyt jollakin asialla on sellaisia kielteisiä vaikutuksia laajassa mittakaavassa, niin ilman muuta täytyy olla valmiutta silloin myöskin siihen, että niitä voidaan arvioida uudelleen. Mutta tässä haluan myöskin muistuttaa siitä, että me nimenomaan pyrimme muun muassa näillä kärkihankkeilla nyt semmoiseen laajaan muutokseen, jolla me kykenemme tekemään toimia toisin, jotta meidän ei tarvitsisi tehdä nimenomaan näitä tällaisia säästöjä tulevaisuudessa vaan me saamme tämän meidän järjestelmän niin kestävälle pohjalle, (Puhemies: Aika!) että se myöskin kestää ne meidän tulevaisuuden haasteet.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Haluaako ministeri Stubb kommentoida? Olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Vaikutusarviot tulevat yksityiskohtaisella tasolla aina lainsäädäntövalmistelussa; julkisen talouden suunnitelmassa ne voidaan tehdä karkealla tasolla ja laajasti. Kyllä me tulemme varmasti tähän tulevaisuudessa panostamaan, erityisesti myös siihen, mitä sillä rahalla saa.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Viimeisen kysymyksen esittää edustaja Rinne.

Arvoisa puhemies! Olin tuolla naapurissa tänään eläkeläisten järjestämässä mielenosoituksessa. Siellä oli paljon ihmisiä, jotka olivat hyvin, hyvin huolissaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huoli on perusteltu ja aiheellinen. Samaan suuntaan vie tässä tilanteessa myös tämä palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen erkaneminen toisistaan tämän hallituksen päätöksillä.

Pääministeri Sipilä, tämä hallitus on ajamassa pienituloisia eläkeläisiä entistä syvemmälle köyhyyteen. Tämä hallitus on vahvasti jakamassa suomalaista kansaa kahtia rajulla ja kovalla kädellä. Tämäkin keskustelu osoittaa, että hallitus ei näytä olevan kovin omatoimisesti valmis korjaamaan näitä esityksiään. Tähän siis tarvitaan välikysymys. Tulemme sen lähiviikkoina tekemään yhdessä vihreitten, vasemmistoliiton ja kristillisten kanssa. Mitä mieltä olette, pääministeri, tästä arviosta?

Arvoisa rouva puhemies! Oppositiolla on oikeus välikysymykseen, ja ilman muuta siihen tulemme asiallisesti vastaamaan ja valmistautumaan.

Tämä tilanne Suomessa ei todellakaan ole helppo. Meillä on 10 miljardin kestävyysvaje, johon me joudumme vastaamaan sekä leikkauksilla, hakemalla kasvua, että tekemällä uudistuksia, jotka ovat olleet pitkään tekemättä. Nyt ei voida jättää tekemättä mitään näistä palasista, vaan meidän täytyy yrittää ja jatkaa sitkeästi, tehdä ne kaikki, mitä tämä tilanne vaatii. Valitettavasti joudutaan leikkaamaan, ja kun leikataan, niin siellä on monia edunsaajia silloin leikkausten kohteena. Nyt entistä tärkeämpää on se, että me työssä käyvät kannamme sen oman osuutemme tästä taakasta ja teemme nämä kipeät uudistukset, mitä meillä edessä on, että me saisimme työllisyyden kautta (Puhemies: Aika!) Suomen talouden (Puhemies koputtaa) nousuun ja sitä kautta pystyisimme (Puhemies: Aika!) paremmin vastaamaan näihin haasteisiin.

Arvoisa puhemies! Pääministeri viittasi 10 miljardin kestävyysvajeeseen. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan Suomi menettää veronkierron takia vuosittain jopa 6 miljardia euroa. Veronkierron suitsiminen olisi paljon parempi ja reilumpi tapa vähentää velkaantumista kuin koulutukseen ja köyhimpiin iskevät leikkaukset. Ohjelmassaan hallitus lupaakin toimia veronkiertoa vastaan mutta oikeasti näyttää toimivan päinvastoin. Hallitus vähentää poliisilta harmaan talouden estämisrahoja 6 miljoonaa, minkä arvioidaan vähentävän valtion tuloja yli kaksinkertaisesti. Hallitus myös ilmoitti ajavansa syyttäjälaitoksen ja Verohallinnon vastustamaa hallintarekisteriä, joka mahdollistaa osakeomistuksen piilottamisen ulkomaisiin pankkeihin ja monimutkaisten ketjujen taakse. Tosin tänään ulkoministeri ilmoitti, että tämä hanke peruutetaankin. Kysynkin: Ymmärtääkö hallitus, mitä se tekee? Esimerkiksi haluaako hallitus estää veronkiertoa vai haluaako hallitus päinvastoin sitä edistää?

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa kysymyksessä taisi olla monta kokonaisuutta yhdessä, ja suora vastaus tietysti tuohon varsinaiseen kysymykseen, haluammeko estää veronkiertoa, on "kyllä", ilman muuta.

Hallituksella on muutamia toimenpiteitä tähän liittyen. Ensimmäinen on se, että me lisäämme taistelua harmaata taloutta vastaan ja veronkiertoa vastaan, sisäiseen turvallisuuteen noin 50 miljoonaa euroa. Lisäksi me teemme paljon yhteistyötä nimenomaan meidän kansainvälisten kumppaneidemme kanssa tähän liittyen. Olin Luxemburgissa maanantaina ja tiistaina, ja yksi kokonaisuus, jota siellä käsittelimme, oli verotietojen vaihto. Otan esimerkin: Apple ei tänä päivänä käytännössä yrityksenä maksa minnekään veroa, koska he ovat tehneet erityisen sopimuksen Irlannin valtion kanssa. Nyt me päädyimme ratkaisuun, jolla tulevaisuudessa tämäntyyppisiä sopimuksia ei voida tehdä.

Hallintarekisterikokonaisuus on sitten eri kokonaisuus, mutta olen valmis myös siitä keskustelemaan.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Stubb puhui tietojenvaihdosta, josta on EU:ssa sovittu, ja se on oikein hyvä asia. Kuitenkin tilanne on se, että toissa vuonna Suomessa suuryritykset maksoivat liikevoitoistaan yhteisöveroja alle 7 prosenttia mutta pienyritykset jopa 24 prosenttia, mikä osoittaa, että suurimmat yritykset parhaiten voivat käyttää valtioiden välisiä verotuksen eroja erilaiseen verokikkailuun ja veronkiertoon. EU:ssa niin sanottu Lux Leaks ‑skandaali on nostanut tämän asian uudella tavalla esille.

On monia asioita, mitä EU:ssa voidaan tehdä aikaisempien päätösten lisäksi, ja nyt kysynkin: haluaako hallitus EU:ssa olla tukemassa sitä, että esimerkiksi yritysten maakohtainen raportointivelvoite laajennetaan koskemaan kaikkia tietyn kokoluokan kansainvälisesti toimivia yrityksiä, tai yritysveron yhteistä laskentapohjaa EU-alueella, vaikka yritysverotasot (Puhemies koputtaa) sinänsä olisivat erilaisia?

Arvoisa rouva puhemies! Me työskentelemme Euroopan unionin sisällä siltä pohjalta, että verotusta sinällään ei harmonisoida mutta verotietojen jakamista lisätään. Sitä me teimme maanantaina ja tiistaina Luxemburgissa, ja sitä me tulemme tekemään myös tulevaisuudessa. Minun mielestäni edustaja Hassi on aivan oikeilla jäljillä sen suhteen, että monet kansainväliset, monikansalliset yritykset luovat globaalisti sellaisen verosuunnittelujärjestelmän, jota on vaikea seurata. Euroopan unionin sisällä meillä on yhteismarkkinat, joilla ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat vapaasti. Se tarkoittaa myös sitä, että meidän täytyy löytää järjestelmä, jossa pörsseissä tai suuryrityksissä verotusjärjestelmät nähdään läpinäkyvästi. Sen takia meillä on olemassa Euroopan unionissa sisämarkkinat, ja sen eteen me teemme töitä.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunta on käynyt nyt syksyn aikana lävitse harmaata taloutta suhteessa niihin aikaisempiin eduskunnan päätöksiin, mitä on tapahtunut, ja siinä on tullut ilmi todella hämmästyttäviä havaintoja. Ensimmäinen on se, että meillä on tehty erittäin tehokasta työtä nyt viime vuosien aikana, ja se on tuottanut valtiolle paljon lisää verotuloja. On saatu näitä rosvoja kiinni, ja sitä kautta nämä kulut ovat olleet pieni osa niistä tuloista, jotka ovat tulleet. Nyt tiedossa on, että ensi vuoden budjetista meiltä puuttuu 6 miljoonaa kokeneiden talousrikostutkijoiden toiminnan jatkamiseen ensi vuoden osalta. Luku, minkä nämä tutkijat ovat tuottaneet per vuosi, on vielä suurempi kuin edustaja Hassi tässä arvioi: se on siis lähes 50 miljoonaa euroa suorina tuloina, puhumattakaan kerrannaisvaikutuksista. Nyt tulee mieleen, että eikö kannattaisi tämä 6 miljoonaa käyttää eikä laittaa näitä talousrikostutkijoita joihinkin muihin tehtäviin vuodenvaihteessa, (Puhemies: Aika!) jotta tulisi tämä 50 miljoonaa. Mitä, ministeri Stubb, tähän sanotte?

Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan kolme vastausta:

Ensimmäiseksi sanon, jotta ei synny väärinkäsitystä, että kun me olemme suomalaisten ihmisten ja yritysten kanssa tekemisissä, niin valtaosa, 99,9 prosenttia, heistä on rehellisiä, hyviä työntekijöitä ja yrittäjiä. Meidän ei pidä luoda sitä kuvaa, että ikään kuin viljelemme tässä maassa harmaata taloutta, koska me emme sitä tee.

Toinen huomio liittyy kansainväliseen yhteistyöhön. OECD:n piirissähän meillä on myös 15 eri toimenpidettä BEPS-varjon alla, joilla pyrimme kitkemään sitä harmaata taloutta.

Ja viimeinen huomio siitä 6 miljoonasta, mihinkä edustaja Heinäluoma tuossa äsken viittasi: kyllä, sisäministeriö voi ihan sisäisten siirtojen kautta toimia tämäntyyppisissä asioissa.

Arvoisa puhemies! Mikäli hallintarekisteriesitys etenee, niin silloin Finanssialan Keskusliitto, veronkiertäjät ja pankit voivat kyllä todeta, että nyt on tilipäivä. Esitys helpottaisi veronkiertoa, rahanpesua ja sisäpiirikauppoja. Hallintarekisteriesitystä ovat arvostelleet niin poliisi ja syyttäjä kuin verottajakin. Valtiovarainministeriö ajoi omistusten salaamisen mahdollistavaa hanketta jo viime kaudella, mutta silloiset hallituspuolueet vasemmistoliitto, SDP ja vihreät estivät asian etenemisen. (Touko Aalto: Mitä sanoo Soini?) Miksi nykyinen hallitus haluaa helpottaa veronkiertoa ja sisäpiiririkoksia ja vähentää omistusten läpinäkyvyyttä? Miksi hallitus haluaa mahdollistaa tällaiset hämärärekisterit, vai perutaanko tämä tarpeeton ja epäreilu esitys?

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa kysymyspuheenvuorossa taisi olla aika monta mielenkiintoista sanaa: "veronkierto", "rahanpesu", "harmaa talous", "sisäpiiritieto" ja "hämärä raha". Ihan vain selvyyden vuoksi: Tässä arvopaperikeskusasetuksessa, joka siis on jo tänä päivänä voimassa, ei todellakaan ole kyse siitä. Kyse on lähinnä siitä, että Suomi on pieni maa, jolla on erittäin pieni markkina. Jos me emme mene mukaan tähän arvopaperikeskusasetukseen, niin on hyvinkin mahdollista, että me jäämme ikään kuin sen ulkopuolelle. (Välihuutoja vasemmalta)

On olemassa kaksi erilaista järjestelmää. Yksi on suorat tilit ja toinen on hallintarekisteri. Suorat tilit ovat Suomen lisäksi seuraavissa maissa: Romania, Bulgaria, Kypros, Kreikka, Slovenia ja Slovakia. Kaikissa muissa on hallintarekisteri, paitsi Ruotsissa, jossa on nämä molemmat. Se, mitä me ehdotamme näissä yksityiskohtaisissa valmisteluissa, jotka siis (Puhemies: Aika!) jatkuvat, on Ruotsin malli.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjunta on tärkeää, ja siinä edistyttiin viime hallituskaudella hyvin. Suomi sai EU:sta mahdollisuuden jatkaa meidän nykykäytäntöä, mitä tulee pörssiomistusten avoimuuteen. Minusta on aika erikoista, että valtiovarainministeriö ja ministeri Stubb on nyt tuonut tämän hallintarekisteriehdotuksen jälleen pöydälle, vaikka asiaa käsitellyt työryhmä on tuskin kokoontunut ja vaikka poliisi, verottaja, oikeuslaitos ovat edelleen kriittisiä sen suhteen. Tiedän, että olette tehneet tiettyjä parannuksia sinne. Tiedän, että kokoomuksen emopuolueen vastustuksesta huolimatta Euroopan tasolla on saatu automaattista tietojenvaihtoa ja harmaan talouden torjuntaa eteenpäin. Se on hyvä asia. Mutta asiantuntijat ja viranomaiset sanovat, että se ei tule riittämään siihen, että nykyavoimuus säilyisi pörssiomistuksissa. Erityisen tärkeää se on siksi, että talouden ja yhteiskunnan päättäjien kytkösten pitää olla julkisuudessa avoimesti arvioitavissa. Tärkeää se on myös, jotta sijoittajariski on mahdollisimman pieni. Sijoittajan pitää tietää, ketkä ovat omistajia, (Puhemies: Aika!) jotta tietää riskin. Ministeri Stubb ja pääministeri Sipilä, aiotteko viedä hallintarekisteriasiaa eteenpäin vai ette? (Eduskunnasta: Mitä sanoo Soini?)

Arvoisa rouva puhemies! Voisin olettaa, että edustaja Niinistö pitää ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja rahan vapaata liikkumista Euroopan unionin alueella hyvänä asiana. Se on varmasti meidän lähtökohtamme. Tämän esityksen tavoitteena on pitää huoli siitä, että pääomat ja toimijat pysyvät Suomessa. Sen suhteen avoimuus ei muutu. Itse asiassa tiedonsaanti kahdella tasolla, siis sekä viranomaisten että yleistiedon tasolla, tulee kohentumaan ja parantumaan. Tänä päivänä, edustaja Niinistö, Arvopaperikeskus on belgialainen monopoli, se on belgialainen monopoli täällä Suomessa. Se on ainoa, joka pitää näitä tietoja sisällään. Tämän uuden esityksen pohjalta, johonka te ette tainnut viitata, vaan te taisitte viitata siihen vanhaan, vuoden 2014 esitykseen, itse asiassa reaaliaikaisesti me pystymme antamaan tätä informaatiota, eli avoimuus säilyy. Tänä päivänä, jos me emme (Puhemies: Aika!) tekisi tätä muutosta, suomalainen yritys voisi siirtyä pörssiin ulkomaille emmekä saisi siitä tietoja.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä EU:n arvopaperimarkkina-asetus todellakin käsiteltiin viime kaudella Euroopan parlamentissa, ja siellä EPP-ryhmän jäsenenä sain sinne nimenomaan neuvotelluksi viime kauden hallituksen linjan mukaisen kirjauksen, joka tarjosi Suomelle mahdollisuuden jatkaa tätä nykyistä käytäntöä. Sen sijaan Suomi on ollut poikkeus siinä mielessä, että meillä on todellakin ollut yhden yrityksen monopoli, ja siltä osin on varmasti paikallaan muuttaa tätä.

Mutta nyt luulen näin, että olisi tärkeää ottaa aikalisä tämän asian käsittelyssä, koska on turha luoda sellaista tilannetta, että ihmiset ajattelevat, että tässä todellakin ollaan luomassa jotain veronkiertoa ja salailua. Meidän olisi tärkeää odottaa vuoteen 2017, kun me näemme, millä tavalla tämä automaattinen tietojenvaihto lähtee toimimaan. Toisaalta pankit voivat kertoa, minkälaisen rekisterin he ovat perustamassa, mikä takaa tämän avoimuuden jatkumisen, koska avoimuudestahan tässä loppujen lopuksi on kysymys ja (Puhemies koputtaa) tietojensaannista, ei suinkaan siitä, minkä muotoinen meillä tuo rekisteri on.

Arvoisa rouva puhemies! Juuri näin. Tämähän perustuu itse asiassa kahteen kokonaisuuteen, joista ensimmäinen on viranomaissaanti ja toinen on se yleisöjulkisuus. Viranomaissaannista voisi oikeastaan väittää, että tämä jopa vahvistuu, eli tässä esityksessä me joutuisimme joka kerta pistämään pöytään omistajan, hänen sosiaaliturvatunnuksensa, arvo-osuuksiensa määrän, maksetut tuotot ja tiedot kaupoista. Moniportaisessa hallintarekisterissä tämä olisi edelleen velvoite. Eli tavoitteena on lisätä avoimuutta Suomessa. Jotta tämä kävisi selväksi, niin sanon: Me emme pysty vaikuttamaan muiden viranomaisten toimintaan toisessa EU-maassa, mutta se, minkä me pystymme tekemään, on edistää verotietojen vaihtoa. Sen takia tässä on kahden vuoden siirtymäjakso, kunnes se verotietosopimus astuu voimaan ja sitä kautta me saamme paremmin informaatiota. Tällä ei ole tavoitteena kätkeä, tällä tavoitteena on pitkässä juoksussa avata ja varmistaa se, että Suomessa pysyvät edelleen pääomat ja toimijat.

Arvoisa rouva puhemies! Tietysti nyt on hyvä katsoa, että esitys tulisi ensin tänne ja käytäisiin lävitse. Ja niin kuin hallituksen puolella on vakuutettu, se esitys on erilainen kuin vuoden 2012 esitys, mikä turvaa sitä näkymää. Siinä on myöskin se, että tulee tämä eurooppalainen tietojenvaihto, ja se tekee sen paljon, paljon paremmaksi, plus täällä on luvattu, että hallintarekisterin takana olevat tiedot ilmoitetaan reilusti ja reaaliaikaisesti. Oikeastaan minä pyytäisin, että odotettaisiin ja katsottaisiin se esitys ja sitten vietäisiin eteenpäin.

Mutta se toinen puoli tästä on juuri se, että suomalaiset tarvitsevat työtä, suomalaiset yritykset tarvitsevat pääomia, ja jos ne meidän kustannukset pääomien hankinnasta pienenevät, niin se lisää työtä ja mahdollisuuksia. Varmasti ministerillä on tietoa, paljonko tällä hetkellä suomalaiset kustannukset tästä arvo-osuustilistä ovat korkeammat kuin esimerkiksi naapurimaissa tällä hetkellä.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä on. Itse asiassa ne hyödyt, jotka tämäntyyppisestä mahdollisesta mallista tulisivat, ovat siinä, että kuluttaja voittaa, säilytyskustannukset laskevat, sijoittaja saa itse valita ja pääomamarkkinakustannukset laskevat. Jos me katsomme suoraan niitä kustannuksia tällä hetkellä, niin meidän järjestelmämme on Ruotsiin verrattuna noin kaksi kolme kertaa kalliimpi. Jos me katsomme ihan suoria kustannuksia laskennallisesti, niin kuluttaja säästäisi sellaiset 28—35 miljoonaa euroa. Minkä takia? Sen takia, että se on ihan normaalia. Jos meillä on Arvopaperikeskus, joka on monopoli, se vetää siitä välistä. Kun me saamme lisää kilpailijoita tälle kentälle, niin se tarkoittaa sitä, että kokonaiskustannukset laskevat ja pääomat virtaavat huomattavasti paremmin ja kuluttajat hyötyvät.

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Tästä teemasta vielä yksi kysymys, ja sen esittää edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Ehkä kuitenkin on hyvä muistaa, kun valtiovarainministeri kertoi tässä näistä hyödyistä, että esimerkiksi Osakesäästäjien Keskusliitto on suhtautunut kielteisesti tähän — siis he, jotka edustavat piensijoittajia. Se on totta, että tämä arvopaperiasetus on voimassa, mutta ministeri jättää kertomatta, että ei sitä tarvitse toteuttaa niin, että meidän pitäisi mennä näihin hallintarekistereihin, joilla voi piilottaa omaisuutta, arvopapereita, ulkomaille. Nyt se keskeisin ongelma tässä esityksessä on, että kun tänä päivänä on laitonta ulkomaisten hallintarekistereiden kautta ikään kuin piilottaa ja sitä kautta kiertää tätä julkisuutta, niin nyt sillä esityksellä, minkä te olette tekemässä, tämä tehtäisiin lailliseksi. Ja kun sanotte, että ei saisi käyttää sanoja "harmaa talous" tai "sisäpiiri" tai "veronkierto", niin kuitenkin Helsingin poliisi on arvioinut, että tämä tuo mahdollisuuksia rikollisille, ja valtakunnansyyttäjä on arvioinut, että tämä tulee suoraan lisäämään rikollisuutta. (Puhemies: Aika!) Otatteko näiden viranomaisten huolen vakavasti? Muuttuuko hallituksen linja tässä nyt?

Arvoisa rouva puhemies! Luulen, että edustaja Lindtman varmasti viittasi siihen ehdotukseen muutamien vuosien takaa. Me olemme pyrkineet tekemään tähän korjauksia. Nyt ihan vain tällaisena perushuomiona: tietosuojavaltuutettu taisi tänään todeta, että itse asiassa tämä meidän ehdotuksemme voi olla avoimuudeltaan liian pitkälle menevä.

Antaisin edustaja Lindtmanille ehkä kaksi esimerkkiä tästä vaikeudesta. Ensimmäinen on se, että ilman tätä muutosta yksi Suomen 130 pörssiyhtiöstä voi tänä päivänä siirtää koko toimintansa ulkomaiseen arvopaperikeskukseen ilman että Suomen viranomaisilla on mitään tiedonsaantimahdollisuutta. Jos me teemme tämän uudistuksen, silloin heillä on tämä. Annan toisen esimerkin: Jos suomalainen omistaa esimerkiksi ranskalaisen yrityksen osakkeita Pariisin pörssissä ja suomalainen yritys fuusioituu sen kanssa, silloin hänen olisi laitonta omistaa tätä.

Viimeinen huomio: tässä ei kannata minun mielestäni nyt levittää siinä mielessä väärää sanaa, kun nykyinen järjestelmä mahdollistaa huomattavasti helpommin kätkemisen (Puhemies: Aika!) vaikkapa holdingyhtiöiden kautta.

Arvoisa puhemies! Menestyvän diplomatian salaisuus on paitsi neuvottelutaito myöskin tehokas verkostoituminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Maamme ulkomaanedustustot ovat näin ollen tärkeässä asemassa, kun Suomi-kuvaa ylläpidetään ja kehitetään. Suomen itsenäisyyspäivän vastaanotto on maamme ulkomaanedustustoissa pitkään ollut tärkeä mahdollisuus paitsi juhlia maamme merkkipäivää myös tavata asemamaan johtavia poliitikkoja ja muita diplomaatteja sekä tärkeitä henkilöitä liike-elämän ja kulttuurielämän puolella. Vaan ei ole enää. Ulkoministeriö on 17.9.2015 lähettänyt maamme kaikille edustustoille paimenkirjeen, jossa UM kieltää edustustoja järjestämästä itsenäisyyspäivän vastaanottoa tänä vuonna. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Lisäksi todetaan, että edustustojen tulee myöskin vuoden 2016 osalta ottaa suunnittelussa huomioon, ettei myöskään silloin järjestetä itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia. Kirjeet ja kielto ovat aiheuttaneet hämmennystä suomalaisissa diplomaattipiireissä. Miten he selittävät kollegoilleen, että pian sata vuotta täyttävä (Puhemies: Aika!) itsenäinen Suomi ei enää juhli itsenäisyyttä ulkomaanedustustoissaan? Kysyn ulkoministeriltä tätä samaa kysymystä.

Arvoisa herra puhemies! Viime hallituksen aikana tähän käytäntöön mentiin, ja — ikävä kyllä — se jatkuu.

Arvoisa rouva puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Turvapaikanhakijoiden määrä on räjähdysmäisesti kasvanut etenkin Irakista ja osin myös Somaliasta. Nyt onkin erittäin tärkeää, että saamme palautettua kotimaihinsa kaikki kielteisen päätöksen saavat turvapaikkaa hakevat. Viime vaalikaudella saimme vietyä läpi lain, jolla korjattiin se aiempi porsaanreikä, jonka pohjalta jouduttiin antamaan kielteisen päätöksen saaneelle henkilölle oleskelulupa, jos hän ei suostunut vapaaehtoisesti lähtemään sellaisiin maihin, jotka eivät ota vastaan pakkopalautuksia. (Eduskunnasta: Kiitos tästä Räsäselle!) Nyt on erittäin tärkeää saada aikaan myös palautussopimukset Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa, ja tiedän, että te, ulkoministeri Soini, olette ryhtynyt näihin neuvotteluihin. Kysyn: miten neuvottelut palautussopimuksista etenkin Irakin kanssa etenevät?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on aivan olennainen asia, minkä edustaja Räsänen otti esiin, ja hän tuntee entisenä sisäministerinä asiat. Tätä asiaa hoidetaan: Tapasin Irakin ulkoministerin New Yorkissa. Heille on mennyt meiltä kirje, jossa pyrkimyksenä on saada samanlainen sopimus kuin heillä on Ruotsin kanssa. Tätä asiaa viedään eteenpäin, ja uskon, että me saamme tässä hyvän lopputuloksen ajan oloon. Tämän lisäksi tarvitsemme EU-tasolla myös turvallisten maiden luettelon, tarvitsemme selviä päätöksiä Euroopan unionin tasolla. Nyt muun muassa Turkin kanssa neuvotellaan. Jos he tiukentavat rajavalvontaansa, niin se heti pienentää painetta täällä. Tapasin kaikki nämä ministerit, Somalian ulkoministerin, Turkin ja Irakin, ja vein henkilökohtaisesti nämä huolet heille. Teen parhaani, että tässä parannuksia saadaan — koko ajan tehdään.

Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksen tavoite on tehdä hyvinvointipalveluista saumaton kokonaisuus. Ihmisten ei jatkossa enää tarvitsisi tuntea rajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Tavoitteena on myös perus- ja erikoistason palvelujen saumaton integraatio. Vain näiden kaikkien puolien huomioimisella voimme saavuttaa myös ne mittavat säästöt, joita tällä uudistuksella tavoitellaan.

Yhteenlaskettuna Suomen sosiaali- ja terveysmenot ovat noin 70 miljardia euroa. Tuosta summasta sairaus- ja terveysmenoihin käytetään noin 15 miljardia ja sosiaalipuolen menoihin yli 50 miljardia euroa. Sosiaalisektorin osuus on siis noin 70 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveysmenoista. Kuitenkin keskustelu julkisuudessa alkaa kilpistyä vain tuohon toiseen puoleen uudistusta eli terveydenhoitoon ja tarkemmin sanottuna sairaaloiden lukumäärään. Kysynkin ministeriltä: millä tavoin olette ajatellut viedä sote-uudistusta eteenpäin niin, että sosiaalisektori saa arvoisensa huomion?

Arvoisa rouva puhemies! Koko muutoksen, joka on meidän palvelujärjestelmään välttämätön, ydin on se, että syntyy SO-TE, syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon muutos, uudistus. Se on se malli, jota me olemme yrittämässä ensimmäisenä maailmassa, mutta me myös kohtaamme ensimmäisenä maailmassa sen tilanteen, missä meillä se väkimäärä, joka palveluja paljon tarvitsee, tulee kasvamaan.

Miten se varmistetaan? Se varmistetaan sillä, että lakiin kirjoitetaan asioita, jotka vahvistavat niitä palveluketjuja ja vahvistavat sosiaalihuollon, erityisesti ikääntyvän väestön palvelujen, ja terveydenhuollon yhteistä tekemistä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous on kuralla. Suomi on tehnyt historiansa aikana Venäjän kanssa kauppaa aina. Nyt tällä hetkellä luonnollisesti EU:n ja USA:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat aiheuttaneet tämän nykyisen tilanteen, että kaupankäynti on hiipunut. Tämä on suuri isku Suomen taloudelle, ja pelkästään maatalous on arvioiden mukaan kärsinyt 200 miljoonan euron tappiot tästä.

Nyt kuitenkin on tilanne se, että Venäjän pakotteita mietitään EU:ssa tässä vuodenvaihteessa. Nämä nykyiset pakotteet ovat voimassa tammikuun loppuun asti. Tilanne maailmalla on sikäli muuttunut, että Venäjä niin sanotusti panostaa tuolla Syyriassa enemmän kuin Ukrainassa. (Puhemies: Aika!) Onko näköpiirissä, ja mikä fiilis Euroopassa on siitä, voidaanko näitä pakotteita pikkuhiljaa vähentää?

Arvoisa rouva puhemies! Venäjä on todellakin meille tärkeä kauppakumppani, ja siihen pitää edelleen panostaa. Mutta on myös totta, että jo vuodesta 2012 lähtien, kun Venäjän talous lähti heikkenemään, vientimme sinne on vähentynyt. Itse asiassa Venäjä on enää viidenneksi suurin kauppakumppani, kun se oli huomattavasti korkeammalla aikaisemmin. Pelkästään viime vuonna vientimme Venäjälle laski 14 prosenttia, vaikka vain puolen vuoden ajan siitä sanktiot olivat voimassa. Tänä vuonna lasku on ollut jo miinus 33 prosenttia. On selvää, että meidän on edelleen jatkettava hyviä kauppasuhteita Venäjän kanssa, mutta samaan aikaan meidän on panostettava muualle. Meidän on tehtävä täysin voimin työtä, että me löydämme korvaavia markkinoita, ja siinä olemme kuitenkin jossakin määrin onnistuneet, koska vientimme on suurin piirtein nollatasoa, kun verrataan aikaisempiin vuosiin.

Sanktioita tarkastellaan vuodenvaihteessa päämiesten huippukokouksessa ja tietysti etenkin Minskin sopimuksen kriteerien valossa, ja voimme vain toivoa, että pääsemme eteenpäin. Mutta tilanne ei näytä tällä hetkellä hyvältä.