Hallituksen esitys  eduskunnalle  laiksi  valtion  erityisrahoitusyhtiön  luotto-,  takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta  annetun lain 4 § muuttamisesta ja 8 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietintö tuossa ensimmäisessä keskustelussa varsin seikkaperäisesti käytiin läpi, ja oikeastaan voisi sanoa, että tässä ei ole mitään muuta huomauttamista siihen kuin se, että kun yleisesti nyt mietimme näitä valtion eri takausvastuita, niin eduskunta on pidettävä koko ajan huolellisesti kärryillä siitä, missä mennään. Niinhän tässä talousvaliokunnan mietinnön lausumaesityksessäkin todetaan. Tämä lausuma kiinnittää juuri siihen huomiota, että viimeistään sitten syksyllä on saatava tästä myöskin lisäselvitystä.

Täytyy sanoa, että jos katsotaan kokonaisuudessaan valtion takausvastuitten kasvua, niin erityisesti huolestuttaa nämä EU:n kautta tulevat takausvastuut. Nyt olemme juuri kuulleet siitä, kuinka ollaan perustamassa EU-budjettia vasten tällaista uutta rahastoa, jonka koko saattaisi olla jopa 500 miljardia euroa, ja se olisi tällainen ensimmäinen ikään kuin yhteisvastuullinen laina, joka haetaan EU-budjettia vasten. Tämäkin on sellainen asia, joka sitten loppupeleiksi kuitenkin kaatuu tänne meidän budjettivastuullemme. Ei ole olemassa EU-budjetissa rahaa, ellei ole näitä kansallisia rahoitusosuuksia. Siinä mielessä tämän kokonaisuuden pitäminen hyppysissä ja eduskunnan budjettivallan toteutuminen tämän suhteen on todellakin tärkeää. Ja se, että meidän taloutemme rakenne on sellainen, että meillä on tätä laivanrakennusteollisuutta, joka aika ajoin vaatii myöskin sitten nämä isot takaukset, on tehnyt tilanteen sellaiseksi, että me olemme bkt:hen suhteutettuna kuitenkin eniten takauksia omaava maa EU:ssa. Siksikin nämä kaikki lisätakaukset ovat aina, voisi sanoa, riskisempiä meille kuin sellaisille maille, joilla ei jo muutoin ole sitä takauskantaa olemassa.

Mutta sinällään tämä valiokunnan ja eduskunnan esitys on itsessään hyvä ja kannatettava.

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin nostaa samalla keskusteluun Finnveran käyttämän 16 prosentin viivästyskoron. Sehän ei sinällään liity esitykseen, eikä pk-yritysten selviäminen koronakriisistä ole kiinni viivästyskoron tasosta, mutta mielestäni tärkeä aihe tänne saliin puhuttavaksi.

Finnvera ei valtionyhtiönä kilpaile rahoituksen myöntämisestä yksityisten rahoituslaitosten kanssa. Lainmukainen viivästyskorko on 8 prosenttia, mutta yritysten välisissä suhteissa korkolakia sovelletaan vain, jos korosta tai viivästyskorosta ei ole muuta sovittu.

Ministeriön ja Finnveran näkemyksen mukaan valtion erityisrahoitusyhtiön soveltaman viivästyskoron taso ei voi olennaisesti poiketa siitä, mitä rahoitussektorilla yleisesti käytetään. Mielestäni valtio tässä rankaisee suhteettoman korkealla 16 prosentin korolla yrittäjiä, ja vaatimus henkilökohtaisesta takauksesta voi viedä yrittäjältä nopeasti alta vaikka oman kodin.

Kuluttajaluotoille asetettiin jo tässä salissa tilapäinen 10 prosentin korkokatto. Olisiko aiheellista asettaa myös valtion omistamalle rahoittajalle korkokatto, edes tilapäisesti?

Arvoisa puhemies! Koronapandemian aiheuttamat sulkutoimenpiteet kohdistuvat hyvin epäsymmetrisesti tietyille aloille, joiden ydinliiketoiminnassa ei sinänsä ole ollut mitään ongelmaa ennen koronaepidemiaa. Nyt kun viranomaiset ovat päätöksillään keskeyttäneet elinkeinonharjoittajien tai tiettyjen toimialojen toiminnan poik-keustilanteessa, meidän on valtiona ja kansalaisina myös oltava solidaarisia, kun lasku tulee maksettavaksi — yrittäjät kun ovat keskeyttäneet toimintansa yhteiskunnan ja kansalaisten parhaaksi tarkoituksenaan ja tavoitteenaan suojella elämää ja terveyttä.

När man utfärdar en nedstängning av samhället som drabbar enskilda näringsidkare — ja, då bör man också vara solidarisk när räkningen förfaller. Företagarna har stängt ner sin verksamhet till förmån för samhällets och medmänniskornas bästa för att skydda deras liv och hälsa.

Arvoisa puhemies! Hallitus ehdottaa tässä, että Finnveran kotimaan rahoituksen enimmäismäärää korotetaan 4,2 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Lisärahoitusvaltuus käytettäisiin pääasiallisesti takauksiin luotto- ja rahoituslaitosten myöntämille luotoille. Lakimuutoksen tavoitteena on turvata erityisesti pk-yritysten ja sitä suurempien yritysten rahoituksen saanti, kun yritystoiminnan tulot uhkaavat vähentyä merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Tämäkin on yksi työkalu tässä poikkeustilanteessa ja pääosin tarpeellinen, mutta on muistettava, että harva yrittäjä haluaa tässä vaiheessa lähteä pelastamaan omaa liiketoimintaansa lainarahalla.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Ne miljardit, joilla Suomi tukee yrityssektoriaan, ovat välttämättömiä panostuksia. Vaihtoehtona on konkursseja tai massatyöttömyys, mikä maksaa yhteiskunnalle vielä enemmän. Seuraavaksi voisi tosin kysyä, miksi hallitus on saanut itsensä solmuun niin monien erilaisten ja eri viranomaisten myöntämien tukimuotojen kanssa. Olisiko tukijärjestelmiä voinut rakentaa yksinkertaisemmin, vähemmällä byrokratialla ja pienemmin kustannuksin?