Suullinen kysymys vanhusten kotihoidosta (Minna Reijonen ps) | Suullinen  kysymys   omaishoidon   kehittämisestä  vanhustenhoidossa  (Pasi  Kivisaari kesk) | Suullinen kysymys vanhustenhoidon valvonnasta (Jussi Saramo vas) | Suullinen kysymys valtiontalouden menokehyksestä (Antti Häkkänen kok) | Suullinen kysymys yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Omavalvonnan piti korjata vanhustenhoidon ongelmat, mutta nyt Tampereella on tullut ilmi vakavia puutteita kotihoidossa aluehallintoviraston tehtyä yllätystarkastuksen. Avin mukaan epäkohdat vaaransivat kotihoidossa olevien asiakkaiden hyvän hoidon. Puutteita oli niin ateriaväleissä, lääkkeiden annosteluajankohdissa ja säilytyksessä kuin työvälineissäkin. Henkilöstö koostui pääosin sijaisista, listalla oli jo työnsä lopettaneita työntekijöitä, kirjallisia työsopimuksia ei ollut, eikä päivystyspuhelimeen vastattu. Henkilöstöpuutteita on ilmennyt muuallakin, kuten esimerkiksi Juankoskella. Hyvä hallitus, onko Tampereen esimerkin perusteella omavalvonta mielestänne jatkossakin riittävä valvonnan muoto, vai mitä konkreettisia toimenpiteitä aiotte tehdä tilanteen korjaamiseksi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Reijosen kysymys on erinomainen, ja on hienoa, että me voimme näistä puhua. Kiinnitin tähän samaan tapaukseen huomiota, ja on sanottava, että omavalvontaa tarvitaan, sitä tarvitaan joka tapauksessa. Järjestäjällä pitää olla vastuu siitä, minkälaisia palveluita on järjestetty, mutta myös tuottajan näkökulmasta mittarin pitää värähtää silloin, kun mennään pieleen. Mutta se ei aina riitä, ja tässä esimerkissä hyvää on se, että meidän valvontaorganisaatio toimii. Tähän tilanteeseen on käytännössä valvovan viranomaisen puolelta puututtu.

Tämä kertoo ikävästä tosiasiasta, että meidän kotihoidon palvelut vaativat myös uudistamista, ja siksi saliin ollaan tuomassa vielä ennen tämän istuntokauden päättymistä vanhuspalvelulain kakkosvaiheen uudistus, jossa on tarkoituksena uudistaa kotihoitoa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kotihoidon lisäksi omaishoitoon liittyy vakavia ongelmia. Omaishoitajien tilanne oli jo ennen koronapandemiaa heikko, ja heidän yhteiskunnalta saamansa tuki riippui pitkälti asuinkunnasta. Koronapandemian myötä tilanne hankaloitui entisestään, kun esimerkiksi intervallihoitoja peruttiin. Omaishoitajat eivät saaneet tarvitsemaansa hengähdystaukoa raskaasta työstään. Moni omaishoitaja kokee, ettei yhteiskunta arvosta heidän tekemäänsä työtä, ja tähän näkemykseen on helppo yhtyä, kun katsoo, millä tolalla omaishoitajille tarjottavat palvelut ovat. Perussuomalaiset esittävät vaihtoehdossaan omaishoidon tukea täysin verovapaaksi. Hyvä hallitus, aiotteko omaishoitajien tukemiseksi yhtenäistää omaishoitajille tarjottavat palvelut koko maassa — koko maassa — ja säätää omaishoidon tuen verovapaaksi — verovapaaksi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset tarttuvat kysymyksessään varmasti koko eduskuntaa huolestuttavaan ikäihmisten arkeen ja erityisesti omaishoitajien asemaan. Viime vaalikaudella omaishoitoon kohdistettiin merkittävä lakiuudistus ja myöskin kuntien valtionosuuksia korotettiin nimenomaan omaishoitajien aseman parantamiseksi. Suotavaa on, että kuntapäättäjät ovat tuota lakia käytännössä noudattaneet ja myöskin lisärahat omaishoitoon kohdistaneet. Niin ikään tämän hallituksen ohjelmassa omaishoito noteerataan, mistä ministeri Kiuru varmasti kertoo mielellään lisää. Omaishoidon tuen verottomuutta ei hallituksen ohjelmassa ole.

Mitä tulee käytänteiden yhtenäistämiseen, se kyllä tulee tapahtumaan kunkin hyvinvointialueen tasolla ja pääsemme eroon ongelmasta, jossa naapurikuntien omaishoitajia ja ‑hoidettavia on voitu kohdella hyvinkin erilaisella tavalla.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Arvoisa herra puhemies! Kotihoidon tilanne vaatii todellakin kiireesti korjaamista ja panostuksia. Meillä on pyöröovisysteemi Suomessa: ikääntynyt ihminen hakeutuu päivystykseen, mutta hänet kotiutetaan sieltä hyvin pian takaisin omaan kotiin, ja apua ja tukea ei hänelle tule riittävästi, ja pian hän on taas siellä päivystyksessä hakemassa itselleen apua. Eli kotihoitoon tarvitaan lisää resursseja. Tästä seuraa kysymys, mistä me löydämme niitä resursseja.

Olette tuoneet lain henkilöstömitoituksesta, ja henkilöstömitoitus nousee vuosittain. Vuonna 23 sen tulisi olla 0,7. Kunnista on nyt tullut viestiä, että tämä teidän tavoitteenne nostaa henkilöstömitoitusta on mahdotonta toteuttaa. On jopa sanottu, että laki tulee perua. Mitä vastaatte tähän? Millä tavalla hoidatte tämän henkilöstömitoitusasian niin, että näin tärkeää lakia ei peruta vaan että meillä riittää hoitajia niin kotihoitoon kuin myös ympärivuorokautiseen hoivaan, [Puhemies koputtaa] sillä vanhusten aika on juuri nyt?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Mikrofoni päälle.

Kiitos. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaaminen on aivan a ja o, ja yhdyn siihen edustaja Juvosen näkemykseen, että meillä kotihoidossa on nimenomaan hurjia puutteita siinä, onko henkilöstöä tarpeeksi. Tässä Tampereen esimerkissä, josta Reijonen aikaisemmin puhui, se tulee myös todistetuksi. Tämä epäkohta ei poistu, ellei myös lainsäädännöllisesti pystytä parannusehdotuksiin.

Sama koskee jo tehtyä eduskunnan ison salin päätöstä siitä, että hoitajamitoitus otetaan tehostetussa palveluasumisessa tiukemmin käyttöön. Jos me emme tekisi tätä, me emme saisi tätäkään porukkaa töihin, koska ne säälliset olosuhteet myös henkilöstön näkökulmasta on turvattava. Tähän hankkeeseen olisi pitänyt lähteä jo ajat sitten, ja on erittäin tärkeätä, että niin vahva eduskunnan tuki saatiin sille hankkeelle.

Tämä on myös tärkeä viesti, jonka edustaja Juvonen totesi ja jonka vahvistan vielä tässä, että näin tärkeää muutosta ei tule perua, [Puhemies koputtaa] vaan tulee etsiä keinot, [Puhemies: Kiitoksia!] millä hoitajien määrä vakiinnutetaan.

Puhemies! Ikäihmisten hoidossa sitova henkilöstön mitoituksen kirjaaminen lakiin on siis tehty, ja askeleet kohti 0,7:n hoitajamitoitusta on aloitettu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhuksillamme olisi nyt kaikki hyvin. Keskusta kantaa huolta myös kotona asuvista ikäihmisistä, jotta asuminen olisi turvallista ja inhimillistä. Myös uusia asumismuotoja kodin ja laitosmaisen asumisen väliin on kehitettävä.

Puhemies! Ikääntyvä Suomi ei selviä vanhustenhoidosta kunnialla ilman omaisten osallistumista hoivaan ja huolenpitoon. Kysyisin peruspalveluministeri Kiurulta: mitä hallitus tekee tai on tehnyt omaisten osallistumisen rohkaisuksi ja huolenpidon tukemiseksi? [Puhemies koputtaa]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä Kivisaarella on aivan oikea linja siinä, että me tarvitaan monipuolisempaa palvelurakennetta. Se on minusta ensimmäinen tärkeä viesti kysymykseenne. Asumispalveluja koskeva palvelurakenteen selkeä laajentaminen on myöskin vanhuspalvelulain kakkosvaiheen uudistuksen pääjuttu. Me tarvitsemme kotona asumisen ja tehostetussa palveluasumisessa ympärivuorokautishoivassa asumisen väliin myös muita muotoja — tämä loikka on liian suuri, ja monelta myöskin toimintakyky menee aivan liian nopeasti, jos se loikka otetaan kotoa suoraan ympärivuorokautiseen hoivaan — ja olen samaa mieltä siitä, että se on inhimillistä ja tähän pitää hakea myös lainsäädännöllisesti kannustetta.

Toinen näkökulma on tämä omaishoidon kehittäminen. Meillä jää huomaamatta se, että omaishoito itse asiassa on Suomen kantavin hoitomuoto. Jos meidän omaisemme eivät välittäisi läheisistään ja olisi avuksi, niin me olisimme paljon vaikeammassa tilanteessa, mutta me harvoin tunnustetaan tämän omaishoidon merkitys. Siksi on tärkeätä, että me pystymme myös tekemään pieniä [Puhemies koputtaa] muutoksia jo tässä [Puhemies: Kiitoksia!] lakipaketissa ja seuraavaksi sitten seuraavalla hallituskaudella.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ikääntyneillä ja varsinkin erilaisista muistisairauksista kärsivillä on erityinen tarve saada hoitoa ja hoivaa omalla äidinkielellään ja tulla ylipäätänsä ymmärretyksi. On surullista, mikäli ihminen viimeisinä elinvuosinaan joutuu kamppailemaan sen asian kanssa, että yhteistä kieltä hoitajan tai lääkärin kanssa ei ole. Pahimmillaan tämä kielitaidon puute johtaa hoitovirheisiin, mutta muuten siitä on inhimillisiä ongelmia seurauksena.

Perussuomalaisten mielestä hoitoalan kielitaitovaatimuksia pitää kautta linjan nostaa, ei missään nimessä työvoimapulaan tai monimuotoisuuteen vedoten laskea. Kyseessä on hyvin tärkeä työ, ja se edellyttää yhteistä kieltä. Kysynkin asianosaiselta ministeriltä: miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että suomalaisella ikääntyneellä on kotimaassaan pääsy suomen- ja ruotsinkielisiin palveluihin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä laki turvaa sen, että näin on, mutta tämä kysymys on aivan aiheellinen, kun mietimme henkilöstöpulaa, joka vaivaa nimenomaan vanhuspalveluita. Meidän haasteemme tänä päivänä on se, että alan vetovoima on kärsinyt siitä, että näiden säällisten olosuhteiden rakentamisessa meillä on mennyt aikaa. Tällä hetkellä tehostetun palveluasumisen näkökulmasta myös paine siihen, että lisääntyvästi palvelua tarvitaan, nostaa sitä tarvetta ja kysymyksen, mistä sitten myöskin saadaan hoitajia.

Tämä on sillä tavalla vakava kysymys, että me ollaan selvitetty vuosien varrella myöskin hoivahenkilöstön näkökulmasta, minkälaisilla kielitaitovaatimuksilla jatkossa tulee pärjätä, ja tämä kysymys on esillä nyt, kun perustamme osaamista koskevan ohjelman. Eli käytännössä budjettiriihessä päätettiin, että tähän osaamiseen ja sen vahvistamiseen tartutaan ja lisäosaamisen hankintaan hoiva-alalle lähdetään tiukasti eri osapuolten kesken miettimään näitä ehdotuksia. Siinä myös tämä kielikysymys on otettava [Puhemies koputtaa] huomioon.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus haluaa huolehtia sellaisesta Suomesta, että jokainen ikäihminen voi luottaa siihen, että tarvittaessa saa hyvän hoidon ja hoivan ja inhimillisen kohtelun. Te lupasitte laittaa kerralla vanhuspalvelut kuntoon, arvoisa hallitus, mutta mikä tilanne tällä hetkellä on? Kun katsotaan esimerkiksi kotihoitoa, niin viime marraskuusta, vuoden 20 marraskuusta, viime toukokuuhun kotihoidon hoitajat ovat vähentyneet 600 hoitajalla. Useat asiantuntijat ovat tulleet julkisuuteen ja sanoneet, että vanhustenhoito on kriisin partaalla. Kysynkin nyt: mihin toimiin te ryhdytte? Sanoitte, että tulee laki, joka korjaa tämän tilanteen, että kotihoito on pulassa, mutta kun tuo laki oli lausuntokierroksella, asiantuntijat antoivat sille täystyrmäyksen. He totesivat, että siinä laissa ei ole ratkaisua eikä rahoja. Ja oikeusasiamies sanoi, luin sen juuri lausuntoyhteenvedosta, että laki vaatii täysremontin ennen kuin se tuodaan eduskuntaan — täysremontin. Kysyn nyt, arvoisa ministeri Kiuru: millä tavalla te korjaatte tuota lakiesitystä, [Puhemies koputtaa] jotta toteutuu se eduskunnan tahto, että ikäihmiset saavat [Puhemies: Aika!] palvelunsa? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Mika Niikko: Vaalipuheita!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minäkin luin tämän lausuntokierroksen palautteen, ja siitä voidaan tietysti olla montaa mieltä, minkälainen tuo palaute oli. Siitä antoi yhden todistuksen edustaja Sarkomaa. Itse ajattelen, että kysymys on kuitenkin tosiasiassa siitä, aiommeko me parantaa näitä palveluita. Jos me nostamme kädet ylös ja sanomme, että ei ole tälläkään kertaa kotihoidon aika, ei tuoda minkäänlaisia parannusehdotuksia eduskuntaan, niin silloin me olemme kyllä aika lähtöpisteessä. Meidän olisi pitänyt miettiä, miksi me emme tehneet näitä remontteja jo kymmenen vuotta sitten. Tällä hallituskaudella on hallitusohjelmaan kirjattu, että me otamme vakavasti ikäihmisten mahdollisuuden elää parempaa elämää. Nyt sitä kautta teimme hoitajamitoitukseen, koskien ympärivuorokautista hoivaa, nämä parannukset, jotka ovat erittäin merkittävä askel siihen, että ihmiset saavat kunnollista, laadukasta hoitoa mutta myöskin henkilöstö tulee tämän palvelumuodon työntekijöiksi, missä meillä on suuri uhka. Ja toisaalta me tarvitsemme myöskin kotihoitoon ja omaishoitoon parannuksia, jotta tämä kokonaisuus [Puhemies koputtaa] toimii, [Puhemies: Kiitoksia!] ja nyt tuomme vielä tämän istuntokauden aikana tämän esityksen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Omaishoitotyö on usein raskasta, vaativaa työtä, jossa ollaan intensiivisesti kiinni vuorokauden ympäri vuodesta toiseen. Omaishoidon tuen lisäksi on myös muita keinoja, joilla voidaan tukea omaishoitajia. Omaishoitajuuteen liittyy paljon opeteltavaa aina käytännön työstä viranomaistahojen kanssa käytävään paperisotaan. Moni omaishoitaja on ymmällään sääntöviidakossa, ja kentältä on kantautunut myös viestiä, että opastukselle on huutava tarve. Opastus omaishoitotyöhön vaihtelee kunnittain, ja informaatiota on kyllä riepoteltu pitkin nettiä, mutta monille tiedon palasten kasaaminen on haastavaa. Erityisesti vanhemmilla ihmisillä ei ole välttämättä riittäviä valmiuksia etsiä tietoa verkosta. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: olisiko hallitus valmis tukemaan kuntia taloudellisesti erilaisten omaishoitajille tarkoitettujen [Puhemies koputtaa] opastus‑ ja tukitoimintojen tehostamiseksi?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tulevassa lainsäädännössä myös neuvontapalveluissa on otettava tiukempi linja. Yhdyn tähän näkemykseen, että meidän on autettava omaisia ja ikääntyneitä ihmisiä palveluverkossa tietämään, mistä itselle, omaan tarpeeseen, se palvelu on saatavissa. Sitä kautta asumisen ennakointi ja ylipäätään omatoiminen hakeutuminen eri palvelumuotoihin, eli asumisen puolella eri palvelumuotoihin, ovat sitä, jonka eteen pitää tehdä työtä, ja tämä tullaan varmistamaan jo lainsäädännöllisesti.

Mutta ongelmia on myös siinä, noudatetaanko tätä kaikkea. Jatkossa ehkä iso parannus tapahtuu nimenomaan sote-rakenneuudistuksen näkökulmasta, kun 22 toimijaa koko alueella jatkossa koordinoi, että käytännöt ovat samat. Tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien toimet ovat hyvin erilaisia kunnasta ja kuntayhtymästä riippuen.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Essayah, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ovat esittäneet vanhustenhoivaan neljän takuun mallia — hygieniatakuu, ulkoilutakuu, ruokailutakuu ja yhteisötakuu — koska näyttää siltä, että pelkästään tuo hoitajamitoituksen nostaminen ei riitä, kun meillä ei ole tarpeeksi hoitajia. Ja tämä puolestaan johtaa sitten siihen, että meillä on jouduttu palveluasumisen yksikköjä sulkemaan kokonaisuudessaan ja sitten siirtämään näitä vanhuksia eri puolille ja löytämään heille hoitopaikka sieltä, missä vapaita sijoja on sattunut olemaan. Mitä hallitus aikoo tehdä sille, että vanhukset eivät joudu ikään kuin heittopussina palveluasumisen yksiköstä toiseen, kun tällä hetkellä näitä yksikköjä suljetaan hoitajapulan takia? Mikä on hallituksen vastaus tähän tilanteeseen? Tämä on tällä hetkellä akuutti ja huutava pula, ja jos ajatellaan, että näitten vanhusten omaiset joutuvat monta kertaa kulkemaan pidempiä matkoja, jotta he voisivat käydä tapaamassa näitä palveluasumisen yksiköstä toiseen siirrettyjä [Puhemies koputtaa] omaisiaan, [Puhemies: Kiitoksia!] niin mitä hallitus tekee tälle?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä inhimillistä on se, että ihmisen pitää saada asua siellä, mihin on saatu se paikka. Ja tähän liittyy myös tämä iso kysymys, että tässä ajassa niin moni toivoisi, että voitaisiinko nyt sitten vaan luopua siitä, että kun on hoitajapulaa, niin mitäs jos me näistä hyvistä lainsäädännöllisistä reunaraameista luovuttaisiin ja todettaisiin, että ei se mitään. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä — Ben Zyskowicz: Kukas tuollaista on ehdottanut?] Tämä edustaja Essayahin kysymys nimenomaan todistaa minusta hienolla tavalla sen, että meidän pitää pyrkiä tarjoamaan inhimillistä vanhuutta kaikille. Ja jotta se on mahdollista, niin se tarvitsee riittävän henkilöstömitoituksen. Olen aivan samaa mieltä kristillisdemokraattien kanssa siitä, että hyvä vanhuus määritellään juuri näillä termeillä, joita tässä käytitte lupauksen muodossa. Ja tämä tarkoittaa sitä, että meillä täytyy olla riittävästi henkilökuntaa, ja me emme voi eduskuntana heti lähteä siitä, että perutaan sitten ja ajatellaan, että annetaan vähän huonompaa hoitoa. Kyllä meidän täytyy pystyä löytämään [Puhemies koputtaa] ratkaisu [Puhemies: Kiitoksia!] hoitajapulaan, ja siksi [Puhemies: Aika!] se ratkaisu nyt on tekeillä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On melko erikoista, että täällä puhutaan hoitajapulasta mutta samaan aikaan hallitusohjelmassa on mainittu omaishoito vain kerran. Eikö tämä olisi yksi ratkaisu? Ja toinen ratkaisu olisi houkutella niitä tuhansia hoitajia, joita Suomesta on ulkomaille lähtenyt? Oletteko te tätä suomalaisten hoitajien houkuttelua kotimaahan pohtinut?

Mutta kysyn vielä sen teiltä, ministeri Kiuru, kun viime vaalikaudella omaishoitolakia uudistettiin ja tuolloin valtio kompensoi kunnille kokonaisuudessaan näistä kahdesta vapaapäivästä aiheutuneet kustannukset ja tämä korvamerkitty raha oli silloin 95 miljoonaa euroa vuodessa: oletteko te nyt leikanneet tästä omaishoidon korvamerkitystä rahasta itse asiassa puolet pois tällä hallituskaudella? [Vasemmalta: Ohhoh!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kuka vastaa? — Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Varmasti edustaja avaa vielä tätä kysymystä tämän kyselytunnin jälkeen — en oikein ymmärtänyt, mitä tarkoititte. Mutta tässä hallitusohjelmassa me emme tee vanhustenhuoltoon leikkauksia vaan satsauksia, ja tämä on se iso kuva. Me yritämme nyt parantaa vanhustenhuoltoa näiden epäkohtien osalta.

Meidän on otettava vakavasti se, että meillä on liian vähän hoitajia. Meillä on hoitajia, jotka ennen tekivät välillisiä töitä välittömän työn sijaan. Eli hoivatyötä, hoitotyötä, ei tehty, vaan tehtiin myöskin siivous-, pyykinpesu- ja ruokapalveluita samaan aikaan, kun olisi pitänyt sillä ammattiväellä keskittyä hoivaamiseen ja hoitamiseen. Nyt tämä on uudistettu. Mutta tämä liike jatkuu myöskin muiden vanhuspalveluiden osalta, ja ajattelen, että on hyvä, että on mainittu myös omaishoito. Me emme pysty tekemään niin isoa reformia, että me laittaisimme omaishoidon tuen nyt samalle viivalle koko maassa, mutta näillä 22 alueella [Puhemies koputtaa] se tulee olemaan alueen sisällä samalla tasolla [Puhemies: Kiitos!] vuoden 23 alusta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Risikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru, mainitsittekin, että vanhuspalvelulain toinen vaihe tulee tänne eduskuntaan. Se on ollut tässä juuri hiljattain lausuntokierroksella. Huomasitteko, että tuossa syyskuun lopussa 26 vanhustyön johtajaa otti julkisesti kantaa, esitti hätähuutonsa teille? Ja se kuuluu näin: ”Lisää osaajia ikääntyneiden palveluihin, ei kädettömäksi tekeviä lakeja.” He viittaavat juuri tähän teidän toiseen vaiheeseen, jota te olette nyt tuomassa. Olettehan muuttamassa sitä, ja tuottehan tänne sellaisen lain, jolla saadaan lisää hoitajia kotihoitoon? Nimittäin tämä teidän edellinen lainsäädäntömuutoksenne aikaansai sen, että viime kesänä jouduttiin sulkemaan hoitolaitoksia vanhustenhuollosta. Nyt me tarvitaan sellainen laki, joka oikeasti lisää sekä kotihoitoon että laitoshoitoon näitä henkilöitä. Teettehän sellaisen? Lupaattehan tämän seurakunnan läsnä ollessa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Reilun kahden vuoden takainen hoivakohu toi silloin kaikkien eteen sen järkyttävän todellisuuden, jossa monet suomalaiset vanhukset elivät, erityisesti suurten hoivayritysten yksiköissä. Vanhushoivakohun jälkeen tuli vastaava kohu varhaiskasvatusbisneksestä, jossa myös oli käytetty laajamittaisesti haamuhoitajia. Edellisen hallituksen sote-uudistus olisi johtanut massiiviseen yksityistämiseen ja pakkoyhtiöittämiseen, mutta nyt sote-uudistus vie oikeaan suuntaan, kun yksityinen hoivabisnes ei voi enää maksimoida voittoja ihmisten hyvinvoinnin ja turvan kustannuksella. Jatkossa julkisen sektorin on aina oltava kuskin paikalla. Kysynkin ministeri Kiurulta: kuinka nopeasti nämä uudet hyvinvointialueet voivat saada tilanteen hallintaansa — niin kuin tässä perussuomalaiset nostivat esiin, Tampereelta ja muualta on paljastunut, että vieläkin näitä ongelmia siellä yksityispuolella erityisesti on [Ben Zyskowicz: Ja julkisella puolella!] — jotta ei enää oltaisi riippuvaisia [Puhemies koputtaa] muutamista suuryrityksistä? [Puhemies: Kiitoksia!] Ja tullaanko valvomaan julkisten ja myös yksityisten toimintaa jatkossa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä tullaan valvomaan. Ja oli hyvä analyysi siitä, mitä sote-uudistuksessa reunaraameiksi laitettiin myöskin vanhuspalveluihin. On hyvä sanoa, että meillä on ongelmia niin julkisen kuin yksityisenkin puolen toiminnassa, ja näissä meillä täytyy olla nollatoleranssi. Me emme voi ajatella, että vanhusten huono kohtelu jatkuu. Se on mahdotonta. Meidän täytyy sovittaa tämän päivän osaamistarpeet yhteen sen kanssa, mitä on inhimillinen vanhuus, ja tämä ei ole helppo asia. Ja olen samaa mieltä siinä, että me tarvitsemme valvovaa viranomaista. Tämä Tampereen esimerkki osoittaa sen, että valvova viranomainen on toiminut ja asiaan on nyt puututtu. Se tuli myöskin Tampereen kaupungille järjestäjänä kyllä aika kovasti eteen, koska heillä oli kolme päivää aikaa reagoida siihen, että toiminta siirretään omaksi. Kyllä tämä on myös julmaa. Jos näitä asioita ja laiminlyöntejä tapahtuu, niin niihin sitten myös puututaan ja kovalla kädellä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Selvitin viime keväänä kirjallisella kysymykselläni ministeri Kiurulle aluehallintovirastojen valvontakäytäntöjä. Länsi‑ ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston johdon mukaan tarkastuskäynneistä ilmoitetaan ennakkoon terveydenhuollon yksikköihin, kuten vanhusten hoitokoteihin. Avin johdon mukaan ennalta ilmoittamattomalle tarkastuskäynnille on lain mukaan aina oltava peruste. Hoitoyksiköiden toimintaa siis valvotaan siten, että hoitoyksikkö saa tietää valvontakäynnistä ennakkoon. On selvää, että tällainen käytäntö rikkoo törkeästi vanhusten ihmisoikeuksia. Arvoisa ministeri Kiuru, miksi ette näe ongelmaa siinä, että hoitokotien tarkastuksista ilmoitetaan terveydenhuollon yksiköille ennakkoon ja potilasturvallisuuden vaarantuminen lakaistaan näin maton alle? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kaikkea nykyistä lainsäädäntöä voidaan aina tarkastaa. Lähtökohdan kuitenkin pitää olla se, että silloin kun me epäilemme, että laiminlyönti on tapahtunut, niin se perustuu johonkin — sehän on oikeudenmukaisen yhteiskunnan peruste — mutta olen valmis tarkastelemaan tätäkin kysymystä. Meillä on nyt nämä pykälät auki täällä eduskunnassa, kun tuodaan esitys vanhuspalvelulakiin, mutta lähtökohdan täytyy olla tietenkin se, että nämä asiat pitäisi tehdä jo paljon aikaisemmin. Myös omavalvonnan pitää toimia. Me emme voi lähteä siitä, että meillä on vain valtion viranomaiset, jotka sitten viime kädessä puuttuvat. Kyllä meidän täytyy myöskin vaatia kenttää sitoutumaan siihen, että omavalvonta toimii. Tämä on iso kysymys sekä järjestäjän näkökulmasta mutta myös yhteiskunnan ja koko luottamuksen näkökulmasta, miten me kohtelemme vanhuksiamme ja onko alalla intressi pitää huolta siitä, että myöskin tämä omavalvonta toimii. Siksi korostaisin sitä, että molempia tarvitaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kotihoidon tilanne on haastava. Siellä kotona asuu erittäin monisairaita vanhuksia, jotka tarvitsevat paljon hoivan palveluita. He ovat samalla hyvin haavoittuvassa asemassa: he ovat riippuvaisia tästä hoidosta. Olemme saaneet lukea, että väärinkäytöksiä ja varkauksia on liittynyt hoitohenkilökuntaan, ja kysyisinkin — tässä samalla, kun ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy on vaikeutunut johtuen näistä lainsäädännöllisistä kiristyksistä: Millä tavalla tullaan varmistamaan se, että henkilöstö, joka antaa palvelua koteihin, on osaavaa ja sitä on riittävästi? Ja onko tarkoitus tai suunnitelmia ottaa myöskin jonkinlaisia soveltuvuustestejä käyttöön hoitohenkilökunnalle, ettei nyt vain käy niin, että kaikkia kynnelle kykeneviä yritetään vaan haalia lähihoitajakoulutukseen tasosta riippumatta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Arvokas ja turvallinen vanhuus on meidän kaikkien oikeus. Se edellyttää hoitajien jaksamista, mukaan lukien omaishoitajien jaksamisen. Haluaisin kysyä peruspalveluministeri Kiurulta: miten omaishoitajien tosiasiallisia mahdollisuuksia pitää heille osoitettuja vapaita tuetaan? Nyt vapaapäiviä jää pitämättä, ja omaiset eivät sitä kautta saa turvallista hoitoa.

Keskustan ehdotus on lisätä perhehoitoa omaishoidon sijaisvaihtoehtona. Perhehoitaja voi tulla hoidettavan kotiin ja hoidettava mennä perhehoitajan luo. Tuttu, turvallinen, perheenomainen sijaishoitopaikka on meidän tavoitteemme. Me puhumme nyt ihmisten perusasioista, oikeudesta turvalliseen elämään. Tämä on tärkeää muun muassa muistisairaiden kannalta, että tuttuus ja turvallisuus säilyvät.

Omaishoitajien riittävästä jaksamisesta huolehtiminen on meidän kaikkien asia. Miten hallitus aikoo edistää tätä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Meillä on noin 50 000 omaishoitajaa, jotka siis ovat tuen piirissä, ja paljon niitäkin, jotka eivät edes ole tuen piirissä. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että jos lähes 30 000 on yli 65-vuotiaita, niin silloin olennaista on se, miten me heitä tuemme.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöuudistuksessa, joka sotessa on menossa, on otettu huomioon se, että meidän pitäisi priorisoida sitä, että omaishoitajat jaksavat. Heidän palvelunsa nimenomaan perustasolla on varmistettava, ja kaikessa on haluttu huolehtia siitä, että heidän jaksamisensa turvataan. Monet näistä ihmisistä, jotka hoitavat omaa sairasta läheistään kotona, tarvitsevat myöskin sosiaali- ja terveyspalveluja, ja se, miten heidän tukeaan voidaan lisätä, on nyt päivän kysymys osana sitä sisältöuudistusta. Siellä on jonossa leikkauksia, siellä on jonossa vaivojen hoitoa. Miten tämä kuvio onnistuu niin, että heitä tuetaan?

Toinen kysymys on sitten se, miten virkistymisen näkökulmasta tuetaan myöskin toimintakykyä, [Puhemies koputtaa] ja siinäkin meillä on laiminlyöntejä kentällä, vaikka laki sen sinänsä takaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja vielä viimeisenä vastauspuheenvuoro edustaja Reijoselle.

Arvoisa herra puhemies! Vähän ikävälle tuntuu, että omaishoidon tuki ei tule verottomaksi ja omaishoitoon ei tule yhtenäisiä kriteerejä koko Suomeen. Kun tässä ministeri nosti esille, kuinka tärkeää on kehittää omaishoitoa, niin kysyn nyt sitten samalla, että kun viimeksi tämä Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma on päivitetty vuonna 2014, niin milloin tämä aiotaan päivittää, koska tästä on tosi kauan, kun tämä on viimeksi päivitetty.

Ja sitten se ikävin kysymys: Pitääkö paikkansa — kun olen näin kuullut — onko tämä totta, että kunnille korvamerkittyä valtionosuutta omaishoitoon olette menneet leikkaamaan reilusti, kuuleman mukaan ehkä jopa puolella? Pitääkö tämä paikkansa, onko näin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Varmaan nyt tarvitaan tukiopetusta, kun siinä vierekkäin istuvat edustajat, jotka molemmat tätä kysyivät. Tämän kyselytunnin jälkeen olisi kiva tietää, mihin tämä huhu nyt liittyy.

Niin kuin totesin, me tulemme käyttämään tällä hallituskaudella kakkosvaiheen vanhuspalveluiden uudistukseen 45 miljoonaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tähän mennessä ykkösvaiheen vanhuspalveluiden uudistukseen, joka koski siis ympärivuorokautista hoivaa, on käytetty jo satoja miljoonia. Me satsaamme tällä hallituskaudella satoja miljoonia vanhuspalveluiden uudistamiseen, mutta minun on sanottava, että enempää ei saatu hallitusohjelmaan rahaa vain vanhuspalveluiden uudistamiseen — [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] siis jo satoja miljoonia. Se syy on se, että minä en siihen pysty. Vaikka edustaja Reijonen nyt toivoisi, että pannaan myös omaishoito täysremonttiin saman tien, siihen en nyt pysty, mutta totean, että 22 alueella tämä yhtenäistäminen tapahtuu. Olemme neuvoneet THL:ää nyt kiireesti tarttumaan siihen, että nämä yhtenäistämiskriteerit valmistellaan ajoissa, jotta seuraavaan hallitusohjelmaan saadaan tämä viimeinen palanen loksahtamaan ja silloin saadaan nämä vanhuspalvelut kokonaisuudessaan uudistettua.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Vielä ministeri Paatero, olkaa hyvä.

Kiitoksia, puhemies! Ihan lyhyesti: Samoin ajattelin, että voidaan palata tähän, koska meillähän on valtionosuusjärjestelmä, jossa ei ole korvamerkintöjä. Meillä on valtionavustusjärjestelmä, jossa kohdennetaan joihinkin yksittäisiin kehittämishankkeisiin, ja summa on noin 1,9 miljardia euroa, valtionosuuksissa se on noin 8 miljardia euroa. Suurimmalta osalta siis kunnat siellä sisällä päättävät, mihin budjetin suuntaavat.

[Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

No niin. — Arvoisa puhemies! Tulevaisuutta ei voi rakentaa pysyvän velkaantumisen varaan. Tätä perusperiaatetta näytetään nyt jossain määrin rikottavan Suomessa ja Euroopassa. Kokoomuksen mielestä pitää edistää työllisyyttä, yrittäjyyttä, tarkkaa taloudenpitoa ja viisaasti kohdennettuja resursseja, jotta julkinen talous on kestävällä pohjalla ja voidaan tehdä myös niitä tulevaisuusinvestointeja — ei siis pysyvällä velkaantumisella. No nyt pääministerillä ja valtiovarainministerillä on näköjään erilainen käsitys siitä, noudatetaanko näitä talouspolitiikan sääntöjä Suomessa vai ei. Pääministeri maalaa nyt kehysjärjestelmään sellaisia aukkoja, jotka helpottavat velkaantumista. Valtiovarainministeri on ollut tästä ilmeisesti eri käsityksessä, mutta te olette kuitenkin rikkoneet kehyksiä jo useampaan kertaan. Nyt kysymys kuuluu: aiotteko luvata eduskunnalle nyt tässä, että ette enää riko kehyksiä ettekä tule hyväksymään näitä pääministerin ehdottamia aukkoja [Puhemies koputtaa] tähän kehysjärjestelmään?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Vielä mikrofoni.

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Koska oletan, että saamme keskustella tästä muutaman puheenvuoron verran, niin avaan aluksi, mitä ikään kuin kehyksellä itsessään tarkoitetaan. Se on vaalikauden alussa kunkin hallituksen itselleen sopima ikään kuin raami, menokatto sille, jonka sisään mahdutetaan talouspoliittiset toimet, menolisäykset ja muut talouden välttämättömät ratkaisut. Tämä hallitus muutti kesken vaalikauden kehystä koronatilanteen iskiessä. On mielenkiintoista toki kysyä vastakysymys: olisiko kokoomus sitten jättänyt sen tekemättä? [Ben Zyskowiczin välihuuto] Tämä oli yleinen linja eurooppalaisissa maissa.

Mitä tulee kysymykseenne siitä, onko hallitus sopinut vastaisuudessa ikään kuin rakentavansa kehysjärjestelmän uudella tavalla, vaikkapa todeten siihen tiettyjä aukkokohtia investointien pohjalta, niin ei, sellaista päätöstä hallitus ei ole tehnyt. Sen sijaan olemme sitoutuneet valtiovarainvaliokunnankin toivomalla tavalla virkatyönä [Puhemies koputtaa] valtiovarainministeriössä tänä talvena aloittamaan koko suomalaisen [Puhemies: Aika!] finanssipolitiikan säännöstön päivitystyön, ja kehys tietenkin arvioidaan sen osana virkatyönä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Eihän tässä nyt tullut kysymykseen vastausta alkuunkaan. Valtiovarainministeri kiertelee tätä asiaa, koska tämähän on hallituksen sisällä poliittisesti täysin tulikuuma kysymys. Nyt herää myös kysymys, mitä linjaa tämä hallitus ajaa EU:n taloussääntöjen muuttamisessa. Jos te ette tiedä kotimaan talouspolitiikasta sitä, pitääkö velkaantumista helpottaa vai pitääkö olla vastuulliset velkakriteerit, menokriteerit, niin mitä linjaa te ajatte EU-tason säännöksissä? Nimittäin parasta aikaa on käynnissä EU-maiden kesken tiukka keskustelu — ollut jo useita vuosia — siitä, pitäisikö sääntöjä muuttaa velkaantumista helpottavaan suuntaan vai vastuullisen talouspolitiikan suuntaan. Ja Suomen hallitus ei ole EU-politiikassa kyennyt muodostamaan aiemminkaan riittävän ajoissa kantaa, ei ydinvoima-asioissa, metsäpolitiikassa, ei EU:n elvytyspaketissa ja nytten myöskään talouspolitiikan säännöstöissä. Mitä luulette, [Puhemies koputtaa] valtiovarainministeri Saarikko, mitä tänään [Puhemies: Kiitoksia!] illalliskeskustelussa EU-päättäjien kesken Marin tästä asiasta sanoo?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mennään vielä tähän, jos, edustaja Häkkänen, en osannut riittävän selvästi vastata: hallitus on sitoutunut kehysjärjestelmään, ja hallitus ei ole tehnyt päätöstä, joka ikään kuin muuttaisi kehyksen perusperiaatteita ja jättäisi sieltä aiempaa enemmän asioita ikään kuin oman menoraaminsa ulkopuolelle. Tunnette toki järjestelmän varmasti hyvin ja sen, että yhteisellä sopimuksella — kehysjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2004 — esimerkiksi työttömyysturvamenot suhdanneluonteisina ovat sen ulkopuolella. Mutta uusia vastaavia linjauksia ei ole tehty. Hallitus itse kunkin vaalikauden alussa ja tässä tapauksessa myös koronan vuoksi kesken vaalikauden teki tuon muutoksen.

Kysyitte myös Suomen linjasta suhteessa EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen, ikään kuin siihen finanssipoliittiseen säännöstöön. Kyllä Suomen linja on ihan selvä. EU-perussopimuksen avaamista me emme kannata. Se on perussopimustasoinen kysymys. Se on EU:n peruspilari, että on olemassa talouspolitiikan säännöstö, joka sitoutuu [Puhemies koputtaa] kahteen keskeiseen lukuun, mutta kaikkein oleellisinta on se, [Puhemies: Kiitoksia!] että säännöt olisivat sellaisia, että jäsenmaat niitä noudattaisivat.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos tätä keskustelua kuuntelee, niin alkaa kyllä yhä enemmän ymmärtää sitä edustaja Ovaskan tviittiä ”kauanko tätä Marinin talouspolitiikkaa vielä pitää kestää?” Vastaus on, että niin kauan kuin te, valtiovarainministeri Saarikko, sen kuittaatte ja te, keskustan edustajat, sille enemmistön takaatte. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Kehykset rikottiin muuten viimeksi kevään päätöksellä koskien ensi vuotta ja vuotta 23, ei koronavuosia.

Mutta keskustan edustajille varmaan erityisesti on tuttu myös sanonta: ”Jos jokin asia tässä maassa on rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka. Pääasia, ettei se ole ulkopolitiikka.” Tämän tiesi jo presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Kysyn valtiovarainministeriltä, kun sanoitte, että Suomi ei ehdota velkasääntöavaamista EU:ssa: voiko Suomen pääministeri aprikoida julkisuudessa, [Puhemies koputtaa] että investoinnit pitäisi laskea velan ulkopuolelle, [Puhemies: Kiitoksia!] kun samaan aikaan te sanotte, että Suomi ei sitä ehdota?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän keskusteluun niin kutsutusta kultaisesta säännöstä — joka viittaa siis EU-tason pohdiskeluun siitä, muodostuisiko velkasääntöihin ikään kuin aukkokohtaa, joka koskisi ilmastonmuutoksen torjunnan investointeja — niin EU-tasolla tästä ei ole tehty linjausta, ja mikäli pääministerin puheenvuoroa oikein tulkitsin, hänen ehdotuksensa koski vastaavaa menettelyä suomalaiseen kehysjärjestelmään. Se oli hänen ajatteluaan, ja sellaisesta hallitus ei ole tehnyt päätöstä.

Olette, edustaja Mykkänen, aivan oikeassa: kehykseen liittyvä taso ja talouspoliittinen keskustelu on ollut hallituksen sisällä hyvin vaikeaa, mutta me löysimme siitä viime keväänä sovun.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspoliittinen poukkoilu on kyllä arveluttanut monia kansalaisia, ja niin on arveluttanut minuakin. Kun te ne kehyspäätökset teitte silloin viime keväänä, te varmasti tiesitte sen, että siellä ei ole riittävästi rahaa kulttuurille, liikunnalle, nuorisotyölle eikä poliisille. Tämä ei varmaan tullut kellekään yllätyksenä. Ainoastaan sitä te ette tienneet — ei myöskään ministeri Kurvinen, joka asiasta järjesti tiedotustilaisuuden — että tästä nousee niin iso meteli ja somekeskustelu. Se on hyvä asia, että ne rahat ovat tulleet, mutta kysymykseni kuuluu: onko tämä hallituksen talouspoliittinen linja se, että aina kun jostain asiasta nousee meteli, niin sinne annetaan lisää rahaa ja se annetaan sellaisesta rahastosta, joka ei ole mistään muualta pois?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei se linja oikein voi olla sellainen, jos ja kun hallituksella on sitoumus pysyä nyt itse määrittelemässään talouden raamissa eli siinä kehyksessä. [Välihuutoja oikealta] Tämä ratkaisu, joka takaa nyt Veikkauksen edunsaajille — liikunnalle, nuorisotyölle, mainitulle kulttuurialalle, sote-järjestöille ja niin edelleen — yhdenvertaisesti täyden kompensaation, siis täyden tuen siitä Veikkauksen tulojen romahduksesta, on ilman muuta jostain tulevasta talouspolitiikan liikkumavarasta pois. [Ben Zyskowicz: Kertokaa se hallituskumppaneille!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin on tosiaan useassa yhteydessä esittänyt kehysmenettelyn niin sanottua uudistamista, kunhan velkaa otetaan vihreästi ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Samaa on tosiaan esitetty EU:sta, jopa Saksasta, liittyen unionin velkasääntöihin ja talousohjaukseen. Velkamaat unionissa tietenkin hurraavat, ja samaa tekevät monet puolueet täällä Suomessa. Menojen viherbrändääminen ja kaiken mahdollisen liittäminen ilmastotoimiin on helppoa ja onnistuu varmasti niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. Niin tämä elpymispaketti kuin tuleva ilmastopakettikin näyttävät, miten niin sanotuilla hyvillä tavoitteilla voidaan perustella mitä vain. Näyttää siltä, että ilmastotoimiin ollaan valmiita käyttämään loputtomasti rahaa. Arvoisa hallitus, kysynkin: kuinka paljon Suomen kansalaisen arjen kustannukset ja verotaakka saavat kasvaa ajamanne maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan takia?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi ja muut EU-maat sitoutuivat yhteiseen elvytyspakettiin, jota kansallisesti kutsumme kestävän kasvun ohjelmaksi. Siinä hyvin selvästi kykenimme erottamaan sellaiset satsaukset, jotka liittyvät vihreään siirtymään, joka siis käytännössä tarkoittaa vaikkapa teknologian tukea, tutkimus- ja kehityssatsauksia tai vaikkapa vapaaehtoisen siirtymän tukea öljylämmityksen pois muuttamisesta. Tämän toimeenpano, jossa Suomi kunnostautuu tekemään paljon satsauksia nimenomaan vihreään siirtymään yhdessä elinkeinoelämän kanssa, on vasta alkamassa eri jäsenmaissa, ja me näemme sen vaikutukset. Siksi ajatus siitä, että nyt jo sitoutuisimme vastaavanlaiseen aukon rakentamiseen finanssipolitiikkaan EU-tasolla tai kansallisella... Kannattaa seurata nyt, miten tämän ohjelman toimeenpano etenee.

Viittasitte kysymyksellänne myös siihen, maksavatko tavalliset kansalaiset ikään kuin tämän siirtymän kustannukset. Hallitus on ollut hyvin tarkka siitä, [Puhemies koputtaa] että etenisimme toimissa ennen kaikkea [Puhemies: Aika!] kannustamalla ja elinkeinoelämää tukemalla, emme pelkästään ajatuksella siitä, [Puhemies: Aika!] että kansalaiset tämän maksaisivat. Se ei käy.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionissa on halua lieventää taloussääntöjä, alijäämiä, valtion velkasääntöjä ja myös näitä mainittuja investointikriteerejä. Rahapolitiikkaahan keskuspankit ovat löysentäneet jo huomattava aika sitten. Samaan aikaan rakennetaan erilaisia tulonsiirto- ja yhteisvastuujärjestelyjä. Viimeksi eilen talousvaliokunnassa eduskunnassa keskusteltiin pankkien kriisinratkaisurahastosta ja muun muassa sen aikaistamisesta, missä hyvin hoitaneiden pankkien asiakkaat käytännössä subventoisivat kriisipankkeja.

Valtiovarainministeri, te usein viittaatte, että perussopimuksia noudatetaan, tämä kaikki tapahtuu perussopimusten puolesta tai on vihreitä investointeja. Kaksi viikkoa sitten kyselytunnilla te viittasitte näillä yhteisillä toimilla Euroopan unionin talouskasvuun, mutta kysyn teiltä: näettekö, että tässä voisi olla kyse tällaisesta alkeellisemmasta, ikiaikaisemmasta ilmiöstä ainakin osin, eli jos tarjotaan löysää veronmaksajien rahaa pöydälle, [Puhemies koputtaa] niin sille kyllä löytyy ottajansa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Yleensähän rahan jakaminen, arvoisa puhemies, on helpompaa kuin jostain pois ottaminen. [Välihuutoja] Se taitaa olla kaikille poliitikoille tuttua.

Kysymyksenne oli hyvin osuva ja liittyy kyllä tässä useammassakin puheenvuorossa esiin nousseeseen EU:n talouspolitiikan ison keskustelulinjan muutokseen tai vähintäänkin sävyeroihin. Siksi Suomi osallistui seitsemän muun jäsenmaan kanssa kirjoitukseen, joka vahvisti ja halusi korostaa velkakestävyyden ja talouden vakauden merkitystä.

Mitä tulee yhteisvastuullisuuteen, neuvottelut pankkiunionin yksityiskohdista ja loppuun saattamisesta ovat vasta kesken. Ne odottavat tulevina kuukausina valtiovarainministereiden EU-pöydässä, mutta esimerkiksi vahvasti yhteisvastuullisuutta korostava sosiaalirahasto tuon ilmastopaketin yhteydessä on asia, johon Suomen hallitus suhtautuu kannassaan erittäin kriittisesti. [Jani Mäkelä: Kriittisesti?]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oppositio tässä sanoo, että on jo pari vuotta yrittänyt antaa semmoisen kuvan, että Suomessa talouspolitiikka olisi muuttunut jotenkin julkisen talouden kestävyyden kannalta välinpitämättömäksi. [Oikealta: No onhan se sitä!] Arvoisa oppositio, kannattaa katsoa tuloksia. Korona-aikana vain kaksi euromaata on onnistunut hillitsemään velkaantumista paremmin kuin Suomi. Jos me katsomme meidän pitkän aikavälin kestävyyttämme, eli tätä niin sanottua rakenteellista alijäämää, niin se on 2 prosenttiyksikköä pienempi, miljardeja pienempi, kuin tämän hallituksen aloittaessa, vaikka välissä on ollut koronakriisi. Bkt on saavuttanut koronaa edeltäneen tuotannon tason ensimmäisten maiden joukossa euroalueella, ja työllisyydessä meidän eromme Ruotsiin on [Puhemies koputtaa] koko 2000-luvun pienin. [Puhemies: Aika!] Kysyn valtiovarainministeriltä, kun tiedän, että te olette käynnistäneet työn tämän julkisen talouden [Puhemies: Aika!] ohjausjärjestelmän kehittämiseksi jo aikaisemmin: voitteko kertoa tästä työstä?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman on ihan oikeassa. Jos katsotaan vaikkapa nyt tätä velkaantumisen tasoa, niin me olemme samanlaisella mittakaavauralla kuin 2010-luvun alkupuolella. Ei siis sinänsä valitettavasti mitään uutta, vaan Suomen pitkäaikainen menojen ja tulojen epätasapaino on kyseessä, ja taustalla tietysti väestön ikääntyminen ja äskeisessä keskustelussa kaikkien meidän korostama halu pitää huolta ikäihmisistä. Mutta sen sijaan työllisyyden osalta meillä on käsillämme erittäin hyvä tilanne, ja sen soisi entisestään vahvistuvan niin, että yritysten viestin meille ei enää tarvitsisi olla työvoimapula, vaan löytäisimme tavan ihmisten ja työpaikkojen parempaan kohtaamiseen.

Haluan vielä, arvoisa puhemies, vastata kuitenkin tähän EU-keskusteluun siltä osin, että se säännöstö, jonka EU on jäsenmailleen sopimuksessa rakentanut, on melkoisen monimutkainen. Tosiasia on myös, että sitä ei täysin noudateta, [Puhemies koputtaa] ja siksi minusta Suomenkin on perusteltua korostaa [Puhemies: Aika!] säännöstön yksinkertaistamista ja jäsenmaiden sitoutumista. Sellaisilla säännöillähän vasta todella on väliä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä te, ministeri Saarikko, näiden Marinin velkapuheiden ympärillä kierrätte vähän kuin kissa kuumaa puuroa. Toivon, että te käytte tämän kehysmenettelyn läpi myös Marinin kanssa, että hänellekin tämä käy selväksi. Te otatte ennätyspaljon velkaa vielä koronan jälkeenkin, ensi vuonna 6,9 miljardia, ja te ette pystyneet sen sisällä etsimään rahoitusta ensin poliisille, sitten kulttuurille, sitten liikunnalle, sitten tieteelle, sitten taiteelle, sitten urheilulle, ja vasta kohun jälkeen näitä rahoja sinne etsittiin. Marinin johdolla te päätitte leikata näistä kaikista ensin. Teidän päätöksentekonne on kuin letkajenkkaa väärinpäin: yksi hyppy eteen, kolme taakse. Arvoisa ministeri Saarikko, kuinka paljon tätä välystä vielä on, millä tätä kaikkea te meinaatte rahoittaa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mitä tarkoitetaan välyksellä tai, virallisin termein, budjetin jakamattomalla osuudella? Se on tavanomainen käytäntö, että kukin hallitus jättää siihen budjettikirjan ehdotukseen sellaisia vielä kohdentamattomia euroja, joille kyllä kukin hallitus vuorollaan on aina vuoden kuluessa löytänyt lisäkäyttöä. Niitä kutsutaan lisätalousarvioiksi. Mitä tulee sitten tähän niin kutsuttuun täydentävään osuuteen, se on niin ikään tavanomainen tapa, jolla kukin hallitus yleensä hyvin teknisluontoisissa asioissa täydentää omaa esitystään eduskunnalle. Toivon, edustaja Heinonen, että nämä peruskäytänteet tulivat tässä puheenvuorossa selväksi.

Ja mitä tulee siihen, onko sitä jakamatonta vielä jäljellä ensi vuodelle, niin kyllä sitä on, mutta tietenkin me nyt sitoutimme siitä tämän Veikkauksen edunsaajien osuuden aiemmasta poiketulla tavalla hiukan korkeammalle tasolle. Ja mainitsemanne poliisien määrärahat — mikä on minusta oikea ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeä päätös — toteutuvat tämän vuoden budjetin lisätalousarviomenettelyllä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Sipilä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Purra tuossa puheenvuorossaan maalasi EU:n ilmastotoimet suurena mörkönä, joka vie teollisuudelta kilpailukyvyn ja suomalaisilta työn. Väitän, että se on juuri päinvastoin. Olen vieraillut nyt paljon yrityksissä, ja viimeksi näin tällaisen pöhinän yrityskentässä it-buumin aikana monta kymmentä vuotta sitten. Yritykset tulevat osaltaan ratkaisemaan tämän ilmastonmuutoksen. Jos me toimimme oikein, niin se tuo suomalaisille työtä ja suomalaisille yrityksille kilpailukykyä. Väitän, että me olemme muutaman vuoden sisällä sellaisessa tilanteessa, että tässä ilmastonmuutosvastaisessa työssä yritykset menevät kovempaa kuin me päättäjät täällä salissa ehdimme regulaatiota säätää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyselytunti!] Olisin kysynyt ympäristöministeriltä: näettekö asian samalla tavalla? [Naurua]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä on aivan oikeassa — juuri näin tapahtuu. Tällä hetkellä yrityskentällä tehdään valtavasti investointeja nimenomaan vihreään siirtymään, sen vaatimaan teknologiaan. Jos me katsotaan, miten raha tällä hetkellä maailmalla liikkuu, niin se nimenomaan kohdistuu näihin vihreisiin investointeihin. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että me omassa kestävän kasvun ohjelmassa panostamme vahvasti myös julkista rahaa samalle kentälle, johon sitten yritysrahaa tulee vielä päälle, niin että pystymme moninkertaistamaan ne investoinnit vihreään siirtymään. Sitä kautta meillä on myös ratkaisuja myydä maailmalle ja pystymme varmistamaan, että meidän yritys‑ ja elinkeinoelämämme pärjää, ja sitä kautta saamme myös lisää työpaikkoja.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ja vielä viimeinen kysymys tähän kokonaisuuteen. Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Palaan tähän alkuperäiseen asiaan, koska tämä keskustelu on nyt kadonnut eikä vastausta ole vieläkään tullut. Siis tällä vuosikymmenellä koronan jälkeen Eurooppaa ja Suomea uhkaa velkasokeus. Sen takia me kysymme tätä. Talouspolitiikan säännöillä on pyritty Euroopassa ja Suomessa pitämään päättäjien katse kirkkaana, niin että pientä kansantaloutta ei viedä velkakierteeseen ja Eurooppa pärjää, jos myöskään se ei ajaudu velkakierteeseen. Tämän takia me olemme olleet huolissamme, että tämä hallitus on tätä kotimaan velkapolitiikkaa nyt jalkauttamassa myös EU-tasolle.

Pääministeri puhuu joka paikassa nyt tästä, että pitäisi sallia vihreät investoinnit, digi-investoinnit, osaamisinvestoinnit. Sääntöjä ja rajoja rikotaan niin kotimaassa kuin Euroopassa. Tämän takia on käsittämätöntä, että tämä hallitus ei koe tätä asiaa niin tärkeäksi, että se ottaisi tähän ajoissa kannan, hakisi liittolaisia muista maista ja vaikuttaisi ennalta tähän. Nythän te jäätte taas [Puhemies koputtaa] tuleen makaamaan [Puhemies: Kiitoksia!] ja odotatte, että komissio tekee. [Puhemies: Kysymys!] Miksi Suomen hallitus ei ole vieläkään muodostanut kantaa tähän asiaan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jonkin verran tuli myös kritiikkiä siitä, miksi Suomi on vaikuttanut finanssipolitiikan säännöstöön tällä tavalla yhteisellä kannanotolla seitsemän muun jäsenmaan kanssa jo useita viikkoja sitten.

Ensinnäkin komission arvio — ei esitys — koko tästä talouskehikon jatkosta julkistettiin tällä viikolla. Eli mitenkään myöhässä Suomi tässä ei ole, päinvastoin me ennakkovaikutimme ja ilmaisimme, että on olemassa joukko jäsenmaita, joille velkakestävyys on tärkeä asia.

Edustaja Häkkänen, jaan kyllä teidän arvionne siitä, että velka on vakava asia ja menojen ja tulojen tasapaino on EU:n mittakaavassa ja kansallisen talouden mittakaavassa tärkeää. Siksi on hyvä, että alijäämä pienenee nyt tälle vuodelle merkittävästi viime vuodesta, ja samaa suuntausta on hyvä jatkaa. Ei ole myöskään itsestäänselvää, että rahapolitiikka jatkuu nykyisen kaltaisena, ja siksi velkaantumiseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota. Tuon arvion jaan kanssanne.

Arvoisa puhemies! Suomessa oli viime vuonna yli 3,3 miljoonaa Kela-korvattua yksityislääkärikäyntiä, mikä kertoo näiden palveluiden tarpeesta. Näitä korvauksia tarvitsevat erityisesti ikäihmiset, naiset, pienituloiset, ja esimerkiksi gynekologi-, silmälääkäri-, hammaslääkäripalveluissa nämä ovat käytännössä välttämättömiä.

Nyt pelkona on, että hallitus lakkauttaa tämän sinänsä pienen Kela-korvauksen, joka kuitenkin on ollut hyvä kannustin myös käyttää omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen, ja tämä uhkaa ruuhkauttaa tiukoilla olevat julkiset palvelut entisestään. Yhteiskunnan kannalta Kela-korvattu lääkärikäynti kuitenkin tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti, joten ei ole mitään järkeä lähteä tätä järjestelmää lakkauttamaan. Kysynkin: onko hallitus valmis luopumaan suunnitelmistaan tämän Kela-korvauksen poistamisesta, ja aikooko se päinvastoin kehittää [Puhemies: Aika!] tätä järjestelmää?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Monikanavarahoituksen purkamista tai uudistamistyötä pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa komiteassa täällä eduskunnassa eri puolueiden voimin, ja hallitus tekee sitten sen työn pohjalta omat linjauksensa, eli mitään päätöksiä hallituksen puitteissa ei ole vielä tehty.

Arvoisa puhemies! Kuten kysyjä totesi, niin tämä korvausaste on aika pieni. Edelliset hallitukset ovat sitä leikanneet jo aiemmin, ja se on niin pieni, reilu 10 prosenttia, että kaikista pienituloisimpia suomalaisia se ei usein auta, [Sari Sarkomaa: Köyhälle iso raha!] koska se omavastuuosuus on sitten niin suuri. Kaikista köyhimpien suomalaisten kannalta olennaista on laittaa julkisten terveyspalveluiden saatavuus kuntoon — eli että hoitoon, lääkärille tai muuhun tarpeen mukaiseen hoitoon pääsee silloin, kun tarve on suurin, ja silloin, kun hoitoa pitää saada ja kohtuullisilla kustannuksilla. Ja siihen tietysti ministeri Kiurun valmistelema hoitotakuu-uudistus tähtää.