Suullinen kysymys sisäisestä turvallisuudesta ja aselainsäädännöstä (Piritta Rantanen sd) | Suullinen kysymys aselainsäädännöstä (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys osaavan työvoiman saatavuudesta (Markku Siponen kesk) | Suullinen kysymys kasvun edistämisestä (Pia Kauma kok) | Suullinen  kysymys  vanhojen  luonnontilaisten  metsien  suojelusta (Krista  Mikkonen vihr) | Suullinen kysymys rauhanjärjestöjen valtionavustusten  lakkauttamisesta (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys Kela-korvausten merkityksestä hoitoonpääsyssä (Anne Rintamäki ps) | Suullinen kysymys ikääntyneiden työllisyyden edistämisestä (Anders Norrback r) | Suullinen kyselytunti

Puhemies! Suomen sisäinen turvallisuus on huolestuttanut kansalaisia erityisen paljon tänä keväänä. Edeltävän kuukauden aikana on tapahtunut useampia epäiltyjä rikoksia luvallisilla käsiaseilla julkisilla paikoilla. Turvallisuus ja rauha eivät synny sanoista vaan aidoista teoista. Olemme saaneet lukea mediasta, että nykyisen aselain voimaan tullessa vuonna 1998 tätä ennen myönnetyt aseluvat jäivät voimaan silloinkin, kun ne eivät täyttäneet uuden lain vaatimuksia. Sisäministeri Rantanen, kuinka paljon meillä on vanhan aselain nojalla myönnettyjä aselupia, jotka eivät täytä nykylainsäädännön vaatimuksia? Oletteko valmiita muuttamaan aselainsäädäntöä niin, että nykyisen aselain kanssa ristiriidassa olevien aselupien voimassaolo päättyy?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja kiinnittää huomiota erittäin tärkeään asiaan eli sisäiseen turvallisuuteen, johon itse asiassa hallitus hallitusohjelmassaan on tehnyt merkittäviä kirjauksia. Siellä on muun muassa viranomaisten toimivaltuuksiin ja viranomaisten määrään liittyviä asioita, joita nyt tällä hetkellä tehdään.

Mitä sitten tulee aselainsäädäntöön, niin on hyvä muistaa se, että yksikään ase ei ole itsessään vaarallinen. Aseen käyttäjä tekee aseen vaaralliseksi, jos näin tapahtuu. Suomalainen aselainsäädäntö on eurooppalaisittain verrattain, erittäin tiukka. Kysymys on sitten siitä, millä tavoin tätä kyseistä lainsäädäntöä noudatetaan, ja en aivan ensimmäisenä katsoisi, että meidän aselainsäädäntömme olisi jollakin tavalla löperö.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Puhemies! Emme ole kansana tottuneet siihen, että aseita kannetaan kadulla. Aseiden kantaminen julkisella paikalla ei luo turvallisuutta, vaan se lisää pelkoa. Ampuma-aseet ja päihtymystila ovat erityisen vaarallinen yhdistelmä. Viimeaikaisten tapahtumien myötä on esiin noussut aselainsäädäntömme puute siltä osin, että alkoholin vaikutuksen alaisena aseenkäyttö ei ole erikseen rangaistavaa. SDP:n mielestä ammuksia sisältävien aseiden käyttöä koskien on asetettava alkoholin promilleraja ja myös aseen luovuttamisen juopuneelle tulee olla rangaistava teko. Ministeri Rantanen, viittasitte tässä juuri edellisessä siihen, että tätä ei ole teidän mielestänne aihetta korjata, mutta tulisiko teidän mielestänne ammuksia sisältävien aseiden käsittelyyn asettaa promilleraja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ja ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni promillerajaa ei tarvitse asettaa, sillä aseiden käsittelyssä täytyy olla nollapromilleraja. Eli en näe järkeväksi sitä, että me lähtisimme säätämään sitä esimerkiksi 0,5:een, joka on rattijuopumuksen raja, [Välihuutoja vasemmalta] vaan sen täytyy olla [Hälinää — Puhemies koputtaa] ehdoton nolla. Se on aivan selvä asia, että kun käsittelet aseita, niitä käsitellään ilman päihtymystilaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Myönnän vielä vastauspuheenvuoron oikeusministeri Merelle. Olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ampuma-aserikoslainsäädäntöähän ollaan muuttamassa, ja arviomuistio on tällä hetkellä lausunnolla, pyydän tutustumaan siihen. Siellä ankaroitetaan törkeän ampuma-aserikoksen rangaistusasteikkoa merkittävästi. Siitä huolimatta esimerkiksi Ruotsissa se on vielä ankarampi. Mutta tämä on merkittävä korotus. Ja tunnusmerkistöön törkeän ampuma-aserikoksen osalta lisätään se, että ”kantaa luvatonta ampuma-asetta tai kuljettaa sitä yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa”, mikä tarkoittaa sitä, ettei ole mitään hyväksyttävää perustetta kuten että on matkalla esimerkiksi ampumaharrastukseen. Korotetaan muutenkin vaarallisen esineen ja toisen vahingoittamiseen tarkoitetun esineen hallussapidon rangaistuksia. Eli me ollaan puuttumassa tähän merkittävään ongelmaan siltä osin. Ja missään tapauksessa päihtyneenä ei pidä aseiden kanssa pelata. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Lakiin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Nikkanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan niin kuin ministeri Rantanen totesitte, Suomessa on erityisen tiukka aselainsäädäntö, mutta siitä huolimatta ja oikeastaan senkin johdosta, että meillä on yli puolitoista miljoonaa luvallista asetta tässä maassa, on syytäkin, että meillä on varsin tiukka aselainsäädäntö. Tämä on siis maailman kärkeä, ja onkin selvää, että näihin aseisiin sitten sitä kautta, kun niitä on paljon, liittyy myöskin turvallisuusriskejä, joita on kyettävä ennakoimaan aselainsäädännössä. Kerroitte äsken, että ette ole suoranaisesti lakiesitystä tekemässä, mutta onko hallitus tekemässä aselainsäädännön kehittämistarpeista kokonaisarviota viimeaikaisten tapahtumien johdosta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin voin todeta sen, että me tulemme kyllä tällä hallituskaudella katsomaan, tarvitseeko ampuma-aselainsäädäntöä jollakin tavalla muuttaa, ja siltä osin työ on jo meneillänsä ministeriössä. Me katsomme kuitenkin, jos siellä jotakin on, mitä pitää tehdä.

Mutta haluan tässä yhteydessä nostaa esiin sen, että aivan kuten totesitte, niin meillä luvallisten aseiden määrä on suuri, mutta meillä on valtava määrä myös luvattomia aseita, ja ne ovat yksi ongelma, mikä meidän kaduillamme on, ja tästä poliisi on moneen otteeseen puhunut, että meillä yhä enemmän ja enemmän tavataan laittomia aseita kaduilta ja rikollisilta, ja se on toinen ongelma, johon ei tällä ampuma-aselainsäädännöllä päästä kiinni, vaan me pääsemme siihen kiinni nimenomaan niillä muutoksilla, joita meillä on hallitusohjelmassa liittyen näihin ampuma-aserikosten rangaistuksiin, mutta myös samalla poliisin toimivaltuuksiin ja poliisimiesten määrän.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten turvallisuudentunne horjuu, kun ihmiset joutuvat lukemaan uutisia siitä, miten aseet aiheuttavat turvattomuutta kadulla. Erityisesti ihmisten turvallisuudentunne horjuu, kun ihminen, jonka tulisi käyttäytyä vakaasti ja arvokkaasti ja rakentaa yhteiskunnallista turvallisuutta, aiheuttaakin uhkaa ja vaaraa muille. Aseet yksityishenkilöiden taskuissa eivät tuo turvaa, vaan ne lisäävät turvattomuutta ja riskejä yhteiskunnassamme. Laillisetkin aseet voivat väärin käytettynä ja väärissä käsissä tappaa. Aseet eivät yksinkertaisesti kuulu kaduille eivätkä julkisiin tiloihin.

Arvoisa puhemies! Ovatko aselupakäytännöt oikeita, jos voimassa on edelleen vanhoja lupia, jotka oikeuttavat kantamaan aseita kadulla? Kysyn uudelleen ministeriltä, koska aikaisempaan kysymykseen ei tullut vastausta: aiotteko käydä läpi nämä vanhat luvat, ja lakkautetaanko luvat, jotka eivät lisää yleistä turvallisuutta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Varmasti on hyvä tällaisiakin asioita arvioida. Mutta on myöskin niin, että ei kannata leimallisesti ajatella, että jos yksi mokaa, niin todennäköisimmin kaikki muutkin mokaavat. Siinä mielessä on hyvä pitää huolta siitä, että me emme tässä kohtaa osoittele sormella niitä, jotka eivät turvattomuutta kaduilla aiheuta vaan säilyttävät ja käyttävät aseita juuri siten kuin niitä pitääkin, erittäin huolellisesti ja harkiten.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Peltonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ampuma-aseiden oikea ja huolellinen säilyttäminen on yksi aseturvallisuuden kulmakivistä. Suomessa on kansainvälisestikin vertailtuna paljon laillisia aseita, kuten täällä on todettu. Siksi on aivan erityisen tärkeää, että laillisia aseita säilytetään ampuma-aselain vaatimusten mukaisesti. Yksikin laiminlyönti voi johtaa seuraamuksiin, joita kukaan meistä ei halua olla todistamassa yhteiskunnassamme. Olennaista onkin varmistaa, että laillisia aseita säilytetään oikein ja turvallisesti eikä niihin ole asiattomilla missään olosuhteissa pääsyä. Velvoitteiden täytyy olla riittävän tiukat, ja myös velvoitteiden laiminlyömisestä on tultava tuntuvat seuraamukset.

Arvoisa oikeusministeri, oletteko valmis arvioimaan aseiden asianmukaisen säilyttämisen laiminlyömisestä seuraavien sanktioiden kiristämistä tällä vaalikaudella?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, kunnioitettu puhemies! Kuten tuossa äsken kerroin, niin meillä on ampuma-aselainsäädännön kiristyksiä tällä hetkellä meneillään. Tälläkin hetkellä ampuma-aserikoksena tulee rangaistavaksi se, että ilman hyväksyttävää syytä ja ei-asianmukaisesti kantaa asetta. Tässä on tarkoitus kiristää lainsäädäntöä.

Meillä on se valitettava tilanne, että meillä ovat Suomessa vankilat täynnä. Tämä, että tämä lainsäädäntö saadaan voimaan, edellyttää sitä, että saisin eduskunnankin tukea siihen, että meidän täytyisi saada lisää vankipaikkoja. Jos lähdemme siitä, että yhteisesti olemme nyt selvästi täällä tahtotilassa, että rangaistuksia kiristetään, niin lähdetään yhdessä varmistamaan tämä meidän hallituksemmekin ydintehtävä, että meillä on turvalliset kadut, ja tämä on osa sitä. Lähdetään yhdessä tekemään hyvää rikoslainsäädäntöä ja kiristetään näitä rangaistuksia. Kiitos siitä tuesta. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Puhumme sisäisestä turvallisuudesta. Sisäiseen turvallisuuteen liittyy myös yleisön sisäänpääsy erilaisiin tapahtumiin ja se, miten yleisöä kontrolloidaan. Meillä on hallitusohjelmassa kirjaus, kolme sanaa: ”Tapahtumien katsomoturvallisuutta parannetaan”. Tässä ovat ajatuksena kansainväliset sopimukset. Kun urheilutapahtumia järjestetään, niin meitä sitovat kansainväliset sopimukset, jotta saamme arvokisoja. Palloliitto ja Veikkausliiga ovat sitä mieltä ja tukevat ajatusta, että voitaisiin ottaa käyttöön porttikieltojärjestelmä niiden henkilöiden osalta, jotka jatkuvasti, tietoisesti, tahallaan häiritsevät, tuovat erilaisia esineitä, pyrolaitteita katsomoihin. Miten tämä hallitusohjelman kirjaus etenee, ja saammeko tähän liittyvän hallituksen esityksen mahdollisesti tänä vuonna tai viimeistään ensi vuonna?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Kiuru viittaa, hallitusohjelmassa on paljon sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kirjauksia, joita luonnollisesti laitetaan täytäntöönpanoon jatkuvalla syötöllä. Koska niitä on niin paljon, niin kaikkea emme ehdi tehdä kerralla, mutta tämä kyseinen kirjaus ei ole kuitenkaan unohtunut, vaan se on kyllä tulossa, kunhan saamme ensimmäiset hallituksen esitykset täältä sisäisen turvallisuuden alalta ja se puolestaan vapauttaa sitten resursseja jatkotyöhön. Mutta varmasti tällä hallituskaudella tämäkin asia nostetaan esiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Sisäinen turvallisuus mielletään kansan keskellä usein siten, että jokainen voi elää turvallista arkea ilman rikollisuudesta, häiriöistä ja väkivallasta aiheutuvaa pelkoa ja uhkaa. Sisäinen turvallisuus on noussut lähiaikoina voimakkaasti julkisuuteen keskusteluiden ja median kautta. Etenkin aselaki puhuttaa, ja kaduilla niin lailliset kuin laittomatkin aseet herättävät huolta. Sisäministeri Rantanen, jaatteko kansan huolen siitä, että sisäinen turvallisuutemme on kokenut nyt kovan kolauksen? Mitä akuutteja toimia teette sille, jotta suomalaisten luottamus sisäiseen turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen palautuu ennalleen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten huoli sisäisestä turvallisuudesta on ollut ennen viime viikkoakin olemassa. Me tiedämme sen, että meidän kaduilla ja kouluissa ja kodeissa ei ole kovin turvallista ollut ennen sitäkään, ja tämän vuoksi hallitus omassa hallitusohjelmassaan on jo ottanut kantaa siihen, että me haluamme puuttua katujengeihin, me haluamme puuttua koulussa tapahtuviin väkivallantekoihin, me haluamme puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Näiden osalta meillä on nyt jo meneillänsä muun muassa rikostiedusteluhanke, meillä on meneillänsä biometriikkahankkeita ja tiedonvaihtohankkeita, sen lisäksi, että lisäämme poliisien määrää. Näillä kaikilla pyritään siihen, että me saamme Suomen ja Suomen sisäisen turvallisuuden paremmalle uralle kuin millä se aiemmin on ollut.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Puhemies! Aika näyttää, muuttivatko nämä perjantaiaamuyön tapahtumat, ammuttu laukaus, Suomea, vai oliko kysymys yksittäistapauksesta. Historia tulee tuomionsa antamaan, mutta joka tapauksessa tämä tapaus on hyvin poikkeuksellinen. Poikkeuksellisen siitä tekee se, että tekijä on tämän kansanedustuslaitoksen jäsen, kansanedustaja, jolta perustellusti kansalaiset odottavat erityisen moitteetonta, nuhteetonta käyttäytymistä. Tämä on poikkeuksellinen tapaus.

Nyt on viikko kulunut näistä tapahtumista, ja itse asiassa yleisö on saanut vain tiputellen tietoja niin poliisilta kuin poliitikoilta. Tieto tuli ensin yksittäisen aikakauslehden esille nostamana. Vasta vähitellen kuva on viikon mittaan tarkentunut. Pääministeri Orpo, mitä te sanotte? Miten hallituksenne on onnistunut tämän tapauksen hoitamisessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä tapahtuma on pysäyttävä ja täysin käsittämätön, se, että ylipäänsä kukaan toimii näin, saatikka sitten kansanedustaja toimessaan.

Nämä tapahtumat tapahtuivat torstain ja perjantain välisenä yönä. Aamulla valtiovarainministeri kertoi, että jotain tämäntyyppistä on tapahtunut. Jäimme odottamaan viranomaistietoa, jota tuli kieltämättä hitaasti. Me emme voineet pelkästään mediatietojen perusteella lähteä kommentoimaan tilannetta vaan jouduimme odottamaan, että poliisi, viranomaiset, kertoivat, mikä oli sen hetken käsitys tapahtuneesta tilanteesta. Tiedotus tapahtui lauantaina aamupäivällä, vuorokausi tämän tapahtuman jälkeen, minkä jälkeen tätä asiaa on kommentoitu ja sitä ennenkin kylläkin jo poliittiselta tasolta.

Tässä perussuomalaisten ryhmä on toiminut ryhdikkäästi ja oikein, juuri niin kuin pitää. Edustaja on erotettu ryhmästä — se on poliittinen vastuu. Seuraava on se, että annetaan poliisin edelleenkin tehdä työnsä ja oikeuslaitoksen tehdä päätöksensä. Kolmanneksi eduskunta, me täällä, joudumme sitten aikanaan arvioimaan edustajan [Puhemies koputtaa] toimintaa täällä joukossamme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lehtinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Perjantain tapahtumat ovat erittäin järkyttäviä ja vakavia, se on itsestäänselvää. On myös itsestäänselvää, että kenenkään ei tulisi kulkea vapaa-aikanaan kadulla aseistettuna.

Viime vuosien ikävien tapahtumien vuoksi aselakeja on jo nykyisellään tiukennettu, ja ne ovat Suomessa erittäin tiukat. Siksi on tärkeää, että aseita säilytetään nykyisten lakien mukaisesti, ja jos niin olisi näissäkin tapauksissa tehty, näitä tekoja ei ole syntynyt. Mutta jos lakia edelleen tiukennetaan, se johtaa siihen, että aseet hankitaan laittomilta markkinoita. Niitä on siellä todella paljon, ja se ei ole myöskään kenenkään etu. Samalla se vaikeuttaa monia hyviä harrastuksia.

Kysynkin: pitäähän hallitus kiinni siitä, että ohjelmaan kirjatut kovennukset ampuma-aselainsäädäntöön myöskin saatetaan voimaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Oikeusministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos hyvästä kysymyksestä. Meillä on hallitusohjelmassa todella paljon kirjauksia ja jo eteenpäin lähteviä hankkeita koskien kaikkien julkisten paikkojen ja katujen turvallisuutta. Viime viikollahan meillä oli tiedotustilaisuus, ja valtioneuvosto julkaisi tämän laajan toimenpideohjelman koskien nuoriso- ja jengirikollisuutta. Siellä on valtavasti toimenpiteitä katujen turvallisuuteen.

Mutta tästä aserikoksia koskevasta sääntelystä. Oikeusministeriössä on tehty töitä, ja tämän uudistuksen selvittäminen lähti käyntiin jo viime syksynä. Nyt siellä on arviomuistio lausunnoilla rangaistusten kiristyksestä, ja sinne saa antaa lausuntoja ja lisäehdotuksiakin, koska se on vasta arviomuistiovaihe. Mutta kuten toin esille, laskemme myös samalla näitä vankilapäiviä, elikkä tarvitsemme lisää vankipaikkoja. Tilanne on se, että jos haluamme kiristää rangaistuksia, niin se on näin, että lisää vankiloita myös tarvitaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on tunnettu turvallisena maana, ja sellaisena haluamme Suomen säilyvän myös tulevaisuudessa. Siksi onkin tärkeää, että hallitus ottaa viime aikojen ampuma-aselain vastaiseen käyttöön liittyvät tapahtumat vakavasti ja ryhtyy myös toimiin turvallisuuden parantamiseksi.

Yksi esille noussut asia on aseen hallussapito julkisella paikalla. Täällä on puhuttu toistaiseksi laittomien aseiden hallussapitoon liittyvien rangaistuskäytäntöjen kiristämisestä, mutta viime aikojen tapahtumissa kyseessä on ollut laillinen ase. Siksi pitäisin perusteltuna, että myös laillisten aseiden kohdalla tarkasteltaisiin lainsäädäntöä. Nyt kysynkin sisäministeriltä: pitäisikö myös sinänsä luvallisten aseiden ampuma-aselain vastainen kantaminen julkisella paikalla säätää jatkossa rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Kysymys oli osoitettu sisäministeri Rantaselle. Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Rikoslain osio kuuluu oikeusministeri Merelle, mutta ehkä voinen sanoa tässä yhteydessä — ja uskoisin, että oikeusministeri on samaa mieltä — että asiaa voidaan varmaan arvioida tämän kyseisen arviomuistion lausunnolla ollessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisäministeri vastasi niin tiiviisti, että annan vastauspuheenvuoron myös oikeusministeri Merelle. Olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Niin, siis törkeän ampuma-aserikoksen rikossäädöstöä kiristetään merkittävästi, ja uskoisin, että joissain tapauksissa myös tämä törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen. Siinähän on tiettyjä kvalifiointiperusteita ja lisäksi se, että rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Toki voin käydä vielä virkamiesten kanssa keskusteluita tästä, onko se jo nykyisin mahdollista tuomita törkeänä ampuma-aserikoksena. Rangaistuksethan ovat siltä osin kiristymässä. Tarkistan tämän sieltä. Jos näin ei ole, niin voimme sitä katsoa.

Ja sitten toinen osio on se, että me erikseen halutaan mainita, että on aina törkeä ampuma-aserikos, jos se ase on laiton, ja se rangaistus kiristyy. Mutta saattaa olla, että nykyisinkin voi olla jopa laillisen aseen pitäminen ja sen kanssa vastoin säädöksiä toimiminen törkeä. Mutta tarkistan tämän vielä virkamiehiltä, jotta en tule sanoneeksi väärin.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! On puhuttu paljon laittomista aseista. Deaktivoituneita aseita Suomessa on noin 20 000 kappaletta, joista läheskään kaikista ei ole tehty ilmoituksia, ja niitä on tavattu rikollisjärjestöistä. Krp on myös puhunut siitä, että Ukrainasta on ollut reittejä, joilla rikollisjärjestöt saavat aseita Suomeen. Kuinka paljon teidän mielestänne, ministeri Rantanen, Suomessa on laittomia aseita, ja mitä te meinaatte tehdä tälle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jokainen laiton ase Suomessa on tietenkin liikaa, on niitä sitten yksi tai tuhat. Ja kuten todettua, on erittäin vaikea niitä estää, mutta selvää on se, että tiedetään muun muassa, että sota-alueilta, varsinkin sodan päätyttyä, useimmiten aseita kulkeutuu muihin maihin, ja tämä asia on luonnollisesti koko Euroopassa tällä hetkellä luupilla.

Mitä tulee sitten näiden laittomien aseiden tapaamiseen, niin yksi selkeä keino on juurikin se, että me myös kiristämme niitä rangaistuksia, koska se ongelma on nyt tällä hetkellä se, että jos poliisi tapaa laittomia aseita autoista tai ihmisten hallusta, niin rangaistukset ovat kovin matalia ja silloin ei myöskään päästä riittävällä tavalla tähän rikollisuuteen kiinni.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mikkelissä valtuustoryhmien yhteisessä vapputapahtumassa puheiden teemana oli ”Mikkelin puolesta”. Samasta teemasta oli helppo puhua myös Savonlinnassa: puolesta, ei ketään vastaan. Tämä teema on tarpeen myös täällä eduskunnassa: työtä kaikkien suomalaisten puolesta, ei ketään vastaan. Meillä kaikilla on oltava näkymä tulevaisuudesta, positiivinen näkymä, jota odottaa ja jonka varaan rakentaa elämää.

Arvoisa puhemies! Me kansanedustajat olemme vastuussa siitä, millaista esimerkkiä annamme kansalaisille. Toiveena kaikille tässä salissa on, että emme missään olosuhteissa, missään tilanteessa murenna itse sisältä päin tätä asemaamme. Tästä olemme varmaan kaikki yhtä mieltä tässä salissa hallituksen ja pääministerin kanssa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus, sisäinen yhtenäisyys ovat kaikki kaikessa, ja tässä ajassa, kun maailma ympärillämme tarjoaa meille vielä ulkopuolelta tulevia suuria turvallisuusuhkia, sisäisen turvallisuuden vahvistaminen kaikkialla Suomessa on aivan a ja o. Sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet yksi hallituksen prioriteetti ohjelmaneuvotteluista lähtien. Yleisen turvallisuuden panostukset olivat niitä asioita, joihin laitettiin rahaa hallitusohjelmaneuvotteluissa, vaikka samaan aikaan jouduttiin säästämään nyt kehysriihessä, kun haettiin lisäsäästöjä vaikeassa tilanteessa. Sisäinen turvallisuus, oikeudenhoito ovat niitä, joihin edelleen panostetaan.

Samaan aikaan, jos ymmärrän edustajan huolta oikein, meidän pitää kyllä pitää huolta siitä, että myöskin joka puolella Suomea on hyvän elämän edellytykset. Siihen liittyen voisin nostaa esille vaikka päätökset tämän kantaverkon pääomittamisesta ja poliittisesta ohjauksesta tai uusien investointien, teollisten investointien, vauhdittamisesta joka puolelle. [Puhemies koputtaa] Ne ovat erittäin merkittäviä uusia päätöksiä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.

Puhemies! Tässä keskustelussa on nyt tullut esille eri keinoja, miten suomalaista aselainsäädäntöä voidaan tiukentaa ja siten parantaa. Sisäministeri Rantasen vastaukset olivat hieman ristiriitaisia siltä osin, että ensimmäiseen kysymykseen vastasitte, että aselainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, ja sitten kerroittekin, että jonkinlaisia selvityksiä on jo menossa.

Se on kuitenkin niin, että tietenkään mikään laki ei ratkaise tätä koventunutta politiikkaa, keskustelun retoriikkaa. Valitettavasti olemme nähneet, että puheet voivat johtaa tekoihin. Kysyisinkin teiltä, pääministeri Orpo: Teidän hallituksenne on puheissaan korostanut sisäistä turvallisuutta ja sen tärkeyttä. Kun nyt kuitenkin hallituksen viesti omilla toimillaan on kovin toisenlainen, niin miten teot ja sanat tällä hallituksella kohtaavat?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja taisi puhua opposition retoriikasta. Kyllä hallituksella on ihan selkeät viestit. Me haluamme pitää huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, isänmaan turvallisuudesta. Me rakennamme nyt Suomea Naton jäsenenä. Me pidämme huolta meidän rajaturvallisuudesta. Me pidämme huolta arjen turvallisuudesta antamalla merkittäviä lisäpanoksia sekä lainsäädännössä että rahallisesti meidän sisäisen turvallisuuden toimijoille. Me vahvistetaan oikeuslaitosta, oikeusvaltio Suomea antamalla merkittävästi lisää resursseja oikeusviranomaisille tehdä työtään.

Ja mitä tulee sitten hyvinvointiyhteiskunta Suomeen, joka on se kaikkein tärkein, se perusta, niin sitä me pelastamme tekemällä niitä vaikeita ja raskaitakin päätöksiä, joilla me pysäytämme velkaantumisen, jotta se hyvinvointiyhteiskunta olisi mahdollinen myöskin meidän lapsille.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo, hallitusohjelmanne mukaan heikentyvä demografia ja työvoimapula haastavat jo nyt hyvinvointiyhteiskunnan kantokykyä. Tätä taustaa vasten tuntuu hyvin erikoiselle hallituksen ratkaisu lakkauttaa aikuiskoulutustuki, jonka turvin moni on voinut kouluttautua uuteen ammattiin tai täydentää osaamistaan. On myös vaikea uskoa, että juuri äsken johtamassanne kehysriihessä sovittu 100 miljoonan euron säästö ammatilliseen koulutukseen pystyttäisiin toteuttamaan niin, ettei osaajapula syvenisi entisestään esimerkiksi hoitoalalla. Omassa vaihtoehdossaan reilua talouskasvua tarjoavalle sivistyspuolue keskustalle nämä toimet eivät tietenkään käy, ja kieltämättä hämmästelen erityisesti kokoomuksen koulutuslupausten takinkääntöä. Koulutus ei ollutkaan erityissuojeluksessa.

Arvoisa pääministeri Orpo, ettekö ole huolissanne siitä, että aikuiskoulutustuen lakkautus ja ammatillisen koulutuksen säästöt syventävät entisestään osaajapulaa ja ovat ajamassa [Puhemies koputtaa] Suomen talouden näivettymisen sekä loputtomien leikkauslistojen kierteeseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos katsotaan nyt hallituksen ohjelmaa ja näitä kehyspäätöksiä, vaikeita päätöksiä — yhdeksän miljardin sopeutus — [Välihuutoja] niin osaaminen ja koulutus ovat edelleenkin erityisasemassa. Niihin kohdistetut leikkaukset, supistukset, ovat erittäin pieni asia [Hälinää — Puhemies koputtaa] yhdeksän miljardin kokonaisuuteen nähden. 200 miljoonan panostuksista peruskoulun vahvistamiseen pidettiin kiinni. Me kaikki pidetään sitä tärkeänä, että meidän lapset ja nuoret saavat parhaan lähtökohdan. Korkeakoulujen, yliopistojen perusrahoitukseen ei ole koskettu eikä kosketa. Miljardi käytetään — edustaja hyvä, miljardi — lisää tutkimukseen ja tuotekehitykseen, millä me halutaan Suomeen uusia innovaatioita, uusia työpaikkoja, tulevaisuuden kasvua.

On totta, että jostain täytyy nipistää. Jos se koulutuksessa jostain otettiin, niin arvioimme, että aikuiskoulutukseen tehty leikkaus niiden toisten ja useampien ammattitutkintojen osalta on se oikea kohde. Siitä huolimatta, hyvät edustajat, me käytämme reilusti yli kaksi miljardia euroa ammatilliseen koulutukseen Suomessa. [Puhemies koputtaa] Toivoisin jotain kohtuullisuutta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.

Kunnioitettu herra puhemies! Kyllähän se nyt on niin, mitä hallituksen elitistinen eetos tekee tällä kertaa: sinne ammatilliseen koulutukseen se iskee. Kirvesmiehellä, maalarilla ei ole sijaa tämän hallituksen viiden tähden hotellissa, [Vilhelm Junnila: Kuulostaa puoluekokoukselta!] joka olisi kyllä ilman heitä jo jäänyt tekemättä.

Hallituksen yksisilmäinen politiikka on sokea sille, että koulutuksen merkitys vaihtelee maakunnittain. Esimerkiksi Kainuussa toisen asteen koulutuksen saaneiden osuus työmarkkinoilla on muuta maata korkeampi, ja se heijastuu luonnollisesti koulutuksen kysyntään. Vanhan sanonnan mukaan ”tie tuhoon on päällystetty hyvillä aikomuksilla”. Kädentaitajien kouluttamisen vähättely on tien avaus tähän suuntaan.

Kunnioitettu puhemies! Kysyn pääministeriltä: miksi hallitus haluaa vaikeuttaa yritysten tarvitseman osaavan työvoiman saatavuutta iskemällä suoraan sitä parhaiten palvelevan ammatillisen koulutuksen toimintakykyyn? [Eduskunnasta: Loistava kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä ehkä kysymyksen ydin, jos sain sen kiinni, liittyi nimenomaan tämän työvoiman saatavuuteen ja nimenomaan yritysten työvoiman saatavuuteen. No tällä hetkellä meillä on kyllä työttömyys isompi ongelma kuin työvoiman saatavuus, mutta toki työvoiman saatavuuskin on ongelma tällä ikärakenteella, mutta aivan kuten pääministeri sanoi, niin siitä huolimatta, että ammatilliseen koulutukseen nyt tehdään tämä sadan miljoonan leikkaus, niin siellä on yli kaksi miljardia rahaa, jota sinne käytetään. Sen lisäksi meillä on oppisopimuskoulutus. Se on hyvin keskeinen väylä ja itse asiassa erittäin toimiva väylä. Ehkä tähän aikuiskoulutuksen jatkokysymykseen vielä menen syvemmin, mutta totta kai tämä työvoiman saatavuus on keskeinen kysymys. Meillä on myöskin vielä työperäinen maahanmuutto, jota on tullut ennätysmäärä, eli kyllä tällä hetkellä meillä työvoiman saatavuus on kohtuullisessa mallissa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä kysyttävä ihan suoraan hallitukselta: uskotteko te todella itse tähän kertomukseenne siitä, että koulutus on tämän hallituksen erityissuojeluksessa, kun te nimenomaan leikkaatte koulutuksesta, [Välihuutoja] esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta? Tämä on samaa narratiivia kuin se, että lapset ja nuoret ovat tämän hallituksen erityissuojeluksessa, vaikka te leikkaatte juuri lapsilta ja nuorilta.

Entä mihin asiantuntija-arvioon tämän hallituksen näkemys, Orpon hallituksen näkemys, pohjaa siinä, että Suomeen tulee jatkossakin riittävästi sitä työhön johtavaa maahanmuuttoa, jotta suomalaiset yritykset pärjäävät, menestyvät, jotta investoinnit sijoittuvat tänne — sillä tänäänkin illalla tämä eduskunta käsittelee sitä, että tämä Orpon hallitus on päättänyt kiristää maahanmuuttoa, vaikeuttaa työhön johtavaa maahanmuuttoa tilanteessa, jossa vaikka Saksa tekee päinvastoin, sillä koko Eurooppa kilpailee näistä osaajista — mihin asiantuntija-arvioon, missä on sellainen näkemys tai lausunto, joka vakuuttaa teidän kertomuksenne todeksi siitä, että Suomen osaaminen täällä nousee, että Suomeen tulee riittävästi työvoimaa ja sitä kautta taloutemme todella voi vahvistua? [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siis edelleen toistan sen, että hallitus käyttää tässä tilanteessa valtavat lisäresurssit koulutukseen ja tutkimukseen ja innovaatioihin — peruskouluihin, yliopistoihin, korkeakouluihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen — jotta me saataisiin meidän nuorille parasta mahdollista koulutusta, koska se on jatkossakin se, millä Suomi elää: niistä uusista osaajista, niin kotimaisista kuin muualta tänne tulevista. Ei hallitus ole tehnyt sellaisia päätöksiä, etteivätkö osaajat olisi tervetulleita Suomeen. [Timo Harakan välihuuto] Suomeen on tullut tällä hetkellä enemmän työperäistä maahanmuuttoa kuin käsittääkseni koskaan. Me tarvitsemme näitä ihmisiä. Suomeen saa tulla tekemään töitä. Me tarvitsemme Suomeen niitä ihmisiä, jotka hoitavat meidän vanhuksia, tekevät tutkimustyötä yliopistoilla, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] ovat niissä suomalaisissa huippuyrityksissä tekemässä innovaatiotyötä. Me tarvitsemme heitä. Mutta edelleenkään tämä väitteenne siitä, että hallitus leikkaa koulutuksesta, jos te katsotte kokonaisuutta, ei valitettavasti, puheenjohtaja Virta, pidä paikkaansa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Oinas-Panuma, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nämä pääministerin mainitsemat innovaatiohommat ovat oikein hienoja, mutta on kyse myös toisesta asteesta. Tärkeintähän on se, että jokainen lapsi ja nuori pystyisi samalla tavalla ponnistamaan maailmaan, syntyipä hän mihin vaan kuntaan tai minkälaiseen vaan perheeseen, ja tähän myös maksuton lukio ja ammattikoulututkinto ovat olleet askel.

Viikko sitten opetusministeri Henriksson sanoi täällä kyselytunnilla meille: ”Me pidetään kiinni maksuttomasta toisesta asteesta, kunnes nuori on täyttänyt 19 vuotta.” Kehysriihipäätöksessä kuitenkin sanotte, että maksuttomuus lakkaa siihen vuoteen, kun nuori täyttää 18 vuotta. Ja jos tämä maksuttomuus päättyy esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten alla ja nuoren pitää alkaa miettiä, millä ne kirjoitukset maksaa, niin se on väärä suunta.

Joten, arvoisa hallitus, hyvä pääministeri, miten se nyt on — kumpi pitää paikkansa, tämä ministerin lausunto vai teidän yhteinen kehysriihipaperinne? Ja onko normaalissa aikataulussa opiskelevalla, 18 vuotta täyttävällä, lukion toisella luokalla olevalla opiskelijalla sitten ilmaiset materiaalit vai ei? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys! — Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyselytunnilla on sellainen käytäntö, että toimitetaan etukäteen kansanedustajille tiedoksi, ketkä ministerit ovat paikalla, ja tänään opetusministeri ei ole, ja hänellä on siihen varmasti erittäin hyvä syy. Jos on mahdollista sopia siten, niin esitetään nämä kysymykset — niin kuin normaalikäytäntö eduskunnassa on — siinä kohdassa, kun vastuuministeri on paikalla. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Minä voisin ministerin puolesta kuitenkin todeta sen, että tämä toista astetta koskeva päätös ja ratkaisu — joka koskee siis täysi-ikäisiä, ei näitä nuoria oppivelvollisia vaan täysi-ikäisiä — liittyy hallituksen kehysriihen päätöksiin. Ja niin kuin opetusministeri on todennut, se tullaan valmistelemaan huolella varmistaen sen, että mitään vahinkoja ei pääse tapahtumaan vaan opiskelijat saavat ne asialliset materiaalit ja tämä pystytään toteuttamaan hallitusti ja järkevästi koskien siis täysi-ikäisiä, ei oppivelvollisia alaikäisiä. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Kuunnellaanpa nyt sitä, joka kulloinkin on äänessä. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä minusta on niin, että jos pääministeri täällä kehuskelee, että koulutukseen satsataan, kun koulutuksesta todellisuudessa leikataan, niin silloin koulutus on varsin relevantti aihe tällä kyselytunnilla, vaikka opetusministeri ei täällä ole paikalla.

Minusta on hätkähdyttävää, että te, Orpo, voitte sanoa tämän kehysriihen jälkeen — kun ammatillisesta koulutuksesta tosiasiallisesti leikataan 100 miljoonaa, niin vielä tämänkin jälkeen väitätte näin — että koulutus on erityissuojeluksessa tai että lapset ja nuoret ovat erityissuojeluksessa, kun me tiedämme, että lapset ja nuoret ovat se ryhmä, joka kärsii hallituksen leikkauksista kaikkein eniten. Vai onko, pääministeri Orpo, niin, että amis-opiskelijoilla ei ole niin väliä teille? [Eduskunnasta: Siltä se vaikuttaa!] — Siltä se vaikuttaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Katsokaa sitä kokonaisuutta, niitä yhdeksän miljardin sopeutustoimia, joita me olemme joutuneet tekemään, jotta se velkaantuminen pysäytetään näiden lasten ja nuorten tulevaisuuden takia: kyllä siinä kokonaisuudessa koulutus, osaaminen on erityisasemassa — se on erityisasemassa.

Ja kyllä minä haluaisin nähdä sen, että ne yli kaksi miljardia euroa, jotka käytetään ammatilliseen koulutukseen, käytetään hyvin, mahdollisimman hyvin. Kun meillä on samaan aikaan myöskin tavoite siitä, että korkeakoulutettujen määrää pyritään nostamaan, niin on tärkeää myöskin se, että painopiste siirtyy myöskin korkeakoulujen ja yliopistojen rahoitukseen. Mutta ammatillisesta koulutuksesta pidetään huolta, ja tässä tapauksessa se kohta, johon säästö osoitetaan, on se, missä tehdään seuraavia tutkintoja. Eli ymmärtäkää tämä, että kun me joudumme supistamaan, leikkaamaan, niin ensisijaisesti pidetään huolta siitä keskeisestä, tässä tapauksessa peruskoulusta, toisesta asteesta, ensimmäisestä tutkinnosta, [Välihuutoja] siitä, että maksuttomasti voi opiskella korkeakoulututkinnon, yliopistotutkinnon, siitä, että [Puhemies koputtaa] me saadaan osaajia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Mutta ei voi väittää, että me emme välittäisi opiskelijoista, että me [Puhemies: Kiitoksia!] emme välittäisi koulutuksesta. Me pidämme tästä huolta, se on Suomen tulevaisuus.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, pääministeri. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt tuntuu siltä, että kun kokoomuksesta käytetään sanaa ”erityissuojelus”, niin silloin on paras juosta ja perääntyä. [Naurua] Te leikkaatte nyt 100 miljoonaa euroa uusilla päätöksillä ammatillisesta koulutuksesta. Aikaisemmin olette päättäneet lakkauttaa aikuiskoulutustuen, leikanneet vapaasta sivistystyöstä ja monesta muusta koulutuskohteesta. [Ben Zyskowicz: Kuten?]

Vetoatte, pääministeri, tässä nyt tutkimusrahoitukseen, mutta samaan aikaan suuntaatte itse asiassa sen tutkimusrahoituksen hyvin pitkälti yritystukiin. Se menee yrityksille. Se ei mene juurikaan yliopistoille, se ei mene ammattikorkeakouluille, eikä se varsinkaan mene toisen asteen koulutukseen. Ylipäätään t&k-rahoituksella ei voida rahoittaa koulutusta, joten se on tämän keskustelun osalta epärelevantti aihe.

Arvoisa työministeri Satonen, eilen vappuna useissa puheenvuoroissa vedottiin siihen, että kun aikuiskoulutustuki on lakkautettu ja teillä ei ole tarjota uutta mallia, niin kuitenkin näinä aikoina olisi tärkeää, että työntekijät voisivat päivittää osaamistaan, voisivat kouluttautua myös uusille aloille. On tehty esitys, [Puhemies koputtaa] että työntekijät voisivat työajallaan kouluttautua nykyistä paremmin, esimerkiksi palkalla. [Puhemies koputtaa] Mitä mieltä olette tästä avauksesta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Jos oikein ymmärsin, niin tämä esitys on kaiketi tarkoitettu niihin keskusteluihin, jotka sitten työmarkkinajärjestöt keskenään käyvät. Ymmärsin näin.

Mitä tulee aikuiskoulutustukeen, niin sen osalta haluaisin vastata sen, että se esitys tuen lakkauttamisesta nykymuodossaan on täällä eduskunnan käsissä ja se on jo varsin pitkällä ymmärtääkseni. Mutta sen sijaan tässä oli myös Rissasen työryhmä, ja tässä on haettu ratkaisuja siihen pieneen osaan aikuiskoulutustukea, joka olisi tärkeää myös jatkossa säilyttää. Meillä on valmistelussa lainapainotteinen malli silloin, kun vaihdetaan alalta toiselle oma-aloitteisesti. Sitten toisaalta olen kutsunut sellaisen pyöreän pöydän neuvottelun, jossa on mukana erityisesti sosiaali- ja terveysalan ja opetusalan järjestöjä sekä työnantajan että työntekijän puolelta ja josta haetaan mahdollisesti vakuutuspohjalta ratkaisuja siihen, miten näiden alojen sisäinen koulutus voidaan jatkossa tehokkaasti järjestää.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa kaikki tietävät, että Suomi on vaarallisesti velkaantunut maa. Maksamme pelkästään valtionvelan korkoja tänä vuonna 3,2 miljardia euroa, joka on saman verran kuin koko poliisin ja Rajavartiolaitoksen toimintamenot yhteensä. [Jussi Saramo: Te lisäätte velkaa!]

Orpon hallitus on ottanut Suomea uhkaavan tilanteen vakavasti, kuten pitääkin, ja tekee laajasti toimia, jotka ovat välttämättömiä velkaantumisen hillitsemiseksi: uudistuksia työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan sekä valtion paisuneiden menojen hillitsemistä. Talouden sopeuttaminen on välttämätöntä, mutta samalla meidän on luotava Suomeen kasvua ja tulevaisuudenuskoa, että Suomeen kannattaa investoida, perustaa yrityksiä, perustaa perhe sekä elää ylipäätään hyvää elämää, niin nuorten kuin vähän vanhempienkin. Hallituksen sopeutukset ja vahva kasvupolitiikka luovat yhdessä toivoa kestävästä tulevaisuudesta.

Arvoisa valtiovarainministeri Purra, mitä kaikkia toimia hallitus tekee kasvun edellytyksen syntymiseksi Suomeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kuten edustaja sanoo, niin vaikka julkisen talouden korjaaminen siitä syystä, että tulot ja menot meillä ovat valitettavasti kroonisesti ja rakenteellisesti epäkunnossa, edellyttää sopeuttamista, jota tämä hallitus todellakin yli yhdeksällä miljardilla on vienyt eteenpäin, se ei missään nimessä riitä, vaan meidän pitää panostaa siihen, että meidän maassamme kasvun edellytykset ovat kunnossa. [Antti Kurvinen: Miten? Tyhjiä sanoja, tyhjiä sanoja!] Ja tähän nähden hallitusohjelmassa jo kirjatut toimet ovat erittäin merkittäviä. Siellä paitsi tehdään työmarkkinatoimia, jotka lisäävät yrittämisen edellytyksiä, mitä kautta nimenomaan työpaikat ja työllisyys voivat kehittyä, vastaavasti esimerkiksi luvituksiin tehdään selkeitä muutoksia, jotka helpottavat investointien etenemistä.

Nyt sitten tässä kehysriihessä julkaisimme vielä merkittävän lisäkasvupaketin, jossa on mukana esimerkiksi verohyvitysmalli, jolla pyritään lisäämään teollisen tuotannon merkittäviä investointeja Suomeen. Toisaalta sieltä löytyy esimerkiksi sellaisia varsin perustason kasvupaketteja kuin ammattidiesel, [Puhemies koputtaa] jonka tämä hallitus todellakin vie eteenpäin, ja esimerkiksi Itä-Suomea erityisesti tukeva Fingridin parannus.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Äärimmäisen tärkeä aihe. Tki-panostukset jäävät tekemättä ilman tekijöitä ja niin myös jäävät ne suuret teolliset investoinnitkin telineisiin, jos ei ole osaajia. Siinä valossa koulutuksesta leikkaaminen on erikoinen valinta, niin myös hallituksen maahanmuuttopoliittinen linja. Jos joku asia on, mistä asiantuntijat, tutkijat, elinkeinoelämä, ovat yhtä mieltä, niin se on se, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa.

No, täällä taas jälleen, täällä kyselytunnilla, ministerit ovat kertoneet, kuinka paljon työperäistä maahanmuuttoa Suomeen tulee. Myöhemmin illalla keskustellaan maahanmuuttolaeista, ja samojen puolueiden edustajat kertovat, kuinka maahanmuutto on uhka, joka pitää torpata. Toistaisin siis kysymykseni edelliseltä kyselytunnilta: mikä on hallituksen lukumääräinen tavoite työperäiselle maahanmuutolle, ja millä keinoin sitä oikeasti edistetään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että en henkilökohtaisesti pidä kyllä järkevänä, että me määritellään joku yksittäinen luku, jota me tavoitellaan, koska ei kukaan voi tietää, millä tavalla nämä työmarkkinat kehittyvät. [Välihuutoja] Esimerkiksi nyt, jos ajatellaan, että meillä on ollut huomattavan paljon vaikka rakennusalalla ulkomaista työvoimaa ja nyt se tarve on pienempi, niin totta kai sitten taas, kun talous kasvaa, se tarve on paljon suurempi, mutta se on totta, että osaajia me tarvitsemme.

Itse olin tänään käymässä Supercellillä, ja siellä noin puolet työntekijöistä on ulkomaalaisia, ja kuten siellä vahvasti kerroin, niin totta kai me haluamme niitä osaajia Suomeen, ja niistä kansainvälisistä huippuosaajista kaikki maat kilpailevat, ja Suomen pitää olla siinä kilpailussa mukana, ja niin me olemme. Mutta kun täällä myöskin edustaja Virta aikaisemmin kysyi, mikä asiantuntija tämän asian linjaa, niin en tiedä asiantuntijoista, mutta faktoista voi lukea, että Suomeen tulee tällä hetkellä enemmän työperäistä ja opiskelijaperäistä maahanmuuttoa kuin koskaan. [Eduskunnasta: Mutta kohta ei enää! — Välihuutoja— Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Edustaja Saarikko, olkaa hyvä. — Viimeinen lisäkysymys tähän aihepiiriin.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on ollut kysymys osaavasta työvoimasta ja työvoimapulasta, hallituksen linjasta, siitä, miten työpaikat Suomessa täyttyisivät tekijöillä, mutta onhan tässä kysymys myös nuorten ihmisten elämästä. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun tässä salissa on todettu, että nuoret ovat Suomen toivo, heidän vuokseen haluamme ponnistella. Nyt kysyisin ministeri Juusolta, kun tämä hallituksen politiikka kokonaisuudessaan monin tavoin näkyy ja kuuluu nuorten elämässä. Te kohdistatte paljon taloudellisesti ikäviä päätöksiä, leikkauksia, nuorisotyöhön, vapaaseen sivistystyöhön, joka koskettaa monia aika vaikeassakin tilanteessa olevia nuoria, ja ammatilliseen koulutukseen, ja te leikkaatte lähipalveluista, mikä vaikuttaa myös vaikkapa mielenterveyspalveluiden saatavuuteen, ja kaikkineen leikkaatte vaalikauden aikana pari miljardia sosiaali- ja terveyspalveluista tarpeeseen nähden. Siinäkin voi tuhoutua monta nuoren ihmisen elämää. Miten arvioisitte, ministeri Juuso, hyvinvoinnista vastaavana hallituksen ministerinä: voivatko Suomen nuoret politiikkanne jälkeen hyvin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On totta, että monet hallituksen tekemistä leikkauksista kohdistuvat myöskin nuoriin, mutta myöskin aikuisiin. Mitä tulee siihen, pääsevätkö nuoret hoitoon, niin juuri äsken lähti lausunnolle terapiatakuuesitys lasten ja nuorten terapiatakuusta, jolla halutaan nimenomaan parantaa lasten ja nuorten mahdollisuutta nopeaan apuun mielenterveysongelmissa. [Vilhelm Junnila: Oikeus voittaa!] Tämä on ainakin yksi positiivinen asia, minkä tämä hallitus on saanut aikaan. [Eduskunnasta: Onko muita? — Välihuutoja]

Nuorten asema on myöskin työpaikkojen osalta aika epävarma tänä päivänä. Hyvin paljon nuorille tarjotaan nollatuntisopimuksia, osa-aikaisia töitä ja niin edelleen. Ja tämä ei ole ihan nuorten vika, vaan tämä on myöskin meidän työmarkkinoilla tällainen ominaisuus, että vakituisia työpaikkoja, kokoaikaisia työpaikkoja on todella vaikea saada. Mistähän se mahtaa johtua? Ei varmaankaan ainakaan tämän hallituksen toimista. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kyllä niitä toimia on tehty monta hallituskautta ennen tätä hallitusta. [Puhemies koputtaa] Nuorille olisi tosi tärkeää saada se työpaikka.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Juusolla on nyt puheenvuoro.

Kiitoksia, nyt minuutti on päättynyt.

Arvoisa puhemies! Me ihmiset olemme täysin riippuvaisia luonnosta. Luonnon tilan heikkeneminen vaikuttaa niin talouteen, hyvinvointiin kuin turvallisuutemmekin.

Hallitus on sitoutunut luonnon tilan parantamiseen sekä sitoutunut siihen, että luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti ympäristöministerin tehtävä on vahtia sitä, että nämä tavoitteet toteutuvat, vaikkei hän itse luonnonsuojelija olisikaan. Toistaiseksi luontotyössä on menty takapakkia. Luonnonsuojelusta on leikattu valtavasti, eikä mitään lainsäädäntöä luonnon tilan parantamiseksi ole tuotu tähän saliin. EU:ssakin Suomi kaatoi ennallistamisasetuksen eli esti sen, että kaikki EU-maat olisivat sitoutuneet luontotyöhön.

No, hallitus on nyt luvannut, että se suojelee valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät. Tästä lupauksesta on kuulunut huolestuttavia huhuja: suojelumäärää ollaan painamassa minimiin, eli valtaosa näistä metsistä jää ilman suojelua. Kysynkin hallitukselta: aiotteko vesittää myös tämän lupauksenne, [Puhemies koputtaa] niin kuin olette kaikki luonto- ja ympäristölupauksenne jo vesittäneet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ympäristöministeri Mykkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kun kysyjäkin on kokenut edustaja, entinen ministeri, niin hieman perspektiiviä soisi katsottavan. Te puhutte siitä, että luonnonsuojelussa edetään taaksepäin. Kuitenkin niin viime vuonna, tänä vuonna kuin ensi vuonnakin kehysriihen päätösten pohjalta tuhansia hehtaareita luontoa Metso-ohjelman kautta hankitaan luonnonsuojelualueiksi, tuhansia hehtaareita Helmi-ohjelman kautta kunnostetaan valtion varoin, Luontopalvelut Metsähallituksen alueilla tekee työtä, ja pilotoinnin kautta nostetaan yritysten rahoittaman ennallistamistyön osuutta ja määrää.

Mitä tulee sitten valtion vanhojen luonnontilaisten metsien suojelupäätökseen, joka todella on historiallinen — siis historiallinen kymmeniin vuosiin — jos edetään siihen, että vanhoja metsiä valtion osalta tietyin kriteerein suojellaan, niin tätä päätöstä viimeistellään. Ja jälleen perspektiivin kannalta kannattaa katsoa myös, mitä viime kaudella pystyttiin tekemään: tehtiin tiettyjä suojelupäätöksiä, puhuttiin esimerkiksi reilu vuosi sitten paketista, joka oli noin 30 000 hehtaaria. Uskon, että näihin mittakaavoihin verrattuna se, mitä valtion mailla [Puhemies koputtaa] vanhoja metsiä suojellaan, ei suinkaan kalpene sen kanssa, mitä on ennen tehty. [Puhemies koputtaa] Oleellista on, että edetään järkevin, tasapainoisin askelin, joilla luonnon tilaa parannetaan mutta [Puhemies koputtaa] samalla maanomistajien oikeudet pidetään kunnossa.

Arvoisa puhemies! Viime perjantaina saimme kuulla, että hallituksessa on päätetty kokonaan lakkauttaa rauhantyön valtionavustus Suomessa. Tämä on todella huolestuttava päätös aikana, jolloin Euroopassa on sota.

Suomalaiset rauhanjärjestöt ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita, joita myös kuullaan asiantuntijoina eri hallinnonaloilla rauhaan, turvallisuuteen ja myös asevalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Rauhanjärjestöt ovat Suomessa myös olleet vahva Venäjän hallintoa ja Putinia kritisoiva voima jo kauan ennen kuin tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa alkoi. Avustuksen lakkauttaminen kokonaan tarkoittaa, että tämä osa suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta hiljennetään.

Arvoisa ministeri Meri, miksi hallitus päätti lakkauttaa juuri näiden järjestöjen avustuksen kokonaan? Rauhanliikkeen toiminta on lakkautettu kokonaan Venäjällä, Valko-Venäjällä sekä Unkarissa. Onko tämä tosiaan se viiteryhmä, johon hallitus haluaa, [Puhemies koputtaa] että Suomi kuuluu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Meri, olkaa hyvä.

Kiitos! Hyvä, että tämä tuli esille kyselytunnilla. Oikeusministeriössähän avustusmomentit ovat muutamia miljoonia. Meille tuli nyt kehysriihessä vielä lisää leikattavaa, eli noin 3,5 miljoonaa eri avustuksista. Jos ajatellaan, mitä avustettavia siellä on, niin esimerkiksi rikosuhripäivystys. Olisiko minun pitänyt nyt sitten mieluummin sinne osoittaa leikkauksia?

Ja toinen kysymys on se, että me valmistelemme strategiaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiksi ja lähdetään liikkeelle siitä, että kansalaisjärjestöt myös itse hankkisivat enemmän varoja. Yksi idea on ollut se, että selvitettäisiin verotuksellisia mahdollisuuksia vähentää lahjoituksia verotuksessa. Kyllä myös järjestöjen tulee hankkia omaa rahoitusta, se on aivan selvä asia.

Sitten toinen kysymys on se, että tietyt yhdistykset saavat rahoja useilta eri tahoilta, muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja eri toimijoilta, ja tämäkin vaikuttaa siihen arvioon. Mutta itse katson näin, että meidän priorisoinneissa me turvaamme ydintoiminnot, kuten oikeudenhoidon [Puhemies koputtaa] ja oikeusvaltion. Sieltä minä en kyllä lähde leikkaamaan.

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus laati sote-mallin, missä palvelut ja kustannukset karkaavat. Nykyhallitus tekee töitä parantaakseen hoidon saatavuutta vahvistamalla yksityistä palvelutarjontaa julkisten palvelujen rinnalla. Uusi Kela-korvausmalli ja korvausten nosto helpottavat pääsyä muun muassa gynekologin tai silmälääkärin vastaanotolle. Nämä palvelut ovat olleet yleensä rajattuina julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle. Marinin hallituksen tekemien leikkausten seurauksena poistuneet fysioterapiakäynnit nykyinen hallitus nostaa takaisin Kela-korvauksen piiriin. Tällä tuetaan ikääntyviä työssäkäyviä, sillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat eniten työstä poissaoloja aiheuttava ja työkyvyttömyyseläkkeelle johtava sairausryhmä. [Timo Harakan välihuuto]

Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen: miten arvioitte Kela-korvauksen noston helpottavan hyvinvointialueiden työtaakkaa ja parantavan hoitoonpääsyä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos kysymyksestä. Kieltämättä kun Marinin hallituksen aikaa muistelee, niin siellä ei juuri julkisia menoja leikattu eikä taloutta laitettu kuntoon, mutta siellä tehtiin sellainen leikkauspäätös, että hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset leikattiin, samoin kuin fysioterapian Kela-korvaukset leikattiin. Ja näitä päätöksiä on kyllä hyvin vaikea ymmärtää, enkä oikeastaan ole kuullut niille silloinkaan mitään perusteluja.

Tämän hallituksen ohjelmassa Kela-korvauksia halutaan käyttää nimenomaan nopeuttamaan hoitoonpääsyä ja mahdollistamaan sen, että ihmiset saavat apua ongelmiinsa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siitä syystä Kela-korvauksia nostetaan, ja nyt valmistellaan myös uutta vielä vaikuttavampaa Kela-korvausmallia. Ja tässä myöskin palautetaan... Siis painopiste on yleislääkärikäynneissä, mutta palautetaan myös fysioterapian Kela-korvaukset, korotetaan myös esimerkiksi gynekologikäyntien Kela-korvauksia, mikä on tosi tärkeää naistentautien kannalta, ja sitten lisäksi tämä hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen auttaa lapsettomuudesta kärsiviä ihmisiä. Tosiaan kaikki nämä resurssit, mitä käytetään Kela-korvausten kautta, ja myös ihmisten oma panos ja raha helpottavat hyvinvointialueilla jonottavien ihmisten tilannetta.

Ärade talman! Bland personer mellan 55 och 64 år är sysselsättningsgraden nästan 83 procent på Island och 78 procent i Sverige. I Finland ligger vi på 71,2 procent, lägst i Norden. Regeringen vill bekämpa åldersdiskriminering och undanröja hinder för sysselsättning av äldre personer.

Arvoisa puhemies! Ikääntyneiden työllisyysaste on Suomessa Pohjoismaiden matalin. Kaikilla pitää olla mahdollisuus tehdä oman kunnon mukaista työtä. Myös Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että töitä tehdään eläkeikään saakka. Siksi niin työn tarjoamisen kuin työn vastaanottamisen täytyy olla aina kannustavaa. Arvoisa ministeri Satonen, olette asettanut selvityshenkilön arvioimaan mahdollisuuksia nostaa ikääntyneiden työllisyysastetta. Miten näette tässä vaiheessa, että tilannetta voidaan kehittää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitos, tack. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys, ja aivan kuten kysyjä sanoi, Suomen työllisyysaste on tältäkin osin, yli 55-vuotiaitten osalta, Pohjoismaiden heikoin. Toki kun katsotaan näitä tilastoja vähän tarkemmin, niin naisten kohdalla pärjäämme paremmin, koska siellä on paljon sosiaali‑ ja terveysalan ja opetusalan töissä olevia, joissa tämä ei ole niin suuri ongelma kuin esimerkiksi vaikka ict-alalla ja joillakin erittäin fyysistä työtä vaativilla miesvaltaisilla aloilla. Tämä on myös asia, josta tulee todella paljon työministerille palautetta — uskon, että on tullut jo aiemmillekin työministereille — ja sen takia olen pyytänyt yhden entisen työministerin eli Jari Lindströmin selvittämään sitä, miten tähän yli 55-vuotiaitten työllisyysongelmaan voitaisiin löytää uusia keinoja. Se, minkä hallitus on nyt jo tehnyt, joka on myöskin merkittävä asia, on se, että tätä viimeisen työnantajan vastuuta sairauseläkkeelle jäämisessä on kevennetty siltä osin, kun kyse on uudesta työntekijästä.