Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps) | Suullinen kysymys turvapaikanhaun rajoittamisesta (Petteri Orpo kok) | Suullinen kysymys hybridioperaatioon varautumisesta (Mikko Savola kesk) | Suullinen kysymys tuomioistuinten rahoituksesta (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys koronarajoituksista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys kehitysvammaisten oikeuksista (Tarja Filatov sd) | Suullinen kysymys vammaisten oikeuksista (Noora Koponen vihr) | Suullinen kysymys lentoyhtiöihin kohdistuvista pakotteista (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Kun Valko-Venäjä käyttää eräänlaisena sodankäynnin menetelmänä laittomia siirtolaisia Lähi-idästä, on Euroopan rajojen pysyttävä kiinni. Puola ja Liettua ovatkin sulkeneet rajansa tällaiselta vaikuttamiskeinolta, ja meidän tulee seistä näiden maiden tukena.

Sisäministeri Ohisalon puheista kuitenkin huomaa, että mikäli vastaava siirtolaismäärä tulisi rajoillemme ja pyrkisi tunkeutumaan maahan, täällä edelleen otettaisiin heidät ja heidän turvapaikkahakemuksensa vastaan, vaikka kyseessä olisi vieraan vallan hybridihyökkäys. Tällainen toiminta johtaisi Suomessa yhteiskuntajärjestelmän järkkymiseen. Arvoisa hallitus, miten aiotte suojata Suomen rajat tällaiselta invaasiolta, vai aiotteko antaa kaikille mahdollisuuden saapua maahan, vaikka kyseessä olisi ilmiselvä hybridihyökkäys? [Sanna Antikainen: Hyvä kysymys! Sitten suoria vastauksia, kiitos!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kuten on moneen kertaan todettu, tilanne EU-rajoilla Valko-Venäjän osalta, Liettuan, Latvian ja Puolan osalta on erittäin vakava. Tilanne on tuomittu: Valko-Venäjän toiminta on tuomittu moneen kertaan. Siellä käytetään härskisti hyväksi ihmisiä. Voidaan sanoa, että kyse on oikeastaan tällaisesta valtiollisesta ihmissalakuljetuksesta. Tilanne ei ole täysin uusi Euroopan unionin alueella, mutta voidaan sanoa, että siinä on uusia piirteitä, ja Euroopan unionissa ei ole yhtäläisiä toimintatapoja tällaisiin tilanteisiin. Sen takia Suomi on vaatinut muun muassa tällaista hybridityökalupaketin rakentamista, joka pystyisi vastaamaan juuri tällaisiin tilanteisiin entistä paremmin.

Kyse on tietysti siitä, että näissä tilanteissa jokainen maa joutuu tekemään tulkintaa joka kerta erikseen. Emme tiedä aina, mitä siellä taustalla on — tässä tilanteessa tiedämme hyvin, ja nämä maat ovat käännyttäneet ihmisiä rajoilta. Nämä maat ovat myös ottaneet vastaan turvapaikkahakemuksia. Jokainen tilanne täytyy [Puhemies koputtaa] käsitellä erikseen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Arvoisat edustajat, tähän aihealueeseen oli useampikin puolue ilmoittanut halukkuutensa kysyä ja ottaa kantaa, niin että käsitellään ne kaikki kerralla. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka tästä haluavat ministereiltä kysyä, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Euroopan komission lehdistölle vuodetussa asiakirjassa kerrotaan, että Valko-Venäjällä olevien laittomien siirtolaisten pääkohdemaat ovat Suomi ja Saksa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohoh!] Tässä ei varsinaisesti ole mitään yllättävää; Suomen maahanmuuttopolitiikan houkutustekijät ovat jo eurooppalaisessakin mittakaavassa päivänselvät. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kutsuhuuto on kuultu!] Viimeksi muutama viikko sitten perussuomalaiset antoivat hallitukselle epäluottamusta aikomienne perheenyhdistämisen lievennysten takia, ja tässä ollaan nyt: siirtolaiskriisi uhkaa, ja hallitus ei ilmeisesti kykene tekemään sille yhtään mitään, ei edes vastaamaan ymmärrettävästi meidän kysymyksiimme.

Arvoisa puhemies! Niinpä perussuomalaiset on jälleen pakotettu tekemään välikysymys hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Arvoisa hallitus, olkaa hyvä ja vastatkaa: aiotteko te suojella maatamme hybridihyökkäyksiltä vai ette?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Hybriditilanteet, kuten sanottu, ovat uudenlainen painostuksen voimakeinon käyttö, ja esimerkkinä kokoomus on tehnyt kirjallisen kysymyksen asiaan liittyen. Vastausta siihen valmistellaan, ja ajatus on muun muassa se, että kun valmiuslakia uudistetaan — tämä työhän on käynnistynyt jo aikaa sitten — niin sen yhteydessä täytyy katsoa myös, onko näihin hybriditilanteisiin riittävä varautuminen. [Ben Zyskowicz: Siihen menee vuosia! — Oikealta: Menee liikaa aikaa!] Sen lisäksi totta kai normaaliaikojen lainsäädännössä pitää olla riittävät toimivaltuudet viranomaisilla, ja muun muassa vuosien 2015—2016 kriisin jälkeen rajavartijoille on lisätty toimivaltuuksia myös tällaisiin hybriditilanteisiin vaikuttamisessa, jotta he voivat toimia nopeasti, mahdollisimman ketterästi myös viranomaisyhteistyössä.

Ehkä haluan painottaa vielä sitä, että vaikka Suomi rakentaisi millaisen muurin rajoillemme, niin lopulta kyse on siitä, mitä tapahtuu diplomatian, ulkopolitiikan saralla, [Puhemies koputtaa] kuinka Euroopan unioni keskustelee kolmansien maiden kanssa, kuinka tässä tilanteessa pysäytetään se ihmisten tänne tuominen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on aika pysäyttää.

Arvoisa puhemies! Valko-Venäjän operaatio Puolaa ja Liettuaa vastaan on samalla operaatio koko Euroopan unionia vastaan, ja se on ehdottoman tuomittava ja vastenmielinen.

Arvoisa puhemies! Tämä ei ole hallitus—oppositio-kysymys nyt. Kysymys on myös Suomen turvallisuudesta, meidän kansallisesta turvallisuudesta. Näille rajoille, joilla nämä tilanteet ovat päällä, on vähemmän matkaa kuin täältä Helsingistä vaikka Rovaniemelle, ne maat ovat lähellä, ja tämä ilmiö voi olla meilläkin edessä.

Siksi se ei riitä, kun ulkoministeri Haavisto on todennut, että Suomen rajat saadaan kiinni. Meillä on puutteita meidän lainsäädännössä. Meidän täytyy pystyä tarvittaessa pysäyttämään ja keskeyttämään turvapaikkahakemusten vastaanotto. Tätä työkalua ei tällä hetkellä ole, ja koska tämä ei ole hallitus—oppositio-vastakkainasettelukysymys, niin me olemme valmiit tukemaan, jos te pikatahtia tuotte tarvittavat muutokset Suomen lainsäädäntöön, jotta me voimme tällaisessa hybridivaikuttamistilanteessa kansallisen turvallisuuden ollessa uhattuna tehdä toimia ja [Puhemies koputtaa] pysäyttää myös turvapaikkahakemusten vastaanoton. [Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!] Nyt tätä mahdollisuutta laissa ei ole.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja Orpon kanssa siitä, että tämä Valko-Venäjän toiminta on täysin tuomittavaa. [Petteri Orpo: Hyvä alku!] Ja kyllä, tämä on hyökkäys koko Euroopan unionia kohtaan.

Kiitän myös siitä tuesta, jonka edustaja Orpo esitti. Olen samaa mieltä: tämä ei ole hallitus—oppositio-kysymys. Meidän on syytä katsoa, onko meidän lainsäädännössä korjaamisen tarpeita, mutta haluan myös vakuuttaa sen, että ilman muuta hallitus tällaisessa vastaavassa tilanteessa toimisi ja koko Suomi toimisi. Me emme tällaista toimintaa hyväksy tuolla rajalla, me emme hyväksyisi sitä omilla rajoillamme, [Ben Zyskowicz: Pitää varautua!] ja on tärkeää, että Euroopan unioni on tässä kysymyksessä yhtenäinen ja on näiden maiden tukena. [Ben Zyskowicz: Pitää varautua korjaamalla lakia! Aiotteko tehdä niin?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Näistä vaikeistakin asioista on syytä puhua suoraan. Tässä sisäministeri Ohisalo vihjasi, että kyllä Liettuassa ja Puolassa, Kreikassa, tietyissä tilanteissa on jatkettu turvapaikkahakemusten vastaanottoa silloin, kun se on ollut toisen ulkovallan painostuksen väline työntää turvapaikanhakijoita, ja toisissa tilanteissa se on keskeytetty — ja ilmeisesti te hyväksyitte sen. Tämä on mielenkiintoinen ja tärkeä tieto.

Nyt Suomen kannalta se ydinkysymys on, että silloin, kun valmiuslain muutosprosessi käynnistettiin, kokoomuslaisten selvä johdonmukainen ohjaus on ollut, että täytyy viedä sinne myös mahdollisuus, jossa keskeytetään turvapaikanhaun vastaanotto silloin, kun kyseessä on ilmiselvä ulkovaltojen yritys painostaa Suomea turvapaikanhakijoiden kautta. Onko hallitus nyt valmis viemään lainsäädäntöön tällaisen valtuuden, jolloin me emme ole alttiina painostukselle, jossa näitä poloisia ihmisiä käytetään erittäin epäinhimillisellä tavalla [Puhemies koputtaa] hyväksi?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä.

Niin kuin kaikki edustajat tässä salissa muistavat, niin me olemme edelleen koronakriisissä, ja sen alla olemme myös keskustelleet valmiuslain päivittämisestä. Se on erittäin ajankohtainen hanke, ja oikeusministeriössä on tehty esiselvitys. Tarkoitus on, että me lähdetään koko parlamentin voimalla uudistamaan valmiuslakia, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja oikeusministeriössä valmistaudutaan tähän.

Tässä täytyy tietysti sitten muistaa, että tämä on iso ja vaativa hanke. Se vaatii meiltä kaikilta paljon, ja se pitää tehdä huolellisesti ja se pitää tehdä kunnolla. Sen takia se ei ole semmoinen, että me tehdään valmistelu tänään ja saadaan laki ulos ensi viikolla tai ensi vuonna. Se ei ole sellainen hanke. [Välihuuto oikealta] Mutta pääasia on nyt se, että nyt ryhdytään näihin toimenpiteisiin, ja täytyy ymmärtää, että nyt kun käynnistetään valmiuslain kokonaisuudistus [Puhemies koputtaa] tältä osin, niin se on iso asia. Edellinen hallitus ei lähtenyt muuttamaan ja [Puhemies: Ja aika on täyttynyt!] uudistamaan valmiuslakia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eli antaa tulla rajan yli vaan!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Seuraava kysymys. — Edustaja Halla-aho.

Arvoisa puhemies! Ongelma ei ole rajavalvonnan riittämättömyydessä, kuten usein ajatellaan, vaan riittämättömässä lainsäädännössä ja sellaisissa kansainvälisten sopimusten tulkinnoissa, jotka eivät vastaa tämän päivän realiteetteja. Pakolaissopimusten tarkoitus oli tarjota suojaa vainotuille ihmisille, ei mahdollistaa turvapaikka- ja sosiaaliturvashoppailua. Suomen ei pitäisi ottaa vastaan turvapaikkahakemusta yhdeltäkään ihmiseltä, joka saapuu tänne toisesta turvallisesta maasta. On häkellyttävää, että Puola saa muutamassa viikossa säädettyä lain, jonka nojalla voidaan oman yhteiskunnan suojelemiseksi ja tervettä järkeä noudattaen keskeyttää turvapaikanhakuoikeus. Kaksi vuotta sitten Kreikka puolusti Eurooppaa Turkin rajalla, nyt Puola tekee samaa. Miksi tämä on Suomelle mahdotonta? Puolalla, toisin kuin meillä, ei edes ole tässä asiassa kovin voimakasta omaa intressiä, koska eiväthän tulijat Puolaan halua vaan Suomeen. [Puhemies koputtaa] Sitäkin sopii miettiä, miksi näin on.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja miksi näin on? — Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Halla-aho viittaa turvallisiin maihin. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Onko Valko-Venäjä turvallinen maa? [Eduskunnasta: On se näissä asioissa kyllä! — Ei tietenkään!] Tässä kohtaa lienee paikallaan muistuttaa siitä, että Suomi sivistysvaltiona on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. [Jussi Halla-aho: Toisin kuin muu EU!] Samaan aikaan, kuten sanottu, me olemme vaatineet ja jo itse asiassa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella olemme nostaneet tämän hybridivaikuttamisen aivan kärkiteemoiksemme sisäministeriön hallinnonalalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja mitäs se auttoi?] Olemme vaatineet toimenpiteitä siihen, että Euroopan unioni pystyisi yhdenmukaisemmin vastaamaan tällaisiin tilanteisiin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehkää kansallisia toimenpiteitä! —Jussi Halla-aho: Miten menee omasta mielestä?] että olisi myös se eurooppalainen lainsäädäntökehikko, jolloin yksittäiset jäsenvaltiot eivät joudu ratkaisemaan näitä kysymyksiä joka ikinen kerta eri tavoin. Tietysti sitten tuomioistuimet viime vaiheessa tekevät tulkinnan, onko kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia noudatettu vai ei.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Risikko.

Arvoisa puhemies! Kun tuossa, ministeri Ohisalo, kerroitte, että te olette pyytäneet komissiolta tällaista hybridityökalua, niin voitteko hieman kuvailla, koska yleensä, kun joku pyyntö tehdään, niin sinne laitetaan sitten lista, että tätä me nyt tarvittaisiin, niin että mitähän se pitää sisällänsä?

Ja sitten toinen asia: kun ajatellaan, että komission liikut on aika hitaita, niin voisiko ajatella, että sellainen hybridityökalu rakennettaisiin nyt nopeasti täällä omassa kotimaassa, kun ottaa huomioon meidän maantieteellisen aseman? Hyvin lähellä meitä on nyt tällä hetkellä hybridivaikuttaminen, ja on aivan todella vakavasta tilanteesta kysymys. Nyt toivoisin, että nyt oltaisiin topakasti liikkeellä tässä asiassa, että me saataisiin Suomeen se hybridityökalu. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Tässä kysymys menee pitkälti myös puolustusministeriön ja ulkoministeriön tontille, jossa näitä asioita on myös yhdessä mietitty. Tämä ei ole vain sisäministeriön kysymys, ja sen takia olen pitänyt tärkeänä sitä, että EU:n tasolla on muun muassa sisä- ja ulkoministerien yhteisiä keskusteluja käyty tähän maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan liittyen. Ja koska nämä aspektit menevät sekaisin, niin entistä enemmän pitää tiivistää yhteistyötä myös näiden eri raja-aitojen yli. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä se sisältö oli! — Timo Heinonen: Nyt se sisältö jäi kertomatta!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Räsänen.

Arvoisa herra puhemies! Sellainen lainmuutos, jolla hybridioperaation tilanteissa mahdollistettaisiin turvapaikan haun keskeytys, olisi myös viesti ihmissalakuljettajille, että nyt ei kannata lähteä näitä ihmisiä tuomaan, ja sen vuoksi tätä myös tarvittaisiin pikaisesti. Eli kun, ministeri Henriksson, puhuitte mahdollisesta parlamentaarisesta työryhmästä, niin se veisi kyllä vuosikausia aikaa.

Ja kun, ministeri Ohisalo, kerroitte siitä hybridityökalupakista, jota olette vaatinut siellä EU-pöydissä, niin mitä se sisältää? [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Voitteko kertoa ihan konkreettisesti, sisältääkö se esimerkiksi tämäntyyppistä lakimuutosta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pyritään siihen, että yksi vastaus per yksi kysymys. Otetaan ministeri Haavisto, hän yritti päästä vastaamaan jo edelliseen kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Vastaan tähän kysymykseen vähän laajemmin, koska maanantaina käsitellään EU:ssa tätä strategista kompassia, jonka osana on myöskin tämä hybridivaikuttamisen torjuminen, ja siihen kuuluvat kaikki eri hybridimuodot, myöskin nämä kybervaikuttamisen asiat.

Mutta tähän kysymykseen ensinnäkin haluan sanoa, että Suomi kaikissa oloissa puolustaa omia rajojaan, myöskin tällaisia vaikutuksia vastaan. Ei kannata spekuloida sillä, etteikö Suomi lähtisi tällaista uhkaa torjumaan, [Antti Lindtman: Juuri näin!] mutta on erittäin tärkeää, että pyrimme myöskin EU:na vaikuttamaan sinne alkulähteille tässä tilanteessa. Tiedämme, että aikaisemmin koneita tuli Irakista, nyt koneita tulee Valko-Venäjälle Turkista, muualta arabimaista, ja tästä käydään myöskin maanantaina keskustelua EU:n ulkoministerien kanssa, miten tämä lentoliikenne ja tämä trafiikki saadaan loppumaan. Kyse ei ole pakolaiskriisistä, kyse on järjestetystä hybridivaikuttamisesta, jolla pyritään painostamaan EU:ta. [Jukka Gustafsson: Hyvä vastaus! — Ben Zyskowicz: Emma Karin mielestä Turkki-diili oli vastoin ihmisoikeuksia, nyt se ei ilmeisesti ole!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Meri.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kysyivät teiltä, mitä konkreettista ja mitä pikaista me saamme. Meille kerrottiin, että on EU:hun lähetetty joitakin hybridipakettipyyntöjä ja ehkä parlamentaarista työryhmää mietitään. Mutta jos te olette nyt seuranneet tilannetta — ja varmasti olette — niin siellä rajalla on aikamoinen hätä. En tiedä, kuinka kauan Puolalla on tahtoa, kuten edustaja Halla-aho sanoi, pidätellä sitä joukkoa — tai edes kykyä. Meillä ei nyt ole aikaa näihin teidän parlamentaarisiin työryhmiinne. Kysyisin nyt: Mitä konkreettista te tuotte, jotta meillä säilyy tilanne, että meille ei tule ihmisiä hakemaan turvallisista maista tänne turvapaikkaa? Ja koska me saamme sen esityksen tänne?

Perussuomalaiset ehdottomasti tukevat teitä. Jos te tällaisen esityksen tuotte, niin, kuulkaa, lupaamme, että se on hyvin nopeasti eduskunnassa käsitelty. Nyt: mitä tulee, ja koska tulee? — Kiitos. [Sanna Antikainen: Erinomainen kysymys, ja nyt sitten suorat vastaukset, kiitos! — Ben Zyskowicz: Pääministeri vastaa!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! On varmasti myös paikallaan tarkentaa sitä, että laajamittainen maahantulo on normaaliaikojen häiriötilanne, johon varaudutaan normaaliaikojen lainsäädännön puitteissa. Sitten on erikseen valmiuslain puoli, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] johon nyt ymmärtääkseni kokoomus on esittänyt hybridiuhkiin varautumista. Eli valmiuslain puolella pitää tehdä muutoksia, toisaalta myös normaalilainsäädännön puolella. [Ben Zyskowicz: Kyse ei ole tekniikasta vaan lainsäädännöstä!]

Normaaliaikojen lainsäädännön puolella on tehty erilaisia muutoksia, kuten jo alussa viittasin. Rajavartiolaitos on saanut lisää toimivaltuuksia toimia nopeasti tällaisissa tilanteissa myös yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Minkälaisia?]

On myös ehkä hyvä huomauttaa tässä kohtaa, että hallintovaliokunta on juuri eilen saanut selvityksen tästä kokonaisuudesta, kuinka varaudutaan. [Leena Meri: Minä en ole hallintovaliokunnassa!] Toisaalta se, mitä operatiivisella tasolla tapahtuu, kuinka viranomaiset varautuvat, ei myöskään ole tämän salin keskustelu. [Jussi Halla-aho: Se ei ollut kovin rohkaisevaa! — Leena Meri: Kansalaisille pitää kertoa, mitä tehdään!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Tässähän on ensisijaisesti kyse ulko‑ ja turvallisuuspolitiikasta ja toissijaisesti kyse maahanmuutosta. Sen takia tietysti ministeriaition oikeaan laitaan kohdistuvat katseet.

Suomi on viime vuosina pyrkinyt nimenomaan tässä hybridivaikuttamisessa poistamaan ennalta niitä haavoittuvuustekijöitä — tekemällä tiedustelulainsäädännön, tekemällä kiinteistöomistusta koskevaa sääntelyä, kaksoiskansalaisten virkoja koskevan tiukemman sääntelyn Puolustusvoimissa ja niin edelleen ja niin edelleen. Siis ennalta varautumalla poistetaan ulkopoliittisen painostuksen vaaraa.

Nyt on kyse siitä, poistaako tämä hallitus myös maahanmuuttopolitiikassa tämän yhden aukon. Nyt oikeusministeri sanoi, että seitsemän vuotta viimeksi kestänyt valmiuslain kokonaisuudistus käynnistetään uudestaan. Ehdotan, että tämä hallitus tekisi nopeammin jotain. Nyt on epäselvää, kun ulkoministeri sanoi eilen — vai toissa päivänä? — että ei avata lakeja, [Puhemies koputtaa] joten kysyn pääministeriltä: aikooko hallitus avata lainsäädäntövalmistelun tässä asiassa? [Leena Meri: Ei he tiedä!] Selkeä toimivaltuuksien puute on olemassa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Itse pidän kyllä tärkeänä sitä, että me jatkuvasti arvioimme lainsäädäntöämme — onko se oikealla tasolla, tarjoaako se meille riittävät työkalut — [Perussuomalaisten ryhmästä: Aikooko hallitus? — Sanna Antikainen: Vastatkaa kysymykseen!] mutta mitä tulee tähän valmiuslain kokonaisuudistukseen, niin kyllä me sitäkin tarvitsemme. Kyllä me sitäkin tarvitsemme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Milloin?] Me olemme nähneet pandemia-aikana, että meidän lainsäädäntömme on puutteellinen. Me tulemme tarvitsemaan myös valmiuslakiin lisää työkaluja tältä osin, ja me varmasti tulemme tarvitsemaan näitä työkaluja muiltakin osin, esimerkiksi hybridivaikuttamisen uhkiin varautumisessa. Me tarvitsemme hyvin laaja-alaista valmiuslain kokonaisuudistusta, ja tätä työtä oikeusministeriössä tehdään.

Tätä keskustelua käytiin jo ennen pandemiaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt vastaus!] ja haluan nähdä näin, että tätä työtä on syytä tehdä myös parlamentaarisesti koko eduskunnan voimin, ei vain yksin hallituksen voimin vaan kaikkien puolueiden hyvässä yhteistyössä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä Valko-Venäjän hybridioperaatio on vastenmielinen ja täysin tuomittava. Se, että hyväksikäytetään siirtolaisia, on ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys. Viestimme on oltava selkeä: Valko-Venäjän toimintaa ei sallita. Tämä on väärä keino pyrkiä Eurooppaan, ja nämä henkilöt eivät pääse tätä kautta Suomeen. [Sanna Antikainen: Voi kun keskusta olisi hallituksessa!]

Neuvostoliiton hajottua Suomi teki valmiussuunnitelman. Kysyisin ensiksikin: onko valmiussuunnitelmamme ajan tasalla? Ja toisekseen: kyllä Euroopan unionin pitää yhdessä ulkorajojaan puolustaa ja pitää huoli siitä, että ulkorajamme pitää. Kysyisin pääministeriltä: Onko tämä kysymys Eurooppa-neuvoston pöydällä, ja ajaako Suomi yhteistä valmiussuunnitelmaa Euroopan unionille siten, että meillä on yhteiset pelisäännöt, pelimerkit ja suunnitelma siitä, [Puhemies koputtaa] mitä näiden hybridioperaatioitten varalle voidaan tehdä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Näillä näkymin seuraava Eurooppa-neuvoston kokous on joulukuussa. Me olemme totta kai käsitelleet tätä Valko-Venäjän rajan tilannetta, ylipäätänsä Valko-Venäjän tilannetta, myös aiemmin. En osaa vielä sanoa Eurooppa-neuvoston asialistaa, josta me keskustelemme— tämä on tietenkin puheenjohtajan tehtävä esitellä jäsenmaille — mutta tietenkin myös ulkoministeri- ja muilla tasoilla tätä asiaa varmasti käydään läpi useissakin kokouksissa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tynkkynen.

Arvoisa herra puhemies! Valko-Venäjä on häikäilemättömällä toiminnallaan lyönyt meidät kerta toisensa jälkeen odottamattomaan tilanteeseen: ensin oma kansa piestään katuun, myöhemmin kaapataan kansainvälinen lento ja nyt naapurimaan rajoille kerätään painetta. Vaikka toiminta on ollut odottamatonta, on joka kerta odotettu kuumeisesti EU:n ja sen jäsenmaiden reaktioita. Kiinnostuneimpiin odottajiin on kuulunut Venäjä, ja siellä seurataan reaktioitamme käynnissä olevaan hybridivaikuttamiseen. Se, mitä tapahtuu Valko-Venäjän toimesta nyt, voi olla vain esinäytelmää siitä, mitä Suomi voi kohdata 1 300 kilometrin itärajallaan. Venäjälle tämä käynnissä oleva hybridivaikuttaminen on siksi antoisaa seurattavaa: jatkavatko Suomi ja EU kauhistelevan katsojan roolissa, vai olemmeko valmiita puolustamaan ulkorajojamme? Jos nyt sallimme sen, että ihmisiä ja jopa lapsia hyväksikäytetään voimakeinona valtiota vastaan, petaamme asetelmaa uusille selkkauksille. Myös Suomi voi tulevaisuudessa olla tahtomattaan pääroolissa. Kysyisin: jos Suomessa olisi Puolan tilanne, pääsisikö tuo joukko sisään, kyllä vai ei? [Vasemmistoliiton ryhmästä: Ei tietenkään! — Ben Zyskowicz: Miksei? — Jukka Gustafsson: Ulkoministeri vastasi tuohon jo!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kuten Puolassa, Latviassa, Liettuassa — ei se joukko ole päässyt niihin maihin sisälle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entäs Suomi? Entä Suomessa? Nyt puhutaan Suomen turvallisuudesta! Onko lainsäädäntöä?] Osa niistä ihmisistä on hakenut turvapaikkaa, osa ei ole päässyt. Ihan yhtä lailla Suomessa tehtäisiin rajoilla toimia. Tässä keskustelussa on jo moneen kertaan esitetty, että tällaiset kriisit eivät ratkea enää siellä, kun ollaan jo maan rajojen lähellä. Ne pitää ratkoa ulko- ja turvallisuuspoliittisin keinoin [Sebastian Tynkkynen: Onko vastaus ei?] ja diplomatian keinoin. [Puhemies koputtaa] Tällä hetkellä komissaarit muun muassa kiertävät käymässä Irakin kanssa keskusteluja siitä, kuinka näitä lentoja voitaisiin jo siellä kohtaa lopettaa, pysäyttää. [Sebastian Tynkkynen: Onko vastaus ei! — Juha Mäenpää: Kyllä vai ei!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Kanerva. [Sebastian Tynkkynen: Ei tullut vastausta!] — Nyt edustaja Kanervalla on puheenvuoro.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset ympäri Suomea seuraavat tätä tilannetta. He haluavat tietää vastauksen siihen, onko Suomessa nyt menossa vakavasti otettava, tehokas valmistelu siihen tilanteeseen, jota me valitettavasti joudumme näkemään tänä päivänä Valko-Venäjän ja Puolan välisellä raja-alueella. Siihen halutaan tietää vastaus kansalaisten keskuudessa, onko vakava valmistelutyö nyt nopealla aikataululla menossa vai ei. Muuten kansalaisten keskuudessa syntyy levottomuutta. Samoin on tärkeää antaa myös ulkomaailmalle signaali siitä, että Suomi ottaa tosissaan tällaiseen tilanteeseen varautumisen. Eivät ne hybridihyökkääjät odota sitä, onko Suomessa valmis lainsäädäntö muutaman vuoden kuluttua. Kertokaa meille, onko valmistelutyö nyt menossa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys edustaja Kanervalta, ja voin vakuuttaa ensinnäkin, että meidän puolustusjärjestelmässämme, sekä sotilaspuolustuksessa että siviilipuolella, varaudutaan kaikkiin kriiseihin, myöskin tällaisiin kriiseihin, joita olemme nähneet tuolla Baltian alueella ja Puolan alueella. Se on ihan selvä. Siihen täytyy varautua jopa nykylainsäädännön puitteissa. Ei ole niin, että varustaudutaan sitten, kun meillä on kahden vuoden päästä uutta lainsäädäntöä. Varustaudutaan tällä hetkellä kaikkiin näihin uhkiin.

Mutta se uusi elementti on se, että tätä varustautumista tehdään nyt myöskin EU:n puitteissa. Eli juuri niin kuin ministeri Ohisalo sanoi, EU kiertää nyt niitä maita, mistä on tulossa näitä pakolaisia ja katsoo, että saataisiin suljettua nämä reitit, joita nyt Valko-Venäjä käyttää todellakin hyväkseen. Ja tässä EU-työssä meidän pitää olla mukana. EU on myöskin lähettänyt Frontexin rajavalvonnan Latvian ja Liettuan avuksi. Tämäkin on uutta: tehdään yhdessä rajavalvontaa Euroopan puitteissa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Kiljunen, Kimmo.

Arvoisa puhemies! [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna.]

Laitan sen päälle, kiitoksia. [Puhemies: Hienoa!] Arvoisa puhemies! Aivan oikein täällä on huomioitu, että tämä tilanne on erittäin vakava kriisi, ja kuten edustaja Häkkänen aivan oikein muotoili, tämä on ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspoliittinen kriisi Euroopan tasolla, ei niinkään maahanmuuttopoliittinen kriisi.

Arvoisa puhemies! Olen itse ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä vieraillut tuolla rajalla, Liettuan ja Valko-Venäjän välisellä rajalla, ja haastatellut näitä rajan ylitse tuotettuja, pakolla tuotettuja, itse asiassa ohjattuja, laittomia siirtolaisia. Viesti on hyvin selkeä. Viesti on hyvin selkeä. Kyse ei ole turvapaikkapoliittisesta asetelmasta. He eivät ole turvapaikkaa hakemassa, vaan heille on annettu ymmärtää, [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä!] että Euroopan unionin alueelle, Schengen-alueelle, on nyt vapaa pääsy Minskin kautta. Heitä on lähes 10 000 nyt yhteensä jo Liettuassa, Puolassa ja Latviassa, ja toiset 10 000 on odottamassa siellä Valko-Venäjän sisäpuolella, ja heitä Omonin [Jussi Halla-ahon välihuuto] mellakkapoliisit työntävät ihan aidosti rajan ylitse. Tämä on aito kriisitilanne, ja aivan oikein [Ben Zyskowicz: Mitä tehdään?] tässä ovat [Puhemies koputtaa] Puola, Liettua ja Latvia jo reagoineet... [Puhemies: Ja nyt kysymys!] — Kysymys on seuraava: Tämä on yhteistä Euroopan unionin ulkorajaa, ja mielelläni [Sari Sarkomaan välihuuto] ulkoministeriltä kuulisin vielä täsmällisemmin, mitä yhteisiä toimia [Puhemies koputtaa] unionin tasolla tähän suunnataan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Kiljunen, voitteko laittaa mikrofoninne päälle?

Ja ministeri Haavisto. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Kiitos edustaja Kiljuselle hyvästä kysymyksestä. Vietin eilen koko päivän Brysselissä tapaamassa neljää eri komissaaria, ja kaikkien kanssa keskustelun aihe oli juuri se, miten komissio toimii, miten jäsenmaat toimivat tässä tilanteessa. Maanantaina ulkoministerit, EU:n ulkoministerit, ja myöhemmin sitten vielä ulko- ja puolustusministerit tapaavat ja käyvät lävitse myöskin tätä ajankohtaista tilannetta. Pidemmällä tähtäimellä rakennetaan tätä, niin kuin sanoin hienolla nimellä ”strategista kompassia”, jonka idea on se, että teemme yhteistä ja koordinoitua puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa myös enemmän EU:ssa.

Mutta juuri tässä Valko-Venäjä-kriisissä [Perussuomalaisten ryhmästä: Taas se kompassi!] on nyt lähdetty liikkeelle estämään näitä reittejä ja lisäämään pakotteita Valko-Venäjää kohtaan. Viides pakotepaketti on valmistelussa, ja se iskee myöskin presidentti Lukašenkan omiin tulolähteisiin ja niihin yrityksiin, joilla hän pyörittää nyt tätä show’ta, jota me tässä seuraamme.

Tämä on otettava erittäin vakavasti, ja uskon, että EU:ta tämä yhdistää, ei hajota, tämä mitä nyt nähdään. EU toimii tässä yhdessä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sitä ei kysytty!]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten on sanottu, tilanne Puolan Valko-Venäjän vastaisella rajalla on hybridisodankäyntiä. On vain ajan kysymys, milloin vastaavaa kehitystä nähdään jälleen kerran omalla rajallamme. Vihreiden ministerien lausuntoja on ollut huolestuttavaa seurata. Ulkoministeri kertoi muutama päivä sitten mediassa, ettei Suomi sulkisi rajojaan, mutta pyörsi sitten parin tunnin päästä puheensa ja kertoi rajojen sulkemisen olevan mahdollista. Sisäministeri taas näyttää edelleen olevan eniten huolissaan siitä, että turvallisesta maasta tulevien turvapaikkashoppailijoiden pitää edelleen päästä Suomen maaperälle hakemaan turvapaikkaa.

Se, että rajamme ovat rajoituksetta auki koko maailmalle, on näiden hybridivaikuttajien tavoite. He käyttävät tätä länsimaiden heikkoutta häikäilemättömästi hyväksi, ja te, hallitus, mahdollistatte tämän toiminnan Suomessakin, ellette sitten tee perussuomalaisten ehdottamia muutoksia lakiin, kuten mahdollistamalla turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämisen rajalla tarvittaessa. [Puhemies: Ja kysymys!] Mutta nyt, hallitus, teidän toimimattomuutenne ja sekavat lausuntonne ovat kutsuhuutoja Lähi-itään [Puhemies: Kysymys!] ja signaaleja Kremliin. Kysyn: aiotteko, hallitus, tehdä nämä perussuomalaisten ehdottamat muutokset lakiin vai ette? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Tässä tuli nyt monta asiaa, mutta otan tähän edustajan näkökulmaan kantaa. Nyt sellaisen viestin lähettäminen Suomesta, että meillä ei nykylainsäädännön puolesta jo pystyttäisi torjumaan ja ei olisi halua torjua negatiivisia ilmiöitä, sitä viestiä ei kannata minnekään lähettää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi lähetätte?] Me olemme valmistautuneita tällaisiin kriiseihin ja jatkamme valmistautumista ja näemme koko ajan tietysti, millaisia uusia uhkia tämäntyyppinen järjestetty pakolaiskriisin kaltainen tilanne nyt sitten tuolla Valko-Venäjän rajamailla tuottaa. Olemme tähän valmistautumassa, mutta tämä uusi elementti on se, että teemme tätä nyt myös eurooppalaisissa puitteissa, jotta voimme vaikuttaa nyt siihen kriisiin, joka on käsillä, ja se on Valko-Venäjän ja sitä ympäröivien maiden Latvian, Liettuan ja Puolan auttamista erittäin vaikeassa tilanteessa. Ja totta kai odotamme, kun Euroopassa luodaan näitä mekanismeja, että jos jonakin päivänä itse tarvitsisimme niitä, ne olisivat myöskin käytössä. [Kimmo Kiljunen: Luonnollisesti! — Sanna Antikainen: Kysyin ”entäs perussuomalaisten esittämät muutokset”, te ette vastannut!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Vestman.

Arvoisa puhemies! Jokaisella suvereenilla valtiolla on oikeus turvata alueellaan yleinen järjestys ja kansakunnan turvallisuus. Nykytila on se, että jos tuhannet, kymmenettuhannet, sadattuhannet siirtolaiset ylittäisivät laittomasti Suomen maastorajan ja sanoisivat ”asylum”, heidät ohjattaisiin turvapaikkaprosessiin. Näin ei pidä olla. [Ben Zyskowicz: Just näin, tästä on kysymys!] Laittomat rajanylittäjät tulee voida välittömästi palauttaa. Kun vihreiden edustaja Suomelalta aamulla kysyttiin, mitä tulee tehdä turvapaikanhakijalle, joka on laittomasti ylittänyt maastorajan, hän vastasi: ”Silloin hänet pitää palauttaa”. Juuri näin. Ministeri Ohisalo, miten takaatte viranomaisille riittävät toimivaltuudet, jotta edustaja Suomelankin kannattamalla tavalla laittomat rajanylittäjät voidaan välittömästi palauttaa? [Ben Zyskowicz: Nykyinen laki ei sitä salli nimittäin!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Palautuspolitiikka on osa turvapaikkapolitiikkaa, eli ne ihmiset, jotka eivät turvapaikkaa tästä maasta saa, palautetaan. Tämän vuoksi [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] Suomi yhdessä Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden kanssa käy keskusteluja kolmansien valtioiden kanssa siitä, kuinka näitä palautuksia voidaan myös tehostaa. Tämä on myös osa tätä kokonaista Euroopan unionin turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan uudistuspakettia, jonka olemme saaneet jo yli vuosi sitten — olemme käsitelleet sitä sisäministeriön kokouksessa usean kerran. Suomi on joka kerta tukenut sitä, että tämä pakti, kokonaisuus, etenisi mahdollisimman jouhevasti. Me tarvitsemme Euroopan unionina yhteisiä työkaluja erilaisiin tilanteisiin varautumiseksi, jotta jokainen jäsenvaltio ei olisi yksin näissä kysymyksissä, jotka koskevat kuitenkin laajalti Euroopan unionia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Holopainen, Hanna.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä käydyssä keskustelussa on kuultu, niin järkyttävä tilanne EU:n ulkorajalla on meitä kaikkia huolestuttanut, ja on tosi tärkeätä, että ollaan saatu nyt hallitukselta hyvää viestiä siitä, että Suomessa on varauduttu. Meillä on erittäin hyvät valmiudet ulko‑ ja turvallisuuspoliittisin keinoin vaikuttaa siihen, että Suomi osaltaan pystyy suojaamaan itseään sekä sitten EU-tasolla vaikutetaan siihen, että koko EU on varautunut. Tässähän on kysymys nimenomaan hyökkäyksestä koko Euroopan unionia, koko Euroopan arvoja ja muuta solidaarisuutta vastaan, ja meidän pitää pysyä tässä jämäköinä. [Sebastian Tynkkynen: Mikä viesti me saatiin? Ei mitään!] Kysymys on myös siitä, kuinka kansallisessa päätöksentekokoneistossa tämä yhtenäisyys säilyy, ja siitä tosiaan toivon myös vastuullisuutta tässä salissa.

Kysyn tässä yhteydessä: kuinka EU-tasolla Valko-Venäjään kohdistetaan [Eduskunnasta: Mikä oli kysymys?] sellaista vaikuttamista, että pystytään tähän vastaamaan, tätä tilannetta purkamaan? [Sanna Antikainen: Tämä on kyselytunti!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja sitten kysymys vielä.

Ja ministeri Haavisto vastaa.

Täytyy ensin sanoa, että Valko-Venäjä, juuri niin kuin edustaja Tynkkynen aikaisemmin kuvasi, on mennyt yhä murheellisempaan suuntaan. Ensin on ollut omien kansalaisten pidätyksiä, pahoinpitelyjä, vangitsemisia, sitten oli tämä lentokoneen kaappaaminen tai alas pakottaminen ja nyt tällainen toimenpide, jossa hybridioperaation turvin työnnetään siirtolaisia, pakolaisia, joita on itse sinne tuotettu, ylitse rajan, ja ajatellaan, että aiheutetaan kaaosta Euroopassa, ja kyllä Eurooppa on tähän lähtenyt reagoimaan yhdessä. Latvia, Liettua pyysivät Frontexin rajavalvonnan apua — ovat pyytäneet apua. Puolaan on oltu jatkuvasti yhteydessä. Tasavallan presidentti soitti Puolan kollegalleen — on osoitettu solidaarisuutta Puolaan tässä vaikeassa tilanteessa. Minusta tämä osoittaa sen, että se pyrkimys, joka on ollut ehkä Valko-Venäjällä, hajottaa Euroopan unionia tässä, ei ole onnistunut, vaan tässä on toimittu yhdessä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Rantanen, Mari.

Arvoisa puhemies! Täällä on hallitus esitellyt erilaisia toimenpiteitä, mitä nyt tehdään EU:ssa ja mitä tehdään valmiuslain kanssa ja strategisen kompassin kanssa — ja että rajavartijoille on lisätty toimivaltuuksia. Mutta tosiasia on kuitenkin se, että meidän lainsäädännössämme se, mihin on varauduttu, on laukun kantaminen, asumusten tuottaminen näille tulijoille, hoivan ja palvelujen tuottaminen tulijoille. Tämä on se lainsäädännöllinen fakta, [Eva Biaudet: Hengen pelastaminen, se on hyvä tehtävä!] joten kansallisen turvallisuuden nimissä minä kysyn: jos tämmöinen vastaavanlainen tilanne tulee Suomen rajoille, aiotteko te ottaa kaikki sieltä sisään vai aiotteko te tuoda tähän saliin lainsäädännön, jolla estetään Suomeen tulo tämmöisessä vaikutustilanteessa? [Olli Immonen: Hyvä kysymys! Jokohan saataisiin vastaus? — Sebastian Tynkkynen: Tämä sama kysymys, ja ei vieläkään vastausta!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Ohisalo valmiimpana vastaamaan.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on mielestäni aika moneen kertaan todettu, jokaisella maalla on oikeus ja velvollisuus puolustaa ja valvoa omia rajojaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole lainsäädäntöä! — Sebastian Tynkkynen: Me tiedetään, että  on oikeus!]  Ja  kussakin tilanteessa val-tiojohto yhdessä viranomaisten kanssa, viranomaisten arvioiden pohjalta, tekee tilanneanalyysin siitä, mistä nytten on kyse, miten tässä kohtaa reagoimme. Tämän takia me varaudumme kaikkiin erilaisiin tilanteisiin, [Mari Rantanen: Ette te ole varautuneet kuin laukun kantamiseen!] oli kyse normaaliolojen häiriötilanteista tai sitten tilanteista, jotka voidaan lukea jo poikkeusolojen lainsäädännön puolelle. Ja kuten tässä on moneen kertaan todettu, myös valmiuslain uudistamista on jo tehty [Mari Rantanen: Missä on hätätilapykälä rajavartiolakiin?] ja jatketaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Rydman.

Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy ymmärtää, mistä tässä ylipäätään on kyse. Valko-Venäjä pyrkii vaikuttamaan, painostamaan Euroopan unionia nimenomaisesti Euroopan unionin yhden ilmeisen heikkouden kautta, nimittäin sen kautta, että meillä suhtaudutaan aivan liian orjallisesti ja tämän päivän realiteetteihin sopimattomalla tavalla turvapaikanhakuoikeuteen. Ja Valko-Venäjä pystyy toimimaan näin johtuen juuri siitä, että yleinen käsitys on, että kun rajalle vain tullaan, niin sen jälkeen turvapaikkaprosessi käynnistyy ja mitään asialle ei voida tehdä.

Nyt kuitenkin Puola toimii erittäin vastuullisesti [Perussuomalaisten ryhmästä: Aivan!] puolustaen koko Eurooppaa sillä, että siellä on tilapäisesti laitettu rajat kiinni, rajaa puolustetaan, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä, kiitämme Puolaa!] turvapaikkahakemuksia pyritään olemaan ottamatta vastaan eli hybridivaikuttaminen ei onnistu.

Nyt Suomen olisikin erittäin tärkeää antaa signaali siitä, että meillä on kyky tehdä sama, siis toisin sanoen keskeyttää tilapäisesti turvapaikkahakemusten vastaanottaminen tämmöisessä painostustilanteessa. [Puhemies koputtaa] Voiko hallitus antaa signaalin meille ja maailmalle, että kyllä, Suomi kykenee ja haluaa tarvittaessa tällaisessa painostustilanteessa turvapaikkahakemusten käsittelyn [Puhemies: Nyt aika on täynnä!] keskeyttää?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt ministeri Ohisalo.

Toistan vielä sen, että laittomia rajanylityksiä voidaan torjua jo nykylainsäädännön puitteissa. [Leena Meri: Mutta eihän se ole laitonta, jos hakee turvapaikkaa!]

Mutta sen lisäksi tässä on mainittu monia keinoja, joita tarvitsemme tähän työkalupakkiin, jotta olemme entistä varautuneempia entistä uudenlaisempiin tilanteisiin. Voi olla, että tämä hybridivaikuttaminen on vain yksi keino, jota käytetään yhtä aikaa muiden monien keinojen kanssa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ledamot Adlercreuz.

Ärade talman! Belarus agerande står i strid med många internationella överenskommelser.

Valko-Venäjän toimintaa ei luonnollisestikaan voi hyväksyä. Pakottaessaan siviililentokoneen laskeutumaan Valko-Venäjä syyllistyi valtioterrorismiin. Valko-Venäjä vangitsee opposition edustajia, kuskaa niitä maasta ulos, oppositioedustajia kuolee erikoisissa olosuhteissa. Nyt on hybridivaikuttamista rajoilla. Sen lisäksi Valko-Venäjä on uhannut katkaisevansa maakaasun toimitukset Eurooppaan, mikä puolestaan kertoo, miten ongelmallista riippuvuus maakaasusta on Euroopan näkökulmasta. Siihenkin tulisi puuttua.

Valko-Venäjä on kuitenkin valtioliitossa Venäjän kanssa, ja sen kautta voisi ajatella, että Venäjällä olisi keinoja vaikuttaa tilanteen kulkuun. Kysyn ministeri Haavistolta: Oletteko te käynyt keskusteluja Lavrovin kanssa tästä? Mikä vaikutus Venäjän puuttumisella Valko-Venäjän tilanteeseen voisi olla?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Minister Haavisto.

Har ni fört diskussioner med Lavrov, tror ni att [Puhemies koputtaa] Ryssland här kunde ge lite goda råd åt sin bundsförvant?

Kiitos edustaja Adler-creutzille hyvästä kysymyksestä. Pari viikkoa sitten, kun tapasin kollegani Sergei Lavrovin Tromssassa Norjassa, kävimme keskustelua myöskin sekä Afganistanin tilanteesta että Valko-Venäjän tilanteesta. Ja ennen kaikkea Afganistanin osalta myöskin tämä potentiaalinen pakolaisuus, siirtolaisuus, mikäli talous siellä romahtaa, oli vahvasti esillä ja totta kai meidän tyytymättömyytemme siihen, mitä Valko-Venäjällä nyt tapahtuu. Ja uskomme siihen, että myöskin Venäjä pystyy Valko-Venäjään juuri tämän valtioliiton ja hyvän suhteen kautta vaikuttamaan. Tämä oli totta kai meidän viestimme. Toivomme, että kaikki, jotka pystyvät nyt Valko-Venäjän johtoon vaikuttamaan niin, että kehitys siellä tulisi tolkulliselle tielle, tekisivät niin. Se olisi erittäin tärkeää. Se, käytetäänkö tällaisia vaikutustapoja ja muuta, jää tietysti sitten keskustelukumppanini omaan arvioon, mutta olemme kaikissa yhteyksissä nyt viime aikoina nostaneet Valko-Venäjän ongelmallisuuden ja sen riskin Euroopan turvallisuudelle, jonka se tänä päivänä tuo.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Junnila.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on ennen muuta maahanmuuttokriisi, toisin kuin edustaja Kiljunen väittää. Nimittäin nykylainsäädännön piirissä Suomeen voi tulla turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttämällä. Tässä on ainoana esteenä Puola, joka on laittanut rajansa kiinni, ja sen vuoksi turvapaikanhakijat eivät toistaiseksi ole päässeet Suomeen saakka. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos, Puola!] Mutta kuten saksalainen lehti on jo ilmoittanut, heidän kohteensa on Saksa ja Suomi. Tämä viesti, negatiivinen viesti, on jo annettu, ministeri Haavisto. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kutsuhuuto on kuultu!] Nyt kysyn, ja edelleen täällä on kysytty sitä jo monta kertaa, joten voisitte antaa kerrankin vastauksen: aiotaanko tämä lainkohta muuttaa? Voiko jatkossa kuka tahansa edelleen jättää turvapaikkahakemuksen Suomeen, vai voiko tämän prosessin keskeyttää? Mitä te aiotte tehdä? Täällä on kuultu kompassia ja työryhmää ja muuta. Mitä te vastaatte tähän? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kompassi! — Nyt oikea vastaus! — Sebastian Tynkkynen: Onko teistä vastaamaan?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Vastaus, ja ministeri Henriksson. [Sebastian Tynkkynen: Onko teistä vastaamaan?] — No niin, nyt kuunnellaan ministeri Henrikssonia.

Arvoisa puhemies! Oikeusministerille kuuluu valmiuslaki, ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu ulkoministerille ja rajavalvonta kuuluu sisäministerille. [Oikealta: Kaikki kuuluu hallitukselle!] Hallitus kantaa kuitenkin vastuuta kokonaistilanteesta, ja haluan vielä nyt selvittää kaikille sen, että tämän päivän valmiuslain, mikä meillä on nyt voimassa, perusteella ei siis voida rajanylityspaikkoja sulkea rajavartiolain sääntelyä laajemmin. Elikkä nykyisin voimassa oleva valmiuslaki on sellainen. Kuten kaikki tiedätte, me olemme yhdessä päättäneet, että valmiuslakia lähdetään nyt uudistamaan. Me olemme päättäneet, [Välihuutoja oikealta] että sitä tarvetta on ollut juuri sen takia, että siitä puuttuu hybridivaikuttaminen. Siitä puuttuvat ne pykälät, mitkä me olemme tämän pandemian aikana nähneet tarvitsevamme, ja tämä hanke on nyt lähdössä liikkeelle. [Puhemies koputtaa] Katson kuitenkin, että jos tässä yhteydessä tulee ilmi [Juha Mäenpää: Montako viikkoa?] myös sellainen osa, [Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!] joka voidaan hoitaa [Puhemies: Minuutti on ylitetty reilusti!] nopeammassa tahdissa, niin siihen voidaan palata. [Ben Zyskowicz: Loppu oli hyvä! — Sebastian Tynkkynen: Kiitos!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Seuraava kysymys, edustaja Kauma.

Arvoisa puhemies! Olemme käyneet tätä keskustelua jo yli puoli tuntia tässä salissa, ja luulen, että se katsoja, joka on seurannut tätä, on aika hämmentynyt hallituksen linjasta. Oikeusministeri Henriksson, te puhutte valmiuslain uudistamisesta, jota aloitetaan ehkä ensi vuonna, ehkä sitä seuraavana, ehkä joku parlamentaarinen työryhmä. [Petri Huru: Tilanne on käsillä nyt!] Sisäministeri Ohisalo, te puhutte kauniita sanoja ihmisoikeuksista. Ja, ulkoministeri Haavisto, te puhutte strategisesta kompassista ja EU:sta. Toki nämä ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta se, mitä me haluamme tietää täällä oppositiossa ja mitä varmasti katsoja haluaa tietää, on se, mitä te aiotte tehdä tälle asialle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä, ja koska!] Mitä lainsäädännöllisiä muutoksia on tulossa, jotta jokainen suomalainen voi mennä turvallisin mielin nukkumaan ja ajatella, että se hybridioperaatio, mikä tällä hetkellä kohdistuu Puolaan, ei kohdistu Suomeen? Kysyisin nyt teiltä, pääministeri Marin: Mikä on teidän hallituksenne kanta? Mitä aiotte tehdä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmin totesin, tässä ei ole kyse mistä tahansa turvapaikanhakutilanteesta, pakolaispolitiikasta tai muuttoliikkeestä. Tässä on kyse vieraan valtion vaikuttamisyrityksestä [Perussuomalaisten ryhmästä: Me tiedetään! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Euroopan unionin jäsenmaita kohtaan. Tämä on vihamielinen toimi. Tämä toimi on täysin tuomittava. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tiedetään! — Ja mitä teette?] EU yhdessä tämän tuomitsee, nuo maat toimivat, ja Suomi tätä toimintaa tukee. Myöskään Suomi ei hyväksyisi tämänkaltaista toimintaa omaan maahansa kohdistuen. Me emme sitä hyväksyisi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä te teette?]

Ja kun me katsomme, miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia, me näemme myös sen, että sen lisäksi, että meillä pitää olla lainsäädäntö kunnossa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Nimenomaan!] me tarvitsemme myös diplomaattisia keinoja. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Meillä on pitkä raja Venäjän kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tiedetään!] Silläkin, että meillä on hyvät, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] toimivat, diplomaattiset suhteet Venäjään, on merkitystä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä teette?] ja näitä suhteita me ylläpidämme niin hallituksen kuin tasavallan presidentin toimesta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Arvoisat edustajat! Välihuuto silloin tällöin on paikallaan, mutta se, että huudetaan koko vastauksen ajan, ei ole paikallaan. — Edustaja Honkasalo, kokeillaan tässä kohtaa. [Aki Lindén: Ketkähän sitä huutamista harrastaa?]

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelun sävy vetää kyllä hiljaiseksi. Ihan kuin oikeisto-oppositio odottaisi jokaista hetkeä, jolloin pääsee turvapaikanhakijoista lietsomaan oikein kunnolla. [Leena Meri: Herranjestas sentään!] Puhutaan laittomista siirtolaisista, kun lähtökohta on se, että kukaan ihminen ei ole laiton. Näin se vain on.

On järkyttävää, miten helposti diktatuurit näyttävät saavan eurooppalaiset päättäjät sekaisin ja luopumaan yhteisistä arvoista ja kansainvälisestä sopimusjärjestelmästä, joka on luotu turvaamaan meistä jokaista. [Ben Zyskowicz: Järkyttävää tämä sinisilmäisyys!] Tosiasia on tällä hetkellä se, että tuolla rajalla on humanitäärinen kriisi. [Juha Mäenpää: Ja naisia ja lapsia!] Siellä on lapsia, siellä lapset näkevät nälkää, he kärsivät kylmyydestä. Kysyisinkin arvon hallitukselta: Miten tähän humanitääriseen kriisiin aiotaan vastata? Minkälaista apua esimerkiksi näille lapsille tarjotaan? — Kiitos. [Sebastian Tynkkynen: Se on hybridioperaatio!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalo hyvin kuvasi, että tällaisella kriisillä on monet kasvot niiden yksittäisten ihmisten kannalta, joita on ehkä harhaanjohdettu ja jujutettu tulemaan sinne ja työnnetty rajalle. Heillä on lapsia mukana, siellä on naisia ja lapsia, ja he ovat saattaneet jäädä vaikkapa Puolan ja Valko-Venäjän väliselle harmaalle vyöhykkeelle ilman minkäänlaista apua. [Ben Zyskowicz: Heille pitää antaa rahaa, ruokaa, vaatetta!] Tässä tilanteessa, riippumatta täysin siitä, kummalle puolelle he tässä päätyvät, tietysti esimerkiksi EU:n puitteissa on sanottu, että Punaisen Ristin mahdollisuus toimia rajan molemmilla puolilla pitäisi taata kaikissa tämäntyyppisissä tilanteissa. [Oikealta: Totta kai!] Näin tapahtui myös Kreikan ja Turkin rajalla silloin, kun tämä vastaava tilanne oli. Siellä toimivat kuitenkin humanitäärisen avun työntekijät, täysin riippumatta siitä, mikä on itse tämän henkilön lopullinen määränpää tai minne hän päätyy. Lapsille, jotka esimerkiksi ovat siellä pakkasessa yöllä, kuuluu tietysti apu. [Ben Zyskowicz: Tämä on totta!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt vielä tästä teemasta aihealueen esille nostanut edustaja Peltokangas, ja sitten vaihdamme aihetta.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomeen on tullut viranomaisten mukaan parikymmentä pääosin irakilaista turvapaikanhakijaa Valko-Venäjän reittiä jo nyt. Silti sisäministeri on viestinyt kuin kutsuna, että Suomessa on aina jokin rajapaikka auki turvapaikkahakemusten vastaanottamiseksi. [Juha Mäenpään välihuuto] Suomen on pysäytettävä turvapaikanhakijat rajalla ja erityisesti hybridihyökkäyksen iskiessä. Ainut tehokas ja järkevä tapa varautua on säätää välittömästi lakiin hätätilapykälä, jonka nojalla turvapaikkahakemuksia ei vastaanoteta poikkeustilanteissa, ja näin turvataan maan rajat ja turvallisuus. [Välihuutoja keskeltä] Kun tällainen pykälä on olemassa, se itsessään ennalta ehkäisee tulijoiden vyöryä. Lainvalmistelu voidaan aloittaa heti. Suomessa on tehty ja otettu tarpeen tullen pikana lakeja voimaan viime aikoina. Jos tahtoa on, tällainen onnistuu. Väännän vielä rautalangasta: Aloitatteko hätätilapykälän valmistelun Suomen turvallisuuden takaamiseksi [Puhemies koputtaa] ja rajojen sulkemiseksi hybridihyökkäyksiltä? Arvoisat ministerit, kyllä vai ei?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. Tämä oli viimeinen kysymys tästä aiheesta. [Sebastian Tynkkynen: Yksi sana riittää! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä vai ei? — Oikealta: Vähän vaikea kysymys! Kyllä vai ei?] — Ministeri Henriksson. Yksi sana riittää.

Arvoisa puhemies! [Hälinää]

Tähän asiaan vastaan nyt niin, että valmistelu on alkamassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä valmistelu?] Se valmistelu valmiuslaista nimenomaan on alkamassa, [Johannes Koskinen: Tarvittaessa muukin!] ja sitä tehdään huolellisesti. Niin kuin tässä salissa on moneen kertaan myös todettu, valmiuslaki ei ole mikään normaali laki, vaan valmiuslaki vaatii erittäin paljon valmistelua ja pohdintaa, [Vilhelm Junnilan välihuuto] mutta edellisessä puheenvuorossa yritin myös nostaa esille sen, että kun tämä on käynnistynyt ja teitä kaikkia on myös siihen seurantaryhmään mukaan otettu, niin meillä tulee olemaan lainvalmistelijat, juristit, jotka miettivät tätä. Siihen on tulossa nyt myös resursseja, ja jos tulee ilmi, että osa tästä valmiuslaista on sellaista, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] mitä pitäisi tehdä nopeammassa tahdissa, niin siihen [Puhemies koputtaa] tullaan palaamaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä vai ei? — Kimmo Kiljunen: Saitteko vastauksen? — Ben Zyskowicz: Vastauksen loppu oli hyvä! — Jukka Gustafsson: Hyvä vastaus, jos viitsisitte kuunnella!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt kuunnellaan se vastaus, mikä se onkaan sitten.

Arvoisa herra puhemies! Olemme usein painottaneet luottamusyhteiskunnan säilyttämisen tärkeyttä. Tänään oikeusvaltiopäivänä puhutaan paljon oikeusvaltiosta ja sen tilasta. Oikeusvaltio toimii hyvin silloin, kun kansalaiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Näin, ministeri Henriksson, sanoitte myös tänään Säätytalon seminaarissa, ja siihen on helppo yhtyä.

Suomessa tuomioistuinten liian vähäinen resursointi — pitkään jatkunut tuomioistuinten perusrahoituksen liian matala taso ja sen myötä juttujen käsittelyjen pitkä viivästyminen — on yksi erittäin suuri ongelma. Se haastaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. On hälyttävää, että kansalaiset eivät saa oikeutta, ja työtaakan alla myös työhyvinvointi tuomioistuimissa on kärsinyt. Arvoisa ministeri, kysyisin: miten nämä epäkohdat saadaan pikaisesti korjattua, mihin toimiin ryhdytte, ja saadaanko tuomioistuinten perusrahoitus viimein asianmukaiselle tasolle?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvästä kysymyksestä. Meillä oli tänään Säätytalolla koolla tämän maan oikeuslaitoksen ja oikeusalan johtavia henkilöitä. Mukana oli myös edellinen korkeimman oikeuden presidentti, nykyinen ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo. Me totesimme yhdessä, että eurooppalaisittain Suomen oikeusvaltio ja oikeudenhoito saa hyvän arvosanan, me kuulumme siihen parhaimmistoon. Tämä asia on syytä muistaa.

Toki on myös niin, että meilläkin on huolenaiheita, ja yksi niistä on juuri se, että oikeudenkäynnit kestävät liian pitkään. Tämä hallitus on kuitenkin lisännyt myös resursseja tuomioistuinlaitokselle, ja sitä resursointia yritetään edelleen kasvattaa, ja tämä on asia, joka on ollut hallitukselle tärkeä. Me olemme myös tässä edellisessä lisätalousarviossa [Puhemies koputtaa] antaneet oikeuslaitokselle ja oikeuden hoitoon lisäresursseja [Puhemies: Nyt on aika täyttynyt!] noin 10 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Korona on kavala tauti. Baltian maissa, Tanskassa, Norjassa tilanne pahenee nopeasti, ja näin voi käydä myös Suomessa. Soutamista ja huopaamista on meillä jatkunut rajoitusten kanssa puolitoista vuotta, eikä loppua näy.

Hallituksen johtaminen ja viestintä koronassa on ala-arvoista ja sekavaa. Kokonaisuus ei tunnu olevan kenenkään käsissä. Ministeri Kiuru puhuu kipparista, myrskyistä, luotsista ja vaikka mistä. Tiedän kyllä häntä paremmin, miten veneen saa satamaan. [Naurua]

Hallituksen mielestä koronapassia ei tarvittu viime keväänä, mutta nyt sellainen yhtäkkiä halutaan tuoda myös työpaikoille. Taas reagoidaan jälkijunassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Miksi koronapassia ei laitettu kuntoon niin, että se olisi ollut heti käytössä kesän jälkeen? Arvoisa pääministeri, miksi ei ole selkeää käsitystä siitä, kuka päättää mistä ja koska? Voitteko kertoa, mitä rajoituksia on tulossa ja kuka niistä päättää, vai mikä teidän suunnitelmanne on, kun siitä ei ota mitään selvää? [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No, pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että luotan täysin siihen, että edustaja Harkimo osaa saada veneen satamaan. Mutta tästä koronasta. Hallitus päättää ravintolarajoituksista, rajarajoituksista, alueelliset ja kunnalliset viranomaiset näistä muista rajoitustoimista meidän nykyisen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Me olemme tuoneet eduskuntaan ja saaneet eduskunnasta myös valmiiksi tämän koronapassin, joka meillä tälläkin hetkellä on käytössä, ja nyt hallitus haluaa tätä passin käyttöä vielä entisestään laajentaa.

Tämä valmistelutyö on käynnissä, mutta kuten eilen totesin myös tiedotusvälineille, niin tähän liittyy myös oikeudellisia haasteita ja hankaluuksia, ja varmasti perustuslakivaliokunta tulee tarkasti arvioimaan sitten nuo tulevatkin lainsäädäntöesitykset. Yksi vaihtoehto voisi olla se, että esimerkiksi työpaikoilla olisi mahdollista passia vaatia. Tähän liittyy oikeudellisia haasteita, enkä ole vielä varma, onko tällaista esitystä mahdollista antaa, mutta sitäkin selvitetään.

Sen lisäksi haluaisimme, että passi olisi mahdollista ottaa käyttöön myös itsenäisenä rajoitusvälineenä niin, että eri toimijat esimerkiksi tapahtuma-alalla, [Puhemies koputtaa] ravintoloissa ja muuallakin yhteiskunnassa [Puhemies: Nyt tulee rajoitustoimia — ajan suhteen!] voisivat passin ottaa käyttöön ja sitä kautta varmistaa sen, että yhteiskunta rokotetuille olisi mahdollisimman paljon auki.

Arvoisa puhemies! Vammaiset ihmiset kokevat syrjintää monilla elämänaloilla. Yhteiskuntamme ei ole esteetön. Meillä on paljon sellaisia asioita, jotka ovat rakenteissa. Esimerkiksi lainsäädäntöä tehdään vammattomien ehdoilla, ja silloin se ei välttämättä ole reilu vammaisille ihmisille. Viime aikoina itse asiassa kehitysvammaisten kohtaama syrjintä on ollut paljon esillä ja erityisesti vaativan hoidon rajoitustoimenpiteet. Ylen MOT-ohjelma nosti esiin järkyttävän tapauksen, jossa rajoittamistoimet olivat paitsi epäinhimillisiä myös laittomia. Tuohon tilanteeseen puututtiin, ja siellä on ollut oikeusprosesseja ja rangaistuksiakin on tullut, mutta ne olivat silti ihmisarvoa alentavia. Tapauksesta on puhuttu paljon, ja se huolestuttaa. Iso osa tästä vastuusta on sosiaali-  ja ter-veydenhuollon puolella, mutta on kyse myös siitä, miten me turvaamme ihmisten oikeudet. Ja tästä kysyisin ministeri Henrikssonilta: miten hän näkee, mitä voimme tehdä, jotta kehitysvammaisten oikeudet toteutuvat kaikilla elämänaloilla?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Filatoville erittäin hyvästä kysymyksestä. Tämä tapaus on järkyttänyt meitä kaikkia, ja se on todella niin surkeata, ettei haluaisi, että tällaista voisi tässä meidän hyvässä maassa ylipäänsä tapahtua. Lapsi, vammainen ei voi koskaan suojella itseään. Sen takia on äärimmäisen hyvä pohtia sitä, mitä voimme tehdä paremmin. Niin kuin edustaja totesi, sosiaali- ja terveysministeriössä on myös vastuu tästä, mutta myös tietenkin oikeusministerinä kannan huolta siitä, että kaikkien oikeudet voidaan toteuttaa niin kuin on laissa säädetty. Suomi on myös liittynyt vammaissopimukseen. Vuonna 2016 Suomi ratifioi sen. Meidän ylimmät oikeusvalvojat tietysti valvovat viranomaisia, ja myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on se taho meillä, joka saa tietoa näistä tapauksista ja joka myös voi antaa [Puhemies koputtaa] suosituksia ja joka myös voi pitää huolta siitä, että vammaisten henkilöiden oikeuksiin kiinnitetään riittävästi huomiota.

Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että useampi olisi noussut.

Todella Ylen MOT-ohjelman paljastama vammaisen henkilön kaltoinkohtelu, johon edustaja Filatov tässä viittasi, järkyttää, ja se on kaikella tavalla epäinhimillistä ja laitonta. Mielestäni tapaus kertoo koko yhteiskunnan epäonnistumisesta. Hämeenlinnassa yksityisessä asumispalveluyksikössä todellakin alaikäinen kehitysvammainen asukas sidottiin laittomasti ilmateipillä ja kuormaliinoilla vuosien ajan. Ohjelman mukaan häntä myös pahoinpideltiin.

Kun nyt sote-uudistuksen myötä vammaisten palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, on alueet rakennettava alusta lähtien niin, että jokaisen vammaisen henkilön oikeudet voivat toteutua täysimääräisesti. Me olemme ehdottaneet vammaisasiavaltuutetun viran perustamista, jotta vammaisten oikeudet vahvistuvat. Vammaisvaltuutettu voisi valvoa lakien toteutumista ja puolustaisi vammaisten asemaa yhteiskunnassa, ja kysynkin niin ikään ministeri Henrikssonilta: aikooko hallitus edistää vammaisasiavaltuutetun viran perustamista, jotta vammaisten henkilöiden [Puhemies koputtaa] oikeudet toteutuvat ja oikeuksien valvonta vahvistuu?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Niin, kyllä täällä itse asiassa useampikin edustaja nousi seisomaan, [Arja Juvonen: Kyllä täällä noustiin!] mutta valitettavasti tämän kyselytunnin puitteissa emme ehdi näitä kaikkia ottaa. — Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Niin kuin edellisessä puheenvuorossa totesin, yhdenvertaisuusvaltuutettu on tällä hetkellä se instanssi, jolla on valtuudet ja myös vastuu siitä, että vammaisten oikeudet huomioidaan. Hallitusohjelmassahan ei ole kirjausta erillisestä vammaisasiainvaltuutetusta. Sen sijaan me olemme perustaneet vanhusasiainvaltuutetun tehtävän, ja siihen saamme kohta uuden ja ensimmäisen vanhusasiainvaltuutetun. Mutta katson, että tämä asia tietysti on tärkeä, ja katson myös, että tätä on syytä pohtia. Tilanne tällä hetkellä on se, että yhdenvertaisuusvaltuutettu saa aika paljon yhteydenottoja juuri vammaisten oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä, ja onneksi meillä on yhdenvertaisuusvaltuutettu, jolla on mandaatti myös tällä saralla ja joka toimii aktiivisesti. Mutta mielestäni kysymystä on tarkoitus ja syytä pohtia myös syvemmin.

Kiitos, arvoisa puhemies! On täysin järjetöntä, että EU:ssa kaavaillaan pakotteita Venäjän kansallista lentoyhtiötä Aeroflotia vastaan sillä perusteella, että sen matkustajia käyttäytyy moitittavasti Valko-Venäjän ja Puolan rajalla. Mikäli tarpeen, Suomen on estettävä EU:n neuvostossa mahdolliset Aeroflotin vastaiset EU-pakotteet, koska Venäjä tulisi varmasti vastaamaan näin mielivaltaisiin pakotteisiin samalla mitalla. Vastapakotteet uhkaisivat Finnairille kriittisen tärkeitä Euraasian ja Kaukoidän lentopalveluja, jotka suuntautuvat Venäjälle ja vaativat sen ilmatilan käyttöä. Arvoisa hallitus, oletteko kanssani samaa mieltä tästä asiasta? On selvää, että pakotteista syntyisi Suomelle vakavia talous‑ ja työllisyysvaikutuksia. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Nyt se pakotepaketti, joka on valmisteilla — viides pakotepaketti Valko-Venäjää kohtaan — sisältää yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat rikkoneet ihmisoikeuksia, jotka ovat järjestäneet ihmissalakuljetusta — tai ihmiskauppaa — Valko-Venäjän suuntaan, ja niin kuin sanoin, näitä yrityksiä, jotka ovat lähellä valtaapitäviä Valko-Venäjällä. Sen lisäksi EU:ssa on käyty keskustelua, voidaanko näihin lentoihin, joita tulee, niin kuin mainitsin, arabimaista ja Välimeren eteläpuolelta, suoraan vaikuttaa niin, että sanktioidaan niitä lentoja tai lentoyhtiöitä taikka sitten sitä kenttää, jolle ne laskeutuvat Valko-Venäjällä, mutta tämä on vasta käytävää keskustelua. Tämän suuntaisesta hankkeesta, minkä mainitsitte, minulla ei ollut tietoa.