Suullinen  kysymys  polttoaineiden  päästökaupasta   ja  polttoaineveron  korotuksesta (Sheikki Laakso ps) | Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Markku Eestilä kok) | Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys yhdenvertaisesta palveluiden saatavuudesta (Jouni Ovaska kesk) | Suullinen kysymys maataloustukien maksatuksesta (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Polttoainehinnat ovat edelleen huimalla tasolla. Vaikka pahin piikki on toistaiseksi taltutettu, hinnat jäivät silti kahden euron paikkeille per litra, jopa ylikin. Muiden energiahintojen ohella tämä vaikuttaa merkittävästi kuluttajahintoihin ihan jo siksi, että esimerkiksi ruoka tulee kauppoihin kumipyörillä. Jotta suomalaisten ahdinko olisi vielä kurjempaa, on polttoainevero nousemassa vuodenvaihteessa hallituksen päätöksellä lisää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] — Kyllä, kuulitte oikein. — Jotta Suomen konkurssi olisi lopullinen, ehdottaa hallituksen kanssa kaveeraava niin sanottu ilmastopaneeli, että Suomi ottaa käyttöön polttoaineiden päästökaupan. Vaikutus polttoaineen hintoihin olisi jopa useita kymmeniä senttejä per litra. [Sanna Antikainen: Ai kamalaa!] Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi molempia toimia. Arvoisa hallitus, erittäin helppo kysymys: tyrmäättekö te päästökaupan ja perutteko polttoaineveron korotukset?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on toki sitoutunut ilmastotoimiin, ja näin on tehty myös Euroopan unionin tasolla. Olen ymmärtänyt ilmastopaneelin avauksen niin, että he esittivät tulevalle hallitukselle pohdittavaksi, olisiko tällainen kansallinen päästökauppa jonkinlainen keino. Tästähän on keskusteltu Suomessakin, mutta itse asiassa myös EU-tasolla valmistellaan tätä liikenteen päästökauppapuolta. On selvää, että eri sektoreiden päästöt täytyy ottaa huomioon eri puolilla, mutta mehän teemme myös hallituksena töitä sen eteen, että esimerkiksi pienituloisimmat eivät joutuisi kärsimään polttoaineiden hintojen noususta, ja sen takia tehdään panostuksia vaikkapa sosiaaliturvan puolella.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ei siis selkeästikään tule suomalaisille helpotusta energiakriisiin hallitukselta. Ilmaston kurjistamisen edessä ollaan valmiita laittamaan talous kyykkyyn ja suomalaiset rahattomiksi, ja tilanteessa, jossa Euroopassa on vielä sota. Tämä on käsittämätöntä, oikeasti.

En edellisessä kysymyksessä ehtinyt mainita, että myös EU kaavailee omaa päästökauppaansa polttoaineisiin. Tämän vaikutus olisi toistakymmentä senttiä litralle. Hallitus ei varmasti ole tässäkään pitämässä suomalaisten puolta, sillä hallituksen vihervasemmistolainen ilmastofanaattinen linjaus on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Päästöt kyllä kieltämättä pienenevät, kun kellään ei ole varaa enää käydä töissä. Luuletteko, että täällä huvikseen ajallaan autolla näillä hinnoilla — näillä hinnoilla siis? [Puhemies: Kysymys!] Teidän politiikallanne ei ole enää töitä eikä yrityksiä. Hyvä hallitus, aiotteko mitenkään alentaa polttoaineiden hintoja?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksistä. — Luin tänä aamuna, että puheenjohtaja Purra vaati minulta, että olisin tämän aikeen päästökaupasta selkeästi ja välittömästi kumonnut. Joudun vähän ihmettelemään sitä, koska saman tien kello 7.30 julkaisupäivänä suorassa tv-lähetyksessä sanoin kolmeen kertaan, laskujeni mukaan, että päästökauppaa ei tule, päästökauppaa ei tarvita. Ja miksi ei tule? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Siksi, että me saavutamme edellisen hallituksen meille antaman 2030 liikennepäästöjen puolittamistavoitteen jo muilla keinoin. Kaikkein tärkeimpänä keinona on liikenteen sähköistyminen, joka etenee paljon aiottua nopeammin. Viime kuussa ensirekisteröidyistä autoista jo yli 40 prosenttia oli sähköautoja. Itse asiassa täyssähköautoja oli enemmän kuin perinteisiä bensa-autoja. Kun tämä tulee jokaiselle suomalaiselle autoilijalle 10—15 vuoden sisällä joka tapauksessa eteen, niin vaihtoehdot, [Puhemies koputtaa] sähkö, biokaasu, etanoli, ovat varteenotettavia.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ministerien Ohisalo ja Harakka vastaukset tähän aiheeseen liittyen olivat keskenään ristiriitaiset, joten otaksun, että hallituksella on jälleen uusi ongelma.

Joka tapauksessa suomalaisille riittää tämä ilmastoyltiöpäisyys. Eniten heitä huolettavat nousevat hinnat. Euroopan investointipankin julkaiseman tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista haluaa hidastaa liian kunnianhimoista eli liian nopeaa ja kallista ilmastopolitiikkaa. Myös perussuomalaiset kysyi asiasta Kantarin gallupissa kansalaisilta. Puolet suomalaisista on selvästi sitä mieltä, että hiilineutraalisuustavoitteen pitää nyt joustaa. Samalla kansalaisten halu maksaa ilmastotoimista on entisestään pienentynyt. Yli 70 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan korkeintaan kymmenen euroa kuukaudessa lisää edistääkseen ilmastotoimia, melkein joka kolmas ei euroakaan. Rahat on loppu. Tämä sumutus ei enää käy. Ette voi jatkaa tällä tiellä. Kaikki hintoja nostavat [Puhemies koputtaa] toimenne pitää perua. [Puhemies: Kysymys!] — Hyvä hallitus, miten aiotte toimia?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se tosiasia, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka, ei valitettavasti poistu edes sodan, edes tämän energiakriisin myötä, vaan se on tosiasia, [Jani Mäkelän välihuuto] joka meidän pitää täällä tunnustaa. Meidän kaikkien pitää toimia sen eteen, että me voimme hillitä ilmastonmuutosta ja että voimme varmistaa tuleville sukupolville kestävämmän tulevaisuuden. Ja meidän päättäjien, tämän ajan päättäjien, tehtävä on varmistaa, että päästöjä saadaan leikattua, pienennettyä, niin että meillä on elinkelpoinen planeetta tulevaisuudessakin. Mielestäni tämä on selvä asia, ja hallitus tekee vastuullista politiikkaa tältä osin.

Mutta meidän intressissämmehän on tietenkin myös varmistaa se, että ei vain Suomessa vaan myös muualla tehdään, ja sen vuoksi EU-tasolla on valmisteltu erilaisia toimenpiteitä, esimerkiksi tätä päästökauppaa, joka on jo energiasektorilla, mutta nyt sitä siis valmistellaan esimerkiksi liikenteen ja asumisen osalta. Siinä on vielä paljon työtä tehtävänä. Mutta on meidän suomalaisten etu, että näitä toimia tehdään kaikkialla — näitä ei tehdä vain Suomessa, vaan näitä tehdään kaikkialla EU-alueella ja näitä tehdään myös globaalisti — [Puhemies koputtaa] koska yksin emme pysty ilmastonmuutosta tietenkään torjumaan. [Puhemies: Kiitoksia!] Sen sijaan meidän pitää varmistaa, että muutos on oikeudenmukainen ja esimerkiksi pienituloisten asemaa helpotetaan tässä tilanteessa.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Tavio, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Perussuomalaiset ovat suomalaisten autoilijoiden puolella. Me pidämme näitä yli kahden euron litrahintoja nyt aivan liian korkeina ihmisille ja kansalle, jonka täytyy saada liikkua pitkien välimatkojen maassa.

Katsoin tuossa tilastoa, ja diesel on ollut itse asiassa viime kuukaudet jälleen kalliimpaa kuin bensiini. Siitä huolimatta hallitus on tehnyt päätöksen nostaa dieselin verotusta. On käsittämätöntä, että vaikka olisi kyse ilmastoposeerauksesta ja näistä tämmöisistä maailmaa syleilevistä ajatuksista, niin nostetaan jatkuvasti autoilun veroja. Haluankin kysyä liikenneministeri Harakalta: Miksi te luovutte parafiinisen dieselin polttoainetuesta? Miksi te kuritatte dieselautoilijoita entisestään?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä varsin teknisluontoinen asia on sovittu jo hallitusohjelmassa aikoinaan. [Välihuutoja]

On ehkä tärkeää huomata se, että tämän hallituksen tekemät päätökset ilmaston suhteen eivät ole vaikuttaneet polttoaineen hintaan. Voimassa ovat edellisen hallituksen ratkaisut, ja itse asiassa tämä hallitus joutui tinkimään edellisen hallituksen ilmastokunnianhimosta siltä osin, että jouduimme tätä jakeluvelvoitetta alentamaan pitääksemme polttoaineen hinnan kurissa, ja polttoaineen hinta on nyt hiukan laskenut tästä huipustaan.

Me olemme itse asiassa selvittäneet vastuullisesti näitä ilmastotoimien, EU-toimien, hintalappuja, ja se on vastuullista toimintaa. Se on sellaista toimintaa, joka toimii myöskin varoituksena siltä osin, mikä on tämä meidän kansallinen tavoitteemme. Ja ilman tällaista tutkimustoimintaa emme olisi esimerkiksi pystyneet vaikuttamaan siihen, että talvimerenkulku otetaan Euroopan parlamentissa huomioon [Puhemies koputtaa] semmoisella tavalla, joka on Suomen etujen mukaista.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä minulla ainakin on aika selkeä ja hyvä käsitys siitä, että liikkuminen Suomessa omalla autolla maksaa tällä hetkellä erittäin paljon, ja erityisen paljon se maksaa kuljetusalalle, ja se välittyy myös hintoihin, aivan kuten kysyjä sanoi. Perussuomalaiset ovat aivan oikeassa tämän huolensa suhteen. Ja kyllä, tämä on maa, jossa on pitkät välimatkat ja jossa omia autoja tarvitaan jatkossakin. Sen vuoksi hallitus on tehnyt päätöksen, johon ministeri Harakka jo viittasi: me olemme alentaneet niin kutsuttua sekoitevelvoitetta, joka laskennallisesti on alentanut bensiinin hintaa noin 12 sentin verran litralta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Lisäksi me olemme tukeneet työtä ja työn tekemistä tässä maassa niin, että verotuksen työmatkavähennystä ollaan parannettu.

Ja, arvoisat perussuomalaiset, jos oikein ymmärrän, te ajatte tässä nyt sitä, että pitäisi alentaa bensaveroa. Tiedättekö, miten kävi Ruotsissa ja Saksassa, joissa valittiin tämä tie? Molemmissa maissa, hyvät perussuomalaiset, hinnat nousivat — bensapumpulla hinnat nousivat noiden hallitusten päätösten jälkeen. [Puhemies koputtaa] En halua Suomeen samaa.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Jos en nyt väärin kuule tuolta taustalta, niin silti siellä polttoaine on halvempaa... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Kukas sammutti mikrofonin? Sieltä varmaan vasemmalta, kun kuuluu kovin ”ei ei”. [Välihuutoja — Sheikki Laakso: Se olin minä!]

Haluan nyt tuoda esille sen, että ministeri Harakka, te sanotte teknisluontoisiksi esityksiänne. Ihmiset laittavat meille jatkuvasti viestiä, että ei ole varaa pumpulla enää tankata. Älkää viitsikö väheksyä ihmisiä. Eivät he tyhmiä ole siellä. Tänään Vihdistä Kari otti minuun yhteyttä siitä, miten tämä voi olla mahdollista, että diesel maksaa enemmän kuin tavallinen polttoaine, ysivitonen ja ysikasi, ja lisäksi hän maksaa satoja euroja käyttövoimaveroja vuodessa. Mitä te aiotte tehdä tälle? Vastatkaa nyt. Edustaja Tavio kysyi teiltä, mitä te teette, ja ette vastannut mitään muuta, kuin että teknisluontoista näpertelyä, ja syytitte edellisen kauden hallitusta. En ymmärrä sitä lainkaan. Te olette vastuussa nyt. Nyt kertokaa: miten te autatte niin Karia kuin Kaijaa siellä arjessa? Heillä ei ole rahaa. Älkää vastatko, että teknisluontoisia esityksiä, tai syyttäkö edellistä hallitusta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä asia, johon edustaja Meri viittaa, on todennäköisesti hallituksen ratkaisu parafiinisen dieselin verotuesta, jonka vaikutus ensi vuonna on laskennallisesti kaksi senttiä litralta. Kyllä ymmärrän, että siitä varmasti autoilijat voivat pahastua, mutta katson oikeudekseni kertoa, että vastineeksi sille olemme lisäksi tehneet äsken mainitsemani jakeluvelvoitteen alentamisen, joka laskennallisesti vaikuttaa siellä bensapumpuilla sen noin 12 senttiä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Joudun myös toteamaan, että tämä ilmiö on ympäri maailmaa totta. Se koskee kaikkia Euroopan maita. Liikkuminen on kallista nyt kaikkialla, ja meillä se tietysti sattuu erityisen paljon. Taustalla on öljyn maailmanmarkkinahinta, ja tämän kaiken taustalla on sota, jonka loppuminen on meidän ensisijainen tavoitteemme.

Kyllä, tunnistan kuluttajien tuskan — täällä on viitattu myös pienituloisten pärjäämiseen, johon hallitus on tehnyt ratkaisuja — ja myönnän avoimesti tämän, mihin edustaja Meri viittaa: [Puhemies koputtaa] se on kahden sentin kokoinen asia. [Puhemies: Kiitoksia!] Kuluttajalle iso, mutta taustalla ovat myös hallituksen aiemmat päätökset.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Arvoisat edustajat! Nyt pyydän, että hillitään kuitenkin kielenkantaa silloin kun toiset puhuvat, jotta saadaan keskustelu menemään niin, että kuullaan, mitä jokainen puhuu vuorollaan. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ympäristöasiat ovat tärkeitä, ja minä olen kyllä ihan varma, että suuri osa suomalaisista suhtautuu varsin vastuullisesti ympäristöpolitiikkaan. Mutta kyllä se on myöskin niin, että ei sellainen ihminen, jolla on semmoinen keskivertosuomalainen auto, ehkä neljän—viiden tonnin bensa-auto tai dieselauto, halua kuulla sitä viestiä, että siirtykää nyt 20 000—25 000 euroa maksavaan sähköautoon. Ei heillä ole siihen mahdollisuutta, se on realiteetti, ja minä ymmärrän hyvin, että ne ihmiset ottavat sen viestin hyvin vakavasti, että heitä ikään kuin syyllistetään siitä, että he eivät ole nyt mukana näissä ympäristötalkoissa. [Satu Hassi: Kuka syyllistää?] Eli on ymmärrettävä se, että vaikka halutaan tätä ympäristöasiaa viedä eteenpäin, niin kansan sietokyvyllä on myös rajansa, ja tämä asia on ymmärrettävä. Kysyn: sanotteko te nyt selkeästi ”ei” sille, että ei tule kotimaista päästökauppaa eikä sitä kautta nouse 34 senttiä litrahinta?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tätä päästökauppakokonaisuutta valmistellaan EU-tasolla. Tämän hallituksen työlistalla se ei ole. Emme me ole tuomassa eduskuntaan kansallista päästökauppaa. Mitä tulevat hallitukset sitten myöhemmin tekevät tai miten tämä Euroopan yhteinen malli etenee, sen näemme myöhemmin, mutta haluan tässä myös suoraan sanoa sen, että ainakaan omalta osaltani, enkä usko, että yksikään hallituspuolue tai ministeri haluaa syyllistää ihmisiä.

Missään nimessä me emme halua syyllistää kansalaisia, jotka tällä hetkellä kärsivät kalliista energian hinnoista, kalliista hinnoista muuten. Ministeri Saarikko tässä hyvin kuvasi aiemmin sen: tämä johtuu siitä, että meillä on sota Euroopassa. Venäjä käyttää energiaa kiristysruuvina Eurooppaa vastaan, maailmanmarkkinahinnat ovat korkealla, ja tämä heijastuu tavallisten ihmisten arkeen ja elämään. Ilman muuta me haluamme tukea ja auttaa ihmisiä selviämään, pärjäämään tämän vaikean ajan yli, ja olemme omalta osaltamme tähän myös ratkaisuja esittäneet.

Mutta yhtä lailla meillä on tärkeä tehtävä, nykysukupolvella, siinä, että me hillitsemme ilmastonmuutosta, teemme vastuullista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, [Puhemies koputtaa] niin että myös tulevilla sukupolvilla on elinkelpoinen planeetta.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Polttoaineenkaan parissa ei tämä hallitus ole onnistunut, lähinnä epäonnistunut. Polttoaineen hinnat ovat ennätyskorkealla. Te teitte itse asiassa syksyllä 2020 koko 2000-luvun suurimman polttoaineveron korotuksen. Perustelitte sitä silloin sillä, että öljy on ennätyshalpaa, ja halusitte, että suomalaiset maksavat enemmän. No, nyt hinnat ovat ennätyskorkealla. Oletteko te, arvoisa hallitus, hetkeäkään miettineet, että nyt olisi oikea aika keventää sitä verotusta, kun hinnat ovat huipussa? Eräs rouva tankkasi dieseliä ja kysyi minulta Lopen Nesteellä, minkä takia hän maksaa dieselveroa, kun diesel on jo kalliimpaa kuin bensa. [Maria Guzeninan välihuuto]

No, sitten toinen, minkä itse nostan, on tämä kuljetusalalle luvattu ammattidiesel. Ja kysyn teiltä, arvoisa hallitus: koska tämä ammattidiesel tulee helpottamaan meidän kuljetusalan erittäin tiukkaa ahdinkoa?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.

Kiitos! Tämä dieselin hinnannousu on erityisesti juuri tämän Venäjän julman hyökkäyksen syytä. Mutta haluan nyt tähdentää sitä, että olemme juuri tuomassa esityksen siitä, että muutkin käyttövoimat, etanoli, biokaasu ja muut, ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä vaihtoehtoja tavalliselle suomalaiselle autoilijalle — ihan niin kuin edustaja Satonen sanoi — jolla ei ole varaa uuteen kalliiseen autoon. Etanolimuunnosten helpottaminen on tulossa voimaan jo ensi kesäkuun alussa, olen sitä kiiruhtanut, ja tämä mahdollistaa nyt ihan jokaisen osallistumisen näihin talkoisiin. [Timo Heinosen välihuuto]

Enkä halunnut syyttää edellistä hallitusta, vaan kiittää edellistä hallitusta siitä, että se — ja myös perussuomalaisten siunaamana — teki tämän päätöksen liikennepäästöjen puolittamisesta, jota me nyt toteutamme. Jakeluvelvoite on tärkeä siltä osin, että uusiutuva kotimainen polttoaine, jossa esimerkiksi Neste on maailman [Puhemies koputtaa] johtava tuottaja, on myöskin huoltovarmuus- ja [Puhemies: Kiitoksia!] itsenäisyyskysymys. [Leena Meren välihuuto — Timo Heinonen: Ei yhtään vastausta!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Vestman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten autoilijoiden maksutaakkaa ei pidä nostaa enää millään tavalla. Autoilijan verot ja maksut kohdistuvat työssäkäyntiin ja aktiiviseen elämään. Olisi järjetöntä heikentää ahkeruuden kannustimia.

Hallitus on kuitenkin päättänyt ohjelmassaan, että se tuo eduskuntaan lain, joka mahdollistaa tietullien käyttöönoton kaupunkiseuduilla. Hallitus on vedonnut siihen, että tämä laki vain mahdollistaisi tietullien käyttöönoton, mutta, ministeri Saarikko, totesitte äsken, että autoilijan maksutaakka on Suomessa suuri. Minkä takia te valmistelette tällaista esitystä eduskunnan päätettäväksi, joka mahdollistaisi lisää maksutaakkaa uusmaalaisille ja muille kaupunkiseutujen asukkaille?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todella hallitusohjelmassa on sovittu luoda lainsäädäntö, joka mahdollistaisi kaupunkiseuduille ottaa käyttöön tämänkaltaisia maksuja. Vastaavanlaisia malleja on myös muissa Pohjoismaissa käytössä ja myös muualla maailmassa käytössä. Todella kyse olisi mahdollistavasta lainsäädännöstä, eli kaupungit voisivat sitten tätä asiaa käsitellä ja siitä päättää.

Hallituspuolueet tällä hetkellä katsovat vielä niitä olemassa olevia tai tekeillä olevia esityksiä, mitä me eduskunnalle tulemme antamaan. Me olemme tunnistaneet ja tiedämme hyvin sen, että tämä talo ei yksinkertaisesti ehdi eikä pysty käsittelemään kaikkia niitä kysymyksiä, joita meillä vielä olisi työn alla, ja sen vuoksi hallituspuolueiden välillä tällä hetkellä neuvotellaan siitä, mitkä esitykset eduskunnalle tuodaan, mitä priorisoidaan, ja mitkä jätetään tuomatta. Tämä on yksi niistä kysymyksistä, joita vielä tarkastellaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Kotiaho, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset, samoin kuin monet muutkin asiantuntijat, haluamme muistuttaa hallitusta edelleen siitä, että pitkällä aikavälillä polttonesteiden korkeiden hintojen aiheuttama kulu haittaa ammattimaisessa liikenteessä, ja sitä kulurakennetta voitaisiin vähentää ottamalla käyttöön ammattidieseljärjestelmä. Tästä on puhuttu jo toista hallituskautta. Täällä Pohjolan perukoillakin tulee ottaa käyttöön EU-ammattidiesel — se olisi mahdollista yhteisön sääntöjenkin mukaan — jolloin kuorma- ja linja-autossa käytettävää dieseliä verotetaan muissa ajoneuvoissa käytettävää kevyemmin. Mainittu järjestelmä on käytössä jo useassa EU-maassa.

Arvoisa puhemies! Suomen hallitus päätti ammattidieselin valmistelun [Puhemies koputtaa] aloittamisesta myös tänä vuonna, ja hallituksen esitys on luvattu antaa vielä syysistuntokaudella 2022. [Puhemies: Kysymys!] — Tämän johdosta kysyn ministeriltä: onko ammattidieseliä koskeva laki tulossa, vai ajaako hallitus tässäkin kaksilla rattailla?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hyvä kysymys viittaa siihen, että yhteinen huolemme autoilijoiden kustannuksista on tietysti aivan erityinen kuljetusalalla. Siksihän hallitus alkuvuodesta loi kuljetusalalle erillisen kustannustuen, kun tämä sota ja hintojen nousu alkoivat. Samassa yhteydessä sovittiin ammattidieselin valmistelusta, ja se on edennyt hyvin valtiovarainministeriössä, erittäin tiiviissä yhteistyössä myös toimialan kanssa.

Minun arvioni on seuraava: On todennäköisempää, että tämä lakikokonaisuus voitaisiin saattaa voimaan ja hyväksyä vasta, kun seuraava hallitus aloittaa työnsä, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] mutta se laki on niin pitkälle valmisteltu, että mikäli eduskunnasta löytyy riittävän iso tahto, [Petri Hurun välihuuto] voin aivan hyvin tuoda sen. Mutta se tarkoittaa, että seuraavassa hallituksessa, olisi se minkälainen tahansa, sitten kaikki sitoutuvat siihen. Me emme saa sitä voimaan ensi vuoden alusta vaan vasta vuoden 24 alusta, ja se koskee silloin siis tulevaa hallitusta. Minulla on tähän valmius, [Puhemies koputtaa] ja voin käydä tästä mielellään keskustelun [Puhemies: Kiitoksia!] kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Asia on erittäin tärkeä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset aloittivat tämän kyselytunnin väitteillä, että hallitus olisi nostamassa polttoaineiden kustannuksia, ja aivan oikein, kuten ministeri Harakka täällä on todennut, tämä ei pidä paikkaansa, ja on hyvä, että tämä käydään läpi. Myöskään päästökauppaa ei ole tulossa, kotimaista, kansallista sellaista.

Totta on, että Suomessa on tällä hetkellä kalliit polttoaineet ja tämä koskettaa jokaisen arkea. Liikenne jos joku asia on osa meidän jokaisen arkipäivää. Sen vuoksi täytyy tehdä toimenpiteitä, jotta ihmiset pärjäävät tässä, jotta Suomi pysyy kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena.

Olen ollut erittäin huolissani tästä kehityksestä, mitä tapahtuu liikenneköyhyyden osalta, samalla myös saavutettavuusköyhyyden osalta, ja tästä haluaisin kysyä arvon hallitukselta ja ministereiltä: minkälaisia toimenpiteitä hallitus on valmis tekemään, jotta liikenneköyhyyttä sekä saavutettavuusköyhyyttä pystytään välttämään?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys, joka viittaa myös siihen, että kysymyksessä eivät ole vain tämän hetken energiakriisi ja kohonneet hinnat vaan myöskin tämä rakennemuutos, mikä on käynnissä liikenteessä, sähköautojen määrän lisääntyminen ja toisaalta se fakta, että hinnat niillä ovat erittäin korkeat edelleen. Me olemme laittaneet liikkeelle jo alkuvuodesta pohdinnan siitä, voisiko sosiaaliturvaan syntyä ilmastonmuutoksen kustannuksista aiheutuvien, pienituloisten arkeen vaikuttavien kohtuuttomien kustannusten osalta ikään kuin erillinen palikka. Samalla kun sanon tämän, muistutan, että meidän ei hirveästi enää kannattaisi monimutkaistaa meidän sosiaaliturvaa, vaan pikemminkin sitä pitäisi yksinkertaistaa, mutta tämä asia on tunnistettava. Kysymys on pidemmästä asiasta kuin vain tästä energiakriisistä, joka kyllä toivottavasti joskus ratkeaa.

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Heinonen jäi harmittelemaan, kun ei saanut vastausta — nyt te olette kyllä poistunutkin, harmillista — [Puhemies koputtaa] kun tiedustelitte näistä veronkevennyksistä. Totean, että niitähän taisi kokeilla tuo Iso-Britannia aivan tuoreeltaan tämän energiakriisin keskellä, [Puhemies: Aika!] enkä suosittelisi vastaava Suomelle.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän kokonaisuuteen. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Harakka on lausunut julkisuudessa, että määrätyssä tilanteessa voidaan kompensoida hintojen nousun ongelmaa siten, että rahaa ilmestyy tilille. Voisin olla aika varma siitä, että täällä lehtereilläkään ei istu ainuttakaan sellaista kansalaista, jonka tilille sitä rahaa on ilmestynyt. Hallitus kikkailee erinäköisin lupauksin, mutta menee sitten vihreän politiikan mukana vaikka avantoon. Kysynkin nyt, arvoisa liikenneministeri: miten te näette tässä tilanteessa, että suomalaisen ostokyky saadaan nousemaan ja kustannukset saadaan alas, vai ovatko nämä hallituksen lupaukset sitä samaa tasoa kuin ministerin lausunto ”kohta ropsii rahaa tilille”?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.

Olen hyvin kiitollinen siitä, että otitte tämän kysymyksen esille, koska aika usein juuri sieltä puolelta salia tätä esitetään väärin. Se oli juuri siinä yhteydessä, että jos tämä kansallinen päästökauppa tulisi voimaan, niin sitä pitäisi pystyä kompensoimaan pienituloisille. Ja nyt, kuten olen sanonut jo aika monta kertaa, se päästökauppa ei ole tulossa voimaan.

Mutta sen sijaan olemme tehneet sosiaalisesti oikeudenmukaisia toimia, jotka liittyvät tähän energian hintojen ja polttoaineiden hintojen nousuun, joista ministeri Saarikko jo joitakin mainitsi, esimerkiksi työmatkavähennyksen lisäämisen. Lisäksi meillä on todellakin olemassa valmistelua siitä, että tulisi tällainen automaattinen pienituloisten ikään kuin energiatuki. Kuljetusalan erityistoimet on tässä myös huomioitu, eli tässä on tehty toimia, ja haluan tässä antaa erityistä kiitosta ministeri Saarikolle siitä, että ne ovat olleet kustannustehokkaita ja valtiontalouden kannalta järkeviä täsmällisiä toimia, joilla on vastattu juuri siihen ongelmaan juuri niiden ihmisten auttamiseksi, jotka ovat apua tarvinneet.

Arvoisa puhemies! Oppositio jättää tänään yhteisen välikysymyksen EU:n ennallistamisasetuksesta. Tämä komission esittämä asetus uhkaa johtaa metsiin ja peltoihin liittyvän kansallisen päätösvallan menettämiseen.

Arvoisa hallitus, vaikuttaa siltä, että teidän mielestänne EU-tasolla tämäkin asia osataan hoitaa paremmin. Kokoomus on kyllä vahvasti eri mieltä. Meidän mielestämme Suomen ei pidä missään nimessä hyväksyä tätä esitystä. Metsäpolitiikan ratkaisujen on jatkossakin kuuluttava jäsenvaltioitten omaan päätösvaltaan. Suomen kansallisen edun näkökulmasta on välttämätöntä, että metsiä voidaan hyödyntää jatkossakin nimenomaan vastuullisesti. Kysynkin maa- ja metsätalousministeriltä: Miksi Suomi ei ottanut Ruotsin tavoin kielteistä kantaa komission esitykseen ennallistamisasetuksesta? Miksi hallitus ei vastustanut kansallisen päätösvallan valumista komissiolle? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys! — Sama, mitä kysyttiin jo viime viikolla!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ympäristöministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesityshän on ympäristöministeriön toimialaa, ja sen takia voin aloittaa, ja varmasti maa- ja metsätalousministeri jatkaa.

Tämä esitys koskee paljon muutakin kuin metsiä. Vain yksi viidesosa niistä kustannuksista, joita komissio on hyvin alustavasti arvioinut, koskisi metsiä. Se ei tarkoita sitä, että metsät jollain tavalla museoitaisiin, ei, vaan että luonnon tilaa parannetaan siitä, mikä se tällä hetkellä on. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuskadon jo vuoteen 2010, sen jälkeen vuoteen 2020 mennessä, ja nyt YK:n maat kokoontuvat tämän vuoden loppupuolella sanomaan, että entäs jos vuoteen 30 mennessä pysäytetään monimuotoisuuden kato. Emme voi potkia tätä palloa aina eteenpäin. Meidän täytyy toimia.

Ihmettelen kokoomusta: Miten ette ole sen paremmin lukeneet valtioneuvoston kantaa, jossa nostamme esille, että kansallisia kustannuksia täytyy kohtuullistaa merkittävästi ja kansallista liikkumatilaa täytyy jättää, jotta me suomalaiset voimme määritellä, missä on parhaita, kustannustehokkaimpia paikkoja tehdä sitä luonnontilan parantamista. [Puhemies koputtaa] Ettekö te ole sitoutuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuskatoa? [Puhemies: Kiitoksia!] Ettekö halua, että Suomi vaikuttaa viimeiseen asti tähän esitykseen?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä. [Timo Heinonen: Hallituksen toinen kanta?]

Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionilla ei ole perussopimusten mukaan toimivaltaa metsäpolitiikkaan ja metsätalouden sääntelyyn, ja tämä täytyy tietysti huomioida hyvin tarkasti, ja se myös näkyy valtioneuvoston kannassa, joka on otettu ja lähetetty nyt sitten eduskunnan valiokuntiin käsittelyyn. Suomella on upea järjestelmä EU-asioiden käsittelyyn täällä eduskunnassa. Ilmeisesti missään muussa Euroopan maassa ei ole yhtä parlamentaarinen järjestelmä. Mitään kantaa EU:ssa Suomen ministerit eivät voi edustaa ilman suuren valiokunnan lupaa. Kuitenkin edustaja Eestiläkin hyvin tietää, että nythän ei ole kysymys ota tai jätä ‑tarjouksesta ja nyt ei ole kysymys siitä, että Suomi ratkaisee tällä viikolla tai ensi viikolla, tuleeko tällainen ennallistaminen, vaan tästä lähtee neuvotteluprosessi käyntiin ministerineuvostossa, jossa meitä edustaa ympäristöministeri Ohisalo, ja Euroopan parlamentti myös muotoilee sitten oman kantansa tähän. Tällainen ennallistamisajatus, mitä mekin olemme tehneet Metso- ja Helmi-ohjelmalla Suomessa, on hyvä, mutta tällaisenaan sitä ei voi toteuttaa. [Puhemies koputtaa] Se menee liian pitkälle meidän metsien osalta [Puhemies: Kiitos!] ja on aivan liian kallis meille. Tällaisena se ei käy hallitukselle.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jordbrukskrisen i Finland är så allvarlig att vår försörjningsberedskap är hotad.

Suomen maatalous on syvemmässä kriisissä kuin koskaan aikaisemmin. Tilanne on niin vakava, että meidän huoltovarmuutemme on uhattuna. Siksi kansallisen päätäntävallan osalta Suomen kannan on oltava tiukka ja tinkimätön. Suomen ei pidä kannattaa ehdotusta, joka kaventaisi metsänomistajien mahdollisuuksia päättää metsänhoidon tavoista. Ennallistamisasetuksella olisi haitallisia vaikutuksia myös maatalouteen — tämä vielä aikana, jolloin turvepeltoja tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen ja fossiilista luopumista tulisi vauhdittaa bioenergialla. Ymmärrättekö te, arvoisat ministerit, kuinka vakavan paikan edessä Suomen maa- ja metsätalous on, kun te lähdette EU:n neuvottelupöytiin?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Östmanille erinomaisesta kysymyksestä. Tiedän tasan tarkkaan, miten vaikeassa tilanteessa suomalainen maatalous ja alkutuotanto ovat tällä hetkellä — todennäköisesti vaikein paikka Euroopan unioniin liittymisen jälkeen — tiedän kyllä tämän hyvin, ja joka ikinen kuukausi, kun vähintään kerran kuukaudessa käyn maatalousministereitten ministerineuvostossa puolustamassa suomalaisten viljelijöitten etua, tämä asia siellä koko ajan on esillä.

Olen ihan samaa mieltä edustajan kanssa siitä, että tämä ennallistamisasetus ei saa estää turvepeltojen käyttöä ruoantuotantoon. On aivan selvä asia, että sellaista tilannetta ei voi tulla, että EU:n ennallistamisasetus estäisi turvepitoisten peltoalueitten käyttämisen ruoantuotantoon. Ilmastonmuutoksen takia sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, kuivuus, kuumuus lisääntyvät. Turvepitoiset pellot kestävät kuumuutta ja kuivuutta paljon paremmin.

Totean, arvoisa puhemies, selvyyden vuoksi, että hallitus ei kannassaan hyväksy tällaista ennallistamisasetusluonnosta. Me emme tule hyväksymään tällaista, ja jatkamme neuvotteluprosessia, [Puhemies koputtaa] niin että siitä saadaan kunnollinen tai se hylätään.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Liike Nyt ei hyväksy metsien sosialisointia, jota meidän vasemmistohallitus yrittää tehdä. Suomen metsät kuuluvat suomalaisille, ja me osaamme kyllä itse hoitaa niitä. Metsäteollisuutta ei voi ajaa alas tällä tavalla. Ministeri Kurvinen, oletteko valmiit perumaan tämän lakihankkeen ja säilyttämään suomalaiset metsät suomalaisilla, kuten ruotsalaiset ovat tehneet?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitos. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Harkimon kanssa samaa mieltä, tai hän hyvin kuvaa sen asian, että meille Suomessa metsäteollisuus on yhtä tärkeää kuin Saksalle on autoteollisuus. On ihan selvä asia, että ikipäivänä ei Saksa jäsenvaltiona hyväksyisi sellaista EU-lainsäädäntöä, joka rampauttaisi heidän autoteollisuutensa, ja Suomenkaan ei pidä hyväksyä sellaista ennallistamisasetusta, joka rampauttaisi meidän metsäteollisuutemme. Tässä tarvitaan nyt koko eduskunnan yhtenäisyyttä ja suuresta valiokunnasta hyvää kantaa tämän puolesta.

Arvoisa puhemies! Minulle sosialismi ei eteläpohjalaisena miehenä hirveästi maistu, se ei varmaan ole kellekään mikään yllätys. [Naurua] Onneksi meillä Suomessa metsät ovat pääosin perheitten ja yksittäisten ihmisten omistuksessa, ja toivottavasti Liike Nytkään ei aja mitään metsien sosialisointia. On selvä asia, että hallitus ei hyväksy tällaista ennallistamisasetusta. Tällaisena sitä ei voi hyväksyä. Totean kuitenkin, puhemies, että Suomi on luonnontilan parantamisessa, niin sanotussa ennallistamisessa, maailman parhaita. [Puhemies koputtaa] Olemme toteuttaneet sitä vuosikymmeniä. Se on hyvä asia, että luonnontilaa parannetaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Nyt siirrytään lisäkysymyksiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on elinkeinomyönteinen ja omaisuudensuojaa kunnioittava puolue, joka kantaa huolta myös ympäristön tilasta, kunhan toimet ovat oikeassa mittakaavassa tavoiteltuun päämäärään nähden. Meillä on olemassa Metso-metsiensuojeluohjelma, meillä on olemassa vapaaehtoinen — Metsokin on vapaaehtoinen— Helmi-ympäristönsuojeluohjelma, ja tähän jälkimmäiseen käytetään tällä vuosikymmenellä rahaa 750 miljoonaa, joten väite siitä, että me emme ole tehneet luonnonsuojelun eteen mitään, on kyllä puhdasta populismia.

Uskotteko te hallituksessa todella, että mahdollisesti useiden miljoonien hehtaarien pakkoennallistamistoimet tullaan toteuttamaan maanomistajien vapaaehtoisuuden kautta, niin kuin tässä asetuksessa on? Ja mistä löytyvät työntekijät ja koneet ennallistamisasetuksessa esitettyihin valtaviin määräaloihin näin pienessä maassa? [Puhemies: Kiitoksia!] Kysynkin: Mitä tapahtuu, jos vapaaehtoisuudella ei saavuteta sitovaa tavoitetta? Otetaanko silloin pakkokeinot käyttöön? Kuka maksaa, ja miten käy maanomistajien omaisuudensuojan?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen edustajan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että Suomi on jo parantanut luonnontilaa ennennäkemättömällä tavalla Euroopan unionissa. Pidänkin täysin kohtuuttomana sitä, että meidät asetetaan samalle viivalle kuin ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole tehneet näitä hommiaan. Metso-ohjelma ja Helmi-ohjelma pitää huomioida, jos tällaista ennallistamislainsäädäntöä tuodaan.

On myös selvä asia, että Suomessa pitää kaiken lainsäädännön olla tarkkarajaista ja suhteellista. Takautuvia oikeusvaikutuksia ei voi olla. Suomen perustuslaki takaa omaisuudensuojan, Euroopan ihmisoikeussopimus takaa omaisuudensuojan, ja kaikissa olosuhteissa pitää kunnioittaa maanomistajien oikeusturvaa ja yksityistä omaisuudensuojaa Suomessa, ja itse teen kaikkeni sen eteen.

Siksi, puhemies, hämmästelinkin sitä, että kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kannattaa erittäin lämpimästi tätä ennallistamisasetusta, [Eduskunnasta: Ohhoh!] ja samoin näyttävät muutkin kokoomuksen europarlamentaarikot äänestävän tyhjää tai vastaan silloin, kun Suomen etuja pitäisi arvioida ja puolustaa europarlamentissa. [Puhemies koputtaa] Keskustan europarlamentaarikot ovat olleet eri mieltä, ja onneksi muitakin rakentavia kantoja sieltä löytyy.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kurvinen vastasi minun kysymykseeni hyvin. Te olitte pitkälle samoilla linjoilla minun kanssani. Tosiasia on se, että minun kantani on oman tulkintani mukaan tiukempi kuin valtioneuvoston kanta. Ja minä luotan teihin, ministeri Kurvinen, eteläpohjalaisena ministerinä, että puhutte totta. Nyt kysymykseni sitten on: onko valtioneuvostolla kaksi kantaa? Minä olen lukenut valtioneuvoston kannan, ja se poikkeaa teidän tulkinnastanne.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kanta tähän kysymykseen on tiukka. [Peter Östman: Ei ole!] Eduskunta varaa aikaa tämän kokonaisuuden käsittelyyn. Valiokunnat ovat lausuneet, ja suuri valiokunta tätä asiaa tulee käsittelemään, ja kantaa on, totta kai, eduskuntakäsittelyssä mahdollista entisestäänkin tiukentaa. Mutta me suhtaudumme siis hyvin kriittisesti tähän ennallistamiskokonaisuuteen. Me haluamme varmistaa, että kustannukset Suomelle eivät ole liian isoja. Siellä on tiettyjä kysymyksiä erityisesti esimerkiksi metsien käyttöön liittyen, joita me emme voi tällaisenaan hyväksyä, ja nyt me pyrimme vaikuttamaan siihen, että tämä asetus kokonaisuudessaan muodostuisi paremmaksi. Eduskunnalla on tässä myös oma roolinsa, ja tätä asiaa paraikaa tässä talossa käsitellään. Mikäli sitten on niin, että tämän neuvottelun jälkeen, jota EU:ssa käydään, tämä kokonaisuus ei ole riittävän hyvä Suomen näkökulmasta, niin me voimme aina tehdä sen arvion ja päätöksen, että me äänestämme sitä asetusta vastaan. [Timo Heinonen: Kansanedustaja Marin on pääministeri Marinin kanssa eri mieltä!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.

Kunnioitettu puhemies! Kysymykseni koskee eduskunnan budjettivaltaa, ja näkemykseni mukaisesti se on uhattuna, koska ennallistamisasetuksen hintalappu Suomelle on 930 miljoonaa vuosittain — tämä siis komission laskelmien mukaan. Ja kun mennään 30 vuotta eteenpäin, kokonaiskustannus on aivan valtava. Valtio on tässä maksumiehenä, ja pahimmillaanhan me siis otetaan velkaa, jotta me voidaan lapioida ojia umpeen, niitä samoja ojia, joita sotien jälkeen on pienillä kuokilla käsipelillä auottu.

Kaiken lisäksi tässä täytyy laskea kustannukset yksityisille sekä meidän metsäteollisuudelle. Nähdäkseni julkinen talous on uhattuna, omaisuudensuoja on uhattuna ja myöskin maaseudun elinvoima. Mutta kysymykseni koskee tätä eduskunnan budjettivaltaa. Miten vastaatte tähän?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki kuvasi hyvin yhtä isoa ongelmaa. Tämähän on ongelmakimppu, tämä koko EU:n asetusluonnos tällä hetkellä. Yksi iso ongelma siinä kimpussa on se, että nämä kustannukset vaikuttavat valtavan suurilta. Saamani arvio oli, että noin 930 miljoonaa vuodessa, lähes miljardin, maksaisi tämä asetusluonnos Suomelle, mutta kustannukset ovat hyvin epäselviä. On hyvin epäselvää, mistä ne kustannukset tulisivat ja kuinka ne jakautuisivat. Tämä on tietysti yksi asia, joka täytyy selvittää, että mitä tämä maksaa, kuka sen maksaa, mitä se maksaa elinkeinoelämälle, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] mitä se maksaa valtiolle. Ja sen takia, mikäli tällainen ennallistamisasetus sitten joskus valmiiksi tulee, tässä täytyy olla paljon joustavuutta jäsenvaltioilla. Jäsenvaltioiden pitää itse miettiä, miten sitä luonnontilaa parannetaan. Meistä jokainen ymmärtää, että Espanjassa on erilainen luonto kuin Irlannissa tai Suomessa, ja ei voi olla sellainen tilanne, että Bryssel sanelee, miten me teemme luonnonsuojelua ja luonnon parantamista Suomessa.

Sinänsä, puhemies, kannatan kyllä lämpimästi [Puhemies koputtaa] luonnontilan parantamista. Se on hyvä asia.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kokoomuksen kanta tähän asiaan on aivan selvä: Meidän mielestämme tärkeän metsäpolitiikan pitää olla meidän omissa kansallisissa käsissä ja EU-toimien, jos niitä tehdään, pitää olla kohtuullisia. Niiden pitää olla kohtuullisia myöskin silloin, kun tärkeää monimuotoisuutta suojellaan.

Nyt on kyse hallituksen kannasta. Hallituksen kannanmuodostukseen meni viikkokausia, ja sinä aikana menetettiin se mahdollisuus, jonka Ruotsi käytti, kun Ruotsi ilmoitti komissiolle, että metsäasiat ovat omissa käsissä. Meillä kesti viikkoja. Ja nyt viime päivien näytelmä, jossa hallitus on täällä eduskunnassa riidellyt, hallituspuolueet ovat eri mieltä, pääministeripuolue ja keskusta tukevat kokoomuksen kantaa, vasemmistoliitto ja vihreät ovat eri mieltä — onhan tämä erikoinen näytelmä. Koska kyse on miljardien kysymyksestä Suomelle, niin pitäähän hallituksella olla kanta, jotta voitte ajaa Suomen asiaa. Kysynkin pääministeriltä: onko hallituksella yksi kanta, ja mikä se on?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksella on kanta. Se on eduskuntaan toimitettu. Se kanta on tiukka, ja eduskunnan on entisestään sitä mahdollisuus tiukentaa. Mutta kun viitataan esimerkiksi hyvään naapurimaahamme Ruotsiin, jonka kanssa me teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi juuri metsäpolitiikan saralla, on kuitenkin hyvä huomata, että tämä sama ennallistamisasetushan koskee Ruotsia. Se, että Ruotsissa on tällä hetkellä tehty joitakin ratkaisuja, ei tarkoita sitä, etteikö tämä sama asetus myös Ruotsia koskettaisi.

Suomen linja on ollut se, että me pyrimme vaikuttamaan tähän sisältöön kaikin mahdollisin keinoin. Hallitus tekee sitä aktiivisesti virkamiestasolla, ministeritasolla, ja myös minä olen puhunut tästä asiasta useaan otteeseen muun muassa komission puheenjohtajan kanssa. Eli me pyrimme vaikuttamaan tähän sisältöön kaikin mahdollisin keinoin, ja mikäli lopulta on niin, että tämä ei ole riittävän hyvä, siis riittävän hyvä, niin sitten meillä on aina mahdollisuus tehdä se harkinta ja arvio, äänestämmekö me tätä kokonaisuutta vastaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Keskustan linja on selkeä: päätökset Suomen metsistä kuuluvat Suomelle, ja tästä on syytä pitää kiinni myös jatkossa. Tämä onnistuu parhaiten silloin, kun näkemykset ovat mahdollisimman selkeät ja yhtenäiset ja kun yhteistyötä tehdään yli hallitus—oppositio-rajan. Onnistuminen edellyttää yhteistyötä myös muiden samanmielisten maiden kanssa, ja tämän yhteistyön rakentamisesta iso kiitos ministeri Kurviselle. Mutta kyllä me tarvitsemme tiivistä yhteispeliä myös suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa, ja kansallisesti merkittävissä kysymyksissä on yksinkertaisesti pystyttävä pelaamaan samaan maaliin. Tämän toiveeni esitän myös kokoomuksen suuntaan, jonka mepeiltä odotan kyllä vahvempaa Suomen tavoitteiden edistämistä.

Arvoisa puhemies! Kysyn pääministeriltä: miten hallitus voisi edistää omalta osaltaan sitä yhteistyötä, että saisimme myös kaikki europarlamentaarikot mukaan Suomen vaikuttamistyöhön?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on todella tärkeä kysymys, koska europarlamentilla on oma roolinsa tämän kokonaisuuden käsittelemisessä, ja mielestäni on hyvin tärkeää se, että suomalaiset europarlamentaarikot pyrkivät edistämään niissä kysymyksissä, jotka erityisesti Suomea koskettavat, suomalaisten etua ja Suomen etua. Itsekin olen tavannut suomalaisia europarlamentaarikoita jokin aika sitten. Tiedän, että ministerit myös pitävät aktiivista yhteyttä, ja on myös tärkeää, että europarlamentaarikot keskenänsä käsittelevät näitä kansallisesti erittäin tärkeitä ja kriittisiä kysymyksiä. On selvää, että tämä kokonaisuus tullaan sitten käsittelemään trilogeissa ja europarlamentti tulee tässä näyttelemään tärkeää osaa. Ja ehkä omaltakin osaltani vetoomus kokoomuksen suuntaan ja kaikkien puolueiden suuntaan siinä, että tekisimme tässä laajaa yhteistyötä myös europarlamentin päässä.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä ennallistamisasetus aiheuttaa Suomelle toteutuessaan lähes miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomen kustannukset olisivat EU-maiden suurimmat. Tämä on meidän, kokoomuksen, mielestä erittäin suuri epäkohta tässä ennallistamisasetuksessa, tietysti mukaan lukien se, että me ylipäätään päätäntävallan siirtäisimme silloin EU:lle.

Pääministeri Marin, te totesitte, että EU-vaikuttaminen on tässä se ydinkysymys ja että teemme yhteistyötä naapurimaamme Ruotsin kanssa. Miten on mahdollista, että Ruotsi sitten on pystynyt tästä jättämään muistutuksen jo ajoissa? Itselleni järkytys suuressa valiokunnassa oli suuri parisen viikkoa sitten, kun meille sanottiin, että Suomen aikaikkuna on umpeutunut. Emme enää voi jättää muistutusta tästä asiasta. [Puhemies: Kiitos!] Miten vastaatte tähän? Miten Suomi sitten vaikuttaa, kun aikaikkuna on jo mennyt umpeen? [Timo Heinonen: Kesällä olisi pitänyt tehdä töitä!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ehkä sen voisin todeta, että kyllä omalta osaltansa tämä ennallistamisasetus tulee koskettamaan myös Ruotsia. Ei ole niin, että Ruotsi ikään kuin voisi irrottautua tästä EU:n yhteisestä politiikasta, vaan kyllä tämä kokonaisuus tulee koskettamaan Ruotsia.

Mitä tulee tähän toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaan Suomessa, niin tässä eduskunnalla on merkittävä rooli, ja eduskunta voi aina tuota oikeutta ja roolia käyttää, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] ja tässä asiassa on ehkäpä hyvä käydä myös eduskunnassa keskustelua siitä, millä tavalla tässä on toimittu. Mutta me pyrimme siis vaikuttamaan tähän sisältöön — me pyrimme vaikuttamaan tähän sisältöön niin, että tämä olisi kokonaisuutena Suomen näkökulmasta paras mahdollinen. Me pyrimme tätä työtä nyt tekemään ja varmistamaan sen, että nämä Suomen huomiot tulevat tuossa asetusehdotuksessa huomioiduiksi, ja siihen me tulemme tarvitsemaan laajaa yhteistyötä. Sitä tehdään naapurimaa Ruotsin kanssa, mutta sitä tehdään myös muiden maiden kanssa. Itse olen [Puhemies koputtaa] pian vierailemassa esimerkiksi Itävallassa, ja tiedän, että esimerkiksi metsäpolitiikassa Suomella ja Itävallalla on yhtymäkohtia, [Puhemies: Kiitoksia!] ja tulemme varmasti tästäkin kysymyksestä keskustelemaan.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Puisto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tällä EU:n ennallistamisasetuksella aiheutetaan paljon haittaa Suomen taloudelle, maataloudelle ja metsätaloudelle. Tämä koskee Ruotsia, mutta Ruotsi teki ajoissa toissijaisuushuomautuksen eli katsoi, että asia ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Tämä ei ole kuitenkaan ainoa asia, missä Suomen kansallinen etu on jäänyt varjoon. Otetaan vaikka rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, missä edellytetään rakennuksissa paljon ennenaikaista, täysin tarpeetonta korjaamista Suomen olosuhteisiin: nämä materiaalit ovat fossiilisia, ne aiheuttavat vielä päästöjä ja miljardiluokan kustannuksia. Ajatellaan näitä lukuisia ehdotuksia, missä itse asiassa heikennetään suomalaisten luonnonvarojen käyttöedellytyksiä. Samaan aikaan on ehdotuksia, joissa suorastaan lisätään erilaista materiaaliriippuvuutta ulkomailta. Näitten esitysten huoltovarmuus‑ ja omavaraisuusvaikutusta ei ole otettu huomioon, ja nyt kysyisin: koska te aiotte käydä läpi nämä kaikki esitykset — siis koskien näitä biopohjaisia, metsiä, turvetta, niin edespäin, ja myös metalleja [Puhemies koputtaa] ja mineraaleja — ja käydä läpi niitten huoltovarmuus‑ ja omavaraisuusvaikutukset?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Puiston kysymys oli hyvin moninainen ja hyvä kysymys. Tätä työtä tehdään. Tietysti työministeri vastaa huoltovarmuusasioista, mutta puhun nyt EU-vaikuttamisesta, EU-lainsäädännöstä. Meillähän on sellainen haaste ollut tällä vaalikaudella, että Euroopan unionin komissio on tehnyt paljon lainsäädäntöaloitteita, jotka tavalla tai toisella koskevat suomalaisia metsiä ja metsätaloutta. Ne tulevat energiapolitiikan kautta, ne tulevat finanssipolitiikan kautta, ne tulevat ympäristöpolitiikan kautta. EU:lla ei tosiaan ole laillista toimivaltaa suoranaisesti metsäpolitiikkaan, mutta siellä yritetään vähän niin kuin välillisesti rajoittaa meidän metsien käyttöä. Olemme tehneet pitkin vaalikautta — jo edeltäjäni Jari Leppä teki — erinomaista työtä metsäedunvalvonnan eteen, ja itse olen jatkanut sitä työtä. Tässä juuri pari viikkoa sitten perustimme tällaisen metsäisten EU-maiden ryhmän. Siinä ovat virallisesti tällä hetkellä mukana Suomen lisäksi Itävalta, Ruotsi ja Slovenia, ja pyrimme siihen saamaan lisää muitakin metsäisiä EU-maita. Olemme kiihdyttäneet tätä metsiin liittyvää edunvalvontaa. [Puhemies koputtaa] EU:ssa pitää ymmärtää, että metsät ovat ratkaisu, ei ongelma. Metsät ovat ratkaisu.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo.

Nyt tässä kohtaa lienee hyvä paljastaa kokoomuksen monet rattaat. Olen ymmärtänyt, että edustaja Orpo on aktiivinen kalastaja. Tästä esityksestä puolet kohdistuu meidän sisävesiemme huonoon tilaan. Sisävesien tilalla on valtavan suuri merkitys vaikkapa meidän Itämeren, Saaristomeren hyvinvointiin. Olemme lukuisia keskusteluja käyneet täällä eduskunnan sisällä ministeri Kurvisen kanssa yhteistyössä myös kokoomuksen edustajien suuntaan Itämeren huonosta tilasta. Te jaksatte haastaa meitä tästä, kun me teemme täysillä töitä tämän asian eteen, ja nyt tämäkin asia on väärin, kun komission tasolta sanotaan, että pitäisi pystyä hieman parantamaan tätä sisävesien tilaa. Siis puolet näistä kustannuksista liittyy tähän, mutta täällä te puhutte vain metsistä. Se on yksi viidesosa tästä kokonaisuudesta. Luonnontilaa pitää pystyä parantamaan monin paikoin. Me olemme siihen sitoutuneet kansainvälisin sitoumuksinkin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Edustaja Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä, kiitos oppitunnista. Me todellakin tiedämme, että kyse on kaikista eri luontotyypeistä, niin vesistä, soista, pelloista, metsistä kuin kaupunkimaisistakin ympäristöistä. Kyllä me kaikki tiedämme tämän, ministeri Ohisalo. Mutta kyse on nyt siitä, että tämä kokonaisuus, jonka komissio on esitellyt, on Suomelle kohtuuton: suorat vaikutukset talouteen lähes miljardi, ei pidä sisällään epäsuoria vaikutuksia. Eli tämä on kohtuuton.

Meidän pitäisi pitää nämä omissa käsissämme, niin kuin Ruotsi huomautuksellaan pyrkii tekemään, ja kun ne ovat meillä omissa käsissä, niin me voimme jatkaa sitä työtä, mitä me teemme tällä hetkellä eri luontotyyppien suojelemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, ja me olemme täysillä sitoutuneet siihen työhön. Mutta jos me teemme niin kuin komissio esittää, niin meillä ei ole varaa, kuulkaa, yhtään mihinkään. Vai miltä kuulostaa ministeri Kurvisesta tämä äskeinen puheenvuoro? Onko hallituksella yksi linja? Se minua edelleen epäilyttää, kun te olette täällä eduskunnassa eri mieltä [Puhemies koputtaa] ja täällä kyselytunnillakin puhutte ristiin.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä kokoomuksen suunnalta jatkuvasti nyt viitataan Ruotsiin. Onko teillä sellainen käsitys, ja mistä se on muodostunut, että tämä ennallistamisasetus ei koskettaisi Ruotsia? [Oikealta: Ei!] Kyllä se koskettaa.

Mitä tulee tähän toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaan Suomessa, niin EU:n perussopimusten mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvonta on jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille kuuluva tehtävä. Täällä Suomessa se kuuluu eduskunnan käsiin. Eduskunnan ja suuren valiokunnan työjärjestykset sisältävät selkeät toimintasäännöt siitä, miten eduskunta voi sille kuuluvaa itsenäistä oikeutta käyttää. [Välihuutoja] Eduskunta voi siis aina toimia tässä toissijaisuusvalvonnassa täysin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti, eikä sen tarvitse odottaa valtioneuvoston kirjelmiä tältä osin.

Valtioneuvosto seuraa kuitenkin jatkuvasti toissijaisuusperiaatteen toteutumista ehdotuksen käsittelyn edetessä, ja tähän toissijaisuusperiaatteeseen liittyvät Suomen kannat voidaan nostaa esiin neuvostossa myös missä tahansa lainsäädäntöprosessin myöhemmässä vaiheessa, riippumatta siitä, onko kahdeksan viikon määräaika päättynyt tai onko perusteltua lausuntoa annettu.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden puheenvuoron tähän kysymykseen. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Toden totta — ennallistamisasetus on huono. Mutta kyllä tämä prosessi alleviivaa Suomen hallituksen surkeaa EU-vaikuttamisen prosessia. Vuosikausia tekin olette olleet rähmällänne uussuomettuneessa hengessä. Luulisi, että pelimerkkejä alkaisi pikkuhiljaa olla riittämiin, että jotakin voisi vastustaakin.

Kyse ei ole koosta. Tämä pääministerin puheenvuoro kuulostaa aivan samalta kuin elpymispaketin yhteydessä. Te menette sinne neuvottelemaan, saatte jonkun minimaalisen muutoksen — se ei ole aivan niin huono Suomelle — ja tulette sieltä voittajina takaisin. Mutta kyse ei ole tästä. EU:lle ei kuulu toimivalta meidän metsiimme. Perussuomalaisille ei käy ennallistamisasetus isona mutta ei myöskään vähän pienempänä. Arvoisa pääministeri: aiotteko viedä Suomen viestin sinne ja sanoa ”ei” tälle paketille? [Eduskunnasta: Suora vastaus!]

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Pääministeri Marin, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Me aiomme vaikuttaa tähän sisältöön, kuten me olemme tehneet [Sanna Antikainen: Eli ette aio, tässä oli vastaus! — Välihuutoja] — kuten me olemme tehneet — ja me tulemme tekemään. Ja mikäli me emme saa vaikutettua tähän riittävästi, meillä on aina mahdollisuus arvioida, miten me tässä asiassa ja kysymyksessä äänestämme.

Mutta Suomen lähtökohta on tietenkin se, että me pyrimme vaikuttamaan siihen sisältöön. Siellä on paljon kysymyksiä esimerkiksi näihin kustannuksiin liittyen, joita täällä on nostettu esiin. Noihin laskelmiin liittyy paljon epävarmuuksia, ja me haluamme enemmän tietoa, parempaa tietoa, esimerkiksi siitä, millä tavalla nämä kustannukset muodostuisivat, miten ne jakautuisivat, minkälaisia vaikutuksia niillä olisi ja millä tavalla tästä kokonaisuudesta sitten täällä kansallisesti voitaisiin huolehtia niin, että nämä eivät ole kohtuuttomia.

Eli me pyrimme vaikuttamaan. Tässä on avoimia kysymyksiä, ja me pyrimme vaikuttamaan. Ja mikäli sitten tämä kokonaisuus ei loppujen lopuksi neuvotteluiden jälkeen ole riittävän hyvä, me voimme aina tehdä arvion siitä, miten me tässä äänestämme — äänestämmekö puolesta vai äänestämmekö vastaan.

Arvoisa herra puhemies! Jatkuvasti tulee ihmisiltä viestiä, että he eivät ole yhdenvertaisia toistensa kanssa. Eli digipalvelut: kaikki ihmiset ohjataan tänä päivänä erilaisten laitteiden käyttöön, kun hommataan matkalippuja, pitää parkkeerata auto, yritetään saada pankkipalveluita, jonotetaan sähköyhtiöön. Kun näitä laitteita ei ole, ei ole varaa ostaa niitä tai ei ole sitä osaamista, niin palveluita ei silloin saa. Tästä jatkuvasti tulee viestiä eri-ikäisiltä, mutta tämä koskee tietysti ennen kaikkea ikäihmisiä. Eli, arvoisa hallitus, mitä me teemme, että ihmiset olisivat yhdenvertaisia, että niitä palveluita voisi saada myös niin, että ei välttämättä tarvitsisi sitä laitetta omistaa, ja että se olisi myöskin kohtuuhintaista ja helppoa, kun näitä palveluita tarvitsee?

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin keskeinen kysymys tänä päivänä, kun me tiedämme, että yhteiskunta digitalisoituu. On äärimmäisen tärkeätä, että jokaisella hallinnonalalla mietitään, miten voidaan kaikille suomalaisille näitä palveluita tarjota ja millä tavalla voidaan suomalaisia auttaa myös näitten digipalvelujen käytön osaamisessa. Tässä meillä jokaisella ministerillä on vastuu siitä oman hallinnonalansa toiminnasta.

Oikeusministeriössä me pyrimme siihen, että muistetaan, että kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti. Ja mitä tulee ikäihmisten puoleen, me olemme tämän hallituskauden aikana myös perustaneet vanhusasiainvaltuutetun toimen, ja vanhusasiainvaltuutettu pystyy myös nostamaan näitä asioita keskusteluun, ja mielestäni hän on myös aloittanut työnsä erittäin hyvin.

Tässä lähden siis siitä, että me jokainen pidämme huolta siitä, että tässä yhteiskunnassa pidetään [Puhemies koputtaa] kaikki mukana ja tuetaan kaikkia kansalaisia tässä uudessa yhteiskuntamuodossa, missä me nyt eletään.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalaiset maatilat voivat huonosti, ja nyt meitä uhkaa ruokakriisi itse aiheutettujen Venäjä-pakotteiden ja EU:n maataloustukien maksuaikataulujen siirtämisen takia. MTK:n johtokunnassa pelätään, että tilipäivän viivästyttäminen kuukausilla voi johtaa jopa maatilojen konkurssiaaltoon. Onhan se kumma, että koronatoimien aikana löydettiin rahaa satoja miljoonia pöytälaatikkokonsulttifirmojen tukemiseen, mutta nyt ei löydy rahaa huoltovarmuuteen eli maatalouden tukemiseen. Kysyn hallitukselta: miten te aiotte korjata tämän tilanteen? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen.

Arvoisa puhemies! Alkutuotanto on todella suurissa vaikeuksissa ei vain Suomessa vaan joka puolella Euroopassa johtuen Venäjän törkeästä hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen sekoittamista koko globaalista ruokahuollosta ja eurooppalaisista ruokamarkkinoista. Hallitus toimi jo keväällä, teimme Suomen historian suurimman yksittäisen maatalouden tukipaketin, 300 miljoonan euron tukipaketin maataloudelle, jota maksetaan juuri tällä hetkellä.

Mitä tulee edustajan kysymyksiin liittyen maataloustukien maksatukseen, niin hyvällä ja varsin kyllä kovalla ja perusteellisella työllä yhdessä Ruokaviraston kanssa sain hoidettua tilanteen niin, että pystymme tänä vuonna maksamaan näitä niin sanottuja nautapalkkioita kuitenkin jonkin verran tiloille, ja se varmasti auttaa tässä kohtaa myös maksuvalmiuteen. Olemme lisäksi tälle vuodelle saaneet myös kiinteistöveron palautuksen maatalouden tuotantorakennuksille, ja teemme koko ajan töitä sen eteen, miten energiakustannuksia ja lannoitekustannuksia saataisiin tiloille hyvitettyä enemmän. Myös koko EU työskentelee, että lannoitteiden saatavuus ja hinnat saataisiin kohtuulliselle tasolle kaikille tiloille.