Suullinen kysymys järjestöjen työllistämismahdollisuuksien heikentämisestä (Tarja Filatov sd) | Suullinen kysymys perheenyhdistämisestä (Olli-Poika Parviainen vihr) | Suullinen kysymys säästöistä vanhustenhoidossa (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen kysymys alkoholilain kokonaisuudistuksesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok) | Suullinen kysymys saaristoliikenteen maksullisuudesta (Mikaela Nylander r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Järjestöt tekevät Suomessa arvokasta työtä. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan 1 euro, joka panostetaan vapaaehtoistoimintaan, tuottaa yhteiskuntaan 6 euron hyödyn. Tämän lisäksi järjestöt myös työllistävät kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä. Olen itse vieraillut yhdessä hankkeessa, jossa työttömistä useampi ihminen kuoli tuon työllisyyshankkeen aikana, koska he olivat niin vaikeassa tilanteessa. Elikkä kyse on todella haastavasta ryhmästä. Ja nyt hallitus on ajamassa tätä järjestöjen työllistämistä alas hyvin voimakkaasti. Ihmisiltä on tullut hätääntyneitä viestejä, mitä tapahtuu, ja moni hyvä toiminto ajautuu nyt alas. Kysyisinkin työministeriltä: mitä teillä on järjestöjen työllistämistä vastaan?

Arvoisa rouva puhemies! Ei kerta kaikkiaan yhtään mitään. Hallitus on linjannut, että näitä palkkatukirahoja katsotaan, tarkastellaan uudestaan ja se osuus, missä maksetaan 100 prosenttia valtion puolelta, ollaan todellakin lopettamassa. Muilta osin tilanne jatkuu edelleen. Minä tiedän tämän tilanteen varsin hyvin. Minä olen tänään viimeksi aloittanut aamuni sellaisesta paikasta, jossa näitä asioita myös kyseltiin, ja olen kertonut, mitä uudistuksia hallitus on tänne palkkatukipuolelle muun muassa tämän aktiivisen käytön puolelle tekemässä. Me olemme myös määrittelemässä kattoa palkkatuen määrälle valtion talousarvioesitykseen. Tämä on uudistus, jossa pyritään edelleen siihen, että palkkatukea ja yhdistyksen toimintaa jatketaan, mutta ei joka paikassa, koska rahat eivät kerta kaikkiaan riitä.

Puhemies Maria Lohela

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Järjestöt paitsi työllistävät myös tuottavat monenlaista yhteiskunnallista hyvää, jota markkinoilta ei voi saada: sotaveteraanien kotipalvelua, omakotitalkkaritoimintaa, joka auttaa ikääntyneitä ihmisiä asumaan kotona, SPR:n kontteja, harrastusmahdollisuuksia nuorille ja monia monia muita toimintoja. Ja jotta tämä kokonaisuus voi pyöriä, jotta meillä on vetureita ja tekijöitä tällä puolella, niin siihen tarvitaan usein niitä sataprosenttisiakin työllistämistukia. Hallitus on asettanut budjettiin, siis siihen kirjaan, joka meillä täällä jo on, 3 000 henkilötyövuoden katon järjestöjen työllistämiselle, ja tämä on este tuolle järjestöjen toiminnalle. Voisitteko te, työministeri Lindström, luopua tästä katosta, koska tiedän, että olette ajanut esimerkiksi sitä, että työttömyysturvaa voi käyttää aktiivisesti työllistämiseen? Iso peukku sille, mutta nyt tämä katto estää tuon hyvän tarkoituksen.

Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, tämmöinen katto on tulossa, eli palkkatukea voitaisiin maksaa vuoden aikana enintään 3 000 henkilölle, kuten edustaja Filatov toi esille — silloin, kun palkkatuella katetaan kaikki palkkauskustannukset. Henkilömäärää koskevan katon asettaminen on uutta. Se on uutta Suomessa, ja totta kai se huolestuttaa toimijoita ja aiheuttaa jopa pelkoa, että välityömarkkinoita oltaisiin ajamassa alas. Tällaisesta ei ole kysymys. Tämä katto koskee kansallisia määrärahoja ja, kuten sanoin, niin sanottua sataprosenttista palkkatukea. Nämä on hallitus linjannut näin, ja minä en tässä aitiossa niitä rupea perumaan.

Arvoisa puhemies! Järjestöissä tehdään sellaisia tehtäviä, joita mikään muu taho yhteiskunnassa ei hoida, ja näistä edustaja Filatov äsken mainitsikin. Tämä työ on usein satunnaista, eikä sille ole kaupallisia tarjoajia, tai sitten toisaalta asiakkaiden maksukyky ei yllä näiden markkinahintaisten palvelujen maksamiseen. Onko teillä, ministeri Lindström, käsitystä siitä, mitä kaikkea jää tekemättä, jos rahoitus ajetaan järjestöistä alas? Mitä näille ihmisille ja heidän kannaltaan tärkeille palveluille tapahtuu, jos sotaveteraanit eivät saa enää kotiapua tai ikäihmisille ei voida tehdä kauppapalveluja tai lumenluonti lakkaa tai jotain muuta vastaavaa? Kysynkin uudestaan ministeri Lindströmiltä: miksi ette anna järjestöjen organisoida tätä arvokasta ja yhteiskunnan kannalta hyödyllistä työtä?

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme yhdessä näitten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa olleet samassa pöydässä keskustelemassa tästä asiasta hyvissä ajoin ja kertoneet heille avoimesti, mitä me olemme tekemässä, ja pyytäneet myös heitä itse osallistumaan tähän keskusteluun ja etsimään sieltä omasta toiminnastaan myös tämmöisiä rakenteellisia uudistuksia. Minä muistutan, että tässä talossa on parasta aikaa lakiesitys, jolla todellakin tätä passiivista rahaa voi jatkossa käyttää aktivoivaan tukeen. Se tuo 7 000 henkilötyövuotta lisää palveluitten pariin. Se nostaa volyymia 40 prosentilla. Se on merkittävä uudistus. Kyllä minä tiedän, että siellä tehdään arvokasta työtä. En lainkaan sitä halveksi ja olen todella tietysti huolissani siitä. Mutta minä uskon, että kun näitä asioita mietitään sielläkin sektorilla uudestaan, niin sieltä varmaan löytyy ratkaisuja. Kuten sanoin, me emme ole välityömarkkinoita ajamassa alas.

Arvoisa rouva puhemies! Päätöksenne perusteella palkkatuki ohjautuu nyt yrityksiin, ei työpajoihin ja järjestöihin, ja se on se perusongelma, joka tässä tällä hetkellä on.

Mennään konkreettiselle tasolle, mennään Kouvolaan, Kaakkois-Suomeen, se on teille varmasti tuttu asia: Teidän tekemänne päätökset aiheuttavat Kouvolassa ja Kaakkois-Suomessa sen, että nykyisistä palveluista 70 prosenttia ajetaan alas, ja nämä loput 30 prosenttia käytännössä palkkatuen osalta on jo sidottu ensi vuoden päätöksiin. Se tarkoittaa konkreettisesti sitä, että järjestöihin ei Kouvolassa, Lappeenrannassa, Kotkassa, Imatralla eikä Haminassa enää pystytä palkkaamaan palkkatuella pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömien tilanne on todella katastrofaalinen tällä hetkellä Suomessa ja varsinkin niiden, jotka tarvitsevat tukea ja apua. Arvoisa ministeri, mitä te sanotte kouvolalaisille nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, jotka haluaisivat mennä esimerkiksi Parik-säätiöön töihin, jossa käydään tällä hetkellä yt-neuvotteluja ja jonne (Puhemies koputtaa) he eivät pääse?

Arvoisa rouva puhemies! Samalla kun me tätä joustavuutta lisäämme, on todellakin pidetty tarpeellisena asettaa ehtoja työllisyysmäärärahojen käytölle. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkatuen määrälle asetetaan valtion talousarviossa katto. Valtion talousarvioesityksessä ensi vuodelle enimmäismääräksi yhdestä henkilöstä esitetään 1 400 euroa kuukaudessa. Ja muutoksia esitetään myös palkkatukeen, jossa palkkatuella voidaan kattaa palkkauskustannukset kokonaan. Tämä muutos koskee yhdistyksiä, säätiöitä, rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia. Palkkatuella katettavien palkkauskustannusten enimmäismäärä kuukaudessa olisi 1 800 euroa per henkilö.

Muistutan myös siitä, että välityömarkkinoiden näkökulmasta on myönteinen muutos, että väliaikaisesti vuosina 15—16 voimassa ollut työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 2 momentin sisältö vakinaistetaan. Eikö tämä ole hyvä asia?

Arvoisa rouva puhemies! Tuoreen selvityksen mukaan uhka työttömyydestä on yksi suurimmista tulevaisuuden peloista, joita suomalaisilla on.

Kun maahan saatiin kilpailukykysopimus, aika moni kuvitteli, että sen jälkeen työelämässä on rauhallista, mutta sen jälkeen hallitus on tehnyt lukemattomia leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan, mikä automaattisesti vaikuttaa myös työllisyyteen. (Oikealta: Kyllä! — Ben Zyskowicz: Myönteisesti!) Työttömyysturvan kestoa on lyhennetty, sen tasoa on heikennetty, yritysten takaisinottovelvollisuutta on pienennetty ja omavastuita on lisätty.

Viime keväänä puhuimme paljon työnäytekokeilusta, joka sai aika myrskyisää palautetta. Nyt kuitenkin hallituksen työlistalle on otettu takaisin rekrytointikokeilu ja sen eteenpäinvieminen. Tuntuu siltä, että samaa asiaa ikään kuin tarjottaisiin nyt vähän eri lailla paketoituna. Onko hallitus valmis tekemään muutoksia rekrytointikokeiluun, vai avataanko suomalaisille yrityksille mahdollisuus palkata kuukaudeksi työtön palkattomaan, maksuttomaan työhön?

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että tämä kysymys edustaja Järvisen suusta tuli, niin voidaan vähän selventää tätä asiaa.

Todellakin, se työnäyte oli idea, joka ammuttiin alas, ja pyydettiin vetämään pois esitys, jota ei ollut edes annettu vielä. Asiaa kehitettiin ja päädyttiin tähän rekrytointikokeiluun. Se upotettiin kokeilulainsäädännön sisälle, ja se on nyt täällä eduskunnassa. Minun ymmärtääkseni se on vapaaehtoinen — niissä pykälissä lukee, että jos joku haluaa mennä kokeilemaan ja vaikka viikon päästä tulee semmoisiin ajatuksiin, että tämä ei ollut minua varten, niin ei tule mitään sanktioita. Tämä ei ole mitään orjatyötä eikä mitään palkatonta työtä, tämä on mahdollisuus näyttää sekä itselle että sille mahdolliselle työnantajalle, onko minusta tähän työhön. Eikö tämä ole hyvä asia? (Eduskunnasta: On! — Eduskunnasta: Kerta kaikkiaan!)

Arvoisa puhemies! Olen todella pahoillani siitä, että hallitus on vähentänyt järjestöille tulevaa palkkatukirahaa. Meillä Varkaudessa on siitä hyvää kokemusta muun muassa vanhusten ulkoiluttamisessa — urheiluseurat ovat pyörittäneet sellaista järjestelmää, missä ne ovat ulkoiluttaneet vanhuksia ja tämmöistä viriketoimintaa järjestäneet. Sitten on ollut palkkatuen kautta nuoriso-ohjausta, joka on johtanut monessa tapauksessa siihen, että nämä nuoret ovat lähteneet oppisopimuskoulutukseen, ovat urheiluohjaajaksi lähteneet kouluttautumaan, ja paljon muita tämmöisiä tapauksia on. Minusta on todella valitettavaa, että tämmöiset palkkatukirahat järjestöiltä viedään poikkeen, ja toivoisin, että hallitus vielä miettisi uudelleen sitä, mitenkä se saadaan toimimaan paremmin urheiluseuroja kohtaan.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Semi on tietysti ihan oikeassa siinä, että näitä pitää tarkastella, ja sen takia etukäteen, ennen kuin näitä esityksiä oltiin antamassa, me kävimme keskustelua kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, että kuullaan myös heidän ajatuksiaan, ja heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa siihen. Minä olen haastanut heidät myös miettimään sitä tehokkuutta ja toisaalta sitä, saadaanko siellä se paras mahdollinen tulos aikaiseksi. Meillähän on monesti niin, että ihmiset pyörivät siinä samassa ympyrässä, he eivät työllisty sinne avoimille työmarkkinoille, minkä kuitenkin pitäisi olla se kaiken tavoite — samalla tunnustaen se, että siellä on paljon porukkaa, josta ei ikinä ole avoimille työmarkkinoille. Että tämä on tietysti haastavaa. Mutta keskusteluja on kyllä käyty.

Arvoisa rouva puhemies! Kansalaiset ottavat usein yhteyttä näistä keskustelun perusteella ja toivovat, että ministeri kertoisi. Mitä tämä tarkoitti, kun te tänäänkin puhuitte, että passiivista rahaa otetaan aktiivikäyttöön? Voitteko avata sitä? Tietysti kansalaisille se ei aukea kovin helposti. Ja muistanko oikein, että nyt on tullut SDP:ltä kovaa kritiikkiä hallituksen työllistämistoimiin, mutta tämä Rinteen malli, josta on puhuttu, olisi yli 300 miljoonaa kalliimpi kuin tämä hallituksen malli? Voitteko kertoa näistä kahdesta asiasta?

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin se hallituksen malli on se, että valtion maksamaa työttömyysetuutta voitaisiin vuoden alusta alkaen käyttää palkkatukeen, starttirahaan, liikkuvuusavustukseen. Hallituksen malli on kustannusneutraali: siellä siirretään rahaa budjetin sisällä eli ei oteta uutta rahaa.

Jos olen oikein ymmärtänyt — olen monesti koettanut kysyä sosialidemokraattien mallin perään, kun en ole oikein ymmärtänyt, olen asiallisesti kysynyt, onko niin, että eduskunnan tietopalvelun laskujen mukaan teidän mallinne maksaisi 350 miljoonaa euroa. Se on ihan eri asia kuin kustannusneutraali. Meillä on sama tavoite, sama ajatus, mutta kukaan teistä ei ole vastannut minulle tähän kysymykseen, minkälainen tämä malli oikeasti on, onko se kustannusneutraali vai ei.

Arvoisa puhemies! Tässä SDP:n mallissa otetaan käyttöön työttömyysturvan peruspäiväraha 32,80 päivässä ja se otetaan kuuden kuukauden jälkeen. Kuusi kuukautta on se raja, jolloinka työllistyminen todella vaikeutuu. Ja sitä 32,80:n palkkatukimallista työllisyysseteliä saa 300 päivää, ilman byrokratiaa sillä pääsee töihin. Minä en ymmärrä, mistä tämmöiset luvut tulevat, kun kysymys on siitä, että käytetään olemassa olevaa rahaa, joka joka tapauksessa maksettaisiin. Ainoa tässä, joka tuottaa merkittävästi kustannussäästöjä koko julkiseen talouteen, on se ansioturvan osa, jos ansioturvalla oleva ihminen menee töihin tällä palkkasetelillä. Tässä ei ole mitään epäselvää ongelmaa tämän asian suhteen.

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä ei ole koskaan ollut Suomessa niin suuri kuin nyt, yli 35 prosenttia, ja se jatkaa ennusteen mukaan kasvuaan tulevina vuosina. Tämä ei ole opposition propagandaa, vaan tämä on suoraan työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta ja ennusteesta. Meillä varmasti on kaikilla yhteinen huoli pitkäaikaistyöttömistä. Mutta te, ministeri, varsin hyvin tiedätte, että järjestöissä, joilla ei ole mahdollisuutta kovin laajaan omavarainhankintaan, tarvitaan myös tuota 100-prosenttista tukea, ja jos sille asetetaan 3 000 henkilötyövuoden katto, niin se tulee tarkoittamaan sitä, että katkeaa vaikeimmassa asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien poluttaminen eli se, että ensin mennään sinne kuntoutukseen ja sitten mennään työkokeiluun ja sen jälkeen ikään kuin palkkioksi päästään ihan oikealla palkalla tekemään työtä. Ja tällä mallilla te tarjoatte pelkästään näitä palkattomia aktiivisen työvoimapolitiikan toimia vaikeassa asemassa oleville työttömille. (Puhemies koputtaa) Onko tämä teidän mielestänne reilua? Ettekö voisi luopua siitä katosta?

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus päättää yhdessä omat linjauksensa, ja ei se muuta niitä täältä aitiosta käsin. Minä muistutan vain siitä, että me olemme tehneet valtavan määrän erilaisia uudistuksia, joustavaa, turvallista työlainsäädäntöä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työhön kannustavaan sosiaaliturvaan. Me tiedämme tämän, että pitkäaikaistyöttömyys on liian suurissa lukemissa. Se on aivan totta, ja voin vakuuttaa, että hallitus tekee kaikkensa ratkaistakseen tämän. Mutta tämä ei ratkea millään taikatempulla. Se tulee hiipimällä, ja se lähtee hiipimällä. Se on näin. Ja me emme ole luovuttaneet sen edessä. Me teemme paljon toimenpiteitä, sellaisia toimenpiteitä, (Paavo Arhinmäki: Kuten?) joita aikaisemmat hallitukset eivät jostain syystä ole edes uskaltaneet tehdä.

Arvoisa rouva puhemies! Monet meistä ovat saaneet avunpyynnön irakilaiselta Alilta ja leskirouva Linnealta. Ali on saanut tammikuussa turvapaikan, ja hänellä on oikeus perheenyhdistämiseen — teoriassa. Alin 4- ja 6‑vuotiaat tyttäret ja vaimo piileskelevät yhä Irakissa, sillä he eivät pääse Suomen Ankaran-suurlähetystöön jättämään hakemusta. Samassa tilanteessa ovat myös monet syyrialaiset. Käytännössä ainoa este perheiden välillä on asetus, jonka liitteen taulukko määrää sen, että irakilaisten ja syyrialaisten konsuliasiat käsitellään vain ja ainoastaan Ankarassa. Mutta Ankaraan ei pääse. Tämä tuntuu kafkamaiselta. Tämä konsuliasetuksen taulukko siis erottaa ihmisiä perheistään. Ali on vedonnut meihin, että perhe pääsisi jättämään hakemuksensa johonkin muuhun lähetystöön. Pääministeri Sipilä, teillä on Suomen pääministerinä valta muuttaa tämä asetus helposti kynänvedolla. Aiotteko käyttää valtaanne, jotta nämä perheet saadaan vihdoin yhteen?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys siitäkin syystä, että sinänsä tämä ongelmahan ei ole Suomessa, vaan se on kerta kaikkiaan siellä Turkissa. Nyt kun tämä on selvinnyt, että se on niin vaikea, että se ei kerta kaikkiaan siellä ratkea, niin minä olen lähettänyt nyt pyynnön ulkoministeriöön, että he arvioisivat uudelleen sen mahdollisuuden, että muissakin maissa pystyttäisiin näitä asioita käsittelemään. Valitettavasti ministeri Soini ei ole nyt tänään paikalla, että hän voisi tähän vastata, mutta voitte olla täysin vakuuttunut siitä, että se ratkaisu kyllä pyritään löytämään, että ei tarvitsisi Turkin käytäntöjen vuoksi kärsiä. (Oikealta: Erinomaista!)

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Kiitos sisäministeri Risikolle vastauksesta.

Suomi on vedonnut Ruotsin linjaan turvallisuusarvioissaan ja sisäisen paon käytön mahdollisuudessa. Silti Suomen ja Ruotsin turvapaikkakäytännössä on edelleen eroja. Suomen linja on tunnetusti kiristynyt tänä vuonna selvästi: tammikuussa 80 prosenttia irakilaisten saamista päätöksistä oli myönteisiä, kun elokuussa luku oli noin 15 prosenttia. Ruotsi linjasi juuri Irakin turvallisuustilanteen heikentyneen, mikä rajaa sisäisen paon mahdollisuutta eli siirtymistä maan sisällä alueelta toiselle. Suomessa Helsingin hallinto-oikeus linjasi, ettei esimerkiksi mosulilaista sunniarabia voi palauttaa suuren henkilökohtaisen uhan vuoksi Bagdadiin. Nämä ovat vakavia viestejä siitä, että Suomen turvapaikkapolitiikassa on ylitetty mielestäni hyväksyttävyyden rajoja. Aikooko Suomi muuttaa linjaansa, sisäministeri Risikko?

Arvoisa rouva puhemies! Joka ikinen hakemus käsitellään erikseen, joka ikinen hakemus. Siinä käytetään myös sitä maatietoa hyväksi. Meillä on Maahanmuuttovirastossa maatietoyksikkö, joka jatkuvasti selvittää, minkälainen tilanne siellä palautusmaassa sitten mahdollisesti on.

Tämä hallinto-oikeuden päätös, joka nyt on tullut, joka estää, että ei voi lähettää Bagdadiin, ei voi tällaista sisäistä pakoa määrättyjen henkilöiden kohdalla noudattaa, tullaan ottamaan huomioon ja vakavasti. Tämä tulee muuttamaan näistä maista, näistä kohteista tulevien henkilöiden hakemusten käsittelyä, kyllä. Mutta nyt kun te viittasitte siihen, että meillä olisi jotenkin kireämpää kuin Ruotsissa, niin Ruotsi ei esimerkiksi ole tehnyt tällaista päätöstä, minkä nyt meidän hallinto-oikeus on tehnyt. Tässä suhteessa nyt onkin käynyt toisinpäin, elikkä nyt Ruotsissa on kireämpää kuin meillä, elikkä he voivat lähettää, me emme, tästä eteenpäin.

Värderade talman! Edustaja Parviainen kysyi perheenyhdistämisistä. Tämähän on kohtalaisen pitkä prosessi niin kuin se nyt hoidetaan meillä. Iloksemme kuulimme, että sen voi nyt käynnistää sähköisesti, mutta ennen kuin positiivinen päätös tulee, pitää myöskin perheside todeta dna-kokeen kautta. Olisiko mahdollista, että tämä vaihe tehtäisiin vasta Suomessa, jolloin yksi este taas poistuisi perheenyhdistämisen tieltä?

Arvoisa rouva puhemies! Siis tämä on ihan hyvä ajatus sinänsä, että voisi tehdä vasta Suomessa, mutta kun sitten taas ajattelen sitä yksilöä itseä, että jos on kuitenkin niin, että hänellä ei ole mahdollisuutta tänne tähän perheenyhdistämiseen, niin eikö se olisi aina parempi, että se tulisi mahdollisimman hyvissä ajoin hänelle tietoon? Tämäkin esityksenne otetaan toki vakavasti ja arvioidaan sitä, mutta itse näkisin yksilön kannalta, että mitä nopeammin hän saa sen tiedon, mitä nopeammin hänelle ne testaukset tehdään, sitä nopeammin asiat rullaavat eikä tarvitse tulla maasta toiseen, odotella joka vaiheessa ja tehdä testejä. Elikkä mitä nopeammin, sen parempi.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa keväällä 2015 luvattiin kiristää perheenyhdistämisen kriteereitä eurooppalaiselle tasolle muutenkin kuin vain näiden tulorajojen osalta, ja samoin luvattiin noin vuosi sitten, kun tehtiin se noin 80 kohdan maahanmuuttopoliittinen työlista. Kysynkin nyt vastaavalta ministeriltä: missä vaiheessa nämä muut perheenyhdistämiskriteereiden kiristykset tällä hetkellä ovat, ja koska saamme esityksiä?

Arvoisa rouva puhemies! Todella viime keväänähän tehtiin myöskin sellainen päätös, että ne perheenyhdistämisen kriteerit koskevat myös vanhoja perheitä, eivät ainoastaan uusia perheitä, ja tämä on tulkittu määrätynlaiseksi kiristämiseksi. Silloin on arvioitu myöskin, pitääkö joitain muitakin asioita tehdä, ja on ihan tehty päätöksiäkin. Meillä nyt tällä hetkellä tällainen pohjoismainen selvitys kohta valmistuu, elikkä nyt on selvitelty, miten muissa maissa on, ihan faktat siitä, ja sen perusteella katsotaan sitten, miten Suomessa tehdään jatkossa.

Sen nyt olen huomannut, niin kuin täällä äskeisessä kysymyksessäkin tuli, että perheenyhdistäminen ei mitään helppoa ole eikä Suomi ole missään nimessä mitenkään vetovoimainen tässäkään suhteessa, mutta kyllä me ilman muuta katsomme myöskin, mitä käytäntöjä perheenyhdistämisen kriteereissä muissa maissa on, ja toimimme sitten yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti.

Arvoisa puhemies! On tärkeää tänä aikana, kun maailma on epävakaassa tilassa, että Suomi on maa, joka kunnioittaa aina ihmisoikeuksia ja puolustaa ihmisarvoa omassa politiikassaan mutta myös kansainvälisesti kehitysyhteistyössä ja ulkopolitiikassaan. Tämä on yksi esimerkki tilanteesta, jossa ihmisoikeuksien tosiasiallisessa toteutumisessa on ongelmia, että ihminen ei voi hakea hänelle kuuluvia oikeuksiaan vain sen takia, mitkä ovat käytännöt eri suurlähetystöissä.

Tänään tuli esille myös toinen tapaus, kun perustuslakivaliokunta totesi perustuslain vastaiseksi hallituksen lakiesityksen maahanmuuttajataustaisen työttömän alemmasta sosiaaliturvasta. Hallitus on sen nyt vetänyt pois, ja se on hyvä asia.

Mutta hallituksella on vastuu omien lakiesitystensä perustuslainmukaisuuden arvioimisesta jo ennakkoon, ja haluaisin kysyä teiltä, pääministeri: miten pidätte huolen siitä, että hallitus toiminnassaan varmistaa, että lait ovat perustuslain mukaisia, koska ennenkin on tullut näitä poikkeuksia, joihin perustuslakivaliokunta on joutunut puuttumaan, esimerkiksi koskien alaikäisten lasten oikeutta oikeusapuun?

Arvoisa rouva puhemies! Lakia valmisteltaessa tehdään aina myöskin perustuslakitarkastelu, mutta jokaisen hallituksen, jokaisen hallituskauden aikana tulee sellaisia tapauksia, joista sitten huomataan perustuslakivaliokuntakäsittelyssä, että ne ovat perustuslain näkökulmasta ongelmallisia, ja silloin hallituksen tehtävänä on vetää ne pois tai muuttaa esitystä sillä tavalla, että se kestää perustuslakitarkastelun. Ja näin on tässä tapauksessa käynyt.

Me olemme myöskin perustaneet nyt valtioneuvoston kansliaan lainsäädännön arviointineuvoston, joka tekee myöskin ennakoivasti tällaista arviointia. Se on ollut käytössä tämän vuoden keväästä, ja olemme saaneet hyvää palautetta, rakentavaakin kritiikkiä valmisteluvaiheessa olevasta lainsäädännöstä ja hallituksen esityksistä. Sitäkin kautta tämä prosessi tulee paranemaan.

Arvoisa puhemies! Koko Suomi ehti jo huokaista helpotuksesta, kun hallitus ilmoitti peruvansa päätöksen heikentää hoitajamitoitusta vanhustenhoivassa. Helpotuksen huokaus muuttui kuitenkin epätoivoon, kun kävi ilmi, että hoitajamitoituksella haettua säästötavoitetta ei kuitenkaan unohdettu.

Hallitus kaavailee siis edelleen miljoonasäästöjä vanhustenhuollossa. Säästöjä haetaan alentamalla hoitajamitoitukseen laskettavan henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksia. Mitoitukseen voitaisiin siis tulevaisuudessa laskea mukaan opiskelijoita, osastoapulaisia, laitoshuoltajia ja niin edelleen. Vastaavasti hoitoalan ammattilaisia eli sairaanhoitajia ja lähihoitajia olisi osastoilla vähemmän. Ilmeisesti hallituksen laskuopissa keittäjät ja talonmiehetkin ovat hoitajia.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeriltä: näettekö mitään riskiä siinä, että vanhuksilla ei enää jatkossa ole niin ammattitaitoista apua saatavilla kuin tällä hetkellä?

Arvoisa rouva puhemies! Keittäjän ja talonmiehenkin ammatti on kunnioitettava, (Vasemmalta: Ei ollut siitä kysymys!) ja silläkin on merkitystä yhteisön kannalta, millaisia henkilöitä kyseisissä tehtävissä on, mutta ei tähän hoitajamitoitukseen jatkossakaan lasketa keittäjää eikä lasketa talonmiestä, vaan lasketaan koulutuksen saaneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat arjessa niitten ihmisten kanssa, jotka ovat 7/24 tuetussa asumisessa ja kokoaikaista hoitoa ja huolenpitoa edellyttävässä tilanteessa. Näiltä osin ammattilaisuus, osaaminen säilyy varmuudella. Hoitajamitoitusta — 0,5 — tämä hallitus ei muuta, ja ehtipä siitä aika moni opposition edustajakin jo kunnian itselleen ottaa.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Tein itse SuPerin haastamana maanantaina työvuoron vanhustenhoivassa Riihimäellä. Hoitajien viesti oli varsin selvä: säästöjä ei tule hakea hyvän hoidon kustannuksella. Kyllä hoitajat tekevät äärimmäisen tärkeää ja raskasta työtä ympäri Suomen, jaksamisensa äärirajoilla. Olen aidosti huolissani koulutettujen hoitajien jaksamisesta kasvavan työtaakan alla. Onko tämä nyt kuitenkin se keino, millä te hallituksessa osoitatte kunnioitusta hoitohenkilöstöä kohtaan, että tätä hoitajan kelpoisuusvaatimusta ollaan laventamassa? Kysyn teiltä, ministeri Rehula: Mikä on hallituksen lahja Suomen vanhuksille 100 vuotta täyttävässä Suomessa? Aikooko hallitus nyt vihdoin lopettaa nämä silmänkääntöyritykset ja aidosti luopua näistä säästötavoitteista vanhustenhuollossa?

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on lainsäädäntö, joka lähtee siitä, että ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa se hoitoisuus on avainasia: millaisia ihmisiä kyseisissä asumisyksiköissä, millaisia ihmisiä kussakin ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan vaateen omaavien ihmisten palveluyksikössä on. Tämä on ykkösasia.

Toisekseen tämän vanhustenhuollon laatusuosituksen, jota ollaan uudistamassa, yhtenä osana on tämä hoitajamitoitus. Jatkossakin ammattilaiset — 0,5 on se alin raja — lasketaan tähän 0,5:een. Meillä on tänä päivänä tilanne, jossa viimeisimpien tietojen mukaan keskiarvo on 0,63 hoitajaa per henkilö, ja meillä on aivan lähipäivinä tulossa viimeisimmät tiedot, että näin saadaan se todellinen tilannetieto akuutisti, missä mennään.

Mutta mikä (Puhemies koputtaa) on olennaista ja lahja Suomen vanhuksille: jokaisesta pidetään huolta.

Arvoisa puhemies! Luulen, että kaikki edustajat ovat samaa mieltä siitä, että politiikassakin kiitosta pitää antaa silloin, kun sille on perustetta. Minä monen muun suomalaisen tavoin ehdin jo ilahtua tästä tiedosta, että hallitus peruu aikeensa laskea hoitajamitoitusta.

Mutta tämä ilo muuttui minun ja monen muunkin suomalaisen kohdalla syväksi pettymykseksi, kun kävi ilmi, että hallitus edelleen pitää kiinni tästä 70 miljoonan säästötavoitteesta vanhuspalveluiden osalta. Siitä tässä on kyse, että te edelleen aiotte säästää 70 miljoonaa vanhusten hyvän hoidon, henkilöstön jaksamisen kustannuksella, tällä kertaa muuttamalla ja laskemalla näitä kelpoisuusehtoja. Arvoisa pääministeri, eikö kaikista suoraselkäisintä ja inhimillisintä olisi kokonaan perua tämä aiottu säästö vanhuspalveluihin? (Ben Zyskowicz: Kaikki muutkin säästöt!)

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on täydet edellytykset ja mahdollisuudet huolehtia tämän hallituksen linjaaman 70 miljoonan euron sisältö niin, että tähän hoitajamitoitukseen ei tarvitse puuttua. Se on 0,5 se perusta ja pohja — piste. Ammattilaiset huolehtivat jatkossakin, koulutetut ihmiset, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, niistä ihmisistä, jotka sen ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarvitsevat.

Miten tämä tehdään? Näiltä osin hallitus on kirjannut budjettikirjaan sen menetelmän, sen tavan, joka täällä on aika montaa kertaa käyty. Nyt tässä laatusuosituksessa, joka on kokonaisuus, katsotaan muun muassa teknologian mahdollistaminen ja hyödyntäminen ja siinä koetetaan purkaa byrokratiaa, joka liittyy esimerkiksi yritysten lupakäytäntöihin ja niin edelleen. Semmoisilla tavoilla se 70 miljoonaa saadaan kasaan. Hoidon ja hoivan tasosta ei tingitä.

Arvoisa puhemies! Minusta jotakin ihan hyvää tämän salin väen huolesta ikäihmisten hoivasta kertoo se, että syksyn mittaan kyselytunneilla tätä teemaa on sivuttu hyvin monesti.

Olen itse miettinyt, että väistämättä ikäihmisten paremman hoivan ja tulevaisuuden yhteydessä meidän olisi rohkeasti puhuttava myös digitalisaation ja teknologian hyvistä puolista. Huomaan, että aihe tuntuu myös hieman pelottavalta ja väistämättä ajatukset johtavat siihen, tulevatko sitten robotit ihmisten tilalle hoitamaan, kun kysymyksen pitäisi olla siitä, mihin kaikkeen sitä voidaan hyödyntää niin, että aikaa varsinaiselle kohtaamiselle ja hoivalle jää enemmän. Olen miettinyt vaikkapa annosjakelun lisäämistä lääkkeiden jaossa ja sitä kautta hoivatyöhön ajan jäämistä enemmän tai teknologian hyötyä ikäihmisten turvallisuudessa. Millaisia ajatuksia ministerillä on tästä teemasta?

Arvoisa rouva puhemies! Mikään teknologia, mikään digitalisaatio ei tule korvaamaan ihmistä tilanteessa, jossa henkilö ympärivuorokautisesti asuu ja elää tilanteessa ja elämäntilanteessa, jossa hoidon ja hoivan ammattilaisten tarve on olemassa. Mikään digitalisaatio, mikään sähköinen järjestelmä ei tule korvaamaan toista ihmistä.

Tässä kokonaisuudessa, jota tässä nyt rakennetaan, yksi keskeinen ajatus on se, että ammattilainen pystyy kohtaamaan sen toisen ihmisen ja antamaan sen hoidon ja hoivan, mitä ihmisen tarvitsee antaa. Teknologia tulee merkittävällä tavalla tätä hyödyntämään.

Värderade talman! Det är jätteviktigt att våra äldre kan känna sig trygga i sin vardag, och jag tycker att det är oerhört bra att regeringen nu dragit tillbaka förslaget om att sänka vårddimensioneringen. Det är bra att man håller fast vid 0,5 vårdare som minimum för dem som är i vård dygnet runt. Men samtidigt skulle det vara otroligt viktigt att våra kommuner också får veta på vilket sätt man ska göra de här beräkningarna. Vilka människor hör till dem som räknas med? Här kom det fram att det inte handlar om dem som jobbar i köket, det handlar heller inte om servicepersonal.

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että hallitus on tässä asiassa vetänyt esityksensä takaisin ja perääntynyt siitä. On tärkeätä, että jokainen ihminen, jokainen vanhus tuntee olonsa turvalliseksi. Mutta miten hallitus aikoo informoida nyt meidän kuntia, niin että joka kunnassa tiedetään, miten tämä hoitajamitoitus todellisuudessa lasketaan, että täällä nyt asiat menevät ja kommunikointi menee oikealla tavalla eteenpäin?

Arvoisa rouva puhemies! Kyse on vanhustenhuollon laatusuosituksista, jotka ovat työn alla niin, että kuntakenttä saa tuon tiedon vielä tämän vuoden puolella. Ja kun täälläkin jo keskustelu alkoi siitä, lasketaanko talonmiehet, keittäjät ja niin edelleen: Hoitajamitoitukseen ei lasketa talonmiehiä ja keittäjiä. He ovat tukipalvelutyöntekijöitä, jotka huolehtivat siitä, että on ruokaa ja polut on aurattu ja hiekoitettu ja niin edelleen. Kun edellinen hoitajamitoitus on tehty — ja täsmällisemmin: kun edellinen laatusuositus on tehty — niin sen jälkeen muutos koulutusmaailmassa on ollut sellainen, että meillä on ihan uusia ammattiryhmiä, jotka ovat mukana vanhustenhoidossa ja -hoivassa. Näiltä osin se, mikä on laatusuositus, joka on yhteistyössä esimerkiksi Kuntaliiton kanssa työn alla, vielä tämän vuoden puolella kuntakentälle lähetetään.

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus hakee nyt säästöä aivan väärästä paikasta. Nämä ihmiset ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, ja tuntuu, että hallitus ei täysin käsitä, minkälaisia ihmisiä meillä tänä päivänä on, minkälaisia vanhuksia siellä on ympärivuorokautisessa hoidossa, minkälaisia vanhuksia meillä on kotipalveluiden, kotisairaanhoidon piirissä. He ovat kaikki erittäin huonokuntoisia. Ja kun viime hallituskaudella väännettiin pitkään kättä vanhuspalvelulaista, niin siihen saatiin yhtenä elementtinä mukaan se, että tämän kelpoisuuden täytyy olla sellainen, että riittää asiantuntemusta näiden hyvin vaikeasti hoidettavien vanhusten hoitamiseen. Ja nyt tuntuu, että hallituksella vähän niin kuin kärkihankkeena on se, että romutetaan tämä viime hallituskaudella aikaansaatu vanhuspalvelulaki. Sillä, miten vanhuksia hoidetaan, on väliä heidän omaisilleen, heille itselleen ja koko Suomen kansalle. Ja nyt kysyn: onko sillä väliä hallitukselle?

Arvoisa rouva puhemies! Niiltä osin kuin hoidon ja hoivan määrä ja tarve perustuvat hoitoisuuteen, ne on kirjoitettu vanhuspalvelulakiin. Se kohta on aivan ennallaan. Se on se ohjuri, se on se laintasoinen säädös, jonka tavalla pitää niissä paikoissa, niissä tiloissa, joissa ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa vaativia ihmisiä on, hoivaa toteuttaa.

Toisekseen meillä on hyvin erikuntoisia ihmisiä ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa. Kun keskiarvo maassa on viimeisen tiedon mukaan 0,63, niin se tarkoittaa sitä, että meillä on semmoisia hoivan yksiköitä, jossa se mitoitus on 0,8—0,9, koska hoitoisuustaso on sitä luokkaa, että siellä pitää olla enemmän henkilöstöä. Tämä on jatkossakin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sitä, mitä tämä tuleva suosituskin pitää sisällään, ja näin ollen hoitoisuuden mukaan pitää jatkossakin olla vaikka 0,9.

Arvoisa puhemies! Vanhustenhoito, vanhusten laitoshoito, herättää keskustelua paljon täällä salissa, on puhuttu jo viime kaudella, kun hoitajamitoituksesta edellisen kerran väännettiin. Meillä kaikilla on joku näkemys ja mielipide siitä, miten vanhuksia Suomessa tällä hetkellä hoidetaan, ja valitettavasti, kun kuuntelee ihmisiä, tuntuu siltä, että monet ihmiset jakavat sen saman huolen kuin myös moni meistä tässä eduskunnan salissa, että vanhustenhoidosta ei ole enää varaa tinkiä.

Arvoisa ministeri, saimmeko me nyt tällä kyselytunnilla lupauksen teiltä siitä, että laatusuosituksia päivitettäessä kelpoisuusvaatimusta ei heikennetä ja samalla hoitajamitoitus säilyy nykyisellään?

Arvoisa rouva puhemies! Huoli on yhteinen ja aito. Huoli on yhteinen ja aito niin valtakunnan tasolla kuin sitten kuntatasolla, kuin niitten yritysten, niitten kolmannen sektorin järjestöjen ja vastuunkantajien tasolla, joiden tehtävänä on huolehtia ja vastata siitä, että ihminen voi ihmisarvoista elämää elää tilanteessa, jossa ei enää itse pärjää.

Toisekseen hallitus on sitoutunut siihen, että hoitajamitoitusta ei lasketa. 0,5 on se, jossa pysytään ja pidättäydytään. Laatusuositustyö on siinä asennossa, että kunnat saavat tiedon tämän vuoden puolella siitä, mistä on kysymys, ja jo sitä, millainen koulutuksen muutos kentällä on tapahtunut edellisen laatusuosituksen jälkeen, tullaan tarkentamaan ja täsmentämään. Mutta olennaista on: sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ovat kaikki ne, (Puhemies koputtaa) jotka lasketaan 0,5:een.

Arvoisa rouva puhemies! Kuluneella viikolla lähetettiin lausunnolle hallituksen alkoholilakiluonnos, ja siihen sisältyvien vaikutusarvioiden mukaan alkoholin suurkuluttajien määrä tulee kasvamaan, kun vahvempien oluiden ja siiderien saatavuutta lisätään, ja myös vuosittaiset alkoholikuolemat lisääntyvät 150:llä. Alkoholin vammauttamia lapsia tulee syntymään nykyistä enemmän.

Me kristillisdemokraatit olemme vaatineet tämän esityksen perumista, jotta useampi lapsi saisi elää turvallisen lapsuuden ilman vanhempien päihdeongelmaa ja jotta esimerkiksi poliisiresurssit riittäisivät. Tällä hetkellä, jo nyt, noin 70 prosenttia kaikesta poliisin työstä menee alkoholin aiheuttamiin turvallisuusongelmiin. THL ja kaikki alkoholiasiantuntijat ja alan järjestöt (Puhemies: Ja nyt!) ovat hallituksen esitystä vastaan.

Kysyn: millä yhteiskunnallista hyvää lisäävällä perusteella hallitus tätä on esittämässä?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsänen esittää, että hallitus peruuttaa esityksensä.

Mikä on tämän hetken tilanne? Ministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle alkoholilain kokonaisuudistussäännökset perusteluineen.

Toisekseen, lainsäädännön valmisteluun kuuluu tässäkin laissa vaikuttavuusarvioinnit. Niillä tiedoilla, joilla pystytään arvioimaan — niin luotettavasti kuin se tässä tilanteessa on mahdollista — sitä, minkä verran näitten säännösten jälkeen alkoholin kokonaiskulutus mahdollisesti kasvaa, on päädytty tuohon, mitä te, edustaja Räsänen, sanoitte.

Mutta kun puhutaan peruuttamisesta, niin nyt on lausuntoaika 16. päivään tammikuuta asti ja sen jälkeen ruvetaan katsomaan, mitä lausunnot kertovat. Tehdään mahdollisia muutoksia, sikäli kuin tarvetta on, esimerkiksi täsmennyksiin — tuossa laissa on useita pieniä asioita, jotka ovat olleet (Puhemies koputtaa) julkisissa keskusteluissa ja joita pitää täsmentää.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Pidän erittäin hyvänä sitä, jos hallitus todellakin herkällä korvalla kuuntelee näitä lausuntopalautteita ja erityisesti asiantuntijoiden, varsinkin kansanterveyden asiantuntijoiden, näkemyksiä.

Tuoreessa muistissa on se, kun edellisen kerran alkoholilakia höllennettiin, pääministeri Matti Vanhasen hallituksen toimesta 2004. Silloinhan hallituksen esityksen perusteluissa kerrottiin, että se tulisi lisäämään 600 alkoholikuolemaa vuodessa, ja näin sitten valitettavasti kävikin.

Toivon, että hallitus ei nyt todellakaan tee tätä virhettä vaan mieluummin noudattaa esimerkiksi OECD:n tuoretta ohjetta, jossa ehdotetaan, että alkoholiveroa päinvastoin pitäisi korottaa. Mitä tästä sanotte?

Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2004 muistaakseni oltiin tilanteessa, jossa puututtiin alkoholiverotukseen. Silloinhan ei alkoholin sisältölainsäädäntöä muutettu. Tässä menneiden vuosien varrella on puhuttu alkoholimainonnasta ja tehty siihen liittyviä ratkaisuja, mutta alkoholilain sisältöhän näiltä osin, mihin te viittaatte ja millä oli kulutukseen vaikutuksia, liittyi verotuksen muutokseen, jossa Suomi laski merkittävällä tavalla alkoholiveron määrää. Tuon jälkeen on matkattu kohti tilannetta, jossa Suomessa nautitun alkoholin määrä on kiitettävälläkin tavalla ollut vähenemään päin. Nämä ovat niitä viestejä, jotka on tämänkin lain valmistelun yhteydessä otettu huomioon, jotka ovat esimerkiksi mahdollistaneet sen, että elinkeinoelämän näkemyksiä on otettu tälläkin tavalla esiin, kuin nyt tuossa ministeriön lausuntokierrokselle lähettämässä esityksessä oli.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt tätä suuntaa ei nimenomaan missään tapauksessa pidä kääntää. Elikkä alkoholinkulutukseen vaikuttavat aina hinta ja saatavuus, ja nyt hallitus on avaamassa tätä saatavuutta muun muassa nelosoluen kohdalta siten, että kun tällä hetkellä sitä saadaan noin 350 Alkosta, niin sen jälkeen noin 5 300—5 500 vähittäiskauppaa myy sitä ympäri Suomea. Tänään on jo arvioitu, kuinka se tulee vaikuttamaan siihen, että myöskin sitten alkoholin hinta lähtee halpenemaan.

Meillä naapurimaassa Virossa on tällä hetkellä keskustavetoinen hallitus, joka on luvannut, että he aikovat nostaa oluen verotusta yli 60 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja jo heinäkuussa on tarkoitus nostaa 65 prosenttia nykyisestä. Eikö nytten Suomen keskustavetoisen hallituksen olisi äärimmäisen tärkeää seurata Viron esimerkkiä ja ottaa käyttöön kristillisdemokraattien tekemä aloite jo ensi vuoden budjettiin siitä, että alkoholin (Puhemies koputtaa) hintaa korotetaan?

Arvoisa rouva puhemies! 2004 tehty veromuutos liittyi siihen, että Viron EU-jäsenyyden ikä tuli siihen kohtaan, että he joutuivat muuttamaan sitä, mikä heillä oli se malli. Mehän teimme kertarysäyksellä silloin Suomen eduskunnassa sen ratkaisun, että alkoholiveroa laskettiin.

Nämä uutiset, mitä tuolta Suomenlahden takaa tulee, on otettava kiitollisuudella vastaan, koska niillä on suora vaikutus siihen, millä tavalla tuodaan alkoholia Suomen rajojen ulkopuolelta meidän markkinoille. Tässä alkoholilain kokonaisuudistuksessa yksi semmoinen ohjuri on ollut se, että alkoholi nautittaisiin ja sitä ostettaisiin Suomen rajojen sisäpuolella, jotta verotulot jäisivät meille Suomeen.

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että me olemme suomalaisessa alkoholin verotuksessa aika lailla tapissa, eli varmasti, jos alkoholiveroa korotettaisiin, riski olisi erittäin suuri, että se päinvastoin ohjaisi yhä enemmän hakemaan alkoholia Virosta tai muualta, mistä sitä saa halvemmalla, ja kun se ostetaan sieltä, niin se taas on pois meidän verotuloistamme. Siksi tämä Viron ratkaisu, kunhan he vielä tekevät sen, on aivan erinomainen ja oikein tervetullut sekä suomalaisen alkoholipolitiikan kannalta että sitten myöskin valtion kirstun kannalta. Eli ei muuta kuin pökköä pesään siellä Virossa.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on hyväksynyt tänään kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Se on hyvin kunnianhimoinen, ja sillä edetään määrätietoisesti kohti päästövähennystavoitteita. Suomi on ensimmäinen teollisuusmaa, joka kieltää kivihiilen käytön lailla. Suomi on myös ensimmäinen maa, joka on päättänyt määrätietoisista toimista fossiilisen tuontiöljyn puolittamiseksi. Samaan aikaan strategiassa linjataan merkittävistä panostuksista uusiutuvan energian kehittämiseen. Ministeri Rehn, minkälaisia mahdollisuuksia te näette näiden strategisten linjausten tuovan vientiteollisuudelle ja taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi Suomessa?

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Pauli Kiurun kysymys on aivan tämän kansallisen energia- ja ilmastostrategian ytimessä. Tavoitteena on se, että me olemme omien etujemmekin takia edelläkävijä tällä saralla ja luomme pohjaa sille, että suomalainen osaaminen cleantechin ja energia- ja ympäristöteknologian saralla voi menestyä maailmalla, ja sitä kautta voimme luoda uusia työpaikkoja Suomessa ja voimme vahvistaa osaamistamme tällä hyvin keskeisellä saralla. Tätä pyrimme edistämään yhdessä ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen kanssa ja pyrimme todellakin vahvistamaan sitä, että pystymme suomalaista cleantechiä ja ympäristöteknologiaa viemään, kun tosiaankin tämän strategian kautta vahvistamme osaamistamme ja panostamme, investoimme uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Omalta osaltanikin haluan kiittää hallitusta näistä aivan erinomaisista ja, voi sanoa, kunnianhimoisista ilmasto- ja energiapolitiikan strategialinjauksista, jotka meitä auttavat toteuttamaan sekä EU:n että kansainväliset sopimukset, velvoitteet.

Mutta erittäin tärkeätä on myös, että meidän energiapolitiikkamme on sellaista, että se mahdollistaa kotimaisen uusiutuvan energian käytön ja sitä kautta myös kotimaisen työllisyyden hoidon. Meillähän on tällä hetkellä ympäri Suomea useita lupaavia, erittäin merkittäviä bioenergiahankkeita, jotka toteutuessaan olisivat aivan merkittäviä työllistäjiä. Haluaisinkin kysyä ministeri Rehniltä: miten arvelette näiden uusien ilmasto- ja energiastrategialinjauksien vaikuttavan näihin suunniteltuihin investointihankkeisiin?

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi kiinnitti huomion olennaiseen kysymykseen, eli tällä energia- ja ilmastostrategialla asetetaan hyvin kunnianhimoiset tavoitteet, mitkä osaltaan sitten edistävät investointeja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Nämä kunnianhimoiset tavoitteet tähtäävät siihen, että me siirrymme kokonaan päästöttömään, hiilineutraaliin energiatalouteen vuoteen 2050 mennessä. Keinona on sekä keppiä että porkkanaa: keppiä kivihiilelle, eli luovutaan kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä — lainsäädäntöä valmistellaan tämän hallituskauden aikana — ja vastaavasti porkkanaa uusiutuvalle energialle, kotimaiselle energialle ja energiatehokkuudelle. Otan tästä yhden esimerkin: biopolttoaineet, joiden sekoitevelvoite, 30 prosenttia, tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme 600 000 tonnia biopolttoainetta vuodessa, mikä vastaa noin viittä kuutta biojalostamoa, sen kokoista, mitä Lappeenrannassa esimerkiksi on. (Puhemies: Aika on täynnä!) Tämä kannustaa merkittävästi investointeihin.

Arvoisa puhemies! Täytyy myös minunkin ensiksi kiittää hallituksen hyviä linjauksia. Siellä on paljon paljon hyviä elementtejä, kunnianhimoisia sellaisia. Biomassa ja biopolttoaineet ovat keskiössä. Sähköinen liikennekin on huomioitu. Maailma menee sähköautoihin, teki Suomi mitä tahansa.

Mutta kysymykseni kuuluu oikeastaan tämän paketin ajoituksesta: miksi, arvoisa ministeri, Suomi tekee omat linjauksensa ennen kuin kaikki olennaiset asiat on linjattu EU-tasolla?

Arvoisa puhemies! Edustaja Skinnarin kysymykseen kaksi vastausta eli kaksi samansuuntaista kommenttia: Ensinnäkin Euroopan unionin valmistelu on viivästynyt. Me Suomessa emme vatuloi, me toimimme jämäkästi ja aikataulussa. Ja toiseksi tämä on itse asiassa aivan oikein meidän omienkin etujemme kannalta, koska nyt kun olemme linjanneet tämän strategian, sen mukaisesti jatkamme vaikuttamista Euroopan unionissa muun muassa hiilinieluja koskevaan politiikkaan, biomassan kestävyyskriteereihin ja muihin kysymyksiin, mitkä vaikuttavat tämän energia- ja ilmastostrategian onnistumiseen Suomessa.

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että kivihiili aiotaan kieltää, mutta valitettavasti kokonaisuus ei vastaa näitä omakehupuheita edelläkävijyydestä. Hallitushan aikoo jopa lisätä kotimaisen kivihiilemme eli turpeen polttoa ja samalla panee kuitenkin jarruja puhtaalle tuulivoimalle. (Ben Zyskowicz: Minkälaisia jarruja?) Eikö hallitus ymmärrä, että kilpailukykymme kehittämisen kannalta tärkeintä olisi kotimaassa edistää juuri niitä asioita, joiden kysyntä maailmalla kasvaa eniten ja jotka ovat puhtaimpia, kuten tuuli- ja aurinkovoima, älysähköverkot ja sähköautot, joita hallitus kyllä aikoo edistää mutta vain suunnilleen sen verran, että 15 vuoden päästä meillä olisi sen verran sähköautoja kuin Suomessa uusia autoja myydään kahden vuoden aikana?

Arvoisa puhemies! En oikein ymmärrä tätä kommenttia jarruista. Olen samaa mieltä sinänsä näistä älyverkoista: ne ovat hyvin keskeinen osa sekä sähköjärjestelmän uudistamista että myös liikennejärjestelmän viemistä kestävän energiatalouden suuntaan. Hallitus tämän strategian myötä tulee viemään eteenpäin sellaista lainsäädäntöä, jonka mukaan uusiutuvan energian tukijärjestelmää kehitetään niin, että investointituen lisäksi meillä on siirtymäkaudella tuotantotukea, joka toteutetaan kustannustehokkaasti ja teknologianeutraalisti niin, että aurinkosähkö, tuulivoima tai pien-CHP, elikkä pienimuotoinen sähkön- ja lämmöntuotanto uusiutuvalla energialla, ovat kaikki samalla viivalla, ja siinä mielessä käytämme veronmaksajien varoja kaikkein tehokkaimmalla tavalla, jotta pääsemme näihin uusiutuvan energian tavoitteisiin.

Värderade talman! Kommunikationsministeriet planerar att införa avgifter på förbindelsebåtarna. Vi inom svenska riksdagsgruppen anser att de fast bosatta i skärgården drabbas mest av det här, företag och familjer som lever och verkar i skärgården.

Arvoisa puhemies! Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä maksujen perimistä saariston yhteysaluksilta ei voida kutsua uudistukseksi. Uskomme, että maksullinen yhteysliikenne tuo mukanaan päinvastaiset vaikutukset: yritystoiminta nääntyy, ja saariston elinvoima laskee. Perimällä esimerkiksi maitoauton edestakaisesta matkasta 220 euroa ei toiminta välttämättä ole enää kannattavaa. Millä perusteella hallitus on laskenut, että saariston elinvoima nousee tekemällä yhteysliikenne maksulliseksi?

Hur resonerar regeringen? Hur förstärker man livskraften i skärgården genom att avgiftsbelägga skärgårdstrafiken (Puhemies: Aika!) och förbindelsebåtarna?

Puhemies Maria Lohela

Hyvät edustajat! Pyydän pidättäytymään ylimääräisestä keskustelusta, kun kyselytunti on vielä kesken. Ministeri Berner.

Värderade fru talman! Målet är att bevara en livskraftig skärgård, och att skärgården för såväl invånare som företag förblir livskraftig och skapar bättre förutsättningar. När de offentliga finanserna blir stramare och den bofasta befolkningen i skärgården minskar är det också sannolikt att de statligt finansierade tjänsterna inom förbindelsefartygstrafiken kommer att minska.

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä kaikessa joukkoliikenteessä niin maaseudulla kuin muualla käytössä maksuja käyttäjien perusteella. Meillä ei ole sellaisia mahdollisuuksia, että voimme kehittää palveluita, luoda digitaalisia alustoja, kehittää matkailua ilman, että meillä on käytössä minkäänlaisia maksujärjestelmiä, jotka mahdollistaisivat yrittäjyyden, uusien palveluiden syntymisen ja niiden rakentamisen. Meillä on ollut Turun saaristoseminaari viime kesänä, jossa asiaa on myös laajasti käyty läpi sidosryhmien kanssa.

Puhemies Maria Lohela

Haluatteko esittää jatkokysymyksen, edustaja Nylander?

Arvoisa puhemies! Yhteysalukset eivät ole rinnastettavissa julkisen liikenteen kanssa. Yhteysalukset toimivat saaristolaisen maantien jatkeena samalla tavalla kuin edelleen maksuttomat lossit.

Puhemies! Ministeriön laskelmien mukaan noin 500 saariston vakituista asukasta käyttää niitä yhteysalusliikennepalveluita, jotka ministeriö haluaa asettaa maksulliseksi. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Muodostavatko nämä 500 ihmistä hallituksen mielestä sen kokoisen ympärivuotisen markkinan, että alueelle automaattisesti tulee uusia markkinaehtoisia liikennepalveluita sen jälkeen, kun jo olemassa olevat palvelut tehdään maksullisiksi?

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä Suomessa vajaat 300 saarta, joissa on myös vakituista asutusta, joilla ei ole minkäänlaista yhteysaluspalvelua käytettävissä. Itsekin olen käynyt kesällä 2015 Örön saarella, joka muun muassa jäi yhteysaluspalveluiden ulkopuolelle, ja kun siellä sitten haettiin kilpailutuksen kautta palveluita, niin näitä tarjosi yhdeksän erilaista yritystä. Tarjolla oli niin nopeita veneitä kuin normaaleja taksiveneitä, aikataulutettua liikennettä, kokopäiväristeilyitä ja muita ratkaisumalleja. Nyt on äärimmäisen tärkeää, että me pystymme edistämään matkailua, pystymme myös edistämään asukkaiden palveluita, ja tästä on myöskin hyviä kokemuksia muun muassa Ahvenanmaalla, jossa yhteysalukset ovat maksullisia niin vakituisille asukkaille kuin myöskin matkailulle. Sillä on pystytty ennen kaikkea ylläpitämään palveluita ja myöskin kehittämään niitä. (Puhemies koputtaa) Se on tässäkin tavoitteena.