Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi  sosiaali-   ja  terveystietojen  toissijaisesta käytöstä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa puhemies! Nyt meillä on edessä lakiesitys, joka on tärkeä ja jota uudistusta on monella tavalla ja kauan odotettu. Meillähän on Suomessa ja ehkä Suomen ohella Ruotsissa ja Tanskassa, tuskinpa paljon muualla, erittäin arvokkaat ja monipuoliset rekisteritiedot sosiaali- ja terveyshuollon asioissa. Meillä on eri rekisterinpitäjiä, erityisesti THL, Kela, Tilastokeskus ja Väestörekisterikeskus. Mutta pulmana on se, että näiden yhtenäinen käyttö nykytilanteessa on hankalaa: kun niitä halutaan yhdessä käyttää, luvat pitää pyytää eri tahoilta, ja saatavuudessa on erittäin suuria viiveitä.

Tämä on kieltämättä hyvin monitahoinen kokonaisuus, ja otan esille kolmen kaltaista problematiikkaa. Ensinnäkin tässä on hyvin erilaisia intressitarpeita. On tutkimuksen tarpeita, jotka ovat opetus- ja kulttuuriministeriön asioita, sote-ohjauksen tarpeita, STM:n tarpeita sekä innovaatio- ja kehitystoiminnan tarpeita työ- ja elinkeinoministeriön puolella. Toiseksi on erittäin tärkeää hoitaa tietosuojaa koskevat säädökset hyvin ja huolella, kysymyshän on tärkeistä henkilökohtaisista tiedoista. Ja kolmantena tämä kytkeytyy EU:n tietosuojadirektiiviin, joka pitää huomioida huolella.

Tässä ratkaisuna esitetään siis lupaviranomaista, joka toimisi THL:n erillisenä yksikkönä ja jossa nämä asiat olisi eriytetty THL:n muista tehtävistä. Tämä ratkaisu on siis varsin selvä ja hyvä, vaikka tämä pykälä on kirjoitettu hieman epäselvästi. Yksikkö on STM:n tulosohjauksessa kuten koko THL. Yksikön päällikön nimittää STM poiketen THL:n periaatteesta, että laitoksen henkilökunnan nimeää pääjohtaja. Kun lupaviranomaisella on iso tehtävä, on toiminnan hyvän sujumisen kannalta tärkeää, että tämä THL:n lupaviranomainen saa toimintaansa varten riittävät resurssit ja valtuudet.

Minä tarkastelen uudistuksen merkitystä kolmelta kannalta:

Ensinnäkin tieteellisen tutkimuksen kannalta: Meillä on todella erittäin arvokkaat aineistot. Niitä hyödyntävillä tutkimuksilla voidaan saada tärkeää tietoa tautien syistä ja ehkäisymahdollisuuksista. Tämä koskee geneettisiä tekijöitä, elintapoja ja ympäristötekijöitä, ja olennaista on, että tautien syyt eivät selviä potilaita tutkimalla vaan seuraamalla vuosikausia alun perin terveitä ja eri tutkimuksissa tutkittuja henkilöitä ja selvittämällä eri rekistereillä, minkälaiset tekijät ennustavat itsenäisesti sairastumista. Tällaiset tutkimukset koituvat suomalaisen kansanterveyden hyväksi, puhumattakaan siitä, että tämä antaa suomalaiselle tutkimukselle hyvää kansainvälistä etulyöntiasemaa.

Toiseksi maakuntien tai alueellisen sote-ohjauksen kannalta ehdotettu tietojen hyödyntäminen on tärkeää. Tehokas ohjaus edellyttää hyvää tietojärjestelmää, jonka perusteella voidaan muun muassa tehokkaasti suunnata palveluja suuremmassa sairastumisriskissä oleville väestöryhmille, tehostaa tautien ehkäisyä ja sitä kautta auttaa vähentämään ter-veyseroja.

Uusi järjestelmä voi myös suuresti hyödyttää terveys- ja sosiaalialan innovaatioita, laitteiden, lääkkeiden ja menetelmien kehittämistä, ja erityisesti tässä suhteessa lakiesitys parani tavattomasti pitkän valiokuntakäsittelyn kuluessa. Ihmisten henkilötietoja ei tässä myydä kaupallisiin tarkoituksiin, vaan kaupalliset toimijat voivat perustellun lupapyynnön perusteella saada niin sanottuja aggregoituja eli yhdistettyjä tilastotietoja, jotka auttavat kansanterveyden edistämistä.

Lakiesityksen käsittelyn loppupuolella keskusteltiin myöskin tulosten julkistamisesta, ja avainasia on se, että käyttölupaviranomainen tekee hyvän anonymisoinnin ja luovuttaa tutkijoille sellaisen aineiston, että tietosuoja voidaan turvata. Sen jälkeen tutkijoilla tulee olla perustuslain suojaama julkaisun ja tieteen vapaus tutkimustulosten julkaisemiseen, mikä valmisteluvaiheessa kyseenalaistettiin. Käyttölupaviranomaisen toiminnan käynnistyminen merkitsee isoa prosessia, joka vaatii kaiken tuen, ja resurssien lisäksi tärkeää on riittävä siirtymäaika niin käyttölupaviranomaisille kuin rekisterinpitäjille. Valiokunnan kokouksissa käytiin pitkä prosessi, jonka kuluessa — siis noin puolentoista vuoden prosessin kuluessa ja keskustelussa ministeriöiden kanssa — päästiin aika hyvin eteenpäin, ja laki aivan olennaisesti parani. Tämä koskee muun muassa tätä tietojen käyttöä, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä tietosuojaa.

Tästä huolimattahan tässä on opposition eriävä mielipide, joka on minulle ainakin hieman yllättävä, koska eriävissä mielipiteissä esille tulleista tietoturva-asioista on aika huolellisesti säädetty. Tietoturva on huipputärkeää, mutta uuden järjestelmän tuoma yksi ammattitaitoinen viranomainen ja sen ammattitaitoinen tietojen anonymisointi merkitsevät nykyiseen, hajanaiseen eri rekisterien käsittelyyn verrattuna huomattavaa parannusta kansalaisten tietoturvaan. Samaan aikaan on muistettava se suuri hyöty, jonka uudistus tuo ajatellen kaikkia niitä tarpeita, jotka mainitsin. Pelkästään Suomen terveysalan tutkijoiden parissa on tätä uudistusta odotettu kuin kuuta nousevaa, siis sitä, että nykyinen hyvin hidas rekisteritietojen hyödyntäminen voidaan korvata tällaisella eri rekisteritietojen järjestämisellä, yhden luukun ammattitaitoisella palvelulla.

Arvoisa puhemies! Uudistus on tärkeä saattaa voimaan varautuen siirtymävaiheeseen ja riittäviin toimintaresursseihin THL:n yksikölle.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on luoda ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien henkilötasoisten asiakastietojen sekä muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen käytölle tilastointiin, tutkimukseen, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja ‑valvontaan sekä suunnittelu- ja selvitystehtäviin. Esityksessä on otettu huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä digitalisaation voimakas vaikutus asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn ja sen edellyttämiin tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksiin.

Olemme tulevaisuusvaliokunnassa käyneet paljon keskustelua siitä, että teknologian kehittyessä ja uuden teknologian käyttöönotossa pitäisi käydä syvällistä eettistä keskustelua ja keskustelussa tulisi aina pohtia asian hyötyjä, haittoja ja myös riskejä. Liian usein uuden innovaation tai idean edessä ollaan niin hurmaantuneita, ettei jakseta pohtia riittävän syvällisesti asiaan liittyviä riskejä tai uhkia. Minusta tämä hallituksen alkuperäinen lakiesitys oli erittäin hyvä esimerkki tällaisesta, rohkenenko sanoa, vastuuttomuudesta, mutta onneksi valiokunta toimi tässä asiassa paljon paremmin. Alkuperäisen esityksen mukaan ihmisten tietoja olisi vielä paljon vapaammin saanut jakaa eri tahoille eikä edes tietojen anonyymisyydestä olisi voitu olla varmoja. Alkuperäinen esitys oli jopa EU:n tietosuoja-asetuksen vastainen.

Sinällään tämän lain tavoite on hyvä. En missään nimessä vastusta tätä lakia tavoitetasolla, mutta tämä lakiesitys oli jo alun perin huolimattomasti ja huonosti tehty ja kirjattu. Isojen puutteiden ja virheiden takia lakiesitystä on paikkailtu ja korjailtu pitkin matkaa niin paljon, että kysymyksessä on kyllä jo suurelta osin ihan eri esitys kuin mistä alun perin oli kysymys. Edelleen kiitän valiokuntaa siitä, että se toimi niin huolellisesti ja oli tarkkana tässä asiassa, sillä ilman tätä olisi ihmisten tietosuoja joutunut suuresti vaaraan.

Mutta koska tässä on tehty niin paljon muutoksia ja niin paljon alkuperäistä esitystä on muutettu, minä kyllä pahoin pelkään, että tällainen paikkailu on jättänyt tähän lakiesitykseen pahoja valuvikoja ja jopa virheitä, jotka voivat vaarantaa ihmisten tietosuojan ja ‑turvan, ja jos ne voivat vaarantaa tietosuojan ja ‑turvan, silloin tämä asia on huolestuttava. Paikkailujen ja korjailujen takia lakiesitys jää epäselväksi ja sekavaksikin joiltain osin, ja kyllä itselläni on valtava huoli edelleenkin siitä, mitä ihmisten tiedoille voi tapahtua. Minusta on väärin, että koko Suomi on ikään kuin asetettu nyt sitten koelaboratorioksi ja nyt sitten katsotaan, mitä mahdollisesti tapahtuu. Toivottavasti kaikki menee hyvin, mutta minun mielestäni tällaista riskiä ei olisi pitänyt ottaa. Edelleen korostan, että tämän lakiesityksen tavoitteet, se, miksi tätä tehdään, ovat erittäin tärkeitä.

Kun lukee kertomuksia maailmalta, niin kyllä maailmalla on runsaasti näyttöä esimerkiksi siitä, että tiedon anonymiteetti on saatu puretuksi, ja toisaalta myös siitä, että tietoja on jaettu eteenpäin tahoille, joille henkilö itse ei ole antanut lupaa, siis niitä on jaettu eteenpäin, ja se ihminen itse, joka on alun perin sen tiedon antanut jollekin taholle jaettavaksi, ei tiedä, minne kaikkialle se on sitten eteenpäin mennyt. Minun mielestäni meidän tulisi suhtautua nykyistä vakavammin tietosuojauhkiin ja meidän pitäisi jonkunlainen taho löytää Suomessa, joka ottaisi tämän asian kokonaisvaltaisesti hoitaakseen, koska minun käsitykseni mukaan ja minun saamieni tietojen mukaan tietosuojavaltuutetun resursseilla ei tätä asiaa tällä hetkellä pystytä riittävästi hoitamaan.

Olisi ollut paljon järkevämpää laatia uusi lakiesitys uudelta pohjalta, oppien tässä prosessissa tehdyistä virheistä. Arvoisa puhemies, minä en ole siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja jätän tämän sosiaalidemokraattien vastalauseen esittelyn edustaja Kiljuselle, mutta olen käynyt keskustelua teknologian eettisyydestä, tietosuojasta ja tietoturvasta niin paljon tulevaisuusvaliokunnassa, että olen ehdottomasti sitä mieltä, että vastalauseessa oleva hylkäysesitys perusteluineen on hyvin tehty ja kannatettava. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Edustajat Mäkisalo‑Ropponen ja Kiljunen toivat esille hyvin tärkeitä näkökohtia, ja minusta on tärkeätä, että niitä otetaan huomioon tämän uudistuksen toteutuksessa. On myöskin oltava samaa mieltä edustaja Mäkisalo-Ropposen kanssa siitä, että tämän puolentoista vuoden prosessin aikana tämä lakiesitys on tavattomasti parantunut, muun muassa tämän innovaatiotoiminnan ja sitten tietosuojan osalta.

Mitä tietosuojaan tulee, niin minä olen kyllä vakuuttunut siitä, että yksi ammattitaitoinen keskitetty viranomainen voi toimia paljon paremmin, turvaten paljon paremmin tietosuojan kuin nykyinen hyvin hajanainen järjestelmä, jossa on erilaisia eri periaatteilla toimivia rekisterinpitäjiä. Kysymys ei ole koelaboratoriosta, vaan kysymys on nykyisen systeemin olennaisesta parantamisesta.

Tätä uudistusta on odotettu vuosikausia. Se merkitsee monella tavalla suuria parannuksia hyvin monellakin taholla, ja olisi tärkeää saada uudistus nyt voimaan ja toteutukseen.

Arvoisa puhemies! Tietosuoja- ja tietoturva-asioissa on tärkeää olla erittäin huolellinen ja tarkka. Sen takia edelleen korostan, että me tarvitsemme tätä lainsäädäntöä, mutta kun lukee niin kuin ulkopuolisena sitä prosessia ja tavallaan sitä, miten ne lakipykälät ovat muuttuneet, niin minulla on todella iso huoli siitä, että sinne on jäänyt jopa virheitä tai tämmöisiä epätarkkuuksia, jotka tulevat sitten vasta pitkin matkaa esille. Ja kun on näin vakavasta asiasta kysymys, niin sen takia olen sitä mieltä, että tässä asiassa olisi ollut parempi ratkaisu se, että oltaisiin uudelleen tehty se lakiesitys, puhtaalta pöydältä, ja alun perin jo korjattu ne virheet, ettei vain olisi käynyt näin, että sinne on nyt jäänyt joitakin lapsuksia tai tämmöisiä asioita, jotka sitten aiheuttavat harmia jälkikäteen.

Tästä tietosuojastahan on Suomessa kirjoitettu nyt paljon, ja siihenhän ovat erityisesti monet asiantuntijatahot, kuten tietosuojavaltuutettu ja myös Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén, ottaneet voimakkaasti kantaa, että me suhtaudumme liian luottavaisesti tähän asiaan emmekä ole uskaltaneet kohdata niitä riskejä ja niitä uhkia, joita mahdollisesti liittyy tähän tosiasiaan, että kun ihminen antaa ne omat tietonsa johonkin rekisteriin, niin mihin kaikkeen ne sieltä tämän ihmisen itsensä tietämättä voivat sitten joutua. Eli tässä on yksi uhkakuva, yksi asia, joka pitäisi huolellisesti tarkistaa. Tästä on maailmalla nyt näyttöä, että näin on käynyt. Eli tämä ei ole siinä mielessä sellainen asia, että tämä olisi vain jotakin mielikuvitusta, vaan näin on oikeasti käynyt, ja tästä on oikeusta-pauksiakin nyt maailmalla ollut.

Senhän takia tämä lakiesitys on tärkeä, mutta nyt on suuri riski, että tähän on jäänyt sellaisia virheitä, joita joudumme sitten paikkailemaan ja korjailemaan. Toivon todella, ettei mitään pahoja vahinkoja tämän ”liimaa, leikkaa” -lakiesityksen johdosta synny meidän tietosuojaan ja tietoturvaan.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä vielä tähdentää edustaja Puskalle, että olen hänen kanssaan siitä täysin samaa mieltä, että tietolupaviranomaisen perustaminen ja näitten toimintojen keskittäminen on ehdottoman tärkeä asia. Siinä asiassa me olemme täysin samaa mieltä.

Mutta kuten täällä on nyt näissä puheenvuoroissa todettu, on todella harmillista, että koska tämä lakiesitys on nyt kiireessä... Tai ei voi sanoa kiireessä, kun tätä on valmisteltu pitkään, mutta ei ole ollut ilmeisesti riittävästi resursseja eikä henkilöitä, jotka olisivat pystyneet paneutumaan tähän asiaan sillä tasolla, että me voisimme luottavaisin mielin eduskunnassa käsitellä sitä, niin ettei tähän jää mitään semmoisia kohtia, jotka asettavat tämän tietosuojan, voisiko sanoa, vaaraan.

Kun on kyse arkaluonteisista, henkilöön liittyvistä tiedoista, on ehdottoman tärkeää, että tämmöinen tieto käsitellään sen mukaisesti. Sen takia olen todella pahoillani tästä esityksestä ja siitä, että todennäköisesti seuraavalla hallituskaudella ne, jotka täällä sitten ovat, joutuvat palaamaan tähän asiaan ja arvioimaan, mitä puutteita tässä on ollut, ja tarvittaessa sitten korjaamaan.

Arvoisa puhemies! Tämä on epäilemättä äärimmäisen tärkeää lainsäädäntöä, ja oma kompetenssini ja perehtyneisyyteni eivät riitä kommentoimaan muuta kuin siltä hyvin yleiseltä näkökannalta, että käsittääkseni tietoturvan kannalta on tärkeä yleinen periaate se, että tietovarannot eivät nimenomaan ole yhdessä paikassa keskitetysti. Silloin nimittäin tietoliikennehyökkäys voi saada aikaan mittaamatonta vahinkoa. On siis tärkeätä, että tiedot ovat hajautettuina esimerkiksi toisiinsa kytkettyihin varantoihin niin, että jos yksi osa tästä ketjusta joutuu hakkeroinnin kohteeksi, se ei aiheuta sitten korvaamatonta vahinkoa. Yksi toinen tärkeä yleinen periaate on tietenkin se, että liikutellaan vain sitä tietoa, jota on välttämätöntä jakaa tarkan kyselyn perusteella.

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut hyvä keskustelu. Viimeinen kommentti:

Edustaja Kiljunen huomautti, että tästä voi seurata ongelmia tietoturvan kannalta, mutta on muistettava, että meillä nykyisessäkin systeemissä aina silloin tällöin putkahtaa ongelmia, ja olen vakuuttunut siitä, että tämä keskitetty lupaviranomainen tämän hoitaa.

Sitten edustaja Harakalle edelleen se tieto, että nythän nämä rekisterit tulevat edelleen pysymään hajautettuina eri laitosten parissa ja kysymys on vain siitä, että yksilöityjen lupapyyntöjen perusteella tämä tietolupaviranomainen ammattitaitoisemmin kuin nykyisin kokoaa yhteen pyynnön mukaan ja anonymisoi. Tänä päivänä tutkija joutuu pyytämään eri tahoilta ja itse tekemään tämän yhdistämisen.