Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturvasta Uruguayn itäisen tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Uruguayn välisen sosiaaliturvasopimuksen, joka allekirjoitettiin Montevideossa 7. lokakuuta 2025.

Sopimus koskee kummankin maan työskentelyyn perustuvia eläkkeitä. Sopimuksen tavoitteena on yhtäältä varmistaa sopimusvaltiosta toiseen liikkuvien henkilöiden työskentelyyn perustuvat eläkeoikeudet ja toisaalta välttää kaksinkertaiset eläkevakuutusmaksut, kun työntekijä lähetetään työskentelemään maasta toiseen.

Kaksinkertaisten eläkevakuutusmaksujen poistaminen työkomennuksen ajalta parantaa yritysten kilpailukykyä suhteessa muihin kansainvälisillä markkinoilla toimiviin yrityksiin. Toisaalta kaksinkertaisten maksujen estäminen vaikuttaa myös suomalaisen sääntely-ympäristön houkuttelevuuteen yritystoiminnan sijaintipaikkana.

Sopimuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia Suomen työeläkkeiden määräytymiseen tai eläkkeiden maksamiseen. Sopimuksella parannetaan Uruguayssa työskennelleiden ja siellä vakuutusmaksuja maksaneiden työntekijöiden eläkeoikeuksien toteutumista. Vakuutuskausien yhteenlaskemista koskevilla sopimuksen määräyksillä voi olla suuri merkitys Uruguayn eläkeoikeuden syntymisen kannalta, sillä Uruguayssa vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää jopa 30 vuoden työskentelyä Uruguayssa.

Sopimuksen myötä Uruguayssa otetaan huomioon myös Suomen työskentelykaudet, joten henkilö voi saada oikeuden Uruguayn eläkkeeseen, vaikka olisi työskennellyt siellä vaadittua vakuutusaikaa lyhyemmän ajan.

Sopimuksella luodaan Suomen ja Uruguayn eläkevakuuttamista toimeenpanevien laitosten välille menettelyt hallinnollisesta yhteistyöstä ja avusta sopimuksen toimeenpanemiseksi. Sopimuksella helpotetaan myös eläkkeen hakemista, sillä eläkehakemus jätetään sopimuksen mukaan asuinmaan eläkelaitokselle, joka hoitaa eläkehakemuksen välittämisen toisen maan eläkelaitokseen.

Sopimusneuvottelut käytiin Uruguayn aloitteesta vuosina 2024—2025. Neuvottelut etenivät hyvässä yhteistyössä, ja sopimus valmistui verrattain nopeasti. Sen taustalla ovat kasvaneet taloudelliset yhteydet maiden välillä sekä tarve tukea työvoiman liikkuvuutta ja yritysten toimintaa.

Suomalaiset yritykset ovat tehneet huomattavia investointeja Uruguayssa erityisesti metsä- ja selluteollisuuden alalla. Maiden välinen yhteistyö ulottuu myös muun muassa kiertotalouteen, koulutukseen ja eläkejärjestelmien kehittämiseen. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia, puhujalistaan. — Edustaja Aittakumpu.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeriä tämän tärkeän asian esittelystä. Tässä esityksessä on tosiaan kyse Suomen ja Uruguayn välisestä sosiaaliturvasopimuksesta. Kuten ministeri totesi, Suomella ja Uruguaylla on yhä enemmän taloudellisia suhteita ja maiden välillä liikkuu työntekijöitä, ja siksi on tärkeää, että sosiaaliturvaan liittyvät käytännöt toimivat sujuvasti.

Tämän sopimuksen tavoitteena siis on helpottaa maiden välillä työskentelevien asemaa ja estää kaksinkertaiset eläkevakuutusmaksut. Jatkossa työntekijä kuuluisi pääsääntöisesti vain yhden maan eläkevakuutuksen piiriin. Tämä sopimus helpottaa myös eläkeoikeuksien saamista, sillä Suomessa ja Uruguayssa kertyneitä vakuutuskausia voidaan tietyissä tilanteissa laskea yhteen. On tärkeää, että päällekkäisiä maksuja vähennetään ja samalla huolehditaan työntekijöiden eläketurvasta.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tosiaan kyse Suomen ja Uruguayn itäisen tasavallan välisestä sopimuksesta. Kiintoisa seikka on se, että usein puhumme Uruguaysta, mutta kuten tästä hallituksen esityksestä ilmenee, kyse on virallisesti Uruguayn itäisestä tasavallasta. Joku kansanedustaja tai istuntoa seuraava kansalainen saattaa miettiä, onko jokin muukin Uruguay, kun tässä on kyse itäisestä Uruguaysta, mutta tämän taustalla on historiallisesti se, että on puhuttu Uruguayjoen ja Río de la Plata ‑joen itäpuolisesta alueesta, ja siitä on sitten muodostunut tämä tasavallan nimi.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lundén.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Minäkin tahdon kiittää ministeriä esittelystä ja ennen kaikkea edustaja Aittakumpua näistä erinomaisista tiedoista, mitä hän kertoi varsinkin tuossa puheen loppupuolella.

Minä haluan kanssa lyhyesti todeta, että tämä Suomen ja Uruguayn välinen sosiaaliturvasopimus vaikuttaa olevan hyvin järkevä. Nykypäivänä ihmiset liikkuvat työn perässä eri maiden välillä, ja silloin kaikille pitää olla selvää, missä eläkevakuutukset hoidetaan ja miten eri maissa kertyneet työskentelyajat otetaan huomioon. Tämä kyseinen sopimus helpottaa esimerkiksi tilapäisesti ulkomailla työskentelevien suomalaisten ja Suomessa työskentelevien uruguaylaisten asemaa. Samalla se luo ihmisille turvaa heidän eläkeoikeuksiensa osalta, kun työura on kertynyt molemmissa maissa. Kyse on siis siitä, että ihmisen ei tarvitse menettää ansaitsemaansa eläketurvaa vain siksi, että hän on tehnyt töitä elämänsä aikana kahdessa eri maassa. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.

Arvoisa puhemies! Me olemme ottaneet tämän asian jo ennakkokäsittelyyn, ja kun tänään puhemiesneuvostossa tehtiin näitä esityksiä, joissa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle työjärjestyksen mukaan kuuluvia asioita alettiin siirrellä, niin mietin, mahdetaanko tämäkin siirtää. Kiireessä ja ruuhkassa olisi sitten tehty turhaa työtä. Me ollaan tänään jo päätetty tässä asiassa asiantuntijakuuleminen, eli olemme olleet näinkin nopeasti käsittelemässä tätä asiaa.

Tässä ministeri hyvin esitteli sen, että se pääongelma tulee siitä, että Uruguayn eläkejärjestelmässä joudut odottamaan sitä niin sanottua jättipottia 30 vuotta, jolloin pystyt sitten käytännössä eläketurvasi saamaan. Tähän epäkohtaan on järkevää ollut hakea kahdenvälisissä neuvotteluissa ratkaisua. Ja kun tämä tulee koskemaan noin 3 000:ta ihmistä, niin täytyy sanoa kuitenkin, että vaikka tätä täällä iltamyöhällä käsitellään, niin tällä on niille 3 000 ihmiselle iso vaikutus. Tämä esitys on tietenkin sitä normaalia sosiaaliturvan parantamista, jota tehdään meidän sopimusmaiden kanssa ja jossa yritetään saada aikaan ratkaisuja siitä, että ihmisten tarvitsisi kuulua vain yhteen eläkejärjestelmään samaan aikaan. Tässä nyt konkreettisesti tämä realisoituu.

Tässä kun äskeisessä keskustelussa käytiin keskustelua siitä, voisiko työelämävaliokunta käsitellä työeläkkeisiin ja työeläkejärjestelmään liittyviä kysymyksiä, niin minusta ne eivät ole kyllä kovin kaukana koko siitä sosiaaliturvakokonaisuudesta. Eläketurva on sosiaaliturvaa. Ja semmoisessa ajattelussa, että sosiaaliturvasta otettaisiin palasia ja hoidettaisiin näin, tällä samalla esimerkillä nyt sitten tämä asia olisi pitänyt käsitellä työelämävaliokunnassa. Jokainen ymmärtää, että tällä ei ole kyllä kauheasti liikkumapintaa työelämävaliokunnan asioiden kanssa. Täten on tärkeää huomata, että kun me puhutaan sosiaaliturvasta, niin kuin tässäkin tapauksessa, niin eläketurvahan on aivan olennainen osa ihmisten sosiaaliturvaa. Jos me ajatellaan, että sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset voitaisiin ulkoistaa jollekin muulle kuin sosiaali- ja terveysministeriölle tai sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, niin me ollaan kyllä yhteiskunnassa aika hakusessa siinä, miten me arvioidaan myöskin näiden esitysten vaikutuksia. Tässä yhteydessä tämäkin esitys olisi käytännössä tarvinnut laittaa sitten sinne edustaja Satosen vetämään työelämävaliokuntaan sillä perusteella, että työelämän kysymykset käsiteltäisiin siellä sillä logiikalla, että myöskin eläketurva olisi sitä. Se on sosiaaliturvaa, ja jos me puhumme sosiaaliturvasta, niin meillä täytyy olla joku keskeinen käsitys sosiaaliturvan kaikista osista, eikä niin, että yksi porukka miettii pelkästään eläketurvaa sosiaaliturvana ja sitten kaikkien muidenkin tontille mahdollisesti levitettäisiin pakkaa.

Kyllä sosiaaliturvan koko järjestelmä kuuluu edes yhdelle valiokunnalle vastattavaksi, ja tässä tapauksessa sitä tänään kunnioitettiin. Olen iloinen siitä, enkä tietenkään tarjonnut puhemiesneuvostossa sellaista vaihtaria, että tämä asia olisi käsitelty nyt työelämävaliokunnassa, koska työelämävaliokunta [Puhemies koputtaa] olisi tehnyt valtavasti töitä ja meillä oli tämä työ jo tehtynä, koska tänään on päätetty asiantuntijakuuleminen. [Puhemies koputtaa] Toivon, että joku järki olisi, kun näistä asioista käytäisiin keskustelua.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, kiitos paljon. — Edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tämän asian ripeästi käsitellyt. Minä luulen, että nyt olennaista on se, että täällä asiat saadaan sujuvasti etenemään silloin, kun kyse on sellaisista asioista — tai kaikistakin, mutta nimenomaan sellaisista asioista — jotka ovat ihmisille tärkeitä. Ja kuten tässä on kuvattu, tämä on ollut kyllä tärkeä asia.

Ehkä juuri sen takia tämä on tärkeää, että kun suomalainen metsäteollisuus on niin voimakkaasti investoinut Uruguayhin, niin se on tietysti johtanut siihen, että se on sellainen maa, jossa myöskin suomalaisia työntekijöitä on varsin paljon niissä hankkeissa ollut mukana. Jos en vallan väärin muista, niin Uruguay oli yhteen aikaan maailmassa ainoa maa, jossa Suomi oli suurin ulkomainen investoija. Nämä metsäteollisuushankkeet olivat niin mittavia — Uruguay on kuitenkin kohtuullisen pieni maa — Uruguayn mittakaavalla, että Suomi nousi siellä kaikkein suurimmaksi investoijaksi. Se on tietysti erittäin iso juttu myös.

On erittäin hyvä, että tämmöisiä asioita hoidetaan. Kiitokset tässä vaiheessa ministerille ja myöskin ministeriön neuvottelijoille, jotka ovat tämän asian yhdessä Uruguayn kanssa saaneet aikaan. Kiitos myös sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asian ripeästä käsittelystä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin, kiitoksia. — Seuraavaksi edustaja Aittakumpu.

Arvoisa rouva puhemies! Kun tästä valiokuntatyöskentelystä puhutaan, niin en tällä hetkellä ole sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, mutta olen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa varajäsenenä. Täytyy sanoa, että olen iloinnut siitä, miten valiokunnassa asiat pystytään hyvin hoitamaan. Meillä on ollut tällä kaudella todella paljon merkittäviä hallituksen esityksiä ja muitakin asioita, joita on hoidettu, ja niihin ei jäädä jankkaamaan asioita, vaan hoidetaan ne ripeästi mutta kuitenkin huolellisesti ja otetaan se aika, mikä niihin tarvitaan.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä todeta tämän, kun ministeri puheenvuorossaan jo aluksi totesi, että tämä sopimus on yritysten kannalta tärkeä ja erityisesti metsäteollisuudelle. Uruguay ja Suomihan molemmat ovat siinäkin mielessä samankaltaisia valtioita — vaikka etäisyys on pitkä — , että metsät ovat meille tärkeitä. Molemmat valtiot saavat merkittävän osan tuloistaan nimenomaan metsistä.

Edustaja Lundén hyvin myöskin toi esille sen, että nykypäivänä ihmiset liikkuvat yhä enemmän maiden välillä ja yritykset tarvitsevat työntekijöitä ja tarpeet vaihtelevat. Siksi on tärkeää, että koko ajan tätä lainsäädäntöä tältäkin osin pidetään ajan tasalla. Varmasti tämäkin esitys kertoo hallituksen yritysmyönteisestä politiikasta. Me haluamme kasvua Suomeen, ja me haluamme, että yritykset menestyvät.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Krista.

Arvoisa puhemies! Minusta oli ihan hyvä, että Satonen otti reilusti esiin sen, että tässä ajatellaan, että tässä autetaan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa onnistumaan. Tämä varmasti äsken oli tällainen freudilainen lipsaus, mutta kyllähän se näkyy tässä kaikessa. Tässä nyt autetaan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa onnistumaan käsittelemään näitä kaikkia asioita. Minä ihmettelen, miksei hallitus ole auttanut hallitusta onnistumaan paljon aikaisemmin. Meiltä tulee 31 budjettilakiesitystä, ja tässä talossa normaalisti alkaa olla aika vaikea käsitellä edes kaikella lisäajalla, siis kuudella tunnilla, 20:tä budjettilakiesitystä, varsinkin ottaen huomioon niiden kokoluokan plus sen, että niistä täytyy antaa muitakin lausuntoja.

Jonkun olisi tämä tarvinnut miettiä, ja uskokaa tai älkää, niin kyllä te mietittekin. Te istuitte kehysriihessä ja mietitte, mitä näistä esityksistä saataisiin pois, koska tämä ei onnistu täällä. Hallitus mietti ja mietti, mutta yhtään esitystä ei löytynyt. Ja nyt te kaadatte tämän lastin tänne ja keksitte, mihin valiokuntiin näitä lähetellään, koska kehysriihessä ei löytynyt yhtään joustoa siihen. Miksi nämä laitettiin näin viime tippaan tänne? Teidän olisi pitänyt suunnitella työ paremmin ja tuoda nämä esitykset ajoissa käsittelyyn. Tästä, edustaja Satonen, on kysymys.

Ja kun me sitten perustellaan näitä kiireellä, että nyt nämä täytyy kiireesti jossakin käsitellä, niin se on aivan toisenlaista kuin tässä Aittakumpu äsken totesi, että nämä pitää kuitenkin myös käsitellä huolellisesti. Esimerkiksi tässä saman illan keskustelussa me keskusteltiin tupakkalain muutoksesta, ja niissä puheenvuoroissa, jotka tässä ehdittiin käyttää — en valitettavasti saanut puheenvuoroa tämän 45 minuutin aikana vai puolen tunnin aikana, kun se lähetekeskustelu kesti — kukaan ei huomannut, että siinä muutetaan huumausainemääritelmiä. [Pekka Aittakumpu: Vielä voi varata puheenvuoroja!] — Minä olen varannut jo, ja aionkin pitää puheenvuoroja vielä. — Mutta siinä on kysymys siitä, että ajateltiin, että se on ihan hyvä, että se käsitellään ympäristövaliokunnassa. Nyt täytyy, kun täällä pidetään puheenvuoroja, hiukan joku sordiino olla päällä siinä, että mikä on eduskunnan huolellista käsittelyä. Tästä koko parvekelainsäädännöstä, että saako siellä polttaa vai ei, on 20 vuotta täällä eduskunnassa keskusteltu, ja se osoittaa hyvin sen, että on ihme, ettei tämä Uruguayta koskeva sosiaaliturvan muutossopimus, joka koskee työeläkkeitä, mennyt tänään työelämävaliokuntaan. Ja minun on täällä vain ihmeteltävä tätä menoa, koska mitään muita paikkoja meillä ei ole käydä kansakunnassa keskustelua kuin tämä foorumi. Ja kun täällä esitetään puheenvuoroja, missä huolellisesti asioita oikein hoidetaan, niin kyllä se tulee olemaan aikalainen työ, kun huolellisesti ympäristövaliokunta tutkii huumausainelainsäädäntöä.

Hei, tällaiseen me ollaan menty, ja sitä kaikkea täällä saa tehdä. Ja jos me käytetään tällaisia puheenvuoroja täällä, hyvät kansanedustajat, niin me ollaan myös vastuussa siitä, minkälaista linjaa me edustetaan. Ja perussuomalaiset olivat mukana kannattamassa tällaisia esityksiä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sitten vielä edustaja Suhonen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Innostuin itsekin tässä aihealueessa pitämään puheenvuoron, koska edustaja Satonen hienosti toi esiin sen, että kun puhutaan Uruguaysta, vai oliko se Uruguayn itäinen tasavalta, niin siellä Suomi on ollut suuri investoija näissä metsäteollisuusyrityksissä. Totta kai se myös tarkoittaa sitä, että siellä on paljon sitten tätä ulkomaista työvoimaa ollut, ja siinä ulkomaisessa työvoimassa on ollut suomalaisia osaajia paljon. Tiedän, että tuolta metsäteollisuusalueelta Varkaudestakin aikanaan sinne meni työntekijöitä, komennusmiehiä ja -naisia, hommiin ja töihin tekemään sitä investointia. Senkin puolesta heräsi ajatus siitä, mitä edustaja Satonen hienosti totesi, että ei tämä ihan vähäpätöinen asia kuitenkaan ole. Tämä liittyy myös suomalaisiin asiantuntijoihin, ammattityöntekijöihin, jotka olivat ulkomaista työvoimaa aikanaan ja ovat osin ehkä vieläkin, siellä Uruguayn itäisessä tasavallassa tekemässä hyvää työtä.