Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (Timo Harakka sd) | Suullinen kysymys ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta (Olli Immonen ps) | Suullinen kysymys nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä (Touko Aalto vihr) | Suullinen kysymys rauhanjärjestöjen rahoituksesta (Silvia Modig vas) | Suullinen kysymys kielellisten oikeuksien turvaamisesta maakuntauudistuksessa (Thomas Blomqvist r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Jaamme yhteisen surun Raaseporin turman johdosta. Mutta eduskunnan arkinen työ jatkuu. Kysyn valtiovarainministeriltä veroista.

Kaksi vuotta sitten Sipilän hallitus yritti säätää veronkiertäjien armahduslakia niin sanotusta tehokkaasta katumisesta, mutta joutui perumaan sen. Oli kansalaisten oikeustajun vastaista, että miljoonien veronkierrosta ei rangaista — samaan aikaan, kun köyhien suomalaisten elämä kävi entistä vaikeammaksi. Siksi hämmästyimme, kun hallitus yrittää nyt uudestaan veronkiertäjien armahdusta. Se on kätketty veronkantoa koskevaan 300-sivuiseen esitykseen. Syytesuojan sijaan on tarjolla puolen prosentin veronkorotus, jos Sveitsiin varoja piilottanut veronkiertäjä pelkää jäävänsä kiinni ja ilmoittautuu. Kuulitte oikein: puoli prosenttia. Lakiesityksessä on tästä uudesta armahduksesta esimerkki: jos on pimittänyt 16 000 euron vuokratulot, joutuu maksamaan kahdeksankymppiä. Se on vähemmän kuin mopoilijan ylinopeussakko. Näin pieni riski suorastaan yllyttää veronkiertoon. Kysyn siis ministeri Orpolta: onko todellakin puolen prosentin veronkorotus niin kova pelote, että se ehkäisee verovilppiä, joka vie joka vuosi [Puhemies koputtaa] kymmeniä miljoonia päiväkodeilta, kouluilta ja sairaaloilta?

Arvoisa rouva puhemies! Suomen verojärjestelmä pyritään rakentamaan niin tehokkaaksi ja oikeudenmukaiseksi kuin mahdollista. Verot pitää maksaa; on koko meidän hyvinvointimme perusta, että verot kerätään sieltä, mistä ne kuuluu. Veronkierto tehdään mahdottomaksi, ja ne, jotka veroa kiertävät, saadaan kiinni hyvällä kontrollilla, heitä rangaistaan. Tähän yksityiskohtaan, johon viittasitte, täytyy sanoa, että en tunne tätä yksityiskohtaa, minun pitää tämä asia selvittää. Mutta on aivan selvää, että me rakennamme sekä kotimaisin toimin että yhteistyössä OECD:n ja Euroopan unionin maiden kanssa jatkuvasti verojärjestelmäämme niin, että se estää veronkierron ja rikollisen toiminnan eli veron kiertämisen vastoin lakia.

Puhemies Maria Lohela

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. Samalla muistutan siitä, että sekä kysymysten että vastausten enimmäiskesto on 1 minuutti.

Arvoisa puhemies! On luonnollisesti paikallaan, että ministeri perehtyy siihen lakiin, jonka tänne eduskuntaan on tuonut. Itse asiassa tämä puolen prosentin veronkorotus veronkiertäjille on vielä ankarampi todellisuudessa kuin äsken esitin. Nimittäin lakiesityksen toinen esimerkki on firmasta, joka pimittää miljoonan euron tulot ja sitten katuu. Uuden lakinne vaatimus siis on, että tästä miljoonan euron huijauksesta määrätään viiden tonnin rapsut. Kuitenkin täällä eduskunnassa oikeusoppineet ovat todenneet, että näin törkeä tapaus pitäisi ilman muuta saattaa rikosoikeudelliseen tutkintaan — ja nyt se ei olisi enää mahdollista. Tällä uudella armahduspykälällä Suomen valtiovarainministeri kannustaa veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun.

Uskallan sanoa, että Suomen satavuotiaassa historiassa ei ole yhtään hallitusta, joka olisi Sipilän hallituksen lailla ajanut miljonäärien, siis kaikkein rikkaimman eliitin, etua. Vastatkaa nyt, ministeri Orpo, takuueläkeläisille tai opiskelijoille: miten heitä hyödyttää se, että tarkoituksella vähennätte valtion verotuloja, [Puhemies koputtaa] joilla voisimme rahoittaa hyvät julkiset palvelut?

Arvoisa rouva puhemies! Me emme tarkoituksella vähennä valtion verotuloja. Me teemme jatkuvasti verolainsäädäntöä, jonka keskeisenä tavoitteena on huolehtia siitä, että ne verot, mitkä kuuluu maksaa, maksetaan, ja että verot tulevat maksetuksi. Me teemme töitä, jotta meidän verojärjestelmämme toimii niin, että veron kiertäminen tehdään mahdottomaksi. Kuten totesin, sitä tehdään OECD:n puitteissa, sitä tehdään EU:n puitteissa, jatkuvasti meillä on muun muassa Ecofin-neuvoston pöydällä uusia veronkierron estäviä muutosesityksiä. Me emme tee sellaisia lakiesityksiä, jotka sallisivat tai tekisivät mahdolliseksi veronkierron. On tietenkin niin, että valiokuntakäsittelyssä tämä esitys tullaan ja tulette aivan varmasti sen käymään ensin läpi, ja siinä yhteydessä on mahdollisuus perehtyä siihen, ja kuten totesin, niin tätä yksityiskohtaa, jonka nostitte esille, ja tätä tulkintaa, jonka siitä teitte, en tunne, mutta perehdyn tähän ja palaamme varmasti asiaan.

Arvoisa puhemies! Tehokkaassa katumisessa rikolliset veronpimittäjät saavat veroseuraamuksia anteeksi ja välttyvät rangaistuksilta joko kokonaan tai osaksi. Järjestelmää on käytetty joko määräaikaisena tai pysyvänä eri maissa, ja tämä on ollut käytössä muun muassa naapurimaassamme Ruotsissa. Eurooppalainen läpinäkyvyys on kuitenkin lisääntymässä lähivuosina, ja piilotetun varallisuuden paljastumisen riski on huomattavasti kasvamassa. Arvoisa ministeri: eikö tätäkin taustaa vasten ajankohta ole täysin väärä tällaiselle armahduslaille, kun verkko on kiristymässä näiden ihmisten ympärillä joka tapauksessa?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten totesitte itsekin kysymyksessänne, verkko kiristyy koko ajan. Meillä on koko ajan enemmän ja enemmän tietojenvaihtoa, meillä on yhtenäiset verojärjestelmät. Me teemme OECD:n puitteissa työtä myöskin yli EU-rajojen maailmalla eli niin sanottujen veroparatiisien kitkemiseksi. Koko ajan tulee lainsäädäntöä ja sääntelyä ja avoimuutta, jolla pyritään tekemään tyhjäksi veronkierto, jotta ne verot, mitä Suomeen kuuluu maksaa, tulevat maksetuksi, ja tämä on selkeä hallituksen peruslinja. Me emme tee emmekä suunnittele muunlaisia linjauksia kuin sen, että verot, jotka Suomeen kuuluu maksaa, pitää maksaa.

Edelleen on se, että valvonta tehostuu koko ajan. Ja jos joku kiertää tahallisesti veroja, jättää maksamatta verot, jotka Suomen verottajalle kuuluvat, siitä rangaistaan. Se on rikos. [Välihuutoja vasemmalta] Tämä on se perussääntö, [Puhemies koputtaa] miten meidän järjestelmämme toimii.

Arvoisa puhemies! Mennäänpäs ajassa hiukan taaksepäin. Eli siis vuonna 2015, kun tämä tehokkaan katumisen malli oli käsittelyssä eduskunnassa, loppuvuodesta se vedettiin pois PS-puolueen, silloisen hallituspuolueen, vaatimuksesta. Mutta nyt näyttäisi siis siltä, että kun siniset ovat hallituksessa, niin tämä tehokkaan katumisen malli ujutetaan tällaisen laajan, 300-sivuisen valmispaketin sisällä vielä huonompana kuin se silloin 2015 oli. Tässä vuoden 2015 mallissahan oli vain tietty aikaikkuna, jolloin tätä tehokasta katumista sai tehdä.

Nyt kysynkin, kun tämä näyttää hallitukselle tulevan täytenä yllätyksenä: oletteko valmis vuoden 2015 mukaisesti vetämään tämän esityksen pois sieltä valmispaketin sisältä, kun ette näytä itsekään tietävän, että tämä siellä on? Ja sitten [Puhemies koputtaa] — tässä se oikeastaan tulikin. [Naurua — Eduskunnasta: Onko hallituksen arvopohja muuttunut?]

Arvoisa rouva puhemies! Ei tähän lakiesitykseen ole piilotettu tehokasta katumista uudelleen. [Eduskunnasta: On!] — Ei ole. — Se ei ole siinä sisällä, ja pääosin ne verokäytännöt, jotka esityksessä ovat, vastaavat nykyistä käytäntöä. Sen tehokkaan katumisen, joka oli hallitusohjelmassa, kuten täällä on kerrottu, hallitus kuoppasi jo puolitoista, pari vuotta sitten. Sitä ei olla henkiin herättämässä, koska sille ei ollut tahtotilaa hallituksessa eikä eduskunnassa. Siinä olisi ollut kyse siitä, että kertaluontoisesti, [Antti Rinne: Nyt tulee pysyvästi!] jos on piilotellut omaisuutta, josta olisi kuulunut maksaa verot Suomeen, olisi voinut sen seuraamuksitta tehdä. Tätä ei tehdä, tätä ei esitetä, eikä sitä minun tulkintani mukaan tuosta esityksestä sisältä löydy.

Arvoisa puhemies! Tässä ei ole kysymys, niin kuin ministeri sanoi, todellakaan mistään tehokkaasta katumisesta. Tässä on kyse menettelystä, jossa verovelvollinen itse tekee oikaisumenettelyn kautta verotuksen oikaisun. Nämä esimerkit, mitkä tässä nyt edustaja Harakka kertoi, pitävät paikkansa tämän veronkorotuksen osalta, mutta täytyy muistaa tietysti, että koko se tulo tulee sitten verotettavaksi, eli sen jälkeen siitä maksetaan normaalistikin verot ja sitten tämä veronkorotus tulee siihen päälle.

Mutta minä olisin oikeusministeriltä kysynyt: Kun meillä on kuitenkin ne bis in idem ‑periaate oikeuskäytännössä eli kaksoisrangaistavuuden osalta on niin, ettei rangaista kahta kertaa, ja nimenomaan tässä esityksessä tietenkin on mahdollista, että se vedetään rikosprosessin kautta ja silloin jätetään tämä veronkorotus, joka on suhteellisen pieni, 0,5 prosenttia, mutta jos on törkeänlainen tilanne ollut silloin, kun tätä on tehty, [Puhemies koputtaa] niin silloinhan tämä voidaan viedä ilmeisestikin myös rikosprosessin kautta.

Arvoisa puhemies! Näissä malleissa tietysti tavoitteena on yleensä se, että saadaan keinolla millä hyvänsä maksimoitua veronsaanti kotimaahan. Ne mallit, mitkä Euroopassa ovat käytössä, ovat osittain olleet tuotteliaita, elikkä veronmaksajille on saatu lisää verotuloja hankittua. Ja nyt sitten, jos päällekkäisiä prosesseja aiheutuu tällaisesta lisäverosta, niissä tulee arvioitavaksi kaksoisrangaistavuuden kielto, ja näissä rikosoikeuden periaatteissa täytyy olla tietyllä tapaa tiukkana, että kaksoisrangaistavuus ei saisi niin sanotusti loukkaantua, mutta tällaisissa tapauksissa... Täytyy sanoa, että tästä esityksestä en osaa nyt suoraan sanoa, miten tässä on tämä systematiikka rakennettu, mutta näissä on yleensä hieman ongelmallinen tämän periaatteen kannalta tämä problematiikka.

Arvoisa puhemies! Suomi menettää aggressiivisen verosuunnittelun takia vuosittain jopa satoja miljoonia, jopa miljardeja. Kehitysmaat menettävät vielä enemmän, jopa satoja miljardeja. Yritysten verotietojen avoimuus on yksi tärkeä keino puuttua veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun. Onneksi tähän todella voidaan puuttua verotietojen vaihdolla, omistajatietojen avoimuudella ja maakohtaisella kirjanpidolla. Maakohtainen kirjanpito tarkoittaa sitä, että monikansallisilta suuryrityksiltä vaaditaan vero- ja muiden tietojen ilmoittamista maakohtaisesti. Näin voidaan paljastaa aggressiivinen verosuunnittelu ja veronkierto.

EU on antanut aloitteen maakohtaisesta kirjanpidosta. Jotkin jäsenmaat kuitenkin nyt yrittävät jarruttaa asian etenemistä ja vesittää aloitetta. Haluaisinkin kysyä hallitukselta: miten hallitus toimii EU-maiden välisissä neuvotteluissa ja ajaako hallitus voimakkaasti kattavan, aukottoman ja vaikuttavan maakohtaisen [Puhemies koputtaa] raportoinnin vaatimusta?

Arvoisa puhemies! Maakohtainen raportointi, ja erityisesti suuryrityksiltä, on keskeinen avain siihen, että me pystymme saamaan yritysten tiedot ja sitä kautta pystymme verottamaan yritystä ja vielä siinä maassa, johon kulloinkin se vero kuuluu — kyllä ajamme. Mitä tehokkaampi järjestelmä meillä on, mitä suuremmat tiedonsaantimahdollisuudet, mitä selkeämmät tiedonvaihtosopimukset meillä on EU-maiden sisällä ja, kuten mainitsin aikaisemmin, myöskin EU-alueen ulkopuolella OECD:n puitteissa tehtyjen sopimusten mukaisesti, niin sitä tehokkaampi järjestelmä meillä on. Suomella ei ole mitään syytä ajaa muuta kuin maksimaalista avoimuutta, jotta pystymme varmistamaan sen verokertymän, joka Suomeen kuuluu.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiasia, ministeri Orpo, nyt kuitenkin on, että tämän uuden armahduspykälän lisäksi vielä pudotatte veronkierrolle määrättävää veronkorotusta alle puoleen nykyisestä. Se tarkoittaa sitä, että te suositte veroja vältteleviä suuryrityksiä. Se ei ole sinänsä yllätys. Se on johdonmukaista. Tämä hallitus on esimerkiksi juuri päättänyt keventää miljoonaperijöiden verotusta. Olen joskus miettinyt, että kun hallitus niin innokkaasti nyt ajaa miljonäärien asemaa, niin miltä se mahtaa tuntua ihan tavallisesta palkansaajasta ja eläkkeensaajasta, joka ihan kiltisti veronsa maksaa, tai miltä se voi tuntua lapsiperheestä, jonka veroja olette parhaillaan korottamassa. Ministeri Orpo, minä haluankin kysyä teiltä, tuntuuko teistä tämä kaikki nyt oikealta. Tuntuuko oikealta se, että hallitus antaa verohelpotuksia veroja vältteleville suuryrityksille? Miten tämä nyt itsenne mielestä oikein meni, ja oletteko valmiit perumaan nämä esitykset?

Arvoisa puhemies! Otetaan nyt vielä kerran se, että tämä esitys ei pidä sisällään sitä armahduspykälää tai aktiivista katumista. Eli verot pitää maksaa. Ja me luomme järjestelmää, koko ajan kehitämme niin, että me saamme veronkierron estettyä ja Suomeen kuuluvat verot kerättyä Suomeen. Tämän eteen tehdään laajalla rintamalla sekä kotimaassa että kansainvälisellä yhteistyöllä töitä.

Mitä tulee ylipäänsä veropolitiikkaan, niin minusta hallituksen veropolitiikka on hyvää. Sen keskiössä on työ, yrittäminen, siihen kannustaminen. Olemme huolehtineet siitä, että ensi vuonnakaan kenenkään ansiotuloverotus ei kiristy. [Antti Rinne ja Pia Viitanen: Lapsiperheiden!] Se on aivan erinomainen ratkaisu. Kenenkään ansiotuloverotus ei kiristy. Tämä siksi, että kannattaisi ottaa työtä vastaan, jotta jäisi enemmän käteen siitä omasta palkasta. Tämä siksi, että omalta osaltamme tuemme, että työmarkkinoilla voitaisiin tehdä hyviä, työllisyyttä lisääviä palkkaratkaisuja. [Puhemies koputtaa] Hallituksen veropolitiikka on hyvää.

Arvoisa puhemies! Nyt pitää muistuttaa, että maltti on valttia. Eduskunta on päättänyt lähettää tämän kyseisen asian valtiovarainvaliokuntaan, ja sieltä tämän asian käsittely on siirtynyt verojaostoon, jossa asiantuntijoita tämän asian osalta on kuultu. Minä voin lohduttaa, että verojaosto ja valtiovarainvaliokunta yhdessä hallituksen kanssa kykenee aikanaan tekemään oikean johtopäätöksen. Meillähän on lähiajoilta kokemusta siitä, että esimerkiksi kiinteistöverossa löydettiin hyvä ratkaisu. [Välihuutoja vasemmalta!] Toivoisin nyt, että tämän asian käsittely siirtyy niin kauan kuin verojaosto kykenee tekemään asiasta ratkaisun.

Puhemies Maria Lohela

Tässä ei tainnut tulla kysymystä, mutta edustaja Harakalle vielä yksi lisäkysymys.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri on tässä hyvin lyhyessä ajassa päässyt täydellisestä tietämättömyydestä täydelliseen kiistämiseen. Se on hieno suoritus. Mutta on ehkä huomautettava, että sivuilla 76, 148 ja 149 kerrotaan, millä tavoilla tämä aktiivinen katuminen otetaan huomioon puolen prosentin maksimiveronkorotuksilla, ja vieläpä niin, toistan sen, kuten aikaisemmin sanoin, että tapaus, joka oikeusoppineiden mukaan kuuluisi rikosprosessiin, on hallituksen oman esimerkin mukaan käsiteltävä ainoastaan tällaisena pienenä näpäytyksenä. Tämä on ennenkuulumatonta, ja tämä teidän kiistämisenne ei ole kovin uskottavaa.

Mutta tämä on tämän hallituksen linja. Me olimme vuonna 13 vielä eurooppalaisen veronkierron torjunnassa eturivin maa. Nyt emme sitä enää ole. Euroopassa veronkierron vastaiset toimet ovat edenneet ripeästi. Suomi tulee siellä perässä. Esimerkiksi Ruotsi ja Hollanti ovat jo panemassa toimeen viime kesänä hyväksyttyä veronkiertodirektiiviä. [Puhemies: Ja siinä se minuutti nyt meni!] Milloin Suomen hallitus edes aloittaa lainvalmistelun?

Arvoisa puhemies! Tämä yhteenvetonne ei nyt kyllä perustu yhtään mihinkään. Jos te Ruotsia ihailette, niin siellähän on esimerkiksi se aktiivinen katuminen voimassa, [Timo Harakka: Puhuttiin eri asiasta!] jos se on teidän mielestänne sitten hyvää veropolitiikkaa. Me teemme kaikkia niitä toimenpiteitä, joita olemme EU-tasolla päättäneet, joihin olemme OECD:ssä sitoutuneet yhtenä ja ainoana tavoitteena veronkierron estäminen ja huolehtiminen siitä, [Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä] että Suomeen maksetaan ne verot, mitkä Suomeen kuuluvat.

Mitä tulee tähän alkuosaan, niin minä en todellakaan tunnistanut siitä teidän alkuperäisestä kysymyksestänne ihan tarkkaan, mistä oli kyse. [Timo Heinonen: Se olikin populismia!] Mutta kun selvisi, että viittaatte siihen, että olisimme herättämässä henkiin aktiivista katumista, niin se ei ole tässä esityksessä eikä se ole tarkoitus. Mutta nyt varmasti, kuten edustaja Kalli totesi, valiokunta ja sen verojaosto käyvät tämän asian huolella läpi. Uskon, että näistä väärinymmärryksistä löytyy silloin oikeat tiedot, ja me palaamme asiaan normaalijärjestyksessä eduskunnan käsittelyn aikana. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Eilen eduskunnalle esiteltiin yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, jolla poistettaisiin EU- ja Eta-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta. Allekirjoittaneita löytyy vasemmalta oikealle, [Simon Elo: Ei löydy sinisistä!] ja täytyykin ihmetellä, miksi poliittinen vasemmisto haluaa ulkomaista halpatyövoimaa suomalaisen duunarin tilalle. Ehkä heillä on samoja osakkeita kokoomuksen kanssa. [Silvia Modig: Oletko huomannut, että ollaan EU:ssa?] Toisin kuin on väitetty, tarveharkinnan poisto on Ruotsissa aiheuttanut valetyöpaikkoja maahanmuuttajien omiin yrityksiin ja ihmisten hyväksikäyttöä. Tämä käy ilmi Ruotsin hallituksen omasta raportista. Työntekijät tuovat lisäksi omaiset mukanaan, mikä taas puolestaan heikentää merkittävästi taloudellista huoltosuhdetta. Kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: aikooko hallitus poistaa näistä selkeistä ongelmista huolimatta tarveharkinnan? Hallitusedustajien ylivoimainen enemmistö on kuitenkin allekirjoittanut tämän [Puhemies koputtaa] vastuuttoman lakialoitteen.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on hyvä nojautua siihen, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu. Siellä lukee, että työperäistä maahanmuuttoa edistetään mutta että pääsääntö työvoiman tarveharkinnassa on nykyisten käytäntöjen jatkaminen. Tämän takana minä seison, koska se on hallitusohjelmaan kirjoitettu.

Tästä lakialoitteesta, mikä täällä oli eduskunnassa, minultakin kysyttiin mielipidettä. Kerroin johdonmukaisesti, mitä hallitusohjelmaan on sovittu ja että siitä sininen ryhmä pitää kiinni.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Ministerin vakuuttelut eivät oikein vakuuta.

Sanotaan, että Suomi tarvitsee osaajia. Suomi kyllä saa niitä jo nyt, jos se niitä tarvitsee. Erityisasiantuntijat, tutkijat ja yritysten yli- ja keskijohdossa toimivat henkilöt on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta. Perustelu on siis heikko.

Perussuomalaiset eivät ole vaikutuksista huolissaan yksin. Muun muassa Rakennusliitto on arvostellut kovin sanoin näitä suunnitelmia. Vaikutukset eivät kuitenkaan koske vain tulevia palkkatasoja tai työmarkkinoita ylipäätään, vaan tarveharkinnan poisto luo uuden väylän laittomalle maahanmuutolle. On jo nyt väläytetty, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt voisivat jäädä töihin, ja tällainenhan on aivan käsittämätöntä. Arvoisa ministeri, miten hallitus ja te itse suhtaudutte siihen, että laittomasti maahan tulleet henkilöt, jotka eivät ole saaneet minkäänlaista oleskelulupaa, kierrätettäisiin nyt halpatyömarkkinoille?

Arvoisa rouva puhemies! Sanoitte, että vastaukseni ei oikein vakuuta. Voisin tietysti vaikka päälläni seisoa täällä ja kertoa sen saman, minkä äsken kerroin. Hallitusohjelma on se, mihin itse nojaan, ja mitään muuta ei ole puhuttu eikä päätetty eikä linjattu eikä neuvoteltu. Siihen, että nyt sitten hallituspuolueitten edustajat ovat tällaisen lakialoitteen allekirjoittaneet, totta kai heillä on täysi oikeus. Sitähän minä en lainkaan kiistä, mutta itse nojaan vahvasti hallitusohjelmaan ja siihen, että siitä, mitä siellä lukee, pidetään kiinni.

Mitä tulee tähän tarveharkintaan, niin huomenna meillä on tämmöinen pyöreän pöydän keskustelu teemasta, jotta ymmärtäisimme, mitä tarkoittaa tarveharkinta. Täällä aika huolettomasti tunnutaan heittelevän tätä sanaa. Siitä seuraa aina jotakin, jos siitä tarveharkinnasta luovutaan. Meillä on tuore tapaus Uudeltamaalta, ja huomenna saan muun muassa siitä selvityksen, mitä siitä on seurannut vai onko seurannut yhtään mitään.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kaikki Suomessa tekevät työtä oikeilla työehdoilla ja että sitä valvotaan hyvin, varmistetaan, että ei Suomeen synny harmaata taloutta ja sellaisia työmarkkinoita. Siihen on olemassa omat keinonsa, ja niitä hallituksen on syytä vahvistaa, kuten jo edellinen hallitus teki.

Mutta jos sitten tullaan siihen, miten Suomi menestyy kansainvälisessä taloudessa, miten me voimme saada osaajia eri aloilla, joilla on tarvetta työvoimalle, ja miten myös heidän perheenjäsenensä voivat tulla Suomeen, niin ajatus siitä, mitä hallitus on markkinoinut, että kohdennetaan vain tietyille startup-yrittäjille tai osaajille helpotusta päästä Suomen työmarkkinoille, ei ratkaise koko kysymystä, koska heillä on myös puolisot, jotka haluavat tulla Suomeen töihin. Helpointa edistää Suomen talouden kansainvälisyyttä ja työmarkkinoiden vetovoimaa on se, että me poistamme saatavuusharkinnan mutta parannamme sitten työoikeuden toteutumista kaikille. Kysynkin valtiovarainministeriltä: eikö Suomen talouden kilpailukyvyn kannalta ja meidän työmarkkinoidemme kansainvälisyyden kannalta olisi parempi, että saatavuusharkinnasta luovuttaisiin?

Arvoisa puhemies! Meillä on, kuten ministeri Lindström totesi, tästä sinänsä selkeä hallitusohjelman kirjaus. Osaltaan, kun katsotaan meidän taloutemme kehittymistä tällä hetkellä ja sen hyvää vetoa, niin aivan kriittinen asia on se, että me saamme osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Siinä ensimmäinen ja tärkein keino on se, että meidän täytyy saada Suomessa työttömät ihmiset tai ensimmäistä työpaikkaa etsivät nuoret ihmiset löytämään näihin avoimiin työpaikkoihin. Täytyy sen takia koko ajan kehittää meidän järjestelmiämme. Me panostamme koulutukseen, jotta osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin löytyy.

Työn saatavuus on kokonaisuus, ja me katsomme varmasti yhdessä hallituksen pöydässä tätä kokonaisuutta, jolla voimme varmistaa sen, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa, koska mikään ei olisi surullisempaa kuin se, että hyvään vauhtiin päässyt talouden kasvu ja työllisyyden parantuminen leikkaisi kiinni siihen, että yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Immonen tässä jo väkevästi todisti, edelleen eduskunnassa on paljon vääriä väitteitä ja epäselvyyttä siitä, mistä saatavuusharkinnassa todellisuudessa on kysymys ja millaisia vaikutuksia sen poistolla on ollut esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsissahan työvoiman määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt saatavuusharkinnan poiston myötä. Hyväksikäytön, työlupakaupan tai muun riiston lisääntymisestä ei ole mitään näyttöä. Perheiden — mikä sinällään on tietysti positiivinen asia, että ihmiset pystyvät olemaan perheidensä kanssa — määrä ei ole ollut merkittävää tämän kanavan kautta. Onkin hienoa, että ministeri Lindström on kutsunut pyöreän pöydän koolle saadakseen enemmän valaistusta tässä asiassa, mutta kun asia on monimutkainen, ehkä yksi pyöreä pöytä ei riitä. Aiotteko perehtyä myös näihin Ruotsin kokemuksiin oikein ajan kanssa?

Arvoisa rouva puhemies! Huomisen keskustelun yksi teema on nimenomaan se, että saadaan yhteinen tilannekuva siitä, mitä tämä tarveharkinta nyt oikeasti on. Täällä nyt on moneen kertaan puhuttu näistä Rakennusliiton ja Teollisuusliiton kokemuksista. Niin on minunkin korviini tullut sieltä viestiä, että esimerkiksi telakoilla, kun olen vieraillut, minut on pyydetty vähän sivummalle ja puhuttu, että täällä on ongelmia. Mutta sitten kun kysyy, missä ovat ne faktat, niin siinä on se ongelma, että niitä on aika vaikea näyttää toteen. Tämä valvonta on ongelma, ja siihen tietenkin pitäisi olla enemmän resursseja, koska se valvonta ei tällä hetkellä toimi niin kuin sen minun mielestäni pitäisi toimia.

Kuten, edustaja Kontula, sanoitte, että ei ole näyttöä, niin tämä on nimenomaan yksi ongelma, että saadaan tämmöisen keskustelun kautta kokonaiskuva siitä, missä tämän asian suhteen mennään. Olen aivan samaa mieltä, että kun tarveharkinnasta puhutaan, niin oikeat työehdot kuuluvat myös siihen tarveharkintaan silloin, kun sitä tarkastellaan, ei pelkästään se, tarvitseeko joku yritys työvoimaa.

Arvoisa puhemies! Tahdon esittää ensin surunvalitteluni koko vihreän eduskuntaryhmän puolesta Raaseporin tragedian uhrien omaisille ja läheisille. Annamme hallitukselle kaiken tukemme asian selvittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Me-säätiön syrjäytymislaskurin mukaan Suomessa on jo 70 000 syrjäytynyttä nuorta. Unescon kansainvälinen koulutusraportti kertoo, että Suomen suurin haaste on koulutuksen eriarvoisuus. Syrjäytyminen tulee Suomelle sekä inhimillisesti että taloudellisesti valtavan kalliiksi. Kuten Helsingin Sanomissa tuotiin esille, syrjäytymisen vuosittainen hintalappu on 1,4 miljardia euroa.

Kyse ei ole siitä, etteikö meillä ole varaa pysäyttää syrjäytymiskehitystä. Kyse on siitä, mitä painotuksia teemme budjetin sisällä. Tällä hetkellä kaikkein isoin ongelma on se, että tarjoamme nuorille pirstaleisia palveluita ja aivan liian myöhään, vasta siinä vaiheessa kun he ovat jo syrjäytyneet. Kysynkin valtiovarainministeriltä: miten hallitus aikoo varmistaa sen, että oikea-aikaisten palveluiden kautta saavutetaan tulevina vuosina säästöjäkin?

Puhemies Maria Lohela

Tämä lienee enemmän ministeri Grahn-Laasosen tontilla.

Arvoisa puhemies! Kiitos oppositiolle tästä tärkeästä huomiosta ja avauksesta, mikä liittyy nuorten syrjäytymiseen. Se on hallituksen iso huoli. Samoin koulutuksen tasa-arvon turvaaminen maailmassa, jossa ihmisten elämät entistä vahvemmin polarisoituvat, ja meillä valitettavasti on sellaista kehitystä Suomessa, että suurin osa nuorista voi paremmin kuin koskaan mutta sitten ongelmat kasautuvat tietyille perheille, tietyille lapsille ja nuorille. Ja tässä meidän täytyy koko yhteiskuntana tehdä enemmän.

Aivan oikea tilannearvio siinä, että meillä on paljon hyviä palveluja, joita on vuosien varrella rakennettu, mutta ne ovat hyvin pirstaleisia. Ja oleellinen on se, miten oikea-aikaisesti oikea palvelu tavoittaa oikean lapsen, nuoren ja perheen, ja tähän hallitus kiinnittää huomiota lukuisilla eri toimilla. Lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelma on yksi keskeinen, joka tuo sinne varhaiseen vaiheeseen sitä tukea moniammatillisesti eri toimijoiden välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Toinen näkökulma sitten tässä koulutuksen turvaamisessa [Puhemies koputtaa] ja tasa-arvon vahvistamisessa [Puhemies: Aika on jo täynnä!] on varhaiskasvatuksen kehittäminen, ja sitä tehdään aktiivisesti.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa antaa syrjäytymisestä seuraavan näköalattomuuden ja turvattomuuden kasvaa. Jokainen työelämän ja opiskeluiden ulkopuolelle jäävä nuori on liikaa. Tällä hetkellä nuorisotyöttömyys on hienoisessa laskussa. On kuitenkin muistettava, että työttömyys voi vähentyä joko työllisyyden tai työelämän ulkopuolelle jäämisen johdosta. On erittäin huolestuttavaa, että niiden nuorten määrä, jotka ovat kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, kasvaa. Kysynkin siis asianomaiselta ministeriltä: millaisilla korjaustoimilla hallitus varmistaa, että nuorten katoaminen työelämän ulkopuolelle pysäytetään?

Arvoisa puhemies! Suomessa liian suuri osa nuorista jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Paljon hyvää työtä on tehty: koulutustakuu Suomessa on saatu jo melko hyvin toimimaan, eli lähes koko ikäluokka siirtyy peruskoulusta toiselle asteelle. Mutta sitten valitettavasti se ongelma on myös siirtynyt vähän eteenpäin, elikkä koulutus jää liian usein kesken, ja muun muassa tähän kiinnitetään huomiota ensi vuoden alusta voimaan astuvassa ammatillisen koulutuksen reformissa erittäin vahvasti. Sen lisäksi sitten tämä edellä mainittu palvelujen kehittäminen moniammatilliseen suuntaan on tärkeässä roolissa.

Kun katsotaan tutkimustietoa ja pohjataan päätöksentekoa tutkittuun tietoon, niin se näyttää ja osoittaa meille hyvin vahvasti sen, että meidän pitää kääntää sitä painopistettä varhaiskasvatukseen, varhaisiin vuosiin, siihen että yhä useampi lapsi pääsee laadukkaan, pedagogisen varhaiskasvatuksen piiriin tulevaisuudessa. Tähän myöskin hallitus panostaa, samoin kuin varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseen ja henkilöstörakenteen vahvistamiseen, niin että sellainen pedagoginen, suunnitelmallinen, [Puhemies koputtaa] laadukas varhaiskasvatus tavoittaisi tulevaisuudessa kaikki lapsemme.

Värderade talman! Lågtröskelmottagningar där unga kan få hjälp och stöd av mångprofessionella team från en lucka är oerhört viktig service för unga.

Arvoisa puhemies! On todellakin tärkeätä, että nuorille pystytään tarjoamaan moniammatillista apua yhden luukun periaatteen mukaisesti. Se on todella ratkaisevaa monelle nuorelle. Sote-uudistus tulee kuitenkin tarkoittamaan, että osa näistä tiimeistä — siis niistä moniammatillisista, osaavista henkilöistä jotka kuuluvat näihin tiimeihin — tulee kuulumaan maakuntien hallintoon ja osa taas kuntien hallintoon. Kysynkin nyt: miten hallitus aikoo turvata, etteivät palvelut nuorille pirstaloidu vielä enemmän näitten isojen uudistusten jälkeen?

Arvoisa puhemies! Aivan oikea tilannehavainto jälleen. Eli kun hallitus toteuttaa sote- ja maakuntauudistusta, niin siinä yhteydessä on tunnistettu se riski, että kun palvelut ovat eri järjestäjillä, se voi muodostaa siihen sellaista juopaa, mitä ei pidä päästää syntymään. Siitä syystä meillä tällä hetkellä selvityshenkilöt työskentelevät sen varmistamiseksi, että tämä moniammatillinen yhteistyö toimisi tulevaisuudessa saumattomasti, ja tähän panostamme erittäin voimakkaasti. Samoin kuin tuli mainituksi tämä yhdeltä luukulta ‑apu, niin siinä on myös oikea näkökulma, elikkä jatkossa meidän tulee varmistaa se, että ne palveluketjut ovat entistä yksilöllisempiä: tunnistetaan, mikä se avun tarve on ja että se on riittävä ja oikea-aikainen. Yksi hyvä malli, joka on käytössä, jota levitämme valtakunnalliseksi, on Ohjaamo-palvelut, jossa nuori saa avun yhdeltä luukulta — mitä hän tarvitsee, niin yhdeltä luukulta. Tästä on hyviä kokemuksia monilta paikkakunnilta, ja nyt sitä levitetään valtakunnalliseksi toimintamalliksi.

Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys vihreältä eduskuntaryhmältä. Selvää on, että eriytymiskehitys on totta, ja se on myöskin myönnetty hallituksen suunnasta ja useita toimenpide-ehdotuksia on tehty. Myöskin ensi vuoden budjettia katsottaessa siellä tasa-arvorahat tuplataan ja sen lisäksi 10 miljoonaa kohdennetaan juuri niille alueille, joilla sitä tarvitaan.

Kuitenkin kääntäisin katseeni lapsuusikään ja siihen työhön, jota meillä tehdään neuvoloissa — neuvoloissa, joissa kohdataan kaikki perheet jo varhain ja lähdetään pohtimaan sitä, millä perheitä tuetaan. Se on se työ, johon meidän tulisi entistä tiukemmin kääntää katseemme. Kysynkin ministeri Saarikolta: minkälaisia toimenpiteitä tullaan tekemään neuvoloiden puolella, jotta perheitä tuettaisiin nykyistä paremmin?

Arvoisa puhemies! Minusta on ansiokasta, että tietysti juuri nyt käsissä oleva monisyinen ja varsin valitettava tilanne nuorten syrjäytymisen määrästä ja yksittäisistä nuorten kohtaloista saa kuitenkin ajattelussamme syvemmän virran siitä, että pitäisi puuttua asioihin jo paljon aikaisemmin kuin peruskoulun viimeisen vuoden jälkeen. Yksi havainto on juuri tämä ministeri Grahn-Laasosenkin esiin nostama huomio siitä, että varhaiset vuodet — ei vain varhaiskasvatus vaan vanhemmuuden tuki kaiken kaikkiaan — on se, mikä voisi pelastaa nuoren polun siitä eteenpäin.

Yksi ulottuvuus tässä on aivan totta: Palvelujen ydin ja sydän, joka on lapsiperheille neuvola. Ajattelen tästäkin kuitenkin niin, että neuvola monissa tapauksissa ensimmäisen ikävuoden ja raskausvaiheen jälkeen kohtaa lapsen aika harvoin. Siksi on tärkeää, että sen osaaminen, myös terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisten palvelut, olisi saatavissa niissä paikoissa, missä perheet muutoinkin liikkuvat, [Puhemies koputtaa] kuten peruskoulun ja päiväkodin yhteydessä. Tästä on hyviä esimerkkejä.

Arvoisa puhemies! Keskustelemme yhdestä vakavimmasta ongelmasta tämän päivän Suomessa. Tässä ministerit Grahn-Laasonen ja Saarikko kertoivat sinällään ihan oikeita toimia, joita hallitus on tehnyt. Sosiaalidemokraatit ovat paljon nyt viime aikoina puhuneet varhaiskasvatuksen merkityksestä, ja meillä on siinä tulevassa budjetissakin parantavia esityksiä. Nyt kysymys kuuluu: miksi tämä politiikka ei vaikuta ja toimi? Ja vaikka se on tämmöinen tavallaan korjaava toimenpide, niin minua kyllä suoraan sanoen harmittaa, että hallitus on nyt ajamassa alas tätä nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, kun tiedetään tutkimusten mukaan, että 40 prosenttia nuorista, joilla ei ole tutkintoa, on työttömänä — 40 prosenttia. Kyllä sen takia pitäisi tehdä kohdennettuja, räätälöityjä toimia. Eli voisitteko nyt vielä harkita tätä nuorten aikuisten osaamisohjelman käynnistämistä [Puhemies koputtaa] ja sen vahventamista?

Arvoisa puhemies! Nuorten aikuisten osaamisohjelma oli tarpeen silloin, kun meillä oli erilliset ammatillisen koulutuksen järjestelmät nuorille ja aikuisille. Siihen väliin jäi väliinputoajajoukko, nuoret aikuiset, joilta puuttui toisen asteen tutkinto. Nyt olemme siirtymässä ensi vuoden alusta uudistettuun ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön, joka yhtenäistää ammatillisen koulutuksen ja rakentaa sujuvammat yksilölliset polut, joissa voidaan ottaa paremmin huomioon ne lähtötilanteet. Eli tämä nuorten aikuisten osaamisohjelma ei enää jatkossa ole tarpeen.

Sen sijaan hallitus on päättänyt lisätä resursseja erityisesti nuorten ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen. Juuri ihan tuoreella päätöksellä saamme 1 000 uutta paikkaa nimenomaan nuorisotyöttömyyden torjumiseen, ja ammatillisen koulutuksen reformissa on sitten lukuisia työkaluja, joilla voidaan estää keskeyttämistä. Esimerkiksi yhtenä yksityiskohtana jatkuva haku, eli jos nuori on esimerkiksi vaarassa pudota, jättää koulutuksen kesken, niin hänet voidaan nopeasti valita uudelle alalle, [Puhemies koputtaa] joka ehkä motivoi enemmän. Ja myöskin sisältöjä kehitetään.

Arvoisa puhemies! Koulutuksen tasa-arvoon kuuluu lähtökohtana se, että koulutuspaikkoja on saatavilla siellä, missä nuoremme ovat. Tämä tilanne on vaarantunut toisen asteen ammatillisen koulutuksen rajuissa leikkauksissa, joka on vähentänyt opiskelupaikkoja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa koulutuspaikkoja on muutenkin, ainakin Pohjois-Pohjanmaalla, nuorten määrään nähden tälläkin hetkellä ja ennen leikkauksiakin ollut aivan liian vähän.

Se, että koulutuksen laatua heikennetään leikkauksilla tavalla, joka edistää jopa opintojen keskeytymistä, on vaarallinen tie. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdentuneet leikkaukset ovat johtaneet siihen tilanteeseen, jossa liian monilla aloilla ammattiin valmistuminen on mahdollista vain niille nuorille, jotka ovat jo entuudestaan vahvimpia, oma-aloitteisimpia ja pätevimpiä pärjäämään entistä enemmän itsenäisessä opiskelussa, työelämäharjoitteluissa yrityksissä ja ilman lähiopetusta. Kysyn ministeriltä: mitä hallitus tekee turvatakseen [Puhemies koputtaa] näiden rajujen toisen asteen ammatillisen koulutuksen leikkausten jälkeen niiden nuorten selviytymisen, jotka eivät ole vahvimpia?

Arvoisa puhemies! Tarkistin vielä tästä papereistani luvun: elokuun tilaston mukaan viime keväänä peruskoulun päättäneistä 98,7 prosenttia oli elokuuhun mennessä saanut koulutuspaikan. Eli meillä aloituspaikat riittävät ja meillä ikäluokat pienenevät. Mutta se on totta, että tähän alueelliseen kohdentamiseen tietysti pitää panostaa, ja siihen liittyen tehdäänkin just suoritepäätöksiä ministeriössä, miten esimerkiksi työvoimapoliittista koulutusta kohdennetaan ja miten olemme voineet esimerkiksi lisätä resursseja 21 miljoonalla eurolla maahanmuuttajien koulutuspolkuihin. Ja nyt myöskin tämä 1 000 uutta paikkaa, opiskelijatyövuotta nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tulee erittäin tarpeeseen. Eli tärkeitä huomioita.

Ja miten sitten voidaan tukea riittävästi niitä nuoria, jotka eivät kykene itsenäiseen opiskeluun tai tarvitsevat enemmän tukea? Ensi vuoden alusta voimaan astuvan lainsäädännön mukaan jokaiselle tehdään henkilökohtainen suunnitelma omien opintojen etenemisestä, ja siinä voidaan arvioida tuen tarve. Ja on itse asiassa koulutuksen järjestäjän velvollisuus arvioida, mitä tukea [Puhemies koputtaa] nuori tarvitsee polullaan, jotta koulutus voidaan suorittaa kunnialla [Puhemies: Aika täynnä!] loppuun.

Arvoisa rouva puhemies! Maailmassa on tällä hetkellä erilaisia jännitteitä, konflikteja, jopa sodan uhkaa enemmän kuin pitkään aikaan. Nykyinen turvallisuustilanne ja yhteiskunnallinen tilanne edellyttää aktiivista rauhantyötä ja siten myös elinvoimaisia rauhanjärjestöjä. Suomessa rauhanjärjestöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita ja keskustelijoita, joiden toimintaedellytykset on turvattava.

Tänään on julkaistu rauhantyön valtionavustusten hakuilmoitus, josta selviää, että jakosumma on pienentynyt lähes puolella viime vuodesta ja jaossa on vain 250 000 euroa. Rauhanjärjestöjen rahoitus on pienentynyt koko tämän hallituskauden, ja kysynkin: eikö hallitus todellakaan näe rauhantyön merkitystä tässä maailmanajassa?

Puhemies Maria Lohela

Löytyykö vastaajaa? — Ministeri Terho. — Kumpi siellä nyt aikoo vastata?

Tämä ei selkeästi osoitu kenellekään, arvoisa puhemies, joten kävimme lyhyen neuvottelun siitä, kuka ottaa vastuulleen, mutta jos viittaat näihin minun ministeriöni alla oleviin hakemuksiin, niin tämä pitää paikkansa, että olemme tehneet harkintaa rahojen suhteen sen kanssa, miten haettavia rahoja on saatavilla, tietenkin samassa tilanteessa kuin kaikki muutkin eli rahapulassa.

Kuitenkin korostan sitä, että vaikka erilaiset kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä tämän asian suhteen, niin tietenkin rauhantyö kuuluu meille kaikille ja se on ennen kaikkea poliitikkojen ja hallitusten tehtävä eikä sitä voida jättää kansalaisjärjestöjen tai niiden rahoituksen varaan vaan se on nimenomaan meidän työtämme joka päivä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän ilmoittautumaan, mikäli on lisäkysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Kyllä kansalaisyhteiskunnalla ja järjestöillä on oma merkityksensä, mutta sanoitte, että tämä on kokonaisuus. Se on aivan totta. Ajatushautomo SaferGlobe julkaisi maanantaina asevalvontaraportin, jonka mukaan Suomi on viime vuonna vienyt ennätysmäärän aseita Lähi-itään, jossa on käynnissä useita vakavia konflikteja, joissa monissa maissa ihmisoikeustilanne on heikko. Hallitus ei edelleenkään tunnu näkevän ongelmaa aseiden viennissä Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin tai Saudi-Arabiaan, vaikka molemmat ovat sotineet maaliskuusta 2015 asti Jemenissä. YK:n mukaan pommitukset Jemenissä ovat kohdistuneet laajasti ja järjestelmällisesti siviileihin ja maan tilanne on katastrofaalinen. Jos te kerran otatte tästä vastuuta, niin milloin hallitus aikoo lopettaa aseviennin sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin?

Arvoisa puhemies! Suomen asevientipolitiikka on vastuullista, ja aina huomioidaan ihmisoikeustilanne. Kutakin asekauppaa varten tehdään erikseen tarveharkinta. Suomen asevientilinja on täysin EU-linjan mukainen, ja itse asiassa me olemme jonkinlainen mallioppilas tässä suhteessa. Mitä tulee vaikka esimerkiksi läntiseen naapuriimme Ruotsiin, joka vie aseita Emiraatteihin, Saudi-Arabiaan, me olemme melkoisia näpertelijöitä Ruotsiin verrattuna.

Arvoisa puhemies! Suomen lisääntynyt asevienti Lähi-idän suuntaan perustuu Patrian ajoneuvojen vientiin yhden kaupan merkeissä, joka — yksi kauppa — on nostanut Lähi-idän tapetille kysyjän kertomalla tavalla. Panssariajoneuvojen vienti Arabiemiraatteihin ei tarkoita luonnollisestikaan sota-aseistuksen kiihdyttämistä tuolla kyseisellä alueella vaan päinvastoin juuri sitä, että saataisiin tilannetta rauhoittumaan. Ja on Suomen puolustusteollisuuden kannalta elintärkeää, että Suomella on omaa tämänkaltaista tuotantoa, joka kriisitilanteissa on meille tietenkin aivan ratkaisevan tärkeä asia. Sen vuoksi on turha syyttää tästä asiasta hallitusta, joka toimii eurooppalaisittain poikkeuksellisen vastuullisella tavalla näissä yhteyksissä. [Ben Zyskowicz: Ministeri Kanerva vastasi, seuraava kysymys! — Naurua]

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Niinistö viittasi täällä Ruotsiin. Ruotsi on uutisten mukaan tiukentamassa nyt asevientikriteereitään, ja nämä asevientipäätöksethän perustuvat aina ulkoministeriön lausuntoon. Sillä tavalla hallitus poliittisesti ottaa vastuun siitä, minne aseita viedään.

Lähi-idän tilanne on monella tapaa hyvin tulehdusherkkä, ja siellä käydään sotaa. Siellä on arabimaiden liittouma, joka käy Jemenissä sotaa, ja nyt näille maille on toimitettu aseita. Aseviennin kasvu on syntynyt nimenomaan näistä kaupoista.

Nyt kysyisin ministeriltä: Oletteko harkinnut sitä, että myös Suomessa kiristettäisiin ja tarkistettaisiin näitä kriteereitä, joilla nämä päätökset tehdään? Ja onko päätökset tehty ulkoministeriön lausuntojen perusteella, vai onko hallitus tehnyt erillisen poliittisen päätöksen?

Arvoisa puhemies! Kaikkia lupia ei edes myönnetä, niin että kyllä teemme myös kielteisiä ennakkopäätöksiä, mutta julkisuuslain mukaan ne eivät ole julkisia.

Mitä tulee edustaja Haataisen mainitsemaan yksittäistapaukseen, kyseessä oli Robonic-nimisen firman lennokkialustavienti Arabiemiraatteihin, josta oli UTP-lausunto kielteinen, mutta katsoimme kokonaisharkintaa. Hallituspuolueiden kesken päätimme viedä lennokkialustoja. Mitään Suomen viemiä puolustusteollisuuden tuotteita ei ole käytetty Jemenin sodassa, saati ihmisoikeusrikkomuksissa, kun puhutaan Lähi-idästä. [Vasemmalta: Miten te sen tiedätte?]

Arvoisa rouva puhemies! Politiikka on arvoja, ja sillä on väliä, kenelle me myymme aseita. Se, että me puhumme vastuullisuudesta vastauksena aseviennistä muun muassa Saudi-Arabiaan, on suorastaan naurettava.

Arvoisa ministeri, ettekö näe mitään ristiriitaa siinä, että me puhumme paljon ihmisoikeuksista, me paasaamme niistä, mutta samalla me myymme aseita muun muassa sellaisille hirmuhallinnoille kuten Saudi-Arabia? Ettekö näe mitään ristiriitaa, epäjohdonmukaisuutta?

Arvoisa puhemies! Suomi noudattaa kansainvälisesti sovittuja sääntöjä asekaupassa. Mitään hävettävää Suomella ei ole. Päinvastoin meillä on syytä lisätä asevientiä, jotta pystymme ylläpitämään huoltovarmuutta kotimaassa. Esimerkiksi Lähi-idän maihin ei kohdistu mitään kansainvälistä asevientikieltoa, vaan esimerkiksi Saudi-Arabiaan moni, moni EU-maa vie aseita.

Arvoisa puhemies! Suomi on rauhanturvaamisessa aivan merkittävä tekijä maailmalla. Olemme pystyneet myös hieman lisäämään resursseja viime aikoina. Esimerkiksi Libanonissa, jotta tilanne pysyy rauhallisena, Suomella on, voi sanoa, erittäinkin merkittävä rooli. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat vuosikymmenien aikana tehneet ja tälläkin hetkellä tekevät erittäin arvokasta työtä rauhan takaamiseksi eri puolilla maapalloa.

Lähi-idän tilanne on jännitteinen, ja varsinkin Irakissa tilanne on muuttunut viime aikoina. Suomella on satakunta henkilöä koulutusoperaatiossa Erbilin kaupungissa. On esitetty arvioita, että turvallisuustilanne on saattanut heikentyä siellä viime aikoina. Kysyn puolustusministeriltä: Miten näette turvallisuustilanteen tuossa operaatiossa tällä hetkellä? Voivatko suomalaiset rauhanturvaajat tehdä riittävällä turvallisuustasolla työtään siellä?

Arvoisa puhemies! Edustaja puuttui aivan oikeaan ja ajankohtaiseen kysymykseen. Taitaa olla niin, että ne kurdit, peshmerga-taistelijat, mitä Suomi on ollut siellä Pohjois-Irakissa kouluttamassa, ovat aika lailla koulutetut. Jos tätä koulutustyötä sitten halutaan jatkaa, niin tavallaan olemme sitten osapuolena Irakin sisäisissä kahinoissa. Joten voi olla, että tämän OIR-operaa-tion osalta Suomen painopiste jatkossa siirtyy suojelupuolelle tästä koulutuspuolesta. Vielä mitään päätöksiä ei ole tehty, mutta ne ovat kyllä väistämättä edessä.

Arvoisa puhemies! Puolustusteollisuus on teollisuutta, ja se on hyvin tärkeä myös, että me pidämme Suomessa yllä ja kykyä, että meillä säilyy osaaminen tässä asiassa. Kysyisin ministeri Niinistöltä: Mitä annettavaa suomalaisella puolustusteollisuudella on muihin maihin, ja mikä osuus meidän puolustusteollisuudesta menee Lähi-itään, ja sitten vielä, että mitä erityisiä asioita me ulkomaille viemme? Ja miksi on erityisen tärkeä pitää huolta, että Suomi pystyy kilpailemaan sotateollisuudessa?

Arvoisa puhemies! On olennaisen tärkeää, että Suomessa säilyy puolustusteollista osaamista, jotta kykenemme huoltamaan esimerkiksi hävittäjät ja laivat kotimaassa niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Se on sotilaallisesti liittoutumattomalle maalle olennaisen tärkeä kysymys. Ei ole montaa Suomen kokoista maata, joka kykenee huoltamaan esimerkiksi Hornetin kaltaista hyvin monimutkaista nykyaikaista hävittäjäkonetta, mutta Suomi pystyy, ja myös tuleva hävittäjäkone, minkä sitten hankimmekin, pitää pystyä huoltamaan kotimaassa. Ja tässä on kotimaisella puolustusteollisuudella tärkeä rooli.

Edustaja kysyi myös, mitä tuotteita viemme maailmalle. — Viime aikoina pitkälti Patrian panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja ja sitten esimerkiksi Sakon TRG-tarkkuuskivääreitä. Nämä ovat oikeastaan olleet ne meidän lippulaivamme viime aikoina, kun puhutaan puolustusviennistä.

Värderade fru talman! Det finns en uppenbar risk att de språkliga rättigheterna hamnar i skymundan i landskapsreformen. Regeringen har, åtminstone hittills, hållit fast vid att landskapen ska ha ett så kallat påverkansorgan för den språkliga minoriteten och inte en regelrätt nämnd.

Arvoisa puhemies! Maakuntauudistuksen yhteydessä kielelliset oikeudet ovat jäämässä varjoon. Aikaisemmassa lakiluonnoksessa ehdotettiin perustettavaksi kielivähemmistön vaikuttamistoimielin, ja tämä olisi neuvoa-antava toimielin, jonka asema todennäköisesti jäisi vähäiseksi ja jolla ei olisi keinoja turvata kielellisiä oikeuksia. Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että vaikuttamistoimielin pitäisi muuttaa lautakunnaksi. Kysynkin hallitukselta, aikooko hallitus ottaa nämä perustuslakivaliokunnan huomautukset vielä huomioon ja millä tavalla.

Arvoisa puhemies! Tässä sote- ja maakuntauudistuksessa on tarkoitus hyvin laaja-alaisesti turvata kansalaisten perusoikeudet, myös kielelliset oikeudet. [Antti Rinne: Markkinoille!] Se, että saadaan sosiaali- ja terveyspalveluja riittävästi, on turvattava jokaiselle omasta kielestä riippumatta, omasta asuinpaikastakin riippumatta, eli kaikkien perusoikeudet tulee ottaa huomioon.

Nyt pohjaesityshän lähti siitä, että on näitä kysyjän mainitsemia vaikuttamistoimielimiä kielellisten oikeuksien tarkkailussa siellä maakuntatasolla. Lähtökohta on se, että valtiovalta vastaa siitä, että sääntely on kunnossa ja että kielelliset oikeudet toteutuvat, mutta nyt tässä maakuntauudistuksessa tullaan antamaan maakunnalle selkeä vastuu kielellisten oikeuksien tosiasiallisesta toteutumisesta. Eli maakuntavaltuutetuilla on lähtökohtaisesti velvollisuus siihen, että kielelliset oikeudet toteutuvat. Ja nyt pohjaesityksessä on tämä vaikuttamistoimielin, ja perustuslakivaliokuntakin on käsitellyt lausunnossaan tätä asiaa, ja tämä tullaan hallituksen piirissä tarkastelemaan, että tuleeko tästä jonkinlaisia muutoksia tähän toimielimeen.

Värderade fru talman! I utkastet till valfrihetslag som vi fick se förra veckan har det skrivits om kundsedlar och personlig budget. I regeringens papper utgår man från att landskapen i mån av möjlighet ska se till att det finns service på landskapets språk.

Arvoisa puhemies! Hiljattain julkaistussa valinnanvapauslakiluonnoksessa on kirjoitettu asiakassetelistä ja henkilökohtaisesta budjetista. Hallituksen esityksessä sanotaan, että maakunnan on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että palveluja on saatavilla maakunnan kielillä. Haluan kysyä, tarkoittaako tämä esimerkiksi sitä, että Varsinais-Suomessa voidaan katsoa, jääkö rahaa yli niin, että se riittää myös rahoittamaan ruotsinkielisiä palveluja. Ja haluan vielä kysyä hallitukselta ja vastaavalta ministeriltä, onko tämä "mahdollisuuksien mukainen huolehtiminen" mielestänne kielellisten oikeuksien toteuttamista.

Arvoisa puhemies! Tässä äskeisessä kysymyksessä ikään kuin käytiin läpi sitä pohjaa, johon tuo valinnanvapaus kuuluu ikään kuin työkaluna erilaisten palveluiden tuottamiseen ja asiakkaiden oman äänen kuulemisen vahvistamiseen. Se oleellinen osuus on maakunta ja sen vastuulla oleva palveluiden järjestäminen yhdenvertaisesti — myös kielelliset oikeudet huomioiden.

Mitä tulee tähän valinnanvapauteen, ensinnäkin esitys on nyt siis lausuntokierroksella, ja pidän oletettavana, että myös kielellisten oikeuksien näkökulmasta siitä tullaan lausumaan. Itse kuitenkin ajattelen valinnanvapautta oikeastaan äärimmäisen positiivisena asiana kielellisten oikeuksien kannalta. Voi muodostua sote-keskus tai yksittäisiä asiakassetelin palvelutuottajia, jotka pitävät itse asiassa erityisenä vahvuutenaan vaikkapa aina, kaikissa tilanteissa, kaksikielisellä alueella ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta, esimerkiksi. Minä ajattelen niin päin, että kysymys on pikemminkin siitä, että valinnanvapaus tarkoittaa myös vapautta valita palvelut nykyistä paremmin omalla äidinkielellään [Puhemies koputtaa] sellaiselta palveluasemalta, joka ikään kuin tarjoaa yli sen, mitä laissa minimissään määritellään.

Puhemies Maria Lohela

Ja vielä ministeri Häkkänen täydentää.

Arvoisa puhemies! Vielä tähän täydennyksenä se, että jo nyt kunnilla on selkeä vastuu omalla alueellaan siitä, että kielilainsäädäntöä noudatetaan. Jatkossa tulee leveämmät hartiat — laajemmat resurssit ja toimintamahdollisuudet — näille maakunnille hoitaa kansalaisille perusoikeuksien mukaiset palvelut heidän omalla kielellään. Ja nyt täytyy myös luottaa siihen, että maakunnan tulevilla päättäjillä ja virkamiehillä on tästä vastuu ja meille rakennetaan valvontajärjestelmä ja myös tämä vaikuttamiselinjärjestelmä minimissään, jossa valvotaan sitä, että tosiasiallisesti palveluja saadaan.

Nyt täytyy muistaa myös se, että kansalaisilla on myös oikeus vaihtaa huonoa palvelutuottajaa, eli myös jos kielipalvelut eivät jostain syystä toteudu, niin tämmöinen palvelutuottaja hyvin todennäköisesti karsiutuu pois sieltä maakunnasta joko kansalaisten oman valinnan takia tai sitten sen takia, että he eivät noudata kielilainsäädäntöä.