Suullinen kysymys ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisesta (Kristiina Salonen sd) | Suullinen kysymys nuorisotakuusta (Heli Järvinen vihr) | Suullinen kysymys paikallisesta sopimisesta (Jari Myllykoski vas) | Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden palauttamisesta (Stefan Wallin r) | Suullinen kysymys sukupuolineutraalista avioliittolaista (Sari Essayah kr) | Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden palautussopimuksista (Wille Rydman kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Meidän on hyvä muistaa, että ilman omaa syytään työttömiksi jäävät ihmiset menettävät yhtäkkiä kaikki ansiotulonsa. Tällaista merkittävää palkanmenetystä varten olemme kuitenkin rakentaneet sillan, jonka tehtävänä on kantaa työttömäksi jäänyt pahimman yli uuteen työhön. Tämä silta on ollut juuri tuo ansiosidonnainen työttömyysturva. Se on luonut palkansaajalle turvan sillä, että esimerkiksi perhe ei joudu muuttamaan kodistaan välittömästi työttömyyden takia.

Tätä ihmisille tärkeän turvan leikkaamista on perusteltu sillä, että se lisää työllisyyttä. Ministeri Mäntylä, voisitteko nyt kertoa meille, kuinka monta uutta työpaikkaa näille työttömille ihmisille luodaan leikkaamalla työttömyysturvaa?

Arvoisa puhemies! Tässä toimenpiteessä on kysymys hallituksen yhdestä toimenpiteestä osana laajempaa kokonaisuutta. Hallituksella on tavoite uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa tavalla, joka nimenomaan kannustaa ihmisiä siihen, että työn vastaanottaminen olisi kannustavampaa ja meillä olisi myöskin tilanne, jossa työttömät ja työpaikat kohtaisivat aikaisempaa paremmalla tavalla. Nämä työllisyysvaikutukset, joihin tässä meidän esityksessämme nyt viitataan, pohjautuvat nimenomaan siihen kansainväliseen tutkimukseen, jossa on pystytty osoittamaan, että tällaisilla toimenpiteillä on ennen kaikkea ihmisiä aktivoiva vaikutus. On ihan selvä asia, että tämä ei ole ainoa toimenpide, jota me teemme, tämä on yksi osa laajempaa kokonaisuutta.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Kun Rauman telakka lakkautettiin, yli 700 ihmistä jäi kertaheitolla työttömäksi. Eräs hitsaaja kertoi minulle tehneensä kaikkensa työn löytämiseksi. Ansiosidonnainen tuki on pitänyt perheen pään jotenkin edes pinnalla, vaikka taloudellisesti on ollut todella tiukkaa. Tuhannet ihmiset ympäri Suomen hakevat tämän hitsarin tavoin nyt työtä. He eivät ole itse valinneet sitä, että ovat jääneet työttömiksi. He kantavat raskaasti huolta tulevaisuudestaan ja taloudellisesta selviytymisestään. Moni sanoo työttömyyden tuovan myös tunteen arvottomuudesta.

Ministeri Mäntylä, nämä ihmiset eivät ole laiskuuttaan ilman työtä. He eivät tarvitse tällaisia hallituksen kannustamisia, ei heitä tarvitse pakottaa töihin. Arvoisa ministeri, he menevät töihin heti, kun työpaikat löytyvät. Ministeri Mäntylä, mitä vastaatte tälle ammattihitsaajalle ja hänen kaltaisilleen tuhansille aktiivisille työnhakijoille?

Arvoisa puhemies! Tässä päästään nyt juuri siihen kysymykseen, jonka äsken tuossa nostin esiin, että meillä on tilanne se, että meidän pitää saada työttömät ja työpaikat kohtaamaan entistä paremmin. (Touko Aalto: Miten tämä auttaa?) Meidän pitää pystyä siirtymään passiivisesta tällaisesta työllisyyden hoidosta nimenomaan aktiiviseen suuntaan. Se on selvä asia, että se tulee vaatimaan monentasoisia toimenpiteitä, joita me teemme ministeriöissä yli hallinnonrajojen, ja etsimme niitä keinoja, joilla nimenomaan myöskin näitä hiljaisia työpaikkoja pystytään entistä paremmin löytämään. Totta kai me myöskin toivomme ja etsimme niitä ratkaisuja siihen, että me pystymme luomaan semmoisen järjestelmän, jossa nämä työttömyysjaksot olisivat mahdollisimman lyhyitä, mutta kuten sanoin, siihen ei ole yksiselitteistä ja yksinkertaista ratkaisua vaan se vaatii laajoja eri toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Koneasentaja Suhonen on julkaissut teille, arvoisa työministeri, avoimen kirjeen Savon Sanomien blogipalstalla. Kirjeessään hän kirjoittaa seuraavasti: "Olette varmasti, arvoisa työministeri, nähnyt monen läheisen työkaverin perheen menettäneen liikaakin sen vuoksi, kun työ on viety alta. Tällaisen menetyksen myötä on äärimmäisen tärkeää, että on olemassa perälauta, joka tuo turvaa sen hetken, kunnes uusi työ tai koulutus löytyy. Tämä viimeinen perälauta on ansio-sidonnainen työttömyyspäiväraha. Nyt te, arvoisa työministeri, olette tuhoamassa tätä viimeistä perälautaa. Olette viemässä niiltä, joilta on jo viety lähes kaikki. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri, eikö teitä hävetä." Näin päättää tuo koneasentaja Suhonen kappaleen kirjoituksessaan. Kysyn teiltä, arvoisa työministeri: miten vastaatte tälle koneasentaja Suhoselle?

Rouva puhemies! Hävettääkö? Ei minua hävetä laittaa Suomea kuntoon. 500 päivää, 400 päivää ja 300 päivää ovat nämä, mitkä jäävät jäljelle, ei tässä tuhota tätä järjestelmää. Me joudumme leikkaamaan, me joudumme tekemään kipeitä ratkaisuja, niin jouduitte tekin viime vaalikaudella. Joka ikinen joutuu nämä tekemään. (Välihuutoja) Minun mielestäni tämä on ikävä päätös, ja sitä on huono tietysti perustella millään muulla kuin talouden ongelmilla, mutta niin kuin ministeri Mäntylä tuossa totesi, tällä on myös aktivoiva vaikutus — valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan se olisi noin 10 000 henkilötyövuotta. Eli kyllä tässä yritetään hyvää. Tässä yritetään tehdä niin, että se kannustaisi ihmisiä töihin. Totta kai minä ymmärrän, että jos ei ole työpaikkoja, niin silloin pitää katsoa tätä hallitusohjelmaa ja siellä ovat ne vastaukset siihen. Eihän tällä yhdellä keinolla ratkaista Suomen ongelmia.

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Mäntylä täydentää.

Arvoisa puhemies! Pyysin tähän puheenvuoron siksi, että te, arvoisa edustaja Rinne, olette elokuussa Talouselämän haastattelussa itse sanonut, että olette valmis myöskin keskustelemaan an-siosidonnaisesta työttömyysturvasta. (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) Te olette myöskin tässä haastattelussa todennut — kuten aivan oikein onkin — että "Työttömyysturva on tarkoitettu turvaamaan toimeentulo työttömyyden aikana. Asenteissa on korjattavaa, jos sitä käytetään esimerkiksi vuorotteluvapaan tapaisesti". Kerroitte kuulleenne muun muassa yrittäjiltä useasti, että toiset pitävät 500 päivän ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavutettuna etuna, jonka aikana ei tarvitse mennä töihin, vaikka niitä olisi tarjolla. (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) Tähän te olette sanonut, että jos on mahdollisuus työllistyä, työttömyyspäiväraha ei ole tarkoitettu sille vaihtoehdoksi, eli se ei ole mikään vuorotteluvapaa. Eikö ole nyt näin, että nimenomaan teidän tavoitteenne on varmasti ollut sama kuin meillä, että nyt me lähdemme hakemaan aktiivisia keinoja nimenomaan siihen, mihin tekin olette viitannut? (Välihuutoja — Puhemies koputtaa)

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on noin kymmenkertainen määrä työttömiä suhteessa vapaiden työpaikkojen määrään — kymmenkertainen suhde, kymmenen kertaa enemmän työttömiä kuin vapaita työpaikkoja. Nyt hallitus on päättänyt leikata työttömiltä, mitä edellinen hallitus ei tehnyt, ja perustelee tätä kannustavuudella. (Välihuutoja)

Arvoisa pääministerin sijainen, Timo Soini, te olette myhäillyt tämän keskustelun aikana siellä aitiossa. Esitänkin teille yksinkertaisen kysymyksen: jos meillä on noin 20 000 vapaata työpaikkaa ja yli 200 000 työtöntä, niin miten tämä kannustavuus nyt tekee sen, että näistä 20 000 vapaasta työpaikasta tulee yli 200 000 työpaikkaa, joihin työttömät ihmiset siirtyvät?

Arvoisa rouva puhemies! Hetken jo luulin, että edustaja Arhinmäki laulaa, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Työttömän huoli on sataprosenttinen, ja nimenomaan ensin meidän pitää lähteä siitä, että olemassa olevat työpaikat säilytetään. Se merkitsee sitä, että meidän täytyy pitää huoli kustannuskilpailukyvystä, investoinneista, rahoituksesta, kaikesta tästä. Hallitus tekee parhaansa, jotta näitä edellytyksiä ja jotta näitä työpaikkoja tulisi, joihin ihmiset voivat mennä töihin. Me tarvitsemme lisää työnantajia, me tarvitsemme satsausta julkiselta sektorilta, niin kuin esimerkiksi hallitus infraan tekee, ja sitä kautta tulee mahdollisuuksia työpaikkoihin. Mutta valtio on mahdollistaja, valtio ei voi olla se viimekätinen työllistäjä vaan mahdollistaja.

Arvoisa puhemies! Kun on terve ja työkykyinen ja työtä tarjotaan, minun mielestäni se pitää ottaa vastaan, se on ihan selvä asia. Luulen, että kaikki tässä salissa ovat siitä samaa mieltä.

Mutta, arvoisa puhemies, en ole ollut sitä mieltä, että työttömyysturvaa pitää leikata. Minä olen tarjonnut täällä salissa useampaan kertaan vaihtoehtoa, jolla vältetään nämä leikkaukset. Se on se, että 15 000 ihmistä työllistetään aktivoimalla peruspäivärahan suuruisella rahalla: 705 euroa kuukaudessa matkaan mukaan, ja töihin silloin, kun työtä on tarjolla. Tämä on sosialidemokraattien vaihtoehto tässä tilanteessa, ei se, että leikataan niiltä ihmisiltä, jotka tarvitsevat työttömyysturvaa, työttömyysturvan pituutta tai tasoa.

Puhemies Maria Lohela

Löysikö joku kysymystä? — Seuraavaksi edustaja Vartiainen.

Arvoisa puhemies! Kansainvälisestä ja suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta löytyy vahva näyttö siitä, että työttömyysturvan keston lyhentäminen alentaa työttömyyskausia ja sitä kautta rakenteellista työttömyyttä, mutta tietysti sitä edesauttaa se, että helpotetaan myös työn kysyntää. Siksi haluaisinkin pyytää teitä, työministeri Lindström, vielä muistuttamaan ja kertomaan tälle salille, millaisia työllistämisen kynnystä alentavia toimia hallitus myös suunnittelee.

Arvoisa rouva puhemies! Nimenomaan, edustaja Vartiainen osui asian ytimeen. Jälleen kerran pitää mennä sinne hallitusohjelmaan ja katsoa se kokonaisuus, mitä siellä tehdään. Niin kuin pääministerin sijainen Soini tuossa kertoi, meidän pitää hoitaa se elinkeinopolitiikka kuntoon, jotta on niitä työpaikkoja, joihin ne ihmiset voivat sitten mennä. Eihän tässä ole mitään järkeä, että me tässä hääräilemme jossain työttömyyspolitiikassa ja yritämme laittaa sitä kuntoon, jos ei elinkeinopolitiikka toimi. Tästähän tässä on kysymys. Nämä kaikki toimenpiteet, joita hallitus tekee — muun muassa kannustinloukkujen purkaminen, osallistava sosiaaliturva, perustulo — liittyvät siihen, että kannattaa ottaa työtä vastaan, kannattaa tehdä töitä.

Ei tässä olla kiusaamassa. Minä ymmärrän tämän tuskan, mikä sosialidemokraateilla ja varmaan koko salilla on, että kun joudutaan leikkaamaan, niin se sattuu, mutta tekin leikkasitte työttömyysturvasta viime vuonna, ansiosidonnaisesta, 50 miljoonaa, jos muistan oikein.

Arvoisa puhemies! Juuri sen vuoksi siitä ei enää olekaan varaa leikata. (Naurua) Kysymys on siitä, että jos jotakin etuutta on laskettu, niin ei se siitä paremmaksi muutu sillä, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että sitä leikataan vielä lisää, koska sitten siellä jäljellä on hetken päästä nolla.

Mutta oleellista on se, että työttömyysturvan kestolla on yhteys siihen, miten ihmiset työllistyvät, mutta se ei ole pelkkä kestokysymys. Siihen vaikuttaa se, miten on työpaikkoja tarjolla, miten aktiivinen on työnvälitys, minkälaiset kouluttautumismahdollisuudet ovat. Ja kun te puhutte tästä kokonaisuudesta, arvon hallitus, niin te leikkaatte näitä kouluttautumismahdollisuuksia, te vähennätte sitä resurssia, jolla työnvälitystä tehostettaisiin, te samaan aikaan syötte niitä mahdollisuuksia, joita tällä lyhyemmällä työttömyysturva-ajalla olisi hakea aktiivista työllistymisvaihtoehtoa, ja siinä mielessä tämä kokonaisuus on äärettömän huolestuttava. Se synnyttää ihmisten mielissä pelkoa ja epävarmuutta ja monen kohdalla, ikävä kyllä, myös epätoivoa.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Filatov puolessa noista sanoistaan kertoi juuri sitä, mitä hallitus tässä tekee. Eli mehän olemme tekemässä muutosta. Tämä on muutoshallitus, tämä on ensimmäinen hallitus aikoihin, joka tekee muutosta myös työttömyyden hoitoon. Kun meillä ei ole rahaa, me joudumme tekemään asioita toisella tavalla. Me velkaannumme, ja samaan aikaan pitäisi yrittää saada kasvua. Tämä on todella iso haaste, mutta sitä ei kyllä yhtään edesauta se, että mitä tahansa esitetään, niin se ei tunnu kelpaavan. Ei se tunnu kelpaavan teille eikä monelle muullekaan, mutta siitä huolimatta hallitus uskoo tähän omaan ohjelmaansa, ja se on tässä vaiheessa tärkeää. Ja me uskomme siihen, että vuoden kahden päästä suunta lähtee muuttumaan ja niille ihmisille on niitä työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Meidän sosiaaliturvassamme on varmasti uudistamisen paikka, jotta työnteko olisi kannustavaa ja ihmisten perusturva vahvistuisi. Mutta kannattaa tunnustaa, hallitus: Ansiosidonnaiseen turvaan te teette vain puhtaan leikkauksen. Tässä ei ole kysymys uudistuksesta vaan leikkauksesta. Tuntuukin, että hallitus on työllisyyspolitiikassaan vähän kahtia jakautunut persoonallisuus, ja siitä haluaisin kysyä ministeri Mäntylältä ja ministeri Vehviläiseltä.

Toisaalta, jotkut uskovat, että olennaisinta, jotta ihmiset pääsevät työelämään, on tehdä työnteosta ja sosiaaliturvan yhdistämisestä kannattavaa niin, että saadaan silta sosiaaliturvasta työelämään. Perustulo lähtee siitä, että kun ihminen voi viedä tavallaan osan sosiaaliturvasta mukanaan, kun menee töihin, niin työnteko olisi aina kannattavaa ja ihmisillä on vahva perusta yrittää, kokeilla itse, olla aloitteellisia. Mutta samaan aikaan kun te olette miettimässä perustulokokeilua, niin te olette miettimässä raippoja, rangaistuksia, leikkauksia ihmisten oikeuksiin päästä työelämään ja ajattelette, että rajoituksilla ihmiset pääsisivät. Osallistavassa sosiaaliturvassa monet keinoista muistuttavat vähän tällaista pakkotyötä, (Puhemies koputtaa) joka ei ole tehokasta. Kumpaan te uskotte, pakkotyöhön vai ihmisten nostamiseen työelämään taloudellisilla kannustimilla?

Arvoisa puhemies! Meidän sosiaaliturvajärjestelmämmehän on äärettömän haastava. Siitä on vuosien mittaan tehty suoraan sanottuna semmoinen sekametelisoppa, että sieltä on hyvin vaikea löytää nimenomaan näitä kannustinloukkuja tai ylipäätään lähteä niitä purkamaan. Sen takiahan nyt STM:ssä tehdään aktiivisesti töitä juuri sen eteen, että me pystymme tämän järjestelmän perkaamaan ja löytämään sieltä nimenomaan ne kipukohdat, joiden kautta me kykenemme ihmisiä paremmin aktivoimaan myöskin siihen työn vastaanottamiseen.

Nämä tuntuvat varmasti siltä, että nämä toimenpiteet ovat tällaisina yksittäisinä vain puhtaita leikkauksia: Kyllä, tämä on myöskin hallitusohjelman kirjauksen mukainen leikkaus, sitä ei kukaan kiellä, mutta se ei sulje pois niitä kaikkia muita asioita, joita me koko ajan siellä taustalla teemme ja pyrimme siihen, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Perustulokokeilu osaltaan on myöskin yksi mahdollisuus löytää niitä erilaisia (Puhemies koputtaa) vaihtoehtoja, jotta meillä on järjestelmä, joka on selkeä ja joka nimenomaan myöskin kannustaa siihen työn vastaanottamiseen kaikissa tilanteissa.

Arvoisa puhemies! Jatkan ministeri Mäntylän puheenvuorosta. Eli meillä on yli 120 etuutta Kelan etuuksina, mikä on valtavan paljon, meillä on erittäin hajanainen sosiaaliturva. Viime vaalikaudella saatiin tässä salissa yhdessä aikaiseksi päätös tästä 300 euron suojaosasta, joka on hyvä asia, hyvä askel, ja tuhannet ihmiset ovat ottaneet sen käyttöön.

Mutta sitten täytyy muistaa se, että me emme voi tukeutua vain niihin keinoihin, mitä meillä tällä hetkellä on käytettävissä, ja sen takia me olemme lähteneet tässä perustulokokeilussa myös liikkeelle ja haluamme laittaa sen mahdollisimman nopeasti liikkeelle. Eli nyt tehdään mallia, ruvetaan aivan välittömästi lähiviikkoina tekemään. Sitä tekee Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto muun muassa Tampereen yliopiston kanssa, ja tavoitteena on, että viimeistään vuoden 2017 alussa meillä olisi tämä kokeilu käynnissä. Minä toivon, että täällä siihen suhtaudutaan myönteisesti.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa puhemies! Moni ansiosidonnaista saava ei tarvitse vielä muuta sosiaaliturvaa, mutta nyt tällä päätöksellä te ajatte ihmiset muun sosiaaliturvan piiriin, juuri sinne, mistä sanotte, että ihmisiä pois kannustatte. Ministeri Mäntylä, te sanotte, että kannustatte työttömiä työhön heikentämällä heidän turvaansa työttömyyden ajalta. Ministeri, minua oikein pelottaa, mitä tekisitte, jos haluaisitte rangaista työttömiä. Ministeri Mäntylä, ettekö todella usko siihen, että tukemalla ja auttamalla ihmistä voidaan saada aikaiseksi parempia tuloksia kuin pakottamalla ja rankaisemalla?

Arvoisa puhemies! Nimenomaan tähän aktivoimiseenhan me tässä koko ajan olemme pyrkineet näillä eri toimenpiteillä, ja se viesti, mitä esimerkiksi eri järjestöiltä on minulle tullut, on nimenomaan se, että siinä työttömyyden alkuvaiheessa pitäisi olla huomattavasti vahvemmat aktivointitoimet, koska kaikkihan me tiedämme, että mitä pidemmälle se työttömyys jatkuu, niin sen vaikeampi on työllistyä ja myöskin silloin se tilanne passivoi. Tämähän on nyt se meidän tavoitteemme, että me aktivoimme eri toimenpiteillä, me kohdennamme niitä toimenpiteitä nimenomaan sinne työttömyyden alkuun, jotta se työttömyys ei pitkittyisi. Toivon, että tässä on tullut nyt esiin, että me teemme monella eri kärjellä ja sektorilla hartiavoimin niitä töitä, että me puramme ne kannustinloukut, me löydämme ne aktivointikeinot, me saamme myöskin niitä työpaikkoja löydettyä, myös niitä hiljaisia työpaikkoja, mutta kannustetaan myöskin siihen aktiiviseen työn hakemiseen kaikin tavoin ja työllistymiseen, että meidän työvoimapolitiikkamme (Puhemies koputtaa) on aktiivista eikä passiivista.

Arvoisa puhemies! On hienoa kuulla, että työttömyyden hoidosta aiotaan tehdä aktiivista passiivisen sijaan, mutta siltä ei vain oikein vaikuta, kun sitten katsoo näitä toimenpiteitä. Meillä on esimerkiksi nuorisotakuu, jolla on yritetty katkaista kaikkien alle 25-vuotiaiden ja vasta valmistuneiden alle 30-vuotiaiden työttömyyttä ennen sen pitkittymistä yli kolmen kuukauden eli juuri siihen, mistä ministeri Mäntylä puhuu. Nuorten työttömyyttä ei ole saatu nujerrettua, mutta sen kasvu on saatu kääntymään, ja ennen kaikkea se on ennalta ehkäissyt nuorten syrjäytymistä.

Nyt kuitenkin, vaikka nuorisotakuu on nostettu hallitusohjelmassa kärkihankkeeksi, rahaa sille ei ole varattu. Päinvastoin, kun edellinen hallitus panosti siihen 60 miljoonaa euroa, ensi vuonna rahoitus putoaa alle puoleen ja seuraavana vuonna lähes nollaan, kaikkiaan 96 prosenttia. Kun kaikki puolueet ovat vakuuttaneet haluavansa kehittää nuorisotakuuta entistä tehokkaammaksi, kysynkin ministeriltä: miten tätä ennalta ehkäisevää ja aktiivista työttömyyden hoitoa kehitetään, kun siltä viedään rahat?

Arvoisa rouva puhemies! Nuorisotakuuta kehitetään yhteisötakuun suuntaan. Me tietysti tiedämme, mitä kokemuksia nuorisotakuusta on — siitä on hyviä, mutta sitten pitää olla kriittinen: on siinä epäonnistuttukin osin. Ja nimenomaan nyt kohdennetaan toimenpiteitä siihen joukkoon, joka on vaarassa pudota, niihin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Se on tässä niin kuin se ajatus, eli kun vähempiä rahoja jälleen kerran kohdennetaan, kohdennetaan semmoisiin toimenpiteisiin, joiden uskotaan olevan tehokkaita. Me ymmärrämme tietysti tämän kritiikin, mitä edustaja kohdentaa nuorisotakuurahoihin, mutta kyllä täällä sisällä on niitä toimenpiteitä, joita voidaan käyttää myös tähän, ja yhteisötakuu on se meidän uusi suuntamme. — Näin.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tosiaankin sitoutunut kehittämään nuorisotakuuta yhteisötakuuksi. Kysyin eilen valiokunnassa asiantuntijalta, mitä se tarkoittaa nuorten kanssa työskentelevien näkökulmasta. Vastaus oli aika kylmäävä: emme tiedä, mutta todennäköisesti se tarkoittaa sitä, että jatkossa teemme työtä yhdessä mutta ilman rahaa.

Osana nuorisotakuuta leikataan 6 miljoonaa euroa etsivästä nuorisotyöstä, joka on tavoittanut vuosittain yli 20 000 kadonnutta nuorta, niitä nuoria, joista me kaikki olemme huolissamme ja joista tulee iso lasku tälle yhteiskunnalle, jos heistä ei pidetä huolta. Kun samalla leikataan työpajatoiminnasta ja työllisyysmäärärahoista, kuten palkkatuesta, Sanssi-kortista ja työkokeilusta, se tarkoittaa, että tulevina vuosina kadotetaan tuhansittain uusia nuoria. Kaikista näistä nuorista koituu kestämättömän suuri lasku. Tämän laskun arvioidaan olevan vuosittain 600 miljoonaa euroa — siis valtava lasku pienestä säästöstä. Kysynkin ministeriltä: miten meillä on varaa jättää nuoremmille tämä velka, jos pelkkä taloudellinenkin velka on hallituksesta liikaa? Miten me saamme jatkossa nuoret mukaan osallistumaan?

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on sitoutunut kehittämään edellisellä kaudella alkuun, vauhtiin laitettua nuorisotakuuta ihan uuteen suuntaan. Se, mikä edellisen kauden nuorisotakuumallissa oli ongelma, minkä havaitsi muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto raportissaan ja muutamat muutkin selvitykset, oli se, että se ei tavoittanut niitä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria eli niitä nuoria, joilla on monenlaisia ongelmia. Se on se ongelma, mihin me haluamme puuttua nimenomaan kehittämällä nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan, ja silloin me tarvitsemme sellaisia malleja, joissa nuori saa avun yhdeltä luukulta. Näitä pyrimme kärkihankkeillamme kehittämään, muun muassa laajentamaan Ohjaamo-palveluita, jotka ovat tällaisia yhden luukun palveluja nuorille. Sen lisäksi tarvitaan tietysti sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteitä, joista STM:n ministerit voivat tarkemmin vastata. Lisäksi tähän meidän nuorisotakuuseemme kuuluu olennaisena osana koulutustakuun jatkaminen, jossa ideana on se, että jokaiselle toisen asteen päättäneelle nuorelle taataan koulutuspaikka. Eli tulevaisuutta nuorille rakennetaan kehittämällä nämä palvelut, olemassa olevat palvelut, toimimaan paremmin yhteen.

Arvoisa puhemies! Haluan tähän vielä todeta sen, että tämä nuorisotakuu tai yhteisötakuu tehdään aina siellä paikallisella tasolla, ja haluan muistuttaa siitä, että nyt tulevalle vuodelle ja tälle vaalikaudelle meillä itse asiassa ei ole kuntien valtionosuuksien leikkauksia. Nuorisotyö tehdään siellä kunnissa, ja minä haluan ottaa esille myös sen, että Vanhasen kakkoshallituksen aikana ministeri Wallinin johdollahan tehtiin tämä etsivä nuorisotyö, eli meillä on olemassa näitä menetelmiä, joita on koottu useamman vuoden aikana yhteen.

Minä jotenkin vierastan sitä ajatusta, että pelkästään se, minkä verran me valtion puolelta laitamme rahoitusta tänne nuorisotakuuseen tai yhteisötakuuseen, ratkaisisi sitä. Minusta on ollut tärkeätä, että viime vaalikauden aikana kehitettiin näitä yhteisiä malleja, mutta ne eivät voi olla pelkästään valtion rahoituksesta kiinni. Me tiedämme sen, että tämä yhteisötakuu, jota hallitus tässä tavoittelee, liittyy myös siihen, että meillä saadaan yhteistyö paremmin pelaamaan myös järjestöjen kanssa, ja tässä myös järjestöillä tulee olemaan iso sija.

Arvoisa puhemies! Ei varmaan kukaan täällä vastusta sitä, että nuorisotakuuta kehitetään, mutta tämä tapa, millä hallitus taas kehittää, kyllähän enemmän on se, että otetaan ne resurssit pois, millä esimerkiksi siellä paikallistasolla tai alueellistasolla voitaisiin tätä kehittämistoimintaa tehdä.

Annan yhden esimerkin: Nyt hallitus ajattelee, että nuoret saadaan töihin sillä, että annetaan vähän enemmän keppiä, ei suinkaan sillä, että esimerkiksi Sanssi-korttia kehitettäisiin siihen suuntaan, että palkkatukimäärärahat nousisivat, jolloin me saisimme nämä nuoret ihmiset, ketkä ovat nimenomaisesti vailla työtä, sinne töihin eikä niin, että heidät jätettäisiin oman onnensa nojaan. Jos ajatellaan, että nuoria halutaan kannustaa vaikka yrittäjiksi, niin kuin varmaan moni täällä haluaa, niin kyllä siihenkin varmaan toimii paremmin se, että annetaan pikkuisen porkkanaa eikä niin, että taas viedään kokonaan toivo pois ja annetaan heidän olla omassa onnessaan. Sen takia kysyisinkin nyt vielä ministeriltä, miten te luulette, kumpi toimii paremmin: se, että annetaan porkkanaa, vai se, että annetaan keppiä?

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä työkalupakissa on sekä—että-malleja. Itse uskon tietenkin siihen, että se porkkana kannustaa, mutta jokaisen pitää nyt ymmärtää, että sitä rahaa ei vain ole. Sitä on ihan turha tuolta seinästäkään käydä ruikuttamassa, kun sitä on aika rajallinen määrä. Niillä vähemmillä rahoilla täytyy pystyä tekemään asioita fiksummin. Siitä tässäkin on kysymys. Aivan niin kuin ministeri Grahn-Laasonen sanoi, viime kauden nuorisotakuukokemukset on kerätty yhteen, VTV on niitä arvioinut, on arvioinut sitä kriittisesti, mikä onnistuu, mikä ei. Nyt kun täällä annetaan semmoista kuvaa, että ikään kuin tässä oltaisiin lopettamassa kaikki palkkatuki, starttirahat, niin eihän se näin ole. Kyllä niitä edelleen on, nämä toimenpiteet ovat käytössä edelleen. Toki ei ole niin paljon rahaa kuin ennen. Täytyy vain tehdä asiat fiksummalla tavalla.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että eduskunta käy keskustelua nuorten ihmisten tulevaisuudesta näinä vaikeina talousaikoina, koska on tietenkin tärkeää, että me antaisimme sellaiset mahdollisuudet, että jokainen saisi oven raolleen työelämään, koulutuksen polun alkuun ja ikään kuin sellaisen merkityksellisyyden kokemuksen elämäänsä, mitä työ voi tuoda, mitä aiemmassa keskustelussa täällä sivuttiin.

Mutta samanaikaisesti, niin kuin aiemmassa keskustelussa todettiin sekin, työllisyystilanteemme ei ole kovin häävi. Haluaisin kysyä työministeriltä: Viime kaudella nuorisotakuun osalta muistan tulleen vahvaa kritiikkiä sen mallin byrokraattisuudesta yrittäjien näkökulmasta. Me tiedämme, että tässäkin tapauksessa tämä nuorisotyöttömyys hoituu parhaiten ei millään muulla kuin sillä, että nuoret saavat työpaikkoja, ja yrityksistä niitä pitäisi löytyä. Onko meillä mitään keinoja avata ovia sinne yrityksiin paremmin niin, että nimenomaan nuoret ihmiset saisivat sen ensimmäisen mahdollisuuden astua työpaikkaan? Mitkä ovat toimenpiteet ikään kuin siihen, eivät pelkästään nämä tukimuodot, vaan miten näette tämän kokonaisuuden: nimenomaan nuoret, yrittäjät ja sitä kautta polku työelämään?

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarikko nosti kyllä hyvin tärkeän asian esille, koska tämähän on se, mitä nuorilta itseltään oli kysytty, miten he kokivat tämän. Jos se on yhtään vaikeaa, jos se on yhtään hankalaa, jos koetaan, että pitää käyttää kaiken maailman lippulappusia, niin kyllähän se jää tekemättä. Siitä pitää tehdä paljon matalamman kynnyksen toimintaa. Tässä tullaan nyt siihen tämän uuden hallituksen linjaukseen, että päästään tästä turhasta sääntelystä, byrokratiasta eroon, ja tämä on yksi alue, missä näistä pitää päästä eroon. Ei nuorilla ole aikaa eikä mielenkiintoa tutustua mahdottoman vaikeisiin asioihin, vaan sen pitää olla mahdollisimman simppeli sekä yrittäjälle että sille nuorelle, niin että he kohtaavat toisensa ja sitä kautta sitten päästään eteenpäin. Todella hyvä kysymys.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen.

Arvoisa puhemies! Itse ajattelisin, että tuohtumus salissa ei niinkään johdu siitä, etteikö ymmärrettäisi, että on rajalliset määrät rahaa, vaan se johtuu siitä, että kun katsotaan hallituksen lukuja ja toisaalta viestiä, niin tuntuu, että ne eivät täsmää. Nytkin on puhuttu siitä, että nimenomaan ne kaikista heikoimmassa asemassa olevat nuoret halutaan tavoittaa. Mutta jos me mietimme vaikka etsivää nuorisotyötä ja siihen kohdistuvia leikkauksia, niin se tuki on ollut kaikista tärkeintä, mitä pienempi kunta on kyseessä. Nyt kun sitä etsivää nuorisotyötä leikataan, niin se voi niiden pienempien kuntien kohdalla esimerkiksi tarkoittaa sitä, että kun he eivät saa sitä tukea, niin se lakkautetaan kokonaan tai resurssit vähenevät hyvin paljon. Samaan aikaan me puhumme nuorista, jotka asuvat haja-asutusalueella, missä palvelut ovat muutenkin jo kaukana, ja silloin syntyy aika suuri huoli vielä erityisesti näistä nuorista. Miten hallitus katsoo, miten tulevaisuudessa pystytään kantamaan kaikki nuoret hyvän elämän piiriin valtakunnallisesti?

Arvoisa puhemies! Edustaja Toivola kuvasi juuri oikein asian elikkä sen, että huoli on siitä, miten ne palvelut tavoittavat ne nuoret. Siihen juuri nimenomaan tämä meidän kärkihankkeemme kilpistyy, että se on se ydinkysymys, miten me yhden luukun periaatteella pystymme tarjoamaan nuorille palveluja. Kyse ei ole yksittäisistä hankkeista, mitkä tämän ongelman ratkaisevat, vaan koko meidän palvelujärjestelmästämme ja siitä, että toimitaan — se on vähän uusi toimintakulttuuri, tiedän sen, koska olen nähnyt aika lailla sisältä tätä järjestelmää, että ei ole välttämättä aina ihan helppoa eikä osata toimia sektoreiden välillä. Tässä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, opetuspuolen asiat, nuorisopalvelut ja työllistämis- ja työllisyyspalvelut: tämä kombinaatio pitää saada toimimaan niin, että nuori saa sen avun. Se on se tärkeä ja oleellinen asia, että jokainen nuori kohdataan ja jokaiselle nuorelle räätälöidään hänen tarpeistaan lähtevä palvelu.

Arvoisa rouva puhemies! Tänään selvitysmies Harri Hietala ministeri Lindströmiltä kesällä toimeksi saaneena julkaisi oman selvityksensä siitä, kuinka paikallista sopimista tulisi kehittää. Täällä vasemmistossa sydän syrjälläni odotin sitä Hietalan, selvitysmiehen, raporttia, mutta täytyy lohdutuksella todeta, että Hietala on tarttunut oikeisiin asioihin eli yleissitovan työehtosopimuksen kunnioittamiseen ja niin edelleen. Nyt kysyisinkin ministeri Lindströmiltä: Oletteko se airut, joka tässä hallituksessa haluaa sitoutua niihin selvitysmiehen teeseihin, että ei pakoteta paikalliseen sopimiseen, paikallinen sopiminen ei saa olla sanelua, sen pitää olla aitoa, avoimuuteen pohjautuvaa sopimista? Ja yhtä lailla, onko niin, että tämä hallitus ei edistä pakkoa vaan se tuo tämän asian kolmikantaiseen valmisteluun ja sitä kautta se virtaa niin kuin edelleen on mennyt? Eli, ministeri Lindström, oletteko selvitysmiehen airut?

Arvoisa puhemies! Ajankohtainen kysymys. Minulla on tässä tämä selvitys käsissäni, ja kun sen tänään sitten Harri Hietala luovutti minulle, niin totesin julkiselle sanalle kyselyihin, kun mentiin yksityiskohtiin, että nyt hallitus sitten tutustuu siihen, mitä selvitysmies ehdottaa. Hänen toimeksiantonsa oli selvittää, mitkä ovat mahdollisuudet edetä paikallisessa sopimisessa. Tässä ei ole kyseessä pakkolaki. Tämä vahvistaa yleissitovuutta. Tällä ei kavenneta sopimisen vapautta vaan lisätään sitä, ja tämä on minun mielestäni tärkeä: jos tämä tehdään — ja toivottavasti kun se tehdään — oikein, niin tämä tulee mullistamaan suomalaista työelämää positiivisella tavalla. Tässä vaiheessa johonkin yksityiskohtaan vastaaminen on tietenkin liian aikaista, koska tätä selvitystä ei ole käsitelty vielä hallituksen sisällä millään lailla. Se on tänään minulle luovutettu. Eli olen tutustunut myös vasemmistoliiton ideoihin, ja toivottavasti lähetätte minulle teidän omat ajatuksenne liittyen paikalliseen sopimiseen.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! On ilo kuulla, että Lindström on sitä mieltä, että yleissitovuuteen ei tulla tässä kohtaa koskemaan. Minä ainakin haluan tulkita tätä asiaa niin, ja toivonkin, että me voimme yhdessä todeta tässä samalla kyselytunnilla, että palkkaukseen ei kosketa paikallisella sopimisella. Me haluamme torjua sen, että Saksan malli tuodaan tämän kautta piilotellusti, mikä selvitysmiehen raportissa on kätketty kuitenkin siihen toiseen vaihtoehtoon, eli työnantajilla on oikeus aloittaa ne keskustelut siitä taloudellisesta tilanteesta johtuvasta epävarmuudesta, mikä on yrityksessä. Se ei voi olla meidän agendallamme tässä tilanteessa. Meidän pitää pystyä torjumaan se, että yritysjohdon virheellisistä arvioinneista johtuen taloudellinen tilanne on heikentynyt huonon kaupan johdosta. Se ei voi tarkoittaa, että elinkeinoelämään luodaan keinotekoinen kilpailuasetelma, jolloin palkkoja voidaan työnantajan toimesta lähteä neuvottelemaan alaspäin.

Arvoisa puhemies! En ihan kysymystä löytänyt, mutta ajatuksen kyllä, ja kuten sanoin, tämä selvitys on luovutettu tänään ja nyt hallitus sitten perehtyy siihen. Ja kun hallitus on perehtynyt siihen, jokaiseen yksityiskohtaan, sen jälkeen se linjaa, miten se aikoo tässä asiassa edetä. Eli tässä tilaisuudessa en kerro, mitä tulee tapahtumaan, koska minähän en yksin tästä asiasta päätä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski, ymmärrätte varmaan sen, että meidän täytyy myös todeta se tosiasia, että kun talous on tiukalla, niin kaikkia saavutettuja etuja ei voida enää pitää. Joitain uudistuksia täytyy tehdä, ja ensisijaisen tärkeä asiahan on työpaikkojen säilyminen, ja työpaikat eivät säily, jos ei mitään uudistuksia tehdä, koska rahat on loppu. Vetoankin nyt sosialidemokraatteihin ja vasemmistoon siinä, että kun näitä neuvotteluja käydään työmarkkinajärjestöjen kanssa, niin haetaan sellaista kompromissia siihen, ettei tule näitä kipeitä päätöksiä, jotka esimerkiksi ovat vaikka lomarahaleikkauksia, jotka nyt ollaan jo valittu, koska vaihtoehtojahan oli olemassa, esimerkiksi 3 minuuttia lisää työaikaa. Mutta mitään vaihtoehtoa ei ole esitetty sosialidemokraattien toimesta, ei ensimmäistäkään vaihtoehtoa. Se ei ole vaihtoehto, että sanotaan, että 15 000 henkilöä saa työllistymispaikan. Ei se ole työpaikka, se on työllistymispaikka, ja näitä työpaikkoja pitäisi synnyttää muillakin keinoilla.

Puhemies Maria Lohela

Olikohan tässä nyt kysymystä? — Edustaja Myllykoskella on.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Niikko, rumana asiana voin teille kertoa, että jos työmarkkinat tuolla filosofialla vapautettaisiin, että voitaisiin palkoilla ruveta kilpailemaan, niin Rakennusliiton taholta on annettu ymmärtää, että mikäli näin tapahtuisi, että palkoilla voidaan kilpailla, ei olisi alalla yhtään suomalaista työntekijää. Ne tuotettaisiin aivan jostain muualta, ja suomalainen työntekijä jäisi vaille työtä. Jos me lähdemme palkkakilpailuun niin, että paikallinen sopiminen mahdollistaa sen, että ihmisten palkoista voidaan sopia, niin yritykset lähtevät kilpailemaan keskenään siitä, ja kuka halvimmalla tekee, se tekee työt. Ja kun tehdään tarpeeksi halvalla, sitä ei tee suomalainen työmies. Pääministerin sijainen Timo Soini, oletteko kanssani samaa mieltä, että suomalaiselle työmiehelle ja rakennustyömiehelle pitää luoda mahdollisuudet tehtä töitä tässä maassa? (Touko Aalto: Mikä on perussuomalaisten linja?)

Arvoisa rouva puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä, että rakennusmies ja putkimies, Rekanen tai joku muu, tarvitsee työtä, tarvitsee edellytykset, ja me tarvitsemme tätä kautta kannattavaa yritystoimintaa. (Paavo Arhinmäki: He tarvitsevat kunnollisen palkan!) — Jos meillä ei ole kannattavaa, voittoa tuottavaa yritystoimintaa, kasvua ja vientiä, niin meillä ei ole palkkoja, mitä nostaa. — Meillä on työnantajapula, meillä on pula niistä ihmisistä, jotka ottavat vastuuta ja työllistävät ihmisiä. Ja olen todella iloinen siitä, että edustaja Myllykoski otti suomalaisen työmiehen edun esiin. Se ei nimittäin ole minkään sortin muukalaisvihamielisyyttä, vaan se on suomalaisen työmiehen puolustamista.

Arvoisa rouva puhemies! Olettaisin, että työministeri on — ja siksi kysyn kuitenkin varmuudeksi, onko — tutustunut Saksan Peter Hartzin johdolla tehtyyn työreformiin. Talousvaliokunta oli tutustumassa pari viikkoa sitten Berliinissä tähän asiakirjaan ja vähän olosuhteisiin. Saksa oli vuonna 2000 suunnilleen samanlaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin Suomi nyt, ja siitä selviytymiseen on olennaisesti vaikuttanut se, että työmarkkinat modernisoitiin niin, että myös paikallinen sopiminen palkoistakin oli mahdollista.

Arvoisa puhemies! Juuri tämä ajatus, minkä edustaja Lehti heitti tuossa, on oikea, että meidän täytyy vain muuttaa tätä suomalaista työelämää. Siinä ei auta mikään. Muuten me emme selviä tästä haasteesta, missä me olemme. Se on minun mielestäni käsittämätöntä, että minua syytetään siitä, että en puolusta suomalaista duunaria istumalla tässä hallituksessa, ja olen milloin EK:n juoksupoika, milloin Astrid Thors. (Naurua) Onhan tämä nyt kummallista. Minä itse ymmärrän sen niin, että silloin kun meillä on yrittäjiä ja meillä on työnantajia, niin menee myös työntekijöillä hyvin, koska on työpaikkoja. Ei minulle kerta kaikkiaan aukea tämä kritiikki siis siitä, että tässä on jokin vastakkainasettelu, sitä minä en halua olla tukemassa. Ja olen tänään sanonut ääneen senkin, että en halua Suomeen mitään kaksi euroa tunnissa -työpaikkoja. En halua sellaisia Suomeen.

Arvoisa puhemies! Finlands regering stöder kommissionens förslag till EU:s gemensamma lista om så kallade säkra ursprungsländer.

Luetteloon esitetään yhteensä seitsemän maata: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia ja myös Turkki. Näitä maita pidettäisiin siis turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä turvallisina alkuperämaina, jolloin niiden kansalaisten hakemukset voitaisiin käsitellä nopeammin.

Yksi tällä listalla olevista maista on siis Turkki. On erittäin vaikea nähdä, että Turkin ihmisoikeustilanne olisi viime aikoina parantunut niin paljon, että sitä voitaisiin automaattisesti pitää turvallisena lähtömaana. Myös Suomen ulkopolitiikan kannalta hallituksen linja herättää nyt kysymyksiä. Hallituksen kannasta voi saada sen käsityksen, että Suomen kanta Turkin ihmisoikeustilanteeseen on muuttunut. Turkin ihmisoikeustilannehan on esimerkiksi ollut yksi suurimmista ongelmista neuvotteluissa Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä. Tästä aiheesta keskustellaan tänään Eurooppa-neuvoston illallisilla, ja kysyn nyt ulkoministeriltä: Ettekö näe Turkin mukanaoloa tällä listalla laisinkaan ongelmallisena? Miten arvioitte Turkin ihmisoikeustilannetta ja kurdien asemaa? Onko Suomen virallinen kanta nyt se, että Turkin ihmisoikeustilanne on kaikilta osin hyvä, ja eroavatko Suomen ja esimerkiksi Ruotsin arviot tältä osin?

Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensiksi: hallituksen maahanmuuttopolitiikka lähtee siitä, että niihin maihin, jotka ovat turvallisia, voidaan palauttaa — tämä on se peruslähtökohta.

Sitten mitä tulee Turkkiin: Turkki on EU-hakijamaa, samalla lailla kuin nämä muutkin, ja hallituksen kanta on se, että ei voi olla pyrkimässä Euroopan unioniin, hakijamaana, jos ei ole määriteltävissä turvalliseksi. Ja jos Turkki ei olisi turvallinen maa, niin miten siellä turvassa sitten olisi 1—2 miljoonaa syyrialaista pakolaista? Ei mitenkään. Totta kai Turkin hallitus on myös kovakourainen, mutta siellä on esimerkiksi PKK:n terroria ja nyt pommiräjäytyksiä, mahdollisesti Isilin tekemiä. Se maa tarvitsee meidän tukeamme, se tarvitsee yhteistoimintaa, ja sillä lailla, että Turkki pidetään prosessissa mukana, meillä on dialogi ja vaikutusmahdollisuus sitten keskustella Turkin kanssa.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Kysymyshän on siitä, että Turkin ihmisoikeustilanne on nimenomaan ollut yksi suurimmista ongelmista neuvotteluissa Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä, elikkä tämä ongelma on olemassa, muuten nämä neuvottelut olisivat edenneet jo kauan sitten suotuisaan suuntaan. Kysyn ministeri Soinilta — ja olisi ehkä kiinnostavaa myös näin valtavan pakolaiskriisin keskellä kuulla vähän laajemminkin: miten hallitus arvioi yksittäisten maiden turvallisuutta nimenomaan turvapaikanhakijoiden kannalta?

Arvoisa rouva puhemies! Turkki on aivan ydinalueita tämän suuren pakolais- ja maahanmuuttokriisin hallinnassa, ja tässä tarvitaan myös yhteistyötä. Puhuin Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa, ja totesimme yhdessä, että laaja-alainen kansainvälinen yhteistyö, joka nimenomaan tähtää konfliktin ratkaisuun Syyriassa, konfliktin ratkaisuun Irakissa, on se tapa, jolla tähän vaikutetaan kaikista voimallisimmin.

Sitten mitä tulee turvallisiin maihin — aivan kuin sanoitte, Bosnia ja Hertsegovina, Albania, muut tämän tällaiset: Kyllä meidän täytyy uskaltaa sanoa, että nämä maat ovat turvallisia maita, joihin voidaan ihmisiä palauttaa ja joiden kansalaiset ovat taloudellisia siirtolaisia tai tulevat tänne töihin, mutta heillä ei voi olla pakolaisstatusta, koska nämä maat ovat turvallisia maita, joissa on kyllä alempi elintaso kuin meillä mutta (Puhemies: Aika!) joissa ei ole hengenvaaraa. Sen takia hallitus ajaa tätä linjaa.

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin kysyä, kun tästä hallituksen politiikasta myöskään maahanmuuttokeskusteluissa ei ota selvää, että kumpaa linjaa ajatte. Minusta on oivallista huomata, että nämä kriisit, jotka maailmalla ovat, tekevät nyt valtavan ison joukkovirran myöskin Eurooppaan, ja minusta näitä kriisejä pitäisi pyrkiä myöskin suomalaisvoimin ratkaisemaan, ja nyt kun katsomme teidän politiikkaanne, niin kova pettymys on se, että sanoista ei ole siirrytty tekoihin. Se on aika iso juttu, että kaikilla tasoilla näitä tekoja ei tunnu syntyvän, ja sen takia minusta oli hienoa se, että te, pääministerin sijainen Soini, juuri sanoitte, että tähän Syyrian kriisiin pitäisi jollakin tavalla puuttua. Mutta kehitysmäärärahoissa tai myöskään näissä kriisinratkaisurahoissa tämä linja ei näy, ja sen takia minusta meidän pitäisi pystyä, ennen kuin meille syntyy pakolaisvirtoja, ratkaisemaan omalta osaltamme mukanaolo näiden kriisien ratkaisussa. Ja minusta me olemme nyt selityksen velkaa, koska minulla on esimerkiksi tuolla lehterillä kokonainen bussilastillinen (Puhemies koputtaa) Harjavallasta, missä on pakolaiskeskus ja paljon syyrialaisia pakolaisia. Minusta olisi tärkeätä, että kertoisitte, miksi me emme voi myös näitä kriisejä...

...hoitaa lähtömaassa.

Puhemies Maria Lohela

Edustaja Kiuru, kysymys.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi ajaa kokonaisvaltaista ratkaisua tähän. Hallituksen toimenpiteet tehoavat, ja se on aivan selvä, että ne eivät synny käden käänteessä. Mutta nyt jo on tehty uusi arvio Suomeen tulevasta pakolaisvirrasta. Se laski voimakkaasti: aikaisempi ennuste oli 50 000, nyt se on runsaat 30 000. Nämä tarvitsevat kaikki toimenpiteet, turvalliset maat, neuvottelut, ja olen itse käynyt neuvotteluja palauttamissopimuksesta Irakin ulkoministerin kanssa.

Ja sitten: Kyllä hallitus on kaavailemassa lisäbudjettia nimenomaan paikan päällä auttamiseen, koska se on paljon tehokkaampaa, se on paljon inhimillisempää ja sillä me vältämme ihmissalakuljettajien iljettävät asiat, joissa ihmiset jopa tukehtuvat rekkakontteihin. Emme me tällaista voi olla edistämässä, että me tämmöistä rikollista toimintaa suosimme sillä tavalla, että me ummistamme silmät tällaiselta rikolliselta toiminnalta. Meidän täytyy ne pistää (Puhemies koputtaa) katki ja resursoida siellä Jordaniassa, Syyriassa ja Libanonissa näitä asioita paremmin.

Arvoisa puhemies! Oletteko, ministeri Soini, kanssani samaa mieltä siitä, että on hieman harhauttavaa puhua vain turvallisista maista? Meidän pitäisi puhua turvallisista alueista, joita on myöskin näissä maissa. Jos me puhumme vain maista, niin silloin me suljemme pois aika paljon mahdollisuuksia palauttaa esimerkiksi niitä henkilöitä, jotka tällä hetkellä ovat oikeudettomasti Suomessa.

Arvoisa rouva puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Salolainen totesi jälleen ytimen, niin kuin hänellä on tapana ollut hyvin tiivistää. Siihen ei mennyt edes koko minuuttia. Juuri tästä on kysymys. Somalimaassa, Irakissa, monessa maassa on turvallisia alueita, jotka pitäisi voida luokitella sellaisiksi alueiksi, että kun sieltä on tullut, niin voidaan myös sinne palauttaa. Tämä on järkevää, mutta myös inhimillistä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tänään hyväksynyt niin sanotut liitännäislakimuutokset, jotka seuraavat avioliittoinstituution muuttamisesta sukupuolineutraaliksi.

Meillähän on vuodesta 2002 ollut käytössä hyvä yleiseurooppalainen käytäntö, jossa meillä on erikseen parisuhdelaki samaa sukupuolta oleville ja avioliittolaki eri sukupuolta oleville. Nyt hallitus on kuitenkin muuttanut tätä, ja tämä tulee aiheuttamaan erittäin suuria muutoksia uskonnonvapauslakiin, translakiin, parisuhdelakiin sekä myöskin adoptiolain tulkinnan uudelleen. Olisin kysynyt asianomaiselta ministeriltä: oliko hallitus tästä aiheesta tänään istunnossaan yksimielinen, eli olivatko kaikki hallituspuolueet näitten esitysten takana?

Arvoisa puhemies! Hallitus on toteuttanut edellisen hallituksen ja eduskunnan tekemän päätöksen ja on istunnossaan ollut yksimielinen.

Arvoisa puhemies! Tosiaankin, ministeri Berner esitteli tänään tämän asian valtioneuvostossa puolestani, koska olin estynyt. Minulta on tänään kyselty, miten tälle asialle nyt sitten käy jatkossa, että olenko estynyt jatkossakin. Tämä asia tulee ensi viikolla tänne eduskuntaan käsittelyyn, ja enhän minä voi vastuutani paeta, kyllä minun täytyy tämä asia tänne tuoda.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Rouva puhemies! On tietysti hyvä tietää, että hallitus on tämän esityksensä takana näin yksimielisesti, perussuomalaiset mukana.

Esityksessä arvioidaan, että maistraatin työmäärä voisi lisääntyneitten siviilivihkimysten myötä hetkellisesti kasvaa, mutta suurempaan kasvuun ei uskota. Kuitenkin tässä jätetään huomioimatta se, että kristilliset kirkot, jotka suorittavat suurimman osan avioliittoon vihkimisistä, eivät ole vielä muodostaneet kantaa tähän uuteen, tulevaan tilanteeseen. On hyvin mahdollista, että kun avioliittokäsitys tällä tavalla perusteellisesti muuttuu, niin osa kirkkokunnista saattaa luopua sitten myös vihkimisoikeudesta. Tämä varmastikin tulee lisäämään sitten siviilivihkimysten määrää ja kasvattamaan myöskin maistraattien kuluja. Olisiko nyt tarpeen arvioida esimerkiksi tältä osalta tätä esitystä uudelleen, ja onko tätä näkökulmaa ylipäätänsä huomioitu tässä esityksessä?

Arvoisa rouva puhemies! Totta kai näitä kaikkia näkökulmia on arvioitu, mutta siitä huolimatta on nyt lähdetty viemään tätä asiaa eteenpäin. Tiedostan kyllä sen, että tässä voi jonkunlaista painetta tulla sinne maistraatteihin ja sitten näiden siviilivihkimisten määrä voi tosiaan nousta, mutta olen käsittänyt niin, että tässä nyt ei kuitenkaan puhuta mistään valtavista määristä.

Arvoisa puhemies! Tässä tuotiin esiin aivan tärkeä pointti. Tämä esityshän on tullut edelliseltä hallitukselta, ja hanke on peritty sieltä. Tämä ei siis ole muuttanut kenenkään nykyisen ryhmän tai hallituksessa olevan puolueen avioliittokäsitystä millään tapaa, vaan asia tullaan tietenkin käsittelemään, koska siihen on sitouduttu edellisellä vaalikaudella. Kysyn asianomaiselta ministeriltä, kun muistini tahtoo pettää: onkohan tästä asiasta hallitusohjelmassa jotain sitovaa kirjausta, vai tullaanko tämä käsittelemään omantunnonkysymyksenä, jolloin jokainen voi äänestää aivan kuten haluaa siitä riippumatta, onko hallituksessa tai ei?

Arvoisa puhemies! Virkistän muistia: ei ole kirjausta. Näin ollen tulkitsen asiaa niin, että se on omantunnonkysymys. (Paavo Arhinmäki: Eivätkö kaikki kysymykset ole?)

Arvoisa puhemies! On totta, että lain hyväksyminen ja voimaantulo varmasti aiheuttavat lisäpohdintaa kristillisissä, kirkollisissa yhteisöissä ja uskonnollisissa yhteisöissä, joilla nyt on vihkimisoikeus. Kukin tekee sitten tahollaan omia ratkaisujaan siinä aikataulussa kuin pystyy.

Edustaja Essayah nosti esiin sen muutoksen, joka tulee muuhun lainsäädäntöön, muun muassa adoptiolakiin, tämän uuden tasa-arvoisen avioliittolain voimaan tullessa. Helposti syntyy mielikuva siitä, että adoptio uudessa tilanteessa tarkoittaisi sitä, että samaa sukupuolta olevien välisessä avioliitossa ilman muuta sitten voi adoptoida lapsia. Kysyisin oikeusministeriltä: onko niin, että adoptiosta tulee uuden lain myötä jokin subjektiivinen oikeus, vai onko niin kuin nykyäänkin, että adoptio kussakin yksittäisessä tapauksessa perustuu aina tarkkaan harkintaan ja tutkimiseen, onko tämä pariskunta, onko tämä perhe soveltuva adoptioperheeksi?

Arvoisa puhemies! Ohuen oikeusoppineisuuteni kautta on tietysti vähän hankalaa vastata tällaiseen yksityiskohtaiseen kysymykseen. Voisin kuvitella, että adoptioasia on niin vakava juttu, että ei siinä mitään ohituskaistaa ole tarkoitus rakentaa vaan aina arvioidaan jokainen tapaus erikseen, koska tässä on kyseessä kuitenkin erittäin iso päätös.

Mutta jotta en puhu itseäni pussiin, niin lupaan selvittää asian ja vastata edustajalle tähän kysymykseen. (Eduskunnasta: Vastaus oli ihan oikea!)

Arvoisa rouva puhemies! Suomeen on kuluvana vuonna saapunut yli 20 000 turvapaikanhakijaa. Sisäministeriön eilen julkistetun uusimman arvion mukaan tämän vuoden kuluessa saapuisi peräti 35 000 hakijaa, mikä on kymmenkertainen verrattuna niihin määriin, joihin olemme viime vuosina saaneet tottua.

Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista ylivoimainen enemmistö, jopa 70 prosenttia, on irakilaisia. Hallitus on toiminut aivan oikein käynnistäessään toimenpiteet turvapaikkakäytäntöjemme kiristämiseksi irakilaisten osalta muiden Pohjoismaiden tasolle. Muissa Pohjoismaissa Irak katsotaan valtaosaltaan turvalliseksi maaksi, jonne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet irakilaiset voidaan palauttaa. Suomelta vastaava palautussopimus kuitenkin puuttuu. Kysyisin ulkoministeri Soinilta: missä vaiheessa ovat neuvottelut palautussopimuksen saamiseksi Irakin kanssa?

Arvoisa rouva puhemies! Tärkeä ja olennainen kysymys. Nimenomaan hallitus lähtee siitä, että niiden, joilla on todellinen turvapaikan tarve, asiat selvitetään. Mutta meillä täytyy olla myös järjestelmä sitä varten, että jos ihmiset eivät tätä normia täytä — ja nyt on aivan ilmiselvää, että kaikki eivät niin tee — niin heidät voidaan lain ja sopimuksen perusteella palauttaa.

Olen käynyt tästä keskustelun Irakin ulkoministerin kanssa New Yorkissa. Sinne on kirje lähtenyt. Jarno Syrjälä ulkoministeriöstä on tässä ollut aktiivinen ja myöskin suurlähettiläs Pekka Hyvönen. Me viemme tätä asiaa tarmolla eteenpäin, ja meillä on hyvät mallit ja yhteistyö myös Pohjoismaihin, että me saisimme samantyyppisen palautussopimuksen heidän kanssaan, jotta turvapaikat menisivät todellisessa tarpeessa oleville ja saataisiin voimakas signaalivaikutus sinne, että ei kannata maksaa itseään kipeäksi ihmissalakuljettajille ja rosvoille ja ottaa isoa riskiä, koska jos et normeja täytä, niin sinut palautetaan.

Puhemies Maria Lohela

Onko tähän aiheeseen liittyen vielä halua esittää lisäkysymyksiä?

Osalla Pohjoismaista on vastaavanlainen palautussopimus myös Somalimaan kanssa. Somalimaata voidaan myös pitää verrattain rauhallisena alueena. Ministeri Soini, onko realistista odottaa, että palautussopimus saataisiin mahdollisesti aikaan myös Somalimaan kanssa?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tässä aikaisempien kysymysten aikana, muun muassa ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Salolaisen kysymyksessä: meidän pitää tutkia myös nämä osat niin Irakin suhteen, Somalimaan suhteen kuin kaikkien muidenkin mahdollisten maiden suhteen, joihin näitä asioita voidaan soveltaa. Tämän täytyy olla oikeusvaltio. Mutta näiden isojen asioiden pitää olla taattuna niille todellista hätää kärsiville, ja samalla pitää antaa voimakas signaalivaikutus: jos olet turvallisessa maassa, jos olet turvallisella alueella, jos sinulla ei ole hengenhätää, älä maksa salakuljettajille, älä maksa ihmiskauppiaille, koska sinut palautetaan. Tämä on hallituksen kristallinkirkas linja.