Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps) | Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok) | Suullinen kysymys laivojen jätevesien tyhjentämisestä (Sandra Bergqvist r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten käytiin eduskunnassa kova vääntö EU:n elvytyspaketista. Hallitus väitti, että paketti olisi ainutkertainen ja tarkkarajainen. Eduskunta paalutti tiukat ehdot, ettei jatkossa sellaisia tulonsiirtoja hyväksyttäisi, mutta niin te hallituksessa vain olette hyväksymässä.

EU:ssa viedään vauhdilla läpi sosiaalista ilmastorahastoa. Se tarkoittaa selkokielellä, että vaikkapa Puolassa tai Unkarissa luovuttaisiin fossiilisista polttoaineista suomalaisten rahoilla, samalla kun suomalaiset maksavat polttoaineista EU:n korkeinta hintaa. Hallitus on väittänyt olevansa rahastolle kriittinen, mutta niin vain hanke raksuttaa eteenpäin Brysselissä kriittisyydestänne vähät välittäen. Hallitus onkin jo veivannut puheensa siihen asentoon, että millainen rahaston pitäisi olla jos ja kun se toteutuu.

Arvoisa puhemies! Kysynkin hallitukselta: miten te selitätte tämän takinkäännön? Miksi te ette sano suoraan ei tälle taas uudelle häpeämättömälle välistävedolle?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Silloin sovittiin tästä yhteisestä EU:n elpymisrahastosta. Sen toimeenpano on parhaillaan käynnissä, ja myös Suomessa on tehty kestävän kasvun ohjelma. Ja voi sanoa näin Ukrainan sodan valossa — Venäjän käynnistämän sodan valossa — että sinänsä sen elpymisvälineen käyttö on nyt oikea-aikaista, koska sillä voidaan tukea vihreätä siirtymää, sitä, että EU:ssa ja Suomessa ollaan aiempaa omavaraisempia energiantuotannon suhteen ja vieläpä tavalla, joka edistää meidän tavoitetta tulla hiilidioksidineutraaliksi eli päästä eroon kasvihuonekaasupäästöistä. Seuraamme hyvin tarkoin, että toimet ovat oikeasuuntaisia ja että ne tehdään yhteisesti sovittujen ohjelmien mukaisesti.

Mitä tulee ajatukseen tästä EU:n uudesta ilmastotoimi- ja sosiaalirahastosta: Me olemme noudattaneet siinä hyvin tiukkaa linjaa. Uutta rahastoa ei tarvita, ja nyt puheenjohtajamaa Ranska esittää, että rahoituskehyksiä ei avattaisi vaan pystyttäisiin tekemään tarvittavat ratkaisut nykyisten rahoituskehysten puitteissa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää jatkokysymyksiä, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Mäkelä jatkaa.

Arvoisa puhemies! Kun tähän kysymykseen en saanut suoraan vastausta, niin kysyn sitten isomman kysymyksen:

EU:n parlamentti on äskettäin esittänyt perussopimusten muuttamista. Parlamentin esittämät muutokset ovat kauheaa kuunneltavaa. Listalla on siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin yhä useammissa asioissa ja EU:n vallan laajennus myös terveys-, sosiaali- ja puolustuspolitiikkaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Herranen aika!] Kaiken huippu on vaatimus lainsäädäntöoikeudesta ja budjettivallasta EU-parlamentille — synkkää ja syvää liittovaltiokehitystä. Toteutuneena nämä muutokset merkitsisivät itsenäisen päätösvallan loppumista — Suomi sellaisena kuin sen nyt ajattelemme, lakkaisi olemasta. Taas kerran EU hyväksikäyttää kriisiä valtansa syventämiseen ja kansallisvaltioiden itsenäisyyden kiistämiseen.

Arvoisa puhemies! Nyt ei riitä kriittisyys. Kysynkin pääministeri Marinilta: tuleeko Suomi yksiselitteisesti ja ilman mitään kiertelyä, tarvittaessa vaikka ainoana maana yksimielisyysvaatimuksen nojalla, torjumaan ehdotetun perussopimusten muuttamisen? [Petri Huru: Sanotteko ei? — Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä vai ei?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puheenjohtaja! Euroopan parlamentilla tietenkin on mahdollisuus ja oikeus tehdä erilaisia esityksiä, ja Suomi ei kuitenkaan ole tukenut tai esittänyt minkäänlaisia muutoksia perussopimuksiin. Me emme nyt kaipaa perussopimusmuutoksia, vaan me kaipaamme toimivaa EU:ta, joka on toimintakykyinen vaikeissa tilanteissa. Me olemme kokeneet nyt kaksi historiallista kriisiä viime vuosien aikana: ensimmäisenä globaalin pandemian, nyt sodan Euroopassa. Me tarvitsemme toimintakykyistä EU:ta, ja onneksi EU on myös tänä keväänä osoittanut vahvaa toimintakykyä Ukrainan kriisissä asettamalla vahvoja sanktioita Venäjää kohtaan ja samalla tukemalla Ukrainaa mittavasti — tietenkin jäsenmaat tässä ovat avaintoimijoita. Me tarvitsemme toimivaa EU:ta. Me emme sinänsä ole tukeneet ajatusta siitä, että pitäisi lähteä tälle perussopimusten muutosten tielle, mutta tietenkin parlamentilla on mahdollisuus näitä erilaisia esityksiä tehdä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! Useissa EU-maissa on tuettu ja tuetaan kansalaisia selviämään inflaation kanssa esimerkiksi polttoaineiden ja energian veronalennuksin. Tämä kansalaisten auttaminen epäilemättä on aiheuttanut näiden maiden valtiontalouksiin jonkinlaista rasitetta, ja ehkä juuri tästäkin syystä komissio sitten kaavailee tällaista sosiaalirahastoa. Eli tällä kertaa rautalangasta: Suomi tällaisessa välineessä maksaisi muiden jäsenmaiden omille kansalaisilleen antamia tukia, siis samaan aikaan, kun Suomen hallitus ei edelleenkään näe tarpeelliseksi auttaa omassa maassa meidän omia kansalaisiamme selviämään näiden hintojen ja inflaation kanssa. [Leena Meri: Niinpä! — Antti Lindtman: Tuo ei pidä paikkaansa!] Tämä on paitsi tietenkin hyvin epäoikeudenmukaista, kuten kaikki ymmärtävät, myös suoraan sanottuna röyhkeää — että täällä kärvisteltäisiin ja Välimeren rannoilla sitten elettäisiin näillä rahoilla. [Vasemmalta: Törkeä väite!]

Haluaisin vielä selvemmän vastauksen eurooppaministeri Tuppuraiselta. [Puhemies koputtaa] Tuletteko torjumaan tällaisen tulonsiirtovälineen kaikissa oloissa? [Jussi Saramo: Uskotteko te itse näihin juttuihin?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Purra, esititte aika värikkään kysymyksenasettelun. [Mauri Peltokangas: Suora kysymys, suora vastaus!] Haluan myös sanoa, vaikka se ei kuulu minun vastuualueelleni, että Marinin hallitus on tehnyt kyllä hyvin paljon tavallisten ihmisten pärjäämisen edistämiseksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä vai ei?] Ajatellaan vaikka, että elokuun alusta tulee kansaneläkeindeksiin sidottujen sosiaaliturvaetuuksien ylimääräinen korotus, monta kymmentä euroa tavallisen pienituloisen eläkkeensaajan arkeen. [Mika Niikko: Minkä maan?] Ei ole mikään asioita kokonaan muuttava, mutta kuitenkin askel eteenpäin. Me haluamme pitää huolta, että Suomessa kaikki pysyvät mukana, mutta teemme sen tavalla, joka sopii meille.

Me emme kannata sitä, että luotaisiin EU-väline, jossa annettaisiin suoria tulotukia kotitalouksille. Suomi vastustaa sitä. Meidän kantamme on tähän hyvin kriittinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kriittinen vai ei?] Tämä ilmastotoimien sosiaalirahasto sellaisena kuin sitä komissio esitti — sitä esitystä ei enää ole. Nyt keskustellaan aivan uudesta tilanteesta, keskustellaan siitä, millä tavalla irtaudutaan venäläisestä fossiilienergiasta ja miten se tehdään tavalla, joka rakentaa aiempaa omavaraisempaa Eurooppaa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Peltokangas.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeriltä nyt ei vain saa suoraa vastausta ”kyllä” vai ”ei”. Ymmärrämme nyt sen, koska sitä väännetään ja pyöritään kuin kissa kuuman puuroastian ympärillä. On siis syntymässä tulonsiirtoautomaatti, jolla valutetaan suomalaisen veroeuroja esim. Italian hyväksi. Se on rajat ylittävää sosiaaliturvaa. Suomi maksoi juuri 6,6 miljardia. Mitä me saimme elvytyspaketista? Neljä miljardia miinusta. Tämä on käsittämätöntä kehitystä. Euroopan unioni luo lonkeroitaan enemmän ja enemmän meidän suvereniteetin ympärille. Aiotteko te todella antaa jälleen periksi vai seisotteko selkä suorana Suomen yhteiskunnan puolesta, ettei meidän verovaroja valu enempää siihen himmeliin? Saanko suoran vastauksen? [Jukka Gustafsson: Neljäs sama kysymys! Eikö tämä riitä jo?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Tuppurainen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Ministeri Tuppurainen vastaa nyt.

Arvoisa puhemies! Kiitos mahdollisuudesta vastata tähän kysymykseen. — Esitätte nyt hyvin jyrkästi tämän. Olen tässä jo aiemminkin todennut, että Suomi ei kannata sitä, että luotaisiin uusi EU-rahasto, jolla annettaisiin suoria tulotukia kotitalouksille. Se ei ole koskaan ollut EU:n tapa toimia, emmekä me halua avata sitä polkua. Se olisi kalteva tie, ja me emme sellaista halua tukea.

Olemme edustaneet linjaa, että olemme vastikään sopineet EU:lle seitsemänvuotiset rahoituskehykset, samassa yhteydessä myös tämä elpymisväline. Näillä olemassa olevilla rahastoilla pitää saada aikaan enemmän. Suomi peräänkuuluttaa tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Me haluamme edistää sellaista Euroopan unionia, joka on irti kytketty venäläisestä fossiilienergiasta ja joka tavoittaa oman kasvihuonekaasupäästötavoitteensa — 2050 hiilineutraalisuus — ja tekee sen tavalla, jossa kaikki pidetään mukana. Mutta vastuu sosiaalipolitiikassa on jokaisella jäsenmaalla itsellään, rahoituskehyksiä ei avata, uutta rahaa ei olla antamassa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Kuten me kaikki muistamme, niin te, pääministeri Marin, ajoitte tämän EU:n tulonsiirtounionin pystyyn, valitettavasti, kokoomuksen puheenjohtaja Orpon tuella, ja nyt tämä tulonsiirtounioni on olemassa. [Naurua] — Se ilmeisesti huvittaa teitä. — Mutta suomalaista veronmaksajaa se ei hirveästi huvita, koska nyt suomalaisten verovaroin on tuettu esimerkiksi näitä italialaisten energiaremontteja. Ja mehän emme halua enää uusia tukipaketteja. Te ette näköjään osaa suoraan sanoa, aiotteko te niitä vastustaa, mutta kun te perustelitte tätä aiempaa tukipakettia sillä, että meidän kauppamme Italian kanssa kasvaa, niin kertokaa nyt edes: kuinka paljon tämän EU:n elvytyspaketin johdosta Suomen kauppa Italian kanssa on kasvanut?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ei ole nyt paikalla. Hän varmasti pystyisi vastaamaan tähän kysymykseen, mutta tuo kysymyksenasettelu oli hyvin epämääräinen. Me kävimme rahoituskehysneuvottelut ja me kävimme neuvottelut elpymisvälineestä, ja itse asiassa — toisin kuin edustaja Tavio täällä antaa kuvan — Suomi kyllä kannatti hyvin vahvasti sitä, että näitä rahoja käytetään nimenomaisesti vihreään siirtymään. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Sen vuoksi me olemme osoittaneet tästä omasta kokonaisuudestamme mittavan osan nimenomaisesti vihreisiin investointeihin, vihreään siirtymään ja digitaaliseen siirtymään, ja me tuimme hyvin vahvasti näitä ehdollisuuksia. On erittäin hyvä, että myös muualla Euroopassa tätä vihreää siirtymää tehdään, ja kyllä, näitä elpymisvälinerahoja pitääkin käyttää juuri tämänkaltaiseen toimintaan. Eli asianlaita ei ole sellainen kuin edustaja Tavio tässä antaa ymmärtää. [Ville Tavio: Ne ovat tulonsiirtoja!]

Mitä tulee tähän sosiaalirahastokysymykseen: Tämä alkuperäinen esitys on nyt siivottu pois pöydältä. Me olemme sitä vastustaneet, mutta me emme sinänsä vastusta solidaari-suuselementtejä, mitä tulee vaikkapa päästökauppajärjestelmän laajentamiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: No niin! — Oho! — Tulihan se sieltä!] Eli kysehän on siitä, [Puhemies koputtaa] että jos päästökauppajärjestelmää laajennetaan, millä tavalla varmistetaan se, että tavalliset ihmiset pärjäävät.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Aika on nyt täynnä. — Edustaja Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota, kun eurooppaministeri Tuppurainen tuossa jokin aika sitten totesi, että nythän tässä tehdään ikään kuin oikeanlaista siirtymää, kun tänä vuonna pusketaan rahaa EU:n yhteisestä pussista, ja nyt pääministeri vielä lisäsi, että emme vastusta solidaarisuuselementtejä siinä suhteessa, että jaetaan esimerkiksi päästökauppatuloja EU:n laajuisiin investointeihin. Kysyn vain: eikö nyt tässä vaiheessa ala olla selvää, että tällainen valtioiden ja EU:n velkavetoisiin investointeihin perustuva malli törmää rajoitteisiinsa? Meillä on ennätysmäinen inf-laatio 30 vuoteen, pidempäänkin useimmissa maissa. Meillä Euroopan keskuspankki joutuu vetämään hätäjarrusta, ja on aika selvää, että kun yritämme velkarahalla taloutta käynnistää, niin resursseja ei riitä, hinnat nousevat ja kansalaiset sen takia ostovoimaltaan köyhtyvät. Pääministeri, eikö nyt olisi aika ajatella, miten yritykset saadaan investoimaan [Puhemies koputtaa] ja kenttä toimintavarmaksi ei-velkavetoiselle elvytykselle?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Kun me puhumme inflaatiosta, on myös hyvä havaita, mistä iso osa tästä johtuu, ja se johtuu tietenkin fossiilisten polttoaineiden kallistumisesta, siitä, että me olemme valtavan riippuvaisia Eurooppana venäläisestä energiasta — onneksi Suomi ei ole niin riippuvainen kuin moni muu maa, mutta Eurooppa on aivan liian riippuvainen fossiilisesta polttoaineesta, jota tuodaan Venäjältä Eurooppaan. [Kai Mykkänen: Jos johtuisi vain siitä, korot eivät nousisi!] Tämä fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu on nyt kiihdyttänyt inflaation äärimmillensä, ja sen vuoksi me olemme yhteisesti ongelmissa. Ja kyllä, me nimenomaisesti nyt tarvitsemme rahoitusta vihreään siirtymään. Meidän pitää irtautua fossiilisista polttoaineista, ja me tarvitsemme uusia investointeja, ja tämä tarkoittaa myös sitä, että näihin investointeihin pitää ottaa lainaa.

Kysymys kokonaisuudessaan valtioiden velkakestävyydestä on aiheellinen, ja tämän huolen jaan. Suomi on pitänyt vahvasti esillä sitä, että pitää kaikissa tilanteissa, myös näiden investointipaineiden edessä, huolehtia, että valtioiden velkakestävyys on meidän agendallamme ja että sille tehdään moniakin asioita, ja tämä on myös linja, jota me edustamme. [Puhemies koputtaa] Mutta sinänsä investointeja tarvitaan, ja nimenomaisesti fossiilisista polttoaineista irtautumiseen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Essayah.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kun, pääministeri Marin, veitte täällä salissa silloin vuosi sitten EU:n elpymispaketin läpi, niin silloin kirjattiin, että Suomi ei sitoudu enää sellaisiin toimenpiteisiin, joilla EU:ta kehitetään epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. [Oikealta: Näin on!] Juuri äsken te totesitte, että te näette nämä solidaarisuussiirrot hyväksyttävinä. Eli nyt ovat tulossa siis tieliikenteen ja rakennusten päästökauppatulot — voimme hyvin kuvitella, mistä ilmansuunnasta näitä päästökauppatuloja kertyy — joiden kautta ollaan sitten tätä sosiaalirahastoa pistämässä pystyyn, ja sosiaalirahastolla on puolestaan tarkoitus sitten Etelä-Euroopan energiaremontteja olla avustamassa. Eikö tämä ole tulonsiirtounionia jos mikä? Eli me pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston maana olemme maksamassa Etelä-Euroopan energiaremontit. En yhtään ihmettele, että kansalaiset ovat suuresti närkästyneet tästä suunnasta, mihin te olette viemässä Suomen EU-politiikkaa. Nyt on ponteva aika vastustaa sosiaalirahastoa. Me emme tarvitse sellaista elementtiä. [Puhemies: Nyt on ponteva aika esittää kysymys!] Se on suoranainen tulonsiirtoelementti.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Ehkä nyt on kuitenkin syytä yhteisesti todeta, että tämänkaltaisia elementtejä on ollut jo pitkään EU:ssa. Me sovimme yhteisesti rahoituskehyksistä, [Vilhelm Junnilan välihuuto] ja esimerkiksi maatalouden kehittämisrahat, jotka meille ovat erittäin tärkeitä, tai monet muut asiat, ovat tulonsiirtoja. Me yhteisesti maksamme EU:n budjettiin, monivuotiseen rahoituskehykseen, ja sitten me jaamme ja allokoimme tuota rahaa yhteisesti. Ei tämä ole mikään uusi elementti tai uusi asia. Meille on tärkeää, että näitä sovittuja rahoituskehyksiä ei rikota, [Toimi Kankaanniemi: Ihan eri asia!] että niiden puitteissa toimitaan. Me olemme näistä yhdessä sopineet, ja täällä myös eduskunta on osaltansa tämän kokonaisuuden käsitellyt. Me emme halua, että näitä rahoituskehyksiä muutetaan. [Kai Mykkäsen välihuuto] Tuo komission alkuperäinen esitys olisi tarkoittanut tätä, ja sitä me emme ole kannattaneet emmekä tukeneet, mutta samanaikaisesti nyt neuvotellaan siitä, millä tavalla tässä päästökaupan laajenemisessa juurikin liikenteeseen ja asumiseen, mistä edustaja Essayah puhui, varmistetaan oikeudenmukaisuus. Näitä solidaarisuuselementtejä me olemme valmiita tarkastelemaan, [Puhemies koputtaa] mutta emme tällaista rahoituskehystä rikkovaa uutta sosiaalirahastoa. [Vilhelm Junnila: Sekava selitys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Seuraavaksi edustaja Harkimo.

Arvoisa puhemies! Hallituksena en tässä vaiheessa lupailisi niin paljon, että ei tehdä sitä eikä tehdä tätä. FED nosti korkoaan eilen. Suomen korko on 2,3 prosenttia, Italian korko on neljässä prosentissa. Kreikan valtionvelka on yli 300 miljardia euroa, ja heidän taloutensa on pienempi kuin Suomen. Jossain vaiheessa tulee se tilanne, että näitä maita joudutaan auttamaan. EKP:n pääjohtaja sanoi eilen, että etsitään uusia instrumentteja, millä näitä maita pystytään auttamaan, ja oli se instrumentti minkälainen vain, Suomi on jotenkin siinä mukana. Se on ihan selvä juttu, koska Suomi tiettävästi kuuluu EKP:hen. Kysyisin pääministeriltä: oletteko käyneet keskustelua, ja minkälaisista instrumenteista puhutaan, ja miten näette, että Italiaa ja näitä muita maita pystytään auttamaan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Rahapolitiikka ei tietenkään kuulu maan hallitukselle eikä Eurooppa-neuvostollekaan, vaan se kuuluu Euroopan keskuspankille ja pankeille, eli se ei ole hallituksen asia, mutta tietenkin tämä yleinen tilanne huolettaa laajasti. Se, mitä kiihtyvä inflaatio tarkoittaa kansalaisten arjessa, näkyy jo tällä hetkellä bensan kalliissa hinnassa, se näkyy ruuan hinnassa ja se tulee näkymään ruuan hinnassa tulevaisuudessa vielä voimakkaammin, ja se näkyy asumisen hinnassa. Korkojen nostokin vaikuttaa tavallisten ihmisten tilanteeseen. Nämä ovat kaikki valtavia haasteita, ja kyllä me kannamme näistä huolta, aivan kuten me kannamme huolta myös valtioiden velkakestävyydestä, ja kyllä tätä keskustelua totta kai varmasti yhdessä tullaan käymään.

Mistään uusista välineistä ei olla käyty keskustelua nyt Eurooppa-neuvostossa, mutta uskoisin kyllä, että tämä valtioiden velkakestävyys on asia, mihin me joudumme palaamaan. Me kannamme siitä syvästi huolta, ja meidän pitää yhdessä varmistaa, että koko EU talousalueena kestää nämä vaikeat ajat, jotka meillä ovat edessä. Ja sanon nyt aivan suoraan: meillä on vaikeat ajat edessä. [Puhemies koputtaa] Tämä inflaatio tarkoittaa kansalaisten ja valtioiden näkökulmasta erittäin vaikeita aikoja.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Hassi.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisetkin tietävät, että ilmastotoimet edistävät riippumattomuutta Venäjän energiasta ja sitä, että lopetamme rahoittamasta Putinin sotakonetta. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Perussuomalaiset tietävät myös, että EU:n perussopimuksia muutetaan vain jos jäsenvaltiot ovat siitä yhtä mieltä. Se, että Euroopan parlamentti tekee aloitteen, on todellakin vain aloite. Mehän teemme paljon aloitteita täällä eduskunnassakin. [Leena Meri: Hyvä tietää, että te vastustatte sitä! Pitäkää sitten lupauksenne!]

Mutta tämä kevät on osoittanut myös, että yksimielisyysvaatimus EU:n ulkopolitiikkapäätöksissä on ongelma. Se on esimerkiksi hankaloittanut sanktioita Venäjän suhteen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Eduskunta on itse asiassa ottaessaan kantaa hallituksen EU-selontekoon katsonut, että tätä yksimielisyysvaatimusta pitää ainakin vähentää. Pyytäisin nyt hallitusta selvittämään: [Puhemies koputtaa] mikä on hallituksen näkemys nyt tästä asiasta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin, ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Suomen tavoitteena on vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni, joka on toimintakykyinen globaalisti, ja kyllä se on nyt käynyt ilmeiseksi, kuten edustaja tässä kuvasi, että yksimielisyysvaatimus nimenomaan näissä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä aiheuttaa meille jossain määrin uskottavuusongelmia, niin kuin on nähty sanktiopaketin käsittelyssä.

Suomen pitkä linja — ja kiitän eduskuntaa linjan vahvistamisesta — on ollut se, että me tuemme määräenemmistöpäätöksenteon kehittämistä EU:ssa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Se olisi mahdollista jo nykyisten perussopimusten puitteissa. Siihen on olemassa menettelytapa, niin sanottu passerelle-menettelytapa, jota voitaisiin haluttaessa käyttää. Eurooppa-neuvosto voisi sopia, että joku UTP- eli ulko- ja turvallisuuspolitiikkakysymys voitaisiin ratkaista ministerineuvostossa erikseen sovittaessa määräenemmistöllä. Kysymys on poliittisesta tahdosta ja johtajuudesta. Ellei sitä ole, on mahdollista myös mennä perussopimusten avaamisen kautta, mutta se ei ole Suomen hallituksen ensisijainen tavoite juuri nyt, koska jos perussopimukset avataan, niin sitten avataan kaikki. [Puhemies koputtaa] Ja onko nyt se aika avata perussopimukset, kun meillä lähinaapurustossa on sota käynnissä? Suomen mielestä ei ole. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on aika antaa puheenvuoro edustaja Hoskoselle. — Arvoisa edustaja, mikrofoni päälle.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti sen verran, että kun elvytyspaketti tehtiin, siinähän tehtiin valtava virhe, kun tunnustettiin se, että meillä on yhteisvastuu Euroopan unionin alueella. Maastrichtin sopimuksessa sanotaan aivan selvällä suomen kielellä, että no bail-out ‑sääntö on edelleen voimassa. Sitä ei ole muutettu miksikään. Se perussopimus on voimassa. [Sanna Antikaisen välihuuto]

Ministeri Tuppurainen oli aivan oikein huolissaan venäläisestä fossiilisesta energiasta, ja saman ongelman tunnustan minäkin, mutta en ole niin huolissani ehkä kuin ministeri Tuppurainen, koska Venäjä on nyt viimeksi kuluneen viikon aikana kaksi kertaa pudottanut maakaasun tuloa Eurooppaan, niin että ehkä tämä ongelma hoituu eikä meidän kannata olla siitä huolissamme.

Mutta se, mistä meidän pitää olla huolissamme energiapolitiikassa, on se, että kotimaista energiaa verotetaan aivan älyttömästi perusteitta. Meidän tulee tehdä semmoinen toimenpide nyt, että... Turvetta on haukuttu tässä maassa maailman sivu, ja ihan epäoikeudenmukaisesti uusiutuva aine on viety sinne fossiililistalle. Nyt kun tämä energiapolitiikka kriisiytyy joka tapauksessa, meidän pitää vastuullisesti tässä maassa vaatia ja pitää huoli siitä, että puut menevät sellutehtaille ja sahoille. Nythän ne menevät energiantuotantoon. Aiotteko toimia niin, [Puhemies koputtaa] että turpeelta poistetaan päästökaupan maksut ja alamme elää normaalia elämää? [Satu Hassi: Ei aiota, ei ole Suomen käsissä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Siellä arvotaan... — Pääministeri Marin kantaa vastuun.

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole täällä valtiovarainministeri paikalla eikä ole myöskään elinkeinoministeri paikalla, mutta tähän kysymykseen: Emme me ole käyneet keskustelua siitä, että tämä suljettaisiin päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle. Ymmärrän, että meillä on paljon ja monia vakavia ongelmia meidän yhteiskunnassamme tällä hetkellä ja Euroopassa tällä hetkellä — sota ja pandemia, joka sekään ei ole valitettavasti vielä ohi vaan eri variantit yhä leviävät, ovat akuutteja, isoja, valtavia ongelmia. Mutta yksi iso ja huomattavasti isompi ongelma koko ihmiskunnan kannalta tulee olemaan, jos me emme saa ilmastonmuutosta pysäytettyä tai luontokatoa pysäytettyä. [Hannu Hoskosen välihuuto] Kyllä meidän pitää näidenkin asioiden eteen tehdä työtä, ja me emme voi kääntää kelloa taaksepäin. Me emme voi lähteä tukemaan sellaisia energiamuotoja, jotka saastuttavat, vaan meidän pitää päästä irti fossiilisista, [Hannu Hoskonen: Puhtaampi se on kuin maakaasu!] ja myös turpeen energiakäyttö tulee loppumaan. Me tulemme tarvitsemaan sitä juuri nyt, ja me olemme varautuneet siihen, [Puhemies koputtaa] että huoltovarmuuspolttoaineena turvetta nyt tarvitaan, [Puhemies koputtaa] mutta pidemmällä aikavälillä myös turpeen energiakäytöstä pitää päästä irti.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Immonen.

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri toi tässä edellä esiin, niin polku tälle uudelle EU:n sosiaalirahastolle on edelleen auki. Onhan tämä nyt aivan käsittämätöntä, että samaan aikaan kun moni suomalainen on pulassa elinkustannusten nousun seurauksena, Suomea ollaan viemässä mukaan EU:n rahastoon, josta rahoitetaan muiden EU:n jäsenmaiden sosiaaliturvaa — suomalaisten kustannuksella. EU on jatkuvasti kahmimassa itselleen lisää valtaa. Kuten täällä edustaja Mäkelä edellä toi esiin, niin viime viikolla Euroopan parlamentti esitti, että EU:ssa aloitetaan perussopimusten muutosprosessi, joka keskittäisi valtaa lisää EU:lle ja suurille jäsenmaille sekä murentaisi Suomen itsemääräämisoikeutta. Nyt, arvoisa hallitus, suora vastaus suoraan kysymykseen: aikooko hallitus tyrmätä perussopimusten muutosprosessin heti alkuunsa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Tuppurainen.

Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt selväksi vielä se, että Suomi ei ole hyväksymässä komission ehdottamaa ilmastotoimien sosiaalirahastoa. Se on hallituksen linja ja se on eduskunnan tahdonilmaisun mukainen, ja tätä kantaa me edustamme. Ja on erinomaista, että neuvotteluiden tässä vaiheessa ollaan jo tehty johtopäätös, että rahoituskehyksiä ei olla avaamassa, [Juha Mäenpää: Entä ne perussopimukset?] uutta rahastoa ei olla luomassa, ja tältä pohjalta on hyvä mennä eteenpäin ja pyrkiä kohti sitä päästökaupan laajennusta tavalla, joka on kustannustehokas ja ohjaa päästöjen alentamiseen. On aivan selvää, että eurooppalaiseen ajatteluun kuuluu myös se, että jos syntyy kohtuuttomia kustannusvaikutuksia, niin niitä koetetaan jollain tavalla lieventää. Tämä on perusajatus jo meidän koheesiopolitiikassa, alue- ja rakennepolitiikassa, josta myös Suomen maakunnat ja alueet hyötyvät.

Perussopimusten avaamisiin meillä on hallitusohjelmassa ja EU-selonteossa myöskin selkeä linja. Suomi ei aja nyt perussopimusten avaamista, ja tässä olemme EU:n valtavirrassa. Mitään suurta tahtoa konventin käynnistämiseen ei ole. Parlamentti on oman kantansa kertonut, ja usein Suomenkin parlamentti on asioissa aloitteellinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!]

Arvoisa puhemies! Energian hintojen nopea nousu ja sitä kautta kaikkien kustannusten nousu toimii kotitalouksille ja yrityksille ikään kuin verona. Sen takia tälle on tehtävä nopeasti jotakin ja suomalaisten ostovoimaa on parannettava. Hallitus ei tietenkään voi lähteä työehtosopimusneuvotteluihin, eikä se voi lähteä palkkaneuvotteluihin eikä lisätä kenenkään palkkoja millään päätöksillä, mutta hallitus voi, mikäli yhteistyötä ja ‑kykyä löytyy, tehdä veropoliittisia päätöksiä, joilla suomalaisille jää enemmän palkasta käteen. Kokoomuksen mielestä työn tekemisen pitää aina olla kannattavampaa kuin tekemättä jättämisen.

Arvoisa pääministeri, olen saanut sen käsityksen, että hallituspuolueilla on erilaisia käsityksiä ansiotuloveron keventämisestä, mutta voitteko vastata: tuotteko te nopeasti eli mahdollisimman nopeasti sellaisen päätöksen tähän saliin, [Puhemies koputtaa] jolla verotusta voidaan keventää eläkeläisille, yrittäjille ja palkansaajille? [Pia Lohikoski: Ai velaksi?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Inflaatiosta äskeisessäkin kysymyksessä keskustelimme. Se on todellinen ongelma, ja tämä tulee näkymään kansalaisten arjessa monellakin tavalla. Energian hinnan kallistuminen, ruuan hinnan kallistuminen ja asumisen hinnan kallistuminen, kaikki tämä tekee loven tavallisten kansalaisten kukkaroon, ja tästä pitää kantaa huolta. Itse kannan kyllä siitä syvästi huolta. [Arto Satonen: Tähän asti oikein! — Petteri Orpo: Hyvä!] Meidän pitää olla myös valmiita erilaisiin toimenpiteisiin, enkä halua myöskään poissulkea tässä vaiheessa mahdollisia veronkevennyksiä, mutta nämäkin pitäisi kohdentaa oikeudenmukaisesti, erityisesti pieni- ja keskituloisille, ja uskon, että tämä on aihepiiri, mihin hallitus joutuu palaamaan syksyn budjettiriihessä.

Samanaikaisesti meidän pitää käyttää erittäin vakaata harkintaa siinä, että emme omilla päätöksillämme ainakaan kiihdytä inflaatiota. Tämä on hankala yhtälö, ja tätä pitää katsoa aika syvällisesti. [Kai Mykkäsen välihuuto] En siis tässä kohtaa torju mahdollisia veronkevennyksiä, mutta ne pitää kohdentaa oikeudenmukaisesti, nimenomaisesti pieni- ja keskituloisille. Hallitus on tällaista linjaa aikaisemminkin noudattanut, [Puhemies koputtaa] ja varmasti jos näistä veronkevennyksistä keskustelemme, tämä on ydinajatuksena myös siinä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt ne edustajat, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää jatkokysymyksiä, nousette seisomaan ja painatte V-painiketta. — Edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän pääministeriä tästä vastauksesta, koska se kuitenkin jättää mahdollisuuden, että me voimme veropoliittisilla keinoilla torjua tätä tarjonta- ja komponentti-inflaatiota, joka kylläkin alkoi jo ennen Ukrainan sotaa.

Kokoomus on lanseerannut tämmöisen työmiljardi-käsitteen, [Keskeltä: Velaksi! — Vasemmalta: Velaksi!] eli meidän näkemyksen mukaan veronkevennyksiä tulisi kohdentaa sekä palkansaajille, yrittäjille että eläkeläisille vähintään miljardin verran, ja suomalaisen keskituloisen ei pidä tyytyä siihen, että hän saa käteensä vuosittain tuhansia euroja vähemmän kuin ruotsalainen keskituloinen.

Näin ollen kysynkin pääministeriltä uudemman kerran: tartutteko tässä tilanteessa, jossa inflaatio kurittaa meitä kaikkia, kokoomuksen työmiljardiin, eli lähdemmekö me mahdollisimman nopeasti suunnittelemaan yhdessä hallituksen esitystä, jolla verotusta vähennetään niin palkansaajille, eläkeläisille kuin yrittäjille? [Pia Lohikoski: Kysykää työnantajilta joskus!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt kysytään pääministeriltä.

Arvoisa puhemies! Lupaan, että perehdymme hallituksena, totta kai, vakavalla mielellä kaikkiin opposition esityksiin. Jos siellä on käyttökelpoisia ajatuksia, niin kyllä me olemme niitä valmiita tarkastelemaan, mutta tässä kohtaa en tietenkään hallituksen puolesta lupaa, että johonkin yksittäiseen esitykseen tartumme, mutta uskon, että yhteinen huoli meillä kuitenkin on inflaatiosta, kansalaisten ostovoimasta, siitä, mitä se tarkoittaa ihmisten arjelle, ja sen vuoksi en halua myöskään tässä kohtaa torjua mahdollisuutta verotuksellisin välinein helpottaa tavallisten kansalaisten elämää. Mutta tämä pitää tietenkin tehdä vakaaseen harkintaan pohjautuen, katsoa tulonjakonäkökulmat ja oikeudenmukaisuusnäkökulmat ja samalla pyrkiä varmistamaan se, ettemme ainakaan väärällä ajoituksella itse kiihdytä inflaatiota ja vaikeuta ja pahenna tilannetta entisestään.

On myös hyvä havaita, että valitettavasti — tunnustan aivan rehellisesti — hallituksen välineet inflaation torjunnassa ovat rajalliset. [Ben Zyskowicz: Tässä on yksi!] Suomi on pieni maa, ja me kärsimme nyt globaalisti siitä, että energian hinta on korkealla tasolla, ja se näkyy kaikkialla yhteiskunnassa, [Puhemies koputtaa] teollisessa tuotannossa ja laajasti yhteiskunnassa, [Puhemies: Myös vastausaika on rajallinen!] kuten ruuan hinnassa. [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Todella tyytyväisenä ja ilolla tervehditään tätä pääministerin vastausta, että te harkitsette vakavasti työmiljardia eläkkeensaajalle ja palkansaajalle.  En olisi huolissani siitä,  nostaako tai kiihdyttääkö se inflaatiota. Kyse on siitä, että ihmisillä on tänä päivänä hätä siitä, miten kasvavat ruokalaskut pystytään maksamaan ja miten kasvavat energian hinnat pystytään maksamaan. Se, että muutama kymppikin enemmän tulisi tilille omasta palkasta ja omasta eläkkeestä, auttaa tähän hetkeen. Se ei ole inflaatiokysymys. Ja tämän ratkaisun voi tehdä heti. Te voisitte tehdä sen aivan hyvin heti, ja kun tämä tieto olisi pöydässä vaikealla palkkakierroksella, se varmasti edesauttaisi myöskin ratkaisujen löytämistä. [Eduskunnasta: Maksetaanko ne velalla?] Minä todella kannustan tähän kokoomuslaiseen hyvään politiikkaan: tuetaan suomalaista työtä, mutta samalla ihmisten ostovoimaa. Me olemme näyttäneet sen omissa vaihtoehdoissamme, että pystytään alentamaan veroja, kuitenkin niin että samaan aikaan pystytään painamaan velkaantumista alas. Me halutaan enemmän työtä ja enemmän yrittämistä tähän maahan. Tämä on tehtävissä. [Puhemies koputtaa]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa myös enemmän työtä ja enemmän yrittämistä, ja myös sellaista työtä, jolla tulee toimeen. Hyvää työelämää ihmisille — ei riitä, että on jotakin työtä, vaan tarvitaan työtä, jolla tulee toimeen ja jossa ehdot ovat kunnossa, ja on tietenkin työmarkkinajärjestöjen tehtävä yhteisissä neuvotteluissa näitä sopimuksia tehdä. On erittäin hyvä, että isolle osalle julkisesta sektoristakin nyt on saatu aikaan ratkaisut, valitettavasti ei aivan kaikilta osin, mutta isolta osin kuitenkin. Eli tässä ollaan menty eteenpäin.

Kannan myös huolta siitä, että meillä voi olla kovaakin painetta laajoillekin palkankorotuksille inflaation vuoksi ja että pahimmillaan me joutuisimme sellaiseen kierteeseen, että hinnat nousevat, palkat nousevat, hinnat nousevat, palkat nousevat, ja tätä kierrettä meidän pitäisi pystyä yhdessä ehkäisemään. Ei sen vuoksi, etteivätkö ihmiset ansaitsisi palkankorotuksia, mutta pahimmillaan tästä syntyisi sellainen kierre, joka ei olisi julkisten talouksien näkökulmasta kovinkaan kestävä ja kovinkaan hyvä asia, [Puhemies koputtaa] kun me puhumme tästä velkakestävyydestä. Sen vuoksi meidän pitää pitää malttia myös näissä kysymyksissä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on hyvä jatkaa erityisesti siitä näkökulmasta, että vaikka taloudessa on uhkia, niin tällä hetkellä me ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että myös työmarkkinat vetäisivät, jos työn tekeminen kannattaisi. Meillä on noin 240 000 avointa työpaikkaa, ja työttömien määrä on suurin piirtein sama, 238 000. Mutta Etlan arvion mukaan 136 000 suomalaista työtöntä on siinä tilanteessa, että jos he työllistyvät, heidän tulonsa nousevat vain alle 20 prosenttia. Eli tosiasiassa heidän veroprosenttinsa on 80, jos he työllistyvät, koska he menettävät toimeentulotukea ja menettävät asumistukea. [Satu Hassi: Perustulo auttaisi!] Ja suuri osa heistä Etlan selvityksen mukaan on 30—50-vuotiaita eli parhaassa työiässä olevia henkilöitä. Kysynkin: eikö juuri nyt tarvita niitä veronkevennyksiä, jotta työn tekeminen kannattaa nykyistä paremmin ja työpaikat täyttyvät?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Pääministeri Marin. [Ben Zyskowicz: Ilmeestä päätellen ministeri Andersson haluaa vastata!]

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, me olemme valmiita kaikkia ratkaisuja tavallisten kansalaisten elämän helpottamiseksi tarkastelemaan. Budjettiriihi on se paikka, jossa hallitus tulee tekemään ratkaisuja ensi vuoden talouteen liittyen, ja myös verotukseen liittyen varmasti näistä asioista keskustelemme.

Mutta mitä tulee sitten tähän työelämäkokonaisuuteen: Ilman muuta me haluamme, että Suomen työllisyysaste olisi korkeampi. Me olemme tehneet paljon töitä sen eteen, ja se on noussut hallituskauden aikana. Vaikka me olemme kärsineet erittäin vakavasta pandemiasta, niin silti työllisyysaste on nyt paremmalla tolalla kuin pitkään pitkään aikaan, ja pitää tavoitella vieläkin korkeampaa työllisyysastetta, 80:tä prosenttia — tuo on ehdottomasti tavoite, jonka yhdessä varmasti jaamme. Samanaikaisesti pitää myös huolehtia siitä, että työ on laadukasta, että palkalla tulee toimeen, että työ olisi myös mahdollisimman kokoaikaista. En tarkoita sitä, ettei osa-aikatyötä voisi tehdä, mutta jos ihminen haluaa tulla palkallansa toimeen ja tehdä töitä kokoaikaisesti, niin hänellä pitäisi olla siihen mahdollisuus. Eli meidän pitää myös kiinnittää huomiota tietenkin työelämän laatuun, ei vain siihen, [Puhemies koputtaa] mikä se työllisyysaste on.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Zyskowicz.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin on huolissaan inflaation kiihtymisestä, ja huoli on aiheellinen. Ylisuuret nimellispalkkojen korotukset osaltaan kiihdyttäisivät inflaatiota. Koska työmarkkinapöydissä osataan laskea, niin eikö tuloverotuksen keventäminen olisi oiva keino pyrkiä hillitsemään ylisuuria palkankorotuksia? Tämän lisäksi siitä olisi seurauksena se, että suomalaisten yritysten hintakilpailukyky vahvistuisi suhteessa kilpailijamaihin, ja tämä kilpailukyvyn vahvistuminen taas edistäisi talouskasvua ja työllisyyttä. [Antti Lindtman: Kannatatteko tupoa?] Tämän johdatuksen jälkeen kysyn: eikö olisi järkevää nyt tehdä tällainen tuloverokevennys?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tämä voi ehkä yllättää, mutta en ajattele kovinkaan eri tavalla kuin edustaja Zyskowicz tässä asiassa. [Kokoomuksen ryhmästä: No niin!] Erityisesti tämän inflaation vuoksi meidän pitää katsoa tilannetta aika vakavasti, ja kannan myös huolta siitä, että pahimmillaan omilla toimillamme, kun korkean inflaation takia on kovat paineet isoihinkin palkankorotuksiin, tämä voi johtaa sellaiseen kierteeseen, joka rapauttaa kansallista kilpailukykyämme. Me olemme vientivetoinen maa, ja meidän kilpailukykymme tällä hetkellä on ihan hyvällä tasolla, mutta me emme saa pilata sitä omilla toimillamme, esimerkiksi ylisuurilla palkankorotuksilla, jotka sitten vain kiihdyttävät tätä tilannetta entisestään.

Eli kyllä, me olemme valmiita myös tarkastelemaan tätä verotuskysymystä. Tietenkin itse toivoisin, että meillä olisi vielä sellainen järjestelmä, jossa maan hallitus, valtio, olisi aidosti mukana näissä keskusteluissa, että meillä olisi sellaista keskitettyä sopimusjärjestelmää, joka mahdollistaisi esimerkiksi juuri maltillisten palkkaratkaisujen varmistamisen tällaisessa tilanteessa. [Puhemies koputtaa] Me tarvitsisimme juuri nyt keskitetympää järjestelmää, mutta valitettavasti tätä järjestelmää ollaan rapautettu pitkään. [Ben Zyskowicz: Kyllä he osaavat laskea, vaikka ei oltaisi samassa pöydässä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Laukkanen.

Arvoisa herra puhemies! Suomea lähestyy talouden myrskyrintama — myrsky on tulossa. Jokaisen suomalaisen ostovoima vähenee tällä hetkellä. Polttoaineiden hinnan nousu tekee monille pienipalkkaisille kannattamattomaksi käydä töissä lähiseudun ulkopuolella. Liikkumisen kallistuessa yhä useamman kannattaa jäädä kotiin tukien varaan eikä ottaa työtä vastaan. Euroopan kallein polttoaine pahentaa tilannetta. Suurimpien kaupunkien ulkopuolella omalle autolle ei käytännössä ole vaihtoehtoja, etenkään jos tekee vielä vuorotyötä. Työmatkavähennys ei toimi kaikille, ja sen hakeminen vaatii osaamista. Pätkätöitä tai keikkaa tekevän työmatka saattaa olla joka päivä eri paikkaan. Muun muassa korkean omavastuun vuoksi työmatkavähennyksen korotus kohdistuu etenkin hyvätuloisiin, joilla on vakituinen työsuhde. Kysyn: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työssäkäyminen olisi jälleen kaikille kannattavaa? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Me olemme tehneet ratkaisuja jo tämän kokonaisuuden osalta; kuten tässä edustaja kuvasi, esimerkiksi työmatkakuluvähennystä on nostettu, ja tämä on tietenkin tärkeä teko. Me ymmärrämme tietenkin, että se ei yksin ihmisiä lämmitä, sillä nämä energian hinnat ovat nyt niin kalliilla, että se todella tekee loven monen ihmisen kukkaroon. Samanaikaisesti, koska me kannamme myös huolta valtion velkakestävyydestä ja julkisesta velasta, me emme voi tehdä sellaisia veroalennuksia, jotka vain tekisivät ison loven valtion kassaan ilman varmuutta siitä, että se aidosti näkyisi esimerkiksi siellä bensapumpuilla.

Eli me tarvitsemme tässä viisautta ja malttia tehdä oikeanlaisia ratkaisuja, ja me olemme pyrkineet näitä tekemään, juurikin esimerkiksi kohdentamalla työmatkavähennyksen puolelle, ja sitten ammattiliikenteen osalta myös toimia tehdään, kuten myös maatalouden osalta.

Nämä kaikki kysymykset eivät ole poistumassa päiväjärjestyksestä kovinkaan nopeasti, vaan tämä korkea inflaatio, hintojen kallistuminen, on meidän riesanamme vielä pitkään, [Puhemies koputtaa] ja hallitus varmasti budjettiriihessään syksyllä tulee palaamaan esimerkiksi verotuksellisiin kysymyksiin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Puisto.

Arvoisa puhemies! Kireä verotus tosiaan leikkaa ihmisten ostovoimaa, mikä vaikuttaa erityisesti kotimarkkinoilla toimivien yritysten edellytyksiin, koska heidän kysyntänsähän tulee nimenomaan paikallisesta kotitalouksien ostovoimasta. Nyt kun taloudessa on inflaatiota ja liikenteen ja asumisen kustannusten nousua, ollaan aika viheliäisessä tilanteessa, koska kustannusten nousu kasvattaa myös tuottavan työn kustannuksia. Ihmisten työnteon kustannukset työmatkaliikenteen puitteissa nousevat, toisaalta taas sitten yritysten kustannukset lisääntyvät esimerkiksi raaka-aineiden hintojen nousuna ja toimintakustannusten hintojen nousuna, ja tästäkin syystä pitäisi olla nimenomaan varovainen verotuksellisesti. Korkea verotus leikkaa myös työnteon kannustavuutta.

Itse asiassa pidin kohtuullisesti pääministerin vastauksesta veropolitiikan avoimuudesta, mutta kysyn vielä tästä valtion menopuolesta, koska sekin liittyy työnteon verotukseen: voitteko te ottaa kaikki ylimääräiset kustannukset, erilaiset EU:n takausvastuut ja sitoumukset, EU:n 55:t, [Puhemies koputtaa] kaikki ylimääräiset menopuolen kustannukset myös tarkasteluun?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on ylimääräisiä sekunteja. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Jos me jotain tarvitsemme juuri tässä ajassa, missä inflaatio laukkaa ja tämä vaikeuttaa tavallisten kansalaisten tilannetta, niin kyllä me tarvitsemme yhteisiä ratkaisuja nimenomaisesti energian hinnan kalleuteen. Me tarvitsemme EU-tasoisia ratkaisuja ja EU-tasoisia näkymiä siihen, miten me yhdessä pystyisimme painamaan näitä kalliita energian hintoja alaspäin. Juuri sen vuoksi näitä esityksiä esimerkiksi vihreästä siirtymästä, siitä, että irtaudumme näistä kallista fossiilisista polttoaineista, on tehty, [Riikka Purran välihuuto] eli näkisin, että siellä on avaimia.

Mutta valitettavasti tämä ei ole nopea tie, vaan se vaatii meiltä pitkäjänteisyyttä. Se vaatii investointeja nyt, jotta voimme irtautua fossiilisista polttoaineista, ja se vaatii meiltä tietenkin kärsivällisyyttä tähän muutokseen. Olisi ollut suotavaa, että useampi maa olisi toiminut kuten Suomi on pitkään toiminut tai monet Pohjoismaat ovat toimineet, kun tätä energiasiirtymää ollaan tehty systemaattisesti. [Vilhelm Junnila: Näkyy pumppuhinnoissa!] Me emme esimerkiksi ole niin riippuvaisia venäläisestä energiasta sen vuoksi, että Suomessa on tehty näitä toimia ajoissa [Puhemies koputtaa] ja on monipuolistettu energiapalettia, ja nyt me tarvitsemme tätä samaa muutosta koko Eurooppaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Hintojen raju nousu kurittaa kansalaisia ympäri Eurooppaa, myös täällä Suomessa, ja on tärkeätä, että tähän löydetään nyt keinot, jotta ei käy niin, että tuhotaan kansalaisten ostovoima ja samalla sitten eurooppalainen talous. Tässä tietysti tarvitaan kansallisvaltiota laajempia ratkaisuja. Hallitus on tehnyt täsmätoimia täällä työmatkaliikenteen puolella, pienimpien etuuksien korottamisen puolella ja eläkkeensaajien pienen veronkevennyksen puolella jo tähän mennessä tänä vuonna. [Sanna Antikainen: Täysin riittämättömiä toimia!] Jos sosiaalidemokraateista on kiinni, niin näitä täsmätoimia pitää jatkaa ensi budjettiriihessä. Kaikki tuki sille. [Petteri Orpo: Kenestä se on kiinni?]

Arvoisa puhemies! Huomasin, että Kalajoen puoluekokouksessa kokoomus hiukan tarkisti linjaansa, mitä tulee tähän julkisen talouden velkaantumiseen. Helsingin Sanomien tietojen mukaan kokoomus ilmoitti, että se on valmis tekemään veronkevennyksiä velkarahalla. [Vasemmalta: Ohhoh!] [Mikrofoni sulkeutuu — Petteri Orpo: Oho, anteeksi! — Naurua]

Arvoisa puhemies! Osoitan kyllä kysymykseni ennen pitkää hallitukselle, mutta todella huomasin, että tässä Orpo hiukan tarkisti kantaansa. Nyt olisi tärkeätä, että ne ratkaisut, joita tehdään, ovat todella tehokkaita täsmätoimia. Nyt tässä kokoomuksen ajatuksessa marginaaliveron alentamisesta 50 prosenttiin, jolla tätä työmiljardia perustellaan, kaikkein isoin potti menee kaikkein hyvätuloisimmille. [Eduskunnasta: Kyllä!] Hyvätuloisin prosentti saa tuhansien eurojen jättipotin. En usko, että juuri tässä tilanteessa kaikkein hyvätuloisimmat ovat niitä, jotka eniten tarvitsevat tukea, vaan nimenomaan tarvitaan täsmätoimia sinne, missä eniten apua tarvitaan — pieni- ja keskituloisiin, niin palkansaajiin kuin eläkkeensaajiin. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, onko hallitus tähän valmis? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt joku painoi nappulaa kesken kysymyksen. — Edustaja Lindtman, jatkakaa.

Näin, ja lopulta tuli kysymys hallitukselle myös. — Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Juurikin näin. Me tarvitsemme toimia heille, jotka eniten tästä tilanteesta kärsivät. Hyvätuloisilla ihmisillä — totta kai tämä heidänkin kukkarossansa näkyy — on onneksi puskuria omassa elämässänsä aivan eri tavalla kuin pieni- ja keskituloisilla ihmisillä, ja sen vuoksi meidän pitää käyttää julkisia varoja viisaasti, järkevästi. Kun me pohdimme — ja varmasti tulemme pohtimaan — budjettiriihessä myös veronkevennyksiä, niin nämä pitää kohdistaa heihin, jotka eniten apua tarvitsevat, pieni- ja keskituloisiin. Me emme tarvitse kädenojennuksia, tuhansia euroja, yhteiskunnan vauraimmille ja varakkaimmille, jotka pärjäävät, vaan me tarvitsemme nyt tukea ja apua heille, jotka eivät pärjää, jotka todella tästä tilanteesta kärsivät, jotka kärsivät asumisen kalleudesta, jotka kärsivät energian kalleudesta, ruuan hintojen noususta, monesta muusta kustannuksesta elämässä, ja meidän pitää kohdistaa nämä toimet juuri heille, pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja eläkkeensaajille.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt edellisessä kysymyksessä oli niin paljon puheenvuoroa edustaja Orpon suuntaan, että kohdistetaan nyt seuraava puheenvuoro edustaja Orpolle.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä, ja pahoittelut edustaja Lindtmanille mikrofonin sulkemisesta. Joskus se on ennenkin käynyt mielessä. [Naurua] — Arvoisa puhemies! Me ollaan esitetty tätä veromiljardia tässä ja nyt. Se kannattaisi tehdä pikaisena toimena, koska se hätä siellä kodeissa on tällä hetkellä. Me esitämme tätä miljardia kaikkiin tuloluokkiin.

Tämä toinen tavoite, että kenenkään tässä maassa ei pitäisi maksaa lisätyöstään yli 50:tä prosenttia eli että ne ylimmät marginaalit eivät saisi olla yli 50:tä prosenttia, on pitkän aikavälin tavoite. Minulla on edustaja Lindtmanille ja vaikka pääministerille tässä erinomainen paperi ”Suomi oikealle raiteelle”, jossa on kokoomuksen ohjelma 30-luvulle. Siihen kannattaa muutenkin tutustua, kun olette nyt alkuun päässeet.

Mutta, arvoisa puhemies, edelleen palaan tähän aikatauluun: [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kun teillä on nyt hallituksessa selvää innostusta veronkevennyksiin ja käyttää niitä työvälineenä ihmisten ostovoimaan, niin eikö se nyt voisi olla niin, että tekisitte sen ratkaisun heti? Miksi odotatte budjettiriiheen, [Puhemies koputtaa] ensi vuoden alkuun? Se hätä on nyt.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] En sanoisi innostusta. Sanoisin, että meillä on vakava huoli ihmisten toimeentulosta ja siitä, minkälaisessa tilanteessa ovat erityisesti he, jotka ovat heikommassa asemassa yhteiskunnassa, ja me tulemme näitä ratkaisuja tekemään, ja me olemme jo tehneet. Me olemme tehneet jo keväällä ratkaisuja ihmisten tilanteen helpottamiseksi, mutta lisää tullaan tarvitsemaan, koska tämä tilanne ei valitettavasti ole nopeasti pois päiväjärjestyksestä vaan on meidän kaikkien riesanamme, ja tuolloin meidän pitää katsoa näitä oikeudenmukaisuusnäkökulmia.

En sanoisi, että meidän kannattaa ottaa velkaa sitä varten, että me annamme hyvätuloisille veronkevennyksiä. Ei ole järkevää valtion velkaantua sen vuoksi, että me annamme hyvätuloisille veronkevennyksiä, vaan meidän pitää kohdistaa nämä toimet heihin, jotka näitä euroja todella siellä kukkarossansa tarvitsevat. Ja budjettiriihi on se paikka. Silloin hallitus päättää omasta esityksestään eduskunnalle seuraavan vuoden taloudeksi, ja myös verotukselliset ratkaisut tehdään budjettiriihessä, [Puhemies koputtaa] ja se tulee nopeammin kuin arvaammekaan. Jo elokuussa hallitus alkaa käymään budjettiriihineuvotteluita.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin, ja nopeammin kuin arvaammekaan loppui aika. — Edustaja Lohikoski.

Arvoisa puhemies! Kokoomus täällä vaatii tuloveron alentamista, jotta valtiovalta kantaisi vastuuta kansalaisten elinkustannusten noususta. Tuloveron alentamisesta seuraisi kuitenkin valtiolle tulopohjan heikentymistä. Kokoomus ehdottaa toisin kuin aiemmin, kun he ehdottivat leikkauksia pienituloisten etuuksiin — nyt he ehdottavat tuloveroalea, joka voitaisiin rahoittaa velaksi. [Vasemmalta: Suurituloisille!] Siis kokoomus, joka jatkuvasti haukkuu hallitusta velanotosta, olisikin nyt valmis alentamaan veroja velkarahalla [Puhemies: Nyt kysymystä hallitukselle!] ja kutsuu esitystä työmiljardiksi. Koska nähdään se päivä, että, kokoomus, vaihteeksi osoittaisitte vaatimuksia elinkeinoelämälle, että työnantajien tulisi kantaa yhteiskuntavastuuta ja maksaa duunareille suurempia palkankorotuksia [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] tai palata tupopöytiin? Kysynkin hallitukselta: ovatko tehokkaimmat toimet kotitalouksien tukemiseen veronalennukset, jotka menisivät kaikille, vai kohdennetut täsmätoimet, esimerkiksi lapsilisien korottaminen, niille, joilla olisi siihen eniten tarvetta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt taas pääministeri Marin tähän.

Arvoisa puhemies! Mielestäni laajat veronkevennykset kaikille eivät ole järkevää politiikkaa, koska ne heikentävät valtiontaloutta. Kun meillä on ajatus, toivottavasti myös oppositiolla, vastuullisesta valtiontalouden pidosta, niin me tarvitsemme toimia, jotka kohdentuvat oikein ja mahdollisimman tehokkaasti, ja me tiedämme, että pieni- ja keskituloiset käyttävät rahansa välttämättömyyksiin, erityisesti tällaisessa tilanteessa. He tarvitsevat nyt apua siihen omaan arkeensa ja elämäänsä, ja tätä apua meidän pitää heille tarjota. Yksi väline siihen voi olla esimerkiksi palkansaajien ja eläkeläisten, pieni- ja keskituloisten, verotuksen keventäminen, mutta muitakin välineitä on.

Täällä hyvin nostettiin esimerkiksi erilaiset etuudet esille, ja hallitus on tehnyt näiden asioiden puolesta jo päätöksiä. On erittäin tärkeää esimerkiksi, että näitä indeksejä on nyt kesken vuoden tarkistettu, niin että apua saadaan heti heille, jotka kaikkein kipeimmin sitä tarvitsevat. Tällä oikeudenmukaisuuden tiellä hallitus haluaa jatkaa, nimenomaisesti auttaa heitä, jotka apua todella tarvitsevat. [Juha Mäenpää: Kiinteistöverotuki!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on huolissaan, hallitus pohtii. Me ollaan nyt kuultu tätä, en nyt muista tarkalleen, ainakin yli vuoden verran. Aina sanotaan, että te pohditte ja mietitte ja olette kovin huolissanne. Hallituspuolueista ja ministeriaitiosta kuuluu sellaista viestiä, että jos te ette voi millimetrisesti kohdentaa sitä vain ja ainoastaan sille ihmiselle, joka sitä tästä kaikkein eniten tarvitsee, te ette tee koko uudistusta lainkaan. [Antti Lindtman: Ei se nyt niin ole!] Te sanotte, että siitä voi hyötyä joku muu, esimerkiksi polttoaineveron laskusta tai ansiotuloveron laskusta. Mutta ettekö te nyt ymmärrä, pääministeri, — äsken sanoitte, että ymmärrätte — että ihmisillä on hätä nyt? Te siirrätte tätä koko ajan. Mitä te aiotte nyt konkreettisesti tehdä? Kesä on tulossa, sähkö on noussut kolminkertaiseksi parissa vuodessa, ja polttoaine nousee. Ihmisillä ei ole rahaa kohta ruokaan. Mitä te aiotte tehdä konkreettisesti nyt? Ei riitä, että te olette huolissanne.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tälläkin kyselytunnilla on jo käyty läpi niitä toimia, mitä hallitus on jo tehnyt. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ne eivät riitä!] Esimerkiksi tänä keväänä me olemme tehneet päätöksiä indeksien aikaistamisesta, niin että ihmiset saavat heti tilillensä rahaa, jotka sitä todella tarvitsevat, me olemme tehneet päätöksiä työmatkavähennyksestä, me olemme tehneet päätöksiä ammattiliikenteestä ja me olemme tehneet päätöksiä maatalouden tukemisesta. Me olemme tehneet mittavasti erilaisia toimia ja päätöksiä koko ajan, mutta samanaikaisesti me näemme, että nämä kysymykset eivät valitettavasti ole sellaisia, jotka ratkeavat hetkessä, vaan me tulemme tarvitsemaan toimia vastakin, [Leena Meri: Vuosikausia kestää!] ja sen vuoksi me tulemme näistä keskustelemaan budjettiriihessä, ja me olemme valmiita toimiin, jotka ovat kohdennettuja. Sellaisia toimia, joiden vaikuttavuudesta me emme voi olla varmoja mutta jotka maksavat miljardeja, [Leena Meren välihuuto] ainakaan itse en haluaisi tehdä — siis toimia, jotka maksavat valtiolle miljardeja, mutta me emme voi olla esimerkiksi varmoja siitä, näkyvätkö ne ihmisten arjessa, [Petteri Orpon välihuuto] vaikkapa siellä bensapumpulla, [Leena Meri: Saksa ainakin on tehnyt, ja Italia!] niin kuin laajat veronalennukset kaikille tai laajat polttoaineiden veronalennukset. [Puhemies koputtaa] Jos me emme voi olla varmoja, että nämä ovat tehokkaita ja toimivia, niin en minä ole valmis valtiontaloutta sen vuoksi heikentämään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Turtiainen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomea uhkaa energiapula, ja saatamme joutua säännöstelemään energiankulutusta jo aika piankin. Tämä on itse aiheutettua, koska istuva valtionjohto ei halua Suomen enää ostavan energiaa Venäjältä. Energian hinta on kasvanut valtavasti, ja lisäksi Italian talous on romahtamassa ja seuraava eurokriisi kolkuttaa jo oville. Tästä seuraa Suomeen stagflaatio eli lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys, ja kaikki tämäkin on itse aiheutettua. Kysyn hallitukselta: miten aiotte torjua tulevan stagflaation? — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti Suomi on pieni maa ja pieni toimija. Me emme pysty omin toimin esimerkiksi inflaatiota taittamaan. Me voimme pyrkiä helpottamaan ihmisten arkea ja ihmisten elämää, mutta meillä ei ole sellaista voimaa maan hallituksena — tunnustan aivan rehellisesti täällä, kuten aikaisemmin jo sanoin, että meillä ei valitettavasti ole sellaisia työkaluja — että me pystyisimme yksin nyt energian hinnan laskemaan tai yksin tämän inflaation torjumaan. Me tarvitsemme tähän yhteistyötä, ja tätä työtä tehdään esimerkiksi Euroopan unionin puitteissa, ja tietenkin keskuspankit sitten omalla rahapolitiikallaan pyrkivät myös tilannetta helpottamaan.

Tämä ongelma on hyvin viheliäinen johtuen siitä, että maailma on aivan liian riippuvainen fossiilisista polttoaineista, joiden hinta on tällä hetkellä erittäin korkealla, ja tämä aiheuttaa nyt tätä erittäin korkeaa inflaatiota, joka näkyy tavallisten ihmisten arjessa. Se, mitä me voimme tässä ajassa tehdä, on pyrkiä toimillamme varmistamaan, [Puhemies koputtaa] että tulevaisuudessa me emme esimerkiksi olisi näin riippuvaisia fossiilienergiasta ja sen erittäin voimakkaasta hintojen heilahtelusta, [Puhemies: Näin!] jonka vuoksi me olemme näissä ongelmissa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Vielä tähän aihealueeseen edustaja Vikman.

Arvoisa puhemies! Hieman häiritsee tämä hallituspuolueiden puhe, että julkisia varoja halutaan käyttää veronkevennyksiin — ei veronkevennyksissä käytetä lainkaan julkisia varoja vaan otetaan vähän vähemmän ihmisten rahoja. [Välihuutoja vasemmalta]

Inflaatio laukkaa ja nakertaa kansalaisten ostovoimaa. Työn verotuksemme on samaan aikaan poikkeuksellisen kireää. Kokoomus haluaa keventää kaikkien työ- ja eläketuloa saavien verotusta tasaisesti. Vain toimeliaisuus ja kannusteet johtavat lisääntyvään ja pitkäkestoiseen kasvuun, joka ennen pitkää on myös lääke kestämättömään velkaantumiseen. Veronkevennykset ja esimerkiksi kotitalousvähennyksen korottaminen ovat oikeudenmukaista politiikkaa. Tarvitaan kannusteita työllistymiseen ja lisää ostovoimaa ihmisten arkeen. Kysyn: eikö olekin niin, [Puhemies koputtaa] että suomalaiset ansaitsevat suuremman osan työtulostaan omaan käyttöönsä nyt?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Nyt pääministeri Marin.

Niin, arvoisa puhemies, itse kyllä ajattelen, että on erittäin tärkeää, että meillä on pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka kannattelee kaikkia ja tuon hyvinvointivaltion rahoitukseen me tarvitsemme veroeuroja, ja sen vuoksi me verotamme palkansaajia ja me verotamme ihmisiä ja myös yrityksiä, [Sari Sarkomaa: Eihän kysyjä toisin sanonut!] jotta yhdessä voisimme pitää tästä hyvinvoinnista huolta ja yhdessä voisimme varmistaa sen, että ihan jokainen pärjää.

Meillä ei ole mitään sellaista tutkimusnäyttöä, että juuri rikkaimmille kohdennetut veroeurot nostaisivat työllisyyttä ja parantaisivat ihmisten tilannetta laajasti, vaan kyllä meidän tässäkin pitää katsoa oikeudenmukaisuusnäkökulmia, ja itse ajattelisin, että heidän avuksensa, joille tämä tilanne kaikkein kipeimmin tällä hetkellä tuntuu, eli pieni- ja keskituloisille, me tarvitsemme toimia. Mutta siihen, että me antaisimme tuhansia euroja yhteiskunnan vauraimmille, en kyllä olisi valmis, kun se tuottaisi valtion kassaan ison loven ja samalla tarkoittaisi sitten näiden hyvinvointipalveluiden — koulutusjärjestelmän, [Puhemies koputtaa] turvallisuusjärjestelmän — rahoituspohjan heikkenemistä. Eli tehdään järkeviä toimia ja kohdennettuja toimia heille, jotka sitä tarvitsevat.

Ärade talman! Snart inleder många finländare sin semester, och det innebär att många vill njuta av havet och skärgården. Östersjön är väldigt grund och väldigt känslig för utsläpp. Vi vet också att Skärgårdshavet är väldigt övergött och mår dåligt.

Arvoisa puhemies! Itämerellä seilaa päivittäin noin 2 000 rahtialusta, ja arviolta noin 25 000 hengen miehistöjen jätevedet puretaan valtaosin mereen. Tämä menettely on ihan Suomen lain mukainen, ja siksi näin myös toimitaan, vaikka moni satama tarjoaa ilmaisen mahdollisuuden tyhjentää jätevedet satamiin. Itämeren ja Saaristomeren rehevöityminen on iso ongelma, ja ratkaisuja tarvitaan.

Kysynkin, arvoisa ministeri Harakka: Itämerta on kutsuttu maailman saastuneimmaksi mereksi. Miten voimme auttaa merenkulkua ottamaan käyttöön ympäristöystävällisempiä ratkaisuja ja estää sen, että jätevedet lasketaan mereen?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys, ei ainoastaan näin kesäaikaan vaan ympäri vuoden. — Olin viime viikolla avaamassa Elävä Itämeri ‑säätiön Vastuullinen merenkulku -seminaaria, ja siellä opin paljon asioita juuri tästä teemasta eli siitä, millä tavalla alusten käymälävedet, harmaat vedet ja muu jäte voitaisiin pitää satamissa. Nythän tilanne on se, että kaikki reittiliikenteessä olevat rahtilaivat ja myöskin autolautat Tukholman, Tallinnan ja Helsingin välillä tuovat kaikki nämä jätteensä satamaan, ja se on erittäin kiitettävä asia, mutta, kuten edustaja tuossa juuri totesi, valtaosa liikenteestä on sellaista, jossa näitten jätteiden lisäksi myös esimerkiksi mikromuoveja voi täysin vapaasti laskea veteen. Elävä Itämeri ‑säätiö on tehnyt erittäin ansiokasta tiedotus- ja tutkimus- ja seuraustyötä kaikista Itämeren eri satamista siinä, kuinka voitaisiin päästä parempaan tulokseen.

Mutta viime kädessä säätely kansainvälisellä tasolla — jos ei nyt sitten suorastaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn kohdalla, [Puhemies koputtaa] niin sitten vähintäänkin HELCOMin eli Itämeren suojelukomission osalta, joka EU-maiden voimin ilman Venäjää nyt toimii — on se, miten pitäisi päästä asiassa eteenpäin.