Suullinen kysymys Suomen pakolaispolitiikasta (Riikka Purra ps) | Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Sanni Grahn-Laasonen kok) | Suullinen kysymys hallituksen veroratkaisuista (Jussi Saramo vas) | Suullinen kysymys kotitalousvähennyksestä (Anders Adlercreutz r) | Suullinen kysymys yksilön oikeuksista (Ano Turtiainen vkk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat koko ajan olleet sitä mieltä, että niin Suomen kuin EU:nkin tulee huolehtia siitä, että Afganistanista ei lähde ihmisvirtoja Eurooppaan vaan että suojaa tarvitsevat saavat sitä lähialueillaan. Sittemmin tämä kantamme on toistettu myös EU:n virallisena kantana ja monessa yksittäisessä jäsenmaassa.

Suomen hallitus kuitenkin kipuilee tämän kanssa. Te olette jo lisänneet tukea lähialueille, mutta tämän lisäksi haluatte ihmisiä tänne. Esitätte pakolaiskiintiön nostoa, tarjoatte automaattista neljän vuoden oleskelulupaa, haluatte helpottaa perheenyhdistämistä ja ylipäätänsä lieventää kaikkia vähäisiä maahanmuuton rajoituksia. Muissa maissa kiristetään turvapaikkapolitiikkaa, varaudutaan uhkiin, jopa rakennetaan aitoja komission hyväksymänä. Suomi kulkee päinvastaiseen suuntaan. Arvoisa hallitus, aiotteko ottaa vastaan siirtolaisvyöryn turvallisesta maasta, Ruotsin rajalta?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. Paras tapa estää sitä, että ihmiset joutuvat jättämään kotejaan, on tietysti estää humanitäärisen kriisin syntymistä niillä alueilla, joilla tällä hetkellä on vaikeaa. Kriisi on Afganistanissa, kriisi on siellä lähimaissa, ja Suomen valtio on tähän mennessä muun muassa tukenut järjestöjä, jotka toimivat edelleen siellä kriisialueella.

Me teemme yhteistyötä eurooppalaisten kollegoidemme kanssa ja järjestöjen kanssa ja olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että olemme paremmin varautuneet kuin vuosien 2015 ja 2016 kriisiin, jotta Suomi olisi paremmin varautunut siihen, että jos tänne tulee ihmisiä, me tiedämme, kuinka prosessit toimivat paremmin, kuinka turvapaikkajärjestelmä on paremmassa kunnossa. Mutta on myönnettävä se, että Euroopan unionin tasolla meillä on edelleen järjestelmä kehittämättä. Tätä uudistusta on nyt vuoden verran komission toimesta viety eteenpäin ja neuvostossa käsitelty, mutta uudistus ei ole vielä valmis, ja sitä tarvitaan kipeästi.

Puhemies Anu Vehviläinen

Tässä kohtaa totean sen, kun tiedän, että useammallakin ministerillä on aina halukkuutta vastata asiaan, kysymykseen, että tulen olemaan siinä aika niukka, eli pääsääntöisesti yksi kysymys ja yksi vastaus. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Purra.

Arvoisa puhemies! Edustaja Purra viittasi kysymyksessään myös ensi vuoden talousarvioon ja niihin panostuksiin, joita hallitus sen puitteissa tekee. Tässä kannettiin huolta muun muassa terveydenhuollosta ja ihmisten hyvinvoinnista, ja voin ilokseni todeta, että hallitus kohdistaa erittäin merkittävästi lisää resursseja vaikkapa hoiva- ja hoitovelan purkamiseen, mitä koronan aikana on syntynyt. Satoja miljoonia tulemme kohdentamaan tulevina vuosina juurikin tähän eli sosiaali- ja terveyspalveluiden puolelle. Sen lisäksi tietenkin koulutukseen, inhimilliseen pääomaan, kohdistetaan merkittävästi panostuksia. Eli tällainen ajattelu, että se työ, mitä me teemme Suomen ulkopuolella, olisi pois siitä työstä, mitä me teemme Suomen sisäpuolella, ei ole ainakaan se todellisuus, mitä hallituksen budjettiesitys edustaa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Pääministeri Marin, te kerroitte äsken panostuksistanne. Olen hieman huolissani siitä, että te olette käyttäneet aika monta päivää aikaa päästövähennyskeskusteluun ja pakolaiskiintiön nostamiseen, ja se on kuitenkin asia, johon tehtävään meitä ei ole tänne ensisijaisesti valittu, vaan suomalaisten ja Suomen asioiden hoitamiseen.

Kerroitte, että panostatte oikeusvaltioon, se on teille tärkeää. Lakivaliokunta on antanut yksimielisen lausunnon siitä, että oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytykset ovat vaarassa ja niiden turvaamiseksi ja vahvistamiseksi pitäisi pikaisesti saada perusrahoitus kuntoon. Kuinka paljon te panostatte oikeusvaltioon Suomessa? Olkaa hyvä ja kertokaa, miten paljon ja pysyvästi tänne puolelle tulee rahoitusta. Olette kuitenkin käyttäneet monta päivää aikaa maailmanparantamiseen. Kertokaa, miten parannatte oikeusvaltiota Suomessa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! On aivan totta, niin kuin edustaja Meri tuo esille, että oikeusvaltiosta pitää pitää huolta, ja näin hallitus myös tekee. Sen takia tulemme panostamaan siihen, että meillä on poliiseja, ensi vuonna määrärahat ovat vähän suuremmat kuin tänä vuonna, ja sen takia myös oikeudenhoidon resurssit tulevat ensi vuonna olemaan vähän suurempia kuin tänä vuonna. Asiaan on myös budjettineuvotteluissa tehty siis sellaisia korjausliikkeitä, joilla me päästään paremmalle uralle kuin missä me nyt tänä päivänä olemme, mutta tämä on asia, josta meidän kannattaa edelleen keskustella täällä salissa ja täällä eduskunnassa. Me tulemme julkaisemaan koko budjettiesityksen sitten muutaman viikon kuluttua, ja silloin tulee selväksi myös se, kuinka paljon on yhteensä nyt panostettu oikeudenhoitoon, mutta suunta on se, että panostetaan enemmän kuin kuluvana vuonna.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Niikko.

Arvoisa rouva puhemies! Afganistan oli kristityille maailman toiseksi vaarallisin valtio heti Pohjois-Korean jälkeen jo ennen Talebanin valtaannousua, ja nyt on kantautunut huolta siitä, että monet tunnetut kristityt ja seurakuntien johtajat ovat erityisessä hengenvaarassa Talebanin nousun jälkeen. Kun hallitus suunnittelee turvapaikanhakijoiden ottamista Afganistanista Suomeen, jopa nostaa sitä kiintiötä, niin olisiko hyvä pohtia, että vastaanottaisimme näitä vainottuja kristittyjä, hengenvaarassa olevia pastoreita ja tunnettuja nimiä? Nimittäin mehän tiedämme sen, että erityisesti kristityksi kääntyneet entiset islamuskoiset henkilöt integroituvat Suomeen erinomaisesti ja he kyllä pystyvät täällä Suomessa kantamaan vastuun yhteiskunnassa siinä kuin me kaikki muutkin.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Tässä on mielenkiintoisia eroja, ehkä tiettyjä linjaeroja, saako sieltä nyt tulla Suomeen vai eikö saa. Sinänsä oikeus turvapaikanhakuun on tietysti ihmisoikeus — se on eri kaista. Sitten toisaalta on tämä kiintiöpakolaisjärjestelmä, jossa teemme hyvää yhteistyötä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Tässä järjestelmässä Suomi voi päättää, mistä maista ja minkälaisilla kohdennuksilla teemme näitä valintoja. Esimerkiksi ihmisoikeuspuolustajat, naisten oikeuksien puolustajat ja journalistit ovat sellaisia ryhmiä, joita varmasti tulemme käymään keskusteluissamme läpi, kun pohdimme sitä, mikä tämä kiintiöpakolaisten määrä sitten tulevana vuonna tulee olemaan. Eli on inhimillistä auttaa niitä ihmisiä, jotka todella ovat siellä hädässä. Suomella on tähän mahdollisuus. Ja haluan tässä vielä muistuttaa, että Suomi saa itse asiassa EU:n yhteisestä AMIF-rahastosta myös tukea näiden ihmisten vastaanottamiseen. Suurin osa [Puhemies koputtaa] näiden ihmisten vastaanottamiskuluista katetaan siis EU:n varoista. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Peltokangas.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomi on avustanut Afganistania joidenkin lähteiden mukaan lähes miljardilla eurolla erilaisten kehitysyhteistyöprojektien kautta parin vuosikymmenen aikana. Äärijärjestö Taliban nousi valtaan kahdessa päivässä suhteellisen vähäistä vastarintaa kohdaten. Toisin sanoen Taliban vesitti 20 vuoden työn ja pyyhki näin ollen sinisilmäisten suomalaisten miljardilla pöytää. Kysymys kuuluukin: onko Suomen edun mukaista pyrkiä väkisin länsimaistamaan islamilaista totalitaristista valtiota pakkosyöttämällä länsimaista demokratiaa selvästi haluttomalle kansakunnalle? Ja kansan syvät rivit haluavat kyllä kuulla, aikooko Suomi vielä osallistua tapahtuneen valossa turhaakin turhempiin kehitysyhteistyöprojekteihin islamistisissa valtioissa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Edustaja Peltokankaan kysymykseen: Suomi ja muut maat, jotka ovat menneet Afganistaniin osana tätä Afganistanin uuden hallituksen tukea silloin vuoden 2001 jälkeen, totta kai lähtivät sinne sen takia, että Afganistaniin oli pesiytynyt islamilainen vakava terrorismi, ja ei vain siihen maahan itseensä, vaan se maa tuotti terrorismia muualle. Tämä oli, voin sanoa näin, laajasti ottaen länsimaiden mutta myöskin monien naapurimaiden yhteinen päätös, että tätä pyritään estämään ja tätä halutaan estää. Ja tässä onnistuttiin tämän 20 vuoden ajan.

Nyt siellä on uusi tilanne. Olette oikeassa, demokratia ei ole sinne juurtunut, asenneilmapiiri vielä on esimerkiksi naisten oikeuksien vastainen. On erittäin tärkeää, että tähän vaikutetaan edelleen. Ei jätetä Afganistania eikä afganistanilaisia nyt yksin, mutta täytyy tietysti etsiä niitä tapoja, joilla voimme tässä tilanteessa vaikuttaa. Sinne on tullut nyt tällainen islamistinen hallitus, Taleban-hallitus, ja esimerkiksi EU on pannut hyvin tarkat ehdot sille, minkä ehtojen puitteissa [Puhemies koputtaa] sen hallituksen kanssa voidaan asioida.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Kopra.

Arvoisa rouva puhemies! Euroopan unioni tarvitsee yhteisen turvapaikkapolitiikan. Rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen kohdemaan sisällä perustuva mekanismi pitää minimoida, ja pitää siirtyä kaikkein hädänalaisimpien valikointiin mahdollisimman lähellä lähtömaita.

EU-tason lisäksi toimia tarvitaan kuitenkin myös kansallisella tasolla. Kokoomus on esittänyt, että Suomessa otetaan käyttöön kansallinen rajamenettely, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan tarpeen mukaan käsitellä ja ratkaista jo rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä päästämättä henkilöä menettelyn aikana lainkaan maahan. EU-lainsäädäntöön perustuvan rajamenettelyn käyttöönotossa olisi ainakin kaksi selkeää hyötyä: Ensinnäkin hakuajan oleskelun rajaaminen rajavyöhykkeelle vaikeuttaisi turvapai-kanhaun väärinkäyttämistä. Toiseksi menettely parantaisi kannustimia palata kotimaahan mahdollisen kielteisen päätöksen jälkeen. Arvoisa ministeri Ohisalo, oletteko valmis toteuttamaan tämän kokoomuksen ehdotuksen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Sinä aikana, kun kokoomuslaisia sisäministerejä on sisäministeriössä ollut, tätä uudistusta ei ole viety maaliin [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] siitä johtuen, että tämä on tulossa osana sitä EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Eli luodaan kaista, jossa voidaan osa ihmisistä katsoa nopeammalla menettelyllä, ja toinen kaista, jossa sitten mennään normaaleilla prosesseilla. Tässä järjestelmässä edelleen säilyy oikeus hakea turvapaikkaa EU:n alueelta, mutta tämä järjestelmä on osana tätä eurooppalaista yhteistä uudistusta. Kuten sanoin aiemmin, tämä olisi erittäin tärkeää kaikille jäsenvaltioille — yhteistä vastuun jakamista, yhteistä tekemistä, sitä Euroopan unioni tarvitsee — ja Suomen hallitus tätä on vienyt eteenpäin koko tämän kautensa ajan.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Alkuperäinen kysymys käsitteli maahanmuuttoa. Sallitaan muutaman sekunnin katsaus parinkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Työskentelin lääninhallituksessa lääninlääkärinä siinä vaiheessa, kun itäinen naapurimme oli hajoamistilassa ja kaaoksen alaisena. Silloin Suomen valtionhallinnossa valmistauduttiin hallitsemattomaan maahanmuuttoon jopa puolen miljoonan henkilön osalta.

Nyt kysyisin, kun tämän covid-kriisin aikana olemme monta kertaa törmänneet siihen, että olemme joutuneet nopeasti reagoimaan, kun nämä varautumisjärjestelmät ovat olleet keskeneräisiä: mikä on tällä hetkellä yleinen varautumissuunnittelu, varautumisen tilanne, mahdollisen hallitsemattoman maahantulon osalta, tapahtui se miltä ilmansuunnalta tahansa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin mainitsin, vuosista 15 ja 16 on opittu paljon, kerätty tietoa yhteen, analysoitu sitä, tehty uusia varautumissuunnitelmia — harjoiteltu niitä yhdessä, koska kaikista keskeisintä on se, että viranomaiset osaavat toimia yhdessä silloin, kun asioita tapahtuu, ja — vielä tärkeämpää — ennen kuin asioita alkaa tapahtumaan. Tässä me tarvitsemmekin eurooppalaista yhteistyötä, eurooppalaisten toimijoiden tiedonvälitystä, jotta olemme valmiina erilaisiin tilanteisiin. Mutta se, mitä teemme Suomessa, ei yksin riitä sen varautumisen osalta. Kun koronan yhteydessä on paljon puhuttu valmiuslaista, niin oikeusministeriössä on tehty työtä valmiuslain kehittämisessä, ja siinä yhteydessä meidän on käytävä keskustelua siitä, onko siellä tarvittavia työkaluja vaikkapa meidän viranomaisille toimia tällaisissa tilanteissa mahdollisimman jouhevasti yhteentoimivasti.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Ovaska.

Arvoisa rouva puhemies! Meiltä kaikilta kysytään, menikö 20 vuotta Afganistanissa aivan hukkaan, oliko hyötyä siitä, että siellä oli sotilaitamme, jotka samalla myöskin saivat koulutusta, tai mitä töitä ollaan tehty naisten ja tyttöjen kouluttamisen ja kouluruokailun eteen ja ylipäänsä sen eteen, että ihmisillä on oikeus omaan elämään. On tärkeää, että me käydään myöhemmin täällä keskustelua Afganistanista, mitä siitä opimme ja mitä olemme tehneet väärin.

Mutta yksi asia, mikä tässä kriisissä on ollut, on EU. Tässä sisäministeri nosti hyvin juuri tämän maahanmuuttopolitiikan, mutta toinen on myös EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansallisvaltiot, EU-valtiot, ovat yksin toimineet Afganistanissa ja kotiuttaneet sieltä väkeä, kuten teki Suomikin hienosti erikoisjoukkojen ansiosta. Mutta miten me huolehdimme, arvoisa ulkoministeri, jatkossa, että EU pystyy toimimaan nopeammin ja reagoimaan tällaisten kriisien tultua?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haavisto.

Kiitos, edustaja Ovaska, erinomainen kysymys. Voin sanoa, että tätä keskustelua käydään nyt monessa EU-maassa. Kun EU:n ulkoministerit tapasivat epävirallisessa Gymnich-kokouksessa, tämä oli yksi keskustelunaiheista. Itse asiassa monet ovat havainneet, että siellä kentällä se EU:n yhteistyö, EU-maiden suora yhteistyö, toimi aivan erinomaisesti, sekä meidän siviilivirkamiesten että diplomaattien. Kyllä siellä autettiin toista EU-maata, tuotiin toisen maan kansalaisia, kuten Suomi teki vaikkapa Irlannin evakuoitaville. Se toimi loistavasti. Mutta sitten nämä mekanismit, esimerkiksi nopean toiminnan joukkojen kaltaiset mekanismit — sellaisia tällaiseen tilanteeseen ei ole luotu, jotka saataisiin liikkeelle näin nopeasti, ja kyllä tässä on suuri aukko. Ja ehkä tärkein asia, joka on myöskin tässä kotimaisessa valmistautumisessa, on se, että osaisimme siviiliviranomaisten ja sotilasviranomaisten yhteistyön aivan mutkattomasti tällaisissa tilanteissa. Suomelle tämä oli hyvä ja kiinnostava kokemus siksi, että meidän diplomaattimme ja sotilaamme toimivat niin kiinteässä yhteistoiminnassa suomalaisten pelastamiseksi tilanteesta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja tähän kysymykseen vielä kysymyksen alkuperäinen esittäjä, edustaja Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on vuosien varrella maksanut Afganistaniin jopa 3 miljardia euroa sotilaallisena, humanitaarisena ja kehitysapuna. Noudimme vasta maasta sotilassuojauksella satoja afgaaneja, ja te haluatte lisää. Lisäsitte heti miljoonia lähialueille Iraniin afganistanilaisten tukemiseksi. Kehitysapuun menee 1,2 miljardia vuodessa, tietenkin velkarahaa — isoja summia, mutta ei mitään siihen verrattuna, paljonko näistä maista saapuva maahanmuutto maksaa suomalaiselle veronmaksajalle, nimittäin keskimäärin puoli miljoonaa ja enemmänkin henkilöltä. Vuositasolla kokonaiskustannukset ovat miljardeja.

Hallitus, olette juuri olleet vääntämässä budjettia. Siellä muutama miljoonakin on pikkuraha, eikä lisää heru suomalaisille vähäosaisille tai terveydenhuoltoon. Kuitenkin maailmanparantamiseen miljardeja ja miljardeja, ja ne ovat aina pikkurahoja. Voisitteko selittää, arvoisa hallitus, kansalaisille, miksi on näin?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Haavisto.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä jo useaan kertaan totesin, Suomi on paremmin varautunut kuin vuosina 15 ja 16. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mutta miten? Me kysyimme, miten!]

Olen kuullut tässä viime kuukausien aikana keskusteluja siitä, pitäisikö ihmisiä tässä maassa jaotella erilaisiin lokeroihin sen perusteella, mistä tulevat, millä perusteilla. Mainitsitte ja viittasitte siihen, että esimerkiksi sosiaaliturvan taso olisi erilainen eri ihmisillä. Tästä on tässä talossa perustuslakivaliokunnassa asti käyty keskustelua, ja se ei ole mahdollista. Meidän lainsäädäntömme ei sitä mahdollista. Meidän tehtävämme on tietysti kansainvälisten velvoitteiden sitomana toimia niissä puitteissa, miten kansainväliset sitoumukset meitä velvoittavat. [Juha Mäenpää: Vastatkaa kysymykseen!]

Arvoisa puhemies! Suomi ei ole kestävän taloudellisen kehityksen uralla, eikä tämä päivä valitettavasti siihen näytä muutosta tuoneen. Nimittäin hallitus on juuri sopinut ensi vuoden budjetista, joka juuri saamamme tiedon mukaan tarkoittaa Suomelle jälleen uutta velkaa lähes 7 miljardia ensi vuonna. Se on velkaa velan päälle, ja niin kuin tiedämme, julkinen talous ei Suomessa ole sellaisella tavalla kunnossa, joka turvaisi pitkäjänteisesti kestävää kasvua. Nyt eletään nousukautta, hyvää taloudellista kehitystä, Suomi on päässyt maailmantalouden imuun mukaan. Minä haluaisin tietää ja kysyä teiltä, arvoisa hallitus: miten on mahdollista, että kun talous kasvaa enemmän kuin vuosikausiin ja sen myötä myöskin verotulokehitys on myönteistä, niin tässäkin tilanteessa hallitus rikkoo omia menokehyksiään lähes miljardilla ja ottaa uutta velkaa lähes 7 miljardia ensi vuonna?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Jaan edustajan näkemyksen siitä, että Suomen talouden tärkein tehtävä on nyt huolehtia kestävästä kasvusta. Jos vertaa tätä nyt tehtyä budjettiehdotustamme viime vuonna tehtyyn ehdotukseen, eli kuluvaan vuoteen, kaikkineen sen alijäämä näyttää noin 7 miljardia pienemmältä kuin nyt kuluvana vuonna. Suunta on nyt oikea. Velkaantumisen taso asettuu samalle mittakaavalle kuin 2010-luvun alkupuolella, ja olen siitä samaa mieltä, että se on liikaa. Siksi tärkeintä on nyt oikea ura, jolle olemme siirtyneet korona-ajan poikkeuk-sellisen suuren velkaantumisen jälkeen. Ja tuolla hyvällä uralla ei pysytä vain puhumalla velasta, joka huolettaa kaikkia suomalaisia, vaan puhumalla myös työllisyydestä, tekemällä toimia sen eteen ja varmistamalla, että yritykset haluavat palkata väkeä, että on väkeä, joka voi työtä ottaa vastaan, ja että uuteen investoidaan. Kaikkeen tähän hallitus budjetissaan panostaa, ja tästä kerron tässäkin keskustelussa mielelläni lisää.

Puhemies Anu Vehviläinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Se ei oikein riitä, että valtiovarainministeri on huolissaan näistä asioista ja pitää työllisyyspäätöksiä tärkeinä. Kuten kaikki tiedämme, hallitus on lykännyt riihestä toiseen jatkuvasti työllisyyspäätösten tekemistä, ja nyt odotettiin, että hallitus olisi lupaustensa mukaisesti päättänyt työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta edes sen 110 miljoonan euron edestä. Ja taas kerran tiedotustilaisuudessa saimme kuulla, että hallitus siirtää nämä päätökset ensi kevääseen. Arvoisa pääministeri, osaatteko arvioida, onkohan kukaan Suomessa yllättynyt siitä, että te taas lykkäätte tarpeellisten työllisyyspäätösten tekemistä? [Sari Sarkomaa: Miksi niitä lykätään?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Edustaja Grahn-Laasonen on nyt ymmärtänyt tämän asian väärin. Hallitushan on jo tehnyt kaikki ne rakenteelliset työllisyystoimet, joista olemme sopineet esimerkiksi hallitusohjelmassa tai joiden tavoitetta olemme jo aikaisemmin nostaneet. Nämä on jo saavutettu. [Timo Heinonen: Ei ole, ei yhden yhtä!] Tämä 110 miljoonan julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien kokonaisuus on vielä tälle lisäystä, eli sen lisäksi, että olemme tehneet kaiken sen, mitä olemme aikaisemmin luvanneet ja mihin olemme sitoutuneet, nyt teemme vielä lisää. [Sari Sarkomaa: Onko työllisyysaste hallitusohjelman edellyttämällä tasolla? Ei ole!] Tässä riihessä sovimme siis nopeavaikutteisista työllisyystoimista, joilla pyrimme esimerkiksi vastaamaan siihen, että eri aloille saadaan osaavaa työvoimaa juuri nyt ja nopeasti, ja osana tätä esimerkiksi edistämme työperäisen maahanmuuton kokonaisuutta. Eli hallitus on tehnyt, tulee tekemään ja teki myös tässä riihessä tärkeitä työllisyyspäätöksiä, ja näiden avulla me näemme nyt esimerkiksi sitä kehitystä, joka meillä on edessämme, että työllisyysaste kasvaa itse asiassa nopeammin kuin osasimme ennakoidakaan. Talous kasvaa, työllisyysaste kasvaa, investointeja tehdään ennätysmäärä [Puhemies koputtaa] — pidän kyllä hallituksen talouspolitiikkaa varsin onnistuneena tästä näkökulmasta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Me saatiin eilen lukea lehdistä, että keskusta ja vihreät jäivät oikein yötä myöten vääntämään ilmastotoimista Säätytalolle. Se oli varmaan oikea päätös, mutta onko todella niin, että tässä hallituksessa ei ole yhtään puoluetta, joka olisi valmis yötä myöten miettimään, miten budjettiriihessä otetaan vähemmän velkaa eikä lisätä sitä? Eikö ole yhtään puoluetta? Ei riitä, ministeri Saarikko, että on huolissaan — tarvitaan tekoja. Ja mitä tekoihin tulee, olen täysin eri mieltä pääministerin kanssa: te ette ole tehneet todellisia työllisyystoimia, ja sen perusteella, mitä tähän mennessä olemme nähneet riihen tuloksista, ei niitä ole syntynyt toden teolla nytkään. Onko yksinkertaisesti niin, että te ette riidoiltanne pysty sopimaan, vai mistä on kyse? Miksi päätöksiä ei syntynyt taaskaan?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Kyllä silloinkin, kun olimme samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa, jostain pientä erimielisyyttä oli. Mutta minä haluan kysyä kokoomukselta, ettekö te pidä työllisyystoimiksi laskettavina tekoina päätöstä nostaa opintotuen tulorajoja. Ymmärtääkseni tekin olette vaatineet sitä. Ettekö te pidä perusteltuna sitä, että yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä parannetaan niin, että työn vastaanottaminen vaikka vielä eläkkeeltä käsinkin osa-aikaisesti olisi nykyistä kannattavampaa? Tai ettekö te ole kuulleet sitä, mikä on suomalaisten yritysten pääviesti päättäjille: huolehtikaa prosessit kuntoon niin, että työperäinen maahanmuutto onnistuu. Sitä kaipaa julkinen sektori, sitä kaipaa yksityinen sektori. Muun muassa tämänkaltaisia päätöksiä me nyt teimme, ja olen niistä äärimmäisen tyytyväinen. Rakenteelliset toimet, 450 miljoonaa vaikutuksiltaan, ovat kaikki valmistelussa, ja ne kaikki toimitetaan eduskuntaan, ja loput kaipaamanne päätökset tämä hallitus tulee kyllä tekemään. [Juha Mäenpää: Onko kaikki maahanmuuttajat töissä?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä se tilanne, että maassa on 145 000 avointa työpaikkaa, 316 000 työtöntä työnhakijaa. Nämä toimet, jotka luettelitte, ovat tärkeitä toimia, hyviä toimia, mutta ne ovat kuin pisara meressä siinä mittakaavassa, mitä teidän pitäisi tehdä. Te tavoittelitte 110 miljoonan työllisyystoimia, mikä vahvistaa julkista taloutta 110 miljoonalla kymmenessä vuodessa. Siitä ei puutu ainoastaan nolla vaan kaksi nollaa. Kymmenessä vuodessa pitäisi hakea 10 miljardilla julkista taloutta vahvistavia toimia. Te ette pystyneet edes tähän. Kiitos näistä toimista, erityisesti opintotuen tulorajojen korottamisesta ja muutamasta muusta, mutta ne merkittävät toimet — paikallinen sopiminen, työttömyysturvan uudistaminen, sosiaaliturvan uudistaminen kannustavaksi, verotuksen keventäminen — missä nämä kaikki ovat? [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Orpo, kun me katsomme tätä taloustilannetta, missä me tällä hetkellä olemme, ja katsomme, miten Suomen taloudella menee ja mitkä ovat näkymät eteenpäin niin tämän talouskasvun, työllisyyden kuin vaikkapa investointien osalta, niin voimme kyllä todeta hallituksen talouspolitiikan olleen varsin onnistunutta. Me olemme selvinneet koronasta yhtenä pienimpiä vaurioita kärsineenä maana. Meidän taloutemme kasvaa erittäin voimakkaasti. Työllisyydessä menee paremmin kuin mitä osasimme ennakoidakaan. Investointeja tehdään ennätysmäärä.

Hallituksen talouspolitiikka on ollut varsin onnistunutta myös työllisyyden näkökulmasta. Rakenteelliset toimet ovat tärkeitä. Niitä me olemme tehneet, ja niitä me tulemme tekemään, mutta isossa mittakaavassa ja isossa kuvassa, kun me olemme eläneet historiallista kriisiä, kyllä se merkittävin teko, minkä tämä hallitus on tehnyt työllisyyden eteen, on ollut koronan hoito, onnistunut hoito, ja kaikki ne päätökset, joita me olemme tähän liittyen tehneet. Sen vuoksi meidän taloudellamme on nyt valoisat näkymät.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Valtonen.

Arvoisa puhemies! Jos hallituksen talouspolitiikka olisi niin kovin onnistunutta, minkä ihmeen takia ennuste on, että Suomi kasvaa seuraavan kahden vuoden aikana kaikista heikoiten koko Euroopassa? Eiköhän tässä ole kyse siitä, että me olemme nyt tässä nousukauden imussa mukana.

Varsinainen kysymykseni olisi valtiovarainministeri Saarikolle: Te esitätte Suomeen maastapoistumisveroa. Se lienee viimeinen tapa sitten pitää täällä ne vähäisetkin osaajat, jotka meillä vielä on jäljellä. Kyllähän meillä tosiaan, kuten tiedossa on, paljon kaivattaisiin lisää — ja kiitos, että prosesseja nopeutatte — mutta valtiovarainministeriön tekemässä virkatyössä on todettu, että tämä maastapoistumisvero itse asiassa heikentäisi Suomea sijoituskohteena ja vaikuttaisi hyvin kielteisesti Suomen kilpailukykyyn. Muun muassa naapurimaamme Ruotsi ei näistä syistä ole sitä ottanut käyttöön, ja toisin kuin Ruotsilla, Suomella on aito osaajapula, ja Ruotsiin myös kohdistuu paljon enemmän investointeja ja osaajia muuttaa perille. [Puhemies koputtaa] Minkä ihmeen takia te teette [Puhemies koputtaa] tämänkin päätöksen?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tässä arvonnousuverossa on kysymys Suomen verotusoikeuden turvaamisesta, ja minun käsitykseni mukaan Ruotsissa kyllä on vastaavanlaista sääntelyä käytössä. Tämä toimi koskettaa erityisesti yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimpia, sellaisia, joiden juuret ovat tässä maassa tai toimeentulon perusta on tässä maassa.

Mitä tulee näkemykseenne kasvusta, niin kyllä, siitä olen samaa mieltä kanssanne. Minusta kasvuluku on verrattain hyvä tuleville vuosille, mutta vielä oleellisempaa on miettiä, miten se jatkuisi sillä uralla. On nimittäin niin, että jos me pystymme pitämään kasvumme yli 2 prosentin tasolla, sitä kautta se yhtäläisesti vahvistaisi totta kai työllisyyttä ja sitä kautta me saisimme menot ja tulot järkevällä tavalla tasapainoon. Siksi kysyn meiltä kaikilta: luotammehan ja teemmehän me töitä sen eteen, että kasvu vahvistuu? Tämä hallitus tekee.

Vihreän siirtymän, ilmastomuutoksen, suuret mahdollisuudet: Ihmettelin edustaja Orpon kysymystä siitä, ikään kuin ilmastonmuutos olisi jotenkin talouskasvulle vieras asia. Sehän on talouskasvun keskeisin moottori, ne torjunnan toimet, se osaaminen ja teknologia, mikä suomalaisissa edelläkävijäyrityksissä on. [Puhemies koputtaa] Uskon, että vihreä siirtymä voi olla Suomen taloudelle iso mahdollisuus, ja kasvun mittakaava liittyy myös siihen, [Puhemies: Aika!] että pudotus ei ollut niin syvä kuin monessa muussa maassa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Minuutti oli täällä aikaraja. — Totean, että näitä budjettiin liittyviä kysymyksiä on useammasta ryhmästä, eli käytämme tähän jonkun verran aikaa. — Seuraava puheenvuoro, edustaja Heinonen, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Kesäkuussa 2019 työllisyystoimet lykättiin syksyyn 2019, sitten kevääseen 2020 ja edelleen syksyyn 2020, jolloin perälaudaksi asetettiin viime kevään puolivälin riihi 2021, jossa sovittiin jatkotarkastelu syksyyn 2021, ja nyt sen tuloksena työ näyttää jatkuvan kevääseen 2022. [Välihuutoja]

Kokoomus on esitellyt konkreettiset työllisyystoimet lähes 150 000 työpaikasta — ottakaa edes osa niistä käyttöön. Edellisen hallituksen aloittaessa otettiin velkaa melkein miljoona euroa joka tunti. Tuo tilanne korjattiin, ja pääministeri Juha Sipilä totesi silloin, että velan väheneminen on harjoitetun talouspolitiikan ansiota, ja hän totesi: ”Tuohon velanottoon ei ole paluuta. Seuraavankin hallituksen tehtävä on jättää Suomi seuraajalleen [Puhemies koputtaa] paremmassa kunnossa kuin se on sen itse saanut.” Kysyn teiltä, arvoisa valtiovarainministeri Saarikko: aiotteko te [Puhemies koputtaa] jättää Suomen seuraajallenne huonommassa [Puhemies: Aika!] kunnossa kuin missä te sen itse saitte?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Aion tehdä kaikkeni sen eteen, että Suomen työllisyys ja talouden kasvu vakiintuvat tasolle, joka varmistaa sen, että Suomen talouden, jonka menot ja tulot ovat olleet pitkään epätasapainossa, tilanne voisi korjaantua.

Tämä korona-aika teki hallituksen työstä haastavampaa, mutta siksi olen erityisen iloinen, että kansantalousosaston, joka laatii ennustuksen Suomen talouden kehityksestä tuleville vuosille, johonka hallitus nojaa omassa työssään — tuo ennuste julkistetaan syyskuun lopulla, mutta rohkenen siitä todeta — arvion mukaan työllisyysaste, joka on kaikkein tärkein mittari, ihmisten toimeentulon ja hyvinvoinnin ja Suomen talouden kannalta tärkeä mittari, kehittyy nyt lupaavalla tavalla oikeaan suuntaan.

Ja edelleen kysyn teiltä, hyvä kokoomus — kiitän siitä, että meillä on yhteinen huoli työllisyydestä ja tavoitteita: Ettekö te pidä minään toimia, jotka liittyvät opiskelijoiden mahdollisuuteen tehdä työtä, eläkeläisten mahdollisuuteen tehdä työtä? Ettekö te kannata [Puhemies koputtaa] vahvoja toimia työperäisen maahanmuuton hyväksi?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ja tässä kohtaa annetaan kokoomukselle puheenvuoro. — Edustaja Valtonen.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä usean kollegan suulla totesimme, kiitämme toden totta siitä, että te edesautatte osaajien tuloa tähän maahan, myös siitä, että opiskelijat pystyvät opintojensa rinnalla tekemään työtä ja että eläkeläiset pystyvät yhdistämään työtuloa nykyistä paremmin eläkkeeseen ja tekemään myös seniori-iällä työtä. Siitä ei ole lainkaan kysymys, vaan kyse on siitä, että te otatte ensi vuonna 7 miljardia velkaa jälleen kerran lisää siitä huolimatta, että me eletään semmoista nousukautta, mitä ei ole nähty tässä maassa käytännössä pariin vuosikymmeneen. Miten se on mahdollista, miten te selitätte tämän? Ja jos mietitään sitä, mitä tässä vielä seuraavat 10—20 vuotta on tiedossa — meidän väestö ikääntyy, työssäkäyvien ja työikäisten määrä suppenee — meillä tulee olemaan todella suuria vaikeuksia vielä edessäpäinkin. Ja kukaan ei poissulje sitä, etteikö olisi uusikin kriisi näköpiirissä. Mitä sitten tapahtuu, hyvä hallitus?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossani tähän alijäämään, joka on noussut monen kokoomuksen puheenvuoron kysymyksessä esiin. Ensinnäkin se mittakaava on onneksi nyt kovin toinen kuin kuluvan vuoden mittakaava. Tälle vuodelle kokonaisuudessaan se luku asettui liki 15 miljardiin, nyt mittakaava on alle 7 miljardia. Tuo on merkittävä muutos ja kertoo tietenkin myös siitä, että yhteiskunta avautuu, ja toivomme kaikki, että koronan vaikea aika on takanapäin. Tuossa alijäämässä näkyy myös muutama muu merkittävä päätös, osittain myöskin kaikkien meidän poliitikkojen yhteinen päätös, HX-hävittäjähanke, johon hallitus valmistautuu ja joka näkyy alijäämässä useana tulevana vuonna. Siitä huolimatta alijäämäkehitys on lähtenyt nyt oikeaan suuntaan, ja olen luottavainen, että tulevina vuosina se on vielä tätäkin pienempi. Mutta korjausvelkaa on paljon, kun katsotaan kehitystä 2010-luvun alkupuolelta. Yksi muutos on sote-muutos, maakuntien hyvinvointialueiden perustaminen, johon hallitus valmistautuu [Puhemies koputtaa] jo osaltaan tämän vuoden budjetissa.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Tavio.

Rouva puhemies! Pääministeri Marin, te olette kehunut Suomen työllisyystilannetta ennätyshyväksi. Silti otatte budjetissanne velkaa 6,9 miljardia — siitäkin huolimatta, että olette kertonut meille, että nyt EU:sta tulee rahaa.

Suomessa vallitsee todellisuudessa massatyöttömyys. TEMin uuden tilaston mukaan työttömiä työnhakijoita on yli 300 000, mikä on muuten enemmän kuin oli teidän hallituksenne aloitettua. Tämän tilaston ulkopuolelle jääviä työttömiä on valtava määrä. Meillä on lisäksi satojatuhansia ihmisiä, jotka työstään huolimatta ovat sosiaalitukien piirissä, esimerkiksi osa-aikatyöntekijöitä. Samalla pitkäaikaistyöttömyyden määrä on lisääntynyt. Jos te, pääministeri Marin, pidätte hallituksen saavutuksena työllisyystilaston kasvua, onko myös työttömyyden ja sosiaaliturvan käytön kasvu hallituksenne ansiota?

Puhemies Anu Vehviläinen

Pääministeri.

Arvoisa puhemies! Niin kokoomuksen edustajien puheenvuoroissa kuin nyt tässä edustaja Tavion puheenvuorossa kovasti unohtuu se tilanne, missä me olemme eläneet viimeiset puolitoista vuotta. Me olemme olleet keskellä historiallisen syvää kriisiä. Me olemme joutuneet aivan poikkeuksellisella tavalla sulkemaan reaalitalouksiamme niin Suomessa kuin muualla maailmassa sen vuoksi, että me olemme pyrkineet estämään virusta leviämästä. No nyt me avaamme jälleen yhteiskuntaa, ja hallitus on julkistanut ja tänään hyväksynyt strategiapäivityksen siihen, millä tavalla yhteiskunta avataan ja samalla meidän taloutemme ja työllisyytemme toipuvat.

Mutta kun me katsomme vielä niitä uhkakuvia, mitä meillä oli hetki sitten edessämme, ja vertaamme tätä nykyistä tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä, me näemme, että itse asiassa työllisyyskehitys on paljon, paljon paremmalla tolalla kuin mitä vielä hetki sitten pelkäsimme. Hallitus on omalta osaltansa tehnyt rakenteellisia työllisyystoimia, joilla pyritään puuttumaan niihin rakenteellisiin ongelmiin, mitä edustaja Taviokin tässä puheenvuorossansa kuvasi. Mutta sen lisäksi me teemme myös nopeavaikutteisia toimia, [Puhemies koputtaa] joilla pyrimme esimerkiksi varmistamaan sen, että työntekijät ja työnantajat kohtaavat, [Puhemies koputtaa] eli puuttumaan tähän kohtaanto-ongelmaan, vahvistamaan ihmisten osaamista ja sitä kautta myös työllistymistä.

Puhemies Anu Vehviläinen

Aika. — Edustaja Mäkelä.

Arvoisa puhemies! Joihinkin asioihin on vaikea löytää rahaa. Hallituksella oli suuria vaikeuksia löytää rahaa — en tiedä, löytyivätkö ne rahat — siihen, että poliisivoimia ei tarvitse leikata, mutta uutistietojen mukaan hallitus on löytämässä rahaa siihen, että pakolaiskiintiö voitaisiin kaksinkertaistaa. Tämä 2 000 pakolaista vuodessa — tiedättekö te, monenko päivän väestönkasvu se on pelkästään Afganistanissa? Se on yhden päivän väestönkasvu, se 2 000 ihmistä, vaikka kaikki otettaisiin Afganistanista, ei riitä enää seuraavalle päivälle. Ei tuollaisessa ole mitään järkeä. Meidän rahamme eivät riitä tuohon peliin. Nämä asiat ovat vastakkain.

Meille otetaan 7 miljardia lisää velkaa tulevana vuonna, ja se ei tule riittämään. Tulette aivan varmasti tekemään lisätalousarvioesityksiä, joissa otetaan vielä lisää velkaa. Te olette heittäneet ilmaan ajatuksia suomalaisten eläkerahastojen tuplaverottamisesta, suomalaisten sijoitusrahastojen verottamisesta, ja siitä huolimatta te otatte tuollaisen vuoren velkaa, suurelta osin myös viedäksenne rahaa ulkomaille. Arvoisa hallitus, milloin te aiotte asettaa nämä asiat tärkeysjärjestykseen? Milloin te aiotte asettaa [Puhemies koputtaa] suomalaisten asian etusijalle?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Siinä oli, edustaja Mäkelä, teillä nyt aika paljon väitteitä, ja katson, mitä kaikkea niistä minuutissa ehdin kumoamaan.

Ensinnäkin mitä tulee pakolaiskiintiöön, sen osaltahan hallituksen ohjelmassa todettiin haarukka 800 ja 1 050 pakolaisen välistä, ja tästä prosessista sisäministeri Ohisalo on täällä kertonut, miten pakolaiskiintiö — ikään kuin ne ihmiset, jotka ovat suurimmassa hädässä — toteutetaan pakolaisyhteistyössä YK:n kanssa. Samalla hallitus varautuu Afganistanin tilanteen vuoksi tarvittaessa tuota määrää vielä kasvattamaan. Budjetissa on nyt varauduttu niiden 1 050 pakolaisen tulemiseen.

Mitä tulee poliiseihin, huoli on yhteinen. Se on osa suomalaisten kokemusta turvallisuudesta. Siksi olen iloinen, että saatoimme tämän budjetin valmistelukeskustelussa käydä hyvän vuorovaikutuksen poliisiylijohtajan kanssa, ja päätimme koko hallituksen kanssa yhteistuumin kohdistaa poliisille lisäeuroja suhteessa siihen pohjaan, jonka valtiovarainministeriö esitteli. Poliisin määrärahat säilyvät nykyisellä tasolla, ja poliisin osalta hallitus vielä kirjasi, [Puhemies koputtaa] että määrärahat on kohdennettava muun muassa harvaan asutulle alueelle.

Arvoisa rouva puhemies! Suurituloiset siirtävät Suomessa veronmaksua eteenpäin jatkuvasti enemmän, esimerkiksi piilottamalla omaisuuttaan vakuutuskuoriin. Jos lopulta siirtää kirjansa ja omaisuutensa kokonaan pois Suomesta, voi näin välttyä kokonaan verotukselta. Toisin kuin länsimaissa yleensä, Suomessa ei ole aiemmin ollut maastapoistumisveroa, ja me olemme siis kannustaneet ihmisiä muuttamaan Suomesta pois. On tosi hienoa, että hallitus on nyt päättänyt korjata tämän epäisänmaallisen porsaanreiän verotuksessa. Tämä verohan verottaa siis vain niitä tuloja, joita ei ole aikaisemmin verotettu, siinä tilanteessa, että muutetaan pois maasta.

Nyt kun OECD ja Euroopan unioni korjaavat näitä laajempia verotussääntöjä, joista kärsivät hyvinvointivaltioiden lisäksi tietysti erityisesti kaikkein köyhimmät maat, kysyn valtiovarainministeri Saarikolta: millä muilla tavoin hallitus aikoo tukkia verovuotoa ja siten vähentää kestävyysvajetta? Tiedetään, että menetämme jopa miljarditasolla rahaa [Puhemies koputtaa] vuosittain veronkierron takia.

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tämä budjettiehdotus piti sisällään myös veroneuvottelut, ja keväällä sovitulla tavalla kohdistettiin kasvuun tulevia verotoimia mutta myös veronkiristyksiä yhteensä 100 miljoonalla eurolla, ja tämä niin kutsuttu arvonnousuvero oli osa sitä.

Nostan pari muuta esiin. Toisin kuin edustaja Mäkelä muuten viittasi, ei ole tulossa päätöstä rahastojen tuplaverotuksesta — ei, sellaista ei ole tässä esityksessä mukana. Siirtohintasääntelyn tiukennuksissa voidaan täysimääräisesti käyttää Suomen verotusoikeutta, ja toinen kokonaisuus, jonka nostan esiin, on ulkomaisten kiinteistösijoitusrahastojen tulojen verottaminen jatkossa laajemmin Suomessa verosopimusten oikeuttamalla tavalla. Samalla kuitenkin on hyvä muistaa, että me huolehdimme suomalaisten yritysten kilpailukyvystä.

Yksi toimi, jonka haluan myös nostaa esiin verotuksen näkökulmasta, on kotitalousvähennys. Se vaikuttaa myönteisesti ja harmaata taloutta vähentävästi, lisää yrittäjyyttä, ja se kohdistuu nyt erityisesti palvelualoille, kotitalous‑, hoito‑ ja hoivatyöhön, ja myös öljylämmityksen muutoksiin vapaaehtoiselta pohjalta. Silläkin on vaikutusta [Puhemies koputtaa] verotulojen näkökulmasta.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Essayah.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Marin totesi täällä, että hallituksen talouspolitiikka on onnistunutta. No, kun ajatellaan, että elämme nytten nousukautta ja velkaannumme lähes 7 miljardia vuodessa, niin kyllä tässä nyt voi varmaan eriävänkin näkemyksen esittää.

Täällä ministeri Saarikko aivan oikein totesi, että kasvu pitää saada jatkumaan. Luulen, että tässä salissa kaikki näkevät, että jos tämä velkaantumiskehitys aiotaan joskus saada käännettyä, kasvu pitää saada jatkumaan, ja investoinnit ovat siinä aivan keskeisessä osassa.

Silloin kun työn tuottavuutta halutaan nostaa, silloin tarvitaan uusia investointeja, ja tässä riihessä piti tulla tki-investointeihin jonkunlaista verokannustinta, mikäli on uskominen hallitusohjelmakirjaukseen, mikäli on uskominen siihen, että parlamentaarinen tki-työryhmä on saanut tehtäväkseen lähteä tavoittelemaan 4 prosentin bkt-osuutta investoinneissa Suomessa. [Puhemies koputtaa] Suurin osa näistä investoinneista tulee nimenomaan sieltä yksityiseltä sektorilta, kaksi kolmasosaa. Missä ovat nämä verokannustimet, hyvä hallitus?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Essayah’n puheenvuoro oli monin tavoin viisas. Ajattelen aivan samoin kuin te kasvusta ja sen merkityksestä, ja kyllä kasvu edellyttää, että Suomi on edelläkävijä, luo uusia ideoita, keksintöjä, teknologioita vaikkapa siellä ilmastonmuutoksen torjunnan, digitalisaation, terveysteknologian ja vastaavien äärellä. Siksi olen iloinen siitä, että osana tätä ratkaisua päätimme, että tutkimusyhteistyökannustinta — sitä samaa, joka on voimassa jo nyt — merkittävästi korotetaan, ja lisäksi se on voimassa vuoteen 2027 asti. Sitä ei siis suoraan vielä vakinaistettu, koska on vasta ensimmäinen vuosi käytössä, mutta jo nyt saamiemme tietojen mukaan se on ollut erittäin suosittu. Se hyödyttää myös pieniä yrityksiä, ja meidän näkemyksemme mukaan tuo ura seuraavaksi viideksi vuodeksi varmasti tulee osoittamaan sen merkityksen. Ja juuri kuten, edustaja Essayah, te viisaasti totesitte, tämän parlamentaarisen, kaikkien puolueiden yhteistyön merkitys tutkimuksen ja kehityksen turvaamisessa on nyt ensiarvoisen tärkeää tulevan syksyn aikana. Se on ainut tae sille, että yksityinen raha lähtee liikkeelle [Puhemies koputtaa] ja ne tki-panokset kasvavat.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Pitko.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus sopi budjettiriihen yhteydessä myös kestävän kasvun kannalta oleellisesta ilmastopaketista. Myös elinkeinoelämä on vaatinut ilmastotekoja, ja nyt olemme — tai te olette — sopineet keinoista, joilla päästään hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi on päätetty käyttää puolet kestävän kasvun rahastosta ilmastoon. Näitä keinoja myös arvioidaan ja tarvittaessa lisätään. Uskottava ilmastopolitiikka antaa myös elinkeinoelämälle näkymän ja yrityksille näkymän siitä, minkälainen investointiympäristö on. Tämä yhdistettynä myös budjettiriihessä päätettyyn Suomen Akatemian leikkausten perumiseen antaa positiivisen tulevaisuuskuvan. Kysynkin hallitukselta: millä tavalla te näette Suomen investointiympäristönä nyt, kun olemme aidolla tiellä olemaan maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio? [Jani Mäkelä: Olemmeko me enää hyvinvointivaltio sen jälkeen?]

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä, että Suomi suhtautuisi tähän ilmastonmuutoksen torjunnan vakavaan tehtävään juuri tavalla, joka rohkaisee meitä luottamaan siihen, että ratkaisut siihen ovat olemassa. Suomi on monessa jo onnistunut, suomalaiset kunnat, kotitaloudet ja yritykset, myös maatalous. [Sanna Antikainen: Onnistuitte ajamaan turpeen alas!] Ja tätä kaikkea me kiritämme ja kannustamme, emme kurita.

Mitä tulee investointiympäristöön laajemmin, olen tyytyväinen siitä äsken jo kertomastani, että tutkimusyhteistyökannustimelle tulee laajennus ja jatko. Suomen Akatemian valtuudet, ikään kuin mahdollisuus käynnistää uusia tutkimuksia, säilyvät ensi vuonna nykyisellä tasolla. Ja myös se EU-raha, kestävän kasvun ohjelma, kohdistaa paljon panoksia nimenomaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Sen perusteella, mitä Suomessa juuri nyt tapahtuu, maakunnissa, alueilla, koko Suomessa, rohkenen sanoa, että suomalainen investointiympäristö on kiinnostava, mutta se ei ole ainutlaatuinen, ja meillä on kova kilpailu pysyä sen kasvun tahdissa, joka maailmalla on nyt vahvasti liikkeellä. Siihen työhön [Puhemies koputtaa] uskon tämän hallituksen olevan valmis.

Puhemies Anu Vehviläinen

Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! On pakko tuoda vähän mittasuhteita tähän talous- ja työllisyyskeskusteluun, joka on aivan erinomaisen tärkeää. Kesäkuussa Suomen työllisyysaste nousi ensimmäistä kertaa historiassa yli 75 prosentin. Työllisiä oli enemmän kuin Tilastokeskuksen mittaushistoriassa on aineistossa kertaakaan mitattu. Hyvä niin. Tällä uralla pitää jatkaa, ja niitä toimia tulee nyt lisää.

Mitä tulee tähän alijäämään, sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen siihen, että alijäämä ensi vuodelle verrattuna tähän tämän vuoden arviointiin pienenee seitsemän ja puoli miljardia. [Timo Heinonen: Se nyt vielä olisi puuttunut, että se olisi kasvanut!] Jos verrataan finanssikriisin jälkeiseen aikaan, niin sama alijäämän pieneneminen otti kahdeksan vuotta — kahdeksan vuotta. Tällä uralla pitää jatkaa.

Mutta ei ainoastaan siitä valtionvelasta, arvoisa puhemies, vaan nyt täytyy kantaa huolta myös hyvinvointi‑, hoiva‑ ja oppimisvelasta. Sen takia kysyn, koska me emme pärjää [Puhemies koputtaa] tulevaisuudessa, jos emme tähän panosta: eteneekö hoitotakuu, ja panostetaanko todella [Puhemies koputtaa] tähän hoivavelan purkamiseen, koska se on tärkeintä [Puhemies: Aika!] tässä ajassa?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että kysytte tätä. Me keskustelemme paljon taloudellisesta kestävyysvajeesta mutta hyvin paljon vähemmän sosiaalisesta kestävyysvajeesta. Tämä terveysvelka, joka meille on koitunut jo ennen koronaa mutta myös koronan jälkimaastossa, pakottaa meidät uudelleenarvioimaan sitä, mikä on yhteiskunnassa tosiasiallisesti tärkeää. Ihmisen pääoman ja terveyden ylläpitäminen on aivan olennaista, koska juuri se auttaa ihmisiä jaksamaan toimintakyvyn näkökulmasta.

Me tulemme nyt toteuttamaan hoitotakuun. Nimenomaan tämän budjettiriihen päätöksenä vuodelle 23 lisätään 50 miljoonaa lisää rahoitusta kehyksen päälle, jotta hoitotakuuta koskeva esitys voidaan antaa. Lähtökohdaksi otetaan siis se, että seitsemässä päivässä jokainen suomalainen pääsee perustason hoitoon ja tulee myös hoidetuksi. Tämä on olennaista, että hoitotakuun antamisesta pidetään kiinni, [Puhemies koputtaa] ja lokakuun loppuun mennessä annetaan arvio siitä, [Puhemies koputtaa] milloin tuo esitys sitten annetaan.

Ärade talman! Gratulerar på födelsedagen!

Muutakin hyvää on tänään tosiaankin tapahtunut. RKP:n määrätietoinen työ tuottaa nimittäin tulosta. Ensi vuonna käynnistetään kaksi vuotta kestävä kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosenttia korotetaan esimerkiksi kotitaloustyön ja hoito‑ ja hoivatyön osalta. Olemme RKP:ssä tästä erittäin tyytyväisiä ja varmaan kokoomuskin. Vähennys nimittäin madaltaa kynnystä hankkia palveluita, se auttaa varsinkin pieniä ja naisvaltaisia yrityksiä ja vähentää harmaata taloutta.

Ärade talman! Nästa år startar man ett tvåårigt försök där man höjer både maximibeloppet och den avdragbara andelen för hushållsarbete samt vård‑ och omsorgsarbete. Man stödjer också ersättande av oljeuppvärmning genom att höja på hushållsavdraget åren 2022— 2027. SFP:s långsiktiga arbete bär frukt och Finlands folk och företag kommer att gynnas av ändringen.

Arvoisa ministeri Saarikko, syksyllä hallitus jatkaa työtä ja selvittää kotitalousvähennyksen laajentamista ja kehittämistä. Miten itse näette kotitalousvähennyksen tulevaisuuden? [Puhemies koputtaa]

Hur ser ni, minister Saarikko, på hushållsavdragets framtid?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Kiitos, arvoisa puhemies! On toden totta niin, että RKP piti tätä kotitalousvähennysasiaa esillä, ja minusta se on aivan oikea asia Suomessa, joka on avautuva yhteiskunta, ja tätä esitystä erittäin mielelläni tuin. Se on nyt myös koko hallituksen ratkaisu nimenomaan palvelualan, naisvaltaisten alojen, työpaikkojen ja työllisyyden tueksi ja myös viesti suomalaisille perheille ja muille kodeille: käyttäkää palveluita. Me tuemme niitä nyt veroratkaisuin niin, että korvausprosentti nousee 60 prosenttiin. Se on vahva viesti suomalaisille: käyttäkää palveluita.

Tässä samassa yhteydessä haluan todeta, että vahvistan ministeri Kiurun viestin siitä, että budjettiriihen osana me olemme sopineet hoitotakuusta, siis nopeammasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä uuden soten aloittaessa. Mutta ne menot, joihin ministeri Kiuru viittasi, ovat siis jo kehyksessä — me emme ole avanneet kehystä — ja hän tarkoitti varmastikin sitä, että se 50 miljoonaa on vuoden 22 talousarviosta siirretty hyödynnettäväksi vuodelle 23, jolloin hoitotakuu astuu voimaan. [Puhemies koputtaa] Onneksi jo monilla suomalaisilla on kotikunnassa tilanne sellainen, [Puhemies koputtaa] että lääkäriin pääsee jo nyt viikossa, ja jatkossa pääsevät muutkin suomalaiset.

Puhemies Anu Vehviläinen

Aika. — Otamme vielä kokoomuksesta yhden kysymyksen. — Edustaja Eestilä.

Arvoisa puhemies! Luulen, että tämä ylikuumentunut taloustilanne ei kovinkaan paljon ole eduskunnan eikä hallituksen ansiota. Kyllähän niin paljon Euroopassa on pumpattu markkinoille rahaa erinäköisillä osto-ohjelmilla, ja sehän siellä on tämän talouden ja työllisyyden parantumisen takana. Sinänsä hyvä asia.

Arvoisa hallitus, jos verotulot teidän arvionne mukaan kasvavat 8 prosenttia, niin kysyn: Miten te pystytte alijäämää syventämään siitä, mitä valtiovarainministeriö ehdotti? Valtiovarainministeriö ehdotti, että alijäämä olisi 6,7 miljardia. Nyt te panette 200 miljoonaa kokoustenne jälkeen siihen lisää, eli alijäämä on 6,9 miljardia. Miten tämä on mahdollista 8 prosentin verokasvun aikana?

Puhemies Anu Vehviläinen

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä, hyvä, kun kysyitte tämän kysymyksen. Vastaus on hiukan teknisluontoinen, mutta yritän olla mahdollisimman ymmärrettävä:

Mitä tulee verotuloihin, niin kyllä, se kertymä on nousussa, mutta vieläkään sitä ei voida pitää verotuksen superkertymänä. Se ei ole vielä sillä tasolla kuin kertymä oli ennen korona-aikaa, joka teki talouteemme valtavan kuopan. Siitäkin olen kanssanne samaa mieltä, että niin Suomi kuin muut maat tekohengittivät taloutta monin toimin: yritystuin, kulttuuri- ja tapahtuma-alan tuin. Ja kiitos siitä, että käsitykseni mukaan kokoomus niitä myös vahvasti tuki.

Mitä tulee tähän alijäämään, niin nämä muutokset 200 miljoonan euron edestä eivät tarkoita, että hallitus olisi avannut omaa, keväällä päätettyä kehystään. Ei, me pysyimme raamissa. Se muutos tulee siitä, että EU:n kestävän kasvun ohjelman toimet nivottiin osaksi budjettia, ne päätökset, joita oli tehty sillä EU:n elpymisrahalla ennen kaikkea vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja hoivavelkaan. [Puhemies koputtaa] Vielä tätäkin isompi tekninen muutos on se, että vuonna 23 aloittavien maakuntien sote-alueiden rahoitusta siirrettiin jo vuoden 22 joulukuulle. [Puhemies: Aika!] Tästä johtuu tuo 200 miljoonan euron muutos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Viherfasismista on tullut yhteiskuntamme riesa, ja sen vuoksi elämme kuin lopun edellä. Sanoista saa sakkoja, ja... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]

Sanoista saa sakkoja, ja maastapoistumisveroakin jo suunnitellaan. Pieni klikki yrittää määräillä, mitä saa syödä ja millä lämmittää saunan kiukaan. Ei tästä puutu enää kuin natsipassi, ja sitähän tässä talossa jo suunnitellaan. Kysyn ministeri Kiurulta: mitä luulette, kauanko teidän annetaan vielä jatkaa tätä pelon lietsomista ja kansan jakamista ja vihaan yllyttämistä? — Kiitos.

Puhemies Anu Vehviläinen

Nyt on mikrofoni... — No niin, olkaa hyvä.

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Minusta on oivallinen kysymys kysyä jokaiselta poliitikolta, jokaiselta kanssamme kulkijalta, millä tavalla me itse puhumme toisistamme ja millä tavalla me asioihin suhtaudumme. Itse ajattelen, että jokaisella ihmisellä on ihmisarvo ja siitä meidän jokaisen pitää pitää kiinni. Olen sovittanut omat sanani aina tähän viisaaseen totuuteen, jota sukupolvesta toiseen on tässä maassa hienosti pystytty noudattamaan.