Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Herra puhemies! Esittelen hallintovaliokunnan mietinnön. Esityksessä muutetaan ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen ja muun omaisen osalta poistetaan toimeentuloa koskeva vaatimus oleskeluluvan saamiseksi. Samalla muutetaan lapsen alaikäisyyden määrittämistä perheenkokoamista koskevissa tilanteissa koskevaa säännöstä. Esityksen tavoitteeksi kerrotaan suojelua saavien alaikäisten perustuslaissa ja kansainvälisessä sopimuksessa taatun perhe-elämän suojan ja lapsen edun toteutumisen edistäminen. Tavallisesti oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Tämä on koskenut pääsääntöisesti myös alaikäisiä perheenkokoajia. Toisaalta siitä on voitu kuitenkin poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Nyt lakia muutetaan siis tältä osin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toimeentulovaatimus ei ole merkittävässä laajuudessa ollut suojelua saavien huoltajille tehtyjen kielteisten päätösten peruste, koska siitä on poikettu lapsen edun vuoksi laajasti. Valiokunta pitää kannatettavana, että lainsäädäntö saatetaan vastaamaan vakiintunutta ratkaisu- ja oikeuskäytäntöä. Valiokunnan mukaan toimeentuloedellytyksen poistaminen edistää suojelua saavien henkilöiden perhe-elämän suojaa ja lapsen etua. Samalla valiokunta korostaa, että muut laissa säädetyt oleskeluluvan edellytykset, esimerkiksi yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden vaarantamiseen liittyvät seikat, tulee aina selvittää huolellisesti. Samoin valiokunta pitää välttämättömänä, että oleskelulupa voidaan jatkossakin jättää myöntämättä, jos tapaukseen liittyy lapsen hyväksikäyttöä tai perheenyhdistäminen Suomessa olisi muutoin vastoin lapsen etua.

Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että toimeentuloedellytyksen poistaminen voi lisätä Suomen houkuttelevuutta turvapaikkamaana ja alaikäisten hyväksikäyttöä maahantulon välineenä. Valiokunnan saaman arvion mukaan, mikäli hakemusmäärissä ei tapahdu merkittävää muutosta, toimeentuloedellytyksen poistamisen seurauksena myönteisten päätösten voidaan arvioida nousevan korkeintaan noin kymmenellä päätöksellä vuosittain. Muutoksen vaikutuksiin kuitenkin liittyy sellaisia epävarmuustekijöitä, kuten edellä mainittu mahdollinen alaikäisten hyväksikäyttö maahantulon välineenä, että valiokunta pitää tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia seurataan tarkoin.

Arvoisa puhemies! Lapsen perheenyhdistämistä koskevissa tilanteissa edellytys lapsen alaikäisyydestä on jatkossa sidottu perhesidehakemuksen vireilletuloajankohtaan hakemuksen ratkaisuhetken sijaan. Muutoksen taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen antama ratkaisu, joka koskee perheenyhdistämisdirektiivin soveltamisalaa ja tilanteita, joissa lapsi on hakijana. Ehdotettu muutos koskee kaikkia tilanteita, joissa lapsi on osapuolena perhesidehakemusprosessissa. Valiokunta pitää muutosta yhdenvertaisuuden näkökulmasta perusteltuna.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan päätösehdotuksena eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen muutettuna yhdellä asiaa selventävällä tarkennuksella. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, yksi hylkäämisestä, toinen pykälämuutoksesta.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja al-Taee.

Arvoisa puhemies! Meillä on tapauksia, joissa esimerkiksi Afganistanista on tullut alaikäinen lapsi ja hänen hakemustaan on ratkaistu niin kauan, että hän on ehtinyt täyttää vuosia, ja näin ollen perheen yhdistäminen on ollut mahdotonta, koska siihen on vaadittu tiettyjä tuloja, mitä tällä ihmisellä — ensin lapsella, myöhemmin aikuiseksi tulleella — ei ollut. Tässä laissa tarkennetaan tätä mahdollisuutta siitä näkökulmasta, että jos alaikäisenä on tullut Suomeen ja asia on pantu vireille perheen yhdistämisestä ennen kuin on täyttänyt 18, niin silloin mahdollistetaan vanhempien maahantulo.

Erityisesti Afganistanin tilanne on edelleen erittäin huolestuttava, ja Talebanin nousu ja vallankäyttö maassa on johtanut erityisesti naisten aseman huononemiseen mutta myöskin esimerkiksi vähemmistöjen, kuten hazaroiden, joukkotappamisiin — puhutaan tämmöisestä kuin ”hazara genocide”. Onkin hyvä, että me Suomessa pyrimme näitä nuoria auttamaan siinä, että heidän vanhempansa — niin hazaroiden kuin muiden — pystytään pelastamaan tänne Suomeen.

Tässä on myöskin ulottuvuus, joka liittyy yleisesti kotoutumiseen. Ihminen, jolla on perhettä ympärillä, on tutkimusten mukaan sellainen ihminen, joka pystyy kotoutumaan asuinmaahansa paremmin. Tällä lainsäädännön muutoksella on todella hyvät perustelut.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäenpää, poissa. — Nyt edustaja Mäkynen.

Arvoisa herra puhemies! Olen tässä syksyn mittaan ihmetellyt näitä lukemattomia lakialoitteita, joilla edistetään ja helpotetaan humanitääristä maahanmuuttoa. Ihmettelen sitä siksi, että näitä lakialoitteita tulee jatkuvalla syötöllä juuri nyt, kun Suomi kärsii ylivelkaantumisesta eivätkä verotulot riitä enää alkuunkaan julkisen sektorin menoihin. Nyt tässä taas esitetään, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen tai muun omaisen osalta poistetaan turvattua toimeentuloa koskeva edellytys perheenjäsenen tai muun omaisen oleskeluluvan saamiseksi. Ehkä minä jollain tavalla ymmärrän, että kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ja suomalaiset ovat avuliaita, mutta tämä maahanmuuton jatkuva edistäminen on mennyt kansanomaisesti ilmaistuna aivan överiksi.

Minusta myös tuntuu, että humanitääristä maahanmuuttoa yritetään kutsua virheellisesti työperäiseksi maahanmuutoksi. Moni on myös huomannut, että suomalaisten hätään ja auttamiseen ei enää keskitytä täysipainoisesti. Tästä olen itsekin huolissani. Onko meillä oikeasti enää varaa ottaa sadoittain lisää väkeä kolmansista maista, varsinkin kun Ruotsissa on tutkittu, että vain kolme sadasta maahanmuuttajasta on oikeita turvapaikanhakijoita, ja maailmalla tiedetään varsin tarkkaan, että Pohjoismaissa saa parhaimmat tuet ja siten elämisen mahdollisuuden edes tekemättä itse mitään sen eteen? Juuri tällainen hölmöläisten toiminta altistaa väärinkäytöksille ja luo vetovoimatekijän, koska me annamme siihen mahdollisuuden. Ruotsi on meille jälleen varoittavana esimerkkinä. Kuten perussuomalaisten vastalauseessa todetaan: toteutuessaan hallituksen esitys tulee luomaan jälleen yhden vetovoimatekijän humanitääriselle maahanmuutolle, ja se tulee näkymään niin sanotusti ankkurilapsi-ilmiön yleistymisenä.

Arvoisa puhemies! Olemmeko me suomalaiset liian sinisilmäisiä, ettemme näe sitä, että meitä saatetaan käyttää hyväksi? Voin vastata, että me perussuomalaiset emme ole. Muistakaa, että jos otamme tänne jatkuvasti lisää väkeä humanitäärisistä syistä, tämä kaikki myös maksaa. Mistä ihmeestä meidän rahamme riittävät tähän, kun ne rahat eivät riitä edes suomalaisten avuntarvitsijoiden auttamiseen? — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaislakia halutaan tällä kertaa muuttaa siis niin, että suojelua saavien alaikäisten perheenjäsenten tai muiden omaisten osalta poistetaan turvattua toimeentuloa koskeva vaatimus näiden oleskeluluvilta. Mietin, aivan kuten edellinenkin puhuja, kuinkakohan mones vastaava esitys tämä on. Yksitellen jokainen viime kauden pieni kiristys maahanmuuttopolitiikkaan on tällä hallituskaudella kumottu ja menty voimalla ohi. Hallitus haluaa näillä esityksillä lisätä maahanmuuttoa maista, joista saapuvien tulijoiden kotoutumisennuste on käytettävissä olevan tiedon varassa heikko tai jopa olematon. Tällä nimenomaisella esityksellä hallitus vieläpä haluaa rohkaista vanhempiaan lähettämään alaikäisiä tai alaikäisinä esiintyviä lapsiaan vaarallisille matkoille saadakseen itse oleskeluluvan. Perussuomalaiset esittääkin tämän koko esityksen hylkäämistä. Ankkurilapsi-ilmiö on todellinen, eikä sitä tule missään tapauksessa edistää, ja tämän myös hallintovaliokunta toteaa yksimielisesti.

Lakimuutos lisää humanitääristä maahanmuuttoa Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. Suomi on OECD:n surkeimpia epäonnistujia kotouttamisessa, jos tarkastellaan edellä mainittujen ryhmien työllisyysastetta, tukiriippuvuutta, koulumenestystä tai vaikkapa rikollisuutta. Kotoutumisen epäonnistumisen osoitus on myös se, että rahoja — velkarahoja — kotoutumiseen on kuitenkin viskelty menemään enemmän kuin monessa muussa maassa. Samaan aikaan me autamme, kuten kuuluu, ukrainalaisia Ukrainan lähialueilla, Suomessa. Suojaa tarvitsevia on saapunut maahan pitkälti yli 40 000.

Arvoisa puhemies! Esityksessä väitetään, että perheenyhdistäminen tukee menestyksekästä kotoutumista. Tästä ei ole kuitenkaan minkäänlaista luotettavaa tutkimusta tai dataa. Vaikuttavuusarviot ovat jälleen kerran tässäkin hallituksen esityksessä puutteellisia. Jokaisen esityksen kohdalla meille sanotaan, että tämä ei ole iso juttu, tämä on aika pieni, ei merkitystä, ei kustannuksia. Kuitenkin kun katsomme maahanmuuttopolitiikan kokonaisuuttamme, olemme jo merkittävästi erkaantuneet muista Pohjoismaistakin. Nyt, kun Ruotsi vielä rajoittaa maahanmuuttoa selvästi, olemme Pohjolassa kummajainen. Se tarkoittaa sitä, että keräämme houkutustekijöillämme Suomeen kaikki ne, jotka Pohjois-Eurooppaan päättävät tulla. Oleskeluluvan saamisen helppous, antelias sosiaaliturva ja palvelut takaavat sen.

Arvoisa puhemies! Se, että ankkurilapsi tai alaikäinen saa tuoda maahan serkkunsa ilman esteitä tai toimeentulovaatimuksia, on erittäin huono muutos. Jokainen asioita realistisesti katsova ymmärtää, että tällä on merkittäviä negatiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia maahanmuuttopolitiikkaan, julkistalouteen ja yhteiskuntaan. Siksi perussuomalaiset esitti valiokunnassa esityksen hylkäämistä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kiljunen, Kimmo.

Arvoisa puhemies! Jollain tavalla oli hieno päivä kuunnella näitä puheenvuoroja tähän asti, mutta nyt kun tuli kysymys tästä... — Anteeksi, se on nyt piilossa tuolla, mutta onko se auki? Mikrofoni on auki. Joo, se ei näkynyt.

Arvoisa puhemies! Tähän saakka on ollut hienoa kuunnella näitä puheenvuoroja, mutta nyt me tulimme vähän erikoiseen kulmaan kuunneltuani edustaja Mäkysen ja Purran puheenvuorot. Tässä käytettiin tällaisia sanoja, että tällä hallituksen esityksellä, joka nyt tässä ollaan sitten jossain kohdassa hyväksymässä, luodaan uusi ”vetovoimatekijä humanitaariselle maahanmuutolle”. En oikeastaan ymmärrä, mistä tässä on kysymys, koska humanitaarisessa maahanmuutossa eivät olennaisia ole vetovoimatekijät vaan työntötekijät, ne tekijät, jotka aiheuttavat humanitaarista pakolaisuutta, humanitaarisia syitä siihen, että joudutaan etsimään suojaa, elinolosuhteita muissa yhteiskunnissa kuin omassa maassa. [Jukka Mäkysen välihuuto]

Kansainvälinen yhteisvastuu ja ihmisoikeuspolitiikka lähtevät liikkeelle siitä, että kaikissa olosuhteissa sivistysvaltio — siis korostan: sivistysvaltio — antaa suojaa sellaiselle ihmiselle, joka joutuu vainotuksi tai joutuu mahdollisesti jopa väkivallan kohteeksi, jos oma maa ei kykene antamaan aidosti sitä suojaa. Ja tässä suhteessa meidän täytyy tehdä voitavamme, se, että nämä työntötekijät poistuvat tästä maailmasta. Silloin ei kannata viitata siihen, että joistakin osoitteista tulevat ihmiset ovat tässä suhteessa parempia — täällä viitattiin ukrainalaisiin — kuin jostakin toisesta osoitteesta tulevat ihmiset, jotka yhtä lailla lähtevät joko sodan oloista pois tai ennen kaikkea vainotoimien alta pois.

Eli nämä työntötekijät ovat se iso asia, johon meidän pitäisi puuttua, ja toivoisin, että edustajat Mäkynen ja Purra kiinnittäisivät tähän seikkaan huomiota. Te olette kuitenkin vastustamassa myöskin kehitysyhteistyötä, kehitysapua,  jolla pyrittäisiin kohentamaan elinolosuhteita näissä yhteiskunnissa, joissa on näitä työntötekijöitä poispäin, jotka ovat kriisiherkkiä yhteiskuntia.

Tässä suhteessa Suomi osoittaa — ja tälläkin aloitteella osoittaa — sitä sivistysvaltioisuutta ja sisäistä humanismia päätöksenteossa, mitä me tässä haluamme. Me haluamme tukea niitä ihmisiä, jotka ovat haavoittuvimpia. Maailmallinen yhteisvastuu ei tässä suhteessa tunne rajoja.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Reijonen.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä ollaan nyt käsittelemässä ulkomaalaislakia, ja keskustelun kuluessa olen ihan mielenkiintoisia havaintoja tehnyt. Tässä valiokunnan puheenjohtaja Purra käytti ihan hyvän puheenvuoron, ja jäin miettimään, kun hän nosti esille, että helpotetaan tätä maahanmuuttoa sillä tavalla — siinä sanottiin jotenkin tällä tavalla — että myös ”muiden omaisten osalta”. Jäin miettimään, mitä tämä tarkoittaa. Miten se ”muut omaiset” määritellään? Ovatko he kenties serkkuja, vai voivatko he olla ihan serkun serkkuja? Hyvähän se olisi vähän tietää, miten tämä määrittely menee. Ainakin itseäni jäi nyt kovasti vaivaamaan, että on hyvä tietää, mitä on se ”muiden omaisten osalta”, miten se määritellään, koska sen ei välttämättä tarvitse hirveän lähiomainen sitten olla. Sehän voi olla serkku tai serkun serkku tai mitenkä tämä menee, mutta ihmeellinen juttu, että näin anteliaasti tätä nyt helpotetaan. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäkynen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Minä kysyn edustaja Kiljuselta yksinkertaisen kysymyksen: kun tänne päässyt henkilö on saanut turvapaikan täältä Suomesta, niin mitenkä se perheenyhdistäminen liittyy sen henkilön turvapaikan saamiseen? Kertokaa se nyt meille muille edustajille, jotka ovat täällä salissa, niin mekin tullaan pikkasen viisaammiksi. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Eli hallituksen esitys eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamiseksi. Tämähän on osittain aika haasteellinen, ja perussuomalaiset ovat jättäneet tästä vastalauseen. Perusteluissa on kerrottu, että esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä oleva toimeentuloedellytys poistettaisiin. Näin ollen turvapaikan saaneen, toissijaista suojelua saaneen, kiintiöpakolaisen sekä tilapäistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä ei enää olisi turvattu toimeentulo. Muutos koskisi myös alaikäisen perheenkokoajan muulle omaiselle myönnettävää oleskelulupaa. Ulkomaalaislain mukaan alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsen on hänen huoltajansa. Ulkomaalaislaissa ei ole määritelty muun omaisen käsitettä. Alaikäisen perheenkokoajan muita omaisia ovat tyypillisesti hänen sisaruksensa ja isovanhempansa.

Ei tällaista lakiesitystä voi hyväksyä. — Kiitos.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Kiljunen, Kimmo.

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Mäkynen esitti minulle suoran kysymyksen, ja yritän vastata suoraan kysymykseen suoraan.

Te kysyitte sitä, miten avittaa ihmisen kotoutumista, turvapaikansaantiprosessia se, että puhumme perheenjäsenistä tai perheestä. Te olette perheellinen mies. Jos ette ole perheellinen siinä mielessä, että teillä olisi vaimo ja lapset, niin teillä on ainakin isä ja äiti. Ja teillä on varmasti käsitys, niin kuin minullakin, mikä on perheen kokonaisuus, mikä on ydinperheen kokonaisuus, ja mitä se tarkoittaa yksilön oman selviytymisen kannalta pitkässä juoksussa, että hänellä on läheisimmät ihmiset läsnä. Se on tässä se asian ydin.

Edustaja Purra tässä totesi aikaisemmin, että pitäisi katsoa nyt Lähi-idästä, Afrikasta ja Keski-Aasiasta tulleita ja nähdä, kuinka meillä kotoutuminen on epäonnistunut. Arvoisa puhemies, voin vakuuttaa, että kotoutuminen epäonnistuu lähestulkoon varmasti, jos ihminen on yksin. Kotoutuksen onnistumista avittaa suuressa määrin, että meillä on perhekokonaisuuksia. Siinä on myöskin jopa niin, mihin usein on viitattu, että ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat syyllistyneet epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, huonoon käyttäytymiseen, rikolliseen käyttäytymiseen, ja senkin me tiedämme jo suoraan, että keskeisin kontrollitekijä, jolla me avitamme sitä, että ihmiset eivät joudu niin sanotusti huonoille teille, on sosiaalinen kontrolli. Sosiaalinen kontrolli muodostuu kaikkein tehokkaimmin ja parhaiten niin, että on perhekokonaisuudet, eikä niin, että ihmiset ovat täysin irrallaan.

Jos teillä oli tästä epäselvyyttä, niin yritin avittaa teitä tässä ymmärryksessä.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäkynen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että edustaja Kiljunen kertoi meille kaikille täällä salissa oleville sen totuuden, että nyt tämä niin sanottu ankkurilapsiteoria toimii käytännössä todella hyvin: tänne vaan ankkurilapsi, ja sen jälkeen yhdistetään perhe. Kiitos, edustaja Kiljunen.

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Purra.

Arvoisa herra puhemies! Huomaan, että edustaja Kiljunen ei ainakaan hallintovaliokunnan lausuntoihin tai mietintöihin näissä asioissa ole perehtynyt, sillä valiokunta on useaan kertaan tämän ankkurilapsi-ilmiön ja sen täysin todellisen luonteen nostanut esille. Se ei ole maahanmuuttovastaista propagandaa vaan valitettavasti täyttä totta.

Vaikka me kaikki allekirjoitamme sen, että pakolaisuutta ja siirtolaisuutta ajavat työntötekijät, niin mikäli me emme ymmärrä, mitä eroa siinä on, että Ukrainasta tulee Suomeen sotaa pakenevia ihmisiä — Ukraina kun on tuossa melko lähellä meitä — verrattuna siihen, että heitä tulee toiselta puolelta maapalloa kymmenien turvallisten maiden kautta jättämään turvapaikkahakemuksensa juuri tiettyyn maahan, niin suosittelen, että hieman vielä opiskellaan maahanmuuttolainsäädäntöä ja maahanmuuttopolitiikan todellisuutta.

Se, mikäli Suomi eroaa näissä maahanmuuttolinjauksissaan ja regulaatioissaan merkittävästi muista maista, juuri lisää sitä, että meidän houkutustekijämme kasvavat. Kuten puheenvuorossani kuvasin, tällä hetkellä juuri näin on voimakkaasti käymässä. Norja ja Tanska ovat rajoittaneet maahanmuuttoa jo kauan aikaa sitten, ja Ruotsikin on sitä tehnyt viime vuosina, itse asiassa sosiaalidemokraattisen hallituksen toimesta ja nyt sitten tästä syksystä alkaen oikeistohallituksen toimesta. Sen sijaan Suomessa lainsäädäntö menee edelleen täysin eri suuntaan.

No, sitten vielä haluan vastata edustaja Reijosen esiin nostamaan kysymykseen: Hän oli aivan oikeassa siinä, että tosiaankaan tässä esityksessä ei puhuta pelkästään perheenjäsenistä vaan myös muista omaisista, ja me tiedämme, että silloin kun me puhumme tietyistä kulttuureista, joissa perhekäsityskin voi olla huomattavan erilainen verrattuna siihen, mitä se on esimerkiksi Suomessa, pelkästään jo se ”muun omaisen” käsite saattaa tarkoittaa oikeastaan mitä tahansa.

Summa summarum, kehotan edustaja Kiljusta lukemaan tämän valiokunnan mietinnön tästä asiasta. Siellä teidän moneen huoleenne ja kysymykseenne vastataan. [Kimmo Kiljunen: Kiitokset tästä!]

Puhemies Matti Vanhanen

Edustaja Mäenpää.

Arvoisa puhemies! Kävin tänä aamuna tuolla Hanasaaressa, siellä oli semmoinen valiokuntien tapaaminen. Siinä keskustelin jonkun Ruotsista olevan henkilön kanssa, ja hän toi keskustelussamme esille sen, miten huono tilanne Ruotsissa on. Hän sanoi, että ehkä Suomi olisi vielä pelastettavissa.

Eli kyllä tällaiset ankkurilapsihommat pitää vain nyt unohtaa ja käyttää järkeä, eikä esittää mitään hyväntekijää tämän asian tiimoilta, niin kuin edustaja Kiljunen nyt mielestäni tekee.

Hän kertoi, että Ruotsissa on tehty tänä vuonna 57 surmaa tai murhaa näissä maahanmuuttajajengien tai maahanmuuttajien ryhmien välisissä yhteenotoissa, ja ei tällaista voi sallia. Jos ankkurilapsien kautta lähdetään tuomaan tänne lisää väkeä, niin tämä pitää mielestäni lopettaa välittömästi, ja tämän tilanteen ei saa antaa pahentua enää yhtään. Että sillä tavalla olen kiitollinen siitä, että perussuomalaiset on jättänyt tästä tämmöisen oman näkemyksensä, ja siinä todetaan myöskin, että tämä vaikutusarviointi on ollut puutteellinen. Esityksessä tyydytään toteamaan, että ”on mahdollista, että toimeentuloedellytysten poistaminen kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten perheenjäseniltä tai muilta omaisilta saattaisi hieman nostaa perhesiteen perusteella tehtyjen hakemusten määriä”. Todennäköisesti nämä lähtevät nousemaan vaan, jos te teette tämmöisen lain, ja minun mielestäni tätä ei saa hyväksyä millään tavalla.

Edustaja Kiljunen, kun te nyt kehuitte niitä perheitä, että ne kotoutuvat täällä hyvin, niin oletteko tietoinen, että Suomessa on myös perheitä, joissa nämä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden lapset on uhattu omien sisarusten tai isien puolesta jopa tappaa sen takia, että he ovat olleet liikaa tekemisissä jonkun meidän kulttuurin edustajan kanssa?