Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta

Kiitos, arvoisa puhemies! Kyllä, metsävähennyksellä on pitkä historia. Se tuli lainsäädäntöön 1990-luvulla nykyisessä muodossaan, kun pääomaverotusta uudistettiin ja pinta-alaverosta luovuttiin. Tämä metsävähennyksen nostaminen nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin on erinomaisen hyvä esitys, ja se vastaa paremmin nykyistä tilannetta metsätilakaupoilla myös sen osalta, miten puuston arvo määrittää käytännössä koko tilan hintaa. Samalla se kannustaa aktiiviseen metsänhoitoon ja aktivoi puukauppaa, mikä on myös erityisen tärkeää tässä ajan hetkessä. Kuten tiedetään, Venäjän raakapuun tuonti Suomeen on päättynyt ja teollisuus käytännössä elää suomalaisesta puusta, ja tämä on erinomaisen hyvä asia myös siltä osalta. Samoin se edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja estää metsätilojen pirstoutumista, ja tämä on mielestäni tavoiteltava tila.

Tässä ajan hetkessä tarvitaan nimenomaan aktiivista metsänhoitoa. Se edistää kaikkein parhaiten metsien kasvua ja niiden terveyttä ja varmistaa myös metsien tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet. Uskon, että metsien merkitys koko biotalouden osalta tulee entisestään kasvamaan, semminkin kun lisääntyy ymmärrys siitä, että näillä tuotteilla pystytään fossiilisesti tuotettuja raaka-aineita korvaamaan. Näen, että tässä on käytännössä Suomella jos ei jo meille valmiiksi merkittävä vientikortti, niin entisestään vahvistuva sellainen.

Vielä tähän metsävähennysjärjestelmään: Silloin, kun tämä luotiin, yhteisövero- ja pääomaverokannat olivat käytännössä yksi yhteen, molemmat 25 prosenttia. Nykyisin yritysten yhteisöverokanta on 20 prosenttia ja pääomaverokannat yksityisellä metsänomistajalla metsäkauppojen yhteydessä ovat 30 tai 34 prosenttia riippuen vuotuisista pääomatuloista. Tähän on muodostunut kanssa tämmöinen eriarvoistava tilanne, mikä on osittain näkynyt yksityismetsämarkkinoilla. Ulkomaalaiset metsärahastot ovat kasvattaneet merkittävästi Suomessa osuuksiaan, ja tällä muutoksella myös vahvistetaan kotimaista perhemetsänomistajapohjaista metsäomistusta.

Näen tämän erinomaisena ja kannatettavana esityksenä, ja on hienoa, että hallitus on tämän tuonut. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hyrkkö.

Arvoisa puhemies! Tämän metsävähennyksen korottamisen perustelut ovat poikkeuksellisen hatarat: puun hinta on ennätyskorkealla, hiilinielut ja metsäluonto ovat valmiiksi vaikeuksissa, julkisen talouden liikkumavara on olematon. Puutavaran saatavuuteen liittyvät kysymykset ratkeavat tällä hetkellä markkinaehtoisesti, mikä on julkisen talouden näkökulmasta kustannustehokasta. Tässä tilanteessa yli 30 miljoonan euron lisäys varsin pienen joukon verotukeen on varsin erikoinen valinta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen sitoutumisesta luonto- ja ilmastotavoitteisiin kertoo paljon se, että ilmasto- ja luontovaikutuksia ei ole esityksen valmistelussa perusteellisesti arvioitu. Esityksessä kuitenkin todetaan, että metsävähennyksen määrän kasvattaminen voi johtaa hakkuiden lisääntymiseen. Tämä kävi myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa ilmi. Lisäkannustinta hakkuisiin ei voi mitenkään pitää hyväksyttävänä tilanteessa, jossa maankäyttösektorin ilmastovelvoitteiden ja kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttäisi päinvastoin hakkuumäärien vähentämistä. Myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta esitykseen liittyy ongelmia. Metsävähennyksen korottaminen lisää kannusteita kohdistaa päätehakkuita metsiin, joita tulisi sen sijaan suojella.

Hallitukselta, joka puhuu paljon julkisen talouden vakavasta tilanteesta, odottaisin vastuullisempia ratkaisuja. Nyt kasvatetaan vähintään 32 miljoonalla eurolla verotukea verrattain pienelle joukolle suomalaisia, jotka eivät sitä varsinaisesti tarvitse. Tämä on käsittämätön arvovalinta tilanteessa, jossa hallitus on kohdistanut mittavia leikkauksia köyhimmille suomalaisille ja aikoo karsia muita verovähennyksiä heikentäen siten esimerkiksi opettajien taloudellista asemaa.

Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä vihreät esittivät metsävähennyksen enimmäismäärän laskemista. Tämä esitys ei valitettavasti menestynyt. Niin ilmaston, luonnon kuin julkisen taloudenkin kannalta vähintä, mitä eduskunta voi tehdä, on hylätä tämä kelvoton esitys. Esitän, että esitys hylätään.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hänninen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme tänään käsittelemässä hallituksen esitystä tuloverolain muuttamisesta, jossa esitetään metsävähennyksen korottamista. Tämä on merkittävä uudistus suomalaiselle metsänomistajalle ja osa hallitusohjelman toimeenpanoa. Metsävähennyksen enimmäismäärää korotetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että metsänomistajalla on aiempaa suuremmat mahdollisuudet vähentää puukaupasta saatuja tuloja verotuksessa. Samalla metsän arvo, erityisesti puuston osuus siitä, huomioidaan paremmin. Tämä on oikeudenmukaista ja vastaa metsän todellista taloudellista arvoa.

Arvoisa puhemies! Tällä muutoksella hallitus tukee suomalaista metsänomistajaa, edistää kotimaisen puun käyttöä ja vahvistaa metsäsektorin roolia talouskasvun tukena. Tilanne on ajankohtainen: venäläisen puuntuonnin päätyttyä teollisuudella on tarve kotimaiselle raaka-aineelle. Korotettu metsävähennys kannustaa paitsi puun myyntiin myös metsien aktiiviseen hoitoon. Samalla uudistus helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Perheen sisäinen tilan siirto voi jatkossa tapahtua kevyemmällä verokohtelulla, mikä vahvistaa ylisukupolvista metsänomistajuutta ja ehkäisee tilojen pirstoutumista tai myyntiä ulkomaille.

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lindén.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hyrkön tekemää ehdotusta.

Itse perustelen tätä kannatustani enemmänkin fiskaalisilla syillä. Jos me otamme 13 miljardia uutta velkaa tänä vuonna ja jaan sen tämän vuoden päivien lukumäärällä, saan 34 miljoonaa uutta velkaa joka päivä. Tällä hetkellä täytyy kyllä aika kriittisin silmin katsoa kaikkia verotuloja vähentäviä ratkaisuja ja verohelpotuksia, joita täällä eduskunnassa ollaan viime aikoina tuotu esille. Tämä on pieni, mutta kuitenkin tämäkin tässä valossa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Rasinkangas.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä metsävähennyksen enimmäismäärän korottamisesta 60 prosentista 75 prosenttiin.

Tässä esityksessä on kyse arvovalinnasta suomalaisen omistajuuden, työn ja alueellisen elinvoiman puolesta. Suomi on metsien maa. Meillä on tuhansia perheomistajia, jotka hoitavat metsiä vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. He ovat selkäranka niin kotimaiselle puuhuollolle kuin aluetaloudellekin. Tämä esitys vahvistaa heidän asemaansa. Metsät ovat yksi Suomen tärkeimpiä kalleuksia Suomen puuteollisuudelle. Esitys on tärkeä myös sen vuoksi, että kotimaisen puun kysyntä on kasvanut, koska Venäjältä tuonti on syystäkin loppunut. Saamme olla ylpeitä metsäisestä maastamme ja metsien vastuullisesta hoidosta. Suomalainen puuteollisuus on arvostuksensa ansainnut.

Arvoisa puhemies! Valtion verotulot vähenevät esityksen myötä arviolta 32 miljoonalla eurolla, mutta samaan aikaan kuitenkin taloudellinen aktiivisuus, työpaikat ja metsien hoito lisääntyvät. Pidemmällä aikavälillä vaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan valtiollekin myönteiset.

Nostin lähetekeskustelussa esiin puurakentamisen ja näen edelleen, että sillä saralla meillä on vielä paljon tehtävää. Pidän myös tätä metsävähennyksen korottamista puurakentamista välillisesti tukevana esityksenä. Puurakentaminen on kaikin puolin viisasta niin ihmisille kuin luonnolle ja ilmastolle.

Arvoisa puhemies! Pidän esitystä erinomaisena ja kannatan tätä esitystä. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kosonen.

Arvoisa puhemies! Keskustakin kannattaa tätä metsävähennyksen korottamista 60:stä 75 prosenttiin, ja näemme tässä positiivisena erityisesti sen, että voimme tällä vaikuttaa siihen, kuka omistaa Suomen metsät. Tiedämme hyvin, että ulkomaalaiset säätiöt ja yritykset ovat enenevästi tulleet Suomen markkinoille. Täältä omistetaan jo paljon metsiä ulkomaalaisten toimesta, ja ajattelemme keskustassa, että se ei ole se kehitys, mitä me haluamme Suomessa nähdä. Meillä on pitkät perinteet perhemetsänomistuksessa, ja nimenomaan tämä metsävähennyksen korotus tähän puuttuu.

Täällä on puhuttu näistä fiskaalisista vaikutuksista, mutta me ajattelemme kyllä, että sen rahan jääminen Suomeen on tärkeämpää, että todella ne metsät ovat jatkossakin suomalaisten omistuksessa, voimme niistä itse päättää, kuinka täällä niitä hoidamme, ja ne metsätuotot ja kaikki välilliset vaikutukset tulevat sitten suomalaisten hyväksi muina verotuottoina ja hyvinvointina. Suomalainen omistajuus on kyllä olennainen asia.

Tämä aihe on sellainen, että uskoisin, että tässä voisi olla semmoista yhteisymmärrystä saatavissa, mutta ehkä tämä sitten kuitenkin on liian tämmöinen metsänomistajia myös hyödyttävä tekijä, niin sitten emme yhteisymmärrykseen tässä suomalaisessa omistuksessa pääse, valitettavasti.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lahdenperä.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä aikaisemmin oli puheenvuoro vähän tämmöisessä luonnonsuojelullisessa näkökulmassa, ja haluaisin korostaa, että metsänomistajat ovat metsien tärkeimpiä hoitajia. Metsävähennyksen nosto antaa heille paremmat mahdollisuudet investoida metsänhoitoon, istutuksiin ja harvennuksiin ja kaikkiin toimiin, jotka tukevat metsien terveyttä ja hiilinieluja pitkällä aikavälillä. Kyse ei ole siis siitä, että lisätään holtittomasti hakkuita, vaan siitä, että mahdollistetaan vastuullinen metsätalous. Lisäksi meidän tulee tunnustaa se, että suomalainen metsänhoito perustuu lakiin ja valvontaan ja metsänhoidon suunnitelmiin. Haluan korostaa, että metsävähennyksen nosto ei sulje pois metsien suojelun vahvistamista. Me voimme ja meidän täytyy tehdä molemmat: tukea metsänomistajia ja suojella luontoa. Eivät nämä ole toistensa vastakohtia vaan saman kokonaisuuden eri puolia. — Kiitos.