Suullinen kysymys kuntavaalien siirtämisestä (Vilhelm Junnila ps) | Suullinen kysymys hallituksen puoliväliriihestä (Juhana Vartiainen kok) | Suullinen kysymys koronarokotteiden jakelusta (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys kotimaisesta rokotetuotannosta (Hanna Huttunen kesk) | Suullinen kysymys koronarajoituksista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys terveydenhuoltohenkilöstön  tukemisesta koronatilanteessa (Noora Koponen vihr) | Suullinen kysymys kustannustuesta  kulttuuri- ja  tapahtuma-alalla (Veronika Honkasalo vas) | Suullinen  kysymys  kulttuurisetelistä  virtuaalisiin kulttuuritapahtumiin  (Hussein al-Taee sd) | Suullinen kysymys koronarajoituksista Suomessa (Ano Turtiainen at) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Kolme kuukautta sitten oikeusministeri esiintyi jämäkästi: ”demokratiaan kuuluu, että vaalit toimitetaan ajallaan vaikeissakin olosuhteissa”, ministeri Henriksson julisti. Ministeri muistutti, että vaaleja on järjestetty korona-aikana useissa maissa, ja korosti Yhdysvaltojen ennätyksellistä äänestysaktiivisuutta. Demokraattisen yhteiskunnan perustaa on kuitenkin loukattu, eikä vaaleja Suomessa järjestetä ajallaan. Hallitus ei saa rajaturvallisuutta kuntoon, mutta vaalit siirretään laskelmaharjoitukseen vedoten. THL:n johtaja Tervahautakin totesi laskelman olleen taustamateriaalia, ei heidän arvionsa, [Eduskunnasta: Oho!] ja oikeusministerin poimineen luvut itse. Kertokaa, miten tämä päätös tarkalleen syntyi, kun pari viikkoa aiemmin kaikki puolueet vastustivat vaalien siirtoa asiallisin perustein. Olette todennut, että äänestäminen ei ole turvallista. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Miksi ette ole vuodessa tehnyt siitä [Puhemies koputtaa] kansalaisille turvallista?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomessa olemme aina valmistelleet vaaleihin liittyvät asiat parlamentaarisesti, ja niin nytkin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tähän asti!] Nytkin on tehty niin. Kaikki puolueet tässä salissa ovat olleet mukana päättämässä kuntavaaleista. Kahdeksan yhdeksästä puolueesta oli mukana lauantaina, kun se tärkeä linjaus tehtiin. Ja miksi se tehtiin? Miksi tehtiin se linjaus, että vaalit siirretään kesäkuuhun? Linjaus tehtiin siksi, että tautitilanne tässä maassa on pahentunut. [Jussi Halla-aho: Onko hallitus epäonnistunut koronan torjunnassa?] Linjaus tehtiin siksi, että muuntovirus leviää.

THL:n viesti puoluesihteereille oli erittäin selkeä. Viesti oli se: on todennäköisempää, että touko—kesäkuun vaihteessa epidemia on rauhallisemmassa [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] vaiheessa kuin 18.4. Tämän totesi myös THL:n pääjohtaja lauantaina. Riskit vaalien epäonnistumiselle [Puhemies koputtaa] olisivat olleet olemassa, ellei tätä linjausta oltaisi tehty.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta esittää paikalla oleville ministereille lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Ja edustaja Junnila saa jatkaa.

Arvoisa puhemies! Toistan vielä ensimmäisen kysymyksen: miksi ette ole vuodessa tehnyt äänestämisestä turvallista? Vaalilaissa määritellään, milloin puolueiden tulee jättää lista ehdokkaista, jotta kansalaiset voivat äänestää. Se oli tiistaina. Määräaikaa ollaan kuitenkin vaalipäivän ohella siirtämässä, vaikka se ei millään lailla liity koronaan. [Mika Niikko: Aika törkeää!] Taannehtivalla lainsäädännöllä voi olla vaikutusta vaalitulokseen. Jos kuvitellaan, että vaalien siirto on tehty vilpittömästi kansanterveydellisistä syistä, niin kertokaa, mikä on se terveydellinen syy siirtää myös ehdokasasettelun aikarajaa. Ymmärrämme, että parin kuukauden siirron aikana vaalikelpoisiksi tulevilla eli 18 vuotta täyttävillä pitää olla mahdollisuus asettua ehdolle, mutta tarvitaanko lisäaikaa myös puoluepoliittisiin tavoitteisiin? Arvoisa hallitus, oletteko valmiit rajaamaan ehdokkaiden täydentämisen vain heihin, jotka täyttävät 18 vuotta, ja onko teillä edes tiekarttaa ulos tästä kaikesta? Jos oikeusministeriö ei saa [Puhemies koputtaa] nytkään sitä pakettia edes kesäkuuhun mennessä kasaan, mitäs sitten tehdään?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt aika täynnä. — Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Tässä on kyse kokonaisarvioinnista. Minun mielestäni vastuullinen päätöksentekijä huomaa myös sen, [Jani Mäkelä: Vastaa kysymykseen!] että koronatilanne pahenee, ja se on pahentumassa huomattavasti siitä, mitä me [Sebastian Tynkkynen: Miksei tule vastausta? — Puhemies koputtaa] vielä aikaisemmin tiedettiin. THL muutti tässä myös asentonsa viime perjantaina. [Jani Mäkelä: Kenen käskystä?] Selkeästi tuli esille se, että on turvallisempaa järjestää vaalit kesäkuussa. Silloin olemme ehtineet rokottaa paljon enemmän suomalaisia. Vaalejahan pidetään sen takia, että ihmiset voivat olla vaikuttamassa, ja pitää olla turvallista mennä äänestämään.

Oikeusministeriö on tehnyt paljon tämän asian eteen [Perussuomalaisten ryhmästä: Muttei riittävästi!] yhdessä THL:n kanssa, mutta oikeusministeriö ei voi vastata tämän maan tautitilanteesta, [Sebastian Tynkkynen: Mutta se voi varautua vaaleihin!] ja nyt tämä vaalien siirtäminen kesäkuulle mahdollistaa myös sen, että ennakkoäänestysaikaa pidennetään, ja se mahdollistaa myös sen, että useampi voi osallistua vaaleihin, ja se on asia, [Puhemies koputtaa] joka myös on demokratian puolesta eikä demokratiaa vastaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Halla-aho.

Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueet ovat toistelleet sitä, että muissakin maissa on siirretty vaaleja korona-aikana. Niin on, vuonna 20, etenkin pandemian alussa, jolloin tilanne oli kaikkialla kaoottinen. Te ette pääse pakoon sitä, että vuonna 21 Suomi on poikkeus. Suomi ei kykene järjestämään vaaleja, vaikka muut länsimaat kykenevät, ja monet niistä paljon Suomea pahemmassa tautitilanteessa.

Mutta sen lisäksi, että Suomi ei kykene järjestämään vaaleja, se ei kykene edes siirtämään niitä säädyllisellä tavalla. Oikeusministeri vakuuttaa loppuun asti, että tarvittavia järjestelyjä tehdään ja että vaalit pidetään ajallaan. Sitten ne siirretään 3 päivää ennen ehdokasasettelun päättymistä. Lopuksi ministerit ryömivät johonkin kivenkoloon moneksi päiväksi eivätkä kommentoi asiaa mitenkään. Arvoisa hallitus ja ennen kaikkea ministeri Henriksson, ymmärrättekö te epäonnistuneenne tehtävässänne, ja jos kyllä, mitä johtopäätöksiä te aiotte [Puhemies koputtaa] siitä tehdä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Ymmärrättekö, että tämä tauti leviää? Ymmärrättekö, että on suomalaisten [Jani Mäkelä: Eiköhän se ole tullut selväksi!] etu, että me järjestetään äänestys silloin, kun se on terveysturvallisesti [Perussuomalaisten ryhmästä: Rajat on auki!] tehtävissä.

Arvoisa puhemies! Tässä nostettiin esille, että mikään länsimaa ei ole nyt siirtämässä vaaleja. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka niin sanoi?] Minulla on ihan tuoretta tietoa: Ranska on nyt siirtämässä omia aluevaalejaan. Ranska siirtää maaliskuun aluevaalit kesäkuuhun. Saattaa olla niin, että 13. ja 20. kesäkuuta pidetään myös Ranskassa aluevaalit. Toinen tieto, mikä minulle on äskettäin tullut, on se, että myös Italia on päättänyt siirtää paikallisvaalejaan. Tämä on aivan tuoretta tietoa. Italian paikallisvaalit, jotka olisivat toukokuussa, on päätetty siirtää syksylle. [Mika Niikon välihuuto] Elikkä Suomi ei ole missään nimessä [Puhemies koputtaa] yksin. Tämä muuntovirus leviää ihan toisella tavalla kuin se virus, mikä meillä oli viime vuonna.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja aika täynnä. — Edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! [Puhemies: Puhemies!] Ministeri Henriksson, te sanoitte, että te ette vastaa tautitilanteesta. No, hallitus tietysti vastaa niistä estotoimenpiteistä, mutta te vastaatte oikeusministeriössä vaalien onnistumisesta, ja totesitte, että vastuullinen päätöksentekijä tekee niin tai näin. Onko se teistä vastuullista, että te olette poiminut tiettyjä lukuja näistä THL:n tilastoista? Olen tottunut siihen, että olette juristina huolellinen, ja nyt minulla pikkusen tämä luottamus lakivaliokunnan puheenjohtajana horjuu, että ovatko nämä esitykset myös huolella harkittuja, jos te poimitte sieltä tiettyjä asioita. Olen todella huolestunut.

Ja kysyn teiltä myöskin, että miten te aiotte käyttää tämän ajan. Olette luvanneet antaa kunnille lisää rahaa, mutta mitä uusia edellytyksiä, kiertäviä busseja, mitä edellytetään? Seisotaanko nyt tumput suorassa kesäkuuhun asti ja sitten taas todetaan, että voi voi, kun tautitilanne oli tämä? Eli vastatkaa, ministeri Henriksson. [Perussuomalaisten ryhmästä: Teillä on ollut vuosia aikaa!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Ministeri Henriksson hyvin vastasi tästä vaalien siirron kokonaisuudesta. Tämä on ollut parlamentaarista työtä ja haluan myös eduskunnan edessä sanoa sen, että hallitus ei ole tätä asiaa omissa neuvotteluissansa tai muissa kokouksissa käsitellyt, koska olemme halunneet kunnioittaa sitä parlamentaarista perinnettä, joka Suomessa on ollut, joten tässä on ollut tämä puoluesihteerien muodostama ryhmä, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet edustettuina. Ja ilman muuta hallitus tulee tuomaan eduskuntaan sen esityksen, joka puoluesihteereiltä on tullut tahdonilmauksena, ja tästä toimitamme tämän kokonaisuuden eduskunnalle.

Mutta pyysin puheenvuoroa liittyen näihin THL:n laskelmiin, jotka viranomainen on toimittanut tälle työryhmälle. Kun me katsomme vaikkapa nyt naapurimaa Viron tilannetta, siellä on tänään sellaiset luvut taudin osalta, että Suomessa väkimäärään suhteutettuna nuo tautiluvut olisivat meillä noin 8 000—9 000 tapausta päivässä. Eli pitää nyt nähdä tämä iso kuva. Tämä muuntovirus on meille erittäin vakava uhka. [Jussi Halla-aho: Voisiko ne rajat laittaa kiinni? — Jani Mäkelä: Meneekö raja kiinni?] Sen vuoksi me teemme toimenpiteitä, sen vuoksi me teemme rajoituksia, jotta Suomessa ei kävisi [Puhemies koputtaa] kuten niin monissa muissa maissa on käynyt. Virossa Suomen tilanteeseen verrattuna 8 000—9 000 tapausta päivässä, se on kova luku.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on raja täynnä. — Edustaja Orpo.

Arvoisa puhemies! Ensin pitää sanoa, että ei hallitus kuitenkaan voi mennä puoluesihteerien selän taakse siinä, kuka kantaa vastuun tästä epäonnistumisesta, ettemme pysty järjestämään vaaleja terveysturvallisesti Suomessa. [Vasemmalta: Koronavirus on se syy!] Ja se, miksi tähän on jouduttu, on se, että hallitus ei ole huolehtinut siitä, että terveysturvallisuudesta huolehditaan vaaleissa, että jokainen pääsee äänestämään, ja toisaalta mielestäni ei ole tehty välttämättömiä toimia koronaviruksen hidastamiseksi riittävällä tarmolla. [Paavo Arhinmäen välihuuto]

Mutta me olemme siis siinä tilanteessa, että jos oikeusministeriö sanoo, että me emme tässä tautitilanteessa voi taata vaalien turvallisuutta tai laillisuutta, niin silloin meidän on oltava sitä mieltä, että jotta ihmiset pääsevät äänestämään, käyttämään oikeuttaan, niin meidän pitää siirtää nämä vaalit. Me ollaan tässä tilanteessa. Ihmisten näkökulmasta on tärkeämpää se, että saa rokotteen ajoissa ja että tämä tauti hoidetaan, mutta teidän tehtävänne on huolehtia siitä, [Puhemies koputtaa] että ne vaalit kesäkuussa pystytään järjestämään turvallisesti ja laillisesti. [Puhemies: Kysymys!] Ja kysyn: ovatko valmistelut nyt sillä mallilla, että me ja kaikki suomalaiset [Puhemies koputtaa] voimme tähän luottaa? [Leena Meri: Hänhän sanoi, että se on kuntien tehtävä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja aika on täynnä. — Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Orpolle tästä rakentavasta puheenvuorosta. Me olemme varmistamassa sen, että kesäkuussa me järjestetään vaalit niin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tulevatko ne?] että ne ovat terveysturvallisesti järjestettävissä ja vietävissä läpi. [Juha Mäenpään välihuuto] Kesäkuussa tilanne on myös se, että riskiryhmät on rokotettu, suuri osa 70-vuotiaista on myös saanut toisen rokotteensa [Mauri Peltokangas: Entä rajat?] ja myös osa muista kansalaisista on saanut rokotteensa.

Me toimitaan nyt niin, että ollaan kuntiin erittäin paljon yhteydessä, käydään läpi näitä käytännön mahdollisuuksia järjestää vaalit, ja tässä on nyt mahdollista järjestää myös se, mikä oli ongelma vielä viime viikolla, elikkä miten eristyksessä olevien osalta pystytään äänioikeus takaamaan. [Jussi Halla-aho: Oli vain vuosi aikaa pohtia sitä!] Nyt me pidennetään ennakkoäänestysaikaa kahteen viikkoon, ja tämä asia tulee myös tässä hallituksen esityksessä, joka toivottavasti huomenna annetaan eduskunnalle.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Häkkänen.

Arvoisa puhemies! Vaalien siirtäminen oli ainoa vastuullinen vaihtoehto tässä tilanteessa. En nyt ehkä ihan ymmärrä tätä kritiikkiä, mitä täältä tulee... [Sebastian Tynkkynen avaa mikrofonin — Puhujan mikrofoni sulkeutuu]

En ymmärrä sitä kritiikkiä, että vaalit olisi pitänyt pitää [Hälinää — Puhemies koputtaa] siitä huolimatta, että varautuminen on pettänyt ja tauti kiihtyy. Siitä kritiikistä olen aivan samaa mieltä, että olisi pitänyt varautua paremmin. Mutta maito on jo maassa. Jos vaaliviranomaiset ja terveysviranomaiset sanovat tässä tilanteessa, että varautumista olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, nyt tauti kiihtyy, ei ole äänestäjien turvallisuuden kannalta vastuullista järjestää vaaleja, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] niin miten tällaisessa tilanteessa joku puolue muka sanoo, että silti pidetään viranomaisten suosituksen vastaisesti vaalit? Ainoa vastuullinen vaihtoehto on siirtää vaaleja.

Mutta, ministeri Henriksson, voitteko nyt luvata, että varautumisjärjestelyt pelaavat, että saatte 300 kunnassa koordinoitua niin, että turvallista äänestämistä voidaan tehdä kesäkuussa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Häkkänen, mikrofoni.

Ja ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Näin me tulemme toimimaan, ja me tulemme myös varaamaan kunnille enemmän rahaa, koska nyt on aivan selvää se, että tarvitaan myös sellaisia panostuksia, että tämä terveysturvallinen vaali voidaan viedä läpi, ja sen takia hallitus tulee myös esittämään lisäyksiä kunnille tämän johdosta. Tässä esityksessä, jonka toivottavasti huomenna saan tuotua teille tänne eduskuntaan, tullaan nostamaan esille myös se, että kotiäänestykseen panostetaan, katsotaan, että kunnissa myös on oltava valmiudet ja mahdollisuudet saada vaalivirkailijoita. Senhän takia hallitus teki jo aikaisemmin päätöksen siitä, että ne vaalivirkailijat, jotka suorittavat sen kotiäänestyksen, rokotetaan, ja nyt onkin paremmat mahdollisuudet ehtiä tehdä kaikki tämä ajoissa. Elikkä merkittävästi tässä turvallisuus kaikkien osalta paranee, niin äänestäjien kuin vaalivirkailijoitten [Puhemies koputtaa] kuin kaikkien suomalaisten.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tynkkynen, nyt saatte avata mikrofonin.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sanna Marin, te olette kansan keskuudessa tunnettu siitä, että te skippaatte kansakunnan näkökulmasta tärkeitä haastatteluja, mutta Vogueen, viihdeohjelmiin ja imagonkohotushaastatteluihin [Välihuutoja vasemmalta] löytyy aikaa.

Annan teille ohjeet vastata tähän kysymykseen, jottei toistuisi esimerkiksi Kymmenen Uutisten välttely, jossa ette antanut vastausta kysyttyihin kahdeksaan kysymykseen kuin vain yhden osalta. Haluan kyllä tai ei ‑vastauksen: Ministeri Haaviston lain rikkominen ei teitä hetkauttanut, mutta entä oikeusministeri Henriksson, joka johtaa vaaleja valmistelevaa ministeriötä. Epäonnistuiko hallituksenne ministeri mielestänne, kun valmistelut jäivät puolitiehen turvallisten vaalien järjestämisessä, vaikka muissa maissa vaaleja on pystytty järjestämään? Kyllä vai ei? Ja älkää ohjatko kysymystä eteenpäin, kysyn tätä vain teiltä, arvoisa pääministeri. Epäonnistuiko?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Henrikssonilla on minun täysi luottamukseni, ja hän on toiminut tässä tapauksessa asiallisesti parlamentaarisessa yhteistyössä [Sebastian Tynkkynen: Epäonnistuiko?] kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Minun mielestäni ministeri Henriksson ei ole epäonnistunut. Hän on toiminut tässä tilanteessa vastuullisesti ja hoitanut tehtävänsä mallikkaasti. [Jani Mäkelä: Tulihan se vastaus!]

Mitä tulee tähän kokonaistilanteeseen, niin nyt pitää ymmärtää se, mitä muuallakin maailmassa tapahtuu. Me olemme globaalissa pandemiassa. Kun me katsomme meidän ympärillemme vähän tästä omasta kotipesästämme kauemmas, me näemme, että naapurimaamme Viro, Ruotsi ja Venäjä ovat kaikki pahassa tilanteessa. Euroopan maat ovat yksi toisensa jälkeen tähän koronakurimukseen taipuneet, ja Suomi — vaikka täällä paljon kritisoidaan ja moititaan varautumisesta, joka päivä moititaan, niin kun me katsomme, miten täällä ollaan onnistuttu: [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä?] ensimmäinen aalto ollaan hoidettu, toinen aalto ollaan hoidettu, ja nyt meidän pitää pitää huolta siitä, että myös tämän kolmannen aallon osalta me yhdessä onnistumme. Ja miksi? Siksi, että tämä virus on vakava, se tappaa, [Puhemies koputtaa] se on vakava uhka meidän kansanterveydellemme. Siksi meidän pitää kolmannen kerran onnistua.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Edustaja Lindtman.

Arvoisa puhemies! Demokratiassa vaalien ajankohta on asia, joka juuri pitää käsitellä parlamentaarisesti ohi hallitus—oppositio-rajojen. Ja aivan oikein, niin kuin Suomessa on perinne, se käydään puoluesihteereiden ja oikeusministeriön kesken. Ja tavoite on aina se, että puolueet löytäisivät mahdollisimman yhteisen ymmärryksen. Tietysti tavatonta se ei ole, että siitä on erilaisiakin näkemyksiä ollut. Vuonna 2016, jolloin ei ollut välttämättömyysperustetta siirtää vaaleja, niin silloinkin kaksi silloista oppositiopuoluetta vastustivat, mutta silloin perussuomalaiset kannattivat vaalien siirtoa, vaikka ei ollut välttämättömyysperustetta. Nythän tässä oli kyse siitä, että sekä terveydestä vastaavat viranomaiset sanoivat, että tässä on aito riski suomalaisten terveyden ja turvallisuuden vaarantumisesta, että sitten vaaleista vastaavat viranomaiset sanoivat, että tässä on riski demokratian toteutumisesta, siitä, että mahdollisimman moni pääsee äänestämään. Ja nyt jos puoluesihteerit olisivat päätyneet siihen, että kaikista näistä arvioista huolimatta vaalit olisi pitänyt järjestää, [Jussi Halla-aho: Onpa pitkä minuutti! — Puhemies koputtaa] niin sehän olisi tarkoittanut näiden näkökohtien sivuuttamista...

...ja se olisi ollut täysin vastuutonta. Arvoisa oikeusministeri: tuletteko tuomaan esityksen, jota tukee puolueista — sekä hallituksesta että oppositiosta — kahdeksan yhdeksästä? [Mauri Peltokangas: Aika röyhkeätä!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt on minuutti täynnä.

Oikeusministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Tulen tuomaan juuri sellaisen esityksen, ja se tulee toivottavasti huomenna. Se on myös niin, että vaalien asianmukaisen järjestämisen kannalta riski siitä, että vaalit joudutaan lyhyellä varoitusajalla perumaan koko maassa tai alueellisesti, ei ole hyväksyttävissä. Se viimeinen asia, mitä me oltaisiin tarvittu tähän maahan, olisi se, että oltaisiin jatkettu ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, ikään kuin THL:ltä ei olisi tullut sitä vakavaa viestiä siitä, [Juha Mäenpään välihuuto] että on turvallisempaa järjestää vaalit kesäkuussa, ja että [Juha Mäenpää: Laskuharjoitusta!] sulkisimme meidän silmiämme, ja sitten päivää ennen vaaleja sanottaisiin, että ei tämä onnistu: vaalivirkailijat ovat sairaina, ihmiset ovat karanteenissa, vaaleja ei voida pitää. Sekö olisi, [Juha Mäenpään välihuuto] perussuomalaiset, ollut se vastuullinen tapa edetä? [Aki Lindénin välihuuto]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Rantanen.

Arvoisa puhemies! Hallitus on muutamia viikkoja jatkuvalla syötöllä kertonut täällä, kuinka hyvin Suomi on onnistunut torjumaan tätä koronaa, mutta se maito on kaatunut aiemminkin. Te aika pitkään väititte, että Suomessa on maskeja, vaikka niitä ei tässä maassa ollut. Te olette nyt väittänyt, että meillä on hyvä rajakontrolli. Ei ole. Sieltä tulee jatkuvasti virusta ja nimenomaan sieltä Virosta, josta te puhutte, että siellä on huono tautitilanne, ja nyt viimeisenä ovat nämä vaalit. Te reagoitte vasta, kun löysä on housussa, joten tältä osin kysyn: milloin te ryhdytte ennakoimaan ja johtamaan tätä koronakriisiä siten, että te ennakoitte ettekä reagoi vasta siinä vaiheessa, kun on pakko? [Eduskunnasta: Missä on nyrkki?]

Toiseksi kysyn: nyt kun meillä ovat nämä vaalilait voimassa ja kuntien keskusvaalilautakuntien pitää vahvistaa ehdokasasettelu 18.3. eli ensi torstaina, niin meinaatteko, että tästä ei tule mitään sotkua, [Puhemies koputtaa] että me tulemmekin taannehtivalla lainsäädännöllä tähän ehdokasasetteluun?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja tähän kysymykseen vastaa pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Muutamia väitteitä, joita tässä tuli. Ensinnäkin tämä väite rajoista. Pitää nähdä se, mitä tuossa äskenkin kuvasin: Joka puolella meidän ympärillämme on huono koronatilanne. [Perussuomalaisten ryhmästä: Nii-i! — Mitä olette tehneet?] Meidän naapurimaissamme on huono koronatilanne, ja Suomi on silti onnistunut näiden aaltojen osalta pitämään tilanteen hallinnassa. Mielestäni se kertoo myös siitä, että myös rajojen osalta olemme onnistuneet. [Juha Mäenpään välihuuto] Meillä on ollut koko ajan Euroopan tiukin rajakontrolli tämän pandemian aikana, ja se on osaltansa auttanut meitä siinä, että tautitilanne on pidetty hallinnassa, ja tässäkin olemme edenneet. Eduskunnassa paraikaa käsitellään raja-HE-esitystä, jossa annettaisiin vahvemmat toimivaltuudet aluehallintovirastoille määrätä ihmisiä testeihin laajemmassa määrin kuin nykyisin. Toivon, että eduskunta saa tämän käsiteltyä nopeasti. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]

Ja sitten kun puhutaan tästä reagoinnista, niin pitää nähdä, että me olemme tekemisissä tällaisen viruksen kanssa, joka liikkuu yhteiskunnassamme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Jota pitää ennakoida!] Ei meillä ole edellytyksiä ottaa ennakolta ikään kuin ihmisten perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä käyttöön varmuuden vuoksi, [Puhemies koputtaa — Vilhelm Junnila: Vaalit te siirsitte!] vaan ne otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun se on välttämätöntä, kun se on tarpeellista, ja kyllä tässäkin hallitus on ennakoinut. Sen vuoksi tilanne on täällä pysynyt rauhallisempana kuin muualla. [Juha Mäenpää: Vaikka raja on auki!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja minuutti on täynnä. — Edustaja Räsänen.

Arvoisa herra puhemies! Vaalit valitettavasti jouduttiin siirtämään, ja kristillisdemokraatitkin näkevät, että muuta vastuullista vaihtoehtoa ei tässä tilanteessa ollut.

Ennakkoäänestysajan pidentäminen ja vaalivirkailijoiden rokottaminen sekä myös näitten ulkoäänestyspaikkojen käyttöönotto ovat niitä keinoja, joilla olisi kuitenkin voitu turvata jo nämä huhtikuun vaalit, jos niitä olisi ajoissa valmisteltu. Kysynkin oikeusministeriltä: miksi näitä esityksiä ei valmisteltu eikä tuotu ajoissa, muun muassa tätä ennakkoäänestysajan pidentämistä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri niin, hyvä kysymys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja oikeusministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen, erittäin tärkeä kysymys, ja osittain olette oikeassakin. Nimittäin olette oikeassa siinä, että ennakkoäänestysaikaa olisi pitänyt pidentää. Olen käynyt sen läpi oikeusministeriön virkamiesten kanssa. Siinä tehtiin virhearvio, ja nyt se korjataan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Siinä oli myös niin, että me saatiin hyvin myöhäisessä vaiheessa, vasta helmikuun alussa, tietää THL:ltä, että THL ei nähnyt minkäänlaisia mahdollisuuksia hoitaa eristyksessä olevien mahdollisuutta äänestää kotiäänestyksen kautta, ja se oli tavallaan syy siihen, että ei tähän ennakkoäänestyksen pidentämiseen oltu aikaisemmin menty. Nyt meille tulee aikaa tehdä myös se muutos, ja se tulee nyt tähän hallituksen esitykseen. Mutta eihän se olisi myöskään tätä tautitilannetta parantanut — se on mennyt niin huonoksi, että yksinomaan sen ennakkoäänestysajan pidentämisellä ei oltaisi voitu ratkaista sitä tilannetta, [Jussi Halla-ahon välihuuto] mikä meillä on nyt käsissä.

Arvoisa puhemies! Hallituskauden puoliväli lähestyy ja niin myös kevään kehysriihi. Ministeri Saarikko on luvannut, että keskusta torjuu yritysverojen kiristämisen ja vaatii päätöksiä uusista rakennereformeista, eli jopa 20 000—30 000 lisää työllisiä rakenteellisesti. Pääministeri Marin puolestaan on sanonut, että viime vuoden jälkeen palataan kehyskuriin ja tämä ohjaa puoliväliriihen valmisteluja. Sen on tarkoitettava varmasti riittäviä työllisyysreformeja ja päätöksiä julkisesta taloudesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuulostaa hyvältä!] Kysyn hallitukselta hyvin yksinkertaisen kysymyksen: Voitteko varmasti luvata, että kehysriihi järjestetään ajallaan huhtikuussa, eikä hallitus lykkää vaikeita talous- ja työllisyyspäätöksiä ensi syksyyn nyt, kun vaalit siirtyivätkin puoliväliriihen jälkeiseen aikaan? Voitteko vakuuttaa, että kannatte riihessä vastuunne työllisyysasteen nostamisesta ja julkistalouden sopeuttamisesta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Voin vakuuttaa, että kehysriihi pidetään ajallaan. Meillä ei ole mitään aikomusta sitä siirtää. Ja voin myös vakuuttaa sen, että jatkamme sillä tiellä, että työllisyystoimiakin tehdään ja pyrimme tietenkin pitkällä aikavälillä siihen, että Suomen talous, julkinen talous, on kokonaisuudessaan tasapainossa.

Mitä tulee tähän kysymyksen kolmanteen osaan julkisen talouden sopeuttamisesta, niin silloin, kun me olemme tämänkaltaisessa suhdannetilanteessa, joka on vielä vaikea, niin mielestäni ei ole oikea aika tehdä sopeutustoimia, vaan meidän pitää ensi sijassa hakea kasvua, hakea kasvun avaimia ja sitä kautta varmistaa se, että mahdolliset tulevat sopeutustoimet jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Tässä tapauksessa annan vastausvuoron myös ministeri Vanhaselle. Muuten pidättäydytään siinä, että yksi kysymys per yksi vastaus. — Ministeri Vanhanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vastaan lyhyesti: Kehysriihi pidetään ajallaan. Me tarvitsemme julkisen talouden suunnitelman. Meidän on myös unionille ilmoitettava suunnitelmamme toukokuun alkuun mennessä. En tiedä, mistä on lähtenyt tämä spekulointi siitä, että me yhtäkkiä vuoden taloussuunnitteluaikataulua muutettaisiin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt ne edustajat, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta. — Ja V niin kuin Vartiainen jatkaa. Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Ratkaisevaa hyvinvointipalvelujen rahoitukselle on, onko työssäkäyviä riittävästi suhteessa muuhun väestöön, kun työikäisten määrä pienenee jatkuvasti, ja siksi työllisyyden vahvistaminen on niin armottoman tärkeää. Mutta samasta syystä työllisyyspäätökset eivät saa aiheuttaa merkittäviä lisämenoja. Nyt ongelmana on se, että useimmat hallituksen tekemät työllisyyspäätökset ovat samalla lisänneet menoja ja runsaasti. Tästähän talouspolitiikan arviointineuvosto arvosteli hallitusta. Emme tiedä, vahvistuuko julkinen talous oikeasti hallituksen päätöksistä ja miten paljon. Arvoisa valtiovarainministeri Vanhanen, miksi näitä työllisyyspäätösten lopullisia vaikutuksia julkiseen talouteen ei ole arvioitu riittävästi, ja aiotteko vastedes kertoa, miten ne lopulta vaikuttavat julkiseen talouteen? Ja jos niihin liittyy lisämenoja, eikö silloin työllisyystavoitetta pidä vastaavasti tarkistaa ylöspäin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Vartiainen, laittakaa mikrofoni päälle, niin että kuuluu kautta Suomen.

Näin. — Ja ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Tämän yleisen taloustilanteen takia, mihinkä pandemia maailman ja Suomen ajoi, hallitus jo viime syksyn budjettiriihessä nosti työllisyystavoitettaan 60 000:stä 80 000:een, eli se nosto on tehty. Kaikkien työllisyystoimien osalta lopulta tullaan luonnollisesti arvioimaan myös niiden kustannusvaikutukset, mutta ensi sijassa työllisyyden nostolla kuitenkin tavoitellaan kansantuotteen kasvua. Parempi työllisyysaste tuo kansantaloudelle kasvua. Työ luo aina uutta työtä. Osa toimenpiteistä ei ole niin kustannustehokkaita kuin toiset. Yleensä työvoiman tarjontaan liittyvät kysymykset ovat verraten kustannustehokkaita, mutta meillä on hyvin paljon osatyökykyisiä vaikeasti työllistettäviä, jotka tarvitsevat tukitoimia ja palveluita työllisyyden parantamiseksi, mutta heitäkään ihmisiä ei unohdeta, ja kaikkea ei lasketa pelkästään euroissa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Lepomäki.

Arvoisa puhemies! Suomi on jäänyt kuluneen kymmenen vuoden aikana 15 prosenttia Ruotsia jälkeen talouskasvussa, ja nyt kun lukee valtiovarainministeriön reilu kuukausi sitten julkaisemaa raporttia, niin tulevan kymmenen vuoden aikana tämä kehitys jatkuu ja Suomi jää uudet 10 prosenttiyksikköä jälkeen muita Pohjoismaita. Mikä on teidän näkymänne siihen, miten tämä kierre saadaan katkaistua? Suomi köyhtyy nyt hyvin nopeaa tahtia, ja toistaiseksi teidän keinovalikoimassanne on ollut ainoastaan jäykistää jo valmiiksi jäykkiä rakenteita muun muassa työmarkkinoilla, lisätä hallintoa ja lisätä julkisia menoja. Milloin tuotte helpotusta ihmisten arkeen ja yrityksille mahdollisuuksia ottaa riskiä ja työllistää ihmisiä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Tässä oli varmaankin useallekin ministerille osoitettu kysymyksiä.

En kyllä heti osaa luetella toimia, joilla me olisimme jotenkin jäykistäneet suomalaista työmarkkinajärjestelmää tämän hallituksen aikana. [Juha Mäenpää: Polttoaineveron korotus!] Viime syksyn ehkä merkittävin rakenteellinen päätös liittyy tähän niin sanotun eläkeputken katkaisemiseen. [Juha Mäenpää: Hyvä vasemmisto!]

Tämä ero Ruotsiin — on erittäin tärkeätä verrata meitä näihin samantyyppisiin yhteiskuntiin, ja näitä eroja on monia. Ennen muuta ne liittyvät meidän väestörakenteeseen. Suomessa on monista syistä johtuen myös investointitaso jäänyt alhaisemmaksi kuin näissä verrokkimaissamme. Meidän pitää osaamisen osalta koko ajan kilpailla. T&k-kehityksessäkään tämän 15 vuoden aikana ei olla menty parempaan suuntaan vaan on hiljaista alentumista tapahtunut, osittain johtuen siitä, mitä meillä suuryrityksissä on tapahtunut. Näitä syitä on tavattoman laaja-alaisesti, mutta sen tähden on hyvä, [Puhemies koputtaa] että me olemme tehneet tämän Ruotsi-vertailun. Siitä pitää oppia ottaa. [Juha Mäenpää: Turve uusiutuu!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Vähämäki.

Kunnioitettu puhemies! Jäin hämmästelemään hiukan tätä aivan ensimmäistä annettua vastausta, kun sanottiin, että nyt ei ole leikkausten aika ja täytyy antaa kasvun eväitä mutta sitten taas toisaalta pitäisi pysyä kehyksissä. Mehän tunnetusti tiedetään, että valtiolla on velkaa noin 22 000 euroa asukasta kohti ja ensimmäisen lisäbudjetin mukaan valtio velkaantuu noin kahdella tonnilla tänä kuluvana vuonna, asukasta kohti siis. No nyt sitten tulee se kysymys, miten tämä kaikki on mahdollista, miten samalla annetaan kasvun eväitä mutta pysytään kehyksissä eikä tehdä leikkauksia. Kuitenkin teillä on hallintokunnittain annettu ne teidän kehysehdotuksenne. Aivan taatusti siellä on leikkauslistoja olemassa, ja aivan taatusti siellä on työllisyystoimenpide-ehdotuksia. Meillä on 50 000 työpaikkaa vielä vajaana siitä 80 000:n tavoitteesta. [Suna Kymäläisen välihuuto] Miksi ihmeessä nyt ei todella tehdä niitä vaikeita päätöksiä? Miksi niitä ollaan lykkäämässä aina vaan eteenpäin ja ennen kaikkea teollisuuden osalta? [Puhemies koputtaa] Mitä eväitä te annatte teollisuudelle? Sieltä kuuluu huolestuttavia viestejä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt annetaan... Ministeri Haatainen, onko teillä käsi pystyssä? Äsken oli ainakin.

Arvoisa herra puhemies! Tässä viitattiin työllisyystoimiin ja näihin 50 000:een, ja parasta aikaa hallitus tekee töitä sen eteen, että löydetään vielä niitä rakenteellisia uudistuksia, joilla voidaan edistää työllisyyttä. Nythän meillä on jo päätökset tehty näistä 30 000:sta, joista on valtiovarainministeriön arvioinnin, tiukan arvioinnin, mukaan todettu, että ne edistävät työllisyyttä. Ja niitä ovat ikääntyneiden kokonaisuus, pohjoismainen työvoimapalvelumalli ja sitten myös oppivelvollisuuden laajentaminen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Aika kallista!] Seuraava kokonaisuus, josta sitä etsitään, on jatkuvan oppimisen uudistus. Osaaminen on aivan olennainen osa sitä, että meillä on osaavaa työvoimaa saatavilla yrityksille, ja se on myös työpaikkojen luomisessa aivan olennaista. Ja siinä TEM, työ- ja elinkeinoministeriö, ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekevät hyvää yhteistyötä. Nostan esiin myös vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten työllistämisen. Täällä viitattiin siihen, että nämä asiat maksavat. Niin maksavat, mutta siitä seuraa myös hyötyä yhteiskunnalle, [Puhemies koputtaa] koska saamme ne voimavarat käyttöön, joita on käytettävissä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt on aika täynnä. — Edustaja Satonen.

Arvoisa puhemies! Uskon, että olemme kaikki sitä mieltä, että on erittäin tärkeää turvata tässä koronakriisissä koronarajoitusten vuoksi vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä ja niitä työpaikkoja, joita on niissä yrityksissä.

Silloin, kun tämä koronakriisi alkoi, viime keväänä, oli käytössä sellainen järjestelmä, että yritykset voivat lomauttaa nopeammin, ja vastaavasti lomautettu henkilö sai lomautuskorvauksen välittömästi ilman omavastuuaikaa. Kysynkin nyt työministeriltä: minkä takia tätä järjestelmää ei nyt otettu käyttöön? Kuten me tiedetään, koronatilanne on vielä pahempi kuin se oli aikaisemmin, ja ravintolat on määrätty kiinni, matkailu on vaikeuksissa, monet muut yritykset ovat vaikeuksissa. Miksi tätä järjestelmää ei nyt ole otettu käyttöön? Ja toivon, että vastaus ei ole: ”koska työmarkkinajärjestöt eivät ole esittäneet”. Koska eihän se näin ole, vaan hallituksella ja eduskunnalla on vastuu siitä, että työllisyys toteutuu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Haatainen.

Arvoisa herra puhemies! Viime keväänä, kun tämä järjestely tehtiin, se oli työmarkkinaosapuolten yhdessä esittämä, ja siinä oli kaksi puolta: Lomautusaikoja lyhennettiin, mikä on heikennys tietenkin palkansaajille, koska lomautusaika lyhenee. Vastaavasti työttömyysturvan maksatus sitten alkoi sieltä alusta lähtien. Tämä tehtiin hyvin nopeasti. Se koski kaikkia aloja. Tämä vietiin työehtosopimusten kautta.

Ja tässä on nyt muistettava se, että nyt ravintoloiden sulkemisen yhteydessä on kysymys yhdestä toimialasta, ja ei voi ajatella niin, että me aletaan säätää yhtä toimialaa koskien yleislakeja, ja siitä syystä nyt ravintoloiden osalta, ravintolan sulkemisen osalta, se olennainen kysymys on se, miten kompensoidaan tämä nyt näille yrittäjille. Rahastahan tässä on kysymys. Ja siitä syystä ministeri Lintilän toimesta on nyt kompensaatiojärjestelmä valmisteilla, jolla pystytään sitten niille kompensoimaan niitä menetyksiä, joita tästä aiheutuu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ledamot Adlercreuz.

Ärade talman! Regeringen har redan nu fattat beslut om ganska omfattande strukturella sysselsättningsåtgärder. Vi behöver förstås mera.

Vaikka on jo tehty päätöksiä, niin tarvitaan lisää päätöksiä noin 50 000 työpaikan edestä, ja se on tietenkin haastava tehtävä. Silloin pitää ottaa harkintaan paikallinen sopiminen, työttömyysturva, sosiaalietuudet noin yleensä, kotitalousvähennyksen pohtiminen, saatavuusharkinta ja niin edelleen. Mutta tässähän voitaisiin edetä myöskin kokeilujen kautta. Tämän koronavuoden aikana ollaan huomattu, että tietyt alat ovat todella riippuvaisia ulkomaisesta työvoimasta, ja saatavuusharkinnan poistamiseen liittyy myöskin pelkoja, joten kysyn, eikö tässä voitaisi pohtia alueellista kokeilua. Pohjanmaa on sellainen alue, joka hyötyisi tästä suuresti. Tehtäisiin alueellinen kokeilu. Nähtäisiin ne hyvät puolet, ne huonot puolet. Mitä sanotte, ministeri Haatainen, voisiko hallitus lähteä tällaiseen kokeiluun, jotta saataisiin oikeita kokemuksia siitä, mitä tämä tarkoittaisi?

Kunde vi göra ett regionalt försök beträffande behovsprövningen till exempel i Österbotten, som kunde gagnas av ett [Puhemies koputtaa] sådant försök?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Haatainen.

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, ja hallituksella on mittavasti toimenpiteitä sen suhteen, millä tavalla voimme edistää näitä prosesseja ja nopeuttaa niitä. Nythän yrityksiltä tulee sitä viestiä, että he tarvitsevat osaajia mutta kestää liian pitkään, että saa tämän osaajan sieltä EU:n ulkopuolelta tänne. Näitä prosesseja me nyt vahvistetaan. Mutta sitten saatavuusharkinta on olemassa oleva käytäntö, ja hallitusohjelmassa ei todeta, että sitä lähdettäisiin purkamaan, ja tällaiset alueelliset kokeilut taas voisivat olla perustuslaillisesti vaikeita toteuttaa.

Eli me lähdemme liikkeelle siitä, että me tunnistamme sen, mikä on yritysten työvoiman tarve, ja totta kai pitää myös katsoa se, että meillä on työttömiä tässä maassa, että heidät saadaan työllistettyä. Ja sitten meillä on täällä paljon myös maahan tulleita opiskelijoita, jotka käyvät opiskelemassa mutta lähtevät pois, eli meidän pitää pystyä pitämään myös nämä osaajat täällä Suomessa. [Puhemies koputtaa]

Kaikkeen tähän me tehdään parasta aikaa toimenpiteitä, ja kotoutumisen ohjelma on myös tulossa eduskuntaan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja seuraavaksi edustaja Autto.

Arvoisa herra puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]

Arvoisa herra puhemies! Suomi tarvitsisi nyt todella tulevaisuudenuskoa, sellaista näkymää, että tänne kannattaa investoida, täällä kannattaa työllistää ja täällä kannattaa tehdä työtä. Suomen verotuksen taso on kieltämättä korkea verrattuna moniin muihin verrokkimaihin. Ja kun tänään parlamentaarinen työ tämän maakuntaveron osalta päättyi, komitea sinänsä totesi, että tämä esitys on kelvoton. Siihen on monia syitä, koska on aivan ilmeistä, että työn verotus kiristyisi ja ennen kaikkea työn verotus kiristyisi alueellisesti epätasapainoisesti juuri niillä alueilla, jonne odotetaan niitä kansantalouttamme nostavia investointeja tämän laman jälkeen. Olemme julkisuudesta kuulleet, että kuitenkin valtiovarainministeri Vanhanen ajattelee, että tätä maakuntaveroa, uutta veroa, suomalaisille pitäisi edelleen suunnitella. Kysyn pääministeriltä: ei kai nyt oikeasti hallitus suunnittele uusia veroja? [Puhemies koputtaa — Leena Meri: Toki suunnittelee!] Tulevaisuudenuskoa suomalaisille pitäisi tarjota.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Arvoisa edustaja Autto, laittakaa mikrofoni päälle.

Ja ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Tästä oli parlamentaarinen komitea. Sen pohjana ei ollut hallituksen mitään varsinaista esitystä, vaan komitea tarkasteli, mitä mahdollisuuksia maakuntaveron kehittämiseen on, ja päätyi erimieliseen lausuntoon. Komitean enemmistö päätyi siihen, että maakunnan tehtävien lisääntyessä veroa voitaisiin harkita. Mutta kysyjän kysymyksestä ehkä syntyi mielikuva siitä, että kun puhutaan uudesta verosta, niin samalla veroaste nousisi, koska johdattelitte alussa siihen. Lähtökohta kaiketi kaikilla on se, että kokonaisveroaste ei nouse, vaan jos maakunnalle tulee uusia tehtäviä, niin nehän ovat tietysti pois joko valtiolta tai kunnalta, ja silloin myös tämä verotuksen oikeus siirtyy siltä puolelta pois, eli kokonaisverotus ei saa nousta. Tämä on vaativa tehtävä. Maakunnallisen itsehallinnon kannalta verolla on perusteet olemassa, mutta toisaalta komitea osoitti selkeästi sen, että vero kasvattaisi erittäin paljon verotasoeroja [Puhemies koputtaa] eri alueiden välillä, ja se taas ei olisi hyväksyttävää.

Arvoisa herra puhemies! Yksi tehokkaimmista keinoista koronan kukistamisessa on varmistaa mahdollisimman nopea kansakunnan rokotussuoja. Tähän päivään mennessä on THL:n mukaan annettu 625 000 rokotusta, joista 86 000 on ollut niin sanottuja toisen kerran rokotuksia. THL:n tietojen mukaan Suomeen on saapunut kaikkiaan 905 000 rokotetta. Näistä on arviolta varastoissa jakamatta noin 230 000 rokotetta. Rokotteiden jakelu ja rokottaminen on liian hidasta.

Ministeriöt, ministerit ja THL ovat viestittäneet, että kyllä me rokottaisimme, jos vain saisimme Suomeen rokotteita. Huhtikuussa tämä rokotteiden saapumismäärä kaksinkertaistuu. Kysyn: miten hallitus nyt varmistaa sen, että nämä rokotteet saadaan jaettua ja rokotettua, [Puhemies koputtaa] ja aikooko hallitus ottaa yksityisen sektorin, työterveyshuollon nyt mukaan näihin talkoisiin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt, edustaja Laukkanen, aika on täynnä. — Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kyllä aikoo, ja sopimukset onkin nimenomaan hyvissä ajoin myös kentällä laajasti varsinkin isojen kaupunkien osalta jo tehty. Me tarvitsemme yksityistä sektoria, mutta me tarvitsemme myöskin työterveyshuoltoa näihin talkoisiin. On myös kartoitettu sitä, minkälainen meidän toimintakyky on per viikko näiden rokotusten toteuttamiseen läpi Suomen. THL:n arvion mukaan kunnissa olisi valmius rokottaa noin 500 000—600 000 ihmistä viikossa, jos rokotteita on siis tarpeeksi saatavilla. Ja tässä näkökulmassa, kun me tiedämme, että kevään aikana tulemme saamaan vähemmän kuin tämän äskeisen arvioinnin mukaisen määrän rokotteita, niin siltä osin ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että toimintavalmius on tämän urakan toteuttamiseen.

Edustaja Laukkanen kysyi myös sitä, miksi sitten varastossa on näitä rokotteita. Me peräsimme tätä samaa kysymystä, koska asia nousi tällä viikolla ilmi, [Puhemies koputtaa] ja tässä näkökulmassa meillä noin kymmenessä päivässä tuo rokote, [Puhemies koputtaa] joka maahan tulee, laitetaan, ja siellä on odottamassa rokotteita toista erää varten.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Arvoisa ministeri, aika on täynnä.

Arvoisa puhemies! Kuten äsken kuultiin, rokotteet ovat erittäin merkittävässä roolissa koronapandemian ratkaisemisessa ja kriisistä ulospääsemisessä. Ja kuten todettiinkin, aika moni suomalainen on saanut jo rokotteen mutta erittäin moni myös odottaa rokotetta. Varmaa tietoa rokotustahdista ei ole.

Tällä hetkellä on myös epävarmaa, joudummeko jatkossa ottamaan vuosittain influenssarokotteen ohessa myös koronarokotteen. Erityisesti tällöin riittävä tuotanto ja saatavuus on olennainen asia. Kotimaista rokotetuotantoa meillä ei enää ole. Se lopetettiin Suomessa 17 vuotta sitten, vuonna 2003. Ymmärrämme, että rokotetuotantoa ei käynnistetä hetkessä, mutta on osattava katsoa tämänhetkisen tilanteen yli tulevaisuuteen. Kysyisinkin hallitukselta: onko kotimainen rokotetuotanto mahdollista palauttaa ja saavuttaa huoltovarmuus tätä kautta, ja miten valtio voi tukea kotimaista rokotetutkimusta ja uusien rokotteiden kaupallistamista?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin. — Ministeri Lintilä, rohkeasti, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Asiasta on ollut paljonkin keskustelua julkisuudessa näemmä. Taisin viimeksi sanoa sen, että pitää muistaa erottaa tutkimus ja valmistaminen. Ne ovat kaksi eri asiaa. Meillä on hallituksen piirissä valmius siihen, että lähdetään tukemaan rokotetuotantoa, eli käytännössä se innovaatiorahoitus, joka tulee Business Finlandin kanssa, on tähän varattu, mutta meillä on myös tällä hetkellä tilanne, että meillä ei ole yhtään hakemusta siihen rahoitukseen olemassa. Eli itse näkisin mahdollisena sen, että tämä voi olla avaus kansallisen rokotetuotannon uudelleen ylösnostamiseen, mutta pitää muistaa se, että tämä tarvitsee sen toimijan, joka tulee ensinnä tähän markkinoille. Ja korostan myös sitä, että tähän varsinaiseen tilanteeseen tämä ei tule ehtimään, mutta jatkossa varmasti tulee olemaan samantyylisiä tilanteita, joissa tietysti kotimainen tuotanto olisi erittäin suotavaa.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Me elämme poikkeusoloja, joiden tarkoituksena on vähentää kontakteja ja saada koronaepidemia kuriin. Koulut ovat suurimmaksi osaksi etäopetuksessa, ravintolat on suljettu, nuoret eivät pääse harrastuksiin, kuntosalien toimintaa on rajoitettu — hyvä niin, vähennämme tällä kontakteja. Ongelmia on vielä, rajat vuotavat. Mutta kun kaikkia näitä toimenpiteitä on tehty, onko teidän mielestänne oikein, arvoisa pääministeri, että kauppakeskukset markkinoivat alennusmyyntejä, kaupat markkinoivat mammuttimarkkinoita ja yrittävät houkutella niin paljon ihmisiä kuin mahdollista samaan paikkaan, vaikka elämme poikkeusoloja? Arvoisa pääministeri, voisiko tälle asialle tehdä jotain? [Juha Mäenpää: Hyvä kysymys!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Arvoisa pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Minä näen kyllä tässä ison haasteen, aivan kuten edustaja Harkimo tässä hyvin totesi. Meidän pitää saada kaikki kontaktit minimiin, ja me olemme sikäli nyt tänä keväänä hieman erilaisessa asennossa yhteiskuntana kuin vuosi sitten keväällä. Vuosi sitten keväällä meillä oli yhteiskunnassa laajasti sellainen ote ja asenne, että me kukistamme tämän viruksen yhdessä. Yritykset tulivat hyvin vastuullisesti mukaan talkoisiin vapaaehtoisesti, [Vilhelm Junnilan välihuuto] sulkivat toimintojansa väliaikaisesti, katsoivat, että yhdessä tämä pitää selättää ja yhdessä tämä pitää voittaa, ja tänä keväänä meillä on hieman erilainen tilanne. Ymmärrettävistä syistä monet yritykset ovat vaikeuksissa, ja tämä on täysin ymmärrettävää, mutta ehkä yhteiskunnasta puuttuu samanlainen yhteishenki kuin vuosi sitten oli, ja meillä on tässä haaste. Meidän pitäisi saada kaikki kontaktit minimiin, ja se vaatii paitsi sen, että me teemme rajoitustoimia julkisen vallan puolelta, niin kyllä se vaatii myös sen, että ihmiset omassa käytöksessänsä ja kaikki muutkin yhteiskunnan toimijat [Puhemies koputtaa] omassa toiminnassansa pyrkivät vastuullisuuteen. [Jani Mäkelä: Ei ollut vastausta kysymykseen!]

Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että koronataistelun ja tämän rokotesuman etulinjassa on ryhmä, josta tässä salissa ei puhuta riittävästi: terveydenhuoltohenkilöstö. Me tiedämme, että kentällä työolot ovat haastavat. Sijaisista on pulaa, osa työntekijöistä on karanteenissa, epävarmuus tulevasta on jatkuvasti läsnä. Henkilöstön jaksaminen on kortilla, sillä vuosi on pitkä aika, etenkin kun oma työ on riippuvaista tartuntamääristä. Ammattilaiset ovat joutuneet siirtymään toisiin työtehtäviin ja toimitiloihin, osin ilman riittävää koulutusta ja perehdytystä. Keskusteluissa ovat vuoroin olleet ylitöihin määrääminen ja lomien peruminen. Samalla ympärillä näkyvä pahoinvointi aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. Viime aikoina on alettu pelkäämään jo hoitajien joukkotrauman mahdollisuutta. Kysynkin ministeri Kiurulta: miten  hallitus aikoo  tukea ter-veydenhuollon henkilöstöä koronakriisin pitkittyessä?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru. [Aino-Kaisa Pekonen nostaa kätensä] — Ministeri Pekonen.

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Koposen kysymys on äärimmäisen tärkeä. Olen sitä mieltä, että Suomen sote-henkilöstö on tehnyt loistavaa työtä koronakriisin etulinjassa ja se on myös näkynyt meillä koronakriisin hoidon tuloksissa. Työntekijät tekevät töitä todella kovan paineen alla, töitä vuorotta. Ja tämä vaatii tietysti myös hyvää johtamista, joustoja työvuorojärjestelyissä, myöskin henkilöstön kuulemista herkällä korvalla. Meillä on tekeillä ohjelma hyvän työelämän ja myöskin mielenterveyden osalta, mutta ymmärrän, että se ei juuri tässä hetkessä riitä. Me olemme käyneet paljon keskustelua myöskin sote-henkilöstön koronakorvauksista. Me kaikki tiedämme, että Suomen hallitus tai Suomen eduskunta ei päätä kenenkään palkoista, mutta tässä kohtaa olisikin hyvä käyttää sitä kuuluisaa paikallista sopimista ja pohtia hoitajien, sote-henkilöstön, etulinjassa työskentelevien, [Puhemies koputtaa] mahdollisia koronakorvauksia esimerkiksi näistä valtionosuuksista, [Puhemies: Aika!] joita valtio on kunnille koronakriisin hoitamiseen maksanut.

Arvoisa puhemies! Osa kulttuuri‑ ja tapahtuma-alan toimijoista on ollut käytännössä ilman minkäänlaista toimeentuloa vuoden ajan. Hätä kentällä on edelleen todella suuri. On hyvä muistaa, että moni freelancer ja itsensätyöllistäjä ei ole ollut oikeutettu työttömyysturvaan, vaikka kaikki tulot ovat tippuneet nollaan. Lisäksi heidän tilannettaan on vaikeuttanut tekijänoikeuskorvaukset, jotka eivät kerrytä työttömyysturvaa, mutta ristiriitaisesti kylläkin leikkaavat sitä. Olemme vasemmistoliitossa tyytyväisiä siihen, että kustannustukea on pyritty kehittämään niin, että se sopii paremmin myös freelancereille, itsensätyöllistäjille ja pienyrittäjille. Kysyisin ministeri Lintilältä: miten uudessa kustannustuessa huomioidaan se, että osa kulttuuri‑ ja tapahtuma-alan toimijoista on ollut jo vuoden ilman tukia ja ettei mikään ryhmä putoa tuen ulkopuolelle?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Lintilä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kysyisin tästä samasta tematiikasta, mutta tällä kertaa ministeri Vanhaselta. Totta tosiaan kulttuurialalla ei ole pystytty tekemään töitä pitkään aikaan, jo vuoteen, ja itse asiassa LiveFIN ry pitää huomenna kello 14.05 hiljaisen hetken kulttuurialan puolesta, ja se on hiljainen hetki kaikissa radiokanavissa.

Tämä hätä on nyt kuultu, ja nyt on aika toimia. Yksi asia, jota on kyselty viime aikoina, liittyy näihin kulttuuriseteleihin. Niitä on voinut etänä käyttää liikuntapalveluihin mutta ei kuitenkaan kulttuuritoimintaan. Tämä olisi selkeä toimi, jolla tätä kulttuurialaa ja freelancereita tuettaisiin. Oletteko harkinnut nyt ottaa tämän johdonmukaisesti käyttöön niin liikunta-alalla kuin kulttuurialalla?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Vanhanen.

Arvoisa puhemies! Pari viikkoa sitten pyysin tähän liittyvää valmistelua, ja siitä esitys on valmistumassa. Muutaman viikon sisällä saadaan se eduskuntaan. Rajasin sitä pyyntöäni niin, että sitä voi käyttää tilaisuuksiin, jotka sillä hetkellä järjestetään, joihin voi ostaa lipun netissä, eli ei siis tallenteiden katsomiseen. Silloin se kohdistuisi tässä ja nyt tehtävään kulttuuriväen työhön, siitä pääsylipun maksamiseen.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että aikanaan kulttuuri- ja liikuntaseteliä kun oltiin säätämässä, eipä osattu ajatella, että näitä voitaisiin livestriimauksellakin katsoa. Se kertoo tekniikan muutoksesta, ja on hyvin luontevaa, että tällainen muutos voitaisiin tehdä pysyvänä.

Arvoisa puhemies! Eduskunta on jo vuoden ajan vakavasti rajoittanut suomalaisten ihmisten elämää tässä maassa. Tällä viikolla on suljettu majoitus- ja ravitsemuspalvelut ja aiheutettu yrityksille suurta vahinkoa. Nyt ollaan siirtämässä vaalejakin ja juonitaan jo ulkonaliikkumiskieltoakin, joka loukkaisi pahasti perusoikeuksia. Tämä kaikki on äärimmäisen epäilyttävää toimintaa. Kysynkin pääministeriltä: jos selviää, että tätä maata onkin korona-aikana kauttanne johdettu ulkomailta, mitä luulette, tuleeko Puolustusvoimat puuttumaan [Puhemies koputtaa] asiaan? — Kiitos. [Paavo Arhinmäki: Foliohattu!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No, pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys oli sen verran erikoinen — en oikein tiedä, mihin sillä viitataan — että siihen on myös hyvin vaikea vastata. Voin vakuuttaa, että valtioneuvosto toimii Suomen eduskunnan luottamuksen varassa ja sen parhaan asiantuntijatiedon valossa, minkä me saamme terveysviranomaisilta ja muilta yhteiskunnallisilta toimijoilta. Pyrimme tekemään vastuullisia päätöksiä, ja me tiedämme, että koronatilanne on erittäin vakava ja jos me emme siihen vakavasti suhtaudu ja rajoitustoimia tee vastuullisella tavalla, niin tilanne tulee myös täällä pahenemaan. Se vastaavalla tavalla taas monissa maissa on tarkoittanut sitä, että talous kärsii vielä enemmän, yritykset kärsivät vielä enemmän ja joudutaan ottamaan vielä kovempia rajoitustoimia käyttöön, kun tilanne ajautuu hallitsemattomaksi ja ajaudutaan suoraan sanottuna katastrofaaliseen tilanteeseen. Eli voin kyllä vakuuttaa, että hallitus pyrkii vastuullisella tavalla toimimaan ja me toimimme Suomen eduskunnan luottamuksen varassa.