Suullinen kysymys sote-uudistuksen kustannusvaikutuksista (Antti Rinne sd) | Suullinen kysymys Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalista (Laura Huhtasaari ps) | Suullinen  kysymys  sote-uudistuksen  käsittelyn  aikataulusta (Outi Alanko-Kahiluoto vihr) | Suullinen  kysymys maakuntien  rahoitusvastuusta  sote-uudistuksessa  (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys maakuntavaalien ajankohdasta (Anders Adlercreutz r) | Suullinen kysymys maakuntavaalien ajankohdasta (Sari Tanus kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, viimeistään nyt on käynyt selväksi, että hallituksen sote-uudistuksella ei tule hallituksen kuvittelemia säästöjä, päinvastoin lisää kustannuksia.

Meillä on monella sektorilla tarve vahvistaa ja kehittää ihmisten palveluita. Siitä huolimatta maan hallitus valtiovarainministeri Petteri Orpon suulla sanoo, että kustannuksia tullaan leikkaamaan pakolla nykytasosta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että palvelujen saatavuus ja laatu heikkenevät, asiakasmaksut nousevat tai sitten korotetaan merkittävästi veroja.

Kysynkin nyt teiltä, pääministeri Sipilä: milloin teille on selvinnyt se, että hallituksen sote-uudistus on muuttunut jättimäiseksi leikkaustoimenpiteeksi, jossa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita joudutaan heikentämään ja toimipaikkaverkostoa karsitaan?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudistus tulee hillitsemään kustannusten kasvua [Vasemmalta: Miten?] seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 3 miljardia euroa. Jos emme tee mitään, niin kustannukset tulevat kasvamaan nykyisestä noin 18,5 miljardista noin 24 miljardiin saakka.

Mutta kun teemme tämän uudistuksen nyt rauhassa, [Vasemmalta: Rauhassa?] keskitymme siihen, että toimeenpanoon jää riittävästi aikaa, niin täällä on täydet mahdollisuudet saavuttaa suurempikin kustannusten hillintä kuin tuo 3 miljardia euroa. Meillä on paljon näyttöä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, jossa käytännössä toimitaan jo tämän mallin mukaisesti — 6 prosentin säästö verrattuna keskimääräisiin kuntien käyttämiin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Jo pelkästään tämä esimerkki rohkaisee [Puhemies: Aika!] siihen, että on täydet mahdollisuudet, kun toimeenpano tehdään huolella.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, nyt on kyllä pakko todeta, että te puhutte vastoin parempaa tietoanne. Te puhutte vastoin faktoja ja asiantuntijoiden näkemyksiä.

Sote-uudistus on kääntymässä tarkoitustaan vastaan. Terveyserojen kaventuminen on kääntymässä eriarvoisuuden lisääntymiseksi. Teidän sote-mallinne vuoksi palveluita tullaan leikkaamaan, asiakasmaksuja tullaan korottamaan ja veroja tullaan kiristämään.

Arvoisa pääministeri, teidän sote-mallinne on huojuvalla pohjalla ja vaarantamassa suomalaisten palvelut. Eikö nyt olisi aika keskittyä varsinaiseen asiaan poliittisten lehmänkauppojen sijasta? Nyt tarvitaan kykyä ymmärtää tavallisten suomalaisten parasta ja uskoa asiantuntijoihin.

Pääministeri Sipilä, kun esitän teille, että otamme riittävästi aikaa teidän mallinne ongelmien korjaamiseksi, tartutteko tähän?

Arvoisa rouva puhemies! Useat asiantuntijat ovat käyneet läpi nämä kustannusten hillinnän tavoitteet, ja keskeinen viesti on se, että kun keskitymme ja teemme toimeenpanon kunnolla, niin tämä laki antaa hyvän pohjan sille, että kustannuksia saadaan hillittyä noin 3 miljardin edestä.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö tekivät yhteisen vastineen StV:lle eilen, ja tässä vastineessa tulevat hyvin selville kaikki yksityiskohdat ja kaikki huolet, mitä eduskunta on prosessin aikana esittänyt, vastauksena niihin kysymyksiin, mitä nyt epäilette. Nyt on tärkeintä se, että me rauhassa viemme tämän uudistuksen maaliin ja varmistamme sen, että jokaisessa maakunnassa sitä valtavaa työtä, mitä maakunnissa jo tällä hetkellä tehdään, tuemme kaikin tavoin sillä tavalla, että saamme tehtyä huolellisen toimeenpanon [Puhemies koputtaa] ja sen pohjalta saavutamme myöskin tuon kustannusten hillinnän.

Arvoisa puhemies! Miksi valtiovarainministeriö tekee nyt vasta ne laskelmat eikä tehnyt niitä silloin, kun me valtiovarainvaliokunnassa niitä kuukausikaupalla pyysimme? Tosiasia on, että ministeriöltä tuli niin höttöisiä lukuja, että valtiovarainvaliokunta ei suostunut hallituspuolueiden enemmistölläkään ottamaan niitä lausuntoonsa. [Ben Zyskowicz: Väärä väite!]

Miksi sotesta ei tehty asiallista vaikutusarviota? Syynä on poliittinen ohjaus. Kun ensin keskusta sai maakuntamallin ja kokoomus markkinamallin, niin se oli lukittu jo ennalta. Se piti valmistella, maksoi mitä maksoi. Ja sehän maksaa.

Totuuden hetki on nyt, ja se on karumpi kuin uskottekaan. Valtiovarainvaliokunta kuunteli sataa asiantuntijaa — sataa asiantuntijaa — ja lopputulos on seuraava: sote-uudistus aiheuttaa varmemmin 3 miljardin euron lisäkustannukset kuin 3 miljardin säästöt. Tilanne ei siis ole epävarma — varmemmin 3 miljardin kustannukset kuin säästöt. Eduskunnan on hyvä olla tästä tietoinen, että yksin valtiontaloudellisista syistä sote on syytä hylätä.

Esitättekö vihdoinkin sellaisen [Puhemies: Aika!] mallin, johon Suomen valtiolla olisi varaa, ja [Puhemies koputtaa] luovutte tästä markkinoiden avaamisesta, joka aiheuttaa kustannuksia?

Arvoisa rouva puhemies! Mihinkähän lausuntoon tuo mahtaa perustua? [Timo Harakka: Sataan lausuntoon!] — Ei varmasti sataan lausuntoon perustu. — Näitten lausuntojen yhteenvetona voisi todeta sen, että valinnanvapausosuuden avulla saamme jonot lyhennettyä ja merkittävästi lisättyä terveys- ja sosiaalipalvelujen tasa-arvoa. Ja sitten tällä uudistuksen kokonaisuudella, jossa nykyisestä noin 300 toimijasta siirrytään 18 toimijaan, saamme kaikki hyvät käytännöt paremmin käyttöön, joten se on ihan selvä asia, että tämän uudistuksen säästöpotentiaali [Timo Harakka: Potentiaali!] suhteessa siihen, jos emme tee mitään, on reilusti yli 3 miljardia. Meillä on useita kokeiluja, joitten perusteella tämä voidaan myöskin todentaa. Pohjois-Karjala oli yksi hyvä esimerkki siitä. [Timo Harakka: Sellaista ei enää voi tehdä!] Ja nyt meidän pitää vain uskaltaa mennä eteenpäin ja poistua tästä omasta kuplastamme täällä. Maakunnissa tehdään jo kovasti töitä sen eteen, [Puhemies: Aika!] että toimeenpano pystytään tekemään kunnolla.

Puhemies! Siis sotessahan on kolme päätavoitetta: laaja valinnanvapaus, laadukkaat palvelut ja katkeamattomat hoitoketjut sekä kustannusten alentaminen. Jos nyt näistä vain kaksi voi toteutua — itse asiassa vain kaksi voi toteutua — ja jos toteutetaan laaja valinnanvapaus ja laadukkaat palvelut, se tahtoo sanoa sitä, että valtio joutuu velkaantumaan. Nyt sitten, jos me haluamme todellakin toteuttaa sen menojen kasvun hillinnän, me voimme valita vain laajan valinnanvapauden tai laadukkaitten palveluitten väliltä. Emmekö siis voisi valita sitä laadukkaitten palveluitten toteuttamista ja katkeamattomia hoitoketjuja ja edetä valinnanvapaudessa suppealla mallilla kokeiluitten, pilottien ja tutkitun tiedon pohjalta ja emmekö voisi siis hylätä tätä laajaa valinnanvapauskokeilua?

Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäen listaus uudistuksen tavoitteista sisälsi juuri niitä monia asioita, joihin koemme kyllä koko eduskunnan isossa kuvassa sitoutuneen. Valinnanvapaudessa on kysymys valinnanmahdollisuudesta ja monituottajuuden lisäämisestä, siitä, että laatu asettuu parempaan keskiöön palveluiden tuotannossa. Ja mitä tulee listauksenne siihen kohtaan, että voisiko valita ikään kuin laadukkaammat palvelut ilman valinnanvapautta: Oma arvioni on se, nykytilaan pohjautuen, että tällä hetkellä meidän nykyjärjestelmässämme ei ole erityisen paljon sellaisia kannustimia, jotka houkuttelisivat tai suorastaan pakottaisivat julkisesti rahoitetut palvelut asettamaan ihmisen tarpeet, palveluohjauksen ja hoitoketjut suoraan keskiöön ja ytimeen, vaan pikemminkin järjestelmämme perustuu pois lähettämiseen ja laskun lähettämiseen seuraavalle. Tämä muutos asettuu toisenlaiseen [Puhemies koputtaa] maisemaan, kun laadusta on kilpailemassa useampi tuottaja.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tahdon todeta, että demokratia ja oikeusvaltio eivät ole mitään hölynpölyä, ja toivon, että pääministeri voi tässä ja nyt todeta, että maakuntavaalit tullaan siirtämään.

Toiseksi tahdon kysyä pääministeriltä: mihin lukuihin ja mihin konkreettisiin keinoihin perustatte soten kustannuslaskelmat? Tähän kysymykseen ette ole pystynyt missään vaiheessa vastaamaan, ja ainoa yritys vastata tähän kysymykseen oli valtiovarainministeriön ykkösvirkahenkilön muistio, jonka hattaranumeroissa menevät tavoitteet ja keinot täysin sekaisin. Jos hallitus tai valtiovarainministeriö ei osaa sanoa soten kustannusvaikutuksista mitään konkreettista, kysyn pääministeriltä, miten te voitte pyytää eduskunnalta avointa sote-šekkiä.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä maakuntien järjestämislaissa, joka annettiin eduskunnalle yli vuosi sitten, on esitetty perustelut 3 miljardin säästöille ja se, mistä ne koostuvat, ja tämä ei ole muuttunut matkan varrella yhtään mihinkään.

Kysyitte myöskin vaikutusarvioista. Vaikutusarvioita on esitetty tuossa yhteydessä yli sata sivua. Myöskin vaikutusarviot on tehty erittäin huolella.

Ja mitä tulee maakuntavaalien ajankohtaan: nyt on kaikkein tärkeintä se, että täällä eduskunnassa teemme huolellisesti sisällön valmiiksi ja eduskunnan päätöksen sote-uudistuksesta valmiiksi ja sen jälkeen arvioimme tasapainossa sen, että meillä on riittävästi aikaa vaaleihin valmistautumiseen ja maakunnilla riittävästi aikaa toimeenpanoon. Mutta järjestys on se: ensin sisältö, ja vaalien ajankohta on kyllä enemmän sitten tekniikkaa, siihen saadaan riittävä valmistautumisaika.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt todella vakavista asioista kysymys. Kyse on kaikille suomalaisille tärkeistä sosiaali‑ ja terveyspalveluista. Ja kun pääministeri puhui, että meidän ei pitäisi elää kuplassa, niin jään kysymään, missä kuplassa pääministeri on elänyt viimeisen viikon ajan, kun lainsäädännön arviointineuvosto totesi yksiselitteisesti, että ei pysty arvioimaan edes sitä, mitkä ovat tämän uudistuksen vaikutukset niihin säästöihin, mikä on lukujen etumerkki, onko plussaa vai miinusta, ja iso osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että sen sijaan, että tästä tulisi 3 miljardia säästöä, tästä tulee jopa 3 miljardia kustannuksia.

Ja mitä tämä tarkoittaa nyt esitetyssä muodossa? Te kuitenkin pidätte kiinni tästä rahoituslain 6 §:stä, että riippumatta siitä, tuleeko säästöä, te leikkaatte rahoitusta — niin paljon, että se vastaa kaikkien Suomen terveyskeskusten toimintaa ja vanhustenhuoltoa yhtenä vuonna yhteensä. Niin isot leikkaukset on tiedossa, [Puhemies koputtaa] jos nämä asiantuntija-arviot toteutuvat [Puhemies: Aika!] ja te viette tämän. Kuinka kauan aiotte, pääministeri, pitää kiinni tästä virheestä?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta se, että tässä hallituksen pohjaesityksessäkin kustannusten arvioidaan kasvavan, siis reaalisesti kasvavan, 2 miljardilla eurolla 10 vuoden aikana. Siis me emme leikkaa vaan hillitsemme kustannusten kasvua. Tästä tässä on kysymys.

Ja kaikissa asiantuntija-arvioissa lähdetään siitä, että tähän liittyy riskejä. Kaikkien näin isojen uudistusten toimeenpanoon liittyy aina riskejä, jos toimeenpanoa ei tehdä kunnolla, ja me emme millään lailla pysty näitä riskejä estämään, vaan meidän pitää huolehtia, että toimeenpano tehdään huolellisesti ja kunnolla ja annetaan siihen tarpeeksi aikaa. Se on ihan selvä asia, että kustannusten hillintään on riittävästi potentiaalia, riittävästi mahdollisuuksia, kun vain annetaan toimeenpanolle riittävä tuki täältä eduskunnasta.

Arvoisa puhemies! Mikään asiantuntijoiden lausunnoissa ei viittaa siihen, että hallituksen tavoittelema 3 miljardin euron kustannusten hillintätavoite voisi toteutua, ainakaan ilman, että leikataan palveluita, supistetaan palveluverkkoa tai nostetaan asiakasmaksuja, eikä hallitus ole kyennyt uskottavasti näyttämään toteen, miten säästöjä voitaisiin saavuttaa, sillä palveluiden integraatio ei tässä hallituksen mallissa tule toteutumaan.

Täällä viitattiin Eksote-malliin. Siellä kustannustehokkuus perustuu palveluiden integraatioon, mutta hallituksen mallin myötä tämäkin integraatio joudutaan purkamaan, koska joudutaan ottamaan käyttöön tämä markkinamalli ja eriyttämään järjestäjä ja tuottaja. Eli nämä toimivat integroidut mallit, mitä Eksotessa on, mitä Kainuussa on, joudutaan purkamaan. Esimerkiksi Kainuussa on laskettu, että he joutuvat palkkaamaan kymmeniä uusia virkamiehiä hallinnoimaan sopimuksia, tekemään valvontaa, [Susanna Huovinen: Puhumattakaan juristeista!] eli kustannukset kasvavat tätäkin kautta. Tätä säästöä ei voi vierittää toimeenpanijoiden hartioille, koska tämä lakipohja on mätä. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Oletteko laskeneet, kuinka paljon lisäkuluja [Puhemies: Aika!] markkinamallisesta hallintobyrokratiasta tulee?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan vielä täällä toistaa sen, että tässä hallituksen mallissa ei olla leikkaamassa rahoitusta nykytasosta. Rahoitus tulee kasvamaan tulevallakin vuosikymmenellä. Kysymys on siitä, mitenkä saadaan tätä kustannusten kasvua leikattua. [Välihuutoja vasemmalta] Siitä on kysymys.

On ihan selvä asia, että nyt, kun katsotaan tämän uudistuksen suuruutta, laajuutta, järjestelmämuutosta, kukaan ei pysty sanomaan tarkalleen sitä, minkä verran sieltä tulee kustannussäästöä. Mutta sitten siitä, mitä valtiosihteeri Hetemäki on omassa muistiossaan valiokunnille esittänyt, jokainen meistä kyllä ymmärtää, että ne ovat niitä oikeita teemoja, joista sitä kustannussäätöä tulee.

Mitä tulee Eksoteen, niin eihän missään ole sanottu, etteivätkö tulevat maakunnat voi käyttää samanlaisia asioita, missä Eksote on saanut tehostettua omaansa. Tämä malli ei estä esimerkiksi sitä, että panostetaan enemmän kuntoutukseen, ennalta ehkäisevään toimintaan, ja palveluintegraatiossa tärkeätä on, että ne, [Puhemies koputtaa] jotka tarvitsevat paljon palveluita, he myös saavat niitä.

Arvoisa puhemies! Eikö niin, että nykytilanteessa julkisen palvelun lääkäriin on vaikea päästä eivätkä palvelut muutenkaan toimi niin kuin pitäisi? Eikö niin, että tämän uudistuksen tarkoitus on turvata tasa-arvoiset ja toimivat palvelut pitkälle tulevaisuuteen koko Suomessa? [Vasemmalta: Niinhän se oli!] Eikö niin, että taloudellisesti kyse on siitä, että ei ole tarkoitus leikata nykytasoa vaan hillitä kustannusten kovaa kasvua? Ja eikö niin, arvoisa puhemies, että vaikka yksityiskohdista on erimielisyyttä, niin kuin nytkin, siitä huolimatta viimeiset kuusi hallitusta tässä maassa ovat yrittäneet toteuttaa sote-uudistusta? Ja eikö niin, että itse asiassa jokainen puolue tässä salissa on myöskin yrittänyt toteuttaa sote-uudistusta, vaikkakin hieman eri kulmista?

Arvoisa puhemies! Viimeisenä vielä kysyn hallitukselta: eikö niin, että tarve tälle uudistukselle on suuri ja todellinen? [Mikaela Nylander: Mutta ei maakunnille!]

Arvoisa puhemies! Juuri näin. Useat huomiot puheenvuorossanne, edustaja Kaikkonen, olivat kohdallaan uudistuksen tavoitteista. Käytän vastauspuheenvuoroni vielä hieman avatakseni tuota teemaa, jossa aiemmissa kysymyksissä sivuttiin problematiikkaa vaalien ajankohdasta.

Haluaisin muistuttaa osaltani, miksi maakuntavaalit pidetään. Oleellista ei ole keskustella juuri nyt niiden ajankohdasta, kun käsittely eduskunnassa on kesken ja hyvin työläs eduskunnalle. Tunnemme ja kannamme huolta ja tiedostamme, että teette paljon työtä talossa juuri nyt. Kysymys on maakuntavaaleissa siitä, että perustuslakivaliokunta lausunnossaan edellytti joitakin vuosia sitten, että näin merkittävä tehtävä — ehkä kaikkien suomalaisten arvioissa mittakaavaltaan tärkein julkisen vallan tehtävä, pitää huolta terveydestämme ja hyvinvoinnista — vaatii sellaisen hallintorakenteen, jossa päättäjät ovat vaaleilla valittuja niin, että valta ja vastuu on avointa ja läpinäkyvää ja samoissa käsissä koko palvelujärjestelmän osalta.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Pääministeri Sipilä, olette tänään lausunut, että maakuntavaalien ajankohta on vain tekninen kysymys, joka ratkaistaan sitten, kun sote-lait on saatu valmiiksi. Pääministeri on varmasti tietoinen siitä, että voimaanpanolain 12 §:ssä mainitaan ensimmäisten maakuntavaalien tarkka päivämäärä, 28.10. tänä vuonna. [Kari Uotila: Hallituksen esitys!] Hallituksen on siis esitettävä vaalien ajankohdan muutos ennen kuin sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lopullisen mietintönsä. Arvoisa pääministeri, värderade statsminister, koska tämä tapahtuu?

Arvoisa rouva puhemies! Tärkeintä on nyt saada ensin laille sisältö ja aikataulu sille, missä aikataulussa eduskunta saa sen valmiiksi. Meillä on hyvin tiedossa se, mitä oikeuskansleri on asiasta lausunut ja kuinka paljon tarvitsemme aikaa maakunnille siihen toimeenpanoon, ja tässä raamissa sitten, jos eduskunta ei aikataulussaan pysy, tätä asiaa justeerataan silloin vastaavasti. Mutta verrattuna siihen, miten isosta uudistuksesta tässä on kysymys, kuinka syvälle substanssiin eduskunnassa pitää mennä ennen kuin tästä tehdään päätökset, tämä on enemmän tekniikkaa sitten muuttaa, mutta totta kai sitäkin tarvittaessa sitten muutetaan, jos tarve vaatii. Mutta meidän pitää ensin tietää se, milloin laki käsitellään tässä salissa viimeistä kertaa.

Arvoisa puhemies! Minulle jäi hiukan epäselväksi, mitä pääministeri tarkoitti äskeisellä lauseella. Te viittasitte siihen, että ”jos ei eduskunta pysy aikataulussa”. Kuka tämän eduskunnan aikataulun laatii, ellei eduskunta itse? [Susanna Huovinen: Hyvä kysymys! — Eduskunnasta: Juuri näin!]

Minusta on nyt tärkeää, että tieto on sittenkin valtaa. Mitä paremmin tämä uudistus tullaan käsittelemään tässä talossa, sitä varmemmalla pohjalla kansanvalta käyttää valtaansa, ja siltä osin tämäkin kyselytunti osoittaa, että näissä asiafaktoissa on sekä hallituksen puolella että täällä eduskunnassa vielä parantamisen varaa.

Uskon itse siihen, että huolellinen ja perusteellinen käsittely on paras tae siitä, että kansalaisten yhdenvertaiset palvelut voidaan järjestää huolellisesti ja perusteellisesti tutkittuamme. Näin ollen kysyn teiltä, pääministeri, vielä kerran: oliko tuo puheenvuoronne alkupuolella esitetty väite siitä, että eduskunta voisi tutkia tätä kokonaisuutta huolellisesti ja kiireettä, vielä voimassa, viitaten tämän teidän äskeisen puheenvuoronne alkuosaan?

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen aikataulu on ollut selvillä viime kesästä saakka, ja hallituksen esitys on annettu juuri siinä aikataulussa kuin viime kesänä se on esitetty. Totta kai eduskunta käsittelee oman työjärjestyksensä mukaisesti asian huolellisesti ja viivyttelemättä, ja lienee kaikille meille yhtä selvää tässä salissa, että eduskunnan arvovalta ei salli sitä, että me kansanedustajat lähtisimme lomalle ennen kuin tämä iso asia on käsitelty. [Välihuutoja — Mikaela Nylander: Eihän siitä ole kyse!]

Arvoisa puhemies! Saan jatkuvasti yhteydenottoja ihmisiltä, jotka hakevat itselleen oikeutta. 90-luvun pankkikriisi koskettaa yhä. Vuoden 1992 jälkeen tehtiin lakimuutoksia, joilla poistettiin velkojien epärehellisyys lainsäädännöstä. Tämä mahdollisti SSP-pankkisopimuksen tekemisen, jossa valtioneuvosto antoi pankeille luvan ajaa tiettyjen toimialojen yrityksiä konkurssiin ja viedä niiden omaisuus pilkkahintaan. Pankit saivat yksipuolisesti irtisanoa 65 000 yrittäjän lainat, jotta vakavaraisuus saatiin nostettua EU- ja Eta-sopimusten edellyttämälle tasolle. Nyt kysynkin ministeri Häkkäseltä: mitkä valtion tehtävät oikeuttavat Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan jatkumisen yhä, ja miten nopeasti hallitus aikoo lopettaa Arsenalin toiminnan, että velkojen perintä saadaan viimein lopetettua?

Arvoisa puhemies! Tämä on itse asiassa valtiovarainministeriön ja rahoitusmarkkinaosaston asia, mutta voin siltä osin kommentoida, kun asia liippaa jonkin verran näitä yksityishenkilöiden velkajärjestelyjä ja velan vanhentumiseen liittyviä kysymyksiä, että Suomessahan on saatettu itse asiassa tuoreeltaan voimaan lakeja, joilla itse asiassa pitkäaikaiset velat pystyvät vanhenemaan jatkossa. Tällaiset lamaan liittyvät suuret kriisithän, mitkä yksilöille tulevat joko yritystoiminnan kautta tai sitten muuten velkaantumalla, ovat aina inhimillisesti valtavan isoja asioita. Suomessa on tehty nyt jo sääntelyä, jolla yksityishenkilöt saavat velkajärjestelyjä ja velkajärjestelyllä asiansa pääpiirteittäin ainakin kuntoon. Velkajärjestelylaki on nyt voimassa ollut 25 vuotta, ja itse asiassa toissa viikolla juuri analysoitiin, että tämä laki on toiminut erittäin hyvin. Siitä kiitos itse asiassa Hannele Pokalle, joka aikanaan oikeusministerinä vei hankkeen läpi. Mutta loppuosa tästä kuuluu rahoitusmarkkinaosastolle ja valtiovarainministerille, niin että hän varmaan kommentoi sitten myöhemmin asiaa.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri ei nyt vastannut kysymykseen. Minä tiedän, että teihin on oltu yhteydessä, tämä Velallisten Tuki ry, ihmiset, jotka ovat näiden asioiden kanssa tekemisissä, ovat olleet yhteydessä teihin. Kyllä me nyt vetoamme ministeriin, että hallitus aikoo tehdä kaikkensa, että läpivalaistaan nämä asiat. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys, koska oikeusjärjestelmä, missä ohjeistettiin aikoinaan antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja, ei kuulu oikeusvaltioperiaatteeseen, ja sen takia tämä pitää läpivalaista.

Mutta miksi tämä lamavelat anteeksi antava lainsäädäntö tuli voimaan vasta 2008, ja miksi kuitenkaan kaikkia velallisia ei armahdettu vaan Arsenal on edelleen joidenkin velallisten kimpussa? Tämä prosessi on jättänyt velkavankeuden kokeneille perheille ja perheiden lapsille lähtemättömät jäljet. Kysyn uudestaan: mitkä toimet oikeuttavat, että Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminta saa yhä jatkua?

Arvoisa puhemies! Toistan tietysti vähän äskenkin sanomaani, että asia on valtiovarainministeriölle kuuluva asia. Se informaatio, mikä minulle on toimitettu Arsenalin toiminnasta, täyttää Suomen lain ja järjestyksen mukaiset puitteet. Totta kai tästä on ihmisillä erilaisia käsityksiä ja inhimillisesti nämä ovat äärimmäisen hankalia tilanteita. Mutta valtiovarainministeriö kommentoi näistä myöhemmin sitten.

Meillä on Suomessa voimassa velkaantumiseen yksityishenkilöille ja yrityksille tällä hetkellä kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvä lainsäädäntö. Ihmisille, jotka eivät kykene maksamaan velkojaan, pystytään järjestämään nyt jo helpotusta. Mutta lähtökohdan pitää edelleen olla se, että jokaisen, joka on velkaantunut joko yritystoiminnassa tai yksityishenkilönä, pitää pystyä velat maksamaan. Mutta jossain vaiheessa, totta kai, pitää pystyä velkojen vanhentumaan, jotta ihminen pääsee uudelle alulle.

Arvoisa puhemies! 1990-luvun lama oli äärimmäisen kova pala Suomen valtiolle ja merkittävälle osalle kotitalouksistamme. Velka kasvoi vauhdilla, ja monilta meni koko omaisuus alta. Päälle kaatuvien velkojen taustalla oli usein työpaikan menetys, korkojen räjähdysmäinen nousukiito, valuuttalaina tai takausvastuut, jotka lankesivat maksettavaksi. Moni ylivelkaantui, eikä voida sanoa, että se oli aina täysin omaa syytä. Kaikki eivät ole vielä tänä päivänäkään selvinneet laman iskuista, vaikka kulunut on 25 vuotta.

Vanhat puolueet ovat jo vuosikausia puhuneet laman uhrien auttamisesta, mutta käytännön toimet ovat jääneet vaatimattomiksi. Myös poliittiset päätöksentekijät olivat pankkien ohella mukana pahentamassa laman vaikutuksia. Näitä vastuita on turha enää piilotella, aivan kuten edustaja Huhtasaari tässä totesi. Me perussuomalaiset olemme pitäneet asiaa aika paljon esillä, ja muun muassa viime tiistaina oli lakialoite täällä istuntosalissa esillä. [Eero Heinäluoma: Eikös teillä ollut oikeusministerin paikkakin?]

Kysynkin: millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo helpottaa 90-luvun laman seurauksena velkaantuneiden ihmisten tilannetta? [Puhemies: Aika!] Ministeri, vastaus ei vielä tyydyttänyt.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys tietysti nyt liittyi tavallaan laajemmin velkaantumiseen, ja siihen voin kommentoida — tästä Arsenalista ja näistä tietyistä muista järjestelyistä vastaa valtiovarainministeri.

Suomessa on tehty nyt jo velan vanhentumiseen uudistuksia, joilla velat vanhenevat, eli ei ole ikuista velkavankeutta. Ja nyt meille tulee vielä näihin nyt tapahtuviin ylivelkaantumisiin laaja-alainen ohjelma, jolla ylivelkaantumista tilkitään niin kulutusluottojen kuin pikavippien osalta, velkajärjestelyyn liittyvää lainsäädäntöä kehitetään koko ajan, ja talous- ja velkaneuvontaan tulee merkittäviä panostuksia, jotta ihmiset eivät joutuisi velkakierteeseen. Samaan aikaan meillä on arvioinnissa myös yrittäjän henkilökohtaiseen konkurssiin liittyvä hanke ja kehitetään konkurssijärjestelmää yhä nopeammaksi, jotta ihmiset eivät roiku vuosikausia niissä järjestelmissä, jos on tullut ongelmia ulosoton tai konkurssin kanssa.

Mutta yksi tärkeimpiä kysymyksiä on, miten panostetaan talouslukutaitoon kouluissa, jotta ihmiset eivät tänä digitaalisen maksamisen ja velkaantumisen aikakautena niin herkästi ajautuisi velkakierteisiin. Tämä on ehkä yksi suurimpia kysymyksiä.

Arvoisa rouva puhemies! Tähän aihepiiriin liittyen juuri: Meillä on velkaantuneita ihmisiä, ja meillä on tämmöinen järjestelmä kuin luottohäiriömerkintä, joka näittenkin tässä pääkysymyksessä olevien ihmisten kohdalla on todella merkittävä asia. Meillä järjestelmä roikuttaa näitä jo velkansa maksaneita ja vastuunsa maksaneita ihmisiä vuoden, kaksi, kolme, neljä vuotta, niin että he eivät pääse normaalielämään, vaikka he ovat vastuunsa jo maksaneet. Siellä on konkurssiin menneitä yrittäjiä, siellä on pikavippejä ottaneita nuoria ja lapsiperheitä, jotka ovat tässä ahdingossa, että he eivät saa vuokra-asuntoa, he eivät saa puhelinliittymää.

Kysyn nyt ministeri Häkkäseltä: mihinkä toimiin hallitus vielä tällä kaudella lähtisi, jotta tämä epäkohta voitaisiin poistaa, niin että velallinen kun on vastuunsa hoitanut, velka- ja maksuhäiriömerkintä poistettaisiin?

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ajankohtaisesta kysymyksestä edustajalle.

Velkaantuminen tarvitsee aika laaja-alaisen ohjelman, jolla voidaan ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja toisaalta taas sallia jokaiselle ihmiselle velan ottaminen — se on arjen kannalta aivan äärimmäisen tärkeä kysymys — asunnon hankkimiseen tai kulutustavaroiden hankkimiseen.

Mutta miten huolehditaan siitä, että ihmisillä, jotka ylivelkaantuvat ja hoitavat asiansa, pysyvät vaikka nämä maksuhäiriömerkinnät asianmukaisen sääntelyn piirissä? Minä olen käynnistänyt tästä määräaikaisarvioinnin meidän luottotietolain osalta, ja tässä tullaan tekemään arviointia vielä oikeusministeriössä loppuvaalikauden osalta, että tarvitsisiko tässä asiassa edetä.

Meillä on positiiviseen luottorekisteriin liittyvä hanke myös käynnissä, jossa me selvitämme, olisiko itse asiassa parempi, että Suomessa olisi keskitetysti, kattavasti lainat tiedossa yhdessä rekisterissä, jotta lainan myöntäjä, velan myöntäjä, joutuisi siinä kokonaisarvion tekemään myös kulutusluottojen osalta. Tarvitaan tehokkaampia mekanismeja, millä estetään se, etteivät rahoitusmarkkinatoimijat myöskään pysty toimimaan vastuuttomasti kulutusluottomarkkinoilla.

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten hallitus antoi lupauksen. Se antoi lupauksen, että säädetään laki yksityishenkilön konkurssista. Meillä on kaikilla tästä lupauksesta lehtiotsikot, mustaa valkoisella. Me muistamme sen erityisen hyvin perussuomalaisissa, koska silloin olimme vielä hallitusvastuussakin. Nyt tuota lakia ei kuitenkaan ole kuulunut. Siitä tulee sellainen olo, että tuo lupaus, mikä yrittäjille ja velkaantuneille ihmisille annettiin, olisi petetty. Kysynkin teiltä, pääministeri: miksi tuota lakia ei ole luvatulla tavalla vielä säädetty?

Arvoisa puhemies! On siis luvattu, että rehellisen, konkurssin tehneen yrittäjän asemaa helpotetaan, [Ville Tavio: Mustaa valkoisella!] ja meillä on tällä hetkellä lausuntokierroksella kansainvälisesti vertailtuna eri maiden malleja, minkälaisilla mekanismeilla voidaan helpottaa, kun ihminen on yritystoiminnan takia, rehellisessä toiminnassa velkaantunut, jotta hän pääsisi uuteen alkuun.

Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys. Tästä on itse asiassa EU-tasolla direktiivi kanssa valmisteilla, ja me Suomessa seuraamme nyt tiiviisti, millä kaikilla keinoilla voidaan helpottaa, että rehellisesti toiminut yrittäjä pääsisi uuteen alkuun. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen: jotta uudet, aloittavat yrityksetkin saisivat luottoa pankeista, niin ei voida ihan antaa tuosta noin vain oikeutta myöskään, että velat tuosta noin vain saa pois. Eli tämä on aika tarkka paikka, jotta rahoitusta tulee myös yritystoimintaan ja uudet yritykset pääsevät liikkeelle.

Mutta lausuntokierroksella on tällä hetkellä kansainvälinen vertailu muun muassa USA:n mallista ja Euroopan eri malleista, ja odotamme laaja-alaista palautetta, ja sen jälkeen on johtopäätösten aika.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, sanoitte äsken täällä kyselytunnilla, että vaalien järjestäminen on tekniikkaa. Olette valitettavasti väärässä. Vaalien järjestäminen on demokratiaa.

Sanoitte viikko sitten Iltalehdelle, että olette neuvotellut soten käsittelyaikataulusta vuosi sitten eduskunnan kanssa ettekä hyväksy siis ajatusta soten viivästymisestä tai vaalien lykkääntymisestä. Siis kenen kanssa olette voinut sopia soten käsittelyaikataulusta? Pääministeri ei voi sopia kenenkään kanssa siitä, kuinka kauan lakien käsittely eduskunnassa vie. Pääministeri ei ole yritysjohtaja, eikä eduskunta ole pääministerin alainen. Olette myös sanonut keskustelun maakuntavaalien aikataulusta olevan hölynpölyä — siis hölynpölyä. Tämäkö on käsityksenne demokratiasta?

Kysynkin teiltä, pääministeri Sipilä: eikö teidän tehtävänne pääministerinä ole puolustaa eduskunnan mahdollisuutta lakien demokraattiseen käsittelyyn, vai onko pääministerin tehtävänä [Puhemies koputtaa] mielestänne huolehtia siitä, että sote saadaan ulos eduskunnasta [Puhemies: Aika!] ennen keskustan puoluekokousta?

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkään en missään tapauksessa pidä demokraattisia vaaleja hölynpölynä, vaan pidin hölynpölynä toimittajan itse antamia vastauksia niihin kysymyksiin, jotka oli minulle tarkoitettu. Eli tässä on nyt kysymys siitä, ja sanoin hyvin selkeästi, että eduskunta käsittelee oman työjärjestyksensä mukaisesti, kuullen asiantuntijat, viivyttelemättä ja antaa sitten lausuntonsa asiasta ja täällä tehdään päätös. Ja minä en missään tapauksessa hallituksesta lähde ohjailemaan eduskunnan toimintaa. Se on ihan selvä asia. Se kysymys vaalien ajankohdasta on enemmän tekninen asia kuin sisältöasia, mutta ilman muuta kunnioitamme sitä, että demokraattisiin vaaleihin tulee riittävä aika valmistautua. Siitä oikeuskanslerikin [Puhemies koputtaa] antoi lausuntonsa, ja totta kai sitä kunnioitamme. Se on päivänselvä asia.

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa pääministeri, sanoitte uudelleen tänään kyselytunnilla, että soten käsittelyaika eduskunnassa on lyöty lukkoon tai päätetty jo viime kesänä. Se ei voi pitää paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, Oikeuskanslerinviraston kanta on se, että välys vaaleihin pitää olla kuusi kuukautta siitä, kun lait on käsitelty eduskunnassa. Tämä on minimiaika. Pääministeri Sipilä, totesitte tähän, että keskustelu maakuntavaalien ajankohdasta on kokonaisuuden kannalta hölynpölyä.

Sote- ja maakuntauudistukset pitää tehdä demokraattisen ja parlamentaarisen lainsäädäntövallan nojalla sekä asianmukaista hallintotapaa noudattaen. Nyt hallituksen poliittisista ratkaisuista johtuva kiire uhkaa muuttaa suomalaisen parlamentaarisen järjestelmän perusteita hyvin periaatteellisella, merkittävällä ja ennenkuulumattomalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Kysynkin pääministeri Sipilältä: aiotteko kunnioittaa ylimmän laillisuusvalvojan näkemystä ja [Puhemies koputtaa] lykätä maakuntavaaleja siten, että tämä ehto, [Puhemies koputtaa] kuusi kuukautta, toteutuu?

Arvoisa puhemies! Palaan vielä sinne vuoden takaiseen, mihin edustaja tässä viittaa. Eli vuosi sitten perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeenhän me olimme tilanteessa, että me emme pystyneet tekemään niitä perustuslakivaliokunnan vaatimia muutoksia täällä eduskuntatyössä, ja siitä seurasi, että halusimme tehdä sen uuden hallituksen esityksen. 5.7.2017 hallituksen neuvottelussa, jonka oli valmistellut meillä virkamiesvalmistelu, päätimme siitä aikataulutuksesta, miten pystymme viemään tätä valinnanvapauslakia eteenpäin, milloin syntyy hallituksen esitys, miten pitkä on lausuntokierros, ja sitten siitä, että maaliskuun alussa 2018 tämä esitys voidaan antaa tänne eduskunnalle. Mutta samalla haluan muistuttaa, että täällä eduskunnassa on ollut yli vuoden verran jo käsittelyssä suurin osa merkittävistä maakuntiin liittyvistä laeista: rahoituslaki, kuntien VOS-laki ynnä muuta. Eli nehän olivat jo täällä käsittelyssä. Mutta nyt olemme nähneet tässä viime viikkoina, että tämä työ täällä vaatii enemmän aikaa [Puhemies koputtaa] kuin aikaisemmin oli arvioitu.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeää, että me keskustelemme hyvin periaatteellisesta kysymyksestä, että haluammeko me tulevaisuudessa — kun me tiedämme, että sote-menot tulevat kasvamaan — jotenkin sitä kustannusten kasvua rajoittaa vai emmekö halua rajoittaa. Me haluamme sitä rajoittaa. Ja jos te ajattelette sitä, että meillä on ollut jo aika pitkään valtiolla käytössä kehysmenettely, ja kehysmenettelystä olemme saaneet paljon kiitosta myös kansainvälisesti, ja ajattelen kyllä niin — ja koko hallituksen esitys lähtee siitä — että se on hyvä asia, että myös maakuntien rahoituksessa on tämä rajoite, että kustannukset eivät voi nousta aivan minne sattuu.

Mutta sitten haluan vielä palata tähän vaalikysymykseen ja demokratian laatuun. Toivon, että täällä kannetaan huolta myös siitä, että niillä ensimmäisillä maakuntavaltuustoilla myös on riittävällä tavalla aikaa tehdä ne tärkeimmät päätökset, joilla ne perustavat sen toiminnan talouden ja hallinnon, tekevät omaisuusjärjestelyt, henkilöstö- ja muut siirrot.

Arvoisa puhemies! On totta, että Suomen väestö ikääntyy ja meillä on jo tällä hetkellä ongelmia, mitä tulee vanhustenhuollon resursseihin. Siksi, niin kuin ministeri totesi, tässä on kyse periaatteellisesta valinnasta. On iso merkitys sillä, minkälaisen sote-järjestelmän me rakennamme.

Me voisimme rakentaa sellaisen sote-järjestelmän, jossa tämä palveluiden integraatioajatus toteutuu ja jossa on mahdollista saada aikaiseksi säästöjä järjestämällä palveluita järkevällä tavalla, niin kuin Kainuussa on tehty, niin kuin Eksotessa on tehty, ja joka antaa maakunnille verotusoikeuden kautta mahdollisuuden myöskin kerätä omaa rahoitusta, jos halutaan turvata vielä parempi palvelutaso.

Mutta se, mitä hallitus nyt esittää, on siis malli, jossa piikki on auki firmoille tämän valinnanvapausjärjestelmän myötä, ja samanaikaisesti te ajatte sisään talouskurimenorajoitteen tämän rahoituslain kautta, joka ei anna tuleville maakuntavaltuutetuille minkäänlaista muuta poliittista liikkumavaraa kuin leikata ja keskittää [Puhemies koputtaa] niitä julkisia palveluita, jotka maakunnan rahoitusvastuulle jäävät. [Puhemies: Aika!] Onko tämä järkevää?

Minun täytyy kyllä sanoa hallituksen puolesta ja myös niitten maakuntavalmistelijoitten puolesta, jotka tekevät tuolla maakunnissa töitä, miettivät sitä, miten nämä pykälät toimivat siellä heidän maakunnassaan, että on täysin absurdi väite, että me haluaisimme tehdä sellaista uudistusta, joka johtaisi palveluiden leikkaamiseen. [Välihuutoja vasemmalta] Kukaan ei halua sitä. Kannattaa muistaa se, että tämän uudistuksen tärkein tehtävä on terveyserojen vähentäminen, palveluiden turvaaminen ihmisille koko Suomessa. Siitä tässä lähdetään liikkeelle.

Ja mitä valinnanvapauteen tulee, niin valinnanvapauden osalta on, totta kai, vaikea määritellä sitä, minkä verran kustannukset kasvavat ja minkä verran tulee terveyshyötyjä. Tässä maassa on ollut ongelma se, että perusterveydenhuoltoon on ollut vaikea päästä, ja on aivan vakuuttavaa tietoa siitä, näitten nykylainsäädännön mukaisten pilottienkin osalta, että ihmisten pääsy sinne perusterveydenhuoltoon, lääkärille, on mahdollistunut paremmin, kun on olemassa sitä valinnanvapauspalvelua.

Arvoisa puhemies! Oma maakuntani Lappi on rahoituksen osalta kärsijöitten kärkipäässä. Uusimmissa, 15.5. julkaistuissa, rahoituslaskelmissa miinusta oli peräti 33,3 miljoonaa euroa. Syy tähän on se, että kaavamainen laskelma ei tunnista Lapin tarpeita, mutta se ei myöskään tunnista Uudenmaan tarpeita. Uudistuksen pitää turvata se — ei vaarantaa sitä — että yhdenvertaiset sote-palvelut voidaan järjestää eri puolilla Suomea. Tällä rahoituksella maakunnan päättäjät ovat epäkiitollisen tehtävän edessä: leikataanko palveluita, vai nostetaanko asiakasmaksuja? [Timo Harakka: Vai sekä että?]

Tällä viikolla, ministeri Sipilä, myös teidän oman puolueenne edustajat huusivat valtiovaltaa apuun. Miten 180 000 asukasta pystyy tekemään 33,3 miljoonan euron säästöt?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean sen, että maakuntien rahoitusmalli jokaiselle ensimmäiselle vuodelle, vuodelle 2020, perustuu siihen rahoitukseen, joka on kunnissa sote-käyttömenojen keskiarvo vuonna 18 ja 19. Me olemme tunnistaneet sen näissä neuvotteluissa maakuntien kanssa, että se ei ota riittävällä tavalla palvelutarpeen muutosta huomioon, esimerkiksi täällä Uudellamaalla se ei ota riittävällä tavalla — väestö kasvaa. Mutta semmoista mallia, että se ottaisi täsmällisesti huomioon jokaisen maakunnan erityispiirteet, emme ehkä kansallisesti pysty rakentamaan.

Mutta sitten totean näistä laskelmista, joihin viittasitte tämän toukokuun osalta, että myöskään ne eivät ole lopullisia. Me seuraamme äärimmäisen tarkasti sitä, minkälaista tietoa nämä koelaskelmat tuottavat. Täytyy sanoa, että kun ne pohjautuvat niin sanottuihin talousarviokyselyihin kunnille, niin siellä on paljon epätarkkuutta, ja toivon kyllä kovasti, että esimerkiksi tämä pieni heikennys, joka edelleen tuli Lapin osalle, saadaan myös parantumaan tässä seuraavien laskelmien aikana.

Ärade talman! Verotusoikeushan korjaisi tämän ongelman. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Nimenomaan!] Mutta me olemme tässä tilanteessa, koska uudistuksen kanssa on edetty väärässä järjestyksessä. Ensimmäisenä luovuttiin etenemistavasta, sen jälkeen sen tavoitteista. Nyt kohtuuton aikataulu vesittää asian kunnollisen, perusteellisen käsittelyn eduskunnassa.

Ei kannata käynnistää maakuntia, jotka eivät toimi. Ei kannata lehmänkauppakoplaus-enemmistöllä ajaa tällaista uudistusta läpi, joka ei täytä sille asetettuja tavoitteita. Ja, arvoisa ministeri, oikeuskanslerin mielipiteellä tulisi olla oikeusvaltiossa merkitystä.

Vaalien päivämäärä on kirjattu lakiin, eli se tulee korjata tässä, nyt valiokunnissa ja sen jälkeen käsitellä lakipakettia kunnollisesti asiantuntijoita kuunnellen, ei niin, että rajoitetaan kuulemisten määrää. Siirretään vaalit eduskuntavaalien yhteyteen, ja koska ministeri Vehviläinen on huolissaan siitä, ettei ole aikaa käynnistää maakuntia, [Puhemies koputtaa] käynnistetään ne vuotta myöhemmin, hidastetaan Molokin kidan aukeamista. [Puhemies: Aika!] Silloin saadaan myöskin tietojärjestelmät kuntoon.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin palaan vielä tähän Oikeuskanslerinviraston lausuntoon. Siellä itse asiassa ei sanota, että kuusi kuukautta, jos olen käsittänyt oikein tämän lausunnon, vaan noin puoli vuotta on tämä oikeuskanslerin... [Välihuutoja — Naurua] — No niin, tässä on pikkuisen eroa. Jonkun mielestä kuusi kuukautta on sama asia kuin noin puoli vuotta.

Mutta sitten menen tähän vaalipäivään: tänne on annettu viime joulukuussa hallituksen puolelta vastineessa esitys, jossa se oli 28.10., ja se oli aivan realistinen siihen viime vuoden arvioon nähden, mitä me teille tänne annoimme. Mutta sitten puolustan tiukasti sitä ajatusta, että kun täällä on nyt kesken sekä perustuslakivaliokunnassa että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tämä asian substanssi, asiallinen käsittely, niin kyllähän meillä pitää olla sisältöjen ensin selvillä, ennen kuin me sanomme, että täällä käydään huutokauppaa siitä, missä kohtaa ne vaalit ovat, jos tässä kohtaa vaaleja joudutaan muuttamaan.

Arvoisa puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla demokratian toteutumisen mallimaana. [Silvia Modig: Ei enää!] Nyt käsittelyssä olevan Suomen historian suurimman uudistuksen myötä demokratian toteutuminen on vaarassa.

Minäkin puhun ensimmäisistä maakuntavaaleista ja niiden ajankohdasta. Euroopan neuvostohan suosittelee, että vaaleja koskevien lakien tulisi olla voimassa vuosi ennen vaaleja. Nyt Oikeuskanslerinviraston mukaan lakipaketin hyväksymisen ja vaalien välillä pitäisi olla todellakin noin puoli vuotta.

Ihmisillä tulee olla mahdollisuus tietää, mistä äänestetään, mihin lähdetään ehdolle. Pienille puolueille ja valitsijayhdistyksille riittävä aika ennen vaaleja on erityisen tärkeää. Demokratian toteutumisen kannalta maakuntavaalien siirtäminen on olennaista.

Kysyisinkin ministereiltä: tuletteko huomioimaan Oikeuskanslerinviraston näkemyksen ja siirtämään maakuntavaalien ajankohtaa noin puolella vuodella eteenpäin lakipaketin hyväksymisen jälkeen?