Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta, kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten perheenyhdistäminen, on esitys, jossa ehdotetaan kahta muutosta ulkomaalaislakiin, joista kumpikin edistää perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa taattua perhe-elämän suojaa ja lapsen etua.
Ensimmäinen ehdotus koskee toimeentuloedellytyksen poistamista kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäseniltä ja muilta omaisilta perhesideperusteisen oleskeluluvan edellytyksenä. Tältä osin esitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan ”selvitetään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta ottaen huomioon perhe-elämän suoja, lapsen edun toteutuminen ja muissa Pohjoismaissa sovellettavien toimeentuloedellytysten taso ja käytännöt”. ”Toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.” Eli tämä oli se hallitusohjelman kirjaus.
Ulkomaalaislain mukaan toimeentuloedellytys on oleskeluluvan saamisen pääsääntöinen edellytys. Perheenyhdistämistilanteissa toimeentuloedellytys koskee myös alaikäisiä perheenkokoajia. Kansainvälistä suojelua saavien alaikäisten perheenkokoajien huoltajien perhesideperusteisessa oleskelulupaharkinnassa toimeentuloedellytyksestä on ratkaisukäytännössä yksittäistapauksellisen harkinnan nojalla kuitenkin poikettu hyvin laajasti. Puuttuvan toimeentulon perusteella on vuosina 2015—2021 tehty kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden huoltajille yhteensä 24 kielteistä päätöstä ensimmäistä oleskelulupaa koskeviin hakemuksiin. Toimeentuloedellytys ei siten kovin merkittävässä laajuudessa ole ollut huoltajille tehtyjen kielteisten oleskelulupapäätösten peruste. Tavoitteena kuitenkin on, että edellytys turvatusta toimeentulosta ei jatkossa enää muodostu kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavalle lapselle esteeksi elää perheensä kanssa. Keskeisenä tavoitteena lakimuutoksessa onkin myös saattaa lainsäädäntö vastaamaan vakiintunutta oikeuskäytäntöä.
Toinen ehdotus koskee lapsen alaikäisyyden määrittämistä kaikissa perheenyhdistämistä koskevissa tilanteissa. Esityksen mukaan perheenyhdistämistä koskevissa tilanteissa edellytys lapsen alaikäisyydestä olisi jatkossa sidottu perhesidehakemuksen vireilletuloajankohtaan hakemuksen ratkaisuhetken sijaan. Muutoksen taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu. Yhdenvertaisuuden johdosta kansallisen ratkaisun nojalla muutos alaikäisyyden määrittämishetkessä koskisi kaikkia tilanteita, joissa lapsi on osapuolena perhesidehakemusprosessissa. Siten muutos ei koskisi tuomioistuimen ratkaisun mukaisesti pelkästään perheenyhdistämisdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia tilanteita, vaan siihen sisältyisivät esimerkiksi oman maan kansalaiset tai toissijaista suojelua saavat.
On huomioitava, että voimassa olevassa lainsäädännössä kansainvälistä suojelua saavien yksin tulleiden alaikäisten osalta alaikäisyys perhesideprosesseissa on jo nykyään sidottu perhesidehakemuksen ratkaisuhetken sijaan jo suojeluhakemuksen jättämishetkeen, eikä ehdotetulla muutoksella siten käytännössä ole vaikutusta kansainvälistä suojelua saavien yksin tulleiden alaikäisten perhesideprosessiin.
Muutoksen seurauksena perheenjäsenen oleskeluluvan saaminen ei riippuisi sattumanvaraisesti hakemuksen käsittelyajan pituudesta, joka voi johtaa huomattaviin eroihin perheenyhdistämistä koskevien hakemusten käsittelyssä paitsi kansallisesti myös EU:n jäsenvaltioiden välillä.
Ulkomaalaislain mukaiseen perheenjäsenen määritelmään ei tässä esityksessä esitetä mitään muutosta.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.