Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi konkurssilain 2 luvun 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Jo viime viikolla ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitystä käytiin varsin perusteellisesti läpi, mutta tässä valiokunnan mietinnössä erityisesti kiinnitän huomiota siirtymäsäännöksiin, joitten kohdalla valiokunta teki hyvää työtä, sillä on tietysti aivan selvää, että tämä pandemia-aika tulee vaikuttamaan nimenomaan velallisen hyödyksi näissä tilanteissa, mutta on kuitenkin haluttu sitten selkeästi näillä siirtymäsäännöksillä rajata sitä, mille aikavälille asetetuista konkurssisäännöksistä on kyse. Eli tätä toista kohtaa on, kuten valiokunta on sanonut, ”aiheellista tarkistaa sisällöllisesti ja kielellisesti niin, että konkurssiin hakemisen kannalta merkityksellisiä ovat konkurssihakemuksen perusteena olevat maksuvelvoitteet, jotka ovat erääntyneet yli kaksi kuukautta ennen väliaikaisen lain voimaantuloa”. Tämä on minun mielestäni tässä nyt tärkein valiokunnan tekemä työ, ja tällä on haluttu selkeästi rajata tämä lakiesitys koskemaan nimenomaan koronatilanteesta johtuvia ulosottoja, ei niin, että tämä koskisi noin yleisesti kaikkia jo aiemmin tehdyillä hakemuksilla konkurssiin asetettuja yrityksiä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on kannatettava ja aivan oikeansuuntainen. Nyt kun näitä lomautuspäätöksiä, irtisanomispäätöksiä, kassakriisejä tulee kiihtyvään tahtiin, kannustan hallitusta olemaan hereillä ja miettimään kaikkia niitä mahdollisia keinoja, joilla voidaan yrityksiä auttaa tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Se on aivan varmasti niin, että on helpompi mennä tämän kuolemanlaakson yli jonkun apukeinon kautta kuin niin päin, että yritys joutuu lopettamaan ja sen jälkeen sitten taloudellisten aikojen toivottavasti jossain vaiheessa parantuessa lähdetään perustamaan uutta yritystä, työllistämään uudestaan. Tämä on se pienemmän riesan tie, että tehdään kaikki se, mitä on tehtävissä.

Arvoisa herra puhemies! Esityksen tavoitteena on estää sellaisen tilanteen syntyminen, jossa koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutunut yritys asetettaisiin konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättämistä koskevan maksukyvyttömyysolettaman perusteella. Tässä on ehdotettu puoli vuotta tämän voimassaoloajaksi. Ihmisille ja yrityksille on annettava inhimillinen mahdollisuus. Toisaalta velkojien on saatava rahansa jossain vaiheessa. Yrityksiä tulee olemaan paljon talousvaikeuksissa. Koronakriisi voi tuoda suurenkin konkurssiaallon.

Nyt on tärkeää myös lainsäädännön ajan tasalla pitäminen. Tämä on väliaikainen laki, ja tarvittaessa pitää säätää lisälakeja. Mietityttää silti, olisiko jo tässä pitänyt kuitenkin olla pitempi aika kuin tämä puoli vuotta. Nyt ei missään nimessä saa tapahtua se sama, mikä tapahtui silloin 90-luvun laman aikana.

Arvoisa herra puhemies! Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin tuoreen selvityksen mukaan jopa joka kymmenes yrityksistä ei tule selviämään seuraavaa kuukautta, kun tässä katsotaan kaikkia eri toimialoja meidän yrityskentässämme. Tämä kuvaa vakavalla tavalla sitä, minkälainen meillä yritysten tilanne tällä hetkellä on. Korona-poikkeustila ja liiketoiminnan häiriöt ovat heikentäneet merkittävästi kaikkien eri yritysten toimintaa, mutta erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihdot ovat romahtaneet.

Ensimmäisenä maaliskuussa tämä iski pieniin, yhden kahden hengen, yksinyrittäjiin sekä 5—9 henkeä työllistäviin yrityksiin, joiden liikevaihdot laskivat merkittävästi heti maaliskuussa. Majoitus- ja ravitsemusalalla yli 40 prosenttia yrityksistä kertoo käyttökatteen pudonneen 80:stä 100 prosenttiin. Parturit, fysioterapiat, jalkahoidot, taksiyhtiöt, koulutaksit — monien taksiyhtiöiden liikevaihdosta on hukkunut 80 prosenttia. Erikois- ja tavaratalokaupoista noin puolet on menettänyt liikevaihtonsa lähes kokonaan. Lasku on alkanut myös nyt rakentamisen alalla. Kahvilat ja ravintolat ovat omassa poikkeuksellisen kriittisessä tilanteessa. Ja jos hallitus ei pikaisesti eduskunnan velvoittamaa tukipakettia ravintola- ja kahvila-alalle saa, niin siellä myös tätä nyt käsittelyssä olevaa lakia tarvitaan, eikä sekään tule estämään kahviloiden ja ravintoloiden ajautumista konkurssiin.

Tänään olemme myös saaneet vientialalta todella vakavia viestejä. Tarjousmäärät ovat huhtikuussa romahtaneet, ja Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola varoittaa jo nyt, että jos Suomen vienti sakkaa karulla tavalla, seuraus on karmea työllisyydelle ja hyvinvoinnin rahoitukselle.

Nyt myös yleisötapahtumat, festarit ja sen myötä erilaiset musiikkialan ammattilaiset, bändeistä valoon ja äänitekniikkaan, ovat erittäin tukalan tilanteen edessä. Arvioissa heidän menetyksistään puhutaan jo yli 150 miljoonasta. Konferenssit on kielletty, monet messukeskukset, tapahtumajärjestäjät ovat erittäin tukalassa tilanteessa. Itse asiassa lomautettujen määrä on nyt Suomen historian korkein. Edes 90-luvun lamassa emme nähneet näin korkeaa lomautettujen määrää. Maaliskuussa kokoaikaisesti lomautettuja oli 65 000. Edellinen ennätys oli 90-luvun lamasta, jolloin lomautettuja oli yli 55 000. [Puhemies koputtaa] — Arvoisa puhemies, käytän kansanedustajille kuuluvaa perustuslaillista oikeutta puhua hivenen pidempään.

Ja se on sitova päätös?

Puhemies Vanhanen ilmoitti, että se on ohje ja suositus.

Kyllä, eli jatkan hetken. — Arvoisa puhemies, 90-luvulla lomautettuja oli siis pahimmillaan 55 000 eli selvästi vähempi kuin tällä hetkellä. Ja nyt kun puhutaan konkurssiuhasta ja konkurssilainsäädännöstä, niin jo kuukausi sitten, huhtikuun alussa, joka viides työnantajista pelkäsi konkurssia. Ja nyt konkurssiin on mennyt yli tuhat yritystä alkuvuoden aikana.

Tässä esityksessä rajoitetaan siis väliaikaisesti konkurssiin hakemista velkojien hakemuksesta. Yritysten tilanne on tukala, niin kuin tuossa edellä kuvasin, ja pitää huomauttaa, että nämä ongelmat johtuvat siis koronakriisistä ja ongelmiin yritykset eivät ole voineet varautua. Kannattavat ja toimivat yritykset ovat menettäneet asiakkaansa ja myynnin heistä riippumattomista syistä. Siksi esitys, mikä pelastaa yrityksiä turhilta konkursseilta, on erittäin kannatettava.

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne

Siis sen 3 minuutin jälkeen voitte pyytää uuden puheenvuoron. Näin on sovittu puhemiesneuvostossa.

Näin on sovittu puhemiesneuvostossa.

Se on suositus.

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys, niin kuin tuo ulosottoon liittyvä seuraava asiakin, ovat näitä väliaikaislakeja, ja käytän tässä nyt tilaisuutta myös kiittää hallitusta siitä, että nämä esitykset ovat tulleet varsin nopeasti ja nämä ovat tulleet valiokunnasta läpi ja ne ajoittuvat sillä tavalla, että niistä on hyötyä tässä koronaepidemian jälkihoidossa hyvin merkittävällä tavalla. Toivon, että täällä läsnä olevat valtioneuvoston jäsenet vievät nämä terveiset sinne koko valtioneuvostolle.

Tämä konkurssilain väliaikaislaki, joka muuttaa konkurssilakia siis siltä osin, että perintää rajoitetaan koronan takia, erityisesti tätä kahdeksan päivän konkurssikehotusta, on hyvin merkittävä väline. Siinä on myös huomioitu, että sen kanssa ei voisi keplotella niin, että ne, jotka ovat jo aikaisemmin olleet sellaisessa tilassa, että yritystoiminta ei ole ollut kannattavaa, voisivat sitten tällä keplotella itselleen lisäaikaa. Siitä, että se on myös huomioitu tässä hyvällä tavalla, myös kiitos hallitukselle.

Yksi asia, johon hallitus saa varautua mielestäni, koskee tätä voimassaoloaikaa, 31. lokakuuta saakka, että joudumme vielä syksyllä täällä uudestaan käsittelemään tätä asiaa ja jatkamaan tämän voimassaoloa, koska tämä, mitä tällä hetkellä koko yrityskentästä kuuluu, viittaa siihen, että näitä konkursseja tai näitä, joilla on konkurssiuhka, tulee meille hyvin merkittävä määrä.

Meillä pitäisi olla nyt yhteinen henki tässä maassa, että pelastetaan niin monta yritystä kuin mahdollista — siis ne, jotka ovat elinkelpoisia ja joilla on siihen toiminnan jatkumiseen mahdollisuus. Meillä on hyvät eväät hoitaa tämä tilanne paremmin kuin 90-luvun laman aikana. Pankit ovat paremmassa kunnossa, taseet ovat vahvoja ja siellä on pelivaraa, maksuvapaita, lyhennysvapaita vuosia siellä on runsaasti myönnetty, ja sekin kertoo sitä kieltä, että kukaan ei halua uusia 90-luvun laman tapahtumia.

Oikeastaan en tätä esitystä nyt sen enempää tässä käy läpi, koska tämä on jo ensimmäisessä käsittelyssä hyvin käyty läpi, mutta ehkä tähän vielä lopuksi sanon tästä harkinnasta, että tätä seurattaisiin nyt huolella, ja sitten jos siltä näyttää, hallituksella olisi se tahtotila, että tätä voimassaoloaikaa jatkettaisiin.