Suullinen kysymys pakottavasta lainsäädännöstä (Rinne Antti sd) | Suullinen kysymys taakanjaosta pakolaistilanteessa (Carl Haglund r) | Suullinen kysymys leikkauksista opintotukeen (Paavo Arhinmäki vas) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, te olette toivoneet työmarkkinajärjestöiltä ehdotusta tuottavuutta ja kilpailukykyä parantaviksi esityksiksi. Olette toivoneet, että työmarkkinajärjestöt tekisivät paremman ehdotuksen kuin teidän oma pakkoon perustuva esityksenne, joka on epäoikeudenmukainen poliiseja, palomiehiä, sairaanhoitajia, kaupan kassoja, satojatuhansia muita työssä käyviä kansalaisia kohtaan.

Tänään SAK on pyytämänne työmarkkinaratkaisuehdotuksen tehnyt. Tämä ratkaisu on parempi ja oikeudenmukaisempi kuin teidän oma ehdotuksenne. Tämä parempi ehdotus ei leikkaa tuhansia euroja suomalaisten työntekijöitten ansioista, ja tämä ehdotus nostaa tuottavuutta sekä parantaa kilpailukykyä 4 prosenttia heti. Tämä ehdotus takaisi työrauhan ja palkkamaltin jatkumisen.

Nyt kysyn teiltä, arvoisa pääministeri: vedättekö te nyt nämä pakkolait pois?

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa jo hetki sitten totesin, niin tervehdin ilolla tätä neuvotteluavausta, tätä ehdotusta, mikä on nyt pöydällä, ja olen patistellut työmarkkinajärjestöjä nyt istumaan neuvottelupöytään.

Meillä on ensi viikon keskiviikkona täällä tiedonanto tästä hallituksen paketista ja käytännössä aikaa maanantaina kello 16:een saakka löytää parempi ratkaisu tähän. Mielihyvin otan paremman ratkaisun vastaan, niin kuin olen monta kertaa toivonut. Toivon, että tämän avauksen pohjalta, minkä SAK nyt on tehnyt, pystytään sitten sellainen löytämään maanantai-iltapäivään mennessä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Perinteisesti tämmöiset esitykset tulisivat yhteisesti työnantaja- ja palkansaajapuolelta. Nyt tällä hetkellä työnantajapuolta ei tunnu neuvottelutoiminta kiinnostavan. Herra pääministeri, tiedättekö, miksi näin on?

Minä oikeastaan kerron sen teille. Työnantajan ei tarvitse neuvotella, sillä hallitus on ottanut Elinkeinoelämän keskusliiton asiamiehen roolin tässä kokonaisuudessa. Te olette antaneet työnantajille kaiken sen, mitä työnantajat ovat toivoneet.

Arvoisa pääministeri, entinen EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen totesi eilen Aamulehdessä näin: en ole neuvottelijana joutunut koskaan epäilemään palkansaajan kädenpuristusta. Te lupasitte ottaa vastaan ehdotuksen palkansaajapuolelta ja olette olleet valmiita luopumaan pakkolakipaketista. Herra pääministeri, voidaanko teidän kädenpuristukseenne nyt luottaa?

Arvoisa puhemies! Odotan tietenkin nyt, että neuvottelut alkavat ja jatkuvat. Tiedän, että parasta aikaa työmarkkinajärjestöt ovat koolla ja neuvottelevat tältä pohjalta, mikä on hyvä asia. Odotan, että sieltä tulee yhteinen ehdotus sitten maanantaina kello 16:een mennessä.

Se, miksi ollaan nyt tässä tilanteessa, ei ole palkansaajajärjestöjen vika tai elinkeinoelämän järjestöjen vika, vaan yhdessä on sovittu Suomi tämmöiseen tilanteeseen, missä tällä hetkellä ollaan. Meidän pitää löytää kilpailukykyloikka ja tähän kilpailukykyeroon, joka on noin 15 prosenttia meidän tärkeimpiin kilpailijamaihimme, täytyy löytää ratkaisuja ilman, että me syytämme tässä ketään. Jos ei sitä ratkaisua synny neuvottelemalla, niin sitten hallituksen täytyy edetä omilla käytettävissä olevilla keinoilla.

Vielä näihin pakkolakeihin, niin kai kaikki lait ovat pakollisia. Ei punaista päin saa ajaa ja niin edespäin. (Vasemmalta: Ohhoh!) Kyllä lait ovat pakottavia aina.

Arvoisa puhemies! Kuulosti hyvältä, että pääministeri odottaa työmarkkinajärjestöiltä nyt rakentavaa neuvottelua. Katson itse tätä mittakaavaa, minkä nyt SAK esitti, että 4,2 prosenttia ja kilpailukyvyn parantuminen heti eikä sen tyyppistä epävarmaa hyppyä, mitä hallituksen esitys pitää sisällään, joka joutuu käymään perustuslakivaliokunnan lävitse, ja jollei sopua synny, on iso riski, että syntyy äärimmäisen vakava työehtosopimuskierros vuoden päästä. Jos SAK esittää kahdelle vuodelle äärimaltillista ratkaisua, ekalle vuodelle nollasopimus ja toiselle käytännössä hyvin lähelle sitä, niin voidaan sanoa, että nämä suuruusluokat ovat lähellä toisiaan. Nyt vain pitää hallituksen vaikuttaa, että elinkeinoelämä vedetään sieltä samasta poterosta pois, mihin hallitus on nyt EK:n ottanut. Nyt pitää myöskin (Puhemies: Edustaja Gustafsson, kysymys!) elinkeinoelämältä edellyttää toimia. Oletteko samaa mieltä? (Naurua)

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä. Neuvotteluja ei synny, elleivät kaikki osapuolet ole hakemassa aidosti sitä ratkaisua. Nyt meidän pitää löytää tähän kilpailukykyyn 5 prosentin kilpailukykyhyppy, sitten me tarvitsemme sen lisäksi maltillista palkkaratkaisua, ja me tarvitsemme monia muita toimia, jotka parantavat tuottavuutta tuolla yritysten tasolla. Se on lähinnä yritysten ja yhteisöjen oma tehtävä sitten se viimeinen 5 prosenttia. Tässä SAK:n esityksessä on paljon auki olevia kysymyksiä, esimerkiksi siitä puuttuu tämä sotumaksujen alentamisen 1,72 prosenttia, sen rahoitus. Tässä hallituksen esityksessä siihen on rahoitus, se maksaa noin 800 miljoonaa, ja siihen täytyy rahat jostakin löytää.

Arvoisa puhemies! Nythän on todellakin saatu tänään uusia ehdotuksia. SAK:lta tuli ehdotus, ja myös STTK ja Akava ovat ilmoittaneet, että heillä on myös omia ehdotuksia, ja keskustelu olennaisesti on mennyt eteenpäin. Yksi ehdotus kuitenkin kokonaan puuttuu tästä, ja se on tämä työnantajien ehdotus. Elinkeinoelämän ehdotusta ei ole tähän mennessä tullut. Nyt moni epäilee, että se johtuu siitä, että he katsovat, että tämä hallituksen esitys on heille paras, siis se heikentää suoraan työsuhteen ehtoja.

Ja kun te, arvoisa pääministeri, sanotte, että pakkolakeja ovat kaikki lait, niin te olette ensimmäistä kertaa Suomen historiassa puuttumassa työehtoihin pakkolainsäädännöllä, jolla te estätte sopimasta työehdoista paremmin kuin mitä täällä hyvin kyseenalaisella perustuslakia rikkovalla tavalla päätettäisiin. Elinkeinoelämän keskusliiton erittäin tunnustettu neuvottelujohtaja ja myös lakimies, Laatunen, itse epäili, että tämä on perustuslain vastaista. (Puhemies koputtaa) Kysyn teiltä: oletteko valmiit omaa ehdotustanne edes muuttamaan, jos työnantaja ei tule tähän neuvottelupöytään mukaan, niin kuin nyt näyttää?

Arvoisa puhemies! Hallitus päättää omasta tiedonannostaan ensi viikon maanantaina klo 18 ja tiedottaa siitä välittömästi tämän jälkeen. Siihen saakka tilanne on auki. Niin kuin olen moneen kertaan sanonut, olemme valmiita muuttamaan nyt pöydällä olevaa ehdotustamme. Mutta minulle on vastenmielistä ajatella sillä tavalla, että tässä olisi joku, joka hyötyy, ja joku, jolta on pois. Me haemme nyt ratkaisua siihen, että Suomen työllisyystilanne paranee. Me haemme 110 000:ta uutta työpaikkaa, ja se lähtee sieltä, että panemme Suomen kilpailukyvyn rakenteita kuntoon. Tämä on yksi pienen pieni toimenpide siinä kokonaisuudessa, mitä tarvitsemme, että työllisyysaste lähtee positiiviseen kehitykseen Suomessa. Tähän vastakkainasetteluun meidän ei pitäisi nyt langeta vaan lähteä siitä, että haemme yhdessä ratkaisua, joka on Suomen edun mukainen, (Puhemies koputtaa) ja se työtön saisi toivoa siitä, että työpaikka vielä jonakin päivänä löytyy.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Sipilä esittää argumentteja, että vastakkainasettelua ei saa suorittaa eikä siihen pitäisi ketään pakottaa, mutta en ihmettele yhtään, että Hakaniemessä ei suostuttu yhteiskuntasopimuksen osalta painamaan päätä siihen yhteiskuntasopimuksen giljotiiniin, minkä te laitoitte sinne ylle. Nyt kysyn, niin kuin edustaja Heinäluoma edellä: Voisiko hallitus laittaa, edes pienen toiveen kuiskata EK:n korvaan Etelärantaan, että esittäkää te myös oma vaihtoehtonne, mitenkä tästä eteenpäin mennään? Vai onko niin, että hallitus purkaessaan tammikuun kihlauksen, puuttuessaan sopimusoikeuteen katselee vain sivusta tätä tilannetta?

Arvoisa puhemies! Olen tänään keskustellut Lauri Lylyn kanssa, ja hän esitti toivomuksen, että voisinko olla työnantajapuoleen yhteydessä ja koettaa saada osapuolet neuvottelupöytään. Olen tuota pyyntöä noudattanut, ja he istuvat tällä hetkellä neuvottelupöydässä. (Eduskunnasta: Hyvä!) Tämän enempää en nyt tälle asialle pysty tekemään.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Sipilä, te toistatte koko ajan sitä, että ratkaisun pitää olla maanantaina valmis yhdessä itse asiassa Suomen historian suurimpia työmarkkinaratkaisuja. Tämä takaraja, jonka te asetatte, ei perustu mihinkään muuhun kuin teidän omaan päätökseenne. Jos ajatellaan näitä pakottavia lakeja, joilla te haluatte viedä pienipalkkaisilta sairaanhoitajilta, palomiehiltä, poliiseilta sunnuntailisät ja haluatte, että ihmisillä ei ole varaa sairastaa, niin näiden lakien käsittely kestää varmasti vähintään vuoden. Teidän pitää tehdä lakiesitykset, teidän pitää tuoda ne eduskuntaan, ne pitää käsitellä perustuslakivaliokunnassa. Mikä kiire tässä on? Nimittäin hallituksella on aina oikeus ja mahdollisuus vetää oma huono lakiesityksensä pois eduskunnasta. Eikö näin vakavassa tilanteessa hallituksen kannattaisi (Puhemies koputtaa) nyt panostaa siihen, että saadaan hyvä ratkaisu, (Puhemies koputtaa) eikä jääräpäisesti viedä todella huonoa ratkaisua eteenpäin?

Arvoisa puhemies! Edustaja Arhinmäki, olette oikeassa. Juuri näin haluamme toimia. Olemme vapusta asti käytännössä yrittäneet hakea tähän asiaan ratkaisua neuvottelemalla ja neuvottelemalla, tekemällä kompromissiehdotuksia. Nyt hallitus tekee oman ehdotuksensa, lähtee viemään sitä eteenpäin. Juuri niin kuin sanoitte: tulee kestämään tuonne ensi kesään saakka, että nämä lait ovat valmiita.

Jos en maanantaina saa ehdotusta ja matkan varrella tulee joku superidea, joka on parempi kuin hallituksen idea ja se on yhdessä sovittu, niin aina olemme valmiita harkitsemaan myöskin matkan varrella asioita uudelleen. Aina olemme valmiita harkitsemaan uudelleen. Mutta keskiviikkona on tiedonanto, ja siitä juna lähtee eteenpäin nyt sitten tämän hallituksen paketin kanssa. Se on päätetty ja sovittu myöskin eduskunnan kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Arhinmäki kysyi, minkä takia on kiire. Kiire sen takia, että meidän bruttokansantuote on edelleen alle sen, mitä se oli vuonna 2008. Kiire sen takia, että meidän kasvu on hidasta. Kiire sen takia, että meidän työttömyystilanne heikkenee jatkuvasti. Kiire sen takia, että meillä on heikko kilpailukykytilanne. Kiire sen takia, että me olemme tällä hetkellä Euroopan sairas mies.

Loppupelissä tämä yhtälö on yksinkertainen: Jos meillä ei ole kilpailukykyä, ei ole vientiä. Jos ei ole vientiä, ei ole kasvua. Jos ei ole kasvua, ei ole työpaikkoja. Jos ei ole työpaikkoja, ei ole verorahoja. Jos ei ole verorahoja, ei ole hyvinvointia.

Tällä on kiire.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun kuuntelee ja seuraa tätä keskustelua, niin saa tällaisen käsityksen, että ei ole vieläkään ymmärretty sitä, että meidän heikko kilpailukykymme johtuu siitä, että yritykset eivät pärjää vientimarkkinoilla.

Kysyisin sitten pääministeriltä, että eikö tämän logiikan mukaan, kun täällä peräänkuulutetaan myöskin, että yrityssektori toisi pöytään jotain vastinetta näille eduille, mitä nyt ollaan sitten lupaamassa, jos me parannamme kilpailukykyä, niin eikö se sama logiikka toimi sitten myöskin, että Suomi on valmis auttamaan pakolaisia, mutta samalla me vaatisimme heiltä jotain vastinetta siitä, että me autamme heitä. Siis eikö hallituksen tavoite ole sitä nimenomaan, että haetaan yrityksille parempaa kilpailukykyä, ja siinä tilanteessa me emme voi edellyttää, että yritykset laittaisivat jotain omaa pöytään?

Arvoisa puhemies! Kyllä lähdemme siitä, että yritysten kilpailukyky paranee, yritykset lähtevät työllistämään, investoimaan Suomeen. Kun tämä ilmapiiri ja luottamus suomalaisen yhteiskunnan selviämiseen haasteistaan paranee, niin investoinnit lähtevät liikkeelle. Meillä on todellakin tavoitteena 110 000 uutta työpaikkaa tämän hallituskauden aikana, ja ne eivät itsestään synny. Kilpailukyvyn eteen täytyy tehdä toimia. Tämä on yksi toimi siellä toimien joukossa.

Mutta kyllä tässä työnantajiltakin vaaditaan ihan samalla tavalla. Jos tätä termiä nyt halutaan käyttää, niin "pakottavalla lainsäädännöllä" tehdään työntekijän muutosturvaa. Irtisanomistilanteessa tulee kuukauden muutosturva, koulutus. Olemme myöskin säätämässä lakia, jossa työterveydenhuolto samassa tilanteessa jatkuisi puoli vuotta. Ja samassa yhteydessä olemme myöskin parantamassa naisvaltaisten alojen ongelmaksi kokemaa vanhempainvapaan kustannusten tasaamista. (Puhemies koputtaa) Nämä kolme asiaa ovat pakottavia myöskin työnantajapuolella.

Arvoisa puhemies! Pääministeri on tehnyt erittäin vastuullisella tavalla tätä Suomen johtamista, ja on harmi, että tämä yhteiskuntasopimus kaksi kertaa kaatui. Mutta pääministeri ja hallitus ovat edelleen antamassa mahdollisuuden työmarkkinajärjestöille löytää ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tänään Suomen Pankin SDP-taustainen pääjohtaja Erkki Liikanen totesi, että tämä SAK:n esitys ei valitettavasti ole riittävä tähän tilanteeseen. Sen takia olisikin tärkeää, että lähipäivien aikana löytyisi ratkaisu, jossa tällainen kertaluontoinen kilpailukyvyn parantamisratkaisu saataisiin aikaan ja totta kai myöskin maltillinen ja pitkäkestoinen palkkaratkaisu. Se on kaikkien intressi. Toivoisin, että SDP:n puolellakin ja vasemmistoliiton puolella pantaisiin kaikki ruuti siihen, että tällainen yhteinen ratkaisu löytyy.

On hieno asia, että hallitus on tehnyt päätöksiä ja linjauksia, joilla Suomen kilpailukykyä parannetaan. Kysyisin pääministeriltä: oletteko edelleen valmiit käyttämään tätä noin miljardin veroporkkanaa sitten osana tätä kokonaisratkaisua, jos tällainen äärimaltillinen palkkaratkaisu (Puhemies koputtaa) syntyy tässä kokonaispaketin yhteydessä?

Arvoisa puhemies! Tähän pakettiin tosiaan kuuluu — se aina tahtoo täällä keskustelussa jäädä vähän taustalle — miljardin euron veronkevennykset. Kun saamme nyt tämän vietyä hallitusti ja määrätietoisesti maaliin, miljardin euron veronkevennykset parantavat huomattavasti ihmisten ostovoimaa ja sitä kautta luovat myöskin osaltaan talouskasvua.

Meillä on myöskin lisäsäästöjen paine. Ellemme pääse tässä talouskasvussa liikkeelle kilpailukykyä parantaen, joudumme tekemään lisäsäästöjä. Myöskin näistä voidaan siinä tilanteessa luopua, että päästään näissä asioissa eteenpäin.

Tässä yhteydessä haluaisin kyllä antaa kiitokseni edustaja Ihalaiselle erityisesti siitä, että olen saanut käydä kanssanne taustakeskusteluja tästä tilanteesta. Niistä on ollut paljon hyötyä, kun tätä taustakeskustelua on käyty matkan varrella. Kiitos siitä.

Arvoisa puhemies! Pakko on pelolla johtamista ja mennyttä maailmaa. (Perussuomalaisten ryhmästä: Niin on pakkoruotsikin! — Naurua)

Pakko on pelolla johtamista ja mennyttä maailmaa. Näin, arvoisa pääministeri, te sanoitte vielä viime vuonna. Tänään olemme saaneet lukea lehdistä, että Nokia kaatui pelolla johtamiseen. Nyt te vertasitte näitä pakkolakeja, sanoitte, että nämä työnantajalle tulevat pakkolait ovat ihan samanlaista pakkoa kuin työntekijöille. Oli sitten kyse työterveyshuollosta tai irtisanomisturvasta, niistä voi aina sopia paremmin. Nyt te työntekijöille annatte sellaisen pakon, että vaikka siellä olisi halua, niin ei voi sopia paremmin. Eikö tämä ole pakkoa, ja eikö tämä ole pelolla johtamista?

Sanoitte, että kaipaatte superideaa. Nyt on tullut esitys, joka vaikuttaa nopeasti, välittömästi ensi vuodesta alkaen viennin kilpailukykyyn, takaa työrauhan pitkäksi aikaa (Puhemies koputtaa) ja on oikeudenmukaisempi. Ja tämä teidän tienne on epävarma. (Puhemies koputtaa) Kannattaisiko luopua pelolla johtamisesta ja siirtyä esimerkillä johtamiseen?

Arvoisa puhemies! Kaikki lainsäädäntö on pakkoa. Kyllä se vain näin on, että lainsäädännöllä me haluamme ohjata yhteiskuntaa tiettyyn suuntaan ja niin tässäkin tapauksessa. Tämän tarkoituksen, 5 prosentin kilpailukykyhypyn, lähtökohtana on se, että työtön saa töitä. Ja minusta meidän pitäisi löytää nyt yhdessä tähän parempi polku ja paras mahdollinen polku. Valitettavasti tässä SAK:n ehdotuksessa tähän 5 prosenttiin ei ole vielä tarpeeksi vastauksia. Mutta kuten sanoin, niin tämä on hyvä alku, että on ehdotus pöydällä, ja tästä voidaan lähteä keskustelemaan. Työmarkkinajärjestöt sitä parastaikaa tekevät. Ja toivon, että tämä jalostuu nyt viikonlopun aikana sellaiseksi, että tuo 5 prosentin tavoite saadaan täyteen. Tässähän oli elementtejä jo siitä toisestakin (Puhemies koputtaa) palikasta eli maltillisesta palkkaratkaisusta.

Arvoisa puhemies! SAK:n ehdotuksen ydin on siinä, että siinä on maltillinen palkkaratkaisu vuosille 17 ja 18. Se osoittaa sitä, että sielläkin on ymmärretty tilanteen vakavuus, ja se on hyvä asia. Mutta samaan aikaan meidän on ymmärrettävä se, että maltillisia palkkaratkaisuja on tehty tähänkin asti, mutta siitä huolimatta me emme ole saaneet käännettyä työllisyyttä kasvuun. Eli sen takia on tärkeää, että siinä on mukana myös se, mitä STTK ja Akava ovat esittäneet, että siellä on oikeudenmukaisempi ja tasapuolisempi tapa tehdä tämä 5 prosentin kilpailukykyhyppy.

Yhdyn niihin puheenvuoroihin, mitä täällä on sanottu, että myöskin EK:n tulee olla mukana rakentamassa tällaista kokonaisvaltaista ratkaisua. Tässä on siis elementit olemassa, kun nämä pystytään yhdistämään. Mutta kysynkin työministeriltä: eikö ole niin, että meidän pitää saada sekä maltillinen palkkaratkaisu että (Puhemies koputtaa) 5 prosentin kilpailukykyhyppy, jotta työllisyys lähtee kasvuun?

Arvoisa puhemies! Veitte jalat suustani. Olen aivan samaa mieltä, ja tästä koko ajan on ollut kyse. Ei ole ollut kyse siitä, että olisi joku yksi keino tai kaksi keinoa, millä tämä ongelma ratkaistaan. Se on se kokonaisuus, ja kokonaisuus on hallitusohjelma, ja hallitusohjelmaa noudatetaan. Ja on hyvä, että nämä työmarkkinaosapuolet ovat nyt tuoneet näitä ratkaisuesityksiä. Nyt on aikaa viikonloppuun, ja maanantaina sitten katsotaan ja hallitus tekee johtopäätöksiä.

Hyvä, että keskustellaan. Hyvä, että tulee vaihtoehtoja. Toivon, että tämä johtaa siihen, että päästään tässä yhteiskunnassa eteenpäin tämänkin asian puolella.

Arvoisa puhemies! Tosiaan nyt tarvitaan maltillista valtiomiesjohtajuutta ja kykyä sopia. Tähän liittyen on kiinnostavaa, että kun te, pääministeri, piditte tv:ssä poikkeuksellisen puheen viime viikolla, niin te esititte joukon tilannekuva-arvioita, jotka olivat varsin voimakkaita ja kärjekkäitä, ja niitten pohjalta te sanoitte, että teillä on nämä politiikan päätöksen tavoitteet, joista te ette voi tinkiä.

Arvoisa pääministeri, monet asiantuntijat pitävät kuitenkin näitä väitteitänne hieman liioiteltuina. Esimerkiksi se, että Suomi olisi vaarassa joutua Brysselin ohjaamaksi, ei pidä paikkaansa, koska alijäämämenettelyssä on valtaosa Euroopan maista jo ollut ja siinä on lähinnä kysymys raportointivelvoitteesta.

90-luvulla Suomi oli vaikeuksissa saada ylipäätään lainaa, koska maksukykymme oli heikko. Nyt saamme lainaa historiallisen halvalla korolla, (Välihuutoja) ja meidän luottoluokitus on hyvä. Suomen talouden tilanne on vaikea, mutta ei kannata myöskään luoda liioitelluilla mielikuvilla pelkoa ja epätoivoa ihmisille, vaan luoda positiivista (Puhemies koputtaa) uskoa siihen, että nämä ongelmat voidaan ratkoa.

Kysyn, pääministeri: oletteko edelleen asiantuntijoiden kritiikistä riippumatta yhtä mieltä tämän tilannekuva-arvionne kanssa edelleen ja oletteko sitä mieltä, että näin kovat keinot leikata hoitajien palkoista ovat perusteltuja, vaikka pehmeämpiäkin keinoja olisi olemassa?

Arvoisa puhemies! Kyllä olen samaa mieltä tilannekuvasta. Meidän velkatasomme verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan on vielä kohtuullinen: 60 prosentin paikkeilla on tämä julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Mutta meidän alijäämämme ja sen kehitys on ollut surkea. Me olemme nyt toista vuotta peräkkäin tässä yli 3 prosentin kategoriassa. Tänä vuonna lähellä 3,5:tä prosenttia bkt:stä on siis julkisen talouden alijäämä, kun yhdessä sovittu raja tälle on 3 prosenttia. Jos tämä 3,5 ylittyy, niin me olemme automaattisesti tässä liiallisen alijäämän menettelyssä, joka tarkoittaa sitä, että tuo ensi viikolla käsittelyyn tuleva budjettikirja käytetään sitten tuolla komission hyväksynnässä. On siellä toki muitakin maita ollut tässä menettelyssä, (Puhemies koputtaa) ei se maailmanloppu ole sekään, mutta kyllä minusta meidän nyt pitäisi panna itse omat asiamme kuntoon ja...

...korjata tämä 10 miljardin kestävyysvaje.

Puhemies Maria Lohela

Nyt on aika täynnä.

Arvoisa puhemies! SAK:n avaus on todellakin myönteinen, ja kehityssuunta on tällä hetkellä hyvä. Toivon hartaasti, että tämä on ensimmäinen askel laajempaan sopuun tästä kysymyksestä.

Hallitus on vaikeinakin hetkinä ja kovassa paineessa ollut sovitteleva ja pyrkinyt yhteistyöhön, jotta ei jouduttaisi ratkaisuihin, jotka joidenkin osapuolten mielestä ovat yksipuolisia. Hallitus on tavoitellut kaksiosaista ratkaisua yhteiskuntasopimuksen ja palkkamaltin muodossa. Meillä on tällä hetkellä 110 000 pitkäaikaistyötöntä, eli korjausliikkeellä kieltämättä on kiire.

Arvoisa pääministeri, miten näette näiden meidän kahden tavoitteemme suhteen, jos me edelleen pidämme kiinni sekä yhteiskuntasopimuksesta että palkkamaltista? Ovatko molemmat välttämättömiä, ja miten käy, jos turvaudumme vain toiseen?

Arvoisa puhemies! Nämä molemmat tarvitaan, ja nämä molemmat toteutuessaan parantaisivat julkisen talouden tasapainoa puolella prosentilla, ja se tarkoittaa sitä, että silloin voisimme toteuttaa tämän miljardin euron veronkevennyksen ja jättää sitten ne ehdolliset säästötoimenpiteet tekemättä. Tämä on tämän kaiken takana.

Ja vielä näistä yhteiskuntasopimusneuvotteluista, mihin viittasitte: Tosiaan vapusta saakka on käyty keskustelua siitä, voimmeko ottaa yhteiseksi tavoitteeksi Suomelle, että kustannuskilpailukyky paranee 5 prosentilla. Tästä keskustelimme vapusta saakka eri vaiheissa elokuun 21. päivään saakka, ja me emme päässeet tästä sopimukseen, voidaanko ottaa tämmöinen yhteinen tavoite vai ei. Sen takia (Puhemies koputtaa) hallitus joutui tekemään sitten omia ratkaisuja.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen, edustaja Rinne.

Arvoisa rouva puhemies! Te, herra pääministeri, olette tällä pakkolainsäädäntöhankkeellanne aiheuttaneet työmarkkinoille ristiriitaa asettumalla tässä selkeästi Elinkeinoelämän keskusliiton eli toisen osapuolen puolelle. Te olette taannut Elinkeinoelämän keskusliitolle lottovoiton tässä keskustelussa.

Te lähditte hakemaan tuottavuusloikkaa, silloin vaaditte 100:aa tuntia lisää työaikaa. Kun siihen ei suostuttu, te totesitte: "Kannet kiinni, eikä neuvotteluja jatketa." Sitten päädyitte kilpailukykyloikkaan, miinus 5 prosenttia: tarkoittaa palkanalennuksia, niin kuin näistä pakkolaeista voi selkeästi havaita.

Jos EK nyt hyväksyy tässä työmarkkinaratkaisun, jolla saadaan syntymään tulosta SAK:n esityksen pohjalta, onko hallitus nyt valmis hyväksymään sen, mitä työmarkkinapöydästä tulee, ilman että hallitus itse pakkolakeja sen jälkeen enää vie eteenpäin?

Arvoisa puhemies! Tässä on monta termiä. Meidän kilpailukykyeromme meidän kilpailijamaihin on 15 prosenttia, ja enemmänkin ehkä. Me tarvitsemme kustannuskilpailukyvyn paranemista ja tuottavuuden paranemista. Kustannuskilpailukyky paranee esimerkiksi työaikaa jatkamalla tai sitten näillä muilla toimilla, mitkä ovat täällä keskustelussa olleet. Tuottavuus paranee sitten lähinnä niillä toimilla, mitä siellä yrityksissä tehdään: tuottavuuden parantamista prosessien paranemiseksi, tuotteen kehittämiseksi ja prosessikehitykseksi. Nämä ovat niitä toimia, mitä tehdään siellä yrityksissä.

Näistä olen valmis keskustelemaan. Otan ehdotuksen vastaan maanantaina, ja hallitus päättää sitten jatkotoimista maanantaina kello 18. Ja tässä salissa keskiviikkona keskustellaan sitten siitä, onko se pohja nyt hallituksen esittämä pohja vai tuleeko joku uusi pohja, ja sen me näemme maanantaina.

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, Suomen EU-linja puhuttaa sekä täällä kotimaassa että itse asiassa myös Euroopassa. Suomi pidättäytyi äänestämästä tällä viikolla, kun jaettiin näitä turvapaikanhakijoita maiden kesken. Suomi siinä asemoitui muun muassa Tšekin, Unkarin ja Romanian kanssa samaan porukkaan. Kysymys kuuluu, onko tämä viisas toimintatapa. Te, herra pääministeri, myöhemmin sanoitte ainakin julkisuudessa, että se on täysin toisarvoista, miten Suomi äänestää. Pidän tätä hieman ihmeellisenä lausuntona. Onko tosiaan teidän mielestänne toisarvoista, miten Suomi äänestää EU-pöydissä?

Arvoisa puhemies! Suomen pitkäaikainen linja on ollut se, että tämmöisissä taakanjakokysymyksissä lähdetään vapaaehtoisuuden pohjalta eikä lähdetä siitä, että komissio määrää jäsenvaltioita, että te otatte tällaisen ja te otatte tällaisen. Tämä on ollut Suomen pitkäaikainen linja. Se oli myöskin tuon Eurooppa-neuvoston päätös huhtikuussa, ja sieltä huhtikuun päätelmistä suoraan kirjattiin hallitusohjelmaan päätös siitä, miten näitä turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja tehdään. Olemme johdonmukaisesti noudattaneet tätä linjaa. Minulla ei ollut pienintäkään ongelmaa eilisessä päämieskokouksessa Suomen kannan kanssa, ei pienintäkään ongelmaa. Tein myöskin pohjustustyötä, soitin puolellekymmenelle kollegalle, ja he sanoivat, että he ymmärtävät täysin tämän Suomen linjan ja on erinomaista, että Suomi on kantamassa oman vastuunsa tässä taakanjaossa. Ei mitään ongelmaa ollut tämän äänestyspäätöksen kanssa päämieskokouksessa.

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri, minun kysymykseni oli lähinnä se, onko tosiaan toisarvoista, miten Suomi äänestää, koska se lausunto oli hieman ihmeellinen. En myöskään täysin yhdy pääministerin arvioon siitä, miten oli järkevää toimia, mutta perustelitte ainakin sen hyvin.

Siitä puheen ollen, miten Suomi toimii, meidän ulkoministerimme on osaltaan puhunut meidän naapurimaamme toiminnasta juuri tässä pakolaiskysymyksessä ja totesi, että Ruotsi antaa ihmissalakuljettajille ja terrorismia rahoittaville ketjuille mahdollisuuden toimia ja edistää heidän bisnestään. Tähän suuntaan meidän ulkoministeri puhui toissa päivänä. Voisitteko, herra pääministeri, nyt selventää, onko tämä koko hallituksen käsitys siitä, miten naapurimaamme Ruotsi toimii, ja onko teidän mielestänne asiallista, että meidän ulkoministeri lausuu tämmöisiä meidän naapurimaastamme?

Arvoisa puhemies! Tuolla huippukokouksessa keskusteltiin paljon siitä, että meidän Schengen-systeemi ei toimi tällä hetkellä ja kaikki maat tekevät tässä väärin, näitten sopimusten vastaisesti. Täällä on paljon rekisteröimättömiä ihmisiä liikkeellä, ja me olemme sitten vastaanottamassa täällä pussin perällä tämän liikkeen. Tämä ei toimi nyt niin kuin pitäisi. Sen kaikki päämiehet myönsivät.

Mitä tulee tähän ulkoministerin lausuntoon koskien Ruotsia, niin ehkä tässä otsikot ovat olleet vähän raflaavampia kuin itse lausunto ja haastattelun sisältö. Keskustelin tästä lyhyesti ruotsalaisen kollegani kanssa. Hän läimäytti olkapäälle ja sanoi, että älä huolehdi, jos olisi joku ongelma, niin olisin soittanut.

Arvoisa puhemies! Te, herra pääministeri, olette kuitenkin sanonut, että saattaa olla niin, että Suomi voi tarvita tulevaisuudessa tätä taakanjakoa juuri sen takia, että me olemme pussin perällä ja tänne tulee suurempi määrä väkeä kuin on odotettu ja eurooppalainen taakanjako voisi hyödyttää meitä. Tietenkin voisi ajatella muitakin kriisejä, jotka sattuvat lähialueillamme, joissa näin kävisi. Oliko viisasta tässä tapauksessa äänestää tyhjää?

Kun viittasitte tähän Schengen-järjestelmään ja siihen, että se ei toimi tällä hetkellä, Euroopan unionilla on tulossa muuttoliikkeen huippukokous Vallettassa ja Vallettan kokouksen valmistelijakin kävi Suomessa. Onko hallituksella nyt esityksiä, uusia esityksiä, uusia ajatuksia, miten Euroopassa tätä kriisiä tulisi tässä tilanteessa hoitaa, kun marraskuussa kokoonnutaan tänne Vallettan huippukokoukseen?

Arvoisa puhemies! Tämä on totta, että jos tällä hetkellä tehtäisiin taakanjakoa tämän vuoden arvioiden perusteella, niin Suomenkin taakkaa silloin jaettaisiin, koska meidän lukumme voi olla jopa 50 000, joka suhteutettuna Saksan lukuihin tarkoittaa jotakin 800 000:n paikkeilla. Tästä myöskin keskusteltiin tuolla. Kyllä meidän täytyy saada nyt ulkorajamme kuntoon ja Schengenin periaatteet käyttöön ja sitä kautta tämä asia järjestykseen. Näitä toimia päätettiin tuolla eilisessä huippukokouksessa. Ne ovat täysin Suomen linjan mukaisia toimia.

Mitä tulee tähän marraskuun kokoukseen, oikeastaan tässä linjattiin jo aika paljon niitä toimia. Parannetaan olosuhteita pakolaisleireillä, parannetaan näitten hot spotien käytännön toimintaa ja osallistutaan ruokaohjelmaan sillä tavalla, (Puhemies koputtaa) että näillä leireillä pystytään asiallinen ruokahuolto järjestämään ja takaamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Uskallan väittää, että turvapaikkakriisi on ehkä yksi Euroopan unionin historian kohtalon hetkistä, ja uskon, että tähän ei löydy mitään muuta kuin eurooppalaista ratkaisua. Se hoidetaan kolmella tasolla: ensin yhteisesti EU:n tasolla, sen jälkeen turvapaikkahakemusten nopea käsittely ja sen jälkeen kotouttaminen. Kukaan meistä ei pysty pakenemaan vastuuta tässä kysymyksessä.

Kun kansainvälinen media tai kollega esittää kysymyksen, mitä te aiotte tehdä, panostatteko ihmisiin vai instituutioihin, niin silloin me toteamme, että panostamme ihmisiin. Suomi oli ensimmäinen maa, joka heti ilmoitti ottavansa vastuunsa tästä komission ehdottamasta kiintiöstä, 2 prosenttia, 2 400 ihmistä. Jos valinta on se, olemmeko mukana tekemässä päätöstä tai ottamassa niitä ihmisiä, minä panostaisin tässäkin kysymyksessä ihmisiin ja ihmisen hätään.

Arvoisa rouva puhemies! Sisäministeri ei ole nyt paikalla, mutta esitän nyt kuitenkin kysymyksen pääministerille: Toisaalta te tuotte esille, että Schengenin sopimus täytyy saada voimaan ja toimimaan, mutta toisaalta myös Euroopassa kuuluu hyvin kriittisiä äänenpainoja siitä, että Schengenin sopimus on jo historiaa. Mutta ongelmaksi varmasti myös Euroopan unionin alueella muodostuvat erilaiset maahanmuuttopolitiikat ja turvapaikan hakemisen ja myöntämisen perusteet. Mutta, arvoisa pääministeri, mikä teidän näkemyksenne on, kuinka pian Euroopan unioni voi saada samalle viivalle, samalle tasalle nämä erilaiset maahanmuuttopolitiikat, jotta ylipäätään tätä taakanjakoa voidaan sitten toteuttaa ja niitä ongelmia kiertää, mitä tähän liittyy?

Arvoisa puhemies! Näistä toimista keskusteltiin, näistä lyhyen tähtäimen toimista, jotka nyt ovat lähinnä tähän taakanjakoon liittyviä, ja sitten sovittiin, että marraskuun loppuun mennessä saadaan nämä hot spotit kuntoon ja nämä rajatarkastukset sille tasolle kuin kuuluu. Sen jälkeen me voimme sitten palauttaa Schengenin toimimaan niin kuin se on tähänkin saakka toiminut, niin kuin sen on tarkoitettu toimivan. En tiedä ihan tarkkaan, mihin kysymyksiin edustaja viittasi näillä erilaisilla maahanmuuttopolitiikoilla, mutta aika yhtenäinen tämä keskustelun sävy eilisessä kokouksessa oli ainakin näistä toimista, mitä tehdään, ja erityisesti niistä toimista, mitä tehdään nyt siellä kriisialueella ja kriisien lähellä, pakolaisleireillä olosuhteitten saamiseksi siellä kuntoon, ruokahuollon saamiseksi kuntoon, veden riittämiseksi tuolla alueella ja niin edespäin.

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä kuulla, että pääministeri arvostaa hyviä naapuruussuhteita, ja ehkä olisi ollut paikallaan, että myös ulkoministeri olisi ensin soittanut kollegalleen ennen kuin lähti kertomaan julkisuuden kautta omia mielipiteitään.

Mutta, arvoisa pääministeri, tässä hallituksen linjassa on ollut näitä kansainvälisiä epävarmuuksia, mutta on hämmentävää myös ollut kuunnella suomalaista keskustelua, jossa pakolaisten hätään on suhtauduttu hyvin kylmästi. Meillä Keski-Suomessa SPR:n vapaaehtoisia ovat meidän omat suomalaiset kuvanneet, hiippailleet hämärissä näiden vapaaehtoisten perässä, uhkauksia on laitettu eteenpäin ja niin poispäin. Tämä on kertakaikkisen häpeällistä ja tuomittavaa toimintaa. Valitettavasti myös hallituspuolueitten riveistä on kuulunut varsin erikoisia kannanottoja muun muassa siitä eleestä, jonka te, arvoisa pääministeri, ja vaimonne teitte luovuttaessanne kakkosasuntonne pakolaisten käyttöön. (Puhemies koputtaa) Eräs edustaja nimittäin totesi, että tämä pelaa rikollisjärjestöjen pussiin, tällainen "houkuttelu". Haluaisin kysyä: miten saatte oman hallituksenne (Puhemies koputtaa) ymmärtämään, että tätä kriisiä ei ratkaista vihalla ja pelottelulla?

Arvoisa puhemies! Minusta meidän pitää kaikin puolin välttää nyt tässä, myöskin meidän poliittisten toimijoiden, vastakkainasettelua, ja minusta meidän pitää myöskin rauhallisesti ymmärtää niitä pelkoja ja huolia, mitä ihmisillä on siellä omassa arjessaan koskien tätä suurta muutosta, mikä täällä on tapahtunut. Tänne on yli kymmenkertainen määrä, ehkä viisitoistakertainen määrä normaaliin tilanteeseen verrattuna tullut turvapaikanhakijoita, ja ihmisiä huolettaa, osin pelottaakin, mitä kaikkea tämä tilanne tarkoittaa. Meidän pitäisi pystyä asialliseen, rauhalliseen keskusteluun myöskin siitä, ilman että me leimaamme rasisteiksi näitä ihmisiä, jotka ottavat esille näitä omia huoliaan. Minusta niitäkin pitää kuulla. (Välihuutoja) Samalla tavalla meidän pitää huolehtia niistä ihmisistä, että heidät, jotka tulevat tänne sotaa pakoon ja ovat hädänalaisia, me toivotamme tervetulleeksi ja he saavat tuntea olonsa täällä turvalliseksi. Meidän kaikkien, (Puhemies koputtaa) koko tämän salin pitäisi huolehtia nyt siitä, että tämä keskustelu säilyy asiallisena.

Arvoisa puhemies! Kaikista tärkeintä luonnollisesti on puuttua näihin kriisien syihin ja tilanteeseen varsinkin tuolla Lähi-idässä, jotta ihmisten ei tarvitse lähteä sieltä kotiseuduiltaan. Nuo toimet, mitä EU-tasolla on nyt päätetty, kuulostavat oikeansuuntaisilta, mutta kovasti työtä pitää jatkaa, että siinä päästään eteenpäin.

Kovin nopeasti kuitenkaan tuloksia tuskin saadaan, valitettavasti, ja varmaan turvapaikanhakijoitten virta Suomeenkin jatkuu. Vastaanottokeskukset ovat täynnä. Olen ymmärtänyt, että yhden yön majoittaminen maksaa tuommoisen 40 euroa yhteiskunnalle noin keskimäärin. Voisiko tätä kotimajoitusta ja perhemajoitusmallia kehittää vielä eteenpäin, että tämmöiset ihan tavalliset perheet, jotka haluavat ottaa turvapaikanhakijan luokseen asumaan, voisivat saada vaikka jonkun pienen, vaikka nimellisenkin, kulukorvauksen siitä, vaikkapa 10 euroa per yö, että otetaan luokse asumaan? Näin saataisiin nopeasti paikkoja, ja uskon, että toisaalta tämä olisi myös kaikista paras tapa kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan niille, (Puhemies koputtaa) jotka turvapaikan Suomesta lopulta saavat. Voisiko tähän kehittää nopeasti jonkun selkeän mallin?

Arvoisa puhemies! Tässä on monia vaiheita. Kun ihminen tulee tuolta rajan yli, niin on tärkeää, että saamme hänet järjestelykeskukseen ja rekisteröityä, ja mahdollinen turvapaikkahakemus sitten lähtee liikkeelle, jos sitä on pyydetty. Sitten jossakin vaiheessa ohjatusti, keskitetysti tämä voi olla osa kokonaisratkaisua. Moniin maihin, kuten Libanoniin, jossa vierailin kuukausi sitten, on tullut 4-miljoonaisen kansan keskelle 1,5 miljoonaa pakolaista, ja käytännössähän tämä ja tämä kotouttaminen on tehty juuri niin, että siellä ihmiset ovat ottaneet sitten näitä sotaa pakenevia koteihinsa ja ehkä työllistäneetkin heitä.

Meillä on nyt menossa hallituksessa tämmöinen paremman kotoutuksen ohjelma, joka on aloitettu. Me lähdemme hakemaan hyviä käytäntöjä muista maista ja varaudumme siihen seuraavaan vaiheeseen (Puhemies koputtaa) eli kotouttamisvaiheeseen huolellisesti.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että pääministeri ja valtiovarainministeri täällä ovat esittäneet hyvin humanistisia puheenvuoroja, ja ymmärrän, että eurooppalaiset ystävät varmaan tuntevat myötätuntoa teitä kohtaan siitä, että välttämättä koko hallitus ehkä ei edusta ihan samaa näkökulmaa ja joudutte korjaamaan sitten merkillisiä lausuntoja, jopa vihamielisiä lausuntoja, väärällä tiedolla perusteltuja lausuntoja. (Välihuutoja) Tuntuu siltä, että Dublin-sopimusta ei todellakaan tunneta, ainakaan ulkoministerin lausuntojen perusteella.

Kuitenkin näihin rasistisiin mielenilmaisuihin mielestäni on syytä tarttua. Vaikka varmasti on niin, että hyvin monet tuntevat mielenkiintoa ja ehkä pelkoakin, niin kuitenkin meillä on aika huolestuttavia rasistisia mielenilmaisuja, jopa natsimerkkejä heilutellaan, ja siinä mielessä joudun itsekin selittämään nuorelle pojalleni, mitä ihmisiä nämä ovat, jotka heiluttavat natsimerkkejä ulkomaalaisille. (Puhemies koputtaa) Mitä hallitus aikoo tehdä tähän rasismiin puuttumiseksi, ja onko hallitus jollain tavalla osoittamassa (Puhemies koputtaa) ehkä äänekkäämmin, että emme hyväksy näitä mielenilmaisuja?

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin pääministeri tuossa äsken totesi, me peräänkuulutamme hallituksen puolelta malttia tähän keskusteluun, ikään kuin kultaista keskitietä. On olemassa vain käytännönläheisiä ratkaisuja tähän vaikeaan turvapaikkatilanteeseen. Myönnän samalla, että tämä koko tilanne haastaa meidät miettimään meidän omia arvojamme, meidän suhdettamme toisiin ihmisiin, suvaitsevaisuutta, meidän vastuutamme ja myös sitä, millaista yhteistyötä me teemme Euroopan unionin tasolla.

Mutta meidän on vältettävä myös sentyyppistä vastakkainasettelua, jossa ihminen tuomitaan heti, jos hän on eri mieltä. Meidän pitää olla suvaitsevaisia kaikkiin suuntiin. (Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa) Ja se on ilman muuta selvää, että tässä maassa ei kerta kaikkiaan hyväksytä rasismia tai vihapuhetta. Se tuomitaan ja edetään Suomen lain mukana. Mutta minun mielestäni se on ollut hienoa sekä tässä salissa että yleisesti, että (Puhemies koputtaa) Suomessa on tämä keskustelu pysynyt maltillisena, ja sellaisena se pysyköön.

Arvoisa puhemies! Suomeen on tullut aika paljon irakilaisia. Kun heiltä kysytään, minkä vuoksi he ovat tulleet Suomeen, he sanovat, että täällä suhtaudutaan heihin myönteisemmin kuin muissa maissa. Nyt tosiasia on kuitenkin, että Irakissa on myöskin paljon turvallisia alueita. Siellä on tämä eteläinen Irak, sitten on kurdien alue, jotka ovat niin sanottuja turvallisia alueita, ja kuitenkin sieltäkin tulee tänne turvapaikanhakijoita. Nyt olisi äärettömän tärkeätä, että selvitettäisiin täältä turvallisilta alueilta tulevat hakijat, niin että heidät voidaan palauttaa, koska sillä on myöskin psykologinen merkitys: jos sinne palautetaan, niin huomataan, ettei voikaan tulla väärin perustein. Olisi erittäin tärkeää, että tämä saataisiin liikkeelle sen takia juuri, että nämä irakilaiset ovat näköjään selvästi suurin ryhmä tänne tulijoista. Siellä on varmasti näitä, jotka eivät ansaitse turvapaikkaa.

Mitä sitten tähän EU-kokoukseen tulee, siellä on ihan oikeat nuotit nyt otettu, mutta ne tulivat hieman myöhään, valitettavasti. (Puhemies koputtaa) Mutta voimme vain kysyä, mikä olisi tilanne, jos ei olisi EU:ta tässä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Tästä keskustelimme. Kyllä EU on tullut yllätetyksi tässä asiassa, ja olemme olleet tämmöisessä reagointimoodissa eli pikkusen liian myöhään koko ajan. Nyt tämä eilinen keskustelu oli minusta ensimmäistä kertaa keskustelu, jossa katsottiin tulevaisuuteen ja mietittiin, mitkä ovat ne diplomatian keinot ja ratkaisut tuolla Syyriassa, mitä meidän pitää tehdä näitten pakolaisleirien olojen parantamiseksi ruokaohjelmaan, mitä tehdään yhdessä Turkin kanssa ja niin edespäin. Eli nyt puhuttiin mielestäni oikeista asioista, jotka ovat proaktiivisia eli ennakoivia toimia.

Mitä tulee tähän Irakiin, niin tästä olemme keskustelleet hallituksen sisällä. Se on totta, että kaikki hakijat eivät tule sotaa käyviltä alueilta, ja tähän on toimia tulossa.

Arvoisa rouva puhemies! Turvapaikanhakijoiden korvauksista liikkuu mediassa paljon erilaista ja osin väärää tietoa. Yleisradion teettämä vertailu kertoo, että Suomessa maksettavat korvaukset olisivat jopa kymmeniä prosentteja suuremmat kuin esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa. Tämä voi olla yksi ohjaava tekijä, minkä vuoksi monet turvapaikanhakijat suuntaavat matkansa Ruotsin halki Suomeen. Kysyisinkin: voisiko hallitus selvittää eduskunnalle vertailun eri maiden tukien suuruudesta ja kertoa myös, miten Suomi aikoo selvitä kymmenientuhansien uusien turvapaikanhakijoiden kustannuksista?

Arvoisa puhemies! Tämä työ on jo sosiaali- ja terveysministeriössä omalta osaltaan aloitettu, ja tietysti täytyy muistaa, että turvapaikanhakijoiden osalta tämä vastaanottoraha kuuluu sisäministeriön vastuualueeseen, mutta luonnollisesti teemme siinä kyllä hyvin tiivistä yhteistyötä. Sitten tässä vaiheessa, kun turvapaikanhakijat saavat oleskeluluvan ja siirtyvät sitten meidän koko järjestelmän piiriin, niin siellä on ollut havaittavissa kyllä ihan näitä selkeitä vetovoimatekijöitä, jotka ovat sitten houkutelleet siirtymään tänne, koska on ollut havaittavissa, että kun Tanskassa tehtiin kiristyksiä sosiaaliturvaan ja sen perusteisiin tehtiin tiukennuksia, että millä perusteella sitä myönnetään, niin oli selkeästi nähtävissä, että turvapaikanhakijat lähtivät siirtymään muihin maihin.

Äsken pyysin myöskin puheenvuoroa tähän edustaja Biaudet’n kysymykseen ja olisin siihen halunnut pikaisesti vielä kommentoida, että itse näen, että kaikista vaarallisinta on se, jos viedään ihmisiltä (Puhemies koputtaa) mahdollisuus osoittaa toisenlaisia näkemyksiä tähän koko asiaan ja heidät leimataan rasisteiksi...

...siksi, että he ovat eri mieltä, ja en pidä sitä hyvänä.

Puhemies Maria Lohela

Ministeri Mäntylä, nyt on aika täynnä.

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen, edustaja Feldt-Ranta.

Arvoisa puhemies! Suomi on saanut kokoaan ja ehkä myös ansioitaan enemmän arvostusta ja asemaa kansainvälisesti pitkälti vakaan ja viisaan ulkopolitiikkamme ansiosta. Nyt muutaman kuukauden aikana ulkoministeri ja hallitus ovat tehneet useita ikäviä ulostuloja, jotka ovat horjuttaneet tätä vakautta. Viittaan nyt taannoiseen epäonnistuneeseen Etyj-kokouksen pakotepäätökseen, tämänviikkoiseen julkiseen nokitteluun naapurillemme Ruotsille tai tämänviikkoiseen EU-päätökseen, jossa ajauduimme kyllä epämääräiseen seuraan. Myös osa diplomaateistamme ja tänään myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja ovat käyttäneet kriittisiä puheenvuoroja tästä hallituksen toiminnasta. Pääministeri Sipilä, otattehan nämä huolet tosissanne ettekä anna Suomen hyvän kansainvälisen maineen valua viemäristä?

Arvoisa puhemies! Otan kaikki kansalaisten ja kansanedustajien huolet tosissani.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä viikolla työmarkkinatilanteen lisäksi ovat puhututtaneet koulutukseen tehtävät leikkaukset. Seuraavan neljän vuoden aikana hallitus on leikkaamassa 3 000 miljoonaa euroa koulutuksesta. Osana näitä leikkauksia ollaan leikkaamassa myös opintotukea 2020-luvulla peräti 150 miljoonalla eurolla. Se ei välttämättä kuulosta paljolta, mutta kysymys on yli neljäsosasta opiskelijoiden perustoimeentulosta. Perustoimeentuloa ollaan neljäsosalla leikkaamassa. Kysyisinkin, ministeri Grahn-Laasonen: Miten te kuvittelette, että on mahdollista täysipäiväisesti opiskella ja valmistua tavoiteajassa, jos neljänneksellä leikataan perustoimeentuloa? Haluaako hallitus todella paluuta tilanteeseen, jossa vain varakkaiden lapsilla on mahdollisuus opiskella?

Arvoisa puhemies! On totta, että opintotukeen kohdistuu, niin kuin valitettavasti lähestulkoon kaikkialle meidän yhteiskunnassa nyt, kipeitä leikkauksia ja säästöjä, ja olemme lähteneet rakentamaan kokonaan uutta opintotukimallia nykyisen sekavan mallin tilalle. (Välihuutoja vasemmalta) On totta, että opiskelijoille tämä tulee olemaan varmasti kipeä tilanne, kun meillä opintotukea joudutaan leikkaamaan, mutta se, mistä haluamme huolehtia, on se, että se kokonaissumma, paljonko opiskelija saa käteen, kasvaa sinne 1 100 euroon hallitusohjelman mukaan kattaen opintorahan, asumislisän ja myöskin opintolainan. Lainapainotteisuus kasvaa, mutta opiskelijan kokonaisrahamäärä kasvaa niin ikään, ja se tietysti helpottaa opintojen edistämistä (Välihuutoja vasemmalta) tässä vaikeassa tilanteessa.

Puhemies Maria Lohela

Edustajat, pyydän rauhoittumaan. Ne edustajat, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautukaa painamalla V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Jälleen toistui se, että "hei, me ei leikata, me kehitetään". Opiskelijat ovat varmaan todella kiitollisia tästä teidän kehittämissuunnitelmastanne, jossa neljäsosa perustoimeentulosta leikataan pois. Kelan opintotukiasioista vastaavan pääsuunnittelija Ilpo Lahtisen mukaan leikkaus on harvinaisen suuri yksittäiseen ryhmään kohdistuvana toimenpiteenä. Jo nyt kokopäiväinen opiskelu ei ole mahdollista näin pienellä tuella etenkään suuremmissa kaupungeissa. Te tarjoatte tilalle sitä, että opiskelijat ottavat lainaa. Miten, ministeri Grahn-Laasonen, opiskelijat voidaan ainoana ihmisryhmänä pakottaa elämään velaksi perustoimeentulonsa osalta? (Puhemies koputtaa) Onko näinä aikoina, kun työttömyys on hallituksen toimienkin johdosta entisestään kasvamassa, realistista ajatella, että opiskelijoiden toimeentulo perustuu lainan ottamiseen ja että he pystyvät maksamaan takaisin, (Puhemies koputtaa) kun työllisyysnäkymät ovat erittäin huonot?

Arvoisa puhemies! Minä pahoittelin jo ja pahoittelen edelleen sitä, että joudumme tekemään näitä leikkauksia ja joudumme leikkaamaan myöskin opiskelijoilta. Se on erittäin valitettava asia eikä ollenkaan toivottava tilanne, mutta Suomi on vaikeassa tilanteessa, ja meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä päätöksiä, joilla talous saadaan tasapainoon ja velkaantuminen pysäytettyä. Opiskelijoille haluan sanoa sen, että samaan aikaan, kun näitä vaikeita päätöksiä tehdään, me pyrimme siihen koko ajan, että me voimme turvata opiskelijoille mahdollisimman hyvän huomisen tekemällä nämä kipeät talouspäätökset ja kehittämällä meidän koulutusjärjestelmäämme. Jos te nauratte sille, että kehitämme meidän koulutusjärjestelmäämme, niin sitä kyllä joudun vähän ihmettelemään, (Silvia Modig: Te leikkaatte ettekä kehitä!) koska maailma muuttuu koko ajan ja silloin meidän pitää pystyä myös uudistamaan meidän koulutusjärjestelmäämme. Se on iso ja tärkeä asia.

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa myös poistaa kokonaan suoran investointituen opiskelija-asuntojen rakentamiselle. Tämä on todella suuri heikennys opiskelijoiden asumistilanteelle. Opiskelija-asuntojen rakentaminen tulee vähenemään ja lisäksi vuokrat tulevat nousemaan. Asuminen on opiskelijoiden suurin menoerä. Suomessa opiskelijat käyttävät eurooppalaisittain erittäin korkean osuuden tuloistaan asumiseen. Asuntoja on vaikea löytää, ja on aika hälyttävää, että kohtuuhintaisen asunnon löytää helpoiten esimerkiksi Omenahotellin eikä opiskelija-asuntosäätiön kautta. Haluaako hallitus tosiaankin opiskelijat kilpailemaan entistä enemmän kohtuuhintaisista asunnoista muiden pienituloisten kanssa ja käyttämään entistä enemmän aikaansa työssäkäyntiin opiskeluajan samalla pidentyessä, jotta vuokrat saadaan maksettua?

Arvoisa puhemies! Hallitus on todella yhtenä säästötoimena rajaamassa sitä kohdejoukkoa, joiden erityisrakennustuotantoa tuetaan, ja tässä kun joudutaan tekemään valintoja siitä, minkälaisille ryhmille tuettua asuntotuotantoa tiukassa tilanteessa suunnataan, niin kohderyhmäksi on valittu erityisen paljon tukemista tarvitsevat joukot. Eli siellä, missä tarvitaan hyvin erilaisia asumisjärjestelyjä esimerkiksi vammaisten tai erilaisten muitten palveluasumismuotojen osalla, katsomme, että tuo tarve on vielä suurempi ja niukat rahat kohdennetaan sinne.

Arvoisa puhemies! Nyt kyllä tuntuu siltä, että hallitus on kaikkein pienituloisimpien ryhmien kimpussa. Sen sijaan, että te ratkoisitte todellisia yhteiskunnallisia ongelmia, te lisäätte niitä. Nyt meidän suurimpia ongelmiamme on se, että meillä ei ole riittävästi edullisia vuokra-asuntoja, mutta sen sijaan, että hallitus keskittyisi siihen, että saataisiin edullisia vuokra-asuntoja, te leikkaatte kaikkein köyhimmiltä eläkkeensaajilta asumistukea. Te viette opiskelija-asunnoilta rakentamistuen, mikä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa opiskelijoilta menee entistä isompi määrä siitä toimeentulostaan asumisen maksamiseen. Tuntuu hyvin surulliselta se, että tämä hallitus, tämä pimeä hallitus, ei tee yhtä ainutta askelta, joka lisäisi tasa-arvoa. Kaikilla toimillanne tunnutte astuvan tasa-arvossa taaksepäin. Meillä on edessä koulutuksen luokkayhteiskunta ja periytyvä kouluttamattomuus ja työttömyys näillä teidän toimillanne. Älkää nimittäkö niitä orwellilaisesti kehittämiseksi. (Puhemies: Nyt kysymys, edustaja!) Se ei hämää mitään eikä ketään.

Arvoisa puhemies! Kysymystä oli tästä hiukan haastava löytää, mutta tartun tähän koulutuksen tasa-arvoon. Se on nimenomaan meidän hallituksen ohjelmassa aivan keskiössä. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että kun tämä nykyinen kehitys on johtanut siihen, että meillä näkyy epätasa-arvoa esimerkiksi alueellisesti koulutuksen laadussa, niin siihen pystytään vastaamaan kehittämällä esimerkiksi meidän peruskouluamme. Meillä on käytössä siihen instrumentteja monenlaisiakin, ja tulemme pitämään kiinni muun muassa siitä, että vahvistamme heikommilla alueilla, haastavimmissa ympäristöissä toimivia kouluja tällaisella tasa-arvorahoituksella myöskin tulevalla budjettivuodella, ensi vuonna yli 10 miljoonalla eurolla. Tätä työtä jatkaaksemme olenkin käynnistämässä opetus- ja kulttuuriministeriössä työn, jossa pohditaan sitä, millä tavoin voidaan tähän kehitykseen vaikuttaa, että meidän koulutuksemme tasa-arvo on heikentymässä. (Puhemies koputtaa) Mutta tähän loppuun haluan kuitenkin vielä muistuttaa siitä, että kansainvälisesti vertaillen olemme yksi koulutuksen tasa-arvon mallimaista edelleen. (Paavo Arhinmäki: Vielä!)

Puhemies Maria Lohela

Edustaja Elomaa. (Eduskunnasta: Ei ole pyytänyt!) — Siinä tapauksessa edustaja Zyskowicz on kyllä pyytänyt.

Arvoisa rouva puhemies! (Puhemies koputtaa) Ei minullakaan ollut puhevuoropyyntöä voimassa, (Naurua) mutta kun sain puheenvuoron, niin mielelläni käytän.

Täällä nimittäin edustaja Arhinmäki antoi ymmärtää, että näiden opintotukiuudistusten jälkeen vain varakkaimmilla, tai itse asiassa heidän jälkeläisillään, olisi tilaisuus opiskella korkeakoulututkintoja. Tämähän on täysin naurettava väite. Jos me ajattelemme omaa ikäpolveani tai niin sanottuja suuria ikäluokkia, niin nimenomaan me olemme pystyneet opiskelemaan ja suorittamaan yliopistossa tutkintoja, vaikka ei ollut olemassa sellaisia opintotukijärjestelmiä, joita nuoremmilla sukupolvilla (Välihuutoja vasemmalta) on ollut olemassa. Ja nimenomaan suuret ikäluokat oli ensimmäinen, jolloin kaikista taloudellis-sosiaalisista olosuhteista voitiin opiskelua jatkaa. (Välihuutoja vasemmalta) Eli kysyn opetusministeri Grahn-Laasoselta, kumman käsitys — historiakäsitys ja nykyisyyskäsitys — on pielessä: Arhinmäen vai minun? (Naurua)

Arvoisa puhemies! (Puhemies koputtaa) Edustaja Zyskowicz, te olette minua vanhempi ja kokeneempi valtiomies, joten luotan teidän arvioonne kuin vuoreen ja kiitän tästä keskustelusta. (Naurua — Puhemies koputtaa)

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen, edustaja Arhinmäki.

Arvoisa puhemies! Se, mitä edustaja Zyskowicz kertoi historiasta, pitää paikkansa. Nimittäin aikaisemmin korkeakouluopinnot oli käytännössä varma tie työpaikkaan, pysyvään työpaikkaan, ja hyville tuloille. Valitettavasti historiaa peilaamalla ei voi katsoa tätä päivää, jossa myös korkeasti koulutetuilla on kasvava työttömyys, pätkätöitä, erittäin pienipalkkaisia töitä. (Matti Vanhanen: Siksi kilpailukykyä pitää nyt parantaa!) Siksi kysynkin, ministeri Grahn-Laasonen, mikä teidän käsityksenne on: tunteeko edustaja Zyskowicz tämän päivän työmarkkinoita ja tänä päivänä korkeakoulusta valmistuvien työmarkkinatilannetta? (Vasemmalta: Ei tunne!)

Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ehdotan, että jos kävisitte vaikka kuppilassa keskustelemassa näistä näkemyksistänne, niin voisitte sitten päästä lähemmäs toisianne. — Kiitos.