Suullinen  kysymys  turvapaikka-asioiden  käsittelystä  tuomioistuinlaitoksessa (Leena Meri ps) | Suullinen kysymys eläkejärjestelmästä (Timo Heinonen kok) | Suullinen  kysymys  hoitajamitoituksesta   vanhustenhoidossa (Antero Laukkanen kd) | Suullinen kysymys Postin omistajaohjauksesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Onko hallitus tietoinen, että Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on tänä vuonna saapunut 47 prosenttia enemmän turvapaikka-asioita kuin viime vuonna? Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2017 saapuneista asioista noin 60 prosenttia oli ulkomaalaisasioita.

Ministeri Henriksson, te totesitte viime viikolla lakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa, ettei turvapaikka-asioiden käsittely ole vaikuttanut muiden asioiden käsittelyyn. Onko teillä oikeusministeriössä oikea käsitys asioiden tilasta? Esimerkiksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa on ulkomaalaisasioihin jouduttu kohdentamaan resursseja maankäytöstä, rakentamisesta ja kunnallisasioista. Turvapaikan oikeusturvasta on siis huolehdittu, kun samaan aikaan suomalaisen yrittäjän rakennuslupaa koskeva asia seisoo mappi ö:ssä. Ulkomaalaisten asiat syövät siis leijonanosan ajasta. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri, mitä aiotte tehdä asialle?

Arvoisa puhemies! Kiitos lakivaliokunnan puheenjohtajalle tästä kysymyksestä, se on erittäin ajankohtainen. Voidaan todeta yleisesti näin, että hallinto-oikeuksiin saapui eniten turvapaikka- asioita vuonna 2016. Silloin niitä saapui yhteensä yli 10 000. Nyt tänä vuonna arvioidaan saapuvan noin 2 700 turvapaikka-asiaa. Korkeimman hallinto-oikeuden asiamääriin vaikuttaa vielä vuonna 2016 hallinto-oikeuksiin saapuneiden turvapaikka-asioiden määrä.

Tilannehan nyt on se, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei käsittele turvapaikka-asioita vaan ainoastaan muita ulkomaalaisasioita. Elikkä oleskelulupa-asioiden käsittelyyn on myönnetty lisäresursseja, eikä ulkomaalaisasioiden lisääntyminen vaikuta muiden asiaryhmien käsittelyyn.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tästä aiheesta lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Te kerroitte lisäresursseista ja rahan laittamisesta ja lisämäärärahoista — aivan oikein. Lisämäärärahan toistuva kohdentaminen ulkomaalaisasioiden käsittelyyn ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka uskaltaa sanoa tämän asian ääneen. Loputon rahan kippaaminen on lopetettava ja sen sijaan keskityttävä juurisyihin. Hallintotuomioistuinten resursseja on pikaisesti vapautettava muihin asiaryhmiin. Tämä edellyttää, että turvapaikkalainsäädäntöön tehdään kiristyksiä ja maahantulon houkutustekijät poistetaan. Näitä ovat muun muassa ilmaiset oikeuspalvelut ja antelias sosiaaliturvamme. Arvoisa hallitus, milloin aiotte sulkea tämän yksinomaan ulkomaalaisasioiden käsittelyyn osoitetun rahahanan ja ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin ulkomaalaisasioiden määrän vähentämiseksi viranomaisissa ja hallintotuomioistuimissa?

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että kaikki tässä salissa tietävät, että Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joittenka mukaan saadaan hakea turvapaikkaa, ja Suomessa on voimassa sellainen lainsäädäntö, joka on sopusoinnussa kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Toki tänään olemme saaneet langettavan tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, ja se on otettava vakavasti, ja se on myös osoitus siitä, että vielä tässä hyvässä maassa on parantamisen varaa.

Arvoisa puhemies! Turvapaikka-asioihin ja -käsittelyihin on myönnetty lisämäärärahoja juuri sen takia, että meidän hallinto-oikeuksissa pystytään kohtelemaan kaikkia kansalaisia samalla tavalla ja että pystytään käsittelemään asianmukaisesti kaikkia asioita, niin kuin pitää. Suomi ei ole saareke tässä maailmassa, vaan meille voi tulla turvapaikanhakijana, jolloin meidän prosessien on oltava kunnossa, ja sen takia myös lisämäärärahaa tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Henriksson viittasi tässä EIT:n tuoreeseen päätökseen. Kansainväliselle suojelulle on olemassa tietyt kriteerit sekä Suomen että kansainvälisessä lainsäädännössä. Lähtömaan yleinen turvattomuus ei ole peruste suojelulle. Jos olisi, suurin osa maailman ihmisistä olisi oikeutettuja suojeluun Suomessa ja muissa EU-maissa.

Ikävä kyllä, Suomi ei voi taata kuolemattomuutta täältä poistettaville ihmisille. Suomi ei voi taata sitä edes täällä oleville ihmisille, eikä tällaista voi vaatiakaan. Väkivalta Irakissa ja muualla on valitettavaa, mutta ratkaisu ei ole ihmisten siirtäminen Suomeen. Se ei tee lähtömaista turvallisempia, mutta se tekee Suomesta vaarallisemman. Tämän voi todeta vaikkapa rikostilastoista. Naapurimaassa Ruotsissa luodit lentävät ja pommit paukkuvat juuri avoimien ovien politiikan tuloksena. Kysyisin ministeri Ohisalolta: meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle?

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä, joka on monella tavalla hyvin vaikea. [Jussi Halla-aho: Sen pitäisi olla helppo!] Ei pitäisi asettaa vastakkain ihmisiä, elämme oikeusvaltiossa. Me olemme yhdessä keskustelleet täällä muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmasta, jonka keskiössä on se, että me puheenjohtajamaana edistämme oikeusvaltiota. Oikeusvaltiosta saa hakea turvapaikkaa. Oikeusvaltion pitää turvata ihmis- ja perusoikeudet ihan jokaiselle ihmiselle. [Oikealta: Myös suomalaisille!] Tässä ei aseteta vastakkain suomalaisia tai tänne muualta tulevia ihmisiä.

Arvoisa rouva puhemies! Arvostan sitä, että perussuomalaiset kantavat huolta myös näistä yksilöasioista, mutta me kokoomuksessa peräänkuulutamme ennen kaikkea sitä, että suomalaisille riittää työtä. Työ on kaiken hyvinvoinnin perusta. Suomeen tarvitaan työllistäviä investointeja, ja jotta tänne voi investointeja syntyä, tarvitaan ympäristö, joka mahdollistaa sen, että tarvittavat lupaprosessit sekä niistä mahdollisesti seuraavat valitukset saadaan käsiteltyä niin, että investointi on järkevää tänne toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Kysynkin vastuulliselta ministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä lupaprosessien jouduttamiseksi sekä näiden hallinto-oikeusprosessien parantamiseksi niin, että investoinnit Suomessa saadaan liikkeelle ja saadaan työtä suomalaisille?

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Vastaus, ministeri Ohisalo. [Välihuutoja]

Jos keskustellaan nyt laajemmin maahanmuuttopolitiikasta, kuten ymmärsin tästä äskeisestä kysymyksestä... [Ben Zyskowicz: Ettekö ymmärrä kysymystä?] Otatteko uudestaan kysymyksen vielä?

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Kysytään kysymys vielä uudelleen. Kysymys oli lupaprosesseista, eikö niin? [Eduskunnasta: Kysymys kysyttiin, ja se oli hyvä!] — Edustaja Autto, lyhyesti.

Arvoisa puhemies! Annan vaikka käytännön esimerkin: Meillä Rovaniemellä Sierilän voimalaitoksen lupaprosessi on käytännössä aloitettu ympäristövaikutusten arvioinnilla vuonna 96, ja tämä luvitus on edelleen kesken, koska kaikista eri vaiheista valitetaan riippumatta siitä, mitä mieltä ollaan esimerkiksi vesivoimasta [Paavo Arhinmäki: Miksette toistanut kysymystä? Tämä on nyt ihan eri kysymys! — Välihuutoja] sähköntuotantomuotona. Tällaisien satojen miljoonien eurojen investointien pitäisi mennä eteenpäin.

Perussuomalaisten kysymys, jossa kannetaan huolta hallinto-oikeuksien resursseista ja [Puhemies: Kysyjällä puheenvuoro!] lupien käsittelyajoista on sinänsä paikallaan, mutta meidän pitää kyllä pystyä kiinnittämään huomio siihen, että Suomessa saadaan näitä investointeja eteenpäin, hallinto-oikeudet toimivat ja lupaprosessit ovat sujuvia.

Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys liittyen elinkeinotoimintaan ja sen mahdollisuuksiin tehdä investointeja ja viedä asioita eteenpäin. Ja jos muistellaan tätä muutama vuosi taaksepäin tehtyä päätöstä liittyen Äänekosken investointiin, miljardiluokan investointiin, jossa syntyi merkittävä määrä lisätyöpaikkoja tuolle alueelle ja jolla on koko Suomen kansantalouden kannalta merkittävä vaikutus — siinä nimenomaan kiitettiin valtionhallintoa siitä, että eri lupaprosessien vaiheissa lupaprosessit huolehdittiin sillä tavalla, että ne eivät muodostaneet millään tavalla estettä sen asian eteenpäinviemiselle, ja yritys oli todella tyytyväinen valtion toimintaan tässä. Tämä on äärimmäisen tärkeätä ottaa huomioon, kun kehitetään hallinto-oikeuksien toimintaa ja kun kehitetään myöskin näitä luvitusprosessiin liittyviä viranomaistoimintoja. Meillä on nyt esimerkkejä siitä, että tämä voidaan hoitaa todella hyvin nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Arvoisa puhemies! Suomi voi tehdä turvapaikkaprosessiin kiristyksiä aivan itsekin, ja näin kuuluu tehdä, mutta isommassa kuvassa kysymys on koko Eurooppaa koskevasta asiasta. Viime hallituskaudella oli EU:ssa paljon esillä se, että EU:n ulkorajoille tulisi asettaa eräänlaisia maahantulopisteitä, joissa keskitetysti voitaisiin katsoa, kenellä kaikilla olisi mahdollisuus ja oikeus tulla Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa. Se asia kuitenkin kariutui, koska kovinkaan moni maa ei vapaaehtoisesti ottanut tätä asiaa hoitaakseen. Nyt kun Suomi on ollut EU:n puheenjohtajamaana tämän syksyn, niin kysyisin teiltä, pääministeri Rinne: millä tavalla tätä asiaa on edistetty, vai onko edistetty mitenkään?

Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys tämäkin liittyen tähän koko turvapaikkaproblematiikkaan. Sitä ei voi kukaan kiistää, että maahanmuutto ja vuoden 2015 tapahtumat erityisesti ovat EU:n sisäistä yhtenäisyyttä vaarantaneet, ja riskejä tämän tilanteen jatkumiseen on olemassa tälläkin hetkellä. Nyt nämä tilanteet, joissa asiaa Suomen puheenjohtajuuskaudella ollaan kyetty edistämään, liittyvät Frontexin voimavarojen vahvistamiseen. Meillä on merkittävä lisäys tällä hetkellä monivuotisen rahoituskehyksen ympärillä sekä komission esityksessä että tulee olemaan hyvin suurella todennäköisyydellä Suomen puheenjohtajamaana tekemän monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelulaatikoihin. Tämä tullaan ottamaan huomioon. Elikkä Frontexin rajavalvontaan tullaan lisäämään rahoja, mutta tämä edellyttää tämän ongelman ratkaisua myös siinä, että eurooppalaiset yhdessä keskittyvät huomattavasti nykyistä konkreettisemmin selkeämmillä, tavoitteellisilla ohjelmilla Afrikan mantereella olevien ongelmien poistamiseen yhteistyössä Afrikan kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! Hallinto-oikeuksien toimivuus on erittäin tärkeä asia tavallisille ihmisille. Voi sanoa, että hallinto-oikeudet ovat sellaisia tavan ihmisen, kadunmiehen tuomioistuimia. Siellä käsitellään niitä kaava- ja rakennuslupa-asioita, siellä käsitellään verovalituksia, ja kyllä me keskustassa ajattelemme niin, että pitäisi saada jonkinlainen hoitotakuu myös hallinto-oikeuksiin, ettei siellä ole vuosikaupalla valitukset odottamassa.

Mitä tulee turvapaikanhakijoihin, niin kyllä on erittäin tärkeää, että kun henkilö saapuu Suomeen hakemaan oleskelulupaa, niin silloin kokonaiskäsittelyn sieltä Maahanmuuttovirastosta aina lainvoimaiseen päätökseen pitäisi olla mahdollisimman nopea, ja sitten kun se lainvoimainen päätös tulee, ne, ketkä jäävät Suomeen, nopeasti kotoutumistoimien pariin ja sitten kenellä on kielteinen päätös, niin poistuminen maasta, ole hyvä ja poistu, ja jos ei itse poistu, niin sitten autetaan ulos. Mutta kysyisin sisäministeri Maria Ohisalolta sitä asiaa, että kun perussuomalaiset aina nostavat nämä turvapaikanhakijoiden kustannukset esiin, niin miten turvapaikanhakijoitten määrä on kehittynyt [Puhemies koputtaa] sen jälkeen kun perussuomalaiset jäivät hallituksesta pois. Miten se hakijoiden määrä on kehittynyt tämän vaalikauden aikana, [Puhemies koputtaa] kasvanut vai laskenut? [Jussi Halla-aho: Älä nyt viitsi, se oli keskustan johtama hallitus! — Eduskunnasta: Olennainen kysymys!]

Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Kurviselle kysymyksestä. Sen jälkeen, kun perussuomalaiset eivät ole olleet hallituksessa, niin turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen on vähentynyt. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä yhteys!] Tällä hetkellä olemme luvuissa päätyneet sinne vuotta 2015 edeltävälle tasolle, eli tällä hetkellä turvapaikkahakemuksia tulee vuotuisasti 2 000—3 000 [Oikealta: Ilmeisesti vihreät laittoi rajat kiinni!] ja niiden lisäksi tulee muutamia tuhansia, jotka ovat uusintahakemuksia, eli itse asiassa enää noin puolet on uusia turvapaikkahakemuksia. Ja tietysti, kuten edustaja Kurvinen sanoo, on aivan keskeistä se, että turvapaikkaprosessin alkuvaiheeseen kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota eli että siellä on vahvasti mukana kaikille turvapaikanhakijoille oikeusapu — oikeusministeri Henrikssonin edistämä oikeusapu-uudistus on käynnissä — tuodaan tulkit ja tuodaan tavanomaiset valitusajat sinne prosessiin. Tällä varmistetaan se, että jokainen saa asialleen oikeudenmukaisen käsittelyn.

Arvoisa puhemies! Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi tänään Suomen loukanneen ihmisoikeussopimusta palautettuaan irakilaisen turvapaikanhakijan kuolemaan. Murhayrityksistä huolimatta mies ei saanut turvapaikkaa ja hänet palautettiin Bagdadiin, missä hänet tapettiin nopeasti paluun jälkeen. Mies oli saanut kielteisen päätöksen Maahanmuuttovirastosta ja hallinto-oikeudesta, eikä korkein hallinto-oikeus myöntänyt valituslupaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi saa tuomion ihmisoikeussopimuksen oikeutta elämään ja kidutuksen kieltoa koskevien artiklojen loukkaamisesta. Edellisen hallituksen nuivan turvapaikkapolitiikan hinta maksetaan ihmishengillä. [Juho Eerola: Nyt tuli se syy, miksi nyt tulee vähemmän!]

Nykyisen hallituksen ohjelman mukaan Suomi kunnioittaa palautuksissa perustuslain ja ihmisoikeussopimusten palautuskieltoja. Hallitusohjelman mukaan Maahanmuuttoviraston maalinjausten sopusointu YK:n pakolaisjärjestön suositusten kanssa varmistetaan. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Ohisalo, miten hallitus varmistaa, ettei Suomi enää loukkaa kansainvälisen oikeuden ehdotonta palautuskieltoa lähettämällä ihmisiä kuolemaan? [Oikealta: Irakiin!]

Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Honkasalolle tärkeästä kysymyksestä. Tämä päätös on häpeällinen Suomelle. Kuten mainitsette, kerta on ensimmäinen — ja toivottavasti se on myös viimeinen, siitä tämä hallitus tulee pitämään kiinni. Siinä, mitä mainitsin aiemmin siitä, että hallitus on yhdessä sitoutunut laittamaan tämän turvapaikkaprosessin kuntoon, palauttamaan sinne oikeusturvan, keskeistä on nyt se, että käymme yhdessä läpi ne muutokset, joita viimeisten vuosien aikana on tehty ulkomaalaislakiin ja lakien tulkintoihin. Tämä on hallituksen toimintasuunnitelmaan kirjattu, ja tästä lähtee käyntiin selvityshanke, mitä muutoksia yhteensä on aiheutunut, kun on tehty lukuisia erilaisia muokkauksia eri kohtiin. Tässä on paljon työstettävää, ja hallitusohjelmassa näiden parantamiseen on sitouduttu yhdessä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Meri kysyi erittäin oleellisesta asiasta. Niin tuomioistuinlaitoksessa kuin muuallakin on yliedustusta. Toimeentulotuki, asumistuki — niissäkin pääkaupunkiseudulla ollaan osin yli 40 prosenttia. Seksuaalirikokset, katujengit, segregaatiokehitys — kaikki varoitusmerkit ovat ilmassa. Samaan aikaan hallituspuolueen edustajat tässäkin talossa puhuvat ja kirjoittavat lausetta ”maahanmuutto on hallittua ja kestävää”. Toistaiseksi tekoja ei ole näkynyt. Kansalaisten mitta alkaa olla täysi.

Kysyisinkin nyt: Mitä te, arvoisa hallitus, aiotte tehdä, jotta tämä Ruotsin tie pysähtyisi ja kaanonina toistamanne hallittu ja kestävä maahanmuuttopolitiikka todella toteutuisi? Sanokaa edes yksi tähän tavoitteeseen johtava lakihankkeenne, joka edellä kuvattua tavoitetta edistää.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Kuka vastaa? — Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Rantaselle kysymyksestä. Kuten pääministeri edellä totesi, Suomen puheenjohtajuuskaudella edistetään muun muassa Euroopan yhteistä ulkorajojen valvontaa. Suomella on pitkä ulkoraja. Frontexin resurssien vahvistaminen on keskeistä ja yhtä aikaa myös sen varmistaminen, että Eurojustilla ja Europolilla on riittävät resurssit. Näitä viedään eteenpäin muun muassa tässä yhteisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. Ja se, että viranomaisyhteistyö toimii entistä paremmin, että eri jäsenvaltioiden viranomaiset jatkuvasti kommunikoivat keskenään, vaihtavat tietoja, on myös aivan keskeinen asia, jota jatkuvasti edistämme.

Arvoisa puhemies! Turvapaikka-asioiden määrään muun muassa hallintotuomioistuimissa vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka paljon turvapaikanhakijoita meille tulee. Hallitus itse varautuu 4 000 uuden hakijan vastaanottamiseen — siis 4 000:n, joka vuosi. [Antti Kurvinen: Määrä laskenee!] Tuomioistuinten kuormitusta lisää se, että samat henkilöt hakevat turvapaikkaa ja valittavat saamastaan kielteisestä päätöksestä uudelleen ja uudelleen. Tänä vuonna kesäkuussa lakia kiristettiin uusintahakemusten osalta. Kuitenkin lopputulos on se, että Maahanmuuttovirasto ilmoittaa, että se ei ole kuitenkaan merkittävästi vähentänyt uusintahakemuksia. Miten tämä voi olla mahdollista?

Arvoisa puhemies! Uusintahakemuksia voi tehdä siis aina vain uudelleen ja uudelleen, jos esittää uusia perusteita, joka kerta jonkun uuden, rajoittamattoman määrän. Arvoisa hallitus, kertokaa, mitä te aiotte tehdä tälle uusintahakemuskierteelle, joka vie merkittävän ajan hallintotuomioistuimen työajasta ja muun muassa [Puhemies koputtaa] näistä tavallisten ihmisten asioista, kuten rakennuslupa-asioiden käsittelystä, jota täällä ovat moneen kertaan muutkin peräänkuuluttaneet.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Vastauspuheenvuoro. Vastaako pääministeri Rinne? Olkaa hyvä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Muistan saaneeni tässä elokuun loppupuolella viimeisen tilaston liittyen tähän maahanmuuttoon. Tilastossa todettiin näihin valituslupiin liittyen, että ensimmäisiä valituksia oli muistaakseni joku 2 500 käynnissä. Sitten siellä oli toisen ja kolmannen kierroksen valituksia muutama sata ja sitten neljännelle kierrokselle, jos muistan oikein, oli joku kymmenkunta valitusta, ei sen enempää.

Se on ihan selvä, että oikeusvaltiossa, niin kauan kuin oikeusperusta valituksille on olemassa, valituksia pitää pystyä tekemään — on sitten ulkomaalainen, suomalainen tai mikä tahansa. Tämä liittyy ihan puhtaasti jo yritystoiminnan varmuuteen Suomessa. Se tarkoittaa sitä, että tänne sijoittavien, investoivien yritysten pitää uskaltaa toimia oikeusvaltiossa sillä tavalla, että voidaan sijoittaa rahaa tänne. Tämä on täsmälleen sama kysymys näitten yksilöitten kannalta, [Leena Meren välihuuto] elikkä että tuomioistuimessa voidaan oikeusvarmuuteen luottaa.

Arvoisa rouva puhemies! Huoli eläkeläisten toimeentulosta on yhteinen. Kokoomus tukee sitä, että takuueläkettä korotetaan 50 eurolla ja kansaneläkettä 30 eurolla. [Keskustan ryhmästä: Keskustan linja!] Viime kyselytunnilla kysyimme, onko hallitus kuitenkin aikeissa leikata esimerkiksi poliisien, opettajien ja sairaanhoitajien eläkkeistä, jotta pienimpiä työeläkkeitä saadaan nostettua. Tämä on kysymys, jota ihmiset paljon nyt kysyvät, ja siihen toivomme selkeyttä.

Tähän te, pääministeri Rinne, vastasitte, että teidän arvionne mukaan asiantuntijakeskustelujen pohjalta työeläkejärjestelmästä voidaan irrottaa näihin eläkkeisiin rahaa. Summaksi totesitte, pääministeri Rinne, noin 200—300 miljoonaa euroa. [Ben Zyskowicz: Vuodessa!]

Arvoisa pääministeri, tämä ei selkeyttänyt asiaa. Eläkeläisten toimeentulosta meillä kokoomuksessakin on huoli, mutta ratkaisu tähän ei ole koko työeläkejärjestelmän horjuttaminen. Viittasitte asiantuntijoihin, [Puhemies koputtaa] ja nyt kysynkin teiltä: keitä nämä asiantuntijat ovat? Julkisuuteen ei ole tullut vielä yhtään eläkeasiantuntijaa, joka teidän ajatustanne eläkeleikkauksista kannattaisi. Ketkä ovat näitä asiantuntijoita, joiden suulla puhuitte?

Arvoisa puhemies! On hyvä, että kokoomuksessakin on herätty pienituloisten eläkeläisten tilanteeseen. [Paavo Arhinmäki: Viime kauden leikkausten jälkeen!] Tätä keskustelua ei ole kovin usein nähty kokoomuksen suunnasta nostettavan.

Haluan todeta sen, että meillä on mahdollisuus eläkejärjestelmän puitteissa nykyistä eläkejärjestelmää sinällään muuttamatta, muuta kuin yhden päivämäärän osalta, korjata tätä erityisesti naisten vanhempainvapaaseen liittyvää, eläkkeisiin liittyvää ongelmaa. Meillä on satojatuhansia sellaisia naisia, jotka eivät ole kerryttäneet eläkettä laisinkaan ennen vuotta 2005 sen takia, että eläkejärjestelmässä ei eläkekertymää ole vanhempainvapaitten ajalta tullut. Tämä on nyt muutettavissa 2005 neuvotellun ratkaisun pohjalta hyvin yksinkertaisesti.

Ne asiantuntijat, joiden kanssa keskustelin, liittyvät suoraan eläkejärjestelmään. Sieltä löytyy sellaisia asiantuntijoita, jotka haluavat kahden kesken puhua tästä asiasta, mutta juuri sen paineen takia, mikä tästä tulee julkiseen keskusteluun, eivät halua tulla julkisuuteen.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ollessa viime kaudellakin hallituksessa pienimpiä eläkkeitä korotettiin, se on ollut meille koko ajan tärkeää. [Paavo Arhinmäki: Eläkkeitä leikattiin, kansaneläkkeitä leikattiin!] Koko eläkejärjestelmämme perustuu, arvoisa pääministeri, sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Mikä on sovittu, sen täytyy pitää. Kun on työllään eläkkeen tienannut, eläkkeen myös aikanaan saa. Yhtään ylimääräistä euroa, arvoisa pääministeri, työeläkerahastoissa ei ole. Niillä maksetaan nykyisiä eläkkeitä, nyt työssä käyvien eläkkeitä aikanaan, niitä sijoitetaan, että työeläkkeitä voidaan maksaa myös meidän lapsillemme ja tuleville lapsille.

Viesti siitä, että eläkerahoihin voidaan puuttua ja sieltä napsia rahaa muihin tarkoituksiin, on, pääministeri, vastuuton. Pääministeri Rinne: Mikä teidän viestinne on tänä päivänä työssä käyville ja myös nuorille suomalaisille? Huolehtiiko teidän vasemmistohallituksenne [Puhemies koputtaa] koko eläkejärjestelmän kestävyydestä?

Arvoisa puheenjohtaja! Minä uskon, että niille suomalaisille, jotka esimerkiksi tätä televisiolähetystä katsovat, on täysin selvää, mitä tämä hallitus haluaa tehdä eläkkeitten osalta. Tämä hallitus haluaa korjata pienituloisten eläkeläisten tulevaisuutta. Siitä lähdetään liikkeelle ensi vuoden alussa: tulee, niin kuin totesitte, 50 euroa takuueläkkeeseen nettona, puhtaana käteen, 34 euroa kansaneläkkeeseen puhtaana käteen. Näistä asioista ei pääse mihinkään.

Tämän hallituksen tavoitteena on myös se, että työeläkejärjestelmän sisällä pystytään korjaamaan työeläkejärjestelmän aiheuttamia ongelmia liittyen pienituloisiin naisiin, ja tämä muutos on toteutettavissa ilman, että työeläkejärjestelmän pohjiin puututaan millään tavalla, sillä tavalla, että työeläkejärjestelmän näkökulmasta se on 0,01:n ja 0,1:n välissä oleva rahasumma, jota sinne tarvitsee käyttää, ja työeläkejärjestelmästä valuu tällä hetkellä ulos esimerkiksi työhyvinvointiin käytettäviin rahoihin useita kymmeniä miljoonia vuodessa. [Ben Zyskowicz: Sieltäkö se raha tulee?]

Arvoisa puhemies! Tämä pienituloisten eläkeläisten tilan kysymys on tietenkin erittäin vakava asia, [Jukka Gustafsson: No ei se siltä kuulosta!] ja sen tähden on hyvä, että pienimpiin eläkkeisiin tehdään korotuksia, täsmäkorotuksia. [Paavo Arhinmäki: Viime kaudella ei ollut kokoomukselle tärkeä asia!] Mutta nyt on fakta se, että te olette pettäneet sen vaalilupauksenne siitä kuuluisasta satasesta. Te ette ole sitä toteuttamassa, se ei toteudu ja ihmiset ovat pettyneet.

Mutta nyt te puhutte taas, avaatte uuden keskustelun. Nyt te olette työeläkejärjestelmässä. Aina näihin teidän lupauksiinne löytyy joku muu maksaja. Tällä kertaa se käytännössä on siis toiset eläkeläiset ja tulevat eläkeläiset. Meillä ei ole yhtään ylimääräistä rahaa meidän eläkejärjestelmässämme. Meidän syntyvyys pienenee, väestö ikääntyy, meillä on kovat paineet, ja te olette tekemässä muutoksia nykyiseen eläkejärjestelmään, viemässä uskoa ja pohjaa siltä. Ei näin voi toimia. Voisitteko nyt kertoa, miten te aiotte edetä tässä asiassa? Uskotteko, että se on perustuslainmukaista koskien eläkejärjestelmää? Ja miksi te leikkaatte toisilta eläkeläisiltä?

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, teidän väitteenne ei pidä paikkaansa. Tämä hallitus ei ole rikkomassa työeläkejärjestelmän puitteita millään tavalla, ei sen perusteita millään tavalla. Tämä hallitus ei vie rahaa toisilta eläkeläisiltä, ei tulevilta eikä tämän hetken eläkeläisiltä.

Tämä hallitus haluaa korjata sen epäkohdan, vääryyden, joka liittyy pienituloisten naisten eläkkeisiin tällä hetkellä. Ne naiset, jotka ovat huolehtineet tämän yhteiskunnan tulevaisuudesta synnyttämällä lapsia, huolehtimalla lapsista ilman, että siltä ajalta on kertynyt eläkettä — niitten ihmisten asia pitää korjata. Sitä tämä koko esitys työeläkejärjestelmän sisällä tapahtuvasta korjauksesta tarkoittaa. Ja se tulee etenemään sillä tavalla, että ensin pyydetään laskelmat Eläketurvakeskukselta ja Kansaneläkelaitokselta. Sen jälkeen käynnistetään neuvottelut kolmikantaisesti, haetaan ratkaisua.

Arvoisa puhemies! Yksi yhteiskunnan sivistyksen mitta on se, miten huolehdimme heistä, jotka tämän maan ovat meille rakentaneet, [Sari Sarkomaa: Ja leikataan sairaanhoitajien eläkkeistä!] ja tässä mielessä, arvoisa puhemies, kokoomuksen huoli eläkkeensaajien toimeentulosta on aivan oikea. [Sanna Antikainen: Missä vappusatanen?] Se on aivan oikea, mutta arvoisa puheenjohtaja Orpo, se on neljä vuotta liian myöhään. [Eduskunnasta: Aivan!] Missä se huoli oli silloin, kun te täyttä kansaneläkettä saavalta leikkasitte lähes 400 euroa vuodessa? [Vasemmalta: Voi, voi!] Missä se huoli silloin oli, kun teidän ollessanne valtiovarainministerinä vuonna 2016 rajasitte eläkkeensaajat niiden veronkevennysten ulkopuolelle, jotka palkansaajat saivat? Tai silloin, kun nostitte terveyskeskusmaksuja, mikä iski erityisesti eläkkeensaajiin? [Kokoomuksesta: Ei nostettu!]

Te täällä arvostelette hallituksen esityksiä, mutta mikä on se teidän esityksenne, jolla parannetaan eläkkeensaajien asemaa? Niitä ei ole kuultu, arvostelua on kuultu.

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraateilla on arvovalinta, että tällä vaalikaudella eläkkeensaajan asemaa parannetaan ja he saavat sen kohtelun, jonka ansaitsevat. Kysyn nyt [Puhemies koputtaa] hallitukselta: oletteko sitoutuneet siihen, että myös eläkkeensaajat saavat ne samat veronkevennykset, jotka palkansaajat saavat?

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ohjelmaa laadittiin kolme ja puoli viikkoa. Neuvotteluissa oli 250 ihmistä mukana. Yksi aivan keskeinen elementti tämän hallituksen ohjelmaa rakennettaessa oli se, että korjataan tämän yhteiskunnan eriarvoisuutta [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] eri tulotasolla olevien ihmisten välillä. Ja siihen liittyy, arvoisa puhemies, se että suomalaisessa yhteiskunnassa pienituloiset eläkeläiset, jotka ovat rakentaneet kymmeniä vuosia ahkeralla työllään suomalaista yhteiskuntaa, kärsivät eläkeläisköyhyydestä johtuen osittain niistä toimenpiteistä, mitä valtiovarainministeri, edustaja Orpo toteutti. Ja näitä ongelmia nyt tämä hallitus haluaa korjata.

Lähtökohta on se, että jokaisella suomalaisella eläkeläisellä huominen on parempi kuin tänään, kun tämä hallitus lopettaa. Ja siitä huolehditaan sillä tavalla, että askel askeleelta kuljetaan kohti sitä tavoitetta, että alle 1 400 euron eläkkeissä saadaan 100 euroa korotusta. Vuosi vuodelta pyritään parempaan. [Antti Lindtman: Asia on loppuun käsitelty!]

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri kun juuri esitti puheen siitä, että on näitä pienemmällä eläkkeellä olevia naisia, jotka ovat hoitaneet lapsia kotona ja tehneet siten arvokasta työtä Suomelle, niin heidän eläkkeidensä korotushan on ihan oikea tavoite. Näinhän perussuomalaisetkin hallituksessa poistivat Yle-veroa pienituloisilta eläkeläisiltä ja korottivat takuueläkettä, mikä aina tahtoo unohtua. [Paavo Arhinmäki: Te olitte hallituksessa silloin, kun leikattiin eläkkeitä!]

Nyt kuitenkin on tilanne se, että entäs pienituloiset työeläkeläiset: siellä on myös paljon naisia, jotka ovat tehneet töitä vaikkapa siivoojana ja sellaisissa ammateissa, joissa työeläke on jäänyt hyvin pieneksi. [Sari Sarkomaa: Heiltä leikataan! Pääministeri Rinne leikkaa sairaanhoitajien eläkkeitä!] Perussuomalaiset ovat huolissaan, että hallitus on nyt unohtanut nämä työeläkeläiset, vaikka on alettukin tästä puhua. Eli mitä näille työeläkeläisille sitten tehdään? Perussuomalaiset on esittänyt vaihtoehtobudjetissa 150 miljoonaa enemmän veronkevennyksiä kuin mitä hallitus tänään. Harkitsetteko näitä perussuomalaisten ajattelemia veronkevennyksiä eläkeläisille?

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys, joka on eduskunnassa tällä hetkellä käsiteltävänä, pitää sisällään 200 miljoonaa euroa veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille. Se ei erottele eläkeläisiä, ei työttömiä eikä työssä olevia. Se kohdistuu nimenomaan pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin ihmisiin. Se 200 miljoonaa euroa veronkevennyksiä tulee toteutumaan työtulovähennyksen, perusvähennyksen ja eläketulovähennyksen kautta.

Tämän hallituksen tavoitteena on aidosti parantaa suomalaisen yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Niin kuin todettua: sieltä löytyy työttömiä, aktiivimallin leikkuri poistuu; sieltä löytyy opiskelijoita, indeksi palautuu ja sinne tulee selkeästi... ostovoima tulee lisääntymään. [Juha Mäenpää: Postinjakajia!] Sieltä löytyy pienituloisia eläkeläisiä, joille on lähdössä liikkeelle 230 miljoonaa euroa rahaa tämän hallituksen toimesta ensi vuoden budjetissa niin, että alle 900 euron eläkkeisiin tulee 50 euroa nettona, niin, että alle 1 300 euron eläkkeisiin tulee nettona 34 euroa — puhtaana käteen.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on arviolta noin 300 000 eläkeläistä, jotka tulevat toimeen alle 1 100 euron kuukausituloilla, ja on arvokasta, että tässä salissa pohditaan juuri heidän toimeentuloaan.

Kun keskustelee asiasta erilaisten eläkeasiantuntijoiden ja köyhyysasiantuntijoiden kanssa, he näkevät kolme keinoa ylitse muiden. Nämä ovat takuueläkkeen korotus, kansaneläkkeen korotus ja toisaalta myös terveysmaksujen alentaminen. Tämä hallitus on kyennyt jo tässä vaiheessa tekemään ratkaisuja sen suhteen, että kansaneläkkeitä korotetaan, takuueläkettä korotetaan, mutta terveydenhuoltomaksut, joihin sisältyy monenlaisia kattoja — on lääkemaksukattoa, on asiakaspalvelumaksukattoa ja on myös kyytimaksujen kattoa — aiheuttavat monelle pienituloisille eläkeläiselle todella pahan toimeentulokynnyksen. Kysynkin teiltä: aiotaanko tässä terveydenhuoltomaksujen kattojen yhdistämisessä tällä kaudella edetä?

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä ihan aidosta ongelmasta puhutaan. [Oikealta: Mitä teette? — Mitä aiotte tehdä?] Moni pienituloinen hyötyisi myös siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat edullisempia tai ainakin nämä kustannukset, joita peritään, olisivat koko maassa yhtäläisempiä. Tältä osin tulemme antamaan asiakasmaksulain, ja olemme tällä hetkellä valmistelussa jo erittäin pitkällä.

Tämä esittämänne kattokysymys on myöskin hallitusohjelmaan kirjattu, ja sitä kautta haemme parhaillaan niitä esityksiä, jotka tuossa asiakasmaksulakikokonaisuudessa voisivat parhaimmiten auttaa ihmisiä siinä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset eivät koituisi kellekään mahdottomiksi. On muistettava, että lähes 400 000 ihmistä on kuitenkin tosiasiassa joutunut ulosoton maksuhäiriökierteeseen nimenomaan näistä maksuista johtuen. Siksi on tärkeää myöskin tarkastella asiakasmaksulaissa sitä, miten me voimme tulla ihmisiä vastaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus tukee siis esillä olleita eläkkeiden korotuksia, se on ihan itsestään selvää. [Paavo Arhinmäki: Ei se viime kaudella ollut itsestään selvää!]

Mutta te, pääministeri Rinne, lupasitte jokaiselle... [Hälinää] Arvoisa pääministeri Rinne, te lupasitte jokaiselle alle 1 400 euroa eläkettä saavalle 100 euroa puhtaana käteen. Kysyin teiltä kyselytunnilla viime viikolla, kuinka paljon näitä pienimpiä työeläkkeitä saavat, eli 1 300—1 400 eläkettä saavat, saavat ensi vuonna lisää käteen tästä teidän lupaamastanne 100 eurosta. [Paavo Arhinmäki: Eivät ne ole pienimpiä työeläkkeitä! Pienimmät työeläkkeet ovat alle 1 000 euroa!] Te, pääministeri Rinne, ette vastannut mitään. Minä kerron: nämä eläkeläiset eivät saa, pääministeri Rinne, teidän hallitukseltanne edes leikatusta vappusatasesta yhtäkään euroa, eivät euron euroa.

Arvoisa pääministeri Rinne, tunnetteko te piston sydämessänne? Ja osaatteko te, pääministeri Rinne, kuvitella, miltä näistä [Puhemies koputtaa] pienintä työeläkettä saavista eläkeläisistä nyt tuntuu, kun te olette pettäneet kaikki lupauksenne heille? [Paavo Arhinmäki: Pienimmät työeläkkeet ovat alle 1 000 euroa, edustaja Heinonen!]

Arvoisa puhemies! Me käytämme 230 miljoonaa euroa bruttona eläkeläisten tilanteen korjaamiseen. Se on merkittävä osa siitä 1,1 miljardista, joka meillä on varaa käyttää pysyvien menojen lisäykseen tämän vaalikauden aikana — tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Tilanne on käytännössä se, että tämä ensimmäinen erä kohdistuu näihin pienimpiin eläkkeisiin, millä halutaan vahvistaa sitä, että alle 900 euroa kuukaudessa tienaavien ihmisten tilanne korjaantuu viidelläkympillä puhtaana käteen kuukaudessa. Tämä hallitus haluaa korjata kansaneläkkeitten tasoa. Siinä rahat riittävät nyt 34 euroon kuukaudessa.

Ja jos nyt oikein muistan, jos oikein muistan, 1 300 ja 1 400 euron välissä tuo nettokorjaus tulee olemaan noin 11 euroa. Tämä asia on nyt muistinvaraisesti sanottu.

Sanon, että tämän hallituksen tahtotila on se, että useampien vuosien aikana vaalikauden kestäessä, ehkä yli vaalikauden, [Puhemies koputtaa] huolehditaan siitä, että pienituloisten alle 1 400 euron eläkkeitä tullaan korjaamaan 100 eurolla. Tähän liittyy myös tämä työeläkejärjestelmän kautta tuleva korjaus. [Ben Zyskowicz: Lisää lupauksia! — Sebastian Tynkkynen: Te olette vallassa!]

Arvoisa puhemies! Kysymykseni liittyy vanhustenhoitoon. Tällä viikolla uutisoitiin, että aluehallintovirastojen työmäärä on lähes kolminkertaistunut — lähinnä vanhustenhoidon epäkohtiin liittyen.

Suurin osa yhteydenotoista tulee hoivakotien henkilökunnalta. Toiseksi eniten ottavat yhteyttä omaiset. Myös kunnat ottavat yhteyttä koskien yksityisten hoivakotien toimintaa. Tullut kritiikki kohdistuu riittämättömään henkilökunnan määrään. On ollut tilanteita, joissa työvuorossa ei ole ollut ehkä yhtään lääkehoitoon koulutettua hoitajaa. Terveysriskit ovat merkittäviä.

Vanhustenhoidon tilanne on ollut huolestuttava jo pitkään. Silti hallitus on siirtämässä henkilöstömitoituksen kokonaisvaltaista täytäntöönpanoa vasta seuraavan eduskuntakauden vaihteeseen. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: eikö vanhuksille olisi vaalilupauksenne mukaisesti pitänyt löytyä rahoitus asian korjaamiseksi nyt eikä huomenna?

Arvoisa puhemies! Edustaja Laukkanen, sanon nyt tässä ihan suoraan, että te sanoitte jotakin sellaista todistusta, jota itse en ole sanonut. Tämä uudistus, myöskään hoitajamitoituksen osalta, ei jää seuraavan hallituskauden harteille, ja täällä eduskunnassa asia on sanottu niin moneen kertaan, että nyt on aika, että tämä asia ei joudu poliittisen kiistelyn kohteeksi. Me olemme nimenomaan juuri päättämässä lausuntokierrosta kentältä ja tulemme tuon esityksen antamaan. Se astuu voimaan heti. Siinä, millä aikataululla hoitajat, eli 4 400 hoitajaa, on tässä maassa saatavilla, on annettava armoa kentälle. Ratkaisu siihen, kuinka paljon, on selvillä heti, kun asia tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Työmarkkinaosapuolet ovat olleet mukana tämän lakiesityksen valmistelussa.

Ja nimenomaan, niin kuin edustaja Laukkanenkin tässä toivoi: voitaisiinko lopultakin laittaa — myöskin varmistaen, että hoitajia saadaan lisää, niin paljon kuin heitä vaan saadaan heti — [Puhemies koputtaa] jokainen käsipari käyttöön. [Timo Heinonen: ”Tuntien työ, yksi lause lakiin riittää!”]

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta, mutta ihan se ei tyydytä, koska tämä 0,7:n mitoitus on luvattu. Se on luvattu lakiin, se on luvattu moneen kertaan, se on luvattu vaalikentillä, se on luvattu täällä julkisesti. Ja kuitenkin tiedämme, että rahoitusta tälle ei ole vielä esitetty missään kohdassa. Kansalaisilla on oikeus kuulla, miten te aiotte toteuttaa tämän käytännössä. Siitä tässä on kysymys. En minä epäile teidän hyvää tahtoanne, minä vain peräänkuulutan niitä toimia, jotka olisivat konkreettisesti kaikkien tiedossa, myös rahoituksen osalta. [Paavo Arhinmäki: Ja se on tulossa!]

Arvoisa puhemies! Ei kannata antaa ymmärtää, että tämä lykkääntyy vaalikauden loppuun ja jää seuraavan hallituskauden harteille. Näin ei olla tulossa tekemään. [Välihuutoja — Kokoomuksen ryhmästä: Näinhän tapahtuu!] Se, kuinka nopeasti tässä massa voidaan saada riittävä määrä lisää hoitajia, on varmasti koko tämän salin ongelmana. Se, millä tavalla me puhumme tänä päivänä vanhustenhuollon kriisistä ja kuinka me haluamme sen ratkaista, riippuu juuri ja ainoastaan tästä salista. [Timo Heinonen: ”Yksi lause lakiin riittää!”]

On sanottava, että pelkästään hoitajamitoitus ei ratkaise näitä ongelmia kentällä, mutta jo on aikakin saada edes tämä asia valmiiksi. [Ben Zyskowicz: Kyllä se viime kaudella ratkaisi!] Tästä on jo vuodesta 2011 tässä salissa kiistelty, eikä eduskunnassa yhä ainakaan kokoomus ole tarjoutunut tukemaan tätä tärkeää hoitajien määrän lisäystä vanhustenhuollon tehostetussa palveluasumisessa.

Olen sitä mieltä, että muitakin toimia tarvitaan ja kiireesti. Vanhuspalvelukriisi ei ole ohi. Me olemme saaneet tosi kurjia uutisia esimerkiksi Sastamalasta viime päivien aikana. Ja on sanottava, että tämä uhkaa kyllä [Puhemies koputtaa] ihmisten mahdollisuutta saada todella turvattu vanhuus. Tältä osin vielä on paljon töitä. [Ilkka Kanerva: Satonen vastaa! — Oikealta: Tilanne olis parempi, kun eroisitte!]

Arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Laukkaselle tästä erittäin tärkeästä kysymyksestä, miten vanhustenhuollon palvelujen epäkohdat korjataan ja millä aikataululla. Kyse ei voi olla hoitajamitoituksesta tai henkilöstömitoituksesta, vaan kyse on siitä, milloin niihin puututaan. Epäkohtia tapahtuu koko ajan kentällä, tapahtuu ympärivuorokautisessa hoivassa, tapahtuu kotihoidossa, että kyllähän niihin pitää pystyä puuttumaan aikaisemmin. Ei voida jäädä hallinnollisten muutosten taakse ja odottaa niitä. Vanhukset tarvitsevat jatkuvasti hoitoa ja hoivaa. Kysynkin, ministeri Kiuru: paljonko hallitus on varannut tulevalle vuodelle 2020 rahoja vanhusten palvelujen kuntoon laittamiseen? [Ben Zyskowicz: 5 miljoonaa!]

Arvoisa puhemies! Edustaja kysyi alkupuheenvuorossaan sitä, [Sari Sarkomaa: Montako euroa?] tehdäänkö toimia, ennen kuin ryhdytään näihin hallinnollisiin toimiin. Olen samaa mieltä siitä, että me emme voi luottaa tässä yhteiskunnassa vain ja ainoastaan siihen, että vanhusten asiat hoidetaan niin, että viime kädessä valvontaviranomaiset puuttuvat. Olette aivan oikeassa tästä lähtökohdasta. Mutta samaan hengenvetoon on sanottava, että kyllä yhteiskunnassa toimii myöskin se, että nämä vanhusten valvonta-asiat on käytännössä todistettu toimiviksi juuri sen takia, että näihin epäkohtiin on puututtu todella paljon.

Edustaja kysyi myöskin tästä rahoituksesta, ja niin kuin olen sanonut, tämä hoitajamitoituksen rahoitus päätetään samassa yhteydessä: kun me annamme hallituksen esityksen, niin on varattava myöskin julkisen talouden suunnitelmaan silloin keväällä rahat siihen, että tämä tiekartta, jota hallitus esittää sitten aikanaan hallituksen esityksenä eduskunnalle, on myöskin katettu ja se tulee. [Ben Zyskowicz: Ettekö pysty kertomaan, että ensi vuoden budjetissa on 5 miljoonaa? — Paavo Arhinmäki: Miksi te kysytte, jos tiedätte?]

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus, teidän olisi pitänyt toimia aikaisemmin. Perussuomalaiset ovat tänään julkistaneet vaihtoehtobudjetin, ja me esitämme hoitajamitoitusta voimaan elokuun 2020 alusta. [Antti Kurvinen: Puoli miljoonaa ilmassa!] Me tähtäämme siihen, että on koulutuspolitiikka, erillinen toimenpideohjelma, jolla kannustetaan hoitajia tälle hienolle ja hyvälle alalle, erilaiset toimet, muun muassa asuntopolitiikka, jotka houkuttelevat niitä jo alalta poistuneita hoitajia takaisin. Kysynkin teiltä: millä tavalla te aiotte toteuttaa tämän hoitajamitoituksen?

Mutta täällä on puhuttu tästä valvonnasta, ja muistuttaisin teitä siitä, että aluehallintovirastoon on tänä vuonna tullut ennätysmäärä — 940 — epäkohtailmoituksia. Se tarkoittaa puolet enemmän kuin esimerkiksi viime vuonna. Kysyn teiltä: Mitenkä te reagoitte tähän? Eikö se todista sen, että teidän olisi pitänyt toimia aikaisemmin? Ajatelkaa, on mennyt pitkä kuuma kesä, nyt on syksy. [Jukka Gustafsson: Tehän hallituksessa olitte viime kaudella! — Välihuutoja] Vanhuksilla on tarve saada sinne apua ja hyvää hoivaa. [Puhemies: Aika!] Mitä te teette, hyvä hallitus?

Arvoisa puhemies! Nyt hiukan pysähtyisin tähän paikkaan. [Oikealta: Hienoa, hyvä!] Edustaja Juvonen, tätä hallituskautta on tainnut mennä noin viisi kuukautta, ja me olemme tehneet jo esityksen kentälle, miten hoitajamitoitus tässä maassa laitetaan kuntoon. [Sanna Antikainen: Muutaman tunnin työ!] Muistaakseni edeltävässä kokoonpanossa perussuomalaiset olivat hallituksessa, mutta hoitajamitoitusta ei näkynyt eikä kuulunut, vaikka te sen lupasitte, [Vasemmalta: Ei kuulunut, leikattiin!] nimenomaan sen takia, että teillä on ollut sama ongelma kaikki nämä vuodet: kokoomus on joka kerta hallitusvastuussa ollessaan torpannut sen, että hoitajamitoitusta ei tule. [Sari Sarkomaa: Montako euroa?] Tästä johtuen vuodesta 2011 alkaen me kaikki olemme olleet tässä samassa veneessä. [Timo Heinonen: Puhutaanko totta siellä?] Nyt kokoomus ei ole tässä hallituskokoonpanossa, joten hoitajamitoitusta koskeva hallituksen esitys on jo lausuntokierroksella. [Ben Zyskowicz: Puolueen nimi mainittu!]

Edustaja Juvonen, tulen tutustumaan teidän esityksiinne. Teillä oli noin kolme kappaletta näitä esityksiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyen, ja ajattelinkin, että teillä voisi olla enemmänkin niitä, koska olette olleet hyvin aktiivisia näissä asioissa, mutta huomasin, että noin 50 miljoonaa käyttäisitte [Puhemies: Aika!] ensi vuodelle hoitajamitoituksen kuntoon laittamiseen. Siitäkin voidaan täällä [Puhemies koputtaa] keskustella, riittävätkö rahat. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ollut toiminnassa [Oikealta: Mitä tekee hallitus? — Paavo Arhinmäki: Hoitajamitoituksen!] vasta reilut viisi kuukautta ja on nyt jo tässä lyhyessä ajassa saanut aikaan enemmän kuin kokoomus edellisessä hallituksessa, [Välihuutoja oikealta] puhumattakaan siitä, miten kokoomus edellisessä hallituksessa vastusti tätä sitovaa henkilöstömitoitusta. [Ben Zyskowicz: Puolueen nimi mainittu!] Mutta on aivan ilahduttavaa huomata, että nyt täältä salista löytyy ystäviä myöskin tälle sitovalle henkilöstömitoitukselle. [Sari Sarkomaa: Ei löydy hallituksesta, kun ei löytynyt rahaa!]

Mutta, arvoisa ministeri, vuosi sitten valtiovarainministerinä toiminut edustaja Orpo, kun te sanoitte, että kunnilla on rahaa ja kunnissa tehdään nämä tärkeät päätökset liittyen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, [Oikealta: Ei!] niin nyt kysyisin ministeriltä, onko mahdollista, että kunnissa voidaan viedä eteenpäin tätä 0,7:n mitoitusta jo nyt syksyllä päätettävissä budjeteissa, jotta se olisi voimassa jo heti ensi vuoden alussa. Onko tämä mahdollista, arvoisa ministeri? [Ben Zyskowicz: Luuletteko, että kunnilla on rahaa?]

Puhemies! — Kyllä on. [Ben Zyskowicz: Syyttäkää kuntia!] Nimenomaan lausuntokierroksella oleva esitys lähtee siitä, että jokaisen on tartuttava heti haasteeseen. Liian paljon laiminlyöntejä — nouseva käyrä. Tämä on saatava poikki. Jokaisen kunnan ja kuntapäättäjän pitää olla vastuussa siitä, että omassa kunnassa asiat laitetaan nyt kuntoon. [Ben Zyskowicz: Eli pesette omat kätenne!] Tältä osin, edustaja Orpo, te olette olleet oikeassa. Tämä on myös kuntien asia, ja sitä kautta odotan nopeita ja ripeitä toimia ensi vuoden lopulla myöskin kuntakentällä siitä, että tartutaan näihin haasteisiin, suunnitellaan valmiiksi ja katsotaan, miten asiat laitetaan kuntoon. Aika moni kunta on jo pystynyt 0,7:n mitoitukseen, koska tänä päivänä 22 prosentissa hoitokodeissa on ilman erityistä valtion rahoitusta jo tämä asia kunnossa. Muidenkin pitää pystyä.

Ja niin kuin totesin, ensi vuonna on lähdettävä toimiin. Millä tavalla tämä rahoitetaan? On selvää, että perussuomalaisten esittämä 50 miljoonaa euroa ei tule riittämään. [Ben Zyskowicz: Ja te esitätte viittä! — Välihuutoja oikealta] Asiantuntijat arvioivat, että me tarvitsemme rahaa kaiken kaikkiaan [Puhemies: Aika!] 230 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Olipa mukava kuulla, kun ministeri Kiuru sanoi, että Orpo on oikeassa. Minä olin nimittäin keväällä jo oikeassa siinä, että tämä vanhusten palveluiden vakava kysymys ei tule kuntoon yhdellä luvulla. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Te sanoitte täällä kuukausi sitten — kun te silloin keväällä olitte tätä suunnilleen nauraneet — että ei kai täällä kukaan luule, että vanhusten palvelut yhdellä luvulla kuntoon tulevat. Pitäisi olla joku tolkku, mitä puhuu ennen ja jälkeen vaalien, ministeri Kiuru.

Mutta mitä tulee sitten tähän itse asiaan: vierailin Turussa Vuokkokodissa, uudessa vanhusten ympärivuorokautisessa hoitolaitoksessa, joka oli hieno paikka. Siellä oli ongelmana se, että he eivät saaneet hoitajia. He eivät löytäneet hoitajia. Hoitajia ei ole, ministeri Kiuru. Siksi, jos te lupaatte 0,7, ei ole hoitajia, ne ovat pois kotipalveluista, ja siitä me kokoomuksessa olemme huolissamme, että jos tulee lakisääteinen 0,7 toisaalle, niin ne hoitajat ovat pois toisaalta. Eli vanhusten palveluja pitää [Paavo Arhinmäki: Kannatatteko te vai vastustatteko te? — Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] kehittää kokonaisuutena, ja kunnilla on erittäin vaikea taloudellinen tilanne [Puhemies: Aika!] — erittäin vaikea taloudellinen tilanne. Eivät kunnat siihen pysty ilman teidän lisärahoja, ja te olette antamassa 5 miljoonaa. [Sari Sarkomaa: 5 miljoonaa, lupasitte 250 miljoonaa!]

Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, te vääristelitte äsken sanomaani. En kiittänyt teitä siitä desimaalikeskustelusta, mitä te halusitte käydä viime keväänä. [Naurua] Halusin sanoa, että minusta olitte siinä oikeassa, että kyllä kuntakentässä täytyy ymmärtää, että me emme voi jatkaa vanhusten palveluiden kriisiä vuodesta toiseen. Kyllä myöskin kunnat joutuvat kantamaan kortensa kekoon siinä, [Ben Zyskowicz: Paljonko annatte ensi vuonna lisää rahaa? — Välihuutoja oikealta] että asioita tehdään toisella tavalla. Ja tältä osin myöskin eduskunnassa pitää hätkähtää siihen tosiasiaan, että näitä laiminlyöntejä tapahtuu silmiemme alla koko ajan, ja sitä kautta kriisi ei ole ohi. [Sari Sarkomaa: Mitä te teette? Konkreettisia toimia!] Tältä osin, edustaja Orpo, olen itse ollut vuodesta 2011 aivan samalla kannalla. Kyllä 0,7:n mitoitus tulee nostamaan vanhustenhuollossa nimenomaan hoitajien määrää, ja se tulee myöskin tekemään mahdottomaksi sen, että hoitohenkilökunta tekee sellaisia tehtäviä, joita tukipalveluhenkilökunta voisi tulla tekemään. Nämä kaksi asiaa laitetaan kuntoon.

Vetosin tähän saliin [Puhemies: Aika!] jo viime keväänä, että yhdellä lauseella olisi tämän asian voinut laittaa täältä kuntoon. [Puhemies: Aika! — Välihuutoja oikealta — Sanna Antikainen: Missä se lause on?] Sitä ei voitu laittaa, ja sen takia me olemme nyt eduskunnassa sen edessä, että hallitus joutuu paljon vaikeamman kautta tämän asian laittamaan kuntoon, [Puhemies koputtaa] koska eduskunta sitä ei saanut laittaa. [Puhemies: Aika on täysi!]

Arvoisa rouva puhemies! Olen istunut noin kymmenessä hallituksessa, myös pörssiyhtiöiden hallituksissa. Yleensä omistajat valitsevat hallituksen, joka vastaa yhtiön toimista. Nyt kysynkin teiltä, ministeri Paatero: miksi te puututte koko ajan Postin operatiiviseen toimintaan? Ensin pääministeri ehdottaa, että postinkantajat voisivat kurkkia ikkunasta vanhuksia, sitten te, ministeri Paatero, menitte siirtämään palkkaneuvotteluja kahdella kuukaudella, mistä ei ollut mitään muuta hyötyä kuin se, että nyt Posti on ilman toimitusjohtajaa. Nyt puututte vuokratyövoiman käyttöön, jota Posti on käyttänyt aina. Pääministeri Rinne sanoi pari vuotta sitten, että hallituksen ei pidä puuttua työmarkkinaneuvotteluihin. Nyt tässä tulee käymään niin, että Posti tulee menettämään paljon asiakkaitaan. Mitä te yleensä meinaatte Postille tehdä, koska tällainen peli ei vetele?

Arvoisa rouva puhemies! On totta, että Postille olisi omistajan osalta, elikkä meidän kaikkien puolelta, pitänyt jo vuosia, vuosia sitten linjata, mikä on omistajan tahtotila, minkälaisen Postin me haluamme tulevaisuudessa tietäen, että kirjeiden määrä vähenee näin dramaattisesti. Tätä ei ole tehty, minkä takia sitten Posti on kipuillut tässä viimeisinä vuosina tilanteesta. Tällä hetkellä meillä on tästä syystä valtiosihteereiden työryhmä pohtimassa vaihtoehtoja, minkälaisilla isoilla linjauksilla Posti tulevaisuudessa sitten tulee työskentelemään.

Toisena kysymyksenä on sitten työehtosopimusneuvottelut, jotka etenevät aivan normaaliaikataulussa: sopimuskausi päättyi lokakuun lopussa, siihen mennessä ei ollut saatu sopimusta voimaan, ja nyt sitten on sovittelijan tehtävänä eilen ollut neuvottelu, ja huomenna jatkuu, ja uskon kyllä, että sovittelijan kautta saadaan tämä sopimus tehtyä.

Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Paatero, jos Posti ei noudata sitä omistajaohjauspolitiikkaa, mitä te toivotte, miksi te ette anna hallitukselle potkuja ja muuta sitä hallitusta? Jos minä olisin hallituksen puheenjohtaja, olisin lähtenyt sieltä pitkän aikaa sitten, jos omistajat koko ajan selvittelevät, mitä hallituksen pitäisi tehdä.

Arvoisa rouva puhemies! Sehän on juuri näin, että omistajan tehtävä on päättää hallituksesta ja hallitus toimii omistajan luottamuksen varassa ja niitä ohjeita noudattaen, ja me olemme monet kerrat käyneet Postin kanssa hyvää keskustelua. [Oikealta: Julkisuuden kautta!]

Äskeiseen kysymykseen, mikä jäi vastaamatta: Meillä on työntekijöillä työtaisteluoikeus, ja siinä kohtaa kun työntekijät kokevat, että heidän neuvotteluasetelmansa työehdoista ovat sellaiset, että se vaatii työtaistelujen käymistä, on meillä myöskin velvollisuus turvata se niin, että siellä ei rikkureita käytetä. Ja tämä oli se keskustelu, jota eilen kävimme sitten julkisuuden kautta, sanoin tämän ulos varmistaakseni sen tilanteen. Tätä on sitten jatkettu myös Postin kanssa, ja uskon, että tämäkin asia on nyt tullut selväksi.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, kuten tiedätte varmasti, Merimies-Unioni liittyy postilakon tukitoimiin, ja ensi maanantaista alkaen myös meriliikenteessä oleva postinkuljetus jää satamiin ja myös autokansi- ja rahtikuljetukset lopetetaan ensi torstaina. Tämä on STT:n uutinen, mikä tuli meille kaikille tekstiviestinä tänään. Nyt kun tämä lakko tahtoo laajentua, niin tässähän käy hyvin äkkiä niin, että luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan taas heikentyy, jos tämä lakko pitkittyy viikosta toiseen. Ja ministerin toimiahan nyt tässä tarvitaan välittömästi. Millä te aiotte saada sovun syntymään?

Te varmasti myös löydätte ratkaisun siihen, miten jatkossa Posti on kannattava, koska Postia ei enää tarvita siinä merkityksessä kuin ennen. Ei niitä kirjeposteja paljon kulje. Tämä on tosiasia, että se kannattavuuskysymys on edelleen ratkaisematta, vaikka ratkaistaan näitten työntekijöitten palkkakysymys. Miten te ratkaisette tämän kokonaisuuden ja tämän uskottavuuden Suomen Postin osalta?

Arvoisa rouva puhemies! Juuri tästä syystä siellä on valtiosihteereistä koostuva työryhmä käymässä vaihtoehtoja läpi, jotta me saamme sitten poliittiselle puolelle käsiteltäväksi, mikä olisi se omistajan tahto Postin isossa kuvassa. Ja kuten alussa totesin, tämä on juuri se, mikä olisi pitänyt tehdä jo monta monta monta vuotta sitten.

Tähän keskusteluun siitä, että menisin jotenkin puuttumaan työehtosopimusneuvotteluihin: Sitä en tule tekemään. Siellä ovat työnantaja- ja työntekijäpuoli tällä hetkellä samassa pöydässä, ja se on heidän neuvottelunsa, kun kysymyksessä on työehtoja ja palkkoja. Toivon ja uskon, että siellä sovittelijan luona tästä huomenna päästään eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Nykypäivän kaupankäynti on siirtynyt nettiin. Postille jokainen kiinapaketti tuottaa tappiota, ja Ruotsissa tehtiin päätös, jossa peritään käsittelymaksu ja arvonlisävero myös näistä paketeista. Mielestäni olisi reilua ja maailmaa säästävää, että myös meillä kiinapaketit maksaisivat jotakin. Nythän meillä on kansainvälinen sopimus siitä, että meidän ei kustannuksia oikeastaan tästä tarvitse Kiinalle jakaa juuri lainkaan, koska Kiina oli muinoin kehittyvä maa. Voisitteko toimia tässä asiassa niin, että mekin saisimme Postin kannattavuutta nostettua tälläkin tavalla?

Arvoisa puhemies! Tämä on todellinen kysymys, minkä edustaja tässä nosti esiin, ja Suomi on tukenut juuri sitä, että tähän saadaan kansainvälisessä sääntelyssä oikeudenmukaisemmat pelisäännöt, niin että Suomessa esimerkiksi Posti ei joudu tähän vaikeaan tilanteeseen, jota juuri kuvasitte. Tämä on se linja, mitä me olemme koko ajan edustaneet maailmalla, kun tätä asiaa on käsitelty, ja tällä tiellä tulemme vastaisuudessakin jatkamaan. Tähän ollaan puuttumassa.