Suullinen kysymys hallituksen kasvu- ja työllisyystoimista (Juha Viitala sd) | Suullinen kysymys ammatillisen koulutuksen leikkauksista (Hanna Kosonen kesk) | Suullinen kysymys kulttuurin rahoituksesta (Inka Hopsu vihr) | Suullinen kysymys kiintiöpakolaisvalinnoista (Veronika Honkasalo vas) | Suullinen kysymys jäänmurtajayhteistyöstä (Ville Kaunisto kok) | Suullinen kysymys Kela-korvausuudistuksista (Arja Juvonen ps) | Suullinen  kysymys   Pohjoismaiden  ja  Baltian  maiden  huippukokouksesta   (Anders Norrback r) | Suullinen kysymys talouskasvusta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus lupasi lopettaa velkaantumisen ja lupasi satatuhatta uutta työllistä ja tärkeimpänä kestävää kasvua. Työ- ja elinkeino-ministeriön tuore ennuste Suomen näkymistä on karua luettavaa. Orpon—Purran hallituksen politiikan takia Suomen työllisyys kyntää uusissa pohjalukemissa. Näin todetaan hallituksen oman ministeriön paperissa. Siinä todetaan, että hallituksen omat toimet heikentävät työllisyyttä. Suomen konkurssitilanne on myös hälyttävä. Viimeksi tässä maassa on tehty näin paljon konkursseja 90-luvulla. Suomi on työllisyydessä EU:n peränpitäjä. IMF arvioi Suomen kasvukäyrän kymmenen heikoimman maan joukkoon. Pääministeri Orpo, te johdatte tätä hallitusta. Tunnustatteko te, että teidän hallituksenne toimet ovat lisänneet työttömyyttä, kuten ministeriönne raporttikin osoittaa?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä siitä, onko lisännyt työttömyyttä. Varmaan siltä osin on, että kun me joudumme tiivistämään, sopeuttamaan myöskin valtionhallinnosta, ministeriöistä, virastoista, laitoksista, niin sieltä myöskin valitettavasti oikeasti jää ihmisiä silloin pois ja osa varmasti myös työttömäksi.

Mutta tähän peruskysymykseen siitä, mihin Suomen talous ja työllisyys on menossa: Me eletään todella vaikeaa aikaa. Edelleen Euroopassa soditaan. Inflaatio on ollut korkealla meidän keskeisillä markkina-alueilla Keski-Euroopassa, Saksassa. Talous ei kasva odotetulla tavalla. Ja sitten meillä on paljon kuormaa. Mutta näiden keskellä me viedään eteenpäin määrätietoisesti meidän kasvun hallitusohjelmaa. Me ollaan tehty toimia, jotka valtiovarainministeriön riippumattoman laskelman mukaan tuovat jopa 80 000 työpaikkaa Suomeen. Jos me emme näitä olisi tehneet, niin kuinkahan syvällä nyt mentäisiin?

Mutta kerron myöskin iloisen uutisen: talous kasvaa. Suomen talous on kasvanut alkuvuodesta lähtien, ja ensi vuodelle ennustetaan 1,5—2 prosenttiyksikön kasvua, joka on jo EU:n keskiarvoa korkeampi. Nyt kun nämä meidän toimet alkavat purra, [Puhemies koputtaa] niin uskon, että tämä kääntyy. [Puhemies koputtaa] Ja kun mennään kohti loppukautta, niin tilanne on paljon parempi.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pysytään minuutin mittaisissa puheenvuoroissa. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Viitala jatkaa.

Arvoisa puhemies! Pääministerin mukaan yksikään hallitus ei ole tehnyt kasvun eteen yhtä paljon toimia kuin nykyhallitus, mutta tulokset ovat miinusmerkkisiä. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Marttinen lupasi viime vuonna, että jo tänä vuonna Suomi saa 65 000 uutta työllistä. Tänä vuonna hallitus valmisteli 500 toimen kasvulistan. Paperinkulmaan raapustamani laskelman mukaan jokaista hallituksen listan kasvutoimea kohden on tullut sata työtöntä ihmistä lisää, eli yhteensä 50 000 työtöntä enemmän.

Pääministeri Orpo, tässä ei ole enää kyse suhdanteista. Teidän oma ministeriönne toteaa, että kyse on teidän hallituksenne toimista. Kun teidän hallituksenne lääkkeet kasvun luomiseksi aiheuttavat näin kovia sivuoireita — pahentavat työttömyyttä — niin eikö olisi perusteltua pohtia sitä reseptiä uusiksi?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin komissio ja IMF-valuuttarahasto ovat molemmat viime aikoina arvioineet hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa, ja molempien viesti on ollut sama: hallituksen keinot ovat aivan oikeita. Me tehdään niitä uudistuksia, jotka Suomessa olisi pitänyt tehdä jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten työmarkkinoihin, sosiaaliturvaan, verotukseen, luvitukseen. Me pistämme miljardin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Me esimerkiksi uudistamme paikallista sopimista, joka nyt on läpäissyt perustuslakivaliokunnan arvioinnin. Nämä ovat merkittäviä asioita, joita Suomessa on odotettu.

Käänne ei tapahdu hetkessä, ja minä toivoisin, että tämän kauhistelun ja pelottelun ohella myöskin tunnustettaisiin se tosiasia, että tämä maailma on aika sekaisin. Oletteko huomanneet? [Antti Kurvinen: Hallitus on sekaisin!] Ukrainan sotaa, paljon epävarmuutta eri puolilla, jotka vaikuttavat välittömästi markkinoihin, ja kun Suomi on vientivetoinen maa, niin totta kai tämä vaikuttaa.

Me ollaan tehty ja tehdään toimia ja paljon, niin että kun se kasvu lähtee kunnolla liikkeelle, [Puhemies koputtaa] niin me ollaan siinä mukana. Te tulette näkemään, että talous kasvaa, työllisyys paranee, ihmiset saavat työtä ja toimeentuloa. [Juha Hänninen: Erinomainen vastaus!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Juuri ilmestyneessä TEMin ennusteessa ennustetaan työttömyyden kasvavan yli 300 000:n ensi vuonna ja pitkäaikaistyöttömyyden yli 100 000:n. Suomen työmarkkinoiden tilanne on huono ja kasvunäkymät heikot. Talouden kasvu, etenkin kotimaassa, on luottamuksen varassa. Miltä tulevaisuus näyttää? Talous on myös psykologiaa.

Arvoisa pääministeri, miten hallitus on omilla toimillaan onnistunut kotimarkkinoiden kysynnän ja kasvun aikaansaamisessa?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on todellakin syytä huomata se, että Suomi, joka on lähtökohtaisesti hyvin vientivetoinen talous, ei tällä hetkellä keskeisiltä vientimarkkinoiltaan saa vetoa. Me näemme tullimuureja, me näemme protektionismia, me näemme kiinalaista ylituotantoa ja me näemme yhtä hyvin sitä, että meidän keskeinen vientimarkkinamme Saksa ei tällä hetkellä vedä. Tällaisessa tilanteessa meidän on paitsi luotava tulevaisuudenuskoa myöskin tehtävä konkreettisia toimenpiteitä lukuisilla eri aikaperspektiiveillä — sekä niitä, jotka toimivat tällä hetkellä, että sellaisia, jotka rakentavat pohjaa tulevaisuuden kasvulle, ja hallitus tekee näitä kaikkia.

Me olemme tehneet niitä työmarkkinauudistuksia, jotka luovat pohjaa paremmalle ja toimivammalle työelämälle. Me teemme valtavia panostuksia tutkimukseen ja kehitystyöhön, millä varmistamme sitä, että Suomi pysyy innovaatioiden ja menestyvien yrityksien kärjessä myöskin tulevaisuudessa. Ja me uudistamme omaa teollisuuspolitiikkaamme niin, että se on viritetty uudenlaiseen kilpailuun ja valtiovetoisen teollisuuspolitiikan aikakauteen siten, että emme jää jalkoihin kilpailussa investoinneista. Tämä on pitkäjänteistä työtä, mutta meidän [Puhemies koputtaa] työkalupakkimme on hyvin laaja.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen.

Rouva puhemies! Kysymme tässä kyllä nyt hallituksen toimista. Nimittäin tämän hallituksen oman ministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, työllisyysennusteen mukaan Suomessa syksyllä havaittu työttömyyden kääntyminen kasvuun on pitkälti kiinni kotimaisesta kysynnästä, siis hallituksen toimista. Nyt on vain niin, että te ette voi mennä suhdanteen taakse tai vientimarkkinoiden ongelmien taakse, vaan kysymys on siitä, että hallitus on omilla leikkaustoimillaan syventänyt tätä kuoppaa, vaikeuttanut tätä tilannetta, ajanut tavallisia suomalaisia pienituloisia palkansaajia, eläkkeensaajia, työttömiä entistä hankalampaan tilanteeseen. Kotimainen kysyntä sakkaa, ja, pääministeri, te olette vastuussa tästä leikkauspolitiikasta. Tunnustatteko te, että teidän toiminnallenne on vaikutus tähän entisestään vaikeutuneeseen tilanteeseen?

Rouva puhemies! Kysyn elinkeinoministeri Rydmanilta: Te annoitte aiemmin kesällä eduskunnalle vastauksen, että teillä on valmisteilla virkamatka Saksaan, joka on keskeinen kauppakumppani Suomelle. Onko tämä virkamatka toteutunut? Oletteko te tavannut kolleganne, varaliittokansleri Habeckin, Saksan elinkeinoministerin?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin sen, että edustaja Tuppurainen on kovasti kiinnostunut Saksan suunnasta. Hänellä oli tapana itsekin ministeriaikoinaan saksalaisiin kollegoihin pitää yhteyttä, [Naurua oikealta] ja niistä yhteydenpidoista Suomen veronmaksaja on joutunut kalliin laskun maksamaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oi ei! — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Mutta kun kysyitte siitä, mitkä ovat omat yhteyteni Saksaan, niin pitää paikkansa, että kesällä vastasin, että suunnitteilla on tapaaminen Saksan kollegani Robert Habeckin kanssa, ja kyllä, tällainen on vierailuohjelmassani luvassa ensi tammikuulle.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Marttinen.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous ei käytännössä katsoen ole kasvanut 16 vuoteen. Samaan aikaan velkaa on otettu kymmeniä miljardeja euroja ja tärkeitä uudistuksia on vain sysätty eteenpäin. Tämä hallitus on valinnut toisen tien, jotta voidaan turvata jatkossa suomalaisille tärkeiden palveluiden rahoitus. Sen takia uudistetaan työmarkkinoita, sosiaaliturvaa, verotusta, otetaan käyttöön uusi kannustin puhtaan teollisuuden investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Toimia tehdään merkittävä määrä kaikkinensa. [Antti Kaikkonen: Viisisataa!]

Rouva puhemies! Täytyy todeta Suomen tilanteesta, että tämän vuoden budjettihan on elvyttävä siitä huolimatta, että me laitamme taloutta kuntoon. Se sopii suhdannetilanteeseen hyvin, ja tästä voisin kysyä vielä arvion myös valtiovarainministeriltä. SDP on täällä esittänyt ainoastaan päätösten perumisia, säästöjen perumisia, rakennetoimien perumisia, työllisyysuudistusten perumisia. Kysyisin, valtiovarainministeri Purra, teiltä: montako uutta työllistä Suomeen saadaan sillä, että noudatettaisiin tätä SDP:n perutaan kaikki -linjaa?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sitten ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaalidemokraattien vaihtoehdosta meillä ei ole hirvittävästi tietoa, koska sen työllisyysvaikutuksethan on salattu. [Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Ei nyt saivarrella siinä!] Mutta aivan tuota pikaa me saamme uudet oppositiopuolueiden vaihtoehdot, jotka käymme tietenkin läpi. Sen lisäksi me olemme käyneet täällä suunnalla tarkasti läpi kaikki muut esitykset ja toimien peruutusesitykset, joita täältä on esitetty. Käymme sitä läpi, mitä viivan alle jää.

Olen itse pannut merkille myös sen, että riippuen vähän siitä, puhummeko säästötoimista, sopeuttamisesta tai kasvun tarpeista, se narratiivi täällä opposition puolella muuttuu. Mutta itse näen, että kasvutoimet, joita tämä hallitus siis on alusta saakka tehnyt ja tekee edelleen, eivät tarkoita sitä, että me voisimme heittää kintaalla näille meidän sopeutustarpeillemme. Meillä on velka kasvanut, velkasuhde on valtavan korkea, ja se edelleen jatkaa korkeana olemista näidenkin toimien käynnissä ollessa. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Ja aivan kuten edustaja huomautti, niin meidän budjettimme edelleen on elvyttävällä puolella — [Puhemies koputtaa] ensi vuodelle hieman kiristystä, mutta ei mitään massiivista.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona.

Arvoisa puhemies! Käydäänpä tämä Suomen tilanne nyt läpi: Työllisyyskehitys tällä kaudella Euroopan surkeinta. [Antti Kurvinen: Pitää paikkansa, totta!] Velkaantuminen on kasvanut Suomessa tänä vuonna Euroopan nopeiten. [Antti Kurvinen: Kokoomus lupasi lopettaa sen!] Tämä hallitus ottaa kahden ensimmäisen vuotensa aikana enemmän velkaa kuin se parjattu hallitus kahden viimeisen vuoden aikana. [Perussuomalaisten ryhmästä: Korot!] Konkurssien määrä on tämän hallituksen aikana koko 2000-luvun ennätyksessä — siis koko 2000-luvun ennätyksessä. Suomen talouskasvu on ollut maailman heikoimpien joukossa tämän hallituksen aikana. Ja mikä myös on ennätyksellisessä nousussa? No, se on kansalaisten epäluottamus tätä hallitusta kohtaan. [Kimmo Kiljunen: On ollut kasvua!] Arvoisa pääministeri, kun yli puolet kansasta on sitä mieltä, että te viette Suomea väärään suuntaan, niin jaatteko te tämän kansalaisten arvion? [Antti Kurvinen: Hyvä kysymys!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että itse näin jokunen viikko sitten tutkimuksen, missä kieltämättä hallitukseen luottamus ei ollut kovin korkea mutta oppositioon luottamus oli vielä huonompi. [Välihuutoja] Näitä tutkimuksia tulee ja tutkimuksia menee, mutta hallituksella on vastuu Suomen talouden kääntämisestä, ja me teemme niitä toimia, vaikka ne eivät olisi suosittuja. Meidän täytyy sopeuttaa julkista taloutta, koska me velkaannumme niin hurjaa tahtia, ja samaan aikaan me tehdään näitä välttämättömiä uudistuksia, jotta saadaan talous kasvuun. Jos menot ovat tuolla ja tulot täällä, me tarvitaan lisää tuloja ja vähemmän menoja. Tätä työtä me tehdään määrätietoisesti, koska vain sillä me pystytään takaamaan se, että Suomi on hyvinvoiva ja turvallinen maa myöskin jatkossa.

Sen sijaan teillä ei ole ainuttakaan toimea, millä te korjaisitte tämän. Ei ainuttakaan ole nähty. Te sanotte kaikille säästöille ei, kaikille uudistuksille ei, ja samaan aikaan vielä lupaatte rahaa joka paikkaan lisää. Täysin mahdoton, epäuskottava yhtälö.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Viime hallitusta on aika paljon tässä salissa moitittu [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja syystä!] — ja varmasti osittain syystäkin. Eikä se viime kausikaan ihan helppo kausi ollut. Kun hallitus lopetti toiminnan, niin meillä oli noin kolmisenkymmentä erittäin isoa investointihanketta pöydällä ja putkessa. Suurin osa, vajaat 30 niistä, oli puhtaaseen siirtymään tulevia hankkeita. Nyt ei ole kuulunut investoinneista mitään. Ei ole ilmoitettu uusista investoinneista, ei näitten konkretisoinnista.

Hiukan huolestuttavaa oli viime viikolla se, että kun pääministeri puhui kasvusta, niin valtiovarainministeri kertoi, että kun puhutaan kasvusta, niin se on sumutusta. Tämä on hirvittävän huono viesti niille yritykselle, jotka ovat investoimassa. Hallitus ilmoitti, että hallitus tulee olemaan mukana ja tuo investointihyvityksen verotukseen mutta yli 50 miljoonan investoinnilla. Tämän pitäisi tulla voimaan vuoden alusta, ja käsittääkseni sitä ei ole [Puhemies koputtaa] täällä eduskunnassa näkynyt. [Eduskunnasta: Ohhoh!]

Mitä te teette sen eteen, että yrityksillä olisi jonkunlainen näkymä [Puhemies koputtaa] investoinneista? Tällä hetkellä [Puhemies koputtaa] te teette yritysten tilanteen lähes mahdottomaksi toimia.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kysymys!

Kiitoksia. — Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lintilä on täysin oikeassa siinä, että edellinen hallitus todella hehkutti valtavia määriä erilaisia investointeja, [Antti Kurvisen välihuuto] jotka Suomeen ovat tulossa. Mutta kun katsottiin vähän tarkemmin, mitä ne investoinnit, mitä edellinen hallitus silloin hehkutti, tosiasiassa ovat, niin aika monet niistä olivat kyllä lähinnä PowerPoint-esityksiä, joissa ei ollut sen enempää lihaa kuin luitakaan. Tämä on ollut se perusasia.

Nämä teoreettiset investoinnit olivat nimenomaisesti sitä sumutusta. [Suna Kymäläinen: Sekö on selitys, että te ette tee mitään?] Sen sijaan tämä hallitus on keskittynyt siihen, millä tavoin konkretisoidaan investointien tulemista tänne, millä tavoin luodaan sitä näkymää yrityksille ihan oikeisiin investointeihin eikä pelkästään mielikuvitusinvestointeihin.

Mitä tulee investointi- ja verokannustimeen, se on tulossa. Sen sisällön yritykset tietävät. Ne ovat siihen varautuneet. Nyt olemme siinä vaiheessa, että ensin se piti esinotifioida komissiolle, sitten varsinainen notifiointi. Saanemme sen varsin pian käyttöön, mutta tässä tietystikin joudumme menemään sen puitteissa, [Mika Lintilä: Sen pitäisi olla voimassa vuoden alusta!] miten nämä asiat ylipäätäänkin Euroopan unionin puitteissa tehdään. Teilläkin muuten olisi ollut mahdollisuus hyödyntää [Puhemies koputtaa] tällaisia välineitä, mutta ette hyödyntäneet silloin, kun olitte hallituksessa. [Mika Lintilän välihuuto]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki.

Kunnioitettu puhemies! Talous kuitenkin lähtee ensi vuonna kasvuun kansantalousosaston ennusteiden mukaisesti. Inflaatio on laskusuunnassa, ja työllisyys on kasvussa ennusteiden mukaisesti. Tuottavuuskasvua haetaan tekemällä tki-panostuksia. Teollisten investointien tuki on tulossa, ja se lähtee tuottamaan meille kasvua. Itä- ja Pohjois-Suomen kasvupaketit on myöskin saatu eteenpäin.

Mutta sitten jos lähdetään hakemaan uusia kasvutoimenpiteitä tämän lisäksi, kasvun kovenantteja jos haetaan, niin on esitetty, että jos bkt:n kasvu ylittää tietyn kynnyksen, niin sitä kautta sitten kasvatetaan palkansaajan ostovoimaa, tai sitten esitän tässä niin, että jos teolliset ja tuotannolliset investoinnit ylittävät tietyn kynnyksen, niin sitten taas sinne palkanmaksajalle annetaan joitakin sopivia hyvityksiä. Nyt kysymys: mitkä ovat ne pohdinnat, mitä on siellä sinivalkoisessa kasvun työkalupakissa tulossa ensi keväänä, [Puhemies koputtaa] kun niitä esityksiä on jo tehty?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Sieltä pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On oikeasti todella hienoa, kuinka paljon meillä on liikkeellä tällä hetkellä uudistuksia, työtä, jolla haetaan kasvua ja uskoa yrittäjille yrittää Suomessa ja kasvattaa yritystään sekä uskoa investoreille, että kannattaa tulla Suomeen. Näitä on vaikka kuinka paljon. Sen päälle, kun meillä on toimintakykyinen ja päätöksentekokykyinen hallitus, me asetimme Risto Murron työryhmän, joka saa avoimesti nyt miettiä ja kerätä eri puolilta yhteiskuntaa ideoita, uusia kasvun aihioita, ja nämäkin kannattaa toimittaa työryhmän pohdittavaksi. Me emme ryhdy etukäteen sanomaan, mitä sieltä tulee ulos, vaan nyt aidosti katsotaan, mitä asiantuntijat sanovat. Eikö se olisi hieno asia, jos me voitaisiin löytää yhteisiä kasvun aineksia, joilla voisi tehdä vielä enemmän Suomen kasvun eteenpäinviemiseksi?

Viimeiseksi haluan vielä todeta, että tänään hyväksyessämme täydentävän talousarvion me pistämme liikkeelle miljardeissa rakennus- ja infrahankkeita, MAL-sopimukset, kaiken kaikkiaan miljardin buusti talouteen. [Puhemies koputtaa] Nämä ovat valtavia juttuja, ja toivottavasti nämä kelpaavat.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Koskela.

Arvoisa puhemies! Kyllä, hallitus, vähintä, mitä voisitte nyt tehdä, olisi se, että olisitte rehellisiä. Näille teidän työelämäheikennyksillenne, joita te kutsutte uudistuksiksi, ei ole laskettu työllisyysvaikutuksia.

Ministeri Rydman kehtasi täällä puhua, että tästä tulee parempaa ja toimivampaa työelämää. — Kenelle? Ei ainakaan työntekijöille. Vientivetoinen palkkamalli, palkkadumppauslaki, paikallinen sopiminen, ja sieltä on tulossa vielä irtisanomissuojan heikentäminen, määräaikaisuuksien helpottaminen, ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus. Miten tämä on parempaa ja toimivampaa työelämää?

Pääministeri Orpo, te puhuitte täällä veroista, että te olette tehneet hyviä verouudistuksia: veronkevennyksiä sinne ministeriaitioon — varmasti ne tuntuvat siellä hyviltä verouudistuksilta — ja alv-korotukset, ne syövät nimenomaan pienituloisimpien ihmisten ostovoimaa. Eivät nämä ole mitään parannuksia, nämä ovat heikennyksiä työntekijöille ja pienipalkkaisille työntekijöille. Minä kysyn teiltä nyt, pääministeri Orpo: miten nämä uudistukset ovat parempaa ja toimivampaa työelämää työntekijöille?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Yksi hallituksen keskeinen ajatus on se, että jokainen suomalainen työikäinen ja työkykyinen ihminen on töissä ja että hänellä on työpaikkoja. Me tehdään uudistuksia, joissa jokainen työtunti kannattaa, jotta kannattaa ottaa työtä vastaan, lyhytaikaistakin tai pienempipalkkaistakin, että se oikeasti on kannattavaa. Siksi me teemme myöskin sosiaaliturvaan uudistuksia, ja sen lisäksi me kevennämme työn verotusta, ja se on painotettu pieni- ja keskituloisille, jotta me saadaan tämä kannustavuuselementti aikaan. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa tässä maassa siihen, että meillä on liian monta ihmistä kotona, joiden ei kannata lähteä töihin. Siksi me olemme tehneet myöskin sosiaaliturvaan uudistuksia, työttömyysturvaan uudistuksia. Niiden työmarkkinauudistusten, joita luettelitte ja jotka kaikki kovin negatiivisessa valossa esititte, tarkoitus on kyllä se, että yrittäjät palkkaavat lisää työntekijöitä — palkkaavat lisää työntekijöitä. Näitä on odotettu Suomessa vaikka kuinka pitkään, ja tämä hallitus nyt tekee näitä uudistuksia.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Östman.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander totesi noin kuukausi sitten, että on merkkejä siitä, että talouden ankeuteen käännettä odottaneiden kärsivällisyys palkitaan ja orastava talouskasvu on näköpiirissä. [Suna Kymäläinen: Oliko tämä se ilouutinen?] Hallitus joutuu silti julkisen talouden osalta toimimaan, sillä me tiedostamme ja teemme sopeutustoimia yhdeksän miljardin edestä, koska me tiedostamme, että vaikka alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu, niin julkinen taloudenpito pysyy edelleen riskirajoilla. Samanaikaisesti työmarkkinoilla on levottomuutta. Ay-liike vaatii merkittäviä palkankorotuksia. Toki kansalaisten ostovoima kaipaa vahvistamista, mutta toisaalta toteutuessaan isot palkankorotukset heikentäisivät myös Suomen kilpailukykyä entisestään. Myös työnseisauksia, lakkoja voi olla luvassa loppuvuodesta.

Julkisen talouden ollessa näin haasteellisessa tilanteessa kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten nämä työmarkkinaosapuolien toimet vaikuttavat tässä tilanteessa Suomen kilpailukykyyn ja julkiseen talouteen lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Luonnollisestikin on niin, että tällaisessa tilanteessa, jossa orastava kasvu on hyvin haurasta, siihen vaikuttaa moni tekijä, ja kun vienti on se, josta Suomi elää, ja vientimarkkinamme tällä hetkellä huonosti vetävät, ei tarvita missään nimessä ylimääräisiä levottomuuksia enää omille kotoisille työmarkkinoillemme. Luonnollisestikin on niin, että kun puhutaan työehdoista ja palkankorotusten suuruuksista, niin silloin ne ovat nimenomaisesti työmarkkinaosapuolet, jotka niistä sopivat. Ne eivät ole luonnollisestikaan hallituksen asioita kantaa otettaviksi, mutta toki tietysti peräänkuulutan malttia työmarkkinaosapuolilta. Tällaisessa tilanteessa, jossa kuitenkin inflaatio on taittunut ja korotkin laskevat, kansalaisten ostovoima kuitenkin lähtökohtaisesti kasvaa, ja silloin voisi ajatella myöskin niin, että ehkä silloin maltillisemmat palkkaratkaisut olisivat myöskin niitä isänmaallisia tekoja, joilla luotaisiin enemmän pohjaa kestävälle talouskasvulle näinä vaikeina aikoina, jotka turvallisuuspoliittisestikin Suomelle paljon haasteita asettavat.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! Taloudessa on pitkälti kysymys luottamuksesta. Nyt kun keskustelee kansalaisten ja yrittäjien kanssa, niin tuntuu, että kaikkialla on aivan liian synkät näkymät tulevaisuudesta. Se johtaa siihen, että vaikka ensi vuonna ostovoima, kuten ministeri Rydman totesi, näyttää kasvavan kansalaisilla, niin voi olla, että jos ei luoteta tulevaisuuteen ja ei uskalleta käyttää rahaa ja kuluttaa tai puhumattakaan investoida isompia, niin me emme saa tätä taloutta kasvuun. Meidän yhteinen tehtävämme olisi luoda nyt luottamusta tähän yhteiskuntaan, sellaista ilmapiiriä, että kannattaa katsoa valoisasti tulevaisuuteen ja yrittäjien kannattaa investoida. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, demarit? — Suna Kymäläinen: Ei kun hallitus katsoo vain taaksepäin!] Ajattelisin niin, että kaikista huolestuttavin piirre tässä on se, että suomalaisilla nuorilla on tutkimusten mukaan synkkä kuva tulevaisuudesta. Näin ei saisi olla. Meidän pitää yhdessä tehdä töitä sen eteen, että nuoret luottavat tulevaisuuteen. [Jani Mäkelä: Onko demarit nyt tyytyväisiä?]

Arvoisa puhemies! Minua vähän kiusaa, että täällä ministeriaitiosta naljaillaan viime hallituksen investointihankkeille. Nehän ovat yritysten investointihankkeita, eivät hallitusten. [Puhemies: Kysymys!] Mitä me voisimme, pääministeri, yhdessä tehdä, että me tässä salissa voisimme luoda luottamusta suomalaiseen talouteen ja yhteiskuntaan, ei epäluottamusta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri vai... — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! En ollut itse asiassa juuri mistään eri mieltä edustaja Lohen kanssa — näin se pitkälti on. Talous on psykologiaa, ja ilman muuta itse kunkin meistä täällä salissa on hyvä luoda sitä uskoa tulevaisuuteen.

On totta, että kohtaamme merkittäviä haasteita tällä hetkellä. Useimmat niistä haasteista tulevat rajojemme ulkopuolelta, vientimarkkinoiltamme, maailmantalouden yleisestä kuvasta johtuen, mutta siitä huolimatta ei ole syytä pessimismiin. Suomella nimittäin on todellakin erittäin vahvoja voimavaroja, ja itse asiassa tänään kun vierailin vaikkapa startup-tapahtuma Slushissa, niin siellä näkyy valtava optimismi ja luotto siihen, että me itse asiassa osaamme, me pystymme, ja kasvun tekevät luonnollisestikin yritteliäät ihmiset, yritykset, uutterat työntekijät. Hallitus, poliitikot voivat luoda sille edellytyksiä, ja me pyrimme tekemään parhaamme ensinnäkin huolehtimalla valtiontalouden kestävyydestä, toisekseen työnteon kannusteista, tulevaisuuden kasvun edellytyksistä ja siitä, että Suomi on sellainen maa, joka houkuttelee investointeja [Puhemies koputtaa] sekä kotoisesti että ulkomailta.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Edustaja Tynkkynen.

Arvoisa puhemies! Tänään ja eilen tosiaan on kokoontunut tuhansia startup-yrittäjiä, pääomasijoittajia, teknologian kehittäjiä ja monia muita ympäri maailmaa Helsinkiin Slushiin, joka on alansa suurimpia tapahtumia koko maailmassa. Ja aivan niin kuin ministeri Rydman sanoi, että siellä kun käytävillä kulkee, niin siellä riittää intoa, energiaa, ratkaisuja ja visioita.

Mutta kun katsoo meidän nykyistä järjestelmää, niin meillä on Suomessa kanavoitu mittavia yritystukia säilyttäviin hankkeisiin — siis käytännössä ylläpidetään nykyistä talousrakennetta. Tki-rahoitusta saadaan lisättyä, erittäin tervetullutta. Mutta voitaisiinko osa näistä nykyisistä säilyttävistä yritystuista, joista iso osa vielä kerääntyy samoille suurille yrityksille, yrittää kanavoida uudistaviin tukiin, joilla saataisiin vauhditettua siellä Slushin-kin käytävillä kulkevien suomalaisten startup-yritysten menestystä?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Ilman muuta, tähän myöskin pyrimme. Yritystukia tietysti olisi mukava maksaa mahdollisimman vähän, toivottavasti tulevaisuudessa sille on paremmin edellytyksiä. Juuri tällä hetkellä jonkin verran vaikeuksia asettaa se, että investoinneista globaalisti kilpaillaan nimenomaisesti pitkälti julkisesti maksetuilla yritystuilla. Emme voi täysin tältä todellisuudelta myöskään silmiämme ummistaa, niin ikävä maailma kuin se onkin. Toki tietysti pyrimme siihen, että tuet olisivat pikemminkin verokannusteita kuin suoria maksettuja tukia. Mutta ilman muuta siltä osin kuin yritystukia ylipäätäänkään maksetaan tai tarvitaan, niiden tulisi lähtökohtaisesti olla pikemminkin uudistavia kuin säilyttäviä. Ja tässä itse asiassa nimenomaisesti ne tutkimus- ja kehityspanokset, joita hallitus tekee, ovat omiaan avaamaan sellaista maailmaa, jossa nimenomaisesti uudistuvat yritystuet ovat niitä yritystukien keskiössä olevia asioita.

Ja sitten täytyy tietysti todeta tähän, että myöskin se, millä tavoin uudistamme vaikkapa Teollisuussijoitus Oy:tä ja sitä, että sen uuden investointistrategian mukaisesti sijoitetaan nimenomaisesti lupaaviin kasvuyrityksiin suoraan, luo rahoituksen pohjaa niille tulevaisuuden menestystarinoille.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Valkonen.

Arvoisa rouva puhemies! On ehdottoman tärkeätä, että jaamme tilannekuvan siitä, että talouskasvu on se, mitä Suomi tarvitsee kipeästi kaikin mahdollisin toimenpitein. Mutta opposition väitteet tämän hetken taloustilanteesta hallituksen syynä ovat kyllä täysin hullunkurisia. Taloustieteen alkeiskirjankin avannut ihminen tietää, että ei mikään hallitus määritä korkotasoa, maailmanpoliittista tilannetta, vientimarkkinoiden tilannetta. Ei viime hallitus määrittänyt koronaa. Suhdanteita tulee ja menee. Oleellista on se, mitä me teemme meidän talousrakenteille. Viime hallitus ei tehnyt työmarkkinoille mitään [Johannes Koskinen: Pidettiin työllisyyttä yllä!] — tämä hallitus uudistaa voimakkaasti. Viime hallitus ei parantanut sosiaaliturvan ja verotuksen kannustavuutta [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei leikattu!] — tämä hallitus uudistaa. Viime hallitus ei tehnyt investointien verokannustinta — tämä hallitus tekee. Nämä ovat niitä pitkän aikavälin rakenteellisia toimia, jotka parantavat Suomen talouden suorituskykyä kaikissa suhdanteissa, vaikka nyt on vaikeaa.

Kysyn valtiovarainministeriltä: onko täysin varmaa, että kun me parannamme kilpailukykyä, Suomi menestyy 20-luvun lopulla ja 30-luvulla nykyistä paremmin?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kysymys!

Ministeri Purra.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten kysyjä oikein hyvin kuvasi, [Vasemmalta: Yllättävä vastaus!] se, mitä hallitus tekee, on rakentaa Suomeen toimintaedellytyksiltään sellaisia yhteiskunnan talouden rakenteita, että meille mahdollistuisi paremman talouskasvun saaminen. Tosiasia on, että kasvua ei ole reaalisesti ollut 17 vuoteen. Se tarkoittaa ainakin omasta mielestäni sitä, että Suomessa on jokseenkin tehty vääriä asioita. Kyse ei todellakaan ole vain suhdanteista. Sen lisäksi suhdanne on ollut hyvin vaikea, taantuma syvempi ja pitkäkestoisempi ja myös meidän vientimarkkinamme kehitys erittäin vaikea, ja tällä tietenkin on vaikutuksensa näihin asioihin. Mutta ne muutokset, joita hallitus tekee niin hallitusohjelman mukaisesti kuin myöhemmilläkin päätöksillään, keskittyvät siihen, että ne kasvun edellytykset, meidän oma kilpailukykymme, yritysten toimintaedellytykset, vahvistuisivat kohti tulevaisuutta. Koska meillä on valtavasti vahvuuksia tässä maassa esimerkiksi osaamisesta lähtien, niin kyllä, Suomen tilanne on tältä osin erittäin hyvä. Se, mitä me tarvitsemme, on kyllä myös uskoa eikä pelkästään uhkakuvien [Puhemies koputtaa] maalailua, mitä tänäänkin täällä valitettavasti esille nostetaan.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ja nyt tämän kysymyksen alkuperäinen esittäjä, edustaja Viitala, vielä. Olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kerrataan vielä, mistä tämä keskustelu alkoi. [Ben Zyskowicz: Nyt luodaan toivoa!] Suhdanne on sama muillakin mailla kuin Suomella, siihen ei voi vedota. Mutta oikeistohallituksen johdolla Suomen työllisyyskehitys on ollut Euroopan heikointa. Suomen pitkäaikaistyöttömien määrä tulee ministeriön ennusteen mukaan nousemaan uuteen huippulukemaan. Orpon ja Purran johdolla suomalaiset yritykset tekevät ennätysmäärän konkursseja. Tämän hallituksen johdolla Suomen kasvu on kymmenen maailman heikoimman maan joukossa. Ei tule työtä, ei tule kasvua, mutta sen sijaan tuli massiivisia leikkauksia ihmisten perusturvaan, työttömyysturvaan, terveyteen, koulutukseen, kulttuuriin.

Hallitus on pakoillut aihetta tarpeeksi kauan. Myös teidän ministeriönne sen sanoo. Hallitus on epäonnistunut kasvun luomisessa ja työllisyydessä. Te lisäätte työttömyyttä. Olisiko nyt aika myöntää virhe ja siten korjata kurssi oikealle, aidolle kasvun tielle?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kannattaisi oikeasti myöskin lukea se TEMin raportti. Siellä muun muassa kerrotaan se, että he eivät ole laskeneet siihen mukaan hallituksen tekemiä työllisyystoimia, toisin kuin valtiovarainministeriö. Siksi se näkymä on siellä erinäköinen. [Joona Räsäsen välihuuto] Sitten toinen asia on se, että työllisyysaste lähti laskuun jo Marinin hallituskaudella, sen aikana. [Antti Kurvisen välihuuto]

Se, mistä on syytä olla iloinen: Vaikka tämä suhdanne on ollut todella vaikea, niin siitä huolimatta työllisyysaste ei ole merkittävästi laskenut. Ja mikä parasta, työllisten määrä on pysynyt lähes entisellä tasolla. Siihen on pitkälti selityksenä se, että meidän työvoima on kasvanut muun muassa työperäisen maahanmuuton ansiosta. [Antti Kurvinen: Onko PS tyytyväinen?]

Mitä tulee tähän ilmapiiriin, kyllä Lohen puheenvuoroon minäkin haluan kommentoida: Me nimenomaan tarvitaan myöskin positiivista klangia eikä näitä heinäsirkkaparvia päivästä toiseen. Meidän talouden ennustetaan kasvavan. Tällä hetkellä ensimmäisen kerran pitkään aikaan rakennusteollisuuden mittarit näyttävät ylöspäin. Asuntokauppa on virkistynyt. Koronlaskuja on tehty keskuspankissa. Se parantaa edellytyksiä.

Pöydällä on investointihankkeita. Niitä on paljon tullutkin jo eri puolille Suomea. Meillä on todella paljon mahdollisuuksia. Ja silloin nämä hallituksen uudistukset, joita me ollaan tehty ja paljon, alkavat puremaan. [Puhemies koputtaa] Siksi minä olen aivan vakuuttunut, että meidän tilanteemme tulee olemaan lähitulevaisuudessa paljon parempi kuin se, mitä tänään on.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tekemässä massiiviset 120 miljoonan euron leikkaukset ammatilliseen koulutukseen. Leikkaukset tulevat näkymään erityisesti niillä alueilla, joilla nuorten ikäluokat ovat pieniä. Näillä opiskelijoilla koulumatkat tulevat pitenemään ja vaihtoehdot vähenemään. OAJ on laskenut. että leikkaukset vievät 11 000 opiskelijalta paikan ja 1 600 opettajalta työpaikan. Leikkaukset vievät myös osaamista alueiden yrityksiltä ja juuri sitä kovasti kaivattua kasvua, josta tässä äskenkin puhuimme.

Opetusministeri Adlercreutz, teillä taatusti ministeriössä on tiedossa, mistä lähtee ja miten paljon sekä mitkä oppilaitokset laitetaan kokonaan kiinni. Eri puolilla Suomea niin nuoret, opettajat kuin yritykset kaipaavat tätä tietoa, eikä siitä eduskunnassakaan haittaa olisi. Kysynkin hallitukselta: voisitteko kertoa tarkemmin ammatillisen koulutuksen leikkausten vaikutuksista alueille ja niiden yrityksille?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos kysymyksestä. Isossa kuvassa panostamme isosti koulutukseen, mutta on totta, että ammatillisen koulutuksen määräraha on ensi vuonna tätä vuotta pienempi. Tänä vuonna 2 miljardia 163 miljoonaa laitetaan ammatilliseen koulutukseen, ensi vuonna se on noin 2 miljardia 60 miljoonaa, mikä on itse asiassa suurin piirtein sama määrä kuin mitä se oli viime vuonna.

No, mihin tätä kohdistetaan? Tätä ei kohdisteta oppivelvollisiin, vaan kohdistetaan heihin, joilla jo on yksi tai kaksi toista tutkintoa, ja tällaisia opiskelijavuosia meillä on noin 65 000 Suomessa. Tästä määrästä vähennetään noin 11 000, eli sen mukaan, mikä on kunkin opetuksen tarjoajan opiskelijarakenne, laskennallisesti vähennetään määrärahoja ja vastaavasti opetuksen tarjoaja vähentää niitä sisäänottomääriä. Tällä pyrimme kohdistamaan sen nimenomaan heihin, joilla jo on joku toinen tutkinto takanaan, mikä tarkoittaa, että se vaikuttaa toki hieman eri lailla eri kouluihin riippuen siitä, [Puhemies koputtaa] mikä on se opiskelijarakenne, [Puhemies: Aika!] mutta tämä on se laskentaperiaate.

Mielelläni jatkokysymyksenä [Puhemies: Aika!] ehdotan, että kysytte, miten me kehitämme ammatillista koulutusta. [Naurua — Puhemies: Aika!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ja sitten lisäkysymys, edustaja Kosonen.

Arvoisa puhemies! Ammatillisella koulutuksella on tärkeä koulutustehtävä. Nuoret ja vähän vanhemmatkin ovat voineet kehittää itseään käytännöllisille aloille, ja myös maamme sivistyspääomaa on kasvatettu. Ammatilliset oppilaitokset ovat olleet myös väylä niille nuorille, joille suunta elämässä ei ole vielä selvillä ja jotka ovat tarvinneet enemmän tukea. Hallitus on huolissaan sisäisestä turvallisuudesta, jengeistä ja myös nuorten mielenterveydestä. Miksi hallitus kuitenkin leikkaa ammatillisesta, joka on varmasti erittäin kustannustehokas tapa ennalta ehkäistä syrjäytymistä, pitää nuoret elämässä kiinni sekä luoda innostavia tulevaisuudennäkymiä?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Adlercreutz.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kuvasitte hyvin ammatillisen koulutuksen tärkeyden. Se on äärimmäisen tärkeä osa meidän toisen asteen koulutuskokonaisuutta.

Tartuitte opiskelijoiden pahoinvointiin. Toki meillä on tulossa myöskin terapiatakuu, mutta itse asiassa ammatillisen koulutuksen oppimisen tukeen panostetaan huomattavasti. Se on hyvä uudistus.

Kun aikaisemmin järjestelmä on toiminut kutakuinkin niin, että ministeriöstä määrätään, kuka tarjoaa ja mitä koulutusta, niin nytten tämän toiminnanohjauskokeilun kautta annamme itse asiassa opetuksen järjestäjille vapauden itse sovittaa sitä koulutustarjontaa alueellista tarvetta huomioon ottaen. Eli kun tiedämme, että joillekin aloille koulutetaan liikaa, mikä tarkoittaa työttömyyttä ja kohtaanto-ongelmia työmarkkinoilla, ja että joillakin aloilla on itse asiassa pulaa nimenomaan tietyistä osaajista, ja kun vielä tähän lisätään se, että rahoitus riippuu siitä, miten läpäisee koulutuksen ja miten työllistyy, niin paitsi että tämä tarjoaa isoja mahdollisuuksia paikalliselle vetovoimalle, paikalliselle elinvoimalle, hyvinvoiville maakunnille ja yrityksille, ajattelen myöskin, [Puhemies koputtaa] että tällä on suoraan positiivisia vaikutuksia myöskin nuorten hyvinvointiin ja työllistymiseen.

Arvoisa puhemies! Vaikka kulttuuripoliittista selontekoa on tehty, hallituksen kulttuuripoliittiseksi linjaksi näyttää jääneen Purran letkautus luksuspalveluista. Budjetissa kulttuuri kelpaa lähinnä leikkauskohteeksi, ja surkeaa jatkoa luvataan vielä tuleville vuosille. Tämä suunta pitää nyt pysäyttää.

Kulttuurilla ja taiteella on merkittävä rooli hyvinvoinnin vahvistamisessa ja kansallisen identiteetin rakentamisessa. Hallitus rapauttaa kulttuuriperintöämme ja on valmis jopa helpottamaan arvorakennustemme purkua. Mitä kulttuuriperintö, hallitus, teille oikein merkitsee?

Olemme vaatineet laajaa yhteistä sitoutumista taiteen ja kulttuurin pitkäjänteiseen rahoitustasoon. Se osoittaisi kulttuurin arvostusta myös taloudellisesti epävarmoina aikoina ja yli hallituskausien. Laulujen lunnaat eivät olisi niin kalliita valtion budjetissa, mutta oikea sampo saattaisi syntyä, jos tekijöistä ja heidän mahdollisuuksistaan pidettäisiin huolta.

Kysyn: onko hallitus valmis asettamaan kulttuurirahoitukselle [Puhemies koputtaa] alaa vahvistavan pitkäjänteisen tavoitetason?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Multala.

Arvoisa puhemies! Kysyjä kuvasi hyvin kulttuurin merkitystä meille kansakuntana, ja tästä olen täysin samaa mieltä. Tämän hallituskauden aikana yksi meidän vaativimmista tavoitteistamme on tasapainottaa valtiontaloutta, ja siltä ei kulttuurikaan välty. Se on, totta kai, myös valitettavaa. Tämä tilanne kuitenkin haastaa meitä myös muilla tavoin. Meidän väestökehityksemme on haastava. Se eriytyy: joillain seuduilla vähenee väkeä ja toisilla taas se kasvaa. Tämä haastaa myös meidän kulttuurikentän rakenteita.

Meillä kulttuuripoliittinen selonteko antaa nyt erinomaisen tilaisuuden sille, että me voimme luoda pitkäjänteistä näkymää, jopa sinne 2040-luvulle, toivottavasti mahdollisimman yhtenäisesti täällä eduskunnassa, jotta kulttuurikenttä ja kulttuurin tekijät ja kokijat saisivat pitkäjänteisen näkymän sille, minkälaista kulttuuripolitiikkaa me tässä maassa haluamme tehdä, jotta kulttuurilla olisi mahdollisuus kasvaa ja kukoistaa tulevina vuosina. Ja yhtenä positiivisena, jo päätettynä valmisteltavana asiana rahoituksen monipuolistamiseksi olemme päättäneet lahjoitusvähennyksen valmistelemisesta ensi vuoden aikana. Tämä toivottavasti voisi tuoda uusia rahoitusmahdollisuuksia kulttuurille ja taiteelle.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Lisäkysymys, edustaja Hopsu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys lisää merkittävästi myös lapsiperheköyhyyttä. Tiedämme, että näitä lapsiin kohdistuvia leikkauksia korjataan tulevaisuudessa pitkään. Tällä hetkellä köyhyydessä elää 120 000 lasta.

Eilen vietimme lasten oikeuksien päivää ja tapasimme täällä eduskunnassa lapsia, jotka kertoivat harrastustensa merkityksestä heille. Osa nosti esiin juuri kulttuuriharrastuksen ja sen jatkumisen tärkeyden. He kertoivat, kuinka omat vanhemmat säästävät jopa ruoasta ja vaateostoksista, että lapsi voi jatkaa harrastustoimintaa.

Taiteen perusopetusliitto selvitti kulttuuriharrastusten koettuja hyötyjä. Ne lisäävät muun muassa luovaa ajattelua, itsetuntemusta, resilienssiä, ryhmätyötaitoja ja tuovat iloa lapsen arkeen ja elämään. Kysyn: miten lisäätte kaikkien lasten mahdollisuuksia päästä tavoitteelliseen harrastukseen, sellaiseen harrastukseen, jossa ryhmä on pysyvä ja voi jatkaa harrastusta vuosi toisensa jälkeen?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Ministeri Multala.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä. Taiteen ja kulttuurin harrastusten pariin pääseminen tai taiteen kokeminen on lapsille todella tärkeää. Ja paitsi että sillä on sillä hetkellä varmasti positiivisia vaikutuksia lasten arkeen, hyvinvointiin, niin se myös kasvattaa meille uusia kulttuurin kokijoita ja näkijöitä tulevaisuudessa. Sen vuoksi tästä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta emme ole kohdistaneet lainkaan leikkauksia lasten kulttuuritoimijoihin tai taiteen perusopetukseen.

Taiteen perusopetuksen hinnat silti, valitettavasti, ovat monin paikoin hyvin korkeita, eikä kaikilla välttämättä ole mahdollisuuksia päästä taiteen perusopetuksen piiriin. Sen vuoksi tervehdinkin ilolla sitä, että yhä useammat taiteen perusopetuksen toimijat ovat tulleet osaksi esimerkiksi harrastusten Suomen mallia, joka viime kaudella käynnistettiin ja tällä kaudella sen rahoitusta jatketaan samalla tasolla. Sitä kautta voisi löytyä yhä useammalle lapselle ja nuorelle mahdollisuus päästä vähintäänkin kokeilemaan myös tämmöistä tavoitteellisempaa taiteen perusopetuksen harrastustoimintaa. Haluan kuitenkin nostaa esiin, [Puhemies koputtaa] että meillä on myös paljon muita erittäin hyviä [Puhemies koputtaa] harrastustoimijoita ympäri Suomen ja myös paljon maksuttomia mahdollisuuksia päästä kokemaan taidetta ja kulttuuria.

Arvoisa puhemies! Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan sisäministeriön poliittinen johto on pyrkinyt kiintiöpakolaisvalinnoissa suosimaan kristittyjä muiden uskontojen kustannuksella. Nämä asiakirjat ovat julkisesti luettavissa. — Myös te, pääministeri Orpo, voitte ne löytää.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle on syntynyt vahva olettama, että ministeriön poliittinen johto on syyllistynyt perustuslaissa kiellettyyn syrjintään uskonnon perusteella. Sisäministeri on kieltänyt asian. Pääministeri on kertonut, että ohjeistusta ei ole hallituksena annettu.

Kysyn teiltä, pääministeri Orpo: Joko te nyt olette nähnyt nämä asiakirjat, ja jos tällaista syrjivää ohjeistusta ei ole hallituksena annettu, onko sen antanut sisäministeri? Kuka ei ole puhunut totta?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Hallituksen piirissä on luonnollisesti käyty tätä asiaa läpi ja myöskin virkakunnan kanssa. Sisäministeriön virkajohto sanoo, että tämä prosessi on mennyt oikein.

Meillä on tiedossa, että yhdenvertaisuusvaltuutettu tätä asiaa selvittää, ja sitä tietenkin pitää kunnioittaa. Mutta koska on tärkeää saada aikaan päätös kiintiöpakolaisista, näistä ihmisistä, jotka ovat maailmalla hädänalaisessa tilanteessa, niin me teemme tämän päätöksen. Me teemme sen alusta lähtien ja teemme sen niin, että se poistaa epäilyt syrjinnästä. Me tullaan tekemään päätös, joka toivottavasti saadaan nopeasti toimeenpanoon, ja sen jälkeen me odotamme, mitä yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoo.

Mutta toistan vielä: sisäministeriön virkajohto on todennut, että heidän mielestään tässä prosessissa ei ole ollut syrjintää.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Lisäkysymys, edustaja Honkasalo.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te ette vastannut minun kysymykseeni. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten niin ei?] Te ette vastannut kysymykseen siitä, onko syrjivää ohjeistusta annettu hallituksen toimesta, onko sitä annettu sisäministerin toimesta.

Kokonaisuudessaan tämä ohjeistus antaa todella ikävän viestin Suomessa asuville maahanmuuttajille, mutta niin antaa koko teidän maahanmuuttopolitiikkanne. [Oikealta: Ei anna!] Keskeiset viestit ovat: Te ette ole tänne tervetulleita. Me teemme teidän elämästänne mahdollisimman hankalaa.

Pääministeri Orpo, miten aiotte jatkossa huolehtia ihan oman rasismitiedonantonnekin mukaan siitä, etteivät hallituksenne ministerit enää anna syrjintään kehottavia ohjeistuksia?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo.

Puhemies! Ensinnäkin, tehän lähinnä siitä puhutte, että Suomeen ei olla tervetulleita. Toistelette sitä päivästä toiseen täällä ja sanotte, että me teemme sellaista politiikkaa. Me tarvitsemme Suomeen kansainvälisiä osaajia, ja he ovat tervetulleita Suomeen, mutta kyllä me kiristämme humanitääristä maahantuloa. Me halutaan, että maahanmuutto on samaan aikaan hallittua mutta Suomeen on kyllä tervetullut töitä tekemään, Suomea rakentamaan.

Mitä tulee tähän ohjeistukseen, niin kuten totesin — minä siis vastasin teidän kysymykseenne — sisäministeriön virkajohto sanoo, että heidän mielestään tässä prosessissa ei ole ollut syrjintää, mutta koska yhdenvertaisuusvaltuutettu tätä tutkii, niin minä kunnioitan tätä tutkintaa ja selvitystä ja odotan sen tulokset, mutta kun haluamme samaan aikaan eteenpäin tämän tärkeän päätöksen. Me teemme tämän prosessin alusta loppuun, niin että me pystymme taklaamaan pois epäilykset edes siitä, että jotakin syrjittäisiin tässä. Eikö tämä ole hyvä ratkaisu?

Arvoisa rouva puhemies! On tässä hetkessä varmaan hyvä taas kääntyä siihen talouteen, koska vahva talous on kaikkien suomalaisten turva. Ilman sitä me emme pysty varmistamaan huomiselle niitä tärkeitä asioita, joista täällä päivittäin salissa keskustelemme, laadukasta koulutusta, terveydenhuoltoa tai turvaa. Hallitus tiedottikin viime viikolla hienosta päätöksestä, jossa Suomi, Yhdysvallat ja Kanada sitoutuvat syventämään yhteistyötään jäänmurtajien rakentamisessa uudella ICE Pact -aloitteella. Tämä on parhaimmillaan loistava esimerkki suomalaisesta huippuosaamisesta, kansainvälisen kaupan mahdollisuuksista, Suomen arvostuksesta kumppanina, työpaikoista, kasvusta ja ennen kaikkea siitä toivon sanomasta, jota — täälläkin aika paljon nuoria on lehtereillä — olisi aika tärkeää välittää eteenpäin. Elinkeinoministeri Rydman, kuinka merkittävänä näet itse asiassa tämän Suomen uuden jäänmurtajayhteistyön, ja mitä mahdollisuuksia se luo Suomelle jatkossa?

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Pitää todellakin paikkansa. Kävin viime viikolla Washingtonissa ja allekirjoitin Suomen puolesta yhteisymmärryspöytäkirjan tästä jäänmurtajayhteistyöstä Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltain välillä. Tämä on potentiaalisesti erittäinkin merkittävä päänavaus. Tässä on nimittäin kyse siitä, että geopoliittisesta tilanteesta johtuen Yhdysvalloilla ja Kanadalla on valtava tarve uusille jäänmurtajille. Erityisen polttava se tarve on Yhdysvaltain tapauksessa, missä puute sopivista jäisissä vesissä kulkevista aluksista on aivan erityisen merkittävä. Siellä on päästetty kotoinen jäänmurtajaosaaminen rapistumaan osittain juuri sen takia, että heillä on ollut niin voimakkaita vaatimuksia kotimaisuuden suhteen tällaisten alusten valmistamisessa, mutta nyt pula siellä alkaa olla niin iso, että heidän on pakko kääntyä jo läntisten kumppaneiden puoleen. Tällä ICE Pact -yhteistyöllä nyt pyritään ratkomaan niitä ongelmia, mitä aiemmin heidän jäänmurtajahankinnoissaan on ollut, ja pyritään kiertämään ne esteet, mitkä olisivat sille, että Suomessa pystyttäisiin valmistamaan jäänmurtajia myöskin läntisten liittolaistemme tarpeisiin. Toivomme, että tämä johtaa myös konkreettisiin laivatilauksiin.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat laittaa kuntoon vuosikymmeniä eriarvoistavana tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut. Marinin—Saarikon hallituksen luoman ramman sote-uudistuksen yhteydessä ei kyetty muuttamaan järjestelmää yhdenvertaisempaan suuntaan. Rakenteet olivat heikot, ja ne pirstaloituivat entisestään. Kela-korvauksia leikattiin, uusi hallintomalli synnytettiin ja luotiin rahoitusmalli, joka ohjaa säästöihin mutta ei kannusta panostamaan sairauksien ennaltaehkäisyyn tai kustannusvaikuttavuuteen.

Arvoisa puhemies! Nyt hallitus tekee merkittäviä toimenpiteitä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseksi [Välihuuto] ottamalla käyttöön omalääkärimallin, lasten ja nuorten terapiatakuun ja valinnanvapauskokeilun 65 vuotta täyttäneille sekä palauttaa hedelmöityshoitojen korvaukset merkittävästi korotettuina.

Arvoisa sosiaaliturvaministeri, miten arvioitte Kela-korvausuudistusten hillitsevän kustannuksia ja parantavan palveluiden laatua? [Anne Kalmari: Rahaa rikkaille!]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Ministeri Grahn-Laasonen.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tosiaan tänään antanut esityksen Kela-korvausten kohdentamisesta aiempaa vaikuttavammin. Korotamme muun muassa gynekologikäyntien Kela-korvauksia, mikä on merkittävä tasa-arvoasia, kohdentuu naisille, ja erityisesti tässä on huomioitu se, että julkinen sektori tarjoaa näitä palveluja liian vähän. Toinen on sitten suun terveydenhuolto, eli siihen panostetaan, hammaslääkärikäynteihin, ja myös tuodaan suuhygienistin suoravastaanotot korvattaviksi. Fysioterapia palaa Kela-korvausten piiriin. Lisäksi vuoden alusta jo annetulla esityksellä hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset palautetaan ja merkittävästi korotettuina viime hallituskauden leikkausten jälkeen.

Seuraava kehittämisen suunta on jo työn alla, eli käynnistämme valinnanvapauskokeilun 65 vuotta täyttäneille ensi vuonna syyskuusta alkaen. Siinä ideana on se, että 65 vuotta täyttäneet voivat asioida julkisen sektorin asiakasmaksun hinnalla myöskin yksityisellä yleislääkärillä. [Välihuuto keskustan ryhmästä] Vielä yhtenä kehittämissuuntana on tämä mainittu omalääkärimalli, jossa hallitus näkee paljon potentiaalia sekä hyvinvointialueilla että Kela-korvausten kautta.

Tack, ärade talman! De senaste dagarna har vi återigen blivit påminda om spänningarna vid Östersjön. Därför är det viktigt att vi fortsätter att värna om relationerna med våra nordiska och baltiska grannländer och för aktiva diskussioner med dem.

Arvoisa puhemies! Ensi viikolla järjestettävä Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen huippukokous on tärkeä tilaisuus keskustella Itämeren turvallisuudesta ja transatlanttisista suhteista. On selvä, että EU:n on otettava isompi rooli oman puolustuksensa osalta. Siksi on merkittävää, että myös Puolan pääministeri Tusk osallistuu kokoukseen. Tämä on tärkeä signaali Puolan EU-neuvoston puheenjohtajuuden lähestymisestä.

Kysynkin, arvoisa pääministeri Orpo: mitä odotuksia teillä on Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen huippukokouksen osalta? — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Sitten pääministeri, olkaa hyvä.

Tack för den viktiga frågan. — On todellakin erittäin hyvässä hetkessä nyt tämä Pohjoismaiden ja Baltian maiden hallitusten päämieskokous, ja vielä se, että Puolan pääministeri, tulevan EU-puheenjohtajamaan pääministeri Tusk osallistuu.

Meillä on mahdollisuus ensinnäkin keskustella ajankohtaisesta maailmantilanteesta Yhdysvaltojen vaalien jälkeen, sen vaikutuksista transatlanttiseen suhteeseen, Euroopan tilanteeseen ja Ukrainan sotaan. Se on erinomainen ajoitus.

Meidän täytyy tietenkin keskustella näistä, mutta myöskin paikallisemmista, lähempänä olevista asioista, jotka ovat hyvin ajankohtaisia, kuten esimerkiksi Itämeren alueen turvallisuus ja meidän kriittisen infrastruktuurin turvaaminen. Me ollaan taas nähty kaapelirikko. Tässä on nyt akuutisti paljon tehtävää.

Sen lisäksi tietenkin uusi komissio aloittaa työnsä hyvin pian ja laatii ohjelmansa, jonka pitäisi nähdä päivänvalo tammikuussa, ja tämä on erittäin tärkeä kysymys. Seuraavalle viidelle vuodelle me määrittelemme Euroopan suuntaa. Mutta se on myöskin samaan aikaan mahdollisuus. Kun maailma on tässä tilassa, niin meillä on meidän työkalut pöydällä, EU:n komission ohjelma, yhteinen budjetti, ja nyt me puhumme pohjoismaisittain, balttien kanssa ja Puolan kanssa siitä, mikä on meidän asemamme, ja lähdemme mahdollisimman paljon vaikuttamaan sen sisältöön.

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluaisin mennä takaisin tähän talousaiheeseen ja kysyisin pääministeriltä siitä, kun puhutaan, että talouskasvua on näkyvillä, työttömyys ei tule nousemaan ensi vuonna: Konkurssit lisääntyvät, ja aina puhutaan tästä talouskasvusta, että se on tulossa koko ajan, eli missä ne on? Minä kysyin kerran jo näitä valonpilkahduksia. Silloin minulle ilmoitettiin, että koronlasku on se valonpilkahdus, valtiovarainministeri ilmoitti sen. Mihin perustuu se, että te uskotte, että tulee talouskasvua ensi vuonna? Mitkä ovat ne merkit, jotka näyttävät talouskasvun? Tiedän, että monet laitokset ilmoittavat, että 1,7—2 prosenttia on talouskasvu ensi vuonna, mutta niin ne ilmoittivat viime vuonnakin, että tänä vuonna on, ja nyt on ollut miinustalouskasvu. Mihin perustuu teidän uskonne talouskasvuun? Ei se voi perustua siihen, että korot laskevat [Puhemies koputtaa] tai että... [Puhemies: Aika!] — Kiitos, tässä nyt on ihan tarpeeksi. [Naurua]

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

No niin. — Pääministeri. — Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa rouva puhemies! Näinhän se on, että ennustaminen on vaikeaa ja tulevaisuuden ennustaminen vasta vaikeaa onkin, mutta meidän parhaat tutkimuslaitoksemme, mihin itsekin viittasitte, ennustavat sitä, että talous on lähdössä kasvuun. Se on lähdössä kasvuun hieman hitaammin kuin mitä aiemmin oletettiin, mutta kaikki ennusteet tällä hetkellä viittaavat siihen, että ensi vuonna nähdään merkittävästi isompaa talouskasvua kuin mitä ollaan nyt hetkeen nähty. Optimismiin on syytä monelta osin muutenkin. Inflaatio on saatu taitettua, korot laskevat, ihmisten luottamus, uskallus tehdä markkinoilla päätöksiä, ottaa asuntolainaa, lähteä rakentamaan uutta taloa — kaikki tämä luo uskoa ja tulevaisuusoptimismia, joiden toivomme tietysti myöskin sitten näkyvän konkreettisena kasvuna. Totta kai maailmantalouden kehitys on hyvin hämärän peitossa — emme tiedä, miten se vaikuttaa — sota Euroopassa edelleenkin jatkuu, mutta ainakin kaikki ne toimet, mitä hallituksen puolesta voidaan talouskasvun jouduttamiseksi tehdä, on tehty, ja ensi vuonna teemme toimenpiteitä vielä lisää.