Suullinen kysymys hoitoonpääsystä (Anna-Kristiina Mikkonen sd) | Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Anne Kalmari kesk) | Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Oskari Valtola kok) | Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Henrik Wickström r) | Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kysymys väkivallasta vappumarssilla (Krista Mikkonen vihr) | Suullinen kysymys äärioikeistoon liittyvästä uhasta (Timo Furuholm vas) | Suullinen kysymys uusista säästökohteista (Jari Koskela ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia — näin te lupasitte, pääministeri Orpo, vielä vuonna 2023. Kuitenkin nyt kehysriihen päätösten seurauksena tämän hallituskauden aikana terveyskeskuksen käyntimaksu nousee 74 prosenttia ja sairaalan poliklinikkamaksu jopa 88 prosenttia. Taas te päätitte lähettää epäonnistuneen talouspolitiikkanne laskun tavallisille suomalaisille sairaille ja vanhuksille. Lääkäriliitto on varoittanut, että soten asiakasmaksujen korotukset lisäävät epätasa-arvoa. Hallitus murentaa hyvinvointialueiden rahoituspohjaa ja karsii palveluverkkoja alueilla. Hallituksen politiikka eriarvoistaa niin ihmisiä kuin alueita. Hallitus nostaa sairastamisen hintaa tavalliselle suomalaiselle ja samaan aikaan lisää terveyseroja. Onko tämä teistä enää kohtuullista, pääministeri Orpo?

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun kehysriihestä puhutaan, niin täytyy taas kerran aloittaa siitä, missä tilanteessa me ollaan. On välttämätöntä jatkaa sopeutustoimia, joita oppositiostakin on kovin sanoin vaadittu, ja sen lisäksi saada aikaan kasvua ja työllisyyttä, jotta me saadaan ihmisille ostovoimaa ja jotta me saadaan verotuloja, joilla me voidaan pitää yllä meidän tärkeitä palveluita. Meillä ei ole mitään muuta tavoitetta kuin se, että meillä on hyvää ja laadukasta hoitoa, hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ja hyvä koulutus ja hyvinvointiyhteiskunnan ydin toimii. Me joudutaan tekemään erilaisia ratkaisuja, millä me saadaan tässä tiukassa tilanteessa tämä yhtälö toimimaan, ja silloin kun me haetaan sitä kokonaisuutta, niin valitettavasti on jouduttu myöskin katsomaan näitä maksuja. Kuitenkin ajattelen niin, että kun meillä on maksukatot ja kaikkein vähävaraisimmat voivat turvautua toimeentulotukeen ja lisäksi hyvinvointialueilla on vastuu kohtuullistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten maksuja, [Puhemies koputtaa] niin tämä kokonaisuus on sitä kautta kohtuullinen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Anna-Kristiina Mikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten luottamus sotepalveluihin on romahtanut. Hallituksen päätöksien takia hoitoonpääsy vaikeutuu ja terveydenhuollon asiakasmaksut vaan nousevat. Maksukorotukset johtavat epävarmuuteen: onko tavallisella suomalaisella ylipäätään enää edes varaa sairastaa? Viime vuonna Suomessa päätyi ulosottoon yli puoli miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Tämä kertoo siitä, että tavallisilla ihmisillä on jo nyt vaikeuksia, haasteita pärjätä terveydenhuollon maksujen kanssa. Silti hallitus vain korottaa entisestään terveyskeskusmaksuja, erikoissairaanhoidon maksuja ja lääkkeidenkin hintoja veronkorotusten seurauksena. Miten te, pääministeri Orpo, turvaatte tavallisten suomalaisten ihmisten oikea-aikaisen hoitoonpääsyn?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ohjaan tämän kysymyksen sosiaali- ja terveysministeri Rydmanille, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkään eivät nämä asiakasmaksujen korotukset mitään miellyttäviä päätöksiä ole. Toisekseen on kuitenkin niin, että ei meillä ihan hirveästi ole vaihtoehtojakaan, kun valtio velkaantuu sellaista tahtia kuin mitä se tekee ja leijonanosan kaikista julkisista menoista vie nimenomaan sotesektori. Silloin joudumme arvioimaan sen välillä, karsimmeko palveluita vai nostammeko asiakasmaksuja. Tässä yhtälössä, niin ikäviltä kuin ne asiakasmaksujen nostamiset sinänsä tuntuvatkin, pidän sitä silti vastuullisempana ja parempana ratkaisuna kuin sitä, että puuttuisimme palveluiden tarjontaan ja että vähentäisimme niitä itse palveluita.

Mitä sitten tulee tavallisiin suomalaisiin, niin mielestäni ei ole epätavallisia suomalaisia, vaan ihan tavallisia olemme kaikki. Mutta mitä tulee niihin kaikista vaikeimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joilla on paljon sairastelua ja pienet tulot, niin meillä kuitenkin maksukatot säilyvät ennallaan. Sellaisessa tapauksessa, jossa taloudellinen tilanne on tulossa erityisen kohtuuttomaksi, meillä on mahdollisuus myöskin kohtuullistaa näitä maksuja, ja näin myöskin tehdään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Krista Kiuru, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On paljon kysytty teidän päätöstenne vaikutusten perään, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa hallitus jo kolmatta vuotta voi arvioida, mitä tuli tehtyä. Me olemme kysyneet teiltä, kannattaako sosiaali- ja terveydenhuollossa yksi vaikuttavimmista keinoista jättää käyttämättä — nimittäin hoitoonpääsyn nopeuttaminen on yksi vaikuttavin rahareikä yhteiskunnassa, ja tähän rahareikään me oppositiossa haluaisimme laittaa rahaa, jotta ihmiset olisivat joko koulutuksessa tai työssä, mutta te olette päättäneet, että on ihan oikein, että kolmessa kuukaudessa voi päästä hoitoon. Mutta kaupan päälle tämä hallitus viisaudessaan tekee ratkaisun, jossa te entisestään lisäätte asiakasmaksuja tämän alimman tason kontaktin muodostamiseen, jossa ihmiset pääsisivät hoitoon. Tämä ei, hyvä hallitus, toimi. Teillä on tällainen kaksoiskierre nyt meneillään. Pääministeri Orpo, onko teidän mielestänne todella järkevää nopean hoitoonpääsyn sijasta tehdä hitaan hoitoonpääsyn päätöksiä, joita jo kahdesti olette tehneet, [Puhemies koputtaa] ja sen päälle vielä merkittävästi korkeammat asiakasmaksut, jotka pahentavat tilannetta entisestään? [Puhemies koputtaa] Kysyn teiltä, hyvä pääministeri.

Puhemies Jussi Halla-aho

Sisältönsä puolesta tämä kysymys kuuluu sosiaali- ja terveysministerin tontille. Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiuru on aivan oikeassa siinä, että ajoissa hoitoon pääseminen on koko järjestelmän kannalta aivan keskeistä. Tässä tapauksessa itse asiassa tulee aivan keskeiseksi kysymykseksi nimenomaan hoidon jatkuvuus. Tämä on tunnistettu keskeiseksi tekijäksi koko järjestelmän tulevaisuuden kantokyvylle, ja juuri sen vuoksi panostamme niin voimakkaasti tähän omalääkäri-, omahoitaja-, omatiimimalliin, johon nyt on allokoitu erityisesti vielä 40 miljoonaa euroa, osa ammatinharjoittajamallin kautta toteutettavaksi. Koska jos on niin, että hoidon jatkuvuus on hyvää, että pääsee aina sille tutulle lääkärille tai hoitajalle, niin silloin vähenevät tarpeettomat käynnit, saadaan nopeammin oikea-aikaista hoitoa, pystytään myöskin ennakoimaan sitä, millaisia haasteita on edessä, ja ohjaamaan myöskin sitten oikea-aikaisesti hoitoon ja tekemään operaatiot oikeassa ajassa. Sen takia näen, että tämä on juuri sellainen investointi, mikä kannattaakin tehdä. Ilokseni olen havainnut, että alkaa olla jo noin puolitoista miljoonaa suomalaista, joille omalääkäri on kyetty nimeämään, eikä tähän lukuun edes sisälly työterveyshuolto. [Puhemies koputtaa] Se on mielestäni aika hieno saavutus hyvinvointialueilta.

Arvoisa puhemies! Ministeri Rydman, vai ette leikkaa palveluista? Kummitätini toive toteutui. Hän nukkui pois ennen kuin hänen tarvitsi muuttaa sadan kilometrin päähän toiseen hoivakotiin kauas läheisistään ja ystävistään. Monet kotipitäjän palvelukodin asukkaat ja heidän omaisensa odottavat siirtoa itku silmässä.

Yhä useampi ikääntynyt asuu kotona entistä pidempään, vaikka avun tarve lisääntyy jatkuvasti. Tämän mahdollistaa pitkälti se, että läheiset, puolisot ja aikuiset lapset sekä muut omaiset huolehtivat turvallisuudesta, lääkehoidosta, asioinnista ja usein myös varsinaisesta hoivasta, jopa oman jaksamisensa äärirajoilla ja terveyden kustannuksella. Palveluasuntoihin ei pääse, vaikka haluaisikin. Kukaan ei saisi mielestäni joutua elämään pelossa siitä, pärjääkö huomenna kotona tai riittävätkö omat tai läheisten voimat, jos kunto äkillisesti heikkenee. Kysynkin, ministeri: eikö niin, että ikäihmiset, [Puhemies koputtaa] jotka rakensivat meille tämän Suomen, ovat ansainneet turvaa, [Puhemies koputtaa] eivät leikkauksia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kyllä se juuri näin on, että ne sukupolvet, jotka tätä maata ovat rakentaneet ja jotka ovat sittemmin saavuttaneet korkean iän ja nyt kärsivät iän tuomista vaivoista, ovat ansainneet parhaan mahdollisen hoidon, joka vain on annettavissa. Samalla on niin, että meillä on jonkinmoinen epäsuhta sen osalta, mikä on henkilökohtaisesti koettu hoiva Suomessa ja mitkä ovat käsitykset siitä, kuinka asiat toimivat.

Aika monella on sellainen käsitys, että asiat toimivat Suomessa kovin huonosti ja ovat sen takia peloissaan — ja varmasti poliittinen keskustelu osittain ruokkii sitä — mutta itse asiassa siihen koettuun hoivaan selvä enemmistö vanhuksistakin on tyytyväisiä. Tämä ei poista sitä, että haasteita on ja ne ovat lisääntymään päin. Sen takia näihin asioihin pitää kyetä puuttumaan, niin kuin nyt tulemme tekemään esimerkiksi ammattihenkilölainsäädännön ja valvontalain uudistamisen osalta. Mutta se, että vanhukset voisivat asua pidempään kotonaan, on myöskin monien toive, ja sitä pyrimme myöskin tukemaan sillä, että entistä enemmän tulevaisuudessa [Puhemies koputtaa] ne tarvittavat palvelut saataisiin tuotua kotiin varsinaisen [Puhemies koputtaa] palveluasumisen asemesta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Mainitsen muutaman tosiasian hoitoonpääsystä.

1. syyskuuta vuonna 23 tuli voimaan kahden viikon hoitotakuu edellisen hallituksen lakiesityksen pohjalta. Sitä ennen meillä vain puolet väestöstä pääsi kahdessa viikossa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Tämä lainmuutos aikaansai sen, että hyvin nopeasti 80 prosenttia potilaista pääsi kahden viikon aikana. Se laki ehti olla voimassa 16 kuukautta, viimeiseen päivään asti vuonna 24, jolloin nykyinen hallitus romutti sen lain ja palattiin takaisin aikaisempaan, kolmen kuukauden hoitotakuuseen. Välittömästi, THL:n tilastojen mukaan, romahti hoitoonpääsy. Jälleen olemme siinä tilanteessa, jossa vain hieman yli puolet pääsee kahdessa viikossa hoitoon. Tämä on faktaa. Nämä numerot ovat THL:n hoitoonpääsytilastoista suoraan.

Ministeri Rydman, aiotteko ottaa uudelleen tämän hoitotakuun käyttöön sellaisessa muodossa kuin se oli aiemmin ja satsata sen rahasumman, joka tähän tarvitaan, sinne terveyskeskuksiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan totuudesta, niin voi kertoa totuudesta yhden puolen, mutta kannattaa kertoa se toinenkin puoli. Eli silloin, kun teidän hallituksenne sääti sen kovin tiukan hoitotakuun, sen seurauksena oli se, että hyvinvointialueet joutuivat erittäin laajassa mitassa turvautumaan vuokratyövoimaan, joka tuli hyvin kalliiksi myöskin hyvinvointialueille. [Krista Kiuru pyytää vastauspuheenvuoroa — Hälinää — Puhemies koputtaa] Tätä te olette itse kritisoineet, ja olette kritisoineet sitä ihan hyvästä syystä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tämän vuoksi hieman väljempi takuu on paikallaan, ja näin on myöskin järkevää toimia. Tämä on vähän samantapainen asia kuin se, kun aikanaan sääditte kovin tiukan henkilöstömitoituksen ja lopputulema oli sitten se, että vaikka se paperilla toimikin, niin lopulta se johti henkilöstöresurssin hyvin epätarkoituksenmukaiseen ja joustamattomaan jakautumiseen. Olen sinänsä kuitenkin havainnut sen, edustaja Lindén, että tässä olette ottaneet aiempaa vastuullisemman kannan ettekä enää aja niin tiukkaa henkilöstömitoitusta kuin mitä aiemmin edistitte. [Krista Kiuru: Ei huolta, kyllä ajetaan!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Asiakasmaksujen korotuksissa ollaan menty jo liian pitkälle. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa synnytykset. Me olemme kaikki samaa mieltä siitä, että vauvoja tarvitaan. Me olemme myös varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että kaikilla pitää olla varaa vauvoihin ja synnytyksiin. Ei pidä joutua pelkäämään synnyttämistä. Nythän tilastot jo todistavat, että hyvin pärjäävät saavat lapsitoiveensa toteutettua ja he, joilla on pienempi tulotaso, eivät. Erikoissairaanhoito maksaa jatkossa lähes 80 euroa per käynti. Jos päädyt sektioon, se maksaa lähes 260 euroa. Ja kun haava pitää hoitaa ja imetys saada sujumaan siellä sairaalassa, kun kotona se on monesti haastavampaa, niin lisäpäivilläkin on hintansa. Siis synnytys saattaa maksaa jatkossa jopa tonnin tässä maassa. Tämä ei ole kohtuullista, ja se on tismalleen päinvastainen suunta kuin millaisena hallitus kuvailee [Puhemies koputtaa] lapsimyönteistä yhteiskuntaa. Arvoisa ministeri Rydman: ettekö te voisi rajata edes hätäsektioita tämän ulkopuolelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Aika pienellä todennäköisyydellä omalle kohdalle osuisi ihan sen kaltaista maksukuormaa kuin mitä tuossa kuvailtiin. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Mutta se on ihan totta, että eivät nämä maksukorotukset ole millään tavalla miellyttäviä päätöksiä. Kysymys on vähän vain siitä, että tässä taloudellisessa todellisuudessa, jossa me elämme, meillä on kovin vähän hyviä vaihtoehtoja. Loputtomiin emme voi elää tällä tavoin velaksi kuin mitä yhteiskunta on jo vuosikymmeniä elänyt. Sopeutuksia on pakko tehdä, ja valitettavasti, kun sote leijonanosan valtion menoista vie, niin sote-kysymyksetkin joudutaan ottamaan tässä arviointiin, ja silloin joudutaan pohtimaan, karsitaanko palvelutasoa, heikennetäänkö sitä vai korotetaanko asiakasmaksuja. Asiakasmaksujen korotukset, niin ikäviä kuin ne ovatkin, ovat usein kuitenkin sitten vähemmän kivuliaita päätöksiä. Mitä tulee sitten sellaisiin aivan kohtuuttomiin tilanteisiin, niin kuten täällä on jo aiemminkin todettu, meillä on maksukatot, meillä on mahdollisuudet kohtuullistaa sitä ikään kuin listahintaa, mikä näissä on. Tällaisia kohtuullistamisia myöskin hyvinvointialueilla kyllä käytetään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä

Arvoisa puhemies! Suomessa hoitoonpääsy on pohjoismaisessa vertailussa hälyttävän heikolla tasolla. EU:n vertailun mukaan jopa 12 prosenttia suomalaisista on jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa — 12 prosenttia. Tämä luku on Euroopan yksi korkeimmista. Erityisen vaikeassa asemassa ovat pitkäaikaissairaat, työttömät ja ne ihmiset, joilla ei ole pääsyä työterveyden piiriin.

Viime hallitus paransi hoitoonpääsyä — paransi. Mitä tämä hallitus on tehnyt? Mitä Petteri Orvon hallitus on tehnyt, että ihmiset pääsisivät nopeammin hoitoon kuin tarvitsevat? [Ben Zyskowicz: Antanut neljä tuhatta miljoonaa lisää hyvinvointialueille!] Ei mitään hyvää. Hallitus on leikannut hyvinvointialueilta, mikä on johtanut hoitoonpääsyn hidastumiseen, soteasemien sulkemiseen, henkilöstön vähentämiseen ja asiakasmaksujen nostoon. Monilla alueilla ihmiset joutuvat matkustamaan yhä pidempiä matkoja päästäkseen lääkäriin tai terveyspalveluiden piiriin yleisesti. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin heittänyt rahaa yksityiselle Kela-korvauksien kautta sellaisella tavalla, joka on ollut erittäin tehotonta ja tutkijoitten näkökulmasta huono valinta. Olisin kysynyt, arvoisa pääministeri: [Puhemies koputtaa] miten hallitus voi perustella politiikkaa, joka heikentää suomalaisten hoitoonpääsyä samaan aikaan, kun [Puhemies koputtaa] tutkimukset osoittavat heikon tilanteen jo olevan olemassa? [Ben Zyskowicz: On annettu neljä miljardia, paljonko olisi pitänyt antaa?]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Särähti korvaan se, että hallitus ei ole tehnyt mitään hyvää sosiaali- ja terveyspalvelujen eteen, niin te ilmeisesti tarkoititte. Jos katsotaan sitä työtä, mitä hyvinvointialueilla on tehty, ja johon työhön hallitus, sosiaali- ja terveysministeriö ja ammattilaiset ovat osallistuneet, niin kyllä tässä maassa on tehty todella paljon töitä sieltä kentältä perushoitajista aina sinne ministeriön virkamiehiin sen eteen, että asiat menevät parempaan suuntaan.

Ja taas tästä kaikesta mustamaalaamisesta huolimatta haluan sanoa sen, että Suomessa tällä hetkellä hyvinvointialueet menevät koko ajan eteenpäin näiden asioiden kanssa. Hoitoonpääsy on parantunut tämän hallituskauden edetessä. [Vasemmalta: Eikä ole!] Hoitoonpääsy on parantunut tämän hallituskauden edetessä. Paljon tuottavuutta on parannettu. menkää katsomaan hyvinvointialueille. Meidän pitää tukea tätä työtä. Ja taas kerran toistan senkin: neljä miljardia on lisätty hyvinvointialueiden rahoitusta, siis neljä miljardia. Se on valtava summa. Tämä kertoo siitä, että hyvinvointialueiden rahoituksen turvaaminen on oikeasti ollut hallituksen yksi prioriteetti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Teillä on ollut yli 500 miljoonaa euroa rahaa käyttää yksityisiin kokeiluihin, jotka on todettu tehottomiksi. Sillä samalla rahalla ei olisi hyvinvointialueita, jotka ovat joutuneet irtisanomaan satoja työntekijöitä, millä on ollut vaikutus siihen, pääsevätkö ihmiset hoitoon.

Ulosotossa on yli 500 000 sotemaksua. Olen saanut yhteydenottoja useammalta ihmiseltä, jotka eivät hoitoarviosta huolimatta voi mennä tai eivät halua mennä hoitoon, vaikka heitä sinne ohjattaisiin, koska he ovat työssäkäyviä, joilla ei ole niitä pieniä tulorajoja, mutta ulosotto leikkaa siitä rahasta niin suuren osan, että he eivät voi saada hyvitystä niihin maksuihin. Teillä on 500 000 ihmisen verran todellisuutta vääristävä mielikuva. Sellaisessa maailmassa ihmiset nyt elävät, ja nämä valtavat, lähes 90 prosentin korotukset terveyskeskusmaksuihin osuvat näihin ihmisiin. [Puhemies koputtaa] Onko tämä teistä reilua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Silloin kun rahaa ei ole, joudutaan ikävien tosiasioiden kanssa tekemisiin. [Ben Zyskowicz: Paitsi demarit! — Välihuutoja] Tässä ollaan sellaisessa tilanteessa, niin kuin kaikki tiedämme, että tämä valtio velkaantuu ja tulee velkaantumaan vielä pitkään, 10 000:ta miljoonaa vuosittain ja enemmänkin. Se on vain kasvamaan päin. Korkomenot kasvavat, ja turvallisuustilanne ja puolustusmenot asettavat meitä erittäin vaikeaan asemaan. Leijonanosan valtion budjetista vievät sotemenot, ja silloin joudutaan arvioimaan sitä, mitkä ovat niitä päätöksiä, jotka ovat vähiten huonoja, silloin kun emme voi tehdä sellaisia päätöksiä, joita varsinaisesti haluaisimme tehdä.

Se on oikein, että pyrimme pitämään kuitenkin Suomen ja itsemme ajurin paikalla. Siinä tilanteessa, missä ajaudumme kansakuntana ja valtiona lähinnä maksukyvyttömyystilaan, sen jälkeen tulevat IMF:n kaverit, jotka sitten määräävät sen, miten asiat menevät, ja näin emme halua missään nimessä toimia.

Totean kuitenkin sen, että terveyskeskusmaksu voidaan vuoden aikana samassa terveyskeskuksessa periä korkeintaan kolme kertaa, [Puhemies koputtaa] ja tämä rajaa jo merkittävästi sitä, kuinka paljon yhdelle ihmiselle sitä maksukuormaa voi muodostua.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä palveluista on leikattu, kun hoitotakuuta on pidennetty kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Terveyskeskusmaksut nousevat tällä hallituskaudella 74 prosenttia ja sairaalan poliklinikkamaksut peräti 88 prosenttia. Jatkossa leikkauspotilas joutuu maksamaan 257 euroa toimenpiteestä hoitopäivämaksujen päälle, ja hallitus vähentää nämä vastaavat rahat hyvinvointialueiden rahoituksesta ja pakottaa perimään ne asiakkailta.

THL:n asiantuntijat ovat varoittaneet, että rajut korotukset estävät ihmisiä hakeutumasta hoitoon. Kyseessä on tietoinen julkisten terveyspalveluiden alasajo ja tien raivaaminen yksityisille terveysjäteille. Kysynkin ministeriltä: kun hallituskaudella käytetään yli 500 miljoonaa tehottomiin Kela-korvauksiin yksityisille, eikö olisi järkevämpää käyttää ne rahat siten, että ihmiset pääsisivät ajoissa hoitoon kohtuullisella hinnalla omalla terveysasemalla?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään täällä ei kukaan ole varmuudella ajamassa hyvinvointivaltiota alas. Sellainen väite on kohtuuton. [Välihuutoja vasemmalta] En usko, että tästä salista löytyy sellaista ihmistä, joka kannattaisi sentyyppistä linjaa. Suomalaiset ovat vahvasti sitoutuneet [Hälinää — Puhemies koputtaa] suomalaisen, pohjoismaisen hyvinvointimallin säilyttämiseen, ja juuri siksi on välttämätöntä velkaantuneen maan taloutta tasapainottaa. Se on tulevaisuustyötä, jotta meillä on varaa näihin palveluihin ja mahdollisuuksia hyvään vanhushoivaan, hyvään hoitoonpääsyyn, laadukkaisiin palveluihin, syöpähoitoihin, synnytyksiin, lasten palveluihin, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Korulauseita!] kaikkeen tähän hyvään, jota haluamme vaalia, myöskin tulevaisuudessa.

Toisekseen haluan sanoa, että tämä käyttämänne luku on epätarkka, eli hallitus on varannut näihin Kela-korvauksiin kertaluonteisesti koko hallituskauden ajalle hieman yli 300 miljoonaa euroa valtion budjetista, ja tätäkään rahaa ei kokonaisuudessaan ole allokoitu vielä. Mutta mihin sitä esimerkiksi on käytetty? Naisten gynekologikäynteihin, hedelmöityshoitoihin lapsettomuudesta kärsiville ja 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten hoitoonpääsyn nopeuttamiseen mahdollistamalla yleislääkärikäynnit myös yksityisellä sektorilla julkisen terveydenhuollon hinnalla, [Puhemies koputtaa] mikä on nopeuttanut hoitoonpääsyä.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Meillä on tällä hetkellä 330 000 yli 80-vuotiasta, ja heidän määränsä lisääntyy reilussa 10 vuodessa yli puoleen miljoonaan. Ympärivuorokautisen hoidon tarve tulee lisääntymään voimakkaasti, ja varautumisen pitäisi olla jo käynnissä. Miten te olette ajatelleet varautua tulevaisuuteen ilman, että tuhannet vanhukset jäävät heitteille? Oletteko ajatelleet, että lapset hoitavat itse vanhempansa, vai mikä teillä on ratkaisu tulevaisuuteen nähden?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! On todellakin niin, että väestö ikääntyy. Sinänsä on erittäin myönteistä, että samalla kun väestö ikääntyy, niin yhä terveempinä pysytään yhä pidempään, ja sekin on myönteistä. Se varsinainen hoivan tarve keskittyy sitten nimenomaan sinne kaikista myöhäisimmässä vaiheessa elämää olevaan sairastamiseen ja vanhuuden tuomiin vaivoihin.

Siihen valmistaudumme muun muassa sillä tavoin, että pyrimme pitämään julkisesta taloudesta mahdollisimman hyvin huolen, koska sellainen tilanne, jossa elämme kroonisesti yli varojen, on kaikista pahin uhka niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa tai jotka ovat kaikkein puolustuskyvyttömimpiä. On ilman muuta niin, että ne, jotka ovat vahvoja ja varakkaita, pärjäävät kyllä vaikkapa julkisen taloutensa romuttaneessakin kansakunnassa ja valtiossa, mutta nimenomaan niiden kaikkein köyhimpien ja kaikkein heikompien ja sairaimpien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että huolehdimme siitä, että valtion taloudellinen tilanne pysyy edes siedettävänä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hoitoonpääsy lääkärin vastaanotolle terveysasemilla on tämän hallituskauden aikana heikentynyt. Tämä on tilastollinen tosiasia, joka näkyy THL:n tuoreista tilastoista — ette te, arvoisa pääministeri, pääse tätä tosiasiaa karkuun. Nyt ihmisten huolta hoitoonpääsystä tulevat entisestään rasittamaan nämä asiakasmaksujen korotukset: terveyskeskuskäyntimaksujen korotukset yli 70 prosentilla ja sairaaloiden poliklinikkamaksujen korotukset lähes 90 prosentilla. Moni tavallinen suomalainen — pienituloinen eläkkeensaaja, työtön tai työttömyysuhan alla elävä — pelkää nyt, onko hänellä enää varaa hoitoon. Aiemmin Suomessa kaikki ovat voineet luottaa siihen, että kaikki hoidetaan. Tämän päätöksen te, pääministeri, joudutte kehysriihessä tekemään, koska teidän talouspolitiikkanne on epäonnistunut. Ette ole onnistuneet luomaan Suomeen kasvua ja työllisyyttä, ja nyt laskun te lähetätte suomalaisille pienituloisille eläkkeensaajille ja ikäihmisille. Kysymys teille, pääministeri: ettekö te olisi voinut siellä kehysriihessä [Puhemies koputtaa] tinkiä hieman niistä hyvätuloisille annetuista veronalennuksista, [Puhemies koputtaa] jotta tavallisten suomalaisten terveyskeskusmaksuja ja sairaaloiden poliklinikkamaksuja [Puhemies koputtaa] ei olisi jouduttu nostamaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siis hallituksella on talouspolitiikka, toisin kuin SDP:llä. [Naurua — Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Puhemies koputtaa]

Sitten tähän hoitoonpääsyyn: THL:n tilaston perusteella [Hälinää — Puhemies koputtaa] 84 prosenttia potilaista pääsee hoitoon 14 päivän sisällä perusterveydenhuollossa. [Aki Lindén: Se ei ole lääkäritilasto!] — Tämä on THL:n tilastosta. — Perusterveydenhuollon vastaanotto, minä palaan edelleen siihen. Siellä hyvinvointialueilla tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, että hoitoonpääsy on sujuvaa ja se menee parempaan suuntaan, parempaan suuntaan. Ollaan yhdessä tyytyväisiä siitä ja tuetaan edelleenkin hyvinvointialueiden työtä. Monissa paikoissa on jo onnistuttu erinomaisesti.

Mitä sitten tulee näihin maksuihin, kuten tässä ministeri Rydman sen hyvin totesi, niin ei ole mukavaa nostaa maksuja, ei ole mukavaa tehdä leikkauksia, mutta kun rahaa ei ole. Meillä ei ole sitä mahdollisuutta kuin teillä, edustaja Tuppurainen: vastustaa jokaista säästöä ja samaan aikaan vaatia tekemään lisää säästöjä. Me joudumme kantamaan [Puhemies koputtaa] vastuuta, ja kannamme sitä vastuuta siksi, että niillä vanhuksilla, [Puhemies koputtaa] heikoimmassa asemassa olevilla, lapsilla ja perheillä olisi hyvinvointiyhteiskunta-Suomi [Puhemies koputtaa] myös tulevaisuudessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidossa on parantamisen varaa. Uskon, että me täällä eduskunnassa jaamme laajasti sen saman käsityksen, että ikääntyneiden ja heidän läheistensä pitäisi pystyä luottamaan siihen, että hoitoon pääsee ja vanhuksien elämä on turvassa, ja että hoitajien pitäisi pystyä tekemään työtänsä hyvällä omallatunnolla. Me päättäjät puhumme aika usein hyvästä hoidosta, mutta harvemmin kuulee määrittelyjä sille, mitä hyvä hoito on. Jos sille ei ole selviä kriteereitä, niin se jää usein sattumanvaraiseksi, liian riippuvaiseksi yksittäisistä hoitajista tai hoitoyksiköstä ja resursseista. Siksi kysynkin vastuuministeriltä: mikä on teidän käsityksenne hyvästä hoidosta, ja pitäisikö Suomeen laatia kansalliset kriteerit hyvästä hoidosta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja on aivan oikeassa siinä, että kyllä hoitajien pitää pystyä keskittymään varsinaiseen työhönsä ja etenkin vanhenevalla, ikääntyvällä väestöllä pitää olla oikeus hyvään hoitoon, joka on myöskin riittävästi määriteltyä.

Yksi keskeinen ongelma tällä hetkellä vanhustenhoivassa on se, että meillä on paljon sellaista henkilökuntaa, jonka kielitaito on valitettavan puutteellinen. Tämä johtaa ensinnäkin hoitovirheisiin, se johtaa väärinymmärtämiseen, ja sitten se johtaa myös sellaisiin tilanteisiin, että usein ne hoitajat, jotka puhuvat jompaakumpaa kotimaisista kielistä äidinkielen tasoisesti tai omana äidinkielenään, joutuvat paljon selittämään asioita ja korjailemaan asioita, ja tämä luo paljon hukkatyötä ja hukkaa aikaa siitä hoivatyöstä, jota tarvittaisiin nimenomaisesti vanhusten hoitamiseen. Olemme nyt päivittämässä ammattihenkilölainsäädäntöä ja valvontalakia, joissa molemmissa tullaan kiristämään hoivahenkilökunnan kielitaitovaatimuksia ja antamaan lupa- ja valvontavirastolle järeämpiä työkaluja tähän puuttumiseen, ja tämä tulee vaikuttamaan myönteisesti myöskin vanhuspalvelun laatuun.

Arvoisa herra puhemies! Alkuviikosta paljastuneet epäkohdat suomalaisessa palvelutalossa ovat järkyttäviä. Tällaista ei saa tapahtua Suomessa. Kokoomuksen viesti on selvä: jokaisella on oikeus turvalliseen vanhuuteen ja hoivaan omalla kielellään. Samalla tiedämme, että hyvää hoivaa saa päivittäin suuri joukko ihmisiä. Epäkohdat on korjattava, tarvitaan parempaa johtamista, valvontaa ja perehdytystä.

Pelkkä hoitajamitoitus ei yksin ratkaise hoivan ongelmia, jos työntekijöitä ei ole saatavilla. Tämän myöntää nyt myös SDP, vaikka se aiemmin vastusti hallituksen linjaa. Vain vahva julkinen talous turvaa sen, että suomalaiset saavat laadukasta hoivaa myös tulevaisuudessa. Sen eteen Orpon hallitus tekee määrätietoisesti työtä. Kysyn sosiaali- ja terveysministeri Rydmanilta: mihin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyy, jotta vanhustenhoivan valvonta, lääkehoidon turvallisuus ja perehdytys saadaan kuntoon, jotta jokainen vanhus saa elää [Puhemies koputtaa] arvokkaasti elämänsä loppuun asti?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja on aivan oikeassa siinä, että etenkin vanhenevan väestön hoivan piirissä kielitaidolla on aivan keskeinen roolinsa. Vaikka kuinka olisi ollut kielitaitoinen oman elämänsä aikana, niin mitä enemmän alkaa ikää kertyä, sitä tärkeämpää on, että sen hoivan ja asiakastyön saa nimenomaisesti sillä omalla äidinkielellään. On myös niin, että laeilla ja pykälillä ei ole merkitystä, jos ei niitä noudateta — näissä paljastuksissa, mitä nyt olemme saaneet kuulla, olemme nähneet merkittävän huonoa johtamista — ja varmisteta, että lakia todella myöskin hoivayksiköissä noudatetaan.

Kuten olen aiemminkin täällä kyselytunnilla kertonut, niin olemme valmistelemassa sekä ammattihenkilölainsäädännön uudistamista että valvontalain päivittämistä, joissa molemmissa korotetaan hoivahenkilökunnan kielitaitovaatimuksia ja annetaan Lupa- ja valvontavirastolle myöskin järeämmät työkalut siihen, että he pystyvät tehtäväänsä valvovana viranomaisena hoitamaan. Siten pyrimme ainakin lainsäädännön keinoin varmistamaan sen, että vanheneva väestö [Puhemies koputtaa] saa sen laadukkaan hoivan, minkä se ansaitsee.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.

Arvoisa pääministeri, te totesitte juuri äsken, että teillä on talouspolitiikkaa, jota sosiaalidemokraateilla ei ole. On monia, jotka ovat todenneet, että teillä on epäonnistunutta talouspolitiikkaa, jota sosiaalidemokraateilla ei ole. Sen takia me kärsimme näistä leikkauksista. [Jenna Simula: Teillä on pelkkiä vappusatasia!]

Julkiseen keskusteluun on tullut kummallinen mantra: eläkeläiset on saatava leikkauksiin mukaan. Te tiedätte vallan hyvin tilastoista sen, kuka on suurin yksittäinen käyttäjäryhmä suomalaisissa terveyskeskuksissa. He ovat yli 65-vuotiaat ihmiset. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Puolet terveyskeskuskäyntejä tehneistä on yli 65-vuotiaita ihmisiä. Meitä on vain 23 prosenttia kansalaisista. Silloin kun me puhumme hoitoonpääsystä, sen ongelmista, hoivaan tehtävistä leikkauksista, asiakasmaksuista, kysymys on nimenomaan iäkkäistä suomalaisista ihmisistä. Eikö niin, että tämä mantra siitä, että eläkeläiset eivät osallistuisi näihin leikkaustalkoisiin, on perätöntä puhetta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin se, että hallitus on tehnyt selkeän päätöksen jo hallitusohjelmaneuvotteluissaan: me emme ole eläkkeisiin puuttuneet. Se on ollut selkeä linjavalinta, ja uskon, että olemme edustaja Kiljusen kanssa samaa mieltä, että se on ollut viisas valinta.

No, mitä sitten tulee näihin säästötoimenpiteisiin, tehostamiseen, maksukorotuksiin, niin kyllä ne osuvat tietenkin laajasti. Mutta samaan aikaan jälleen kerran muistutan siitä, että kokonaisrahoitusta on pystytty kaiken säästämisen keskellä lisäämään neljä miljardia tämän hallituskauden aikana, mikä on merkittävä summa. Se tehdään siksi, että koko tämä meidän sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä toimii mahdollisimman hyvin. Mutta mitä tulee talouspolitiikkaan, niin siis se tilanne, missä me ollaan, jossa korkojen nousu, josta varoitimme jo viime kaudella useaan otteeseen, on neljä miljardia enemmän vuoden 27 tasossa kuin silloin, kun me aloitettiin. Se on peruja menneiltä ajoilta, jossa ovat olleet varmasti lähes kaikki puolueet mukana. Sen lisäksi nämä sote-menot neljä miljardia [Puhemies koputtaa] ja puolustusmenot noin pari miljardia. Tämä on vain se kokonaistotuus, jossa me joudumme [Puhemies koputtaa] näitä asioita ratkomaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun ihminen sairastuu tai kohtaa vastoinkäymisiä ja ongelmia, joihin hän tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluita, niin silloin kun palveluiden saantia vaikeutetaan tai henkilöstöä leikataan, nämä ongelmathan ihmisen arjessa eivät häviä. Sitä voisi kuvata vähän kuten pääministeri edellä kuvasi, että ne itse asiassa kasvavat korkoa, ne tulevat kalliimmaksi hoitaa. Sinä päivänä, kun hän sitten saa sen avun sosiaalipalveluissa tai terveyspalveluissa, ongelma on vaikeampi ja se on kalliimpihoitoinen. Eikö silloin talouden näkökulmasta ainoa avain tässä vaikeassa yhtälössä, jossa väestö ikääntyy ja rahaa on vähän, olisi juurikin se, että ennaltaehkäisyyn, perusterveydenhuoltoon panostetaan? Te olette tehneet päinvastoin: te olette leikanneet hoitotakuusta; te olette laittaneet hyvinvointialueet säästämään tavalla, jossa he ovat joutuneet karsimaan perustason palveluista; te olette leikanneet järjestökentästä; ja nyt te esitätte esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan lakisääteisyyden poistamista. Se on varhaisen tason palvelu. Tätä voisi kutsua aika holtittomaksi talouden näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysministeri, perustelisitteko, miksi hallitus valitsee leikata ennaltaehkäisystä ja perusterveydenhuollosta, joka on ainut avain [Puhemies koputtaa] tästä soten kriisistä talouden näkökulmasta ulos?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Virta on aivan oikeassa siinä, että oikea-aikainen hoitoonpääsy ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikeiden diagnoosien tekeminen on aivan keskeinen asia ensinnäkin parhaan mahdollisen hoitoennusteen osalta ja myöskin ihan taloudellisessakin mielessä, että silloin, kun asiaan pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa, myöskin hoidon kokonaiskustannukset muodostuvat matalammiksi kuin silloin, kun tämä todetaan vasta myöhäisessä vaiheessa. Tässä avaimena on nimenomaan hoidon jatkuvuus ja se, että pääsee mahdollisimman usein saman tutun hoitajan, saman tutun lääkärin hoidettavaksi, joka jo ennakolta tietää potilaan tilanteen ja siten pystyy tehokkaammin myöskin hahmottamaan, mistä potilaan tilanteessa on kyse. Tämän vuoksi kaiken sen säästämisenkin ja taloudellisen paineen keskellä, jossa olemme, olemme nimenomaan panostaneet tähän omalääkäri-, omahoitaja-, omatiimimallin kehittämiseen. Siihen on nyt laitettu haku hyvinvointialueille, ja hyvinvointialueet ovat hakemuksensa jättäneet peräti 40 miljoonan euron edestä. Uskon, että kun saamme tätä paremmin vakinaistettua, niin se tulee [Puhemies koputtaa] myöskin johtamaan kustannustason alenemaan.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Omständigheterna på serviceboenden i Finland har igen varit på tapeten den här veckan, och vi alla har säkert kunnat läsa de ytterst tråkiga nyheterna i kvällspressen gällande omständigheterna på ett serviceboende.

Arvoisa puhemies! Uskon, että jokainen tässä salissa haluaa ja toivoo, että jokainen ikääntynyt voi ikääntyä Suomessa arvokkaalla tavalla. Kaikki ne uutiset, joita myöskin tällä viikolla on saatu, ikävä kyllä, lukea iltapäivälehdistä liittyen siihen tilanteeseen, mitä eräässä yksikössä on ollut, ovat todella huolestuttavia. Haluan kuitenkin väittää, että tilanne on paljon parempi suurimmassa osassa kaikkia yksiköitä. Ennen kaikkea haluan kiittää sotehenkilöstöä, joka jatkuvasti tekee todella hyvää ja arvokasta työtä meidän vanhusten kanssa. Välillä kun kuulen tätä salikeskustelua, uskon, että tämä arvostus ei aina sieltä myöskään kentälle tule.

Haluaisin kysyä tässä ministeri Rydmanilta: Kun te olette maininnut tässä jo monta hyvää uudistusta, jotka vielä ovat tulossa liittyen ikääntyneiden palveluihin, kuten ammattihenkilölainsäädännön ja myöskin valvontalain, niin oletteko te tuomassa myöskin esitystä siitä, että saataisiin kansalliset kotihoidon laatusuositukset myöskin kotihoitoon, [Puhemies koputtaa] koska tällaista myöskin THL on esittänyt?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Itse esitys on oikein hyvä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole varsinaisia kriteereitä tai suosituksia kotihoidon laadulle tai niihin liittyviin laatusuosituksiin, mutta sen sijaan olemme tällä hetkellä päivittämässä ylipäätään ikääntyneen väestön laatusuosituksia hoidossa, ja siinä tullaan osaltaan käsittelemään myöskin kotihoidon asioita.

Sekä vanhusten hyvinvoinnin, jaksamisen että myöskin pidemmän omassa kodissa pärjäämisen kannalta on keskeistä, että tulevaisuudessa voimme tuoda enemmän palveluita ikääntyneelle väestölle myöskin suoraan kotiin sen sijaan, että he asuisivat palvelutaloissa. Se tulee paitsi inhimillisesti helpommaksi myöskin taloudellisesti edullisemmaksi silloin, kun ei tarvitse olla kalliissa esimerkiksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vaan voi asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Tämän vuoksi meillä on oltava myöskin jatkossa prioriteetti, että pystymme luomaan sellaisia palveluita, jotka ovat helposti kotiin vietävissä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä arvoisa kollega vieressä kysyi, miten monta hyvää uudistusta hallitus on nyt saanut aikaiseksi, mutta meitä oppositiossa kiinnostaa ennen kaikkea, mitä uusia maksuja nyt ihmisille tulee. Tässä toisella puolella keskustan kollega kysyi näistä synnytyksistä, että onko todella nyt niin, että synnytyksistä jatkossa maksetaan huomattavasti enemmän. Meillä Pirkanmaan hyvinvointialueella on tullut huolestuttavaa viestiä siitä, että ihmisillä ei ole enää varaa maksaa kohonneita asiakasmaksuja. Ja niitä maksuhelpotuksia on pyydetty, ja tänä vuonna määrä on kaksinkertaistunut. Eikä tämä koske enää vain niitä vähävaraisimpia vaan ihan tavallisia suomalaisia, koska ne maksut nousevat, ja ne maksut tulevat nousemaan vielä enemmän nyt hallituksen tekemillä päätöksillä. Arvoisa ministeri, arvoisa hallitus, voisitteko vielä kertoa suomalaisille, mitä kaikkia maksuja suomalaisille tulee nyt lisää samaan aikaan, kun olette kuitenkin antaneet aikamoisia verohelpotuksia suurituloisille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Niin, arvoisa herra puhemies, kuten on moneen kertaan todettu, eivät nämä asiakasmaksujen nostot ole ollenkaan miellyttäviä päätöksiä. Toisaalta eivät sen miellyttävämpiä olisi myöskään palveluiden leikkaamiset, eikä ainakaan olisi miellyttävä ratkaisu se, että jatkamme velkaantumista samaan tahtiin kuin mitä tämä kansakunta on velkaantunut viimeisten vuosikymmenten aikana, koska sen tien päässä on koko hyvinvointiyhteiskunnan romuttuminen. [Tuomas Kettusen välihuuto] Joudumme valitettavasti lukuisista huonoista vaihtoehdoista valitsemaan niitä vähimmin huonoja, ja asiakasmaksujen hallitut korotukset ovat varmasti niitä vähimmin ikäviä päätöksiä niistä ikävistä päätöksistä, joiden välillä joudumme valitsemaan. Mutta haluan kuitenkin lohduttaa suomalaisia siinä, että me emme ole korottamassa asiakasmaksukattoa. [Krista Kiuru: No se nyt vielä puuttuisi!] Se asiakasmaksukatto säilyy edelleenkin ennallaan, ja se rajaa merkittävästi sitä maksutaakkaa, joka yhdelle yksilölle voi muodostua. Samalla on myöskin niin, että jos on aidosti maksukyvytön, niin silloin edelleenkin saa maksuhelpotuksia tai jopa maksuvapautuksia silloin, kun tilanne on erityisen kurja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että pidän hyvin erikoisena tätä sosiaali- ja terveysministeri Rydmanin retoriikkaa siitä, että asiakasmaksujen korottaminen olisi ihmisille ikään kuin parempi vaihtoehto kuin palveluiden leikkaaminen. Tällainen retoriikka mielestäni korostaa sitä, miten vähän hallitus ymmärtää pienituloisten ihmisten arjesta ja toimeentulosta, kas kun pienituloiselle palveluiden leikkaaminen ja asiakasmaksujen korottaminen on hoitoon pääsyn ja hoidon saamisen näkökulmasta käytännössä sama asia.

Jos puhutaan vaihtoehdoista, niin nämähän eivät ole ne kaksi vaihtoehtoa, vaan niitä on muitakin. Teillä olisi ollut ja teillä olisi edelleen vaihtoehto perua yksityisen hoidon Kela-korvaukset ja lyhentää niillä rahoilla hoitotakuuta. Sen sijaan te olette valinneet nämä nyt keskustelussa olevat maksukorotukset, jotka vaikuttavat siihen, että hoitoon ei hakeuduta ajoissa tai hoitoon ei hakeuduta ollenkaan, ja sitten ongelmat pahenevat. Tätä voi kutsua vaikka dynaamiseksi vaikutukseksi.

Haluan kysyä pääministeriltä: Ajatteleeko tämä hallitus todella, että heikentämällä hoitoonpääsyä ja korottamalla asiakasmaksuja saavutetaan oikeasti säästöjä? Eikö nyt olisi oikea aika lopettaa yksityisten terveysjättien tukeminen ja ryhtyä tukemaan pienituloisten ihmisten hoitoonpääsyä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ehdotitte yhtenä keinona Kela-korvausrahoituksen käyttämistä tämän hoitotakuun palauttamiseksi. [Minja Koskela: Satoja miljoonia euroja!] No, se ei ole budjettimielessä mitenkään mahdollista, koska tässä on kysymys kertaluonteisesta, valtion omaisuudesta irrotetusta investointiohjelman toimesta, joka ajoittuu koko tälle hallituskaudelle, eikä sillä voida pysyvästi lisätä valtion budjetissa velvoitteita hyvinvointialueille. Se on teknisesti mahdotonta, ja tunnette varmaan budjetoinnin logiikan.

Toisaalta haluan myös korjata sen väärän käsityksen, kun te sanoitte, että terveysjäteille: Kela-korvauksia maksetaan ihmisille, siis potilaille, 65 vuotta täyttäneille suomalaisille, heidän lääkärikäynneistään yhdenvertaisesti, tasa-arvoisesti ja siten, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että se on kaikkien käytettävissä oleva palvelu ja viime kädessä jopa toimeentulotuessa hyväksyttävä meno. Eli toisin sanoen tällä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilulla mahdollistetaan asiointi yksityislääkärillä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla yhdenvertaisesti kaikille, enkä voi ymmärtää mitään muuta syytä kuin ideologisen syyn sille, että vasemmisto tätä vastustaa. [Puhemies koputtaa]

Haluan jatkaa ministeri Rydmanin sanoja sillä, että emme me tee näitä leikkauksia siksi, että tämä olisi meidän mielestämme niin kuin tavoiteltavaa, vaan siksi, että hyvinvointiyhteiskunta voitaisiin pelastaa.

Arvoisa herra puhemies! Sairauksien ennaltaehkäiseminen ja kunnon ylläpitäminen on erityisen tärkeää ikääntyville, joista yhä useampi asuu omassa kodissaan. Hyvinvointialueilla ei ole tällä hetkellä lakiin perustuvaa velvoitetta tarjota neuvolapalveluita, seniorineuvolaa, ikäihmisille, vaikka hyviä kokemuksia löytyy useista kunnista ja useilta alueilta. Sairauksien varhainen toteaminen, niiden ennaltaehkäisy ajoissa, hoitoon ohjaaminen tuottaisivat sekä inhimillistä mutta myös taloudellista hyötyä, kun voisimme vahvistaa seniorien hyvinvointia ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta kauemmas tulevaisuuteen esimerkiksi lihaskuntoa vahvistamalla. Kysyn teiltä, ministeri: voisiko ajatella, että ministeriö tekisi vielä selvityksen, millaisia hyötyjä näistä seniorineuvoloista on ollut, ja olisiko mahdollista ajatella jonkinlaista valtakunnallista ohjeistusta tästä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ajatus on itsessään oikein kannatettava, koska kyllä on niin, että mitä paremmin ja pidempään pystyy huolehtimaan omasta liikkumisestaan ja mitä enemmän sille luodaan edellytyksiä ja tukea, niin sen pidempään on myöskin edellytykset elää siellä omassa kodissaan, missä se arki on usein parempaa ja missä vanhus pysyy hyvävointisempana sekä fyysisesti että henkisesti kuin siellä laitoshoidossa. Tässä on varmasti tarkan harkinnan paikka, toki rajallisten resurssiemme puitteissa, millä tavoin voisimme tukea hyvinvointialueita mahdollistamaan myöskin tällaisia palveluita. Nythän meillä ohjataan myöskin hyvinvointialueiden käytettäväksi 25 miljoonaa euroa erilaisten järjestöjen kanssa yhteistyössä tehtävään toimintaan, ja näkisin, että nämä rahat ovat hyvinkin sellaisia, joita voitaisiin käyttää myöskin hyvinvointialueiden ja asiaan kuuluvien järjestöjen kanssa esimerkiksi tällaisen vanhusneuvonnan, tai vanhusneuvolapalvelun, jos sellaista termiä halutaan käyttää, mahdollistamiseksi ja edistämiseksi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Siponen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä tästä vanhustenhoivasta, koska kansalainen otti eilen yhteyttä. Hänen pian 80 vuotta täyttävä anoppinsa sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu kotona kotihoidon varassa. Ruokatilaukset eivät toimineet, lääkkeitten jaossa oli vakavia epäselvyyksiä, ja kokonaisuus vaikutti hallitsemattomalta. Pyynnöistä huolimatta tilanne ei korjaantunut, vaan jälleen oli löytynyt jääkaapista homeista ruokaa.

Olen aivan varma, että hoitajat yrittävät ja tekevät parhaansa, mutta aikaa ei ole ja jatkuvasti tulee uusia säästöjä entisten päälle. Kyse on paitsi rahasta myös valvonnasta, ja nyt näyttää, että tämä järjestelmä ei turvaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten eli vanhusten perustarpeita. Kyse on myös ihmisarvosta. Arvoisa ministeri: miten aiotte nyt puuttua näihin vanhustenhoidon epäkohtiin niin, että iäkkäille pystytään turvaamaan perustarpeet, kuten hoiva, lääkkeet ja ruoka?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on syytä korostaa, että isossa kuvassa suomalainen vanhustenhoiva toimii varsin hyvin. Selvä enemmistö kaikista palveluiden piirissä olevista kokee, että se hoito, jonka he itse ovat saaneet, on ollut täysin riittävää ja laadultaan hyvätasoista. Se ei silti poista sitä, että valitettavasti on toisenkinlaisia tapauksia. Niitä on ollut julkisuudessa, ja osa on joutunut kokemaan sellaisia myöskin läheistensä piirissä. Tämä on ilman muuta yhteiskunnallinen epäkohta, johon on puututtava.

Kaksi keskeistä lakihanketta, jotka sosiaali- ja terveysministeriössä tällä hetkellä ovat käynnissä, ovat ensinnäkin ammattihenkilölainsäädännön uudistaminen ja toisaalta valvontalain uudistaminen, joissa molemmissa korotetaan esimerkiksi hoivahenkilökunnan kielitaitovaatimuksia ja mahdollistetaan Lupa- ja valvontaviraston myöskin valvoa paremmin sitä, että se hoiva, mitä annetaan, on myöskin sen laatuista, mitä meidän palvelujärjestelmämme edellyttää ja millaisen hoivan ikääntyvä väestömme on ansainnut.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aihepiiriin liittyen. Edustaja Hamari, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nämä asiakasmaksujen korotukset ja hoitotakuun pidentäminen, ne ovat arvovalintoja. Hallitus lupasi parantaa hoitoonpääsyä, mutta todellisuudessa suomalaiset joutuvat odottamaan terveyskeskukseen entistä pidempään. Kun hallitus leikkasi terveyskeskuksilta 130 miljoonaa euroa ja romutti hoitotakuun, yli kaksi viikkoa lääkäriaikaa odottavien määrä kaksinkertaistui. Samaan aikaan tutkijat varoittavat, että esimerkiksi syöpä- ja sydänsairauksien hoitotulokset ovat Suomessa heikentyneet suhteessa muihin Pohjoismaihin juuri siksi, että sinne perusterveydenhuoltoon ei pääse ajoissa, eli diagnoosit viivästyvät ja hoidon aloitus viivästyy. Olen huolissani myös tästä hoidon vaikuttavuudesta. Kysynkin nyt teiltä, ministeri Rydman: oletteko te huolissanne siitä, että Suomi on jäämässä esimerkiksi näistä syövän hoitotuloksista muista Pohjoismaista jälkeen juuri sen takia, että sinne perusterveydenhuoltoon ei pääse ajoissa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Olen huolissani vallitsevasta tilanteesta, mutta edustaja puhui itse asiassa aivan oikeasta asiasta, johon tulee kiinnittää tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota, ja se on se hoidon vaikuttavuus. Tässä syöpäkeskustelussa on ollut paljon käsillä se kysymys, missä vaiheessa voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi joitain hyvin tuoreita, hyvin kalliita kokeellisia syöpähoitoja, jotka ehkä parhaassakin tapauksessa voisivat pidentää potilaan elinaikaa vain muutamalla kuukaudella. Totta kai se muutama kuukausikin on sille yksilölle ja hänen omaisilleen erittäin tärkeä asia, mutta vielä paljon tärkeämpää on panostaa siihen varhaiseen vaiheeseen, koska esimerkiksi syövän varhaisessa vaiheessa toteutettu diagnoosi voi pidentää vuosilla, ehkä jossain tapauksissa vuosikymmenillä sitä elinaikaa. Juuri tämän vuoksi me panostamme siihen omalääkäri-, omahoitaja-, omatiimimalliin, jolla hoidon jatkuvuuden kautta pystymme ohjaamaan resurssit tehokkaammin ja varmistamaan sen, että diagnoosit saadaan aikaisemmassa ja [Puhemies koputtaa] oikea-aikaisemmassa vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Äärioikeistolaisen Sinimustan Liikkeen marssijat pahoinpitelivät vappuna nuoren naisen Tampereella. Videotallenteet näyttävät, kuinka väkivallatonta vastamielenosoittajaa lyötiin ja potkittiin päähän tavalla, joka olisi pahimmillaan voinut johtaa kuolemaan. Myös muihin vastamielenosoittajiin sekä sivullisiin kohdistui väkivaltaa. Sisä-Suomen poliisilaitoksen ensikommentti oli, että poliisi on onnistuneesti estänyt yhteenotot ja turvannut mielenosoitukset. Median ja aktivistien tilanteesta kuvaamat videotallenteet osoittavat, ettei tämä arvio ollut onnistunut. Poliisi on sittemmin asianmukaisesti aloittanut esitutkinnan väkivallantekoon liittyen.

Pääministeri Orpo, te olette vaatinut tarkkaa selvitystä tapahtumista. Näin tulisikin tehdä. Epäselvyys tapahtuneesta on ilmeinen. Sen sijaan sisäministeri Rantanen on vain ihmetellyt, mitä poliisi tilanteessa teki väärin. Mielestäni on selvää, että poliisi ei onnistunut tehtävässään turvata vastamielenosoittajien ja sivullisten turvallisuutta. Kysynkin sisäministeri Rantaselta: tuomitsetteko te [Puhemies koputtaa] Tampereen vappumarssilla tapahtuneen väkivallan, ja käynnistättekö selvityksen [Puhemies koputtaa] poliisin toiminnasta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Vapun päivän väkivallanteot Tampereella ovat tosiaan järkyttäneet laajasti. Äärioikeistolaisen sinimustan Liikkeen kulkueen marssijoiden tiedetään pahoinpidelleen banderollia pitäneen vastamielenosoittajan. Väkivalta oltaisiin voitu estää riittävällä poliisin varautumisella.

Äärioikeistolaisen väkivallan tiedetään olevan turvallisuusuhka, joka on otettava vakavasti. Suojelupoliisi varoittaa väkivaltaan kehottavan muukalaisvihamielisen ääriajattelun leviämisestä sekä nuoriin ja jopa lapsiin kohdistuvan äärioikeistopropagandan lisääntymisestä.

Tällä hetkellä on valitettavasti epäselvää, kuinka vakavasti sisäministerimme äärioikeistolaisen ajattelun leviämisen ottaa. Arvoisa sisäministeri Rantanen, jaatteko te suojelupoliisin huolen äärioikeiston uhasta ja millaisilla toimilla aiotte estää väkivaltaisen ja muukalaisvihamielisen ajattelun leviämisen Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten parissa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Sisäministeri Rantanen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Lienee aivan selvää, että minä allekirjoitan kyllä suojelupoliisin arviot, heidän riskiarvionsa, mitä tähän maahan tulee. Kuten tuossa äsken totesin, niin kyllä, väkivalta ei kuulu yhtään mihinkään tähän maahan. Se ei kuulu sen enempää Tampereelle, se ei kuulu sen enempää Kauklahden juna-asemalle eikä yhtään mihinkään. Totean nyt sen, että näitä ilmiöitä, joita maassamme on, tietenkin seuraavat suojelupoliisi ja meidän poliisiviranomaisemme, ja he pitävät huolta siitä, että pyrimme estämään tässä maassa kaikenlaisen ääritoiminnan, liittyy se sitten oikealle tai vasemmalle.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! On päivänselvää, että edellisen, vasemmistohallituksen politiikalla maamme olisi jo ajautunut konkurssiin. Teillä ei ollut hoidettavana tällaisia korkokuluja ja puolustusmenoja, jotka vastaavat noin kahta kolmasosaa koko alijäämästä kehyskauden lopulla. Tämä hallitus on tehnyt sopeutuksia ja uudistuksia, joita ulkopuoliset tahot, kuten IMF, ovat kiittäneet. Näitä toimia tarvitaan kuitenkin vielä enemmän, ei vähemmän, eikä se muuten muuksi muutu hallitusta vaihtamalla. Se tulee teillekin eteen.

Perussuomalaisten linja on se, että säästää pitää valtion epäolennaisista menoista. Me haluamme, että säästöjä kohdistetaan nykyistäkin enemmän kehitysapuun, byrokratiaan, Yleisradioon ja punavihreää politiikkaa toteuttaviin järjestöihin. Eri kyselyjen mukaan juuri nämä ovat kansalaistenkin toivomia säästökohteita. Arvoisa pääministeri, eikö olekin oikeudenmukaista, että jatkossakin nämä hyvinvointiyhteiskunnan kannalta epäolennaiset kohteet pitää laittaa entistä tiukemmalle kulukuurille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Täällä alettiin laatimaan jo seuraavia säästölistoja, ja valitettavasti se on sinänsä tarpeen, koska seuraavalla hallituksella, minkä värinen se onkaan, on edessä noin kymmenen miljardin sopeutumis- ja säästöurakka, ja se on valtava tehtävä. Silloin pitää keskittyä siihen, että me määritellään yhdessä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja ydin ja huolehditaan isänmaan turvallisuudesta, ja sen jälkeen me joudumme arvioimaan kaikki muut kulut. Mutta tietenkään tällä se ei pelkästään ratkea, vaan sillä, että me samaan aikaan rakennetaan tähän maahan kasvua ja sitoudutaan yhdessä sen säästämisen lisäksi talouden kasvuun, koska talouden kasvu takaa meille hyvinvoivan Suomen myös jatkossa.