Suullinen kysymys sosiaaliturvaleikkausten vaikutusarvioista (Matias Mäkynen sd) | Suullinen kysymys sosiaaliturvaleikkausten vaikutusarvioista (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Markus Lohi kesk) | Suullinen kysymys ympäristöhaittojen verotuksesta (Saara Hyrkkö vihr) | Suullinen kysymys puhtaaseen energiaan investoimisesta (Otto Andersson r) | Suullinen kysymys suurpetojen metsästyksestä (Timo Vornanen ps) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Haluan nyt kertoa esimerkin Minnasta ja siitä, miten hallituksen politiikka hänen arkeensa vaikuttaa. Minnalla on kolmilapsinen perhe, ja hän on jäänyt työttömäksi. Hänen ansiosidonnaista työttömyysturvaansa ollaan porrastamassa ja lapsikorotus työttömyysturvasta poistetaan. 1 500 euron ansioturvasta häneltä leikataan jopa 380 euroa, ja samalla poistuu 285 euron lapsikorotus. Minnan kuukausitulot vähenevät siis jopa 37 prosenttia, yli kolmanneksen, ja tämä ei ole lopullinen arvio näistä vaikutuksista, koska kokonaisarviointeja ei ole tehty. Todennäköisesti summa on vieläkin suurempi. Pääministeri Orpo, pidättekö te näitä Minnaan kohdistuvia leikkauksia kohtuullisina?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Taas joudun muistuttamaan siitä, mihin koko hallitusohjelma rakentuu. Se rakentuu siihen, että me tavoitellaan samaan aikaan velkaantumisen taittamista, julkisen talouden tervehdyttämistä ja ennen kaikkea talouden kasvua ja työllisyyden kasvua. [Jussi Saramon välihuuto] Kun näitä kaikkia tehdään, niin se vaatii uudistuksia sosiaaliturvaan, jotta työtä kannattaa ottaa vastaan, se vaatii uudistuksia työmarkkinoille, jotta syntyy uusia työpaikkoja, jotta työllistyy useampi, mutta meidän täytyy samaan aikaan tehdä myöskin leikkauksia. Tämä kokonaisuus on tarkkaan harkittu, mikä me tehdään, ja on pyritty siihen, että on mahdollisimman tasapainoinen ratkaisu. On selvää, että joidenkin kohdalle osuu enemmän, mutta me toivotaan myöskin sitä, että me pääsemme maaliin siinä, että ne 100 000 työpaikkaa syntyvät, 100 000 kotitaloutta pääsee palkkatulojen piiriin, pois sosiaaliturvalta, ja pystyy nostamaan omaa elintasoaan. Toivon, että kuvaamasi henkilökin pystyy tähän. [Eveliina Heinäluoma: Kysymys oli, onko kohtuullista!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Mäkynen.

En nyt ole kyllä ihan varma, olenko ainut tässä salissa, joka ei ymmärtänyt ollenkaan, vastasiko pääministeri kysymykseen: onko tilanne kohtuullinen vai ei? [Välihuutoja]

Teillä, hyvä hallitus, ei tämä kokonaisuus ole nyt hallinnassa. Ette tiedä, kuinka nämä puolentoista miljardin euron leikkaukset kohdistuvat ja osuvat tavallisiin ihmisiin. Ette voi sitä tietääkään, koska yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu. Teillä on neljä ministeriä kolmessa eri ministeriössä valmistellut näitä suuria leikkauksia, ja yhteisvaikutuksia ei ole mitattu. [Eduskunnasta: Tuo ei ole totta!] Nyt tämä kohtuuttomuuden raja on selkeästi ylittynyt esimerkiksi Minnan mutta myös monien muiden suomalaisten kohdalla. Pääministeri Orpo, onko tämä siis kohtuullista vai ei? Aiotteko korjata näitä esityksiä, jos kohtuuttomuuksia tulee, ja miksi näitä vaikutuksia ei ole selvitetty jo valmistelun aikana?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ei ole ihan normaali tapa, että kun vastuullinen ministeri ei ole paikalla, niin kysytään sosiaaliturvasta, mutta vastaan kyllä tähän kysymykseen.

Eduskunnalle on toimitettu jokaiseen esitykseen vaikutusarviot. Jokaisesta löytyy eduskunnasta vaikutusarviot, ja näitä arviointeja tehtiin jo hallitusneuvotteluiden aikana. Me ollaan mietitty, näistä on käyty laajaa yhteiskunnallista keskustelua, ja harkinnan jälkeen nämä esitykset on tuotu eteenpäin. Kaikki tähtää siihen, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta säilytetään, ja se ei pysy millään muulla pystyssä kuin sillä, että velkaantumisen tahti taitetaan, ja sillä, että me saadaan tähän maahan työtä, että me saadaan tänne talouskasvua. Hallitusohjelma on kokonaisuus näistä. Ja kyllä, me joudumme myöskin säästämään, koska meidän julkiset menot, pysyvät julkiset menot, ovat pysyvästi niin paljon korkeammalla tasolla kuin ne pysyvät tulot. Me joudumme siksi tekemään näitä leikkauksia myös. Ja kyllä, mielestäni tämä on kokonaisuus, joka me ollaan esitelty eduskunnalle, ja me uskomme, että tämä on hyväksi kaikille suomalaisille.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Krista Kiuru.

Arvoisa puhemies! Te, herra pääministeri, lupasitte useita kertoja julkisuudessa, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia, ja sanoitte useissa haastatteluissa, että vaikutusarviot käydään läpi ja pyritään estämään täysin kohtuuttomat tilanteet. Aivan oikeutetusti me kysymme teiltä, herra pääministeri: pidättekö te teidän ministerienne eri ministeriöissä tekemiä erilaisia leikkauspäätöksiä, joiden kokonaisarvioita nyt arvioidaan täällä eduskunnassa, kohtuullisina vai kohtuuttomina? Teidän puheistanne ei ottanut selvää muuta kuin ehkä sen, että ne voisivat olla kohtuullisia. Moni julkisuudessa on epäillyt, että ne ovat täysin kohtuuttomia. Nyt eduskunta tekee teille kuuluvaa työtä. Me tarvitsemme myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kokonaisarviot käyttöömme tänne eduskuntaan. Älkää kierrelkö ja kaarrelko. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tulevatko ne, ja tuleeko hallituksen puolelta raja, missä kohtuullisuus on kohtuullisuutta ja missä kohtuuttomuus on kohtuuttomuutta?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri, vai? — Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Kun hallitus toi budjetin tänne lähetekeskusteluun ensi vuodelle, me toimitimme myös vaikutusarviot ensi vuoden toimista, ja teemme nämä samat vaikutusarviot seuraavien vuosien budjeteille. Toisin kuin oppositio täällä jatkuvasti pelottelee, nämä vaikutusarviot, jotka huomioivat sekä hallituksen tekemät veropäätökset että sosiaaliturvaan liittyvät esitykset, ne tulokset olivat varsin maltillisia. Niiden mukaan noin 85 prosenttia suomalaisista kuuluu kotitalouksiin, joiden käytettävissä olevat tulot eivät muutu tai jopa nousevat. Ainoastaan kolme prosenttia on sellaisia, joiden tulonmenetykset ovat merkittäviä eli yli kymmenen prosenttia. [Välihuutoja] Nämä arviot ovat staattisia, eli ne eivät ota huomioon sitä, että hallitus pyrkii siihen, että nämä ihmiset työllistyvät ja voivat itse vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihinsa. Mielestäni nämä vaikutusarviot ovat hyvin maltillisia ainakin suhteutettuna teidän pelotteluunne. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Me haluamme kuulla pääministerin ja valtiovarainministerin vastauksia näihin kysymyksiin, koska kuten täällä on todettu, pääministeri ja valtiovarainministeri Purra ovat molemmat luvanneet, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia. Näin te olette suomalaisille pienituloisille luvanneet. Onko, valtiovarainministeri Riikka Purra, maltillinen lopputulos, että teidän budjettinne pelkästään ensi vuonna pudottaa 17 000 uutta lasta köyhyysrajan alapuolelle? Onko maltillinen lopputulos se, että jo ensi vuonna tuhannet pienituloiset perheet tulevat menettämään satoja euroja — siis satoja euroja — kuukausittaisista tuloistaan teidän leikkauksienne seurauksena? Ja nämä ovat ne tiedossa olevat vaikutukset ensi vuoden osalta, mutta, valtiovarainministeri Purra, niistä vaikutusarvioinneista, mitä te olette toimittaneet eduskunnalle, puuttuu sosiaaliturvaleikkauksia, sieltä puuttuu toimeentulotukeen tehtävät heikennykset, puuttuu kuntoutusetuuksiin tehtävät heikennykset ja ennen kaikkea puuttuu vaikutukset koko hallituskauden aikana. Me emme edes [Puhemies koputtaa] vielä tiedä, kuinka kohtuuttomiin tilanteisiin [Puhemies koputtaa] yksittäiset pienituloiset tulevat joutumaan tämän kauden aikana. [Puhemies: Aika!] Onko tämä teidän mielestänne kohtuullista?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Nämä vaikutusarviot on tosiaan tehty STM:ssä ja VM:ssä virkavastuulla, niihin ei liity mitään poliittista ohjailua tai sitä, että hallitus haluaisi saada tietynlaisia tuloksia. Te tiedätte sen kyllä varsin hyvin itsekin. Sen sijaan minä en kykene teidän kanssanne lähtemään kilpailuun siitä, mitä tarkoittaa missäkin määrin ”kohtuullinen”. Me katsomme näitä kokonaisuuksia, joista meillä on selvää dataa, meillä on niistä lukuja. Mitä tulee minun salkkuuni — sosiaaliturvasta vastaava ministerihän ei ole paikalla — niin näkisin, että myöskään meidän julkisen talouden tila ei ole erityisen kohtuullinen, etenkin tulevien sukupolvien kannalta. Me olemme tällä hetkellä Euroopan unionissa Italian ja Belgian ohella ainoa yli 60 prosentin velka-asteen maa, jonka velka edelleen on voimakkaassa kasvussa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Vasemmalta: Tehkää jotain!] näidenkin kunnianhimoisten toimien jälkeen.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Berg.

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Andersson toi esille, STM on tehnyt vaikutusarviointeja, mutta sieltä puuttuu useita näistä leikkauksista, ja sen takia me haluamme ja vaadimme, että me saamme vaikutusarvioinnin, joka on kokonaisvaikutusarviointi, ei osavaikutusarviointi. Hallitus on tosiaan tekemässä nytten Suomen historian jopa suurinta leikkausta sosiaaliturvaan eikä näköjään aio teettää tästä 1,5 miljardin euron paketista riittävää kokonaisarviointia.

Arvoisa puhemies! SDP vie tämän asian sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaistavaksi. Me vaadimme, että hallitus tuo ihmisoikeuksiin ja perusoikeuksiin liittyvän selvityksen viipymättä valiokunnan käsiteltäväksi. [Juho Eerolan välihuuto] Pääministeri Orpo, voitaisiinko nyt sopia, että näistä vaikutusarvioista tehdään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa päätös, mikäli te ette aio tätä vaikutusarviointia meille tuoda?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmin on todettu, eduskunta on saanut vaikutusarviot jokaisesta esityksestä, [Krista Kiuru: Ei ole saanut!] ja eduskunta tekee nyt työtään, ja sen jälkeen eduskunta tekee päätöksiä. Hallitus on oman esityksensä antanut. Tässä matkan varrella näihin esityksiin on vielä lausuntopalautteen perusteella, vaikutusarvioiden perusteella tehty muutoksia — muun muassa alkuperäisiin asumistukiesityksiin tehtiin muutoksia. Sen lisäksi hallitus tekee myöskin parannuksia, kuten perhepaketin.

Ja sitten täytyy sekin muistaa, että kaikkein pienituloisimpien etuuksiin, kuten toimeentulotukeen tai vaikka vammaisetuuksiin, ei kosketa. Meidän yksiselitteinen linjamme on se, että jos me saamme kannusteet kuntoon ja ihmisille työpaikkoja, joihin lähteä, autetaan heitä siihen, niin 100 000 ihmistä työllistyisi enemmän. Se on parasta työtä köyhyyden, näköalattomuuden estämiseksi. Hallituksen linja on tässä aivan selkeä, ja sitä me viemme eteenpäin.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Meriluoto.

Arvoisa puhemies! Valiokunnissa tosiaan käsitellään parhaillaan todellista kurjistamispakettia. Jos sosiaaliturvaan tehdyt lakiesitykset hyväksytään, voi samoihin henkilöihin kohdistua jopa neljä erillistä leikkausta: yleisen asumistuen leikkaukset, työttömyysturvan leikkaukset, etuuksien indeksijäädytykset ja toimeentulotuen heikennykset. Eduskunnalle ei ole annettu kunnollisia edellytyksiä arvioida näiden kohtuullisuutta tai kohtuuttomuutta, koska tosiaan se yhteisvaikutusten asianmukainen arviointi puuttuu. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Sen kuitenkin tiedämme, että köyhyys tulee lisääntymään, myös lapsiköyhyys, joka on kaikkein kestämättömimpiä tämän hallituksen tietoisista päätöksistä. Nyt kysyisin rehellisyyden nimissä, ihan rehellisesti, hallitukselta: onko teidän mielestänne todellakin puhdas talouspoliittinen välttämättömyys toteuttaa nämä kurjistavat toimenpiteet, vai olisiko olemassa joitain vaihtoehtoja, jos päättäisitte tehdä toisenlaisen arvovalinnan? [Ben Zyskowiczin välihuuto]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Me ollaan tehty se arvovalinta, että se vaihtoehto, jota teidän puolueenne viime kaudella hallituksessa toteutti, olisi johtanut Suomen vaarallisen velkaantumisen tielle, jossa me ollaan tällä hetkellä, [Hälinää] joka viime kädessä johtaa siihen, [Puhemies koputtaa] hyvät edustajat, että me menetämme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, joka pystyy pitämään huolta heikommistaan. Edelleen pelkästään niillä toimilla, joita hallitus esittää ensi vuodelle budjetissaan ja muilla toimillaan, arvioidaan, että voi syntyä jopa 60 000—65 000 uutta työpaikkaa, uutta työllistä Suomeen. Kuinkahan monta lapsiperhettä siellä esimerkiksi on, joiden elämä ja toimeentulo paranevat? Teidän pitäisi katsoa kokonaisuutta. [Krista Kiuru: 60 000 työllistä ja 200 000 työtöntä! — Hälinää]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kurvinen.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä suomalaiset ymmärtävät vaikeiden päätösten päälle, ja me ollaan keskustassa sitä mieltä, että leikkauksiakin pitää tehdä mutta ne pitää tehdä oikeudenmukaisella tavalla, ja jos leikataan yhteiskunnassa kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä, sosiaaliturvan varassa eläviltä ihmisiltä, niin silloin pitää katsoa myös, miten me hyvätuloiset, hyväosaiset, ollaan mukana tässä kökässä — ja erittäin huonosti ollaan mukana teidän vaihtoehtonne pohjalta. Te annatte veropoliittisesti erittäin löysän, epämääräisen veronalennuksen, puoli miljardia, teidän talousvaihtoehdossanne ja pystytte tekemään sellaisen uskomattoman superkaksarin, että samaan aikaan leikkaatte kaikista köyhimmiltä ja otatte lähes 12 miljardia lisää velkaa.

Arvoisa puhemies! Keskusta julkisti tänään oman, paremman vaihtoehtonsa, joka on täysin hallituksen käytössä. [Juho Eerola: Olisitte käyttäneet sitä viime kaudella!] Kysynkin nyt valtiovarainministeri Purralta: Oletteko valmiita perumaan lapsiin ja perheisiin kohdistuvat leikkauksenne, ja oletteko valmiita lunastamaan lupauksenne, minkä annoitte keväällä? Te lupasitte olla leikkaamatta heikommilta. [Puhemies koputtaa] Miksi olette rikkomassa sen lupauksen [Puhemies koputtaa] näin pahasti?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Kuulin tänään, että keskusta on julkaissut vaihtoehtobudjettinsa, ja ehdottomasti aion siihen perehtyä — vielä en ole sitä tehnyt. Haluan katsoa, miten te ratkaisisitte asian — laskisitte velkaa, tekisitte leikkauksia ja järkevää veropolitiikkaa — ja tämän vielä oikeudenmukaisesti. Perehdyn tähän ehdottomasti, ja ensi viikollahan me näitä muistaakseni täällä salissakin käsittelemme.

Sen sijaan tähän varsinaiseen kysymykseen. Ei, hallitus ei ole peruuttamassa leikkauksiaan, hallitus ei ole peruuttamassa näitä toimenpiteitä, [Antti Kurvinen: Puhuttiin velasta!] joita me teemme Suomen hyväksi ja sen eteen, että meillä tulevaisuudessakin olisi mahdollisuus tähän hyvinvointijärjestelmään ja sen ylläpitämiseen. Meidän on välttämättä saatava tätä kroonista epäsuhtaa, rakenteellista epäsuhtaa, tulojen ja menojen välillä korjattua. [Antti Kurvinen: Te otatte lisää velkaa!] Sen sijaan minä näen, että kun me nyt elämme hyvin epävarmoissa oloissa, joissa meille jatkuvasti tulee ikään kuin uusia pommeja — teidän sote-rahoituslakinne myötä meille tuli uusi pommi jopa kuntien valtionosuuksiin liittyen [Ben Zyskowicz: Kiurun perintö!] — niin tämä valitettavasti edellyttää sitä, että me kykenemme korjaamaan näitä, että me löydämme päinvastoin lisäsäästöjä. [Hälinää]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Arvon kollegat, kyselytunnilla on tarkoitus myös kuunnella. Elikkä toivon, että ei synny sellaista yleistä isoa huutoa, jonka jälkeen kukaan ei kuule, mitä kukakin sanoo, olipa kyse sitten edustajista tai ministereistä. — Edustaja Saramo.

Arvoisa puhemies! Tiedossa on, että teidän leikkaustenne seuraukset ovat ainakin kymmeniätuhansia ihmisiä lisää toimeentulotuella. Te työnnätte ihmisiä pois työelämästä. Työllisyys heikkenee ja velka kasvaa, kun te annatte veronalennuksia. Sanotte, että kaikki osallistuvat talkoisiin. Yritysten omistajille ja yrityksille te annatte 700 miljoonaa lisää. Suurituloisimmat saavat ylimääräiset veroalet. Eniten osallistuvat köyhien yksinhuoltajaperheiden lapset, palvelualojen työntekijät, sairaat ja vammaiset. He osallistuvat teidän talkoisiinne. Niille, kenellä kaikkein eniten on, te annatte lisää. Te annatte enemmän veronalennuksia kuin te leikkaatte, eli te lisäätte velkaantumista. Lopettakaa jo se velkaan nojaaminen, kun te ette selvästi siitä välitä.

Arvoisa puhemies! Kun te heikennätte työnteon kannustimia, kun tulee nyt lisää työttömiä erityisesti palvelualoilta, kun te poistatte suojaosan ja leikkaatte asumistukea — miksi koko ajan ministeri pudistelee päätä, te olette tekemässä niin — niin miten näissä perheissä muka toimeentulo kasvaa, [Puhemies koputtaa] kun te vähennätte heidän toimeentuloaan? [Ben Zyskowicz: Enemmän veronalennuksia kuin säästöjä!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Satonen.

Arvoisa puhemies! Kiitokset kysyjälle, mutta nyt täytyy sanoa, että ihan en päässyt kyllä selville tuosta ajatuksenkulusta, kun väitettiin, että me heikennämme työnteon kannustimia, vaikka juuri päinvastoin toimitaan. [Välihuutoja vasemmalta] Juuri sen takia alennetaan tuloverotusta, erityisesti pieni- ja keskituloisten tuloverotusta. Työttömyysvakuutusmaksua kevennetään ja työttömyysturvaa uudistetaan myös sen vuoksi, että kannattaa ottaa vastaan työtä sosiaaliturvan sijasta ja kannattaa ottaa vastaan myös kokoaikatyötä osa-aikatyön sijasta. Sen takia esimerkiksi tähän suojaosaan puututaan. Eli juuri niin toimitaan, jotta me päästään niihin työllisyystavoitteisiin, ja nyt on jo laskettu, että näiden uudistusten vaikutus kaikkineen on noin 78 000 työpaikkaa pelkästään näitten sosiaaliturvaan liittyvien asioitten osalta, ja sitten on vielä työelämän uudistukset erikseen. [Vasemmalta: Luku nousee koko ajan!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Näissä työttömyysluvuissa ja työllisyysluvuissa on paljon epävarmuuksia. Jos katsotaan tätä taloustilannetta, missä nyt ollaan, niin nyt maa makaa tosi huonossa talouskehityksessä, nollan pinnassa, työttömyys kasvaa kovaa vauhtia, ja ne vaikuttavat näin hallituksen työllisyyslukuihin varmasti, ja se on selvä asia.

Sitten tässä on monia sellaisia tilastollisiakin juttuja, jotka tässä tulevat vastaan ja jotka näissä ovat mukana: Sama Liisa, työnhakija, on laskettu työllistyväksi, kun leikataan asumistukea, kun leikataan työttömyysturvaa, esimerkiksi korotusosat, ja sitten lapsikorotukset poistetaan. Sama Liisa on kolme kertaa työllistymässä näitten laskelmien kautta. Tällaisia taustoja me haetaan täällä: mitkä ovat ne oikeat ja kokonaisvaikutukset näissä työllisyysluvuissa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Satonen.

Arvoisa puhemies! Se on tietenkin totta, että työllisyyden kokonaistasoon vaikuttavat monet sellaiset asiat, joihin me emme voi vaikuttaa, kuten vaikka korkotason kehitys tai meidän vientimarkkinoiden kehitys tai se, mitä tapahtuu Ukrainan sodassa. Mutta kyllä minä silti ihmettelen sitä puheenvuoroa, jossa äsken yritettiin ymmärtääkseni kyseenalaistaa tätä valtiovarainministeriön virkamiesarviota siitä, että työn kannusteiden parantaminen tulee luomaan 41 000 työpaikkaa pelkästään tähän työttömyysturvaan liittyvänä, [Krista Kiurun välihuuto] nämä muut ovat sitten erikseen, ja kun meillä tällä hetkellä on työttömiä ja jos lasketaan toimenpiteissä olevat, reilut 350 000, niin se ei ihan valtava määrä siitä joukosta ole. Pidän tätä arviota kyllä hyvinkin realistisena, varsinkin kun muistetaan se, minkä Eva on laskenut, että Suomessa on 136 000 ihmistä, joilla kokoaikatyön saaminen nostaa tuloa alle 20 prosenttia. Eli kyllä näitä kannustimia on saatava muutettua. [Timo Harakka: Kertokaa se K-kaupalle!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Haatainen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimien vuoksi meillä tulee olemaan Suomessa lähes 17 000 köyhää lasta ja nuorta lisää. Indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan heikennykset sekä asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhien määrää kokonaisuudessaan 68 000 ihmisellä. Suomessa tulee olemaan jatkossa yhteensä 140 000 köyhää lasta. Se on enemmän kuin Kuopiossa on asukkaita. Me tiedämme jo lama-ajoista, että mikäli nämä lapset kokevat köyhyyttä pitkään, se johtaa siihen huono-osaisuuden periytymiseen, mielenterveyshaasteisiin ja myös matalaan koulutusasteeseen. Onneksi viime hallitus sentään ehti tehdä oppivelvollisuuden pidentämisen.

Pääministeri Orpo, sanoitte keväällä, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia, mitä tässä nyt on kysytty. Mutta eikö meidän pitäisi toimia niin, että tämä kurjistumisen kierre saataisiin katkaistuksi lasten osalta?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Tämä, mihin edustaja lopetti, tämä kurjistumisen kierre, sehän tässä nimenomaan pitää saada poikki. Tämä maa on 15 vuotta kurjistunut, [Antti Kurvinen: Kurjistuu vielä enemmän!] talous ei ole kasvanut, tähän maahan ei ole tullut investointeja. Ollaan hyvässä tarkoituksessa kehitetty meidän hyvinvointiyhteiskuntaa sellaiseksi, että ihmisten ei kannata ottaa työtä vastaan. Meillä on kannustinloukuissa kymmeniätuhansia ihmisiä, joiden ei kannata lähteä töihin — samaan aikaan, kun meillä on yrityksiä ja julkista sektoria, joissa on huutava pula työvoimasta. Tämä yhtälö ei toimi, tämä ei vaan kerta kaikkiaan toimi. Hallitus muuttaa tämän. [Krista Kiurun välihuuto]

Me pistämme työn kannusteet kuntoon, me laitamme investointiympäristön kuntoon, että yritysten kannattaa sijoittaa Suomeen, investoida, palkata Suomessa. Meidän on saatava tämä kone toimimaan, jotta meillä on varaa pitää huolta heikommista. Jos me jatkaisimme teidän politiikkaanne, niin se olisi epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta meidän lapsille, nuorille, heikoimmassa asemassa oleville, koska me menetämme tämän hyvinvointiyhteiskunnan. Siksi nämä uudistukset on tehtävä. [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Merinen.

Arvoisa rouva puhemies! Minä sain hyvän idean tässä kuunnellessa — pitää antaa ideoita — näistä yhteisvaikutuksista. Se on helppo ratkaisu meille kaikille. Tosiaan minä ehdotan huomenaamuna sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että järjestetään kuuleminen tästä asiasta [Naurua] ja se on avoin kansalle, julkinen kuuleminen. Eikö ole hyvä idea, pääministeri Orpo? [Perussuomalaisten ryhmästä: Perustakaa työryhmäkin vielä!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on normaalit vakiintuneet käytännöt. Hallitus tuo tänne esitykset perusteluineen, ja valiokunnat alkavat niitä käsittelemään. Valiokunnat päättävät, ketä ne kuulevat, ja perustuslakivaliokunta viime kädessä sitten arvioi lainsäädäntöä. Näin nytkin toimitaan. Valiokunnissa tehdään päätökset. [Timo Heinonen: Kuulostaa järkevältä! — Oikealta: Tuo on eduskuntaoppaassa!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Nurminen.

Arvoisa rouva puhemies! Se ongelma, minkä takia me perätään tätä, on se, että tämä 1,5 miljardin leikkaus kohdistuu samoihin ihmisiin. Se kohdistuu pienituloisiin duunareihin ja työttömiin, ja se ei koostu yksittäisestä leikkauksesta vaan monesta eri leikkauksesta, joiden yhteisvaikutus on kohtuuton. Jos me mietitään työttömäksi jäänyttä perhettä, jossa toinen puoliso työskentelee osa-aikaisesti ja on kaksi lasta, niin ensi vuonna arviolta vähintään neljä- ja puolisataa euroa jää vähemmän rahaa käteen kuukaudessa. Ja tämä on se, mitä me, pääministeri Orpo, teiltä kysymme, että onko tämä teidän mielestänne kohtuullista. Samaan aikaan te helpotatte ja kevennätte suurituloisten ihmisten verotusta ja pienituloisten duunarien ja työttömien selkänahasta viedään yhä enemmän rahaa. Tässä taloudellisessa tilanteessa kysymme nyt edelleen sitä, onko tämä kohtuullista ja pitäisikö teidän mielestänne näistä teidän leikkauksistanne tehdä selkeät vaikutusarviot, että te tietäisitte, [Puhemies koputtaa] miten tämä vaikuttaa ihmisiin.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Olemme hallituksena arvioineet kokonaisuuden, jonka me olemme eduskuntaan antaneet. Meidän mielestämme kokonaisuus on kohtuullinen ja se on välttämätön, koska me haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palvelut. [Krista Kiurun välihuuto]

Mitä tulee tähän veropolitiikkaan, niin hallitus ensinnäkään ei kevennä veroja velaksi. Me nostamme veroja toisaalla sen, mitä me kevennämme ansiotulojen verotusta. 500 miljoonaa, puoli miljardia, [Annika Saarikon välihuuto] käytetään työtulovähennyksen parantamiseen, joka tulee kaikkiin tuloluokkiin painottuen pieni- ja keskituloisiin. Veropolitiikka on järkevää, mutta täytyy sekin sanoa jonkun ääneen, että tämä maa tarvitsee myöskin osaajia ja siksi sille progressiolle, joka tässä maassa on, on pakko tehdä jotakin. Me tarvitaan se, että me pidämme Suomessa ne korkeakoulutetut, osaavat ihmiset, mutta meidän täytyy myöskin houkutella osaajia maailmalta tänne, ja meidän progressiomme on erittäin kireä. [Vasemmalta: Kyllä, te vaikeutatte sitä!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Koskela.

Arvoisa puhemies! Hallitus perustelee näitä äärimmäisen eriarvoistavia sosiaaliturvaleikkauksia työllisyydellä. Kun täälläkin on kuultu, kun ministeri Satonen on sanonut, että hän ei ymmärrä tätä opposition kritiikkiä, niin minä yritän nyt vielä kerran selittää. Ensinnäkin monet näistä ihmisistä, joilta te leikkaatte, ovat jo töissä. Nämä leikkaukset siis lisäävät eli te lisäätte työssäkäyvien köyhien määrää. [Välihuutoja] Toinen asia on se, että kun te leikkaatte nämä asumistuen ja työttömyysturvan suojaosat pois, niin te vaikeutatte osa-aikatyön tekemistä. Samalla te pudotatte ihmisiä toimeentulotuelle. Tästä on olemassa selvityksiä, että suojaosat ovat lisänneet osa-aikatyön tekoa vähentämättä kokoaikatyön tekoa. Työministeri Satonen, miksi hallitus haluaa lisätä työssäkäyvien köyhien määrää ja heikentää työnteon kannusteita viemällä nämä suojaosat pois?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Satonen.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti en pääse vieläkään kärryille. Siis on totta, että tietysti nämä eri leikkaukset vaikuttavat eri tavalla, [Välihuutoja vasemmalta] mutta jos nyt puhutaan tässä työttömyysturvasta, niin ensinnäkin kysymykseen siitä, kun suojaosa leikataan: siitä huolimatta jatkossakin on mahdollista saada samaan aikaan työttömyysturvaa ja palkkaa sovitellulla päivärahalla. Ja jos väitetään, että vain suojaosan verran on näitä töitä tarjolla, niin miten oli niin, että kun suojaosaa nostettiin korona-aikana 300 eurosta 500 euroon, yhtäkkiä meillä olikin paljon ihmisiä, jotka tekivät 500 eurolla? Ja jos katsotaan sitä, kuinka paljon meillä osa-aikatyön määrä on kasvanut, se on kasvanut ihan valtavasti myös niillä toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa, joilla meillä on erittäin paljon kokoaikaisia töitä tarjolla. Aivan varmasti on kannustimissa joitakin ongelmia, jos työpaikat eivät täyty. [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Rantanen.

Arvoisa puhemies! Luimme eilen uutisia UPM:n lomautuksista, jotka koskevat 2 000:ta työntekijää. Hallituksen suunnitelmien mukaan ansiosidonnaista päivärahaa ollaan porrastamassa, lapsikorotus on lähtemässä pois, ja tämä porrastus ja lapsilisäkorotuksen poistaminen tarkoittavat kahden kuukauden jälkeen jopa 500—600 euron leikkausta sille duunarille. No, paikkakunnilla, joilla näitä lomautuksia joudutaan tekemään, omakotitalon myyminen ei esimerkiksi kahdessa kuukaudessa onnistu — harvemmin kahdessa vuodessakaan.

Haluatteko ajaa nyt nämä duunarit toimeentulotuelle, vai millekä tuelle haluatte nämä ajaa? Vai pitääkö heidän hakea nyt sitä työtä jostakin muualta siksi aikaa, kunnes vientiteollisuus rupeaa uudelleen nousemaan? Mikä on se kohtuullisuus, kun 30 prosenttia tästä ansiosidonnaisesta päivärahasta ollaan leikkaamassa?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Satonen.

Arvoisa puhemies! Mitä lomautuksiin tulee, on totta, että lomautusten määrä on tällä hetkellä jo tuplaantunut siitä, mitä se oli vuosi sitten, ja se tietysti kuvaa tätä talouden tilannetta. Mutta se, että ne ovat nimenomaan lomautuksia eivätkä irtisanomisia, myös tarkoittaa, että uskotaan, että tulevaisuutta on, ja on tärkeää, että he ovat käytettävissä. Tässä työttömyysturvan muutoksessa se ensimmäinen porrashan tulee kahdeksan viikon jälkeen, ja se koskee ainoastaan niitä lomautuksia, jotka ovat tätä pitempiä. Sinne tulee se pieni muutos. [Vasemmalta: 30 prosenttia!]

Mitä sitten tulee näihin lapsikorotuksiin, [Hälinää] niin on hyvä muistaa, että palkkaa ei makseta sen mukaan, paljonko ihmisillä on huollettavia, jolloin siellä on erityinen kannustinloukku silloin, kun lapsikorotusta saa, ja tämän vuoksi esimerkiksi Ruotsissa ei tunneta työttömyysturvassa minkäänlaisia lapsikorotuksia.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Malm.

Arvoisa rouva puhemies! Näistä lapsista: Kun YK:n lasten oikeuksien komitea on suositellut, että meidän ei täällä eduskunnassa tule tehdä köyhyysvaarassa oleviin lapsiin kohdistuvia etuusleikkauksia, niin hallitus jääräpäisesti ei tästäkään halua luopua — ei tästä suosituksesta, vaan leikkaa kokonaan pois työttömyysturvan lapsikorotusten osan. Lapsikorotus on lapsiperheköyhyyttä eniten vähentävä perheiden turva, ja juuri sitä halutaan leikata teidän toimestanne. Ja nyt te, pääministeri Orpo, sanoitte, että teistä nämä leikkaukset ovat kohtuullisia. Edellisessä puheenvuorossa te näin totesitte. Eli kaksi ansiosidonnaista saavaa vanhempaa voi menettää jopa 450 euroa kuukaudessa. Tämä ei ole kohtuullista lapsen kannalta. [Eduskunnasta: Eikä kenenkään!] Ettekö te nyt ihan oikeasti voi ajatella tätä tulevaisuutta, meidän tulevaisuutta, meidän tulevaisuuden lasten kannalta? Te olette leikkaamassa heiltä ja ajamassa perheet köyhyyteen.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Kun vastasin, niin sanoin, että se kokonaisuus, joka me ollaan tuotu, on arvioitu kohtuulliseksi, ja se on vastuullinen. Kohtuutonta olisi olla tekemättä. [Välihuutoja vasemmalta — Timo Harakan välihuuto] Kohtuutonta olisi olla tekemättä rakenteellisia uudistuksia, jotka olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Se, että me ei olla uudistettu suomalaista yhteiskuntaa, sen työmarkkinoita, sosiaaliturvaa, palveluita, on johtanut siihen, että me ollaan täysin mahdottomassa tilanteessa. [Anna Kontulan välihuuto]

Valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki totesi kuukausi sitten, että Suomi on vaarallisesti velkaantunut, ja aika yleinen arvio on se, että juuri nämä uudistukset, kokonaisuus, mitä me esitämme, ovat oikea tie tästä eteenpäin. Me haluamme, että suomalaisilla on kannusteet lähteä töihin, [Välihuutoja] ja me halutaan, että täällä on niitä työpaikkoja. Meidän on pakko päästä eteenpäin. Se on paras tapa huolehtia lapsista, tulevaisuudesta, että me pistämme tämän maan asiat kuntoon, ja se on meidän tavoitteemme. [Vasemmalta: Ja halpaa kaljaa!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Viimeinen kysymys tähän tematiikkaan. — Edustaja Tuppurainen.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo, te vastaatte hallituksen politiikan kokonaisuudesta. Teillä on vastuu ja velvollisuus huolehtia eri ministeriöiden tekemän politiikan koordinoinnista, ja nyt, niin kuin me olemme kuulleet, esimerkiksi kahden työttömän vanhemman perheessä, lapsiperheessä, teidän politiikkanne seurauksena tulonmenetykset voivat olla jopa 450 euroa kuukaudessa, [Krista Kiuru: Vähintään!] siis lähes 500 euroa kuukaudessa, ja te sanotte, että teidän politiikkanne on teidän mielestänne kohtuullista. No, tällaisista menetyksistä me olemme täysin eri mieltä, ne ovat täysin kohtuuttomia, ja, pääministeri, ehkä teidänkin silmiänne voisi avata se, että te tekisitte politiikastanne kokonaisvaikutusarvioinnin. Kysymys ei ole yksittäisten lakiesitysten vaikutusarvioinneista vaan yhteisvaikutusten arvioinnista. Sitä emme ole teiltä saaneet, sen te olette kieltäneet, sitä ette ole halunneet antaa. Mutta täällä edustaja Merinen esitti, että me voisimme tehdä sen täällä eduskunnassa teidän puolestanne. Voisimmeko lyödä nyt kättä päälle, että teille sopii se, että eduskunta teettää nämä kokonaisvaikutusten arvioinnit ja me saamme aidosti käsiteltäväksemme nämä yhteisvaikutukset? [Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Joka ainoasta esityksestä on vaikutusarviot täällä eduskunnassa, ja eduskunta käsittelee näitä esityksiä. Minä korostan edelleenkin sitä, että se kokonaisuus, joka pitää sisällään kaikki ne uudistukset ja lakihankkeet ja vielä laajennettuna sen, mitä on hallitusohjelmaan kirjattu, on kohtuullinen, koska se on se, millä me saamme Suomen eteenpäin.

Ja jos mennään yksittäisiin kysymyksiin, niin on varmasti niin, että jossakin kohtaa nämä osuvat — ja kipeästi osuvatkin, sitä en yhtään epäile — [Vasemmalta: Paitsi hyvätuloisille!] mutta meidän pitää ymmärtää se, että vain tätä tietä me pystymme huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnasta, sen palveluista ja heikoimmista. Me olemme tehneet kyllä valintoja. Me emme niihin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuuksiin koske. [Li Andersson: Ei pidä paikkaansa!] — Ei me kosketa, ei toimeentulotukeen, ei vammaisten etuuksiin, ei rintamalisiin, ei tule indeksijäädytyksiä. — Me ollaan tehty kohtuullistamisia sen perusteella, [Krista Kiurun välihuuto] kun näitä vaikutusarvioita on tutkittu ja kun keskustelua on käyty. Eli voitte rauhoittua, asiat menevät hyvällä mallilla.

Arvoisa puhemies! Isänmaan tilaa ei pidä koskaan perusteettomasti synkistellä. Heikkoina aikoina tarvitaan erityisesti toivoa, mutta tosiasiat pitää tunnustaa. Tältä maalta on loppumassa rahat ja yhä useammalla työt. Jos suuntaa ei muuteta, edessä on Suomen vararikko.

Koska velkaantumisongelma on yhteinen, julkaisimme tänään keskustassa vaihtoehdon hallituksen budjetille ja linjalle, ja siinä on neljä keskeistä eroa hallituksen politiikalle: 1) emme laske veroja velaksi, emme kuitenkaan kiristä kenenkään työn ja yrittäjän verotusta, 2) emme leikkaa sote-palveluista, 3) emme leikkaa yhdeltäkään lapsiperheeltä, ja 4) kaiken kukkuraksi keskustan vaihtoehdossa velkaannutaan vähemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa.

Arvoisa pääministeri, te lupasitte ennen vaaleja, että velkaantuminen pysäytetään. Se oli aika rohkea lupaus. Nyt te arvostelitte edellisen hallituksen velkaantumista, että se oli vaarallista, ja te olette tuoneet eduskuntaan hallituksen suunnitelman, jossa velkaannutaan enemmän kuin edellinen hallitus. [Puhemies koputtaa]

Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri: voitteko kuvailla tämän hallituksen velkaantumista erittäin vaaralliseksi? [Juho Eerolan välihuuto]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa puhemies! Toivoisin aina myöskin sitä, että puhutaan niin kuin asiat ovat. Olemme sanoneet aivan selkeästi vaalien alla ja vaalien jälkeen, että velkaantuminen pitää saada taitettua. [Keskeltä: Se ei toteudu!] Me olemme perustaneet aivan rehellisesti, hallitus ja hallituksessa olevat puolueet — puhun kaikkien puolesta — politiikkamme siihen, että teemme kuuden miljardin sopeutuksen. Minä en ole ehtinyt teidän vaihtoehtoanne lukemaan, mutta olen ymmärtänyt kommenttien perusteella, että tämä teidän sopeutuksenne jää aika reilustikin sen alle.

Eli valtiovarainministeriön virkamiesten ennen vaaleja antama arvio oli se, että jotta Suomi saadaan tasapainon tielle, se vaatii ensi kaudella, tällä kuluvalla kaudella, kuuden miljardin sopeutuksen ja vielä seuraavalla kaudella kolmen. Toivottavasti olette pitäneet tästä kiinni. Tulen ja tulemme varmasti perehtymään teidän vaihtoehtoonne, ja uskon, että sieltä varmasti löytyy hyviä elementtejä.

Arvostan kovasti sitä työtä, mitä oppositiossa tehdään, ja katsotaan, onko asioita, joita yhdessä voimme edistää. Se olisi kaiken tämän keskellä hyvin ilahduttavaa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Lohi.

Arvoisa puhemies! Kysyin teiltä, arvoisa pääministeri, että kun velkaannutte selvästi enemmän kuin edellinen hallitus, niin voitteko tunnustaa, että velkaantumisen taso on erittäin vaarallinen ettekä kykene sitä taittamaan. Tämä maa ei nouse pelkästään säästöillä ja veroilla, tarvitsemme talouskasvua, ja nyt tarvitaan nopeita toimia hallitukselta talouskasvun luomiseksi. Keskustan vaihtoehtobudjetti sisältää Turun tunnin junalle vaihtoehtoisen kasvupaketin, joka luo nopeata kasvua kaikkialle maahan — joka puolelle Suomeen, korjausrakentamiseen, Itä-Suomi-paketti, Pohjois-Suomen paketti. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa pääministeri, kun tilannekuva on muuttunut ja talouden taivaalla on poikkeuksellisen synkkiä pilviä, tarvitaan nopeita kasvutoimia. Oletteko pitämässä edelleen kiinni tuosta kannattamattomasta Turun tunnin junasta?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pääministeri Orpo.

Arvoisa pääministeri! [Naurua] Ymmärrän, että tämä on populistisesti oikein mukava... — Anteeksi. Rouva puhemies! — [Hälinää ja naurua] Ymmärrän, että tämä on mielekäs populääri tapa ilmaista asioita, mutta jos nyt mietitään, mitä tällä Turun tunnin junalla tällä hallituskaudella tarkoitetaan, niin se tarkoittaa parempaa raideyhteyttä Espoosta Lohjalle, sen käynnistämistä, ja toisaalta Turun suunnasta Kupittaalle, ja tämä on se kuuluisa tunnin juna tällä kaudella. Ne tehdään myymällä valtion omaisuutta toisaalla, ei velaksi.

Ja mitä tulee tähän velkaantumisen tasoon, niin jos tätä muutosta ei tehtäisi koko hallitusohjelman voimin, joka on neljän vuoden ohjelma, niin velkaantuminen räjähtäisi käsiin vaarallisella tavalla.

Valtiovarainministeriön virkamiesten arvio on se, että tämä hallituksen ohjelma on tässä tilanteessa oikea ja riittävä. Se riittää siihen, että velkaantuminen saadaan taittumaan. Viime hallituksen jäljiltä Suomi oli vaarallisesti velkaantunut. Velkaantumisen kasvu oli niin huimaa, [Krista Kiurun välihuuto] että se vaatii tämän muutoksen. Mutta olette oikeassa, siihen tarvitaan talouden kasvua. Siksi me teemme uudistuksia työmarkkinoille, verotukseen, sosiaaliturvaan. Laitetaan investointien edellytyksiä kuntoon, yrittämisen edellytyksiä kuntoon — sieltä se talouskasvu tulee.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Saarikko.

Arvoisa puhemies! Keskustan ja hallituksen välinen merkittävä näkemysero liittyy siihen, että me todellakin olemme rakentaneet vaihtoehdon, joka velkaannuttaa Suomea vähemmän. Ja yksi keskeinen syy siihen on se, että me emme keventäisi tässä olosuhteessa veroja hyväosaisilta, velaksi tulevaisuuteen. Se ei ole mielestämme oikein.

Toinen iso näkemysero liittyy kasvun merkitykseen. Tämä Suomi, joka on taloudellisesti erittäin syvässä ahdingossa, ei nouse vain sillä, että leikataan. Tarvitaan koko Suomen kasvutoimia.

Kohdistan kysymykseni valtiovarainministerille. Riikka Purra, te totesitte, että tarvitaan nopeasti lisäleikkauksia, kenties jo ensi vuoden päätöksenteossa. Tähän mennessä hallituksen leikkaukset ovat pohjautuneet pitkälti sellaisiin arvovalintoihin, joissa suurin kohderyhmä vaikeissa päätöksissä on ollut lapset ja nuoret. Siinä on kolmas keskeinen näkemysero. Me emme leikkaa lapsiperheiltä maassa, jossa on historiallisen alhainen syntyvyys. Arvoisa valtiovarainministeri, millaiselle arvopohjalle rakennatte suunnitelmanne lisäleikkauksista? Tiedän, että olette antanut toimeksiannon virkamiehille, mutta teillä täytyy olla päättäjänä arvopohja. Keneltä leikataan seuraavaksi?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Purra.

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta nostaa jälleen esiin — ymmärsin teidän kysymyksestänne — tämän niin sanotun solidaarisuusveron alarajan nostamisen [Annika Saarikko: Ei kun kysyin, mistä seuraavaksi leikataan!] — puhuitte näistä kaikkein hyvätuloisimmista — joka aivan rehellisesti kohdistuu niille erityisen hyvätuloisille.

Kuten olen täällä viime päivinäkin useaan kertaan vastannut, tämän kustannusarvio on hieman yli 60 miljoonaa [Keskustan ryhmästä: Keneltä leikataan seuraavaksi?] olettaen, että se ei itse rahoita itseään lainkaan, kuten se esimerkiksi Ruotsissa sosiaalidemokraattien johdolla tehtynä huomattavasti suurempana muutoksena teki. Tämä 60 plus miljoonaa on siitä ensi vuoden alijäämästä, velanotosta, noin 0,5 prosenttia. Te ette tällä, tätä peruuttamalla, vielä pääse kovin pitkälle. [Jussi Saramo: Kysymys, vastaa kysymykseen!]

Hallituksen arvopohja julkisen talouden korjaamisessa on se, että me haluamme, että meillä on tulevaisuudessakin hyvinvointijärjestelmä, että meillä on koko maassa mahdollisuus asua, että meillä on riittäviä palveluita ja että tämä maa kantaa sen, mitä se tarjoaa. Se tarkoittaa juuri sitä, että meidän tulot ja menot ovat tasapainossa. [Vasemmalta: Keneltä leikataan? — Puhemies koputtaa] Oleellinen arvopohja liittyy vielä siihen, että tämä maa on erityisesti suomalaisten maa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Lintilä.

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme tässä nyt käyneet keskustelua parina päivänä talouden tilanteesta, ja sieltä aitiosta kuulee erittäin usein sanan ”sopeuttaminen”. Hallitus sopeuttaa aika monella eri sektorilla ja laajasti. Mielellään kuulisin sieltä paljon enemmän, mitkä ovat ne keinot, millä hallitus tekee kasvua, [Sinuhe Wallinheimon välihuuto] koska kasvua tämä maa tarvitsee: kasvua, kasvua, kasvua. Teillä se on sopeuttaminen, sopeuttaminen, sopeuttaminen.

Tässä äsken kuultiin jo niitä toimia, joita tapahtuu. Te kevennätte verotusta velaksi. [Jani Mäkelä: Ei pidä paikkaansa!] Te panostatte Turun junaan tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Valtiovarainministeriön ennusteet ovat jo vanhentuneet. Me tiedämme kaikki sen, että ne ennusteet eivät tule toteutumaan. Milloin tulee seuraava valtiovarainministeriön ennuste tästä muuttuneesta tilanteesta? Kaikki indikaattorit näyttävät tällä hetkellä alaspäin: konkurssit lisääntyvät, työttömyys lisääntyy. Te nimittäin tarvitsette niitä ennusteita [Puhemies koputtaa] päätöstenne tekoon, koska ne ovat tällä hetkellä [Puhemies koputtaa] hyvin höttöisellä pohjalla.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Rydman.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lintilän kysymys oli erinomaisen hyvä. Olisi todella paljon mukavampaa puhua niistä kasvun mahdollisuuksista kuin pelkästään leikkauksista, mutta me täällä ministeriaitiossa luonnollisesti vastaamme niihin kysymyksiin, joita salin puolelta esitetään, [Hälinää — Naurua] joten toivon enemmän Lintilän kaltaisia kysymyksiä, niin saadaan sitten vastauksiakin.

Mutta on täsmälleen näin, että tällä hallituksella on kahtalainen tehtävä. Yhtäältä meidän pitää kyetä sopeuttamaan julkista taloutta, koska esimerkiksi edellinen hallitus otti velkaa kuvitellen, että korot pysyisivät aina alhaalla. Nyt korot ovat nousseet, ja sen takia meidän on paljon hankalampaa hallita sitä velkataakkaa, mitä on. Samaan aikaan meidän on panostettava kasvuun. Teemme sen erittäin haastavassa ympäristössä, koska globaalisti tällä hetkellä suuret pelaajat sekä EU:ssa että EU:n ulkopuolella kilpailevat investoinneista investointituilla, ja meillä on paljon vähäisemmät mahdollisuudet siihen kilpaan vastata juuri sen takia, että edellisillä hallituskausilla velkataakka on näin paisunut. Mutta me teemme parhaamme senkin suhteen: teollisuuspoliittisen strategian laatimisella, myöskin valtion erityisrahoitusyhtiöiden fuusioinnilla, [Puhemies koputtaa] resurssien tehokkaammalla käytöllä. Uskomme, että se myöskin alkaa pikkuhiljaa kantaa hedelmää, [Puhemies koputtaa] sen ohella, että laitetaan työnteon ja yrittämisen kannusteita kuntoon.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Kalli.

Arvoisa puhemies! Suomi todella on vaarallisen velkaantunut, ja siksi velkasuhteen kasvu on saatava taittumaan. Me olemme sen omassa vaihtoehtobudjetissamme tehneet ja sen tänään esitelleet: 400 miljoonaa vähemmän velkaa jo ensi vuonna. Mutta se ei ole ainut ero, joka erottaa keskustan vaihtoehdon hallituksen linjasta. Me ymmärrämme, että säästöjäkin tarvitaan, mutta me kohdentaisimme ne osin eri tavalla. Me emme leikkaisi hyvinvointialueilta eli terveyskeskuksista, neuvoloista, hoivakodeista. Me emme myöskään leikkaisi kaikkein pienituloisimmilta perheiltä. [Juho Eerolan välihuuto] Toivon todella, että hallitus aidosti pohtisi tätä arvovalintaa vielä uudelleen.

Mutta kyllä, kyse on myös siitä, mihin me sitten kohdistaisimme ne yhteiset varat, yhteiset veronmaksajien eurot, yhteisen valtion omaisuuden. Ja siksi ei kannata yhtään vähätellä tätä Turun tunnin junaan liittyvää puolen miljardin euron pääomitusta. Me kohdistaisimme ne eurot tasapuolisemmin, oikeudenmukaisemmin koko maan kasvuun, koko maan kehittämiseen ja elinvoiman luomiseen. [Puhemies koputtaa] Tai jos ei sitten muuta, niin eikö olisi järkevämpää vaikka [Puhemies: Aika!] vähentää sitä velkaa sillä puolella miljardilla eurolla? [Antti Kurvinen: Hyvä ehdotus!]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Ranne.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen neljän miljardin investointipaketti kohdistuu koko Suomeen: kolme miljardia liikenneinfraan, yli 400 miljoonaa sinne Itä-Suomeen — huomioikaa, yli 400 miljoonaa. Tämän lisäksi me käynnistämme pohjoisen ohjelman, itäisen vision toteuttamisen. Me huolehdimme näistä verkkokuuluvuuksista, [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi keskusta vastustaa?] me luomme edellytyksiä sille, että täällä on turvallista, toimivaa, huoltovarmaa, että elinkeinoelämä pystyy toimimaan ja luomaan sitä kasvua.

Erikseen nostan vielä esiin näiden verkkojen kuuluvuuden, joka on osa sitä elinvoimaa, osa sitä turvallisuutta ja tulevaisuutta. Meillä on tällä viikolla Traficomin toimesta tehty kolmena päivänä verkkokuuluvuusmittauksia, ja ensi viikolla voitte jo odottaa toimenpiteitä, jotka tukevat sitä kasvua, joka tukee sitä hyvää tulevaisuutta Suomelle.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen piti lopettaa velaksi eläminen, mutta kävikin niin, että velkaa otetaan entistä enemmän. Yhtä suurta huolta on syytä kantaa myös luontovelasta ja ilmastovelasta, jonka hallitus jättää tulevien sukupolvien kannettavaksi.

Vihreät julkaisee huomenna oman vaihtoehtobudjettinsa, jossa velkaa otetaan merkittävästi vähemmän kuin hallitus ottaa, ja tämä tehdään ilman leikkauksia lapsilta tai luonnolta. [Juho Eerolan välihuuto] Vihreiden mielestä haitoilla tulee olla hinta ja työn tekemisen kannattavaa. Siksi käynnistäisimme vihreän verouudistuksen, jossa työtä verotetaan kevyemmin ja vastaavasti haittoja, kuten ympäristön tärvelemistä ja luonnonvarojen ylikulutusta, ankarammin. [Juho Eerola: Entäs ne eläkkeet?] Osana tätä vihreää verouudistusta keventäisimme ansiotuloverotusta jo ensi vuonna noin 200 miljoonaa euroa enemmän kuin Orpon hallitus esittää, ja nämä veronalennukset kohdentaisimme lapsiperheköyhyyttä vähentävällä ja työllisyyttä edistävällä tavalla, siis oikeudenmukaisemmin kuin hallitus omansa.

Kysyisin hallitukselta: miksi annatte velkaantumisen jatkua entistä kovempana, mutta ette puutu niihin ympäristöhaittoihin, jotka rasittavat sekä luontoa että taloutta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Millä tavalla taloutta?]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Hallitus kiihdyttää toimia energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen vähentämiseksi. Myös Ilmastopaneelin arvio siitä, mitkä ovat päästöt 12 vuoden kuluttua vuonna 2035, on nyt se, että ne ovat alemmat kuin miltä näyttivät silloin neljä vuotta sitten, kun ilmastolakia säädettiin. [Välihuutoja vasemmalta]

Luonnonsuojelupuolella me ollaan parhaillaan luontoarvoja parantavia toimenpiteitä miettimässä. Erityisen tärkeänä pidän yksityisen luonnonarvorahoituksen kanavoimiseen liittyviä järjestelyjä ja luonnonarvomarkkinan kehittämistä. Vapaaehtoisen suojelun ohjelma Metso ja luonnon ennallistamisohjelma Helmi jatkuvat. Toki meillä määrärahapaineita on jokaisella hallinnonalalla, mutta 100 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun ensi vuonnakin käytetään kaiken tämän paineen keskellä. Jokainen voi arvioida, onko se sitten liian vähän, liian paljon tai jotain siltä väliltä. Luontoa arvostetaan Suomessa ja sen eteen tehdään töitä. Ja tämä puhdas siirtymä, joka mahdollistaa päästöjen vähenemisen, hiilineutraalisuuden Suomessa, talouskasvun ja samalla sen, että meillä työpaikat lisääntyvät ja ollaan kestävällä, kilpailukykyisellä polulla, on meidän strategiamme. [Vasemmalta: Väheneekö liikennepäästöt?]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Pyydän niitä, jotka haluavat lisäkysymyksiä, painamaan V-painiketta. — Edustaja Mikkonen.

Arvoisa puhemies! Todellakin, hallitus ei lisää vain taloudellista velkaa, vaan hallitus lisää myös ilmasto- ja luontovelkaa. Näiden molempien ratkomiseenhan on työkaluja, jotka hyödyttävät molempia, ja siksi ihmetyttää, että hallitus ei omassa budjetissaan ole verotusta hyödyntänyt työkaluna, jolla voimme toisaalta vähentää ympäristöhaittoja ja toisaalta myös saada talouteen lisää rahaa. Sen takia me vihreät omassa vaihtoehdossamme haluamme nimenomaan vauhdittaa vihreää verouudistusta, siten että pystymme työnteon verotusta keventämään mutta keräämme veroja sitten ympäristölle haitallisesta toiminnasta, ja samalla myös edesautamme sitä, että aina, kun teemme erilaisia toimia, me huolehdimme siitä, että ympäristölle haittaa aiheuttavasta joutuu maksamaan. Ja tämähän on tietysti fiksua sekä sen ympäristövelan, luonto- ja ilmastovelan, lyhentämiseksi että myös taloudellisen velan lyhentämiseksi. Siksi kysynkin hallitukselta: miksi te ette tartu [Puhemies koputtaa] tähän keinoon?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Mykkänen.

Arvoisa puhemies! En tietysti mene verotuksen osalta yksityiskohtiin, mutta sanon tässäkin, että erittäin mielelläni tutustun tähän vaihtoehtobudjettiin, kun se ilmeisesti nyt lähiaikoina julkaistaan. On helppo puhua ympäristöhaitallisista verotuista tai tuista yleensäkin, ja se on myös tarpeellista, mutta tosiasiassa kaikki helpot kivet on käännetty, ja vaikeita kannattaa tarkastella aika matalilla äänenpainoilla, koska niillä on myös sivuvaikutuksia. Suurimmat mittaluokat liittyvät siihen, laitetaanko verolle vaikkapa suomalaisen bioenergian käyttö. Tiedän, että siihen voi laskea satoja miljoonia, mutta se tarkoittaa kuluja kaukolämpölaitoksille, jotka ovat juuri investoineet pois venäläisen fossiilisen käytöstä. Sitten voidaan puhua siitä, pitäisikö maatalouden työkoneissa maksaa enemmän polttoöljyn käytöstä, onko suomalainen bensavero liian kevyt, vaikka se on jo korkeimpia Euroopassa. Eivät nämä ole sellaisia helppoja valintoja. Tämä hallitus lähtee siitä, että hiilineutraaliin Suomeen edetään suuret savupiiput edellä, teollisuuden investoinnit edellä, siten että arjen kustannukset eivät kohtuuttomasti nouse eikä kilpailukyky heikkene.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Toivon, että vihreiden huomisessa vaihtoehtobudjetissa tunnistetaan selvästi, miten voimakkaasti hallitus edistää juuri vihreää siirtymää. Se on erittäin tärkeätä, koska se on yksittäisistä keinoista kaikkein vaikuttavin, jolla saadaan meidän päästötavoitteet kuriin. Samalla se luo työpaikkoja, se luo uusia yrityksiä, se luo kasvua, se on äärimmäisen iso mahdollisuus meidän elinkeinoelämälle. Yksi edellytys vihreälle siirtymälle on kotimaisen puhtaan energian riittävä saatavuus. Se on muuten myös todella tärkeätä kuluttajan sähkölaskun kannalta. Voisitteko, ministeri Mykkänen, kertoa kaikki ne keinot, miten hallitus tekee Suomesta puhtaan energian mallimaan — ainakin ne kolme tärkeintä? [Naurua — Välihuutoja]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Mykkänen.

Arvoisa puhemies! Kuudessa viikossa kirjoitimme Puhtaan energian Suomi ‑luvun hallitusohjelmaan, taisi tulla kolmisenkymmentä sivua. Sitä en tässä lue enkä ehdi, mutta kerrotaanpa ajankohtainen esimerkki, joka on myös mittakaavaltaan ehkä yksittäisistä suurin.

Tänään yhdessä ministeri Essayahin kanssa julkistimme tänään tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen, jolla puhtaan, päästöttömän sähkön tuotanto Suomessa voisi kasvaa niin paljon, että meillä olisi yli puolitoista kertaa nykyisen sähköntuotantomme verran sähköä, elikkä seuraavat viisi merituulivoimaloiden huutokauppa-aluetta. Puhutaan siis moninkertaisesta määrästä mihinkään yksittäiseen ydinvoimalaan verrattuna. Puhutaan yli kymmenen miljardin investoinnista Pohjanlahden alueelle, kymmenistätuhansista henkilötyövuosista ja suomalaiselle konepajateollisuudelle valtavista mahdollisuuksista. Tätä on puhdas siirtymä. Eteenpäin mennessähän me tarvitaan kyllä myös sitten esimerkiksi ydinvoimaa, jonka lainsäädäntöä nyt kehitämme hallituksessa nopeasti ja siten, että pystymme tuottamaan sopivan määrän puhdasta perus- ja säätövoimaa mutta sitten merituulivoimalla voimakkaasti moninkertaistamaan sähköntuotantoa ja siitä jalostavalle [Puhemies koputtaa] teollisuudelle sitten jalustaa.

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Edustaja Hopsu.

Arvoisa puhemies ja hyvä hallitus! Talouden vahvistuminen vaatii myös positiivisia näkymiä, uusia innovaatioita ja osaajia, viennin kasvua. Kouluissa rakennetaan joka päivä hyvinvointivaltiota ja myös taloutemme peruskiveä. On pettymys, että Orpon hallitus ei torppaa leikkauksia kunnille eli juuri lasten ja nuorten palveluihin, koulutukseen. Panostukset osaamistason nostoon ovat aivan liian pieniä, yhteenlaskettuna jopa negatiivisia. Meidän osaajapula, työntekijäpula vaatisi korkeakoulutettujen määrän nostoa 50 prosenttiin väestöstä Tanskan ja Ruotsin tasolle. Tämä vaatisi uusia aloituspaikkoja, useiden satojen miljoonien panostuksia, ja mielellään tietysti niille alueille, missä meillä asuu paljon lapsia ja nuoria. Haluankin kysyä hallitukselta: Mitä te teette osaajapulan ratkomiseksi? Miten vastaatte tähän?

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Multala.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Maassa, jossa väki vähenee ja vanhenee, tarvitsemme enemmän koulutettua väestöä. Jokaisen nuoren tulisi suorittaa vähintään se toisen asteen tutkinto, tätä hallitus tavoittelee. [Välihuuto vasemmalta] Lisäksi tavoittelemme sitä, kuten aiemmatkin hallitukset, että mahdollisimman moni nuori saavuttaisi myös korkea-asteen tutkinnon.

Tähän tarvitaan toki lisää aloituspaikkoja, mutta se ei ole ainoastaan riittävä keino, sillä tiedämme aiempien hallituskausien päätöksistä, että vaikka aloituspaikkoja on lisätty, niistä yhtään suurempi osa ei ole kohdentunut ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittaville. Siitä huolimatta lisäämme aloituspaikkoja erityisesti näille aloille ja alueille, joilla pula on suurin ja myös työvoimapula on suurin. Sen lisäksi valmistelemme meidän ministeriössämme OKM:ssä kehysriiheen mennessä toimenpidekokonaisuuden, jolla pyritään kohdentamaan entistä suurempi osa aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittaville.

Arvoisa rouva puhemies! Suurpetojen eli suden, karhun ja ilveksen metsästys on joutunut Suomessa erittäin ikävään tilanteeseen muun muassa karhulupien kaaduttua oikeudessa. Tämä herättää laajasti huolta niin metsästäjien kuin myös maaseudulla asuvien ihmisten ja elinkeinonharjoittajien piirissä.

Suomalaiset pelkäävät nyt, että metsästys loppuu, minkä seurauksena peto-ongelmat kasvavat ja myös karhun ja suden ihmisarkuus menetetään. Tämä historian metsästysmyönteisin hallitusohjelma linjaa hyvin, että suurpetojen metsästys tulee nimenomaisesti turvata. [Välihuutoja]

Hyvä ministeri Essayah, eikö olekin niin, että hallitus tekee tarvittavia toimia kaikilla rintamilla niin kansallisesti kuin EU-tasolla, jotta perinteikäs ja äärimmäisen tärkeä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu myös tulevaisuudessa? [Annika Saarikon välihuuto]

Toinen varapuhemies Tarja Filatov

Ministeri Essayah.

Arvoisa puhemies! Todella näin hallitus aikoo tehdä, ja tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriö on antanut 28 suden kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvän asetuksen, joka on tällä hetkellä lausunnoilla 1.12. asti ja tulee sitten voimaan sen jälkeen todennäköisesti tuossa itsenäisyyspäivän viikolla.

Minä uskon, että suomalaiset kaiken kaikkiaan — ja uskon, että hyvin moni tässäkin salissa — ajattelevat niin, että totta kai suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, ne ovat upeita eläimiä, mutta ne eivät kuulu ihmisten kotipihoihin, ne eivät kuulu lampoloihin, ne eivät kuulu eläinten pitopaikkoihin. Sen takia me tarvitsemme paitsi vahinkoperusteista myös kannanhoidollista metsästystä.

On todella tärkeää, että me näitten eläinten kohdalla huolehditaan siitä suotuisasta suojelun tasosta mutta samalla myöskin sosiaalisesta hyväksyttävyydestä. Sosiaalisen hyväksyttävyyden eteen suurpetojen ihmisarkuus on myöskin syytä säilyttää, ja tämä kannanhoidollinen metsästys muun muassa tähtää siihen. [Juho Eerola: Ei olisi edelliseltä hallitukselta onnistunut!]