Suullinen kysymys Itä-Suomeen panostamisesta (Suna Kymäläinen sd) | Suullinen kysymys terveyspalveluista (Markku Siponen kesk) | Suullinen kysymys terveyspalveluista (Henrik Wickström r) | Suullinen kysymys terveyspalveluista (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys  energiantuontia  koskevista  Venäjä-pakotteista (Oras  Tynkkynen vihr) | Suullinen kysymys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta (Minja Koskela vas) | Suullinen kysymys investointihankkeiden lupabyrokratiasta (Peter Östman kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Lauantaina tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Itäinen Suomi on kärsinyt merkittävän taloudellisen iskun sekä pakotteiden että turvallisuuspoliittisen tilanteen aiheuttaman epävarmuuden seurauksena. Saitte perintönä Marinin hallituksen työryhmän konkreettiset ehdotukset lyhyen ja pitkän aikavälin toimista Itä-Suomen hyväksi, mutta olette hukanneet tämän perinnön. Yhdeksään kuukauteen ette ole tehneet mitään — ainoastaan perustaneet uuden työryhmän selvittämään samaa asiaa. Nyt ei ole aikaa odottaa. Koko Suomeen panostaminen on viisasta sekä elinkeino- että turvallisuuspolitiikkaa. Kysyn elinkeinoministeri Rydmanilta: Milloin on tulossa konkreettisia tekoja itäiseen Suomeen? Milloin alkaa tapahtua?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on täysin oikeassa siinä, että Itä-Suomi kärsii tällä hetkellä aivan erityisesti [Eduskunnasta: Ja hallitus ei tee mitään!] siitä sodasta ja siitä rajan sulkemisesta, joka nyt on tapahtunut. Kysyjä ei kuitenkaan ole oikeassa siinä, kun hän väittää, että hallitus ei tekisi mitään. [Annika Saarikko: Näinhän se on!] Tämä on itse asiassa meidän kaiken EU-vaikuttamisen yksi ja kaikkein tärkeimpiä kärkipisteitä. [Antti Kurvinen: Tuloksia ei näy!] Siinä lähdetään nimenomaisesti siitä, että keräämme samanmielisiä EU-maita yhteen vaikuttamaan tulevan komission ohjelmaan siten, että koheesiorahoituksessa EU:n itäraja olisi keskeinen painopistealue. Sen lisäksi meillä on käynnistynyt itäisen Suomen ohjelma, meillä on erityisiä panostuksia [Antti Kurvinen: Nolla euroa!] kiinni siihen. — Ai nolla euroa, väittää edustaja Kurvinen. — Kuulkaas jos te katsotte, edustaja Kurvinen, sitä rahamäärää, mikä EU-rahoituksesta ohjataan nimenomaisesti itäistä Suomea kohtaan, niin kyllä se on nimenomaisesti erittäin vahvasti Itä-Suomeen painottunut, ja työ tämän osalta vain jatkuu.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kiitos sympatiasta. Se tietenkin lämmittää mieltä, mutta nyt me tarvitaan konkretiaa. Nyt me ei tarvita enää työryhmän selvityksiä, me tarvitaan aidosti, oikeasti rahaa. Muun muassa Marinin hallitus satsasi liikenneinfraan ja koulutetun työvoiman saatavuuteen. [Annika Saarikko: Kyllä!]

Pääministeri Orpo, te johdatte EU-politiikkaa. Meidän pitää nyt kuulla, mitä konkreettista itäistä Suomea koskevaa ennakkovaikuttamista hallitus tekee. [Miko Bergbomin välihuuto] Viime kaudella Marinin hallitus neuvotteli muun muassa 100 miljoonan euron lisärahoituksesta itäisen ja pohjoisen Suomen hyväksi. Sellaista ei ole nyt toistaiseksi näkynyt. Mitä, pääministeri Orpo, te teette? Näkyykö hallituksen EU-strategiassa Itä-Suomi, [Antti Kurvinen: Ei näy!] ja mitkä ne konkreettiset ennakkovaikuttamiskeinot ovat? [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus ottaa todellakin vakavasti Itä-Suomen tilanteen. [Eduskunnasta: Se ei vaan näy mitenkään!] Venäjän rajan, joka on kiinni, ja tulee olemaan sitä valitettavasti vuosia, vaikutus on erittäin suuri Itä-Suomen aluetaloudelle, turvallisuudelle ja sen kasvuedellytyksille. [Krista Kiurun välihuuto] Hallitusohjelma vastaa monilta osin Itä-Suomen kasvusta, luo puitteita Itä-Suomen kasvulle, mutta olette oikeassa siinä, että EU on tässä aivan oleellisessa roolissa. EU:n rakennerahastorahoja, joihin ministeri Rydman viittasi, käytetään täysimääräisesti Itä-Suomen kehittämiseen.

Mutta me ollaan aloitettu erittäin määrätietoinen vaikuttamistyö komission suuntaan. Olen käynyt itse viimeksi puolitoista viikkoa sitten komission puheenjohtajan, von der Leyenin, kanssa keskustelun ja olen aivan varma, että komissiossa on nyt ymmärrys siitä, [Suna Kymäläisen välihuuto] kuinka vaikeassa tilanteessa Venäjän rajan läheiset alueet ovat ja että tarvitaan uusi tukiväline. Myöskin Puolan Tuskin, pääministerin, kanssa käytiin tästä keskustelu ja [Annika Saarikon välihuuto] Baltian maiden pääministereiden kanssa. Eli tämä on saatu hyvin nyt liikkeelle. Ensimmäinen on se ymmärrys, seuraava vaihe on se, että todellakin täytyy saada sitä konkreettista rahaa. Yksi tässä... [Puhemies koputtaa] — Anteeksi, nyt aika loppuu. Jatkan seuraavassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Itä-Suomen tilanne on todella hankala, ja viimeinen yritysbarometri osoittaa sen. Viidestä rajamaakunnasta Lappia lukuun ottamatta kaikki neljä maakuntaa ovat yritysbarometrin heikoimmissa luvuissa. Pitäisikö hallituksen aidosti tehdä jotain tällä hetkellä? [Annika Saarikko: Eikös teidän pitänyt olla yritysmyönteinen hallitus?]

Ministeri Rydman, työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan 400 miljoonan euron teollisten investointien tukiohjelmaa. Ministeri Rydman, olisiko syytä tästä nyt lopultakin irrottaa oma rahoitus Itä-Suomen maakunnille? Näin hallitus omassa hallitusohjelmassaan irrotti Länsi-Suomeen 150 miljoonaa euroa kasvuohjelmaan. Olisiko nytten aika Itä-Suomen kasvuohjelmalle? [Annika Saarikko: Hyvä kysymys!] Kuopiolainen kansanedustaja Kuopion kaupunkilehdessä lähes lupasi, että ministeriö on jo valmistellut kasvun sekä turvallisuus- ja geopoliittiset näkökohdat huomioiden talousohjelman, jotta sieltä olisi tulossa rahaa. Pitääkö tämä paikkansa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja sotki vähän erilaisia rahoituslähteitä keskenään.

Ensinnäkin on syytä huomata, että kun katsomme sitä eurooppalaista, EU-tasoista miljardiluokan rahoitusta, Euroopan aluekehitysrahaston kautta esimerkiksi, niin siinä on nimenomaisesti erittäin vahva itäisen ja pohjoisen Suomen painotus, [Välihuutoja] ja tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Tämä hallitus on vielä jatkanut sitä rahanjakoa, joka on nimenomaisesti itäiseen Suomeen painottunutta.

Sitten edustaja otti esille tämän 400 miljoonan euron teollisuuspoliittisen varauksen. Se on vähän oma kysymyksensä, koska siinä on kyse siitä, että valitettavasti tällä hetkellä investoinneista kansainvälisesti ja myös Euroopan sisällä kilpaillaan nimenomaisesti näiden investointitukien muodossa, ja me olemme tehneet tämän 400 miljoonan euron teollisuuspoliittisen varauksen, jotta meillä olisi edes jokin kassa tähän. Sitä ei ole korvamerkitty millekään tietylle alueelle, mutta voisin hyvin kuvitella, että esimerkiksi itäisen Suomen akkuteollisuuteen liittyvät hankkeet voisivat olla sellaisia strategisia hankkeita, [Juho Eerola: Tästä kiitämme!] joita tällä summalla voitaisiin olla [Puhemies koputtaa] kotiuttamassa. [Vasemmalta: Hyvä, että kuvittelette edes!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Anna-Kristiina, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tammikuussa julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän raportti Suomen sairaalaverkosta. Jos työryhmän ehdotukset toteutuisivat, muutos veisi tuntuvasti palveluita itäisen Suomen sairaaloista Mikkelistä, Savonlinnasta, Lappeenrannasta, Kouvolasta ja Kotkasta. Meillä itäisen Suomen maakunnissa odotetaankin nyt malttamattomina, mitä sairaalaverkolle aiotaan tehdä. Kyse on kuitenkin perustavanlaatuisista hyvinvointivaltion palveluista, kansalaisillemme tärkeimmistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Miten aiotaan Itä-Suomessa järjestää sairaalaverkko? Mitä, ministeri Juuso, vastaatte Itä-Suomen asukkaille, kuinka sairaalapalvelut jatkossa itäisessä Suomessa turvataan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä sairaalaverkkotyöryhmän raportti on aiheuttanut hyvin paljon huolta Suomessa, ja pahoittelen sitä. [Antti Kurvinen: Teidän aiheuttama huoli!] Se on virkatyönä tehty raportti ilman... [Välihuutoja] — Saanko puhua? [Puhemies koputtaa] — ...poliittisia linjauksia. Poliittiset linjaukset tullaan tekemään tämän kevään aikana, [Antti Kurvinen: Vastuun pakoilua!] ja tarvittavat hallituksen esitykset tullaan tuomaan eduskunnalle ennen kesätaukoa. Tämä on suunnitelma tällä hetkellä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Hanna, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat kyllä kunnostautuneet lehtien palstoilla. Meilläkin, Savo-Karjalan alueella, eräs perussuomalainen kansanedustaja kirjoitti ja kehui, että nyt jysähti Itä-Suomelle iso uutinen, mahtava uutinen. Se uutinen oli se, että tehdään uusi ohjelma. Voin kyllä sanoa, että ovat kyllä perussuomalaisilla jytkyt ja jysäykset vähän laimentuneet [Antti Kurvinen: Nolla euroa!] viime aikoina, kun ohjelma on nyt sitten uutinen. Voin kertoa, että meillä on tehty metrikaupalla, hyllytolkulla, erilaisia ohjelmia itäisessä Suomessa. Muun muassa EK valmistelee parhaillaan tosi hyvää ohjelmaa. Kysynkin teiltä: mitä aiotte tehdä esimerkiksi Fingridin kantaverkolle, joka uupuu itäisestä Suomesta? Se on aivan totaalinen pullonkaula meidän aurinkoenergiahankkeille.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. [Antti Kurvinen: Ei ole vastausta, ei kiinnosta!] — Asiasta vastaava ministeri ei ole paikalla. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan ministeri Mykkänen, energiaministeri, ei ole paikalla, hän tuntee asiaa varmasti hyvin.

On hyvin tiedossa tämä Fingridin tilanne, tai verkkojen tilanne, Itä-Suomessa, ja kyllä siihen pitäisi pystyä löytämään ratkaisu. Jos me haluamme luoda itäiseen Suomeen teollisia edellytyksiä, niin siihen tarvitaan energiaa ja energiatuotantoa. [Vasemmalta: Toivottavasti teette jotain ettekä vain jossittele!] Sitten taas energiatuotantoa sijoittuu sinne, missä on teollista kysyntää ja verkot. Eli kyllä tämä asia on hallituksenkin pöydällä, mutta ennen kaikkea se on tietenkin Fingridin asia. Mutta se on strategisesti erittäin tärkeä itäisen Suomen kehittymisen kannalta, ja tämä on siis tiedossa.

Ja mitä tähän ohjelmatyöhön tulee, niin samaan aikaan kun tehdään paljon, muun muassa niitä asioita, mitä ministeri Rydman kuvasi, niin eikös niin ole hyvä, että katsotaan, mitä voidaan tehdä vielä enemmän? [Krista Kiuru: Oli valmis selvitys!] Otetaan [Puhemies koputtaa] ne kaikki teidän siellä Itä-Suomessa tekemät paperit, otetaan Itä-Suomen ihmiset mukaan siihen työryhmätyöhön, niin kuin on jo tehty. Kerätään ne yhteen [Välihuutoja vasemmalta] ja haetaan niitä parhaita keinoja. Eikö olisi hienoa, että keksittäisiin vaikka jotain uutta Itä-Suomen kehittämiseksi? [Puhemies koputtaa] Sen lisäksi olemme ottaneet perusperiaatteeksi, [Puhemies koputtaa] että tehdään niin sanottu Itä-Suomi-vaikutusarviointi aina päätösten yhteydessä, että ei ainakaan haitata kehittymistä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tuulivoimarakentaminen on Suomessa lisääntynyt viime vuosina merkittävää tahtia tuoden samalla monille seuduille taloudellisen piristysruiskeen sekä työpaikkoja. Valitettavasti tuulivoimarakentaminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti ympäri maan. Tällä hetkellä alle neljä prosenttia Suomen rakennetuista tuulivoimasta sijaitsee valtatie 5:n itäpuolella.

Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen keskeisimpänä esteenä ovat Puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän asettamat rajoitteet. Viime hallitus asettikin kysymystä ratkomaan selvitysmies Arto Rädyn, jonka kattava raportti luovutettiin jo viime vuoden maaliskuussa. Tässä tilanteessa meidän tulee käyttää kaikki toimenpiteet koko maan tasaveroiseen aluekehityksen ja taloudellisen kasvun hyväksi. Selvitysmies Rädyn hyviä ehdotuksia ei voi jättää pölyttymään, vaan ne on pikaisesti saatava käyttöön.

Kysyisin vastuuministeriltä, mitä konkreettisia toimia hallitus on tekemässä tuulivoimarakentamisen edistämiseksi myös itäisessä Suomessa? [Mauri Peltokangas: Ettekö te lue ministerilistaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Asiasta vastaava ministeri ei ole paikalla. [Paula Werning: Pääministeri käy!] — Puolustusministeri Häkkänen on pyytänyt puheenvuoroa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Energiaministeri ei ole paikalla, mutta me ollaan yhteistoiminnassa perustettu tuulivoimaesteiden työryhmä, joka etsii nyt... [Vasemmalta: Työryhmä! — Naurua] — Juuri näin, Marinin hallitus ei lopulta näitä tutkaongelmia perannut loppuun asti, ja nyt sen takia sitten korkean tason virkamiesryhmä etsii... [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Kannattaa ottaa rauhassa hetki, niin kuulette asian.

Eli aluevalvontaongelma on ihan tosi Itä-Suomessa. Venäjän uhka ei ole siis leikkiä, tämä kannattaa kuunnella ihan tarkasti. Sen takia tutkaongelmaan pitää löytää kunnolliset ratkaisut, ja se saattaa maksaa, mutta näitä ratkaisuja nyt etsitään. Teemme siinä parhaamme. Me etsitään myös Nato-kumppaneiden kanssa sellaisia tutkarakenteita, joilla voitaisiin löytää Itä-Suomen elinvoiman kannalta hyviä ratkaisuja tähän.

Toinen osio, on pakko vaan mainita liikennehankkeet: Karjalan rata 200 miljoonaa, Vitostie 140 miljoonaa, Savon rata 50 miljoonaa, [Timo Harakka: Edellisen hallituksen päätöksiä!] useita eri hankkeita etenee. [Puhemies koputtaa] Itä-Suomen elinkeinoelämän päätavoite: tehkää nämä työllisyysuudistukset. [Maria Guzenina: Kiittäkää edellistä hallitusta!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ihan syystäkin täällä ollaan aika tuohtuneita siitä, että puhutaan työryhmistä ja valmistellaan erilaisia toimia ja mennään EU:n selän taakse. Jotta EU:ltakaan saataisiin tukea, pitää kansallisesti myös näyttää esimerkkiä ja osoittaa, että itäinen Suomi ansaitsee ne samat mahdollisuudet, mitä muuallakin on — siitähän on kysymys. Ei haluta mitään ylimääräistä vaan samat mahdollisuudet. Meillä on tämä tutkahaaste, joka aiheuttaa esteitä tuulivoiman rakentamiselle, siellä on esteitä tietoliikenneyhteyksille, siellä on katvealueita, missä ei edes puhelinliikenne toimi, ja tarvittaisiin panostuksia laajakaistan rakentamiseen sillä alueella, mikä loisi niitä mahdollisuuksia ja edellytyksiä. [Mauri Peltokangas: Tutkatko sitten pitäisi poistaa? — Anne Kalmarin välihuuto] Kyllä tähän pitäisi saada rahoitusta. Täällä on tullut esiin, että Länsi-Suomeen kyllä panostetaan. Turun tunnin juna on mainittu useasti, ja näitä hankkeita kyllä on, jos pystyttäisiin priorisoimaan niitä, jos oikeasti halutaan näitä edellytyksiä luoda. Itä-Suomen asia ja elinvoima on koko Suomen asia. On kysymys myös huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta kokonaisuutena, ja näihin pitää panostaa. [Vasemmalta: Eikö näin?] — Pitääkö? [Naurua]

Puhemies Jussi Halla-aho

Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Jos nyt sallitaan, niin sanon nyt tämänkin, että kun on niin paljon jäänyt asioita tekemättä, niin nyt me emme ihan heti saa kaikkea hoidettua. [Välihuutoja — Antti Kurvinen: Vastuun pakoilua!] — Jotenkin arvasinkin, että reaktio on tämä. — Kyllä me vaan nyt tehdään niin, että ensin pitää asiat huolellisesti valmistella, mutta jotta tehdään päätöksiä, jotka kantavat ja jotka kestävät, ja kun rahaa on rajallisesti — josko ei ollenkaan — niin se pitää suunnata sinne, millä sillä on suurin vaikutus. [Pekka Aittakumpu: Turun tunnin juna!]

Kuten ministeri Häkkänen totesi, Itä-Suomenkin elinkeinoelämän suurin toive on se, että tehkää nämä työelämäuudistukset, jotta yrittämisen edellytykset koko Suomessa ovat kunnossa, [Vasemmalta: Kuka sanoo tällä tavalla?] ja sitä me teemme.

Mutta vielä kerran haluan sanoa kaiken tämän äänen keskellä sen, että hallitus ymmärtää Itä-Suomen vaikean tilanteen. [Antti Kurvinen: Ei näytä siltä!] Me ollaan huolissaan Itä-Suomen turvallisuudesta, ihmisten turvallisuudentunteesta, Itä-Suomen elinvoimamahdollisuuksista. Hallitusohjelmasta löytyy kirjauksia paljon, ja tehdään konkreettisia tekoja [Krista Kiuru: Ei se kyllä siltä näytä!] Itä-Suomen puolesta, koko ajan teemme lisää. Ymmärrettävää on se, että mikään ei riitä, mutta kyllä me teemme ja otamme tämän [Puhemies koputtaa] todella vakavasti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Herra puhemies! Tässä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa itäisen Suomen asia, se on koko Suomen asia, se on meidän yhteinen asia. Itäraja on kiinni, itämarkkina on kiinni, uudet liittolaiset ovat läntisen maarajan takana. Nyt tarvitaan visio, millä tavalla me voimme pitää itäisen Suomen elinvoimaisena. Se on meidän yhteinen asia. Me tarvitsemme investointeja liikenneinfraan, investointeja alueen koulutukseen, yritystukiin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ja se ei riitä, pääministeri, että te ymmärrätte — mekin ymmärrämme, mutta teillä on ne vallan avaimet käsissänne ja itäisessä Suomessa odotetaan nyt niitä tekoja. Haluaisin tiedustella teiltä, että mikä teidän tahtotilanne on toimia elinvoimaisen itäisen Suomen puolesta. [Mauri Peltokangas: Eikö se justiin tullut selväksi?] Voivatko ihmiset nyt odottaa, että kehysriihestä, jonne te olette lupailleet miljardiluokan leikkauksia, edes itäinen Suomi saisi jotain hyviä uutisia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sieltä SDP:n leiristä on moneen kertaan kyselty, onko hallituksella korvat, mutta nyt kysyisin samaa kyllä välillä ihan teiltä sieltä, kun on juuri vastattu useassa vastauksessa näihin asioihin, että mitä kaikkea meillä on pöydällä, mitä ollaan tekemässä, mitä on jo päätetty. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Töitä tehdään ja tahtotila on erittäin voimakas, se on erittäin voimakas auttaa Itä-Suomea tässä vaikeassa tilanteessa. Nyt meillä on esimerkiksi pöydällä tällä hetkellä se, miten me takaamme itärajan turvallisuuden, miten me estämme sen, että Suomeen hyökätään hybridivaikuttamisen keinoin, mitä me teemme siinä tilanteessa, jos meihin pyritään vaikuttamaan. Me teemme täysillä töitä Euroopan unionissa sen eteen, että unionissa on varattu niitä rahoja, joista me voimme hakea Itä-Suomeen rahoitusta — kuten esimerkiksi rajaturvallisuuteen, johon me kuukausi sitten ajettiin Euroopan unionin yhteiseen budjettiin läpi 10 miljardia sisäisen ja ulkoisen rajaturvallisuuden vahvistamiseen, muuttoliikkeen hallintaan. Ja sitten me haemme niitä rahoja, että meillä on näille itäisen raja-alueen alueille Euroopan unionissa varattuna rahaa, jota me voimme hakea, ja me pohjustamme niitä. [Puhemies koputtaa] Malttakaa mielenne ja kuunnelkaa, mitä sanotaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Olen kyllä samaa mieltä siitä, että Itä-Suomi on jäänyt näissä asioissa paitsioon. Mutta kun rupeaa miettimään, mitä teki edellinen hallitus, [Antti Kurvinen: Olisipa perussuomalaiset hallituksessa!] niin ei yhtään mitään. Ne teot olivat aivan yhtä tyhjiä kuin edustaja Kurvisen työkalupakki. [Välihuutoja] Aamulla juuri läksin [Katri Kulmunin välihuuto] palaamaan valiokuntamatkalta Islannista, josta tällä hetkellä on Kouvolan suunnalle tulossa uusi datakeskus, jota ruvetaan kohta rakentamaan. Ja olenko oikein ymmärtänyt, [Timo Harakka: Hyvä, että Islanti edes auttaa!] elinkeinoministeri Rydman, että olette edesauttanut näitä hankkeita ja tulette jatkossakin edesauttamaan varmasti kaikkia Itä-Suomeen kohdistuvia hankkeita?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, juuri näin on. Hallitus tekee paljon töitä investointien kotiuttamiseksi Suomeen, kaikkialle Suomeen, mutta toki tietysti aivan erityisenä huomion kohteena tällä hetkellä on itäinen Suomi. Vaikka hallitus panostaakin edunvalvonnassaan siihen, että myöskin tässä akuutissa tilanteessa saamme EU-rahaa ohjattua, saamme kansallista rahaa ohjattua [Katri Kulmunin välihuuto] itäisen Suomen hyväksi, niin konkreettisin asia on tietystikin totta kai se, että saamme kestävää pohjaa elinvoimalle, jotta saamme ulkomaisia ja kotimaisia investointeja.

Ja vaikka nyt taloudessa onkin paljon synkkiä pilviä taivaanrannassa, niin onneksi on myöskin monia lupaavia, myönteisiä hankkeita käynnissä. Ja niitä pyrimme parhaamme mukaan myöskin poliittisella puolella edesauttamaan, markkinoimaan, tekemään kaikkea sitä työtä, mitä tarvitaan investointien saamiseksi Suomeen, ja totta kai tietysti myöskin tekemään kaikkia niitä uudistuksia, joita hallitusohjelmassa on, joilla tehdään Suomesta kilpailukykyisempi ja houkuttelevampi maa ja kukoistavamman talouden yhteiskunta myöskin tuleville sukupolville. [Antti Kurvinen: Olisipa perussuomalaiset hallituksessa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Väätäinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On tullut selväksi, että Itä-Suomi ei pärjää yksin, niin kuin ei Suomikaan pärjää. EU:n merkitys korostuu entisestään — pääministeri taisi sanoa tuossa äsken, että EU:lla on erityinen merkitys siinä, millä tavalla Itä-Suomi tulevaisuudessa menestyy.

Ministeri Adlercreutz, te olette monesti täällä salissa sanonut, että Euroopan unioni kyllä ymmärtää Itä-Suomen ja itäisen rajan merkityksen. Kun olen huomannut, että te olette moneen kertaan yrittänyt pyytää puheenvuoroa tälläkin kyselytunnilla, niin voisitteko te kertoa, mitkä ovat viimeiset terveiset Euroopan unionista ja mitä sieltä on saatavissa nimenomaan Itä-Suomen elinvoiman edistämiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz.

Kiitos hyvästä kysymyksestä ja valppaudesta.

Arvoisa puhemies! Kuten tässä on monesti jo tullut esille, itäisen Suomen kysymys on ollut meidän EU-vaikuttamisen keskiössä. Monet ministerit ovat vieneet samaa sanomaa Brysseliin komissioon, parlamenttiin. Suomessa vieraillut koheesiokysymyksestä vastaava komissaari Elisa Ferreira on saanut tämän viestin monesta suunnasta, ja esimerkiksi toissa viikolla kävin viemässä samaa viestiä Berliiniin, ja vastaanotto on ollut hyvä. Tässä hiljattain, muutama viikko sitten, kokouksessa Elisa Ferreira nosti kysymättä tämän asian itse esille, ikään kuin omana näkökulmanaan, ja se kertoo siitä, että vaikuttaminen on ollut tehokasta. Jos me saamme myytyä koko Euroopalle strategisesti tärkeänä kysymyksenä sen, että reuna-alueet pysyvät asuttuina, että itäraja ei muodostu tyhjäksi vyöhykkeeksi, niin silloin olemme päässeet jo pitkälle. [Puhemies koputtaa] Ainakin koheesiopolitiikasta vastaava komissaari on nyt tämän sisäistänyt, ja toivottavasti se [Puhemies koputtaa] näkyy myöskin ensi kaudella konkreettisena asiana koheesiopolitiikassa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Partanen, olkaa hyvä.

Kiitos, puheenjohtaja! Eniten suren sitä, että Itä-Suomen asema ja huoli Itä-Suomesta ei noussut opposition huoleksi viime hallituskaudella, kun hyvinvointialueiden rahoituslakia säädettiin. [Välihuutoja] Savo-Karjalassa asuu nimittäin Suomen sairain kansa, ja hyvin monesti olemme ministeri Essayah’n kanssa ihmetelleet sitä tuolla Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustossa, miten huonosti rahoituslaissa otetaan huomioon sairastavuus. [Annika Saarikko: Sitten ei muuta kuin korjaamaan!]

Itä-Suomen asemaa ei myöskään avusta eikä auta se, että esimerkiksi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko jatkuvasti vääristelee sitä, miten Itä-Suomen asiaa hoidetaan tällä hetkellä hallituksessa. [Annika Saarikko: Miten niin?] Elinkeinoelämä tavoitteli vt 5:n korjaamista kymmenen vuotta, ja nyt tämä hallitus on vihdoin ja viimein ryhtynyt vt 5:n korjaamiseksi toimiin. [Katri Kulmuni: Se oli edellinen hallitus!] Kysynkin ministeri Lulu Ranteelta: miten tämä vt 5:n hanke edistyy, ja missä aikataulussa olemme?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ranne, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suunnitelmat ja hankkeet etenevät niin kuin hallitusohjelmassa on sovittu. Nyt kun sain puheenvuoron tähän, niin voin todeta, että Itä-Suomeen on siis tulossa infrainvestointeja 400 miljoonalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Loistavaa! — Ohhoh!] Lisäksi meillä on tulossa 250 miljoonaa tänä kesänä asvalttityöhön, ja tästä osansa saa myös Itä-Suomi. [Timo Harakka: Joka vuosi saa!] Me olemme vaikuttaneet EU:n suuntaan nyt erityisesti sillä tavalla, että EU-rahoituksessa pyritään saamaan Suomeen sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta ja kriittisen infran rahoitusta ja olemme verkostoituneet erittäin vahvasti merkittävien EU-maiden kanssa. Tänne on tulossa suurien maiden kollegoita kylään ja myöskin näkemään konkreettisesti, mistä tässä on kyse. Suomi on vaikuttamassa EU:ssa erityisesti sen takia, että me olemme nyt EU:n raja, me olemme Naton raja, ja tätä myötä meitä myöskin kuunnellaan.

Sitten voi todeta myöskin sen, että aika paljon meillä on tekemistä teidän jäämistönne vuoksi.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Itäinen Suomi tosiaan on monella eri mittarilla se osa Suomesta, jossa voidaan muuta maata huonommin. Ja esimerkiksi kotimaakunnassani Pohjois-Savossa sairastavuusindeksi on koko maan korkein, on paljon työkyvyttömyyttä, työkyvyttömyyseläkeläisiä. Ja nämä terveyden ja hyvinvoinnin vajeet totta kai sitten heikentävät alueen asukkaitten elämänlaatua ja työ- ja toimintakykyä ja lisäävät myös palveluitten tarvetta.

Ja nyt kun hallitus esimerkiksi lisää suomalaisten köyhyyttä, leikkaa useista nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä palveluista, karsii vapaan sivistystyön palveluita sekä leikkaa hyvinvointialueilta, niin osuvat nämä leikkaukset erityisen voimakkaasti just Itä-Suomeen. Kysynkin nyt asianosaiselta ministeriltä: miten hallitus aikoo kaventaa tätä alueellista sosioekonomista eriarvoisuutta Suomessa, vai onko se teillä edes tavoitteena? [Aki Lindén: Tämä on Ikosen alaa!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tässä kysyttiin sairastavuuskriteeristä ja siitä, millä tavalla hyvinvoinnin eroja myöskin ollaan tekemässä. [Aki Lindénin välihuuto] Me ollaan uudistamassa tätä hyvinvointialueitten rahoitusmallia tulevaisuudessa. Nyt ensimmäiset vuodet hyvinvointialueille annetaan rauha. Mutta THL on nyt tällä hetkellä parhaillaan käymässä näitä sairastavuuskriteereitä läpi ja koettamassa tunnistaa sitä, millä tavalla tämä rahoitusmalli saadaan vastaamaan näihin tarpeisiin. [Eduskunnasta: Vastustatteko edelleen?]

Samalla voisin tarttua, kun täällä on puhuttu Itä-Suomen tilanteesta laajemmin, myöskin kaupunkipolitiikan välineisiin. Kaupunkipolitiikkahan on yksi kaupungin vetureita eri alueilla, ja meillä on parhaillaan menossa Itä-Suomen kaupunkien kanssa tällaisen kaupunkikumppanuuden neuvottelu. Siinä ovat itse asiassa mukana Lappeenranta, Imatra, Joensuu, mahdollisesti Kajaani tällaisen Itä-Suomen kaupunkikumppanuuden pyöreän pöydän menettelyn osalta. Ja minä uskon, että tällaiset välineet voivat olla myöskin niitä. Ja lisäksi meillä on näitä innovaatioekosysteemisopimuksia, joissa kehitetään tätä innovaatiotoimintaa yhdessä korkeakoulujen kanssa. Minä uskon, että tällaisilla välineillä voidaan edesauttaa myöskin eri alueitten menestystä. On todella tärkeätä, että koko Suomi tasapainoisesti menestyy. — Kiitoksia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.

Puhemies! Kyllä tässä näitä ryhmiä on lueteltu, monenlaisia työryhmiä, missä tapahtuu.

Mutta te, pääministeri Orpo, sanoitte, että Itä-Suomi pelastuu sillä, kun nyt tehdään nämä työelämäuudistukset. Sairaussakko, potkulaki ja lakkojen kieltäminen, [Ben Zyskowicz: Kuka on kieltämässä lakot?] siinä on palkansaajalle viestiä Itä-Suomeen, että näillä nyt pelastetaan teidän työpaikat, ja sitten vielä niistetään siinä sivussa kilometrikorvauksista, että varmasti sieltä ei edes töihin pääse ajamaan, vaikka niitä töitä sadan kilometrin päässä olisi. Haluaisinkin kysyä, että mitkä ovat ne konkreettiset teot, pääministeri Orpo, kun tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan Itä-Suomen maakuntien yritysten näkymät ovat muuhun maahan verrattuna heikkoja ja tulevaisuuden odotukset alhaalla. Ja jos teidän ainut keino on se, että työntekijöiltä niistetään se vähäkin, niin miten tässä sitten yritysmaailmassa enää kukaan pystyy pärjäämään ja ketään enää työllistämään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Minusta on kiinnostavaa se, että joka toinen kyselytunti täällä moititaan hallitusta siitä, [Vasemmalta: Vastatkaa kysymykseen!] että te valmistelette lakiesityksenne huonosti ja sitten joka toinen kerta valitetaan siitä, että minkä takia te vaan valmistelette näitä asioita, että miksette te mene saman tien itse asiaan.

Mutta tästä kysymyksestä. Mitä tulee ensinnäkin alueellisiin yritystukiin, niin hallitus itse asiassa nimenomaisesti siirsi alueellisten yritystukien painopistettä hieman sieltä lännestä itään päin [Niina Malm: Hieman! — Taputtaa käsiään] johtuen juuri tästä tilanteesta. Ei siinäkään EU-sääntöjen puitteissa ihan suuria mahdollisuuksia ole tehdä, mutta mitä tulee tähän yleiseen rahoitukseen, niin EU-tasolta nimenomaisesti säilytimme sen vahvan Itä-Suomi-painotuksen.

Se olennainen kysymys on nimenomaisesti se, että millä luodaan sitä kestävää elinvoiman pohjaa, ja siinä tullaan tietystikin kysymyksiin yksityisistä investoinneista ja siitä, että elinkeinoelämä voi hyvin. Ja siinä juuri ne työmarkkinareformit, joista pääministeri on puhunut, ovat aivan keskeisessä osassa ja kaikki ne vienti- ja investointiponnistelut, joita hallitus tällä hetkellä tekee. Se on vaikea kenttä tässä valtiontukikilpailutilanteessa, jossa Euroopassa elämme, mutta teemme parhaamme. [Niina Malm: Palkansaaja maksaa tämänkin lystin!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimettomuus ja pelkät puheet — teillä meni yhdeksän kuukautta käynnistäessä edes nämä työryhmät, yhdeksän kuukautta — ovat aiheuttaneet itäisessä Suomessa epävarmuutta. Me sosiaalidemokraatit olemme sitä mieltä, että myös itäisessä Suomessa täytyy olla mahdollisuus asua, elää ja yrittää.

On tärkeää muistaa, että itäisen Suomen rajaseutu on myös Nato-raja. Mitä turvallisempi se on, sitä parempi se on koko Suomelle. Kyseessä on koko Suomen yhteinen asia. Vaarallisin alue on tyhjä alue. Kenraaliluutnantti evp. Arto Räty onkin todennut: ”Mitä elinvoimaisempi ja toimivampi Itä-Suomi meillä on, sitä turvallisempi Itä-Suomi meillä on.” Ymmärtääkö hallitus, että Itä- ja Kaakkois-Suomen elinvoima on myös turvallisuuskysymys ja puolustuspoliittisesti tärkeä asia?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kaikki Suomessa ymmärtävät, että koko maata puolustetaan ja Itä-Suomen elinvoima on myös turvallisuuspoliittinen kysymys, se on ihan selvä. Jos tähän olisi helppoja ratkaisuja, ne olisi varmaan aiemmilla vaalikausilla löydetty. Tälleen itäsuomalaisena itsekin voin sanoa, että olisiko meillä neljä viisi eri ryhmää ollut viimeisen 20—30 vuoden aikana. [Suna Kymäläisen välihuuto] Haasteet ovat siis olleet ennen tätä Ukrainan sotaa, ja nyt ne ovat vain kasvaneet.

Nyt me hyvässä yhteistyössä — uskoisin, että opposition kanssa — löydetään ratkaisuja, jotka ovat kestäviä. Me ei etsitä nyt sellaisia ratkaisuja, joissa kaadetaan tukijärjestelmää tai rahaa rahan päälle, vaan niin, että syntyy aitoa elinkeinotoimintaa, koulutukseen liittyvää osaamista, alueen erityispiirteistä kumpuavaa osaamista, esimerkiksi metsäteollisuus, alueen yritystoimintaan liittyvät kasvumahdollisuudet. Sen takia näitä nyt haetaan tarkasti, koska rahat ovat niukalla. Tämä hallitus ei halua tuhlata, me halutaan kääntää velkakierre poikki, mutta samaan aikaan kasvua pitää kiihdyttää, ja siksi näitä keinoja [Puhemies koputtaa] nyt etsitään hyvin tarkasti.

Arvoisa puhemies! Hallituksen suurin säästösuunnitelma kohdistuu terveyspalveluihin. Te heikennätte tavallisen suomalaisen mahdollisuuksia saada itsensä, lapsensa tai vanhempansa lääkärille — senhän te leikkauksillanne teette, mitä sitä kaunistelemaan. Teidän linjanne seurauksena sairaaloita uhataan lakkauttaa, terveysasemien sulkemista suunnitellaan, palvelut karkaavat. Vanhuksilta viedään jälkiruuatkin palvelutalojen lautasilta.

En ihmettele yhtään, miksi suomalainen kysyy nyt itseltään, mihin hänen maksamansa verot menevät. No, kaikkihan me tiedämme, mihin ne menevät: ne lastataan tähän miljardeja maksavaan Turun tunnin junaan. [Naurua oikealta] Sinne sitä rahaa kyllä riittää. [Eduskunnasta: Älkää viitsikö!]

Nyt, hallitus, on aika herätä. Ministeri Juuso, olette antanut ymmärtää, että ihmisten terveyspalveluista on varaa leikata. Mistä leikataan? Kertokaa se nyt koko Suomelle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella tehty sote-uudistus ja sen rahoitusmalli, mikä siinä luotiin, on syynä siihen tilanteeseen, missä me olemme nyt. [Välihuutoja] Hallitus ei ole kehottanut leikkaamaan lähipalveluista, kuten keskusta koko ajan väittää. Me olemme koko ajan sanoneet, että lähipalveluihin pitää panostaa, matalan kynnyksen palveluja pitää lisätä, ja siihen pyrimme koko ajan ohjauksella, [Keskustan ryhmästä: Millä rahalla?] hyvinvointialueita ohjaamalla.

Hyvinvointialueiden valtuustot ja hallitukset ovat itse asiassa todella tärkeän paikan edessä siellä valtuustoissa, kun te mietitte ja päätätte, millä tavalla voidaan samat palvelut turvata pienemmillä kustannuksilla ja sillä henkilöstöllä, mikä on käytettävissä. Meidän täytyy miettiä uusia tapoja tuottaa palveluita, kotiin tuotavia palveluita, mobiilipalveluita, etä- ja digipalveluita, niissä toimissa, joihin ne sopivat, ja kaikin puolin miettiä, mistä voidaan leikata: voidaanko leikata hallinnosta, voidaanko leikata hankinnoista, entä ryhmärahat? [Hanna-Leena Mattilan välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Asia on niin, että pelkät ruumisauto ja siunauskappeli eivät alueilla riitä. [Mauri Peltokangas: Juu, ei riitä!] Sosiaali- ja terveyspalveluissa kyse on suomalaisille äärimmäisen tärkeistä palveluista. Kyse on siitä, pääseekö vauva neuvolaan ja nuori lääkäriin ja saako vanhus laadukkaan hoidon. Tilanne hyvinvointialueilla on vaikea, kun kustannukset ovat nousseet. Samaan aikaan tässä tilanteessa hallitus uhkaa hyvinvointialueita tähtitieteellisillä leikkauksilla. [Antti Kurvinen: Pitää paikkansa!]

Perussuomalaiset, lupasitte ajaa tavallisen suomalaisen asiaa. Mihin nämä puheet unohtuivat? Hallituksessa olette tarjonneet suomalaisille hoitoa odottaville ihmisille lähinnä vain tosiaan tyhjiä papereita tai laskuja ja perintäkirjeitä — hirvittävä sotku.

Keskusta esitti jo syksyllä hallitukselle ratkaisuja: perukaa leikkaukset, antakaa hyvinvointialueille aikaa tasapainottaa talous, laittakaa ammatinharjoittajamalli eteenpäin ja matkakustannukset sote-alueiden budjettiin. Ministeri Juuso, milloin tartutte näihin ratkaisuihin ja lopetatte raskaiden laskujen lähettämisen suomalaisille? [Ben Zyskowicz: Ja Kukakohan loi tämän sote-mallin? — Katri Kulmunin välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa... — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ehkä ministeri Juuso jatkaa tuohon kysymyksen loppuosaan. Mutta kyllä nyt täytyy tehdä pari perusasiaa selväksi. Se, että sanotte, että hallitus leikkaa tähtitieteellisiä summia sotesta, [Katri Kulmunin välihuuto] on yksinkertaisesti väärä totuus. Tänä vuonna käytetään noin 24 miljardia euroa sosiaali- ja terveyspalveluihin — kolmannes valtion budjetista. Joka ainut vuosi me lisäämme yli miljardin lisää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Se on valtava summa tilanteessa, jossa me velkaannumme koko ajan. Ja mistä tämä johtuu? Se johtuu siitä sote-mallista, jonka teidän hallituksenne teki. [Katri Kulmunin välihuuto] Te ette uskoneet sitä, että tämä on kallis, tämä ei nopeuta hoitoonpääsyä, vaan kustannukset nousevat. Juuri siinä tilanteessa nyt ollaan, juuri sitä tilannetta niillä alueilla joudutaan ratkomaan. Mutta älkää sanoko, että me leikkaisimme sotesta. Me lisäämme joka vuosi yli miljardin. [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Sote-uudistus ei ole valmis, emme ole koskaan niin väittäneetkään. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Se ei voi kuitenkaan olla syy sille, että suomalaisten arjen turvallisuus heitetään roskiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi te heititte?] Me kysymme: Mitä hallitus tekee niiden lasten hyväksi, jotka kohtaavat vastoinkäymisiä ensimmäisinä vuosinaan, ja sote-rahoista ei riitä heille tukea? Tai mitä hallitus tekee niille ikäihmisille, jotka joutuvat turvautumaan Kela-taksiin pari kertaa viikossa, kun [Ben Zyskowiczin välihuuto] lähellä oleva terveyskeskus lakkautetaan?

Hallituksen vastaukset kertovat siitä, että tämä neljännesvaalikauden tulos on vain tyhjä paperi. Siitä keskusta on aidosti huolissaan. Neljäsosa vaalikaudesta on mennyt, ja teillä ei ole tarjota meille mitään muita keinoja turvata suomalaisten lähipalvelut ja arjen turvallisuus kuin edellisen hallituksen ratkaisut. Sen sijaan tarjoatte sekasortoa. Teidän epäselvä johtamisenne esimerkiksi synnytyssairaaloiden ja terveyskeskusten osalta pahentaa tilannetta ja lisää kustannuksia.

Arvoisa ministeri Juuso, olette sanonut, että sosiaali- ja terveyspalveluista on varaa leikata. [Puhemies koputtaa] Kysyn edustaja Siposen tavoin: [Puhemies koputtaa] kerrotteko suomalaisille, mistä on varaa leikata?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri juuri vastasi tähän kysymykseen, joten en lähde siihen enää toista kertaa vastaamaan.

Mutta kommentoin tätä lasten ja nuorten tilannetta niin, että me olemme todella panostamassa lasten ja nuorten terapiatakuuseen korjataksemme sen tilanteen, mikä tällä hetkellä on. [Katri Kulmunin välihuuto] Ja huomautan vielä kysymykseen siitä, kun vanhan ihmisen pitää Kela-taksilla lähteä kauas, että on olemassa se toinenkin vaihtoehto. On olemassa se vaihtoehto, että hoitaja tai lääkäri tulee käymään siellä vanhuksen kotona. Kumpi teistä on parempi? [Eduskunnasta: Onko tämä lupaus?]

Värderade talman, arvoisa puhemies! Kun me keskustelemme sote-sektorista ja sote-sektorin haasteista, niin eittämättä suurin haaste liittyy henkilöstön saatavuuteen.

En av de största utmaningarna inom hela vårdsektorn handlar om personalbristen, som är akut. Utan en välmående personal har vi inte heller en fungerande omsorg för alla finländare.

Hallitusohjelmasta löytyy kirjauksia siitä, millä tavalla hallitus aikoo panostaa siihen, että meillä olisi riittävästi sote-puolen henkilöstöä kaikkialla Suomessa. Jos nyt tällä hetkellä kuuntelee viestiä henkilöstöltä, mitä varmaan me kaikki saadaan, niin eivät uudet hyvinvointialueet ole esimerkiksi helpottaneet byrokratiaa, mikä koetaan, että kuormittaa tällä hetkellä hoitohenkilöstöä. Olemme voineet lukea useassa lehdessä siitä, että lääkärit sanovat, että nykyään ei ehdi hoitaa yhden päivän aikana yhtä monta asiakasta kuin aiemmin. Kysynkin arvoisalta ministeri Juusolta, mitä kaikkia toimia edistetään nyt pikaisesti hallituksessa, jotta tähän akuuttiin tilanteeseen saataisiin ratkaisuja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Wickström on kysynyt tästä kysymyksestä aikaisemminkin muutaman kerran, mutta voin nyt käydä läpi sitä ajankohtaista tilannetta, [Antti Kurvisen välihuuto] mikä tällä hetkellä on valmistelussa.

Ensinnäkin koko ajan kartoitamme tietopohjaa siitä, paljonko meillä hoitajia on ja paljonko me tulevaisuudessa tarvitaan, jotta osaamme sopivalla määrällä myöskin lisätä koulutuspaikkoja. [Antti Kurvinen: Kaikki edellisen hallituksen vika!] Me kehitämme koulutuksen rakennetta modulaariseksi sillä tavalla, että siinä on perus... Tämä tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta, mutta se toivon mukaan parantaa henkilöstön saantia sinne koulutukseen. Meillä on myöskin tekeillä ammattihenkilölainsäädännön uudistus, missä täsmennetään sitä, mitä kukin ammattiryhmä voi tehdä. Me käymme läpi esimerkiksi todistuksia ja lausuntoja: onko pakko kirjoittaa niin paljon todistuksia ja lausuntoja kuin tällä hetkellä. Esimerkiksi psykiatrien työajasta menee tällä hetkellä 50 prosenttia todistusten ja lausuntojen kirjoittamiseen, ja tästä pitää päästä pois, ja tähän me tartumme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Andersson, Li, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Pakko nyt korjata pääministeriä sen verran, että eihän hyvinvointialueiden alijäämä ole syntynyt yhtäkkiä sote-uudistuksen myötä. [Mika Kari: Näinpä!] Nämä alijäämät ovat olleet olemassa aikaisemmin ja ovat näkyneet kuntatalouden puolella. [Jani Mäkelä: Mitä te teitte sille asialle?] Erotuksena aikaisempaan on se, että tässä uudessa sote-järjestelmässä valtion rooli on erittäin keskeinen, koska hyvinvointialueilla ei ole omia tulonhankkimiskeinoja kuten kunnilla on ollut, ja koko tämä rahoitus tulee valtiolta. Siksi vastuu on hallituksella, ja siksi kysymys kuuluu: mitä hallitus aikoo tehdä hyvinvointialueiden ongelmiin vastaamiseksi tai tämän kustannusten kasvun hillitsemiseksi, joka sekään ei johdu uudistuksesta vaan esimerkiksi vuokratyövoiman kustannusten kasvusta, keikkalääkäreistä ja inflaatiosta? Istun itse sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja yhdeksän kuukautta tässä nyt on odoteltu, että tulisi hallituksen suunnalta ensimmäistäkään toimenpidettä, joilla helpotettaisiin hyvinvointialueiden tilannetta. Yhtäkään ei ole tullut tähän asti.

Pääministeri Orpo, ministeri Juuso: milloin hallitukselta tulee jotain toimenpiteitä tämän palveluiden alasajon ehkäisemiseksi? [Mauri Peltokangas: Marinin hallitus tumpeloi koko systeemin! — Naurua]

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus teki meille hallinnon uudistuksen, [Vasemmalta: Ei! — Hälinää — Puhemies koputtaa] nyt tämä hallitus kääntää katseen ihmisten palveluihin ja uudistaa myöskin palveluita. [Pia Viitanen: Kysymys kuuluu: mitä teette helpottaaksenne?]

Meidän tavoitteet ovat kahtalaiset: se, että me saamme rahoituksen riittämään myöskin tulevaisuuden palveluihin, ja se, että kehitämme myöskin ihmisten hoitoonpääsyä oikea-aikaisemmaksi kuin aikaisemmin. Nämä ovat kaksi asiaa, jotka eivät ratkenneet sillä edellisen hallituksen uudistuksella. Meidän rahoitusmalli on sellainen, että tässä tosiaan yli 24 miljardia tulee tähän hyvinvointialueitten rahoitukseen tänä vuonna. Se on yli neljäsosa valtion budjetista, ja se kasvaa yli miljardin vuodessa, kuten pääministeri täällä kertoi. Eli kyllä se on. Ensi vuonna meillä on tulossa myöskin ensimmäinen jälkikäteistarkistus, jolla korjataan ne hyvinvointialueitten viime vuoden alijäämät, eli tavallaan tämä rahoitusmalli korjaa itsensä myöskin näissä.

Lisäksi täällä oli kysymys vuokratyöstä. Se on tietysti STM:n työn alla, mutta sielläkin on tehty nyt tällainen työryhmä, [Vasemmalta: Työryhmä!] joka on hakenut ratkaisuja siihen, ja ne ovat tulossa päätöksille. Että on haettu ratkaisuja myöskin siihen, että millä tavalla ratkomme näitä.

Eli täsmäratkaisuja haetaan sekä rahoitusmallia kehittämällä että sitten henkilöstön saatavuuteen ja palveluitten kehittämiseen, ja näissä on todella paljon työtä tehtävänä, jotta tavoitteisiin päästään, mutta meillä on aktiivinen ote niissä. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vanhusten hoitopaikkoja suljetaan tällä hetkellä henkilöpulan vuoksi. [Li Andersson: Mutta hallituksella on työryhmä!] Minun äitini oli vanhustenhoidossa tuossa pitkän aikaa, ja seurasin sitä tilannetta, ja siihenhän on tehty hoitajamitoitus, kuinka paljon pitää olla sairaanhoitajia ja muita hoitajia. Ja ihmettelen sitä, miksi ei siihen voida tehdä muutosta. Miettikää omaishoitajia. Niitä on tuhansia Suomessa, ei heilläkään ole mitään koulutusta siihen tehtävään, ja he pystyvät hoitamaan vanhukset erittäin hyvin. Miksi ei näitä mitoituksia voida muuttaa, miksei voida ottaa sinne ihmisiä töihin? Siellä on semmoisia töitä, mitkä kuka vaan, joka osaa hoitaa ihmistä, pystyy tekemään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ympärivuorokautisen hoivan potilaista 92 prosenttia on vakavasti muistisairaita, he ovat myöskin monisairaita henkilöitä, heillä on useita erilaisia sairauksia, jotka vaativat lääkitystä ja myöskin seurantaa. Sitä varten meillä täytyy olla ammattilaisia siellä, ja se ammattilainen, joka tätä työtä tekee, on sairaanhoitaja ja se on lähihoitaja. Meillä on siellä myöskin töitä, mitä voi tehdä muilla tutkinnoilla tai muunlaisella koulutuksella. On ruuanlaittoa, pyykkihuoltoa, siivoamista ynnä muuta, siihen ei tarvita hoitajan tutkintoa. Ja tätä ollaan painotettu koko ajan: ottakaa niitä apukäsiä sinne, jotta sairaanhoitajan tai lähihoitajan ei tarvitse siivota tai tehdä ruokaa tai pyykkihuoltoa.

Tämä henkilöstömitoitus, mikä siellä on tällä hetkellä näiden muistisairaiden, monisairaiden ihmisten kanssa, todella tarvitaan. Siinä ei ole yhtään liikaa. [Vasemmalta: Hyvä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Saarikko, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Teen tämmöisen ehdotuksen pääministerille, että menköön nyt sitten niin, että tämä kyselytunti vielä, niin kaikki nämä vastaukset voivat kietoutua sen ympärille, että ”no mutta kun edellinen hallitus”, [Antti Kurvinen: Säälittävää!] mutta voisi olla niin, että ensi kyselytunnille kannattaisi varustautua myös jo vähän uudenlaisilla ideoilla.

Me emme ole koskaan, hyvä pääministeri, väittäneet, että siitä isosta uudistuksesta — joka ei sanalla sanoen muuten kokoomusyhteistyössä onnistunut, perustuslaillisesti kestävä ratkaisu — [Timo Heinonen: Se oli Sipilän hallitus!] olisi tullut täydellinen kerralla. Nyt vain vastuu on teillä niiden pykälien muuttamisesta, jotka eivät käytännössä toimi, [Ben Zyskowicz: Jotka te teitte! — Jani Mäkelä: Miksi ne ei toimi?] kuten esimerkiksi se, miten nopeasti alijäämäsäännöstöä olisi nyt syytä muuttaa, koska kertakaikkisesti talouden olosuhteet täällä mainittujen syiden, esimerkiksi inflaation ja palkankorotusten, vuoksi muuttuivat. [Jani Mäkelä: Kuka oli vastuussa viime kaudella?] Teillä on vastuu tehdä muutoksia, jotta malli voisi toimia. [Jani Mäkelä: Kuka oli valtiovarainministeri?]

Tässä eivät nyt modulaarit, eivät työryhmät lämmitä, ministeri Juuso, ja siksi toistan kolmannen kerran sen kysymyksen, joka on aivan oleellinen jokaisen aluevaltuutetun ja ennen kaikkea [Puhemies koputtaa] jokaisen hoivakodin, neuvolapalveluiden tai terveysaseman palveluiden käyttäjän kannalta. [Puhemies koputtaa] Ministeri Juuso, te olette antanut valtuudet valtiovarainministerille, että teidän salkustanne saa leikata. [Puhemies koputtaa] Mistä palveluista te aiotte leikata lisää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Näitä valtiontalouden leikkauksia ei todellakaan päätä sosiaali- ja terveysministeri yksin, vaan valtiovarainministeriö on siinä tietenkin pääroolissa, [Annika Saarikon välihuuto] kuten hyvin entisenä valtiovarainministerinä tiedätte. On totta, että varmaankin... En tiedä vielä, mikä se leikkauslista on, emme ole sitä vielä hallituksessa käsitelleet, mitä sieltä on tulossa. Tietysti toivon, että sinne ei sote-puolelle tulisi enää enempää leikkauksia, mutta en voi sitä luvata. [Annika Saarikko: Te olette vastuuministeri! — Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi en voi olla viittaamatta ministeri Juuson edelliseen puheenvuoroon, että me suomalaiset toivomme, että ministeri ei vain toivo, että sotesta ei leikata, vaan vastuuministerinä vastaa, [Antti Kurvinen: Kyllä!] että sotesta ei leikata niin paljon, että se vaikuttaa dramaattisesti palveluihin.

Mutta mitään palveluita ei ole ilman ammattilaisia — ei heitä, jotka toimivat lastensuojelussa, sosiaalityöntekijöinä, vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa. Me kuultiin täällä, että hallitus vastaa työvoimapulaan kehittämällä koulutukseen modulaareja — oliko se oikea termi? [Vasemmalta: Oli!] Tämä nyt ammattilaisille viestiksi, kun samaan aikaan toisella kädellä leikataan aikuiskoulutustuki, jolla vaikka se lastensuojelun ohjaaja on voinut kouluttautua sosiaalityöntekijäksi, joista on huutava pula, mistä maksavat ne lapset, joiden hätä jää näkymättömiin. Samaan aikaan te tuotte pöytään vientivetoisen palkkamallin, jolla tasan tuomitsette nämä naisvaltaiset matalapalkka-alat palkkakuoppaan ja aivan varmasti, ministeri Satonen, heikennätte näiden alojen veto- ja pitovoimaa. Ja kun vielä lisäksi te leikkaatte asumistukea, jolla se lastensuojelun työntekijä on voinut kaupungissa yksinhuoltajana tehdä siellä lastenkodissa työtä, niin miten tämä hallitus turvaa, että yhdenkään lapsen hätä [Puhemies koputtaa] ei jää enää näkymättömiin vaan ammattilaisia riittää sote-sektorille tulevaisuudessakin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan tästä vientivetoisesta palkkamallista. Tässä on aika monta kertaa vedottu myös pääministerin suulla siihen, että SAK palaisi neuvotteluun tästä vientivetoisesta palkkamallista [Vasemmalta: Onko aito neuvottelu?] — kyllä — jolla voidaan tehdä sen tyyppinen ratkaisu kuin Ruotsissa on tehty. [Saara Hyrkön välihuuto] Ja jos te katsotte sitä, mitä Ruotsissa on tapahtunut, niin Ruotsissa nimenomaan näiden naisvaltaisten työvoimapula-alojen palkkakehitys on ollut tämän vientimallin aikana parempaa kuin muilla aloilla keskimäärin. [Li Anderssonin välihuuto] Tästä löytyy valtakunnansovittelija Irene Wennemon kalvot, jotka hän esitteli. Eli on täysin mahdollista tehdä tällainen ratkaisu, jos se aiotaan tehdä.

Mitä sitten aikuiskoulutustukeen tulee, niin sen osalta, kuten täällä on jo käyty läpi, se on totta, että se on tärkeä asia ollut silloin, kun omalla alalla, myös sote-alalla, kouluttaudutaan pidemmälle, ja siihen nyt haetaan ratkaisuja. Mutta sote-alalle se ei ole ollut ratkaisu, koska sieltä on ollut yhtä paljon liikettä pois aikuiskoulutustuen avulla kuin sote-alalle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kaavaillaan leikkaustoiminnan keskittämistä Oulun yliopistolliseen sairaalaan, pois Oulaskankaan hyvästä sairaalasta, ja hoitajien oletetaan siirtyvän perässä työskentelemään sadan kilometrin päähän Ouluun. Hoitajat eivät aio toimia näin vaan vaihtavat mieluummin muihin hommiin. Tämä on tuttu ilmiö myös muilla hyvinvointialueilla. Alueille kohdistuneet pakkosäästöt johtavat lähipalvelujen heikentymiseen, kun pieniä terveysasemia ja hoitoyksiköitä suljetaan. Palvelut karkaavat kauas ja hoitajien työmatkat pitenevät. Ministeri Juuso, olette varmasti tietoinen, mitä hyvinvointialueilla tapahtuu. Mitä aiotte tehdä, jotta hoitajapula ei entisestään pahene?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Juuso, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kyllä olen tietoinen, mitä hyvinvointialueilla tapahtuu, ja tietoinen myöskin siitä, että suuri osa säästöistä kohdistuu nimenomaan palveluverkkoon, ja se on mielestäni valitettavaa. Mielestäni vuodeosastoja ei pitäisi lakkauttaa [Välihuutoja keskustan ryhmästä] ja sote-palvelut pitäisi turvata kaikille. Mutta hyvinvointialueen hallitus ja valtuusto päättävät, [Antti Kurvinen: Ottakaa vastuu!] mistä sieltä niitä palveluita leikataan. Se ei ole ministerin eikä ministeriön vallassa tällä hetkellä, vaan se on hyvinvointialueiden vallassa. [Antti Kurvinen: Vastuun pakoilua!] Ymmärrän, että hyvinvointialueiden valtuutetuille se vaikeiden päätösten tekeminen on vaikeaa. Mutta kannustan miettimään niitä leikkauksia, mitä te siellä teette, tai miettikää säästö- tai sopeutustoimenpiteitä jostakin muualta kuin ihan niistä lähipalveluista, ihan niistä tärkeistä, mitä ihmiset eniten tarvitsevat. [Antti Kurvinen: Pääministeristä alkaen vastuun pakoilua!] Ne täytyy pystyä järjestämään eri tavalla tulevaisuudessa.

Kiitos, puhemies! Eilen tässä salissa me osoitimme yksituumaisuutemme Ukrainan puolesta. Uskon, että se antaa teille hallituksessa vahvan selkänojan tuoda uusia esityksiä Ukrainan tukemisesta. Sattumoisin juuri eilen myös EU-maat pääsivät sopuun jo 13. pakotepaketista Venäjää vastaan. Nämä uudet pakotteet koskevat liki 200:aa henkilöä ja monia yrityksiä. Vielä 13 pakotepaketin jälkeenkin Venäjä rahoittaa silti tätä raakalaismaista hyökkäyssotaansa viemällä energiaa myös tänne Euroopan maihin. Meille Suomeenkin tuodaan yhä kahden vuoden sodankäynnistä huolimatta fossiilista kaasua ja ydinpolttoaineita. Arvoisa pääministeri Orpo, kun te Eurooppa-neuvoston kokouksissa käytte muiden jäsenmaiden kanssa näitä keskusteluja pakotteista, miten näette, mitä voitaisiin tehdä, jotta kaikki energiantuonti ja kaikki energiahankkeet Venäjältä saataisiin vihdoin kiellettyä? [Sheikki Laakson välihuuto] Ja jos EU:ssa ei päästä tästä yhdessä sopuun, voitaisiinko edetä Suomessa kansallisesti?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää tästä asiallisesta kysymyksestä. On todellakin hienoa, että nyt saatiin 13. pakotepaketti, ja se osui erinomaisesti sen jälkeiseen lähiaikaan, kun Navalnyin kuolemasta ilmoitettiin. [Ben Zyskowicz: Murhasta!] Putin ja Venäjän johto ovat syyllisiä hänen kuolemaansa — jälleen yksi poliittinen murha nähty. Siksi pakotteita täytyy olla. Tämän 13. paketin yksi oleellinen kysymys on se, että myöskin kiristetään valvontaa. Me tiedämme, että pakotteita kierretään, ja se pitää saada loppumaan.

Mitä sitten tulee tähän fossiilisten viennin poistamiseen Venäjältä muihin maihin, niin sen pitää olla yksiselitteisesti prioriteetti edelleen. Eurooppa on edennyt todella nopeasti irtaantumisessa fossiilisista, niin kuin Suomi on näyttänyt mallia, mutta siinä pitää vielä tehdä enemmän. Me tiedämme hyvin ne Euroopan maat, jotka vieläkin tuovat ja liikaa, koska jokainen, jokainen eurollinen fossiilista on liikaa. Nimenomaan se, mitä Eurooppa-neuvoston pöydässä tehdään, on se, että luodaan vahvaa yhteisöllistä painetta niitä maita kohtaan, [Puhemies koputtaa] jotka vielä tätä kauppaa käyvät.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä tänäänkin on puhuttu, niin oikeistohallitus on todella lakkauttamassa aikuiskoulutustuen, millä tulee olemaan katastrofaaliset vaikutukset työvoimapulasta kärsiville sote‑ ja kasvatusaloille. Hallitus väittää valmistelevansa niin sanottua korvaavaa mallia, mutta tätä asiaa valmistelevasta työryhmästä on kuulunut kummia: mitään korvaavaa tukea ei olisi tulossa, vaan jatkossa alanvaihtajat joutuvat ottamaan velkaa opintojen rahoittamiseksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kauheaa!] Miten hallitus kuvittelee, että me löydämme jatkossa terveyskeskuksiin ja päiväkoteihin työntekijöitä, jos alan vaihtaminen edellyttää valtavaa velkataakkaa — etenkin kun te olette samalla valmistelemassa palkankorotuskattoa ja ikuista palkkakuoppaa näille aloille?

Kysynkin: voitteko, työministeri Satonen, vahvistaa tässä ja nyt, onko velkataakkamalli todella se teidän lupaamanne korvaava malli? [Jani Mäkelä: Ei velkaa tarvitse maksaa takaisin, vasemmiston mielestä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Satonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen jo kerran vastasin, mutta kertaus on opintojen äiti. Katsotaan nyt vielä kerran nämä luvut, että kuinka merkittävä on ollut tämä alalle tulo. [Vasemmalta: Vastatkaa siihen kysymykseen!] Kun minulla on vuoden 2022 luvut, niin terveys‑ ja hyvinvointialueille on tullut aikuiskoulutustuen avulla 3 069 henkilöä ja alalta on opiskellut pois aikuiskoulutustuella 2 928, [Välihuutoja vasemmalta] eli se tarkoittaa sitä, että liikettä on aikuiskoulutustuen avulla käytännössä aivan yhtä paljon molempiin suuntiin. [Aino-Kaisa Pekonen: Estättekö te heitä sitten vaihtamasta alaa?] Kasvatusalan tulokset ovat suurin piirtein samansuuntaisia. Eli se ei ole ollut ratkaisu tähän asiaan.

Sitten jos tullaan siihen periaatteelliseen kysymykseen, niin minä kyllä toivoisin nyt oppositiolta, että ottaisitte tämän Suomen talouden tilanteen ihan vakavasti ja ymmärtäisitte sen, että ihan kaikkia etuisuuksia ei voida enää samassa mittaluokassa jatkossa pitää kuin mitä tähän asti on ollut. Jos ihminen haluaa vaihtaa alaa omasta tahdostaan, on kohtuullista, että siinä on myös jonkun verran omavastuuta. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Suomen talouden kasvu on yrittäjien käsissä, ja kun seuraa tätä keskustelua, voi sanoa, että ”kiitos että on näin”, koska meihin ei ilmeisesti luoteta, kun käydään tämän tasoista keskustelua täällä. Enemmän luotan kyllä yrittäjiin. Nimittäin jos yrittäjät uskaltavat ottaa riskiä, investoida ja työllistää, kestävä kasvu voi jatkua ja työllisyys parantua. Suomi tarvitsee lisää vientiä, mutta se edellyttää myös investointeja. Se, että suomalaiset yritykset investoivat ja että saamme myös ulkomaisia investointeja tänne Suomeen, edellyttää vakautta myöskin työmarkkinoilla.

Haluaisin kysyä asianomaiselta ministeriltä: meillä on lupajonossa tällä hetkellä miljardien investointihankkeita, ja kun hallitusohjelmassa on kirjaus, että me aiomme puuttua tähän, että me saamme sujuvuutta tähän ja yhden luukun periaatteella, niin miten me saataisiin lisää investointeja tänne Suomeen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Östman on täysin oikeassa siinä, että byrokratia luvituspuolella on keskeinen este ja hidaste sille, että Suomeen kunnollisia investointeja saadaan. Meillä on tällä hetkellä käynnissä iso työ sen suhteen, että saamme tämän luvituksen sujuvammaksi. Se on yksi osa tätä kokonaisuutta, tärkeä osa sitä.

Sen lisäksi pyrimme tietystikin siihen, että viemme nämä työmarkkinauudistukset läpi, jolloin luomme myöskin vakautta suomalaiseen työmarkkinaan, teemme työstä ja yrittämisestä Suomessa kannattavampaa ja sitä kautta myöskin Suomesta houkuttelevamman investoimisen kohteen. Meillä on myöskin käynnissä fuusioprosessi, jossa valtion erityisrahoitusyhtiöitä saatetaan yhteen, jotta saamme myöskin tämmöisen tehokkaamman ja leveämpien hartioiden teollisuuspoliittisen välineen, jota voidaan osaltaan myöskin hyödyntää näissä tapauksissa, joissa pyrimme saamaan kotiutettua Suomeen investointeja ulkomailta. Teemme myöskin kaikkemme sen eteen, että suomalainen vientiteollisuus pystyy pärjäämään erinomaisen hyvin. Meillä on jatkuvasti suunnitteilla erilaisia vienninedistämismatkoja yhteistyössä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa, joilla saamme avattua uusia markkinoita. [Puhemies koputtaa] Palasin juuri hiljattain Indonesiasta erittäin onnistuneelta vienninedistämismatkalta.