Suullinen kysymys kehysriihen päätöksistä (Aki Lindén sd) | Suullinen kysymys kehysriihen päätöksistä (Antti Kaikkonen kesk) | Suullinen kysymys kehysriihen päätöksistä (Sofia Virta vihr) | Suullinen kysymys kehysriihen päätöksistä (Hanna Sarkkinen vas) | Suullinen kysymys kehysriihen päätöksistä (Timo Heinonen kok) | Suullinen kysymys kehysriihen päätöksistä (Jani Mäkelä ps) | Suullinen kysymys kehysriihen päätöksistä (Otto Andersson r) | Suullinen kysymys kehysriihen päätöksistä (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomea vaivaa vakava sairaus. Sen nimi voisi olla kuihtumissairaus, latinaksi morbus tabes. Jos todetaan tauti ja siihen annetaan väärää lääkettä, voi käydä niin, että tauti pahenee. Tämän olemme nähneet.

Kehysriihessä hallitus löysi kymmeniin eri kohteisiin lisää rahoitusta, mutta aina löytyy yksi kohde, josta hallitus haluaa leikata: se on julkinen terveydenhuolto ja vanhustenpalvelut. Hallituksella oli viimeisessä kehysriihessään mahdollisuus tehdä iso suunnanmuutos taloudessa, mutta se jätti sen käyttämättä.

Hallitus on nyt heittänyt kaikki työllisyyttä ja velkaantumista koskevat tavoitteensa romukoppaan. Tämän seurauksena hallitus maksattaa epäonnistuneen talouspolitiikkansa jälleen kerran uusina säästöinä ja leikkauksina tavallisille suomalaisille. Arvoisa varapääministeri Purra, ymmärrättekö, mitä tämä tarkoittaa ihmisten arjessa? Suomalaiset maksavat jo nyt omasta taskustaan terveydenhuollosta paljon enemmän kuin EU-maissa yleensä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus jatkoi kehysriihessä vastuullista talouspolitiikan linjaa. Samaan aikaan, kun me pidämme huolta siitä, että me saamme tehtyä säästöt, jotka me olemme sopineet ja päättäneet, me tässä kehysriihessä sovimme merkittäviä toimia eri sektoreille tähän hankalaan tilanteeseen. Niitä kohdistuu niin yrittämiseen, työhön, rakentamiseen, asumiseen, maatalouteen, liikenteeseen kuin investointeihin ja niin edelleen. Tämä hallitus käyttää niitä keinoja, joita sillä on tässä hankalassa tilanteessa.

Samaan aikaan täytyy sanoa sosiaalidemokraateille, jonka viestintää olen taas ihmetellyt tässä muutaman päivän, että te olette sitoutuneet näihin sääntöihin, te olette sitoutuneet velkajarruun. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Oletteko te?] Nämä samat hankalat päätökset ovat teidän edessänne, mikäli te joskus hallituksessa valtaa käytätte. On täysin populistista antaa ymmärtää, että näihin toimiin on mahdollista ryhtyä olemalla koskematta juuri niihin kohteisiin, joita te täällä aina luettelette. Minä en edelleenkään ole kuullut teiltä niitä oikeita kohteita, mihin näitä säästöjä voitaisiin kohdistaa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Se, että velka kasvaa tai alijäämä 17 miljardiin vuoteen 30, ei kerro siitä, että te olisitte sitoutuneet minkäänlaiseen velkajarruun.

On asioita, joista tämä hallitus ei näköjään suostu luopumaan. Te ette luovu tehottomasta ja kalliista yhteisöveron alennuksesta, joka lisää valtionvelkaa liki miljardilla eurolla. Te ette luovu kaikkein hyvätuloisimpien veronalennuksista — ette, vaikka niiden rahoittaminen tekee vakavia reikiä hyvinvointivaltiomme turvaverkkoihin. Kaiken huipuksi ja kaikesta huolimatta te ette saa tätä velkaantumista kuriin, vaan teidän kurssillanne velkaa pitää ottaa vuosikymmenen lopussa jo äsken mainitsemani 17 miljardia lisää vuodessa.

Varapääministeri Purra: Kun hallituksen politiikka on näin levällään, niin mitä te ajattelette? Ettekö te voisi tehdä nyt sen ainoan oikean johtopäätöksen? Tämän hallituksen johdolla näitä asioita ei saada Suomessa kuntoon. Aiotteko todella vielä jatkaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Aiomme todellakin jatkaa ja kantaa vastuuta tästä isänmaan tilanteesta.

17 miljardin alijäämä siellä kehyskauden lopulla tilanteessa, jossa tämä hallitus tekee merkittäviä sopeutustoimia; meidän kokonaisuutemme julkisen talouden vahvistamiseksi on yli 10 miljardia euroa; ulkoisia sokkeja toinen toisensa perään; maassa ei aitoa talouskasvua lähes 20 vuoteen; teidän hallituksenne jättämä perintö meille ilman yhtään ainutta säästöä, edes noususuhdanteessa. [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Tämä, edustaja Lindén, on todellisuus, jossa me elämme, ja mikäli sosiaalidemokraatit haluavat hallitukseen käyttämään valtaa, teidän tulee olla valmis samaan. [Välihuutoja — Krista Kiuru: Tähän ei kyllä olla valmiita!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut kaikissa tavoitteissaan. Luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa, tuli EU:n korkein työttömyys. Luvattiin taittaa velkaantuminen, mutta puheen asteelle jäi sekin. Luvattiin, että koulutus on erityissuojeluksessa. No, ei ole. Rahaa riittää kuitenkin edellä mainittuihin tehottomiin veroratkaisuihin.

Mutta täytyy kyllä sanoa, että onhan täällä teidän kehysriihipäätöksessänne mielenkiintoisiakin asioita. Te päätätte muun muassa panostaa nuorten työllisyyteen työllisyysseteleillä, joita 15.4. Ylen uutisen mukaan on käytetty 74 kappaletta tähän mennessä. [Vasemmalta: Ohhoh!] Te kehitätte oppisopimuskoulutusta: viikkotuntimäärä lasketaan 20:een 25:stä.

Nämäkö ovat todella niitä toimia, mihin te kykenette? Eikö nyt olisi aika jo vaihtaa lääkäriä, [Puhemies koputtaa] jos tässä Lindéniä lainaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Oleellisin haaste, joka meillä on ollut edessämme, on talouskasvun puute, [Vasemmalta: Juuri näin!] ja sitä me olemme pyrkineet korjaamaan tekemällä sellaisia uudistuksia, reformeja, joita tässä maassa olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Koska tilanne on vaikea myös ulkoisten šokkien johdosta, tämä hyvä vahvistuminen, työllisyys eivät vielä tässä tilanteessa näy, mutta toimet eivät mene hukkaan.

Kolme suurinta syytä sitten taas täällä menopuolella, mitkä selittävät sen, että velka kasvaa niin paljon: Puolustus ja turvallisuus ovat yksi. Me lisäämme merkittävästi puolustuksen resursseja, yleensä turvallisuusmenoja. Tähän kuuluu myös Ukrainan tukeminen. Toinen: hyvinvointialueet, sote. Niiden rahoitus on kasvanut enemmän kuin ennakoimme. Kolme: valtionlainan korkomenot. Kehyskauden lopulla tässä maassa maksetaan korkoja yli kuusi miljardia euroa. Kun tämä hallitus aloitti, lukema oli noin 800 miljoonaa. [Vasemmalta: Miten menee?] Kuudella miljardilla pystyttäisiin kattamaan useamman sektorin, esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ja oikeusministeriön, koko hallinnonala.

Nämä ovat valtavia summia. Nämä eivät ole hallituksen tekemiä virheitä. Me emme ole aiheuttaneet tätä tilannetta, jossa me joudumme näitä rahoja näihin kohteisiin käyttämään.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus aloitti kolme vuotta sitten, asetitte joukon tavoitteita talous- ja työllisyyspolitiikkaan. Nyt kun kolme vuotta on kulunut, niin kysymys talous- ja työllisyyspolitiikasta valtiovarainministerille: onko olemassa joku tavoite, minkä itse asetitte itsellenne, johon olette päässyt, tai uskotte, että tulette pääsemään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Jokainen hallitus hallitusneuvotteluissaan yleensä nojaa valtiovarainministeriön virallisiin arvioihin. Siihen maailmanaikaan valtiovarainministeriön ja muidenkin ennustelaitosten luvut näyttivät siihen suuntaan, että velkasuhde vakautuu 6 miljardin sopeutustoimilla, 6 miljardin kokonaisuudella, joka sisältää menoleikkauksia, veronkiristyksiä ja erilaisia kasvutoimia. [Timo Harakka: Mutta ette päässeet siihen!] Vastaavasti arvioitiin, että 3 miljardia tulisi sitten seuraavalle kaudelle. Tämä on mennyt moneen kertaan uusiksi.

Tällä hetkellä meidän koko kokonaisuutemme on hieman yli 10 miljardia, josta ensi vuoden tasolla, edustaja Harakka, [Timo Harakka näyttää kolmea sormea] 6 miljardia on suoria sopeutustoimia, sekä veronkiristyksiä että menoleikkauksia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Harakka maksaa ne ihmisille tilille!] Samaan aikaan me olemme joutuneet tekemään useita erilaisia kasvutoimia, jotka totta kai myös maksavat, [Eduskunnasta: Koska tulee bensarahaa tilille?] ja tästä me olemme pitäneet huolta. Mikäli tässä tilanteessa haluaisimme vielä tavoitella velkasuhteen vakauttamista, se tarkoittaisi noin 5 miljardin suoria lisäsäästöjä eli leikkauksia. [Krista Kiurun välihuuto] En usko, että te kukaan täällä salissa, ei valtiovarainministeriö, ei IMF, ei komissio, ei mikään muukaan asiantuntijataho [Puhemies koputtaa] suosittele viiden miljardin leikkauksia tähän tilanteeseen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Harakka, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Arvoisa puhemies! Ministeri Purra antoi tuossa väärän numerotiedon. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hallitus pääsee enintään viiden miljardin mutta todennäköisimmin 3,5 miljardin sopeutussummaan. Syy on selvä: olematon kasvu, työttömyyden kasvu Euroopan ennätyslukemiin, jatkuva konkurssien aalto ja luottamuksen menetys kansalaisilta hallitukseen. Seuraavan hallituksen täytyy se luottamus palauttaa.

Mutta tämä eilinen järkyttävä ryöstö tarkoittaa sitä, [Ari Koponen: Mikä ihmeen järkyttävä ryöstö?] että Orpon—Purran velkahallitus yrittää seuraavankin hallituksen eväät jo syödä. Alijäämän suunnittelette nousevan 17 miljardiin euroon, eli 5 miljardia nykyisen päälle. Miljardien menolisäykset, toisin kuin äsken sanoitte, ”säästötoimet”, on isketty vuoteen 28 eli seuraavan hallituksen vastuulle. Kun te nyt jo hylkäsitte tämän paljon hehkuttamanne velkajarrun, ministeri Purra, ja painatte velkakaasua, niin voisitteko rehellisesti tunnustaa, että tämän hallituksen keinot ovat loppu eikä ole mitään syytä jatkaa tämän hallituksen syöksykierrettä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Harvoin kuulee edustajan puheessa noin monta virheellistä väittämää. Ensinnäkin valtiovarainministeriön arvion mukaan suorat sopeutustoimet ovat vuoden 27 tasossa kuutisen miljardia. Valtiontalouden tarkastusvirasto laskee tämän eri tavalla. [Krista Kiuru: Aa, se laskee väärin!] Se ei huomioi sinne samoja elementtejä kuin valtiovarainministeriö. Toisaalta siinä ei huomioida kasvutoimia, investointeja, hyvinvointialueiden omia menoja. Siinä katsotaan hyvin kategorisesti asioita tietyllä tavalla. Se ei ole väärä laskelma, mutta se on erilainen, mitä valtiovarainministeriössä on aina tehty, myös teidän kaudellanne. Alkuvuonna hyvin perusteellisesti selitin useissa haastatteluissa, mistä tämä ero johtuu.

Te kuvasitte meidän kehysriihen päätöksiä ryöstöksi. [Timo Harakka: Kyllä!] Haluaisitteko te kertoa, mitkä näistä merkittävistä kasvu- ja työllisyystoimista, investoinneista, julkisista investoinneista, rakentamisen paketeista ja niin edelleen olivat ryöstöä, ja mitä niistä te vastustatte? [Timo Harakka: Yritysten veroalea!] Arvoisat sosiaalidemokraatit, te kykenette samana päivänä vaatimaan 1,4 miljardia lisää säästöjä aamulla, sen jälkeen juoksemaan Säätytalon eteen vastustamaan leikkauksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tätä linjaa ei pysty ymmärtämään.

Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit, pystyttekö te yhtään kuvittelemaan, miltähän tuntuu niistä suomalaisista — ministeri Rydman ilmeisesti pystyy, kun lähditte jo vastaamaan, hienoa — joilla ei ole tänään työtä ja joilla eivät riitä rahat ruokaan, tai niistä pienyrittäjistä, jotka ovat uhranneet paljon mutta joiden arki on pelkkää selviytymistä? Miltähän heistä tuntuu lukea uutisista, että tässä maassa on hallitus, joka jälleen heidän auttamisensa sijaan valitsi tukea jo aika hyvin pärjääviä suuryhtiöitä? Se voisi näyttäytyä aika ylimielisenä, ja se voisi näyttäytyä vastuuttomana, ja kun kohta te kerrotte, mikä meissä oppositiossa on vikana, niin tiedättekö mitä? Me kannamme sitä vastuuta teidänkin puolestanne [Perussuomalaisten ryhmästä: Hoh hoh hoh!] tuomalla tähän saliin niiden suomalaisten viestejä, joille te nauratte, joilla on tänään vaikeaa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Me olemme osoittaneet, että vaihtoehtoja on. Te olette osoittaneet, että te ette kykene luomaan työtä, ette toimeentuloa, saati sosiaali- ja terveyspalveluita. Te leikkaatte aina heikoimmalta. Se on teidän valintanne, ja vielä hymyilyttää.

Kysynkin, valtiovarainministeri Purra: Eikö tässä kohtaa ainut vastuullinen valinta olisi nostaa käsi virheen merkiksi, [Sanna Antikainen: Te nostitte sen käden!] kertoa, ettei mennyt ihan putkeen, [Puhemies koputtaa] ja tehdä tilaa sellaiselle hallitukselle, joka palauttaa oikeudenmukaisuuden, siivoaa teidän sotkunne ja pitää tässä maassa aina heikomman puolta?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! En mene nyt tarkemmin siihen, mistä vihreät ajattelivat sopeutukset tehdä, kun jokaista toimea joudutte aina vastustamaan, mutta puutun sen sijaan tähän, kun taas kerroitte, mitä me teemme yrityspuolella. Teiltä ehkä jäi huomiotta nyt näitä uusiakin päätöksiä, joita me sinne kohdistamme.

Ensinnäkin tämä hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän. Se on erittäin merkittävä kädenojennus juuri sinne pienille yrittäjille, pienille tekijöille, jotka ovat teidän hallituksenne viime kauden päätöksen myötä suorastaan kuormittumassa niiden maksujen alle. Tämä hallitus korjaa sen.

Eilen päätimme myös esimerkiksi yrittäjävähennyksen korottamisesta, joka kohdistuu nimenomaan sinne pieniin yrityksiin, yksinyrittäjiin ja niin edelleen. [Timo Harakka: Apteekkareille!] Tämä on erittäin hieno vastaantulo tässä asiassa.

Kyllä, me alennamme myös yhteisöveroa. Viimeisimmänkin kyselyn perusteella suomalaiset yritykset, niin suuret kuin vähän pienemmätkin, suhtautuvat siihen positiivisesti ja uskovat sen lisäävän investointeja. Sitähän me haetaan: kasvua, [Puhemies koputtaa] investointeja, verotuloja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun Orpon hallitus aloitti kolme vuotta sitten, osalla suomalaisista oli sellainen toivon kipinä, että nyt julkinen velkaantuminen saadaan kuriin. Te lupasitte alussa, että nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen. Miten kävikään? Suomen valtio velkaantuu nyt ennätysvauhtia. [Sanna Antikainen: Kertokaa, mistä se johtuu!] Tämä ongelma on yhteinen, ja sen takia kun se on niin suuri, me yhdessä parlamentaarisesti sovimme velkajarrusta. Sen tavoite oli se, että aletaan jarruttamaan velkaantumista. Nyt hallituksella ovat menneet nuo polkimet sekaisin. Te painatte kaasua ja te tuotte eduskuntaan neljän vuoden suunnitelman, että velkaantuminen kiihtyy entisestään. Miten tämä voi olla mahdollista, kun me juuri yhdessä sitouduimme jarruttamaan velkaantumista? [Vasemmalta: Juuri näin!] Minä ymmärrän, että neljän vuoden aikana eivät kaikki sopeutustoimet tule voimaan, mutta miten voi olla mahdollista, että seuraavankaan neljän vuoden aikana, jonka suunnitelman te tuotte nyt tänne eduskuntaan, ei näy mitään vaikutuksia positiiviseen suuntaan? [Puhemies koputtaa] Arvoisa valtiovarainministeri, miten te voitte tuoda tänne tämmöisen, kun me olemme sitoutuneet velkajarrusopimukseen?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä maassa ei ole koskaan lama-aikojen jälkeen nähty sellaista hallitusta, joka olisi pystynyt tekemään tällaisia toimia. Paitsi että me olemme tehneet niitä hallitusneuvotteluiden päätöksillä, me olemme palanneet säästöpöytään useita kertoja, juuri siksi, että olemme nähneet, että tavoitteet menevät kauemmaksi — on tullut uusia lisämenoja luettelemistani teemoista, ja niin edelleen. Me olemme tehneet tämän useita kertoja uudelleen.

Tulevaisuuden alijäämäluvut, 17 miljardia siellä kehyskauden lopulla, se on hirvittävä luku, [Vasemmalta: Kyllä!] kyllä, ja kerroin, mistä se koostuu. Mutta te väitätte, että me olemme painaneet kaasua velkaantumiselle, [Välihuutoja] kun me olemme tässäkin kehysriihessä nimenomaan hakeneet rahoitusta muilla säästöillä kaikille kasvutoimillemmekin ja me olemme tässäkin tilanteessa pitäneet kiinni siitä meidän fiskaalisesta lupauksesta, että me emme rahoita esimerkiksi tähän tilanteeseen kuuluvia uusia kasvutoimia eri sektoreille uudella velalla, emme, vaan me keräämme niihin rahoitusta säästämällä jostakin muualta. [Puhemies koputtaa] Tämä on täysin toisenlainen tapa kuin esimerkiksi teidän hallituksenne aiempi tapa. [Mauri Peltokangas: Juuri näin! Edustaja Lohi haikailee sosialistien kanssa hallitukseen!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kehysriihi oli Orpon—Purran oikeistohallituksen viimeinen mahdollisuus muuttaa politiikan suuntaa, mutta se oli menetetty mahdollisuus, ja tulos on aivan jäätävä epäonnistuminen. Siis velkaantuminen kiihtyy ja kasvaa yli 17 miljardin vuositasolla kehyskauden lopulla. Vaikka te olette sitoutuneet velkaantumisen hillitsemiseen ja itse uhositte, että velaksi eläminen loppuu, tulos on täysin toinen. Te vain keskitytte pitämään voimassa nämä mittavat velaksi tehdyt veronalennukset kaikkein varakkaimmille suomalaisille, ja nyt vielä tämä yhteisöveron alennus. Ja kaiken tämän te maksatatte tavallisilla suomalaisilla, jotka odottavat lääkärille pääsyä terveysasemilla, jotka odottavat kotipalvelua, ja niillä ikäihmisillä, jotka odottavat ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyä. Euroopan heikoimmin hoidetun talous- ja työllisyyspolitiikan te maksatte tavallisilla suomalaisilla. Ministeri Purra, kun te olette nyt Euroopan unionin huonointa talouspolitiikkaa harjoittanut valtiovarainministeri, niin miten te itse arvioitte omia edellytyksiänne jatkaa tehtävässänne? [Ben Zyskowicz: Kuulitteko demareiden säästökohteen? Minä en kuullut!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Edustaja Tuppurainen, te saman päivän aikana ensin vaaditte lisää leikkauksia ja muutaman tunnin kuluttua vastustitte leikkauksia. [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä touhua!] En oikein tiedä, mitä siitä uskottavuudesta pitäisi ajatella.

Mennään nyt näihin kehysriihen päätöksiin, joissa menoja lisätään: puolustus, erittäin oleellinen, perustuu uhka- ja tarvetekijöihin, Puolustusvoimien tarpeisiin kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi; työhön ja yrittämiseen kohdistuvia merkittäviä toimia; liikenteeseen; me aikaistamme myös erilaisia julkisia investointeja, se sopii tähän tilanteeseen; rakentamiseen; korjausrakentamiseen; me parannamme kotitalousvähennystä ja niin edelleen. Ovatko nämä niitä järkyttäviä toimia? Mikäli ovat, mitkä näistä te olisitte jättäneet tekemättä?

Samaan aikaan me olemme myös tehneet lisää säästöjä. Ne ovat teidän mielestänne varmasti kohdistuneet väärin, koska en ole koskaan vielä kuullut, että niitä olisi oikein kohdennettu. Veronalennukset: kyllä, tämä hallitus on kaikesta huolimatta kyennyt myös alentamaan merkittävästi työn ja yrittämisen verotusta. [Puhemies koputtaa] Mutta veroja myös kiristettiin tässäkin riihessä, esimerkiksi alkoholia ja tupakkaa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo totesi eilen kehysriihen tiedotustilaisuudessa, että ”me suomalaiset pärjäämme kyllä”. Niin, kyllähän me hyvätuloiset pärjäämme, mutta pärjäävätkö köyhät ja sairaat suomalaiset?

Nythän on niin, että hallituksen uudet päätökset sisältävät jälleen uusia veroetuja hyväosaisille ja uusia leikkauksia huono-osaisille. Terveyskeskusmaksujen ja vanhushoivan maksujen korotukset, leikkaukset sotejärjestötyöstä ja kuntouttavan työtoiminnan lakkauttaminen osuvat köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oleviin suomalaisiin. Monen ihmisen viimeinen osallisuutta ja terveyttä kannatteleva lanka voi katketa näihin leikkauksiin, jotka tulevat edellisten leikkausten päälle. Ja niin moni suomalainen ei enää pärjää.

Arvoisa ministeri Rydman, te perustelitte tänään soteasiakasmaksujen korotuksia sillä, että ne eivät monta kertaa elämässä kohdalle osu. Kun meillä on kuitenkin jo 500 000 asiakasmaksua ulosotossa, niin ymmärrättekö te, millaisen taakan nämä maksukorotukset [Puhemies koputtaa] muodostavat pienituloisille ja sairaille suomalaisille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin asiakasmaksukorotukset ovat aina ikäviä päätöksiä. [Vasemmalta: Kenelle?] Kuitenkin sitten olemme sellaisessa tilanteessa, että kun valtiontalous on niin heikossa hapessa kuin on, niin joudumme kysymään, kumpi on parempi vaihtoehto: se, että korotamme hieman asiakasmaksuja, vai se, että karsimme palveluvalikoimaa. Meidän ratkaisumme on se, että mieluummin korotamme hieman asiakasmaksuja kuin leikkaisimme palveluista. [Aki Lindén: Te teette sekä—että!]

Mitä tulee sitten siihen, keihin nämä palvelumaksukorotukset kohdistuvat, niin kyllä, silloin jos on kyse leikkausoperaatioista ja vastaavista, mihin tulee maksukorotuksia, harvemmin leikkaukset aivan viikoittaisia toimenpiteitä ovat. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Terveyskeskusmaksu!] Mutta sitten terveyskeskusmaksuissakin on se, että ei niitä voi kuitenkaan samalta terveysasemalta periä enempää kuin korkeintaan kolme kertaa vuodessa. Maksukatot pysyvät edelleenkin täsmälleen samoina. Ja mitä tulee vaikkapa ympärivuorokautisen palveluasumisen tai pitkäaikaisen hoivan palvelumaksuihin, näissä on nimenomaisesti niin, että niissä 62 prosentilla pienituloisimmasta päästä maksut eivät muutu lainkaan. Ne kohdistuvat nimenomaisesti niihin paremmin maksukykyisiin asiakkaisiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun Suomi ja maailma menivät kiinni maailmanlaajuisen pandemian johdosta, [Eduskunnasta: Uudenmaan rajakin meni kiinni!] kun yrityksiä piti tukea miljardeilla, kun ihmiset menettivät työnsä, kun maskeja piti hankkia ja terveydenhuoltoa tukea, [Sari Sarkomaan välihuuto] niin Suomi otti jättimäisen määrän velkaa, 17,4 miljardia. Elettiin täydellisiä poikkeusoloja. [Välihuutoja oikealta]

Nyt tämän hallituksen kehysriihen tulos on se, että te esitätte, että vuonna 2030, ilman poikkeusoloja, valtio ottaa 17,4 miljardia euroa velkaa, siis normaalioloissa. Valtiovarainministeri Purra, ette te tässä tilanteessa ole sen takia, etteivätkö teidän saksenne olisi riittävän terävät, ettekä siksi, ettettekö osaisi ylpeillä niillä leikkauksilla, jopa hymyillä ja laittaa kuvia niistä leikkauksista, joita olette tehneet. Te olette tässä tilanteessa sen vuoksi, että te olette Euroopassa pahiten epäonnistuneet työllisyydessä, kasvussa, ja sen vuoksi velkaantuminen on kasvussa. [Puhemies koputtaa] Joten, ministeri Purra, onko näissä hallituksen taloustavoitteissa mitään rajaa, [Puhemies koputtaa — Pia Sillanpään välihuuto] jonka jälkeen te vedätte johtopäätökset ja toteatte, [Puhemies: Kiitoksia, edustaja Lindtman!] että nyt ei ole edellytyksiä jatkaa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin ulkoiset šokit ovat viime vuosina olleet yleisiä. Edustaja Lindtman viittasi korona-aikaan, ja silloin jouduttiin tekemään merkittäviä toimia eri sektoreille ja siihen otettiin velkaa, ja sen velan korko on nyt noussut. Silloin viime kaudella se oli vielä matalalla. Juuri siitä syystä se meidän korkokäyrä nousee huimaa vauhtia ylöspäin. [Aki Lindén: Tämä hallitus on ottanut enemmän velkaa! — Pia Sillanpään välihuuto] Nyt ollaan siellä neljässä ja todella kehyskauden lopulla yli kuuden miljardin. Eli ylipäätänsä, pelkästään jos katsotte sitä korkojen osuutta ja lisäätte siihen puolustuksen ja soteen laitettavat lisät, te näette, että nämä selittävät sitä.

Kun otetaan huomioon se, että meidän talouskasvumme on kyllä ollut alempaa kuin ennakoitiin, meillä on ollut pitkittynyt taantuma, meillä on näitä erilaisia šokkeja — Ukrainassa käytävä sota ja nyt viimeisimpänä Lähi-idän kriisi, josta pahimmassa tapauksessa voi seurata globaali taantuma — niin nämä ovat niitä tekijöitä, joiden parissa tämä hallitus työskentelee ja käyttää niitä keinoja, joita meillä näihin puuttumiseen on. Samaan aikaan me olemme uudistaneet Suomea tekemällä sellaisia toimia, jotka mahdollistavat kasvun [Puhemies koputtaa] ja yritysten toimintaedellytykset sitten, kun tämä tilanne helpottaa. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Tuomas Kettusen välihuuto]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on nyt esittänyt taloussuunnitelman Suomen tuleville neljälle vuodelle, ja 64 miljardia on teidän pohjanne lisävelalle seuraaville vuosille. Se on se kokonaissaldo. Sen lisäksi teette erittäin julmia arvovalintoja: Ikäihmisten kotihoidon maksuja nostetaan. Ympärivuorokautisen hoivan maksuja nostetaan ministeri Rydmanin esityksen mukaisesti. Saamieni tietojen mukaan keskimäärin 119 euroa vuodessa tullaan nostamaan kotihoidon maksuja. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ihmisten osalta 87,5 prosenttia tuloista voidaan jatkossa ottaa.

Nämä ovat sellaisia ihmisiä, arvoisa hallitus, jotka eivät voi parantaa millään tavalla omaa asemaansa. He ovat ikääntyneitä, tehneet vuosikymmeniä töitä, ja teidän ratkaisunne on se, että heiltä otetaan, jotka eivät voi millään tavalla parantaa omaa asemaansa. Keskustan mielestä tämä on täysin väärä arvovalinta.

Kysyn nyt valtiovarainministeri Purralta, kun ette vastannut keskustan puheenjohtaja Kaikkosen kysymykseen: Onko, valtiovarainministeri Purra, yhtään talous- tai työllisyystavoitetta, jossa hallitus onnistuu neljän vuoden aikana? Onnistutteko yhdessäkään taloustavoitteessa, minkä asetitte kolme vuotta sitten?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kuvasitte lisävelan määrää. Olen tällä kyselytunnilla moneen otteeseen kertonut, mistä se syntyy, mistä se koostuu. Samaan aikaan teidän puolueenne on sitoutunut velkajarruun, ja siinä tilanteessa, mikäli olette hallituksessa päätöksiä tekemässä, se sama budjettikirja on teidän edessänne.

Kun katsotaan sitä, mitkä ovat suurimmat kokonaisuudet, ne ovat sosiaaliturva, eläkkeet, sote. Tämä kokonaisuus on valtaosa koko budjetista. Mikäli näihin ei kohdista minkäänlaisia toimia eikä myöskään puolustukseen, budjetin loppuosasta te ette saa kokoon edes lähellekään vaadittavaa säästösummaa.

Tämä on budjettitaloudellinen tosiasia. Sen takia koen aika vääristäväksi sen, että oppositiolla on aina tapana ottaa yksi säästöpäätös, kritisoida sitä antamatta omaa vaihtoehtoa. Tämä hallitus on kohdistanut säästöjä valitettavasti käytännössä kaikkialle [Timo Harakka: Suuryrityksiin?] pois lukien puolustuksen. Samaan aikaan me olemme tehneet kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia — kyllä, myös veronalennuksia, koska tämä hallitus ei usko, että veronkiristyksillä sitä kasvua ainakaan tullaan saamaan.

Tämä on se kokonaisuus, [Puhemies koputtaa] josta me huolehdimme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Annan vielä vastauspuheenvuoron sosiaali- ja terveysministeri Rydmanille. — Olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Haluan täsmentää edustaja Kurvisen harhaanjohtavaa tietoa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevien asiakasmaksuja korotetaan nykyisestä enintään 85 prosentista tuloista enintään 87,5:een, eli se korotus on enintään 2,5 prosenttia. [Antti Kurvinen: Onko se oikein? Onko oikein ottaa heiltä lisää?] — Kuunnelkaa, edustaja Kurvinen. [Krista Kiurun välihuuto] — Kuunnelkaa, myöskin edustaja Kiuru. — Tämä ei koske pienituloisimpia. 62 prosentilla pienituloisimmista tämä ei johda minkäänlaiseen asiakasmaksun korotukseen. Tämä korotus kohdistuu kaikkein hyvätuloisimpiin, kaikkein maksukykyisimpiin. Sitä voi toki kritisoida, koska nämä samat ihmiset maksavat tälläkin hetkellä enemmän tai vähemmän hyvin suuren osan siitä, millä hyvinvointivaltio rahoitetaan. Mutta tämä uudistus säästää pienituloisimmat kaikilta maksukorotuksilta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.

Kiitos, puhemies! Teidän hallituksenne päätti leikata sosiaali- ja terveystyötä tekeviltä järjestöiltä jälleen lisää, ja kun te leikkaatte näiltä järjestöiltä jälleen lisää, niin te leikkaatte niiltä sadoiltatuhansilta suomalaisilta, jotka näiltä järjestöiltä apua ja tukea saavat. Te leikkaatte siis syöpäpotilailta, päihdeongelmaisilta, eläkeläisiltä, hiv-positiivisilta, oppimisvaikeuksista kärsiviltä, muistisairailta, asunnottomilta, vammaisilta ihmisiltä, lapsilta, mielenterveysongelmaisilta, henkirikosten uhrien läheisiltä, omaishoitajilta, ukrainalaisilta, syömishäiriöisiltä, lapsettomilta, romaneilta, lähisuhdeväkivaltaa kokeneilta ihmisiltä, ja niin edelleen ja niin edelleen.

Kysyn teiltä, hallituksen edustajat: Mitä te sanotte niille ihmisille, jotka teidän leikkaustenne jälkeen nyt jäävät ilman tätä järjestöjen tukea ja turvaa? Sanotteko, että tuli sentään turvepaketti ja kompostitarkastajista päästiin eroon? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ei, me emme sano niin, vaan me sanomme, että edustaja Tynkkynen ei puhu totta, [Välihuutoja] koska emme suinkaan leikkaa niiltä ihmisiltä tai siltä hyvältä työltä, mitä järjestöt parhaimmillaan tekevät. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Sen sijaan me leikkaamme siltä rälssiltä, joka tämän hyvän työn ympärille on muodostunut, niiltä edunvalvojalobbareilta, jotka korkeita palkkoja nostaen esiintyvät hyväntekijöinä ja jotka kyllä varmistavat omat sijoitusbisneksensä. Monet näistä järjestöistä ovat luoneet mittavia sijoitusvarallisuuksia [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] niiden tavallisten suomalaisten veronmaksajien verorahoilla, jotka olisi ihan aidosti voinut käyttää myöskin siihen hyvään työhön. [Veronika Honkasalo: Siellä on suomenruotsalaisia järjestöjä!]

Se, että me saamme vihdoinkin järjelliset kriteerit siihen, mille järjestöille ja millä perustein jaetaan tukea, varmistaa sen, että raha menee niille, jotka todella sitä apua tarvitsevat sen sijaan, että ne elättävät entisten ja nykyisten ja tulevien poliitikkojen hyväpalkkaisia suojatyöpaikkoja. [Hälinää — Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Hyvät kansanedustajat, kyselytunnilla edustajilla on tilaisuus esittää ministereille kysymyksiä. Olisi kohtuullista myös hiljentyä kuuntelemaan ministereiden vastauksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen kehysriihestä ei tälläkään kertaa tullut mitään myönteistä suomalaisille pienituloisille ihmisille. — Ministeri Rydmania naurattaa. Käykää kysymässä, naurattaako niitä pienituloisia suomalaisia, joilta tässä on jälleen kerran leikattu. Päinvastoin.

Te tähyilette menneisyyteen, ja leikkausten tie jatkuu. Uutena päätöksenä te leikkaatte kuntien valtionosuuksia 60 miljoonaa euroa. Se on yli tuhannen opettajan palkka, suoraan pois koulutuksesta. Se on suora koulutusleikkaus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Samaan aikaan hallitus ilmoittaa tekevänsä energiaturpeen käytölle kunnianpalautuksen [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein! — Asiaa!] ja käyttää tähän miljoonia euroja. Talous on tiukilla, mutta perussuomalaisten identiteettipolitiikkaan riittää kyllä rahaa. Kysyisinkin opetusministeriltä: Mitä te ajattelette siitä, että koulutuksen kunnianpalautuksen sijaan hallitus toimitti turpeenpolton kunnianpalautuksen? [Puhemies koputtaa] Eikö nyt olisi ollut oikea aika keskittyä turpeen ja uusien koulutusleikkauksien sijaan Suomen talouden uudistamiseen eli erityisesti osaamistason nostoon?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee mittavia panostuksia koulutukseen. [Vasemmalta: Ai leikkaamalla?] Peruskouluun panostamme 200 miljoonaa lisää vuositasolla. Äskettäin eduskuntaan tuli esitys osaamistakuusta. Se on olennainen osa sitä pakettia, jolla pyrimme vahvistamaan perustaitoja. [Vasemmalta: Paljonko siihen tuli rahaa?] Tämän varaan rakennamme sitä tulevaisuuden kilpailukykyä ja sitä tulevaisuuden osaamista. Tässäkin riihessä toimme koulutusta vahvistavia esityksiä. Lähdemme vaikka kokonaiskoulupäiväkokeiluun, joka on harrastamisen Suomi ‑mallin laajennus. Se on hyvinvointia, koulussa viihtymistä ja yhdenvertaisuutta parantava kokeilu, ja toivottavasti saadaan siitä koko maan kattava malli. Koulutusta kehitämme laajalla rintamalla. Lähdemme pohjasta vahvistamalla erityisesti peruskoulua, ja uskon, [Puhemies koputtaa] että mikä tahansa tuleva hallitus tässä rivissä istuu ensi vaalien jälkeen, se tulee olemaan kiitollinen näistä panostuksista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuulimme kyllä äsken ministeriaitiosta erikoista tekstiä edellisessä puheenvuorossa siitä, että jos järjestöltä leikataan, etteikö se olisi leikkaus ihmiseltä, joka tarvitsee tukea ja apua. Kyllä se on selvä leikkaus siitä. Mutta nykyisen hallituksen perintö tulevalle tulee olemaan rumaa katseltavaa. Saitte edelliseltä hallitukselta hyvän perinnön työllisyydessä, [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] ja sen te olette kyllä romuttaneet. Mutta se ei ole karmein asia tässä hommassa, vaan karmein asia on se, että budjettiriihessä kirkastui se asia, että velkaantuminen vain teidän johdollanne jatkuu, ja tämän tulee maksamaan aivan tavallinen suomalainen. [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Ben Zyskowicz: Ja nyt ne demareiden säästökohteet, olkaa hyvä!] — Noin, nyt saimme mikrofonin takaisin päälle.

Arvoisa hallitus! Arvoisa pääministerin sijainen Purra, olette nyt ollut kolme vuotta hallituksessa ja haukkunut edellistä hallitusta, ja nyt te siirrätte vastuun tulevalle hallitukselle. Mihin te olette hukannut tämän oman aikanne?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tällä kaudella oleellisin teema, josta tässä salissa on puhuttu, ehkä laajemminkin julkisessa keskustelussa, on juuri ne sopeuttamistoimet, joita tämä hallitus on tehnyt. Minusta on hieman nurinkurista, että aina päivästä riippuen välillä teidän mielestänne me emme kuro velkaa riittävästi, me emme tee riittävästi toimia sen eteen, ja samaan aikaan te olette sitä mieltä, että kaikki meidän tekemämme toimet ovat väärin. Ja sitten se kolmas teidän vaihtoehtonne on nostaa aina joku yksi yksittäinen toimi, kuten tässä tapauksessa yhteisöveron alennus, josta te ette pidä, ja käytännössä ikään kuin esittää, että te rahoittaisitte sillä kaiken sen hyvän, mitä te kansalaisille päivästä toiseen lupailette. Tämä on epäuskottavaa, tämä on harhaanjohtavaa.

Tämä hallitus on tehnyt hallitusohjelmassa päätöksiä ja palannut säästöpöytään useita kertoja. Muistelen sitä edellistä kautta, kun esimerkiksi puoliväliriihi taisi kestää, oliko se yli viikon, koska se hallitus ei saanut aikaiseksi edes niitä pieniä yksittäisiä säästöjä, joista oli etukäteen sovittu. Kaikki peruttiin. [Puhemies koputtaa] Rahaa annettiin joka puolueelle lisää, ja, edustaja Lohi, muistaakseni kehyksistäkin luovuttiin. [Krista Kiuru: Eikö nyt anneta viittä miljardia, vai kenelle se menee?]

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Tuppurainen, onnittelen teitä Suomen ennätyksestä: Samana aamuna Huomenta Suomessa vaaditte tälle vuodelle 1,4 miljardin lisäleikkauksia. Hetken päästä osallistuitte mielenosoitukseen, missä huusitte loppua leikkauksille. Takki kääntyi tunnissa. Tämä on Suomen ennätys. [Oikealta: Onneksi olkoon!]

Sanoitte myös, ettei SDP hyväksy soteleikkauksia. Totuus on tarua ihmeellisempää: tässä teidän vaihtoehtobudjetissa SDP leikkaisi sotejärjestöiltä lähes sata miljoonaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Herää kysymys, onko SDP:n vaihtoehto näin epäuskottava, että te ette edes itse sitä tunne. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Opposition kyselytunti!]

Puheenjohtaja Lindtman esitti, että Suomen pitäisi ottaa käyttöön Espanjan talousopit: lisää EU-velkaa, lisää EU-lainaa, ja Espanjahan teki muuten aika rajut työmarkkinauudistuksetkin. Hyvä, että, demarit, tuette edes Espanjassa näitä tehtyjä uudistuksia. [Puhemies koputtaa] Mitä mieltä, arvoisa valtiovarainministeri, te olette tästä Lindtmanin esityksestä ottaa Suomessa käyttöön Espanjan talousopit? [Naurua — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Voidaan siirtyä suoraan SDP:n vastaukseen!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todella Espanja oli hyvin korkeasti velkaantunut, ja on sitä edelleenkin, mutta siellä vedettiin kyllä läpi melkoista matokuuria tuossa yhteen väliin ja varmasti tehtiin hyvin vaikeita leikkauksia, jotka kohdistuivat siellä ihmisiin. Tätä viimeaikaista hyvää kehitystä siellä, vaikka työttömyys on edelleen siellä aika korkealla ja velka myös, selittää hyvin paljon esimerkiksi koronaelpymispaketti, jossa siis 80 miljardia pelkkiä lahjoituksia Espanjaan tarjotaan, ja saman verran sitten lainamahdollisuuksia. Tämä pakettihan on sellainen, josta taas suomalainen veronmaksaja valitettavasti tulee maksamaan, eli meidän osuutemme sieltä on hyvin pieni. Me tulemme sitä tulevina vuosina maksamaan, ja sekin sitä velkaa siellä lisää, koska velkaahan siihenkin joudutaan ottamaan, että pystytään nämä avustukset Espanjaan rahoittamaan.

Mitä tulee sitten Espanjan muihin tekijöihin, niin siellä on esimerkiksi hyvin hyvin laaja maahanmuuttajaväestö, jotka eivät välttämättä kovin kauniissa oloissa siellä työskentele. Työehdot saattavat olla heikot ja palkka hyvin alhainen, [Puhemies koputtaa] ja esimerkiksi tämä selittää näitä talouden lukuja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Tapasin eilen useita lapsijärjestöjä, ja ne ovat todella huolissaan paitsi tästä kuluneen kolmen vuoden aikana kasvaneesta lapsiköyhyydestä myös sitten näistä 50 miljoonan euron sotejärjestöleikkauksista. Sotejärjestöjen mahdollisuus tarjota esimerkiksi auttavan puhelimen palveluita tai keskustelutukea tai tukea vaikka harrastustoimintaa on nyt aidosti vaarassa. Isommilla paikkakunnilla tämä toiminta ehkä tulee näitten leikkausten jälkeen jatkumaan, mutta pienemmillä paikkakunnilla toiminta vähenee tai loppuu.

Arvoisa ministeri Rydman, 25 miljoonan euron tuki hyvinvointialueille ja kunnille ei tule riittämään. Olemme tällä kyselytunnilla nähneet näitä teidän virnisteleviä ilmeitänne, kun puhumme sotejärjestöistä, ja kysynkin: arvostatteko te Mannerheimin Lastensuojeluliiton kaltaisia järjestöjä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Rydman, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Arvostan kovasti Mannerheimin Lastensuojeluliiton kaltaisia toimijoita. Vähemmän arvostan opposition vääristeleviä puheita, jotka kieltämättä nostavat usein hymyn huulelle täällä ministeriaitiossa.

Ensinnäkin mitä tämä hallitus on tehnyt lapsiperheille? Me olemme korottaneet lapsilisää. Me olemme palauttaneet työtulovähennyksen lapsikorotuksen ja vielä kasvattaneet sitä.

Mitä tulee näihin järjestöihin, niin se, että järjestöllä on komealta kalskahtava nimi tai hyvä tarkoitus, ei vielä aina kerro sitä, että se todella tekisi sitä työtä, mitä sen pitäisi tehdä. Meillä on tässä maassa esimerkiksi sellainen järjestö, jonka tehtävänä sinänsä on edistää vammaisten työllistymistä, mutta se ei ole palkannut yhtäkään vammaista. Se ei ole oman todistuksensa mukaan millään tavalla dokumentoinut, että se työ, mitä he tekevät, olisi kertaakaan johtanut yhdenkään vammaisen työllistymiseen.

Nyt olennaista on se, että meillä on ollut erittäin löysäkätinen politiikka siinä, miten rahaa on jaettu järjestöille vain järjestöjen toimintasuunnitelmien ja toimintakertomusten perusteella. Nyt on tarkoituksena, että me vihdoin priorisoimme sen oikean työn, [Puhemies koputtaa] jota esimerkiksi meidän lastensuojelujärjestömme tekevät, ohitse sen hallinnollisen näennäishyvän työn, mitä myös monet järjestöt tekevät. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on oikein! — Hyvät järjestöt riittää!]

Arvoisa puhemies! Hallituksen riihipäätöksissä painottuvat työ, yrittäminen ja turvallisuus. Korjaamme YEL-katastrofin, teemme kunnianpalautuksen turpeelle ja vauhditamme korjausrakentamista. Toteutamme ammattidieselin ja kevennämme ajoneuvoveroa entisestään painottuen sellaiseen autokantaan, jota pieni- ja keskituloiset käyttävät. Säästöjä taas kohdistetaan lisää muun muassa kehitysapuun ja järjestöille. Norminpurkukin etenee aina kompostintarkastusten lopettamista myöten. Hallitus tekee suuria panostuksia erityisesti itärajan maakuntiin. Näistä kannattaa mainita Karjalan radan lisäykset ja useita tiehankkeita Pohjois-Karjalassa, [Suna Kymäläisen välihuuto] kuten valtatie 9 Liperissä ja valtatie 23 Heinävedellä. [Sanna Antikainen: Tämäkin jäi keskustalta tekemättä!] Hallitus ryhtyy myös valmistelemaan itäisen Suomen erityistalousaluetta. Nämä päätökset vahvistavat vientiteollisuuden, erityisesti metsäteollisuuden, mahdollisuuksia tarjota työpaikkoja ja investoida. [Krista Kiuru: Ei siihen mennytkään kuin kolme vuotta!] Kysyn työministeri Marttiselta: miten näkemyksenne mukaan tämä hallituksen itärajan maakuntiin kohdistama kokonaisuus vaikuttaa teollisuuden mahdollisuuteen tarjota työpaikkoja ja investoida alueille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Marttinen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Jos lähden, hyvät edustajat, liikkeelle vielä näistä riihen tuloksista nimenomaan kasvu- ja työllisyystoimien osalta, kuten valtiovarainministeri on todennut, samalla erittäin vaikeassa taloustilanteessa olemme joutuneet hakemaan rahoitusta kaikkiin näihin toimiin, mitä taas vastaavasti hallitus on vienyt eteenpäin. Sen takia olemme hakeneet nimenomaisesti kaikista vaikuttavimpia ja nopeasti käyttöön otettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät vaikka rakentamiseen, korjausrakentamiseen, siihen, että me saamme aidosti nytten rakennustyömaita käyntiin ja suomalaisille ammattimiehille ja -naisille lisää työtä. [Krista Kiuru: Kolme vuotta meni siihenkin!] Kotitalousvähennystä tullaan korottamaan taas määräaikaisesti, ja kuten edustaja Mäkelä totesi, teemme myös itärajan maakuntiin omia toimenpiteitä. Oma arvioni on se, että näillä toimenpiteillä saadaan laajasti hyvin paljon myös aktiviteettia talouteen tänä vuonna, ja uskon, että itärajan maakunnat tulevat hyötymään merkittävästi näistä tehdyistä panostuksista.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On surullista jälleen nähdä hallituksen arvovalintoja: velka kasvaa, mutta köyhimmät maksavat. Leikataan heikoimpia tukevilta järjestöiltä, joita ministeri tuntuu oikein inhoavan. Lakkautetaan kuntouttava työtoiminta, leikataan kehitysyhteistyöstä ja lakkautetaan sosiaalinen kuntoutus. Mihin näitä ihmisiä aiotaan sitten siirtää, minkälaisen tuen piiriin?

Myös opiskelijoille pyllistetään jälleen. Hallitusohjelmassa luvattiin tehdä opintotuen kokonaisuudistus, jossa opiskelijoiden toimeentulo piti turvata. Viimeinen hallituksen riihi on käsillä, eikä rahoitusta tähän kokonaisuudistukseen näy. Perheellisille opiskelijoille luvataan lisätukea. Tuleeko se muiden opiskelijoiden pussista — tässä tilanteessa, jossa opiskelijoiden asumistuesta on jo säästetty, opiskelijoiden toimeentulo on heikentynyt, opiskelijoiden lainamäärät vain kasvavat? Mihin oikein kuivui tämä opintotuen kokonaisuudistus?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Poutala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Opintotuen kokonaisuudistusta ollaan valmisteltu jo pitkään, ja nytten riihestä saatiin se lähestulkoon semmoisena läpi, mihin pyrittiinkin. Ensimmäinen ja tärkein tehtävä, mikä sillä oli, oli kannustaa opiskelijoita suorittamaan siinä tavoiteajassa, ja nytten tavoiteajassa suorittamalla saat sitten entistä paremman palautuksen siitä opintolainasta, [Inka Hopsun välihuuto] mitä lähestulkoon jokainen opiskelija joutuu nostamaan.

Mistä täällä sen lisäksi on paljon puhuttu, on puhuttu nimenomaan vähäosaisista, ja sanoisin, että perheelliset opiskelijat ovat nimenomaan niitä kaikkein vähäosaisimpia. Nyt me pystytään heitä tukemaan edes pienellä osalla siitä, eli tähän nykyiseen perheellisten lisään tulee lapsikohtainen korotus. Lapsikohtainen korotus auttaa siinä, että ne, keillä on useampia lapsia siinä perheessä, tulevat hyötymään siitä kaikkein parhaiten.

Eli sanoisin, että kannustusta tulee siihen, että tavoiteajassa opiskellaan. Silloin myöskin lainahyvitys on parempi. Ja nimenomaan vähävaraisia perheellisiä opiskelijoita tuetaan tämän lapsikohtaisen tuen kautta.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä salissa on kevään aikana puhuttu paljon kasvusta. Oppositiosta on kysytty esimerkiksi kotitalousvähennyksen korotuksen ja korjausrakentamisen edistämisen perään. [Vasemmalta: Kyllä!] Nyt hallitus on riihessä päättänyt, että kotitalousvähennystä korotetaan ja korjausrakentamista edistetään 110 miljoonan euron paketilla. [Miapetra Kumpula-Natri: Miksi vasta nyt?] Siksi on yllättävää kuulla, että oppositiosta hallituksen kasvutoimet on kuitattu näpertelynä.

Suomessa on noin 230 000 yksinyrittäjää. En usko, että pienituloinen yrittäjä pitää yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamista näpertelynä. En myöskään usko, että suomalainen pienyrittäjä pitää kotitalousvähennyksen korotusta näpertelynä. [Vasemmalta: Entäs alvin korotusta?] Se on erityisen tärkeää korjaus-, remontti- ja rakennusalalla, siivousalalla, hoito- ja hoiva-alalla.

Arvoisa valtiovarainministeri: eikö YEL-uudistus, yrittäjävähennyksen ja kotitalousvähennyksen korotus, ole juuri pienituloisen pienyrittäjän aseman parantamista [Puhemies koputtaa] esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla? [Välihuutoja]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Erinomainen kysymys. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Juuri näitä tällä kyselytunnilla olen pohtinut, koska mielestäni nämä ovat toimia, jotka ovat ainakin aiemmin kelvanneet myös oppositiolle, ja on hienoa, että hallitus pystyy tässä tilanteessa nämä tekemään. [Ben Zyskowicz: Silloin ei ollut näpertelyä!] Nämä ovat erittäin merkittäviä sekä kotitalouksia että yrityksiä tukemaan, esimerkiksi tämä kotitalousvähennyksen parantaminen sekä vähimmäismäärän ja prosenttiosuuden parantaminen. Erittäin hyviä toimia. Sen lisäksi valtiovarainministerinä on pakko sanoa, että nämä ovat suhteellisen nopeita, fiskaalisesti maltillisia toimia, ja sille osuudelle, mikä siitä jää maksettavaksi, me olemme pyrkineet löytämään myös rahoituksen.

Mitä tulee korjausrakentamisen pakettiin, niin todellakin tällä 110 miljoonalla tavoitellaan jopa miljardin uusia toimia, ja tämä on erinomaista juuri tässä tilanteessa.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Purra, kun arvioidaan teidän valintojanne, niin te valitsitte, että köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan. Suomalaisilla pienituloisilla oli siis teidän mielestänne liikaa rahaa ja teillä ja teidän rikkailla kavereillanne liian vähän. [Ben Zyskowicz: Mitäs köyhiltä nyt otettiin?] Te valitsitte politiikan, jossa köyhimmät laitettiin maksamaan, ja nyt te olette vielä antamassa tätä yhteisöveroalea, sitä lähes miljardilla eurolla alentamassa. Tällaiseen avokätiseen suuryritysten lahjomiseen teillä kuitenkin on varaa. [Ben Zyskowicz: Ja mitäs köyhiltä nyt otettiin?]

No, nyt lähes miljoona suomalaista elää syrjäytymis- ja köyhyysriskissä, työttömyystilanne on Euroopan pahin, perheissä joudutaan nipistämään ruuasta, ja jopa asunnottomuuden te onnistuitte kääntämään kasvuun. Me varoitimme teitä, te ette kuunnelleet. Ministeri, haluaisin tietää, arvioitteko te edes kehysriihessä sitä, miksi tässä tilanteessa yritysten voittojen tukeminen on teille tärkeämpää kuin ihmisten tukeminen. [Ben Zyskowicz: Just sitä me arvioitiin, kyllä!]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomen kokonaisveroaste tänä vuonna on 42,8. Meidän julkisten menojen osuus meidän bruttokansantuotteesta on ennätyskorkealla. Se on ollut sitä pitkään. Me käytännössä johdamme omassa kategoriassamme tätä tilannetta. Ehkä aivan tämä arvionne siis ei ole osuva. [Vasemmalta: Entä teidän arvionne?]

Vastaavasti Suomessa, mitä korkeammalle tulotasossa mennään, maksetaan kovasti veroja. Suurituloiset, vaikka te heitä haluattekin demonisoida, kustantavat tämän hyvinvointijärjestelmän ylläpidosta leijonanosan. Vastaavasti pienituloisimpien joukossa veroaste on Suomessa hyvinkin matala, jopa matalampi kuin esimerkiksi meidän naapurimaissa, joilla menee taloudessa kuitenkin paremmin.

Tämä hallitus ei näe, että veronkiristykset ovat tie siihen, että meidän tulevaisuutemme olisi parempi. [Mai Kivelä: En kysynyt sitä!] Päinvastoin me näemme, että veronkevennykset ovat tie siihen. [Vasemmalta: Miksi te ette vastaa kysymykseen?] Se, että me olemme pystyneet alentamaan työn verotusta ja yritysten verotusta, on meidän mielestämme oikeaa veropolitiikkaa, ja sen kasvun hedelmät tulevat näkymään. [Vasemmalta: Miten se vastaus kysymykseen?]

Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheiden toimeentulon kannalta riihessä tehtiin myönteisiä päätöksiä. Työllisyystoimien lisäksi kotitalousvähennystä parannetaan, asuntolainan saa helpommin, ja erityisesti iloitsemme siitä, että opintotukeen nyt tehdään lapsikohtaisia huoltajakorotuksia, mikä kannustaa perheellistymään jo opiskeluaikana. Lapsilisiin tai kotihoidon tukeen ei ole muuten — opposition on hyvä huomata — tehty mitään leikkauksia koko tämän vaalikauden aikana, päinvastoin lapsilisiä on hieman korotettu, toisin kuin oppositiosta sosiaalidemokraatit ovat ehdottaneet kaksivuotiaiden lasten kotihoidon tuen poistamista kokonaan, samoin kuin sisaruskorotusten poistamista.

Talouden ongelmien juurisyy on meillä heikko syntyvyys, ja nyt todellakin tarvitaan nuorille luottamusta herättäviä tekoja, joita tämä hallitus muun muassa tässä riihessä tekee. Kysynkin valtiovarainministeriltä: mikä on viestinne nuorille ihmisille nyt näistä kehysriihen päätöksistä?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Yritän täältä ministeriaitiosta, ja koko hallitus, viestittää, että vaikka meillä on tässä maailmassa ja maassa näitä suuria ongelmia — ei julkisen talouden tilannekaan ole niistä vähäisin, maailmassa on sotia ja niitä käydään aika lähelläkin, on erilaisia haasteita, jotka Suomeenkin vaikuttavat — niin olen halunnut korostaa sitä, että tämä hallitus huolehtii Suomesta ja suomalaisista. Me teemme niitä asioita, jotka ovat meidän käsissämme. Me emme voi vaikuttaa maailman tilanteisiin juurikaan, mutta niitä asioita, jotka ovat meidän käsissämme, me korjaamme.

Tämä julkisen talouden tilan vahvistaminen on tulevaisuuteen kohdistuva erittäin tärkeä ja oleellinen toimi, koska ainoastaan sillä me voimme rahoittaa meidän hyvinvointijärjestelmän, pitää meidän ihmisistä ja kansalaisista huolta, hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, sairaanhoidon ja niin edelleen. Julkisen talouden parantamisen pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite siinäkin tilanteessa, että näitä haasteita riittää. [Puhemies koputtaa]

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä kehysriihi oli jäätävä epäonnistuminen. Tosiasia on, että te heititte kaikki tavoitteenne niin velkaantumisesta kuin työllisyydestä romukoppaan, ja mikä pahinta, tämän kaiken maksajiksi te pistitte sairaat ja vanhukset. Parhaillaan, arvoisa hallitus, meillä on eduskunnassa laki, jossa leikataan vanhustenhoivasta 50 miljoonaa, kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoivasta, ja sen päälle esitetään nyt näitä asiakasmaksujen korotuksia, ja samaan aikaan tietenkin hallitukselta kyllä löytyi rahaa niihin yhteisöveron kevennyksiin. Eli tämä hallitus keskittyy jälleen vain pitämään rikkaiden ja varakkaiden veroedut ennallaan, ja samaan aikaan hallitus päätti pistää sen tavallisen suomalaisen jälleen kerran maksamaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!]

Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, kun te nyt olette ihan oikeasti täysin epäonnistuneet kaikissa taloustavoitteissanne ja te maksatatte ne sairailla ja vanhuksilla, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei voi olla totta!] näettekö te, että tämä on oikein, ja ettekö todellakaan näe, että nyt olisi hyvä aika tehdä johtopäätöksiä ja erota? [Naurua oikealta] — Voitte te nauraa, mutta tämä on vakava kysymys.

Puhemies Jussi Halla-aho

Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Puheenvuorostanne ei nyt käynyt selväksi, olisiko meidän teidän mielestänne pitänyt tehdä enemmän leikkauksia vai vähemmän leikkauksia. Yritin erittäin tarkkaavaisesti kuunnella alusta loppuun, mutta käytännössä virkkeen alussa vastustettiin toimia, jotka kohdistuvat säästöihin, ja virkkeen loppupuolella taas oltiin sitä mieltä, että olisi pitänyt tehdä enemmän. Tämä on yksinkertaisesti epäloogista.

Sanotte, että tämä kehysriihi oli täysi epäonnistuminen, mutta tässä on nyt moneen otteeseen puhuttu näistä kasvuun ja työllisyyteen panostavista toimista, puolustukseen tehtävistä lisäsatsauksista, työhön, yrittämiseen, liikenteeseen, investointeihin, rakentamiseen, kotitalousvähennykseen, yrittäjien eläkevakuutukseen ja niin edelleen — ovatko nämä siis suuria epäonnistumisia? Mielestäni eivät. Samaan aikaan, kyllä, me olemme pitäneet huolta siitä, että me viemme sopimamme säästöt maaliin, ja mikäli joku säästökokonaisuus ei ole toteutunut, me olemme etsineet sille korvaavan säästön. [Puhemies koputtaa] Tällaista tämä on, kun tehdään julkisen talouden raamien sisällä näitä toimia.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä, valtiovarainministeri, näyttää siltä, että hallituksella on hohtimet kaivossa. Nimittäin toisin kuin te sanoitte, niin eihän sinne säästöpöytään, sinne leikkauspöytään enää palattu. Toisin kuin väitätte, nämä teidän kasvutoimenne jäivät hyvin ohuiksi. Se, mikä on se isoin kysymys, jonka ympärillä tässä pyöritään, niin kyllähän nämä niin kotitalousvähennyksen palauttaminen kuin muutkin olisi pitänyt tehdä jo kaksi vuotta sitten, kun oli nähtävissä, että Orpon ja Purran hallituksen talouspolitiikka ei toimi, velkaantuminen kiihtyy ja työttömyys pahenee, ja tämä kehitys on jatkunut edelleen ja tuntuu jatkuvan nyt eteenkin päin näillä teidän päätöksillänne.

Kun näitä veronalennuksia tehdään, ne pitäisi tehdä vaikuttavasti. Kysynkin, arvoisa valtiovarainministeri: miksi teitte vastoin taloustieteilijöiden esityksiä tämän yhteisöveron alennuksen ettekä esimerkiksi Risto Murron esittämää perintöveron alennusta? Ja Kaikkosen kysymykseen ei ole vieläkään vastausta tullut. Mitkä tavoitteenne ovat täyttyneet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Aloititte sillä, että me kuulemma emme palanneet säästöpöytään. Me kuitenkin päätimme uusista kokonaisuuksista yli puolen miljardin edestä. Vastaavasti meidän koko kauden kokonaisuutemme on jo yli 10 miljardia euroa. Se on aika paljon enemmän kuin se, mistä alun perin päätimme. Haluaisin tietää keskustan mielipiteen siitä, kuinka paljon enemmän säästöjä, erityisesti niitä leikkauksia, joita te kritisoitte, pitäisi tehdä, vai olisitteko te kiristämässä työn ja yrittämisen verotusta. Vastaavasti sanotte, että meidän kasvutoimet ovat liian pieniä ja puutteellisia. Jälleen en tiedä, olisiko siis pitänyt jättää nämä kasvutoimet tekemättä ja säästää enemmän, vai olisiko pitänyt tehdä toisinpäin vai lisätä velkaa tekemällä vielä enemmän kasvutoimia. Mielestäni nämä ovat hyvin perusteltuja tässä tilanteessa, muuttuneissa oloissa, ja tämä on hyvin perusteltu kehysriihen kokonaisuus. Yhteisöveron alennuksesta me olemme päättäneet vuosi sitten, se kohdistuu yrityskenttään. Se on toimi, jolla pyritään saamaan maahan enemmän investointeja. — Hallitus tekee päätöksiä ja seisoo niiden takana.