Suullinen kysymys yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista (Touko Aalto vihr) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa rouva puhemies! Suomen vahvuus on aina ollut kyky yhteistyöhön, kyky yhdessä sopimiseen ja kova osaaminen. Tällä reseptillä Suomi on aina pärjännyt vaikeissa tilanteissa. Nyt sopimisen kulttuuria uhkaa se, että Elinkeinoelämän keskusliitto on päättänyt, että se ei enää ole sopimusjärjestö. Se tarkoittaa merkittävää muutosta työmarkkinoilla siihen tapaan, jolla Suomessa on tuloksekkaasti jo 50 vuoden ajan toimittu erityisesti vaikeissa tilanteissa. EK:n mielestä keskitettyjä sopimuksia ei pidä tehdä oikeastaan ollenkaan vaan ratkaisut pitää siirtää työpaikoille. Tämä tarkoittaa sitä, että vahvimmat pärjäävät, heikoimmat kärsivät. Erityisesti naisvaltaisille palvelualoille tämä olisi myrkkyä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, hyväksyttekö te tämän EK:n päätöksen, jossa kokoavia, työllisyyttä ja kilpailukykyä tukevia ratkaisuja ei Suomessa jatkossa tehtäisi enää ollenkaan?

Arvoisa puhemies! Tämä päätös ei kuulu toimivaltaani, se on työmarkkinajärjestöjen keskinäinen asia, että miten asioista sovitaan. Sovitaanko asioista liittokohtaisesti vai keskitetysti — molemmissa on omat plussat ja miinukset. Monet pienet yrittäjät esimerkiksi ovat tuoneet sitä viestiä minullekin, että heidän kannaltaan on järkevämpää, että sovittaisiin keskitetysti, jolloin he saavat keskittyä ihan muihin asioihin kuin näihin työmarkkinakysymyksiin. Tämä on esimerkiksi plussa sen puolesta, että sovittaisiin keskitetyistä ratkaisuista. Minulla ei ole henkilökohtaista mielipidettä tässä asiassa. Se on työmarkkinajärjestöjen keskinäinen asia, että miten jatkossa sopimuksia tehdään.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Arvoisa puhemies! Todella vaikeina aikoina, erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina, on ollut suuri arvo sillä, että sitä politiikkaa, jota hallituksessa tehdään, on pystytty hyvässä yhteistyössä soveltamaan ja ikään kuin jetsuttamaan yhteen työmarkkinoiden kanssa. Ja nyt tämä on ensimmäinen kerta 50 vuoteen, kun yksi sopijaosapuoli ilmoittaa, että he eivät jatkossa enää sovi.

Oletteko te se pääministeri, jolla ei ole kantaa tähän? Te olette sanonut, että työmarkkinaratkaisu pitäisi saada aikaiseksi ja jos sitä ei tule, olette valmis viemään nämä pakkolait eteenpäin, mikä tarkoittaa lomarahojen leikkauksia, palkattomia sairaspäiviä. Esimerkiksi sairaanhoitajalta viedään kuukauden palkka. Tästä te ette puhunut mitään ennen vaaleja. Palkansaajajärjestöistä on viimeksi tänä aamuna kerrottu, että työntekijät ovat valmiita neuvottelemaan sopimuksesta, jos hallitus vetää esityksensä pakkolaeista pois. Pääministeri Sipilä, teillä on nyt ratkaisun avaimet käsissänne. Oletteko valmis luopumaan näistä pakkolaeista, kuten olette esimerkiksi viimeksi tehnyt hallintarekisterin kohdalla? Jos te nyt näin ilmoitatte, niin avautuu aivan uusi mahdollisuus saada aikaiseksi keskitetty työmarkkinaratkaisu.

Arvoisa puhemies! Kyllä yhteiskuntasopimuksesta puhuin voimallisesti ennen vaaleja myöskin, ja hallitustunnusteluvaiheessa jo ensimmäinen yritys oli yhteiskuntasopimuksesta. Sen jälkeen olemme yrittäneet sitä kesän aikana ja syksyllä, ja nyt sitten työmarkkinajärjestöjen kesken kahdestaan, kaksikannassa vielä neljäs yritys, että ei tässä kyllä yrittämisen puutteesta voida syyttää.

Se, että sopimukseen ei ole päästy, ehkä johtuu siitä, että tämä on myöskin ensimmäinen kerta euroon liittymisen jälkeen, kun keskustellaan siitä tilanteesta, että työehtoja joiltakin osin pitäisi huonontaa, koska taloudellinen tilanne on se, mikä on. Silloin kun euroon aikoinaan liityttiin, vakuutettiin myöskin työmarkkinajärjestöjen puolesta, että löytyy sopeutumiskykyä siihen tilanteeseen, jossa normaalisti ehkä käytettäisiin devalvaation keinoja. Nyt meillä ei sitä keinoa ole käytettävissä, niin meidän pitää löytää uusia lääkkeitä siihen, millä suomalaisten yritysten, suomalaisen työn kilpailukykyä voidaan parantaa.

Arvoisa puhemies! Tulkitsin tämän lopun, että te aiotte tuoda kaikesta huolimatta nämä pakkolait eduskuntaan. Edellytän tasa-arvo- ja työelämävaliokunnan puheenjohtajana, että niistä tehdään sukupuolivaikutusten arvioinnit aivan huolella. Ja kysyisin tässä — kun ministeri Stubb sanoi aiemmin meille, että näiden lakien taustalla olevat kansainväliset sopimukset, perustuslakiin liittyvät kysymykset ja EU-asioihin, Euroopan neuvoston asioihin ja ILO-kysymyksiin liittyvät asiat on tarkistettu, mutta noita selvityksiä ei sitten julkisuudessa löytynyt, kun niitä toimittajat kyselivät — onko nyt varmasti niin, että kaikki se tieto, mikä hallituksella on näistä kansainvälisistä sopimuksista ja niihin liittyvistä kriittisistä kohdista, on noihin lakiesityksiin kirjoitettu sitten, kun ne epätoivottavasti eduskuntaan tulevat.

Arvoisa puhemies! Tämä kyseinen kilpailukykylainsäädäntöpaketti, seitsemänkohtainen ohjelma, on nyt lausuntokierroksella. Ja juuri tätä varten se on lausuntokierroksella, että saamme juuri näihin kysymyksiin myöskin ulkopuolisia näkemyksiä. Se tulee lausunnoilta viikon päästä, ja sen jälkeen tietenkin arvioimme sitä, tarvitseeko näitä jotenkin muuttaa niitten lausuntojen perusteella vaiko ei. Se on normaalia lainsäädäntövalmistelutyötä, niin kuin edustaja hyvin tietää.

Arvoisa puhemies! Laajasti yhteiskunnassa myös kansalaiset ovat toivoneet, että tämmöinen kokoava työmarkkinaratkaisu voisi tässä tilanteessa syntyä, ja hallituskin on sanonut puoltavansa tätä vaihtoehtoa. Nyt on vähän hämmentävä olo, kun on kerrottu toisaalta, että neuvotteluissa olisi tapahtunut aika lailla lähentymistä, ja sitten toisaalta niitä ei enää jatketa sen jälkeen, kun Elinkeinoelämän keskusliitto edellytti, että ennen kuin sopimusten sisältö on tiedossa, kaikkien pitää ilmoittaa, että he hyväksyvät tämän. Se on tietysti aika harvinaista, että pitäisi etukäteen sanoa hyväksyvänsä. Yleensä on ensin katsottu, mikä on se sisältö, ja sitten otettu kantaa.

Nyt hallituksen kanta tässä tilanteessa on jäänyt kyllä ainakin minulle täysin hämäräksi. Jos te haluatte tämän sopimuksen, eikö teidän, pääministeri, nyt pitäisi voimakkaasti vedota osapuoliin, että keskusteluja jatketaan ja katsotaan tämä neuvottelutulos, joka on syntyäkseen, ja sen jälkeen sitten eri osapuolet ottavat kantaa, onko se liitoille hyväksyttävää. Oletteko valmiit tämän vetoomuksen esittämään vaikkapa tänään tässä eduskunnan kyselytunnilla?

Arvoisa puhemies! Näitä vetoomuksia olen tehnyt kyllä runsaasti. En tiedä, miten olisin voinut viime päivinäkään enempää aikaa käyttää työmarkkinajärjestöjohtajien kanssa keskusteluun kuin olen käyttänyt. Puhelimeni akku pitää ladata kaksi kertaa päivässä, sen verran paljon näitä keskusteluja käyn. Eli yritetään ja yritän löytää koko ajan vielä tietä siihen, että neuvottelupöytään päästäisiin. Mikään muu ei ole minulle tällä hetkellä tärkeämpää kuin se, että löydämme tien neuvottelupöytään.

Arvoisa rouva puhemies! On lohduttavaa kuulla, että yritystä ja tahtoa vielä on. Kolmikanta on ollut tämän maan keskeinen rakennuspalkki, jolla on luotu ennustettavuutta työmarkkinoille, ja sen varaan on pystynyt niin palkansaaja kuin yrittäjäkin rakentamaan huomista. Kolmikantaa on harjoitettu tammikuun kihlauksesta asti. Kysyn tavallaan pääministeriltä: Onko nyt niin, että kun EK, joka katkaisi nämä neuvottelut, ilmoitti samalla, kuinka kolmikantaisesti tästä eteenpäin sovitaan, niin Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenjärjestöt tulevat sitten näihin neuvotteluihin sopimaan mahdollisista eläkeratkaisuista, mitä on kolmikantaisesti tehty, ja yleensä työelämäkysymyksistä, joissa on aina yhteiskunnallinen intressi mukana? Onko nyt niin, pääministeri Sipilä, että teidän aikanne ei riitäkään enää siihen, että te joudutte niin monen kanssa neuvottelemaan, vai toivotteko, että EK vielä voisi päätöksensä pyörtää?

Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan tästä yhteiskuntasopimuksesta ja tämän hallituksen kilpailukykypaketin korvaavasta paketista. Tähän olen saanut myöskin EK:lta myönteisen vastauksen. He haluavat olla tässä mukana ja ovat olleet tässä mukana. Ja se, mitä he ovat kevätkokouksessaan ja syyskokouksessaan päättäneet, ei kuulemma koske tätä prosessia. Eli tähän prosessiin olen saanut kaikki osapuolet mukaan. Tätä on yritetty moneen kertaan. Ja minä todella toivon, että tässä tilanteessa, missä tänä päivänä ollaan — hallituksen tavoitteena on 110 000 uutta työpaikkaa tämän vaalikauden aikana, ja tämä on yksi palikka siinä kokonaisuudessa — nyt löytyisi sitä sopimisen tahtoa, että siihen löytyvät ne eväät, mitä me tarvitsemme, että työttömyyskehitys viimeinkin saataisiin kääntymään toiseen suuntaan. Työttömyys kehittyy Suomessa heikoiten koko EU-alueella.

Arvoisa rouva puhemies! Minä vetoan teihin, pääministeri Sipilä: vedätte pois nämä pakkolait ja keräätte työmarkkinajärjestöjen (Hälinää) pöydältä ne esitykset, ne hyvät, perustellut esitykset, jotka ovat jo olleet siellä pöydillä, ja kokoatte tästä uuden palapelin. Sillä tämä pakkolakipaketti ei tuo toivottuja tuottavuushyötyjä, lisää kilpailukykyä tai tuo uutta työtä. Sen sijaan vuoden lakkokierros on huonompi vaihtoehto kuin se, että hallitus tinkisi edes hieman näistä asettamistaan raameista yhteiskuntasopimukselle. Koska mikä on tärkeämpi asia: houkutella uusia investointeja Suomeen vai yhteiskunnallinen vakaus? Pakkolakipaketti ja tämä tapa neuvotella uhkaa ennen kaikkea tätä suomalaista vahvuutta, nimenomaan tätä vakautta.

Puhemies! Tämän hallituksen tekemän kilpailukykypaketin takana ei ole mikään muu kuin huoli siitä, että me saamme työttömälle töitä. Ja meidän on pakko toimia, hallitus ei voi seisoa tumput suorana, kädet taskussa tämän asian kanssa, vaan meidän pitää päästä eteenpäin ja tehdä päätöksiä. Olen vedonnut monta kertaa työmarkkinajärjestöihin, yrittänyt monta kertaa tätä prosessia tehdä yhdessä. Ja edelleenkin minä toivon, että se onnistuu, että se saataisiin yhdessä tehtyä.

Tämä koko paketti on täällä eduskunnassa jo kertaalleen käsitelty hallituksen tiedonantona, siitä on äänestetty täällä, tämä keskustelu itse asiassa tästä paketin sisällöstä on kyllä jo täällä käyty. Nyt annettiin työmarkkinajärjestöille kaksikannassa mahdollisuus tuoda oma korvaava pakettinsa. Sitä ei ole vielä toistaiseksi pöydälleni tullut. Jos se on minusta kiinni ja vetoomuksestani kiinni, niin sen olen tehnyt moneen kertaan, sekä julkisesti, kahdenvälisesti että kaikille viidelle yhtä aikaa.

Arvoisa puhemies! On todella ikävää, että tämä hallituksen kärkihanke tai lippulaivahanke on ajanut karille, mutta nyt pitää tietenkin löytää ratkaisu, ja työttömyys on tosiaan iso ongelma. Kun katsotaan muita Pohjoismaita, niin esimerkiksi Ruotsissa on vahva paikallisen sopimisen perinne. Siellä on myös luottamusta. Siellä muun muassa ammattiyhdistysliikkeen edustajat ovat mukana yritysten hallituksissa ja pyritään yhdessä löytämään niitä ratkaisuja, joilla pidetään työttömyyttä alhaisena ja yritysten tilannetta hyvänä.

Arvoisa pääministeri, miten te näette tämän Ruotsin mallin ja toimintamallin myös sen valossa, mitä EK nyt on päättänyt? Ollaanko menossa Ruotsin suuntaiseen ratkaisuun, ja olisiko tämä Suomelle hyvä ratkaisu?

Arvoisa puhemies! Tämä paikallisen sopimisen edistäminen on myöskin hallitusohjelmassa, ja sitä viemme eteenpäin. Se on selvä asia, että kilpailijamaissamme tämä paikallinen sopiminen on nimenomaan huomattavasti Suomea pidemmällä, ja ehkä tämä on se meidän suurin handicapimme verrattuna kilpailijamaihin, kun puhutaan työmarkkinoiden joustavuudesta. Tästä asiasta itse asiassa on periaatteellisella tasolla yhteisymmärrys sekä palkansaajapuolen että työnantajapuolen kanssa, että meidän pitää tehdä jättiaskel tässä asiassa eteenpäin. Ja näin tulee myöskin tapahtumaan.

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että pääministerin ja koko hallituksen ykköstavoite on yhteiskuntasopimuksen syntyminen ja että pakkolait ovat se viimeinen vaihtoehto — siis pakko silloin, kun mikään muu ei toimi. Työmarkkinaosapuolet ovat reilun puolen vuoden neuvottelujen jälkeen ja monista yrityksistä huolimatta ja myös hallituksen hyvistä yrityksistä huolimatta näköjään vahvasti eri linjoilla. Suomen kilpailukyky heikkenee kuukausi kuukaudelta ja oikeastaan päivästä toiseen, ja Suomi on syvässä kriisissä. Uskon, että kansalaisetkin tässä tilanteessa toivovat yhteiskuntasopimuksen syntyä. Kysyn pääministeriltä: oletteko te hallituksessa pohtineet jonkun sovitteluryhmän perustamista, kun nämä osapuolet eivät näköjään tule toimeen?

Arvoisa puhemies! Suomi todellakin on kriisissä, kun puhutaan kilpailukyvystä ja työllisyydestä ja talouskehityksestä, ja meidän on löydettävä tähän lääkkeet ja ulospääsytie. Hallitus ei aio katsoa sivusta neljää vuotta, kun kehitys on, mikä se tällä hetkellä on.

Me olemme jo asettaneet tämmöisen työryhmän, eli meillä on ministerit Rehn, Lindström ja Orpo, jotka ovat säännöllisesti olleet yhteydessä työmarkkinajärjestöihin, ja he etsivät jatkuvasti ratkaisua yhdessä järjestöjen kanssa ja myöskin tässä tilanteessa ulospääsytietä, tietä siihen, että päästään takaisin neuvottelupöytään. Trio on myöskin ollut näissä keskusteluissa säännöllisesti mukana.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä ei vastannut edustaja Filatovin kysymykseen. Yleensähän lakiesityksiä ei lähetetä edes lausunnolle ennen kuin on selvitetty, että ne ovat perustuslain ja kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten mukaisia. Jo aikaisemminhan on ilmennyt, että vastoin ministeri Stubbin ilmoitusta, pakkolakipakettia ei ole valmisteltu huolellisesti ja perustuslakiasiantuntijoita kuullen. Näin ollen valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pitää selvänä, että kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-oikeuteen liittyvät ongelmat tulevat johtamaan kanteisiin.

Hallitus on valmistellut lausunnolle lait, jotka ovat todennäköisesti EU-sopimusten vastaisia. Yksikään muu EU-maa ei ole yrittänyt rikkoa sopimus- ja järjestäytymisvapautta, näitä perus- ja ihmisoikeuksia, yksinomaan taloudellisin perustein. Koska hallintarekisterilain valmistelussa oli epäselvyyttä, niin kysynkin nyt uudestaan pääministeri Sipilältä: onko varmaa, että tällä kertaa pakkolakiesityksessä on varmasti huomioitu kaikki lainvalmistelussa tarpeelliset näkökulmat, jotka liittyvät esimerkiksi kansainvälisiin sopimuksiin ja velvoitteisiin?

Arvoisa rouva puhemies! Sekä edustajat Lindtman että Harakka ovat ehkä useamman kerran väittäneet, että näistä arvioinneista ei ole mitään mustaa valkoisella. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Meidän kilpailukykylakien perustuslainmukaisuutta ja säätämisjärjestystä on arvioitu perustuslakiasiantuntijoita kuullen ja TEMin virkamiesvalmistelussa. Valmistelun yhteydessä on järjestetty asiantuntijakeskustelu, jossa oli läsnä myös kaksi perustuslakiasiantuntijaa ja yksi ensisijaisesti ILO- ja muiden kansainvälisten velvoitteiden asiantuntija. Tämän keskustelutilaisuuden lisäksi asian vastuuvalmistelija on käynyt muitakin perustuslakikysymyksiä koskevia keskusteluja. Näitä koskevat muistiot ovat olleet kaikkien saatavilla VM:n verkkosivuilla syyskuun lopusta lähtien.

Arvoisa puhemies! Suomalainen sopiminen on tähän asti ollut menestystarina. Nyt eilinen päivä osoitti sen, että kaikki sopimusosapuolet toteavat, että ei ollut hyvä ratkaisu. Kaikki ovat menettämässä, jos näin jatketaan. Siksi nyt oli rohkaisevaa kuulla pääministeri Sipilältä, että edelleen on olemassa pieni mahdollisuus, jotta päästään irti siitä tilanteesta, että kaikki eivät menetä. Myös suomalainen kansantalous on ollut se, joka on hyötynyt, ja nyt kun ei ole lisää jaettavaa, niin olen ymmärtänyt, että nämä kilpailukykyä lisäävät tai parantavat lait ovat niin sanottu pelastusrengas, jos tämä sopimuskulttuuri uppoaa. Sen tähden kysynkin, pääministeri, onko olemassa jotain takarajoja nyt tälle pienelle mahdollisuudelle, että kaikki löytäisivät kuitenkin toisensa ja saataisiin aikaan se tilanne, että kaikki eivät menettäisi, niin kuin nyt näyttää.

Arvoisa puhemies! Tässä prosessissa seuraava vaihe on se, että kilpailukykylainsäädäntö, tai tämä paketti, tulee lausuntokierrokselta ensi viikolla. Sen jälkeen lainvalmistelu jatkuu siten, että nämä lait tuodaan eduskuntaan helmikuussa. Meillä on aikaikkuna vielä auki sille, että korvaavia ehdotuksia voidaan tuoda pöytään, ja niitä olen työmarkkinajärjestöiltä yhdessä sopien toivonut. Toivon näkeväni ne mahdollisimman pian, koska todennäköisesti nekin ehdotukset vaativat lainsäädäntöä, lainvalmistelua, ja tavoitteena on, että kaikki olisivat hyväksyttynä täältä eduskunnasta ensi kesään mennessä, joten aikaikkuna on vielä muutamia päiviä, muutamia viikkoja auki riippuen siitä, mikä tämä kokonaisuus ja tämä sisältö tulee olemaan.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näistä asiantuntijalausunnoista: "Näistä keskusteluista ei ole valtiovarainministeriön tiedon mukaan saatu asiantuntijalausuntoja tai muita kirjallisia lausumia. Valtiovarainministeriössä ei ole edellä mainitun keskustelun pohjalta laadittu asiakirjoja", budjettiosaston sihteeri Paula Penttilä toteaa näin siis tästä pakkolakien perustuslainmukaisuudesta.

Mutta, arvoisa puhemies, tähän itse asiaan: Te olette yrittäneet nyt monta kertaa tällä pakkolakiuhkalla saada sopimusta aikaiseksi, ja se ei ole onnistunut. Kannattaisiko nyt kokeilla uutta keinoa? Ja kun nyt kävi niin, että EK teki tämän ilmoituksen, että se ei ole enää sopijajärjestö, ja se aiheutti nyt tämän hässäkän työmarkkinoilla, niin tänä aamuna teille on kultatarjottimella tarjottu ja kerrottu palkansaajajärjestöjen puolelta, että jos te vedätte nämä pakkolait pois, he ovat valmiita tulemaan sopimuspöytään ja sopimaan. Teillä on nyt kultatarjottimella mahdollisuus saada aikaiseksi kilpailukykyä tukeva tuloratkaisu. Tartutteko te tähän, arvoisa pääministeri?

Arvoisa rouva puhemies! Vielä kertaalleen, nämä muistiot, joihin edustaja Lindtman viittasi, löytyvät valtiovarainministeriön kotisivuilta, ja uskon, että sitaatti, johonka te äsken viittasitte, tulee lehtitietojen perusteella ja kysymys journalistilta on tullut VM:n budjettiosaston sihteerille. Tämä kokonaisuus on ollut TEMin valmistelussa, mutta olemme VM:n puolelta pistäneet nämä asiakirjat nettiin jo aikaisemmin. Ja jos me katsomme tätä kokonaisuutta, niin varsinaisia kirjallisia lausuntojahan annetaan perustuslakikysymyksissä vasta konkreettisista, kirjallisista hallituksen esityksistä ja niiden muodostamasta kokonaisuudesta perustuslakivaliokunnan käsittelyvaiheessa. Eli lopullisen perustuslaillisuuden voi lopulta ratkaista vain ja ainoastaan perustuslakivaliokunta, eli tässä me olimme, edustaja Lindtman, totta kai siinä tilanteessa, että me valmistelimme meidän esitystämme tästä kokonaisuudesta, ja ne asiakirjat todellakin ovat tuolla VM:n kotisivuilla.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tarjosi EK:lle hopealautasella heikennyksiä, palkatonta sairauspäivää, lomarahan leikkausta, lomien leikkausta, noin miinus 5 prosentin palkkaleikkauksia. Mikä on EK:n intressi tämän jälkeen enää tehdä sopimusta? EK vain haki tietä, millä he pääsivät tavallaan kerman kuorimaan päältä ja kaatamaan neuvottelut.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri, te sanoitte, että tämän paketin tarkoituksena on luoda 110 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Jos katsoo näiden leikkauksien vaikutuksia, niin valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen on todennut, että lyhyellä tähtäimellä tämä pakkolakipaketti heikentää työllisyyttä ja hyydyttää kasvua. Eikö nyt pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen, vetää nämä taloutta ja työllisyyttä huonontavat pakkolakiesitykset pois, ja tätä kautta on mahdollisuus saada hyvä ratkaisu aikaan?

Arvoisa puhemies! En tunne Majasen lausuntoa tai sitä, mistä hän on tarkalleen tuon lausunnon antanut. Mutta tämä on siis osa kokonaisuutta, joka tähtää 110 000 uuden työpaikan syntymiseen Suomeen vuoteen 2019 mennessä. Tämä on yksi osa tätä kokonaisuutta. Ja kun tätä pakettia esitellään ja moititaan, niin siinä aina unohtuu se, että tässä on myöskin kuukauden muutosturvan lisäys, joka on lisäkulu työnantajalle, ja tämä tähtää uudelleenkouluttautumiseen ja uuden työpaikan hankkimiseen, ja se vastaa noin kuukauden palkkaa. Olemme myöskin tässä yhteydessä tuomassa irtisanotulle työntekijälle työterveyshuollon jatkumisen 6 kuukauden ajan, joka on erittäin tärkeä tämmöisessä irtisanomistilanteessa. Myöskin naisten asemaa työmarkkinoilla parannetaan tällä 2 500 euron kertakorvauksella perhevapaan kustannuksiin naisvaltaisilla työpaikoilla. Näistä kolmesta muodostuu työntekijän näkökulmasta tämä plustekijä tähän pakettiin.

Arvoisa puhemies! Nyt tilanne on se, että yhteiskuntasopimus tosiaankin kaatui sen takia, että EK ilmoitti, että ei enää osallistu kolmikantaan, ja siitä AKT, perinteisesti kovana liittona, hermostui ja sanoi, että jos ei sovita, ei sitten sovita. No, tämähän tietysti sopii EK:n tarkoitusperiin erittäin hyvin. Kun tästä nyt lähdetään eteenpäin, niin kuinka on, pääministeri Sipilä, pystyttekö te nyt sitten pitämään niiden pienipalkkaisten naisten puolia niissä neuvotteluissa ja pystyttekö te pitämään myöskin työttömien puolia niissä neuvotteluissa, kun nyt vaikuttaa siltä, että ollaan menossa siihen, että mahdollisesti hallituksella on hyvä yhteys EK:hon ja EK:n kanssa lähdetään näitä asioita viemään eteenpäin. Millä tavalla sitten takaamme sen, että myöskin pienipalkkaisten ihmisten toimeentulo otetaan huomioon ja se, että palkkakehitys kuitenkin kulkisi sitä rataa, mitä vuokrakehitys kulkee — sehän on se keskeisin asia, ihmisellä täytyy olla koti — ja sitä rataa, mitä ruuan hinnan kehitys kulkee?

Arvoisa rouva puhemies! Kaikkien suomalaisten, jokaisen työntekijän, jokaisen työttömän, edun mukaista on se, että me saamme tämän paketin kasaan, että me saamme tämän muutoksen aikaiseksi sillä tavalla, että suomalaisen työn kilpailukyky paranee, sitä kautta työllisyys lähtee kohenemaan, sitä kautta valtiontalous lähtee kohenemaan ja sitä kautta pystymme myöskin sitten välttämään suuret leikkaukset, mitä meillä väistämättä on edessä, jos emme saa tätä kehitystä nopeasti pysäytettyä. Sen takia tällä kokonaisuudella on myöskin kiire.

Se, että hallitus toimisi jotenkin erityisessä yhteydessä Elinkeinoelämän keskusliittoon, ei kyllä pidä paikkansa. Ihan samanlaiset jatkuvat yhteydet on palkansaajajärjestöihin, ja koko ajan toimimme tässä kaikkien osapuolten kanssa, että löytyy hyvä ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Se on ainakin tullut selväksi, että kaikissa puheenvuoroissa tässä salissa on toivottu sitä, että neuvotteluratkaisu olisi saatu aikaan. Ja on tietysti niin, että jos tämä ratkaisu, yhteiskuntasopimus, olisi saavutettu, niin se olisi ollut suomalaisen työn kilpailukyvyn kannalta kaikkein paras ratkaisu, kun se olisi taannut sekä maltillisen palkkaratkaisun että myöskin nämä kilpailukykyä vahvistavat toimet. Ja toivonkin, että siihen edelleen kaikin keinoin pyritään, ja täällä pääministeri on omalta osaltaan jo asiaan vedonnut. Koska AKT oli se, joka viime kädessä tämän kierroksen kaatoi, toivon, että ne, jotka voivat sinne vaikuttaa, myöskin omalta osaltaan sitä viestiä vievät. Ja aivan varmasti viedään viestiä myös EK:n suuntaan. Jokaiseen suuntaan on nyt vedottava.

Mutta se analyysi, että hallitus ei tekisi nyt mitään, kun nämä ovat kaatuneet — eihän niin voida toimia. Jokainen päivä joku menettää työnsä Suomessa, joka päivä joku valmistuu eikä saa uutta työtä. Kyllähän näitä ehdotuksia on vietävä johdonmukaisesti eteenpäin suomalaisen työn (Puhemies koputtaa) kilpailukyvyn parantamiseksi myös tästä eteenpäin.

Puhemies Maria Lohela

Tästä ei tainnut löytyä kysymystä.

Puhemies! Totean, että on hienoa, että pääministeri on päättänyt edelleenkin jatkaa tätä prosessia sillä tavalla, että hakee mallia, jolla voitaisiin mennä eteenpäin neuvottelukierroksella kuitenkin tai hakea sitä työmarkkinaratkaisua, josta tässä on kysymys. Minusta on tärkeätä, että saadaan syntymään semmoinen pitkäaikainen palkkaratkaisu, jolla voidaan ylläpitää ja parantaa suomalaista viennin kilpailukykyä ja saada ennakoitavuutta yritysten näkymiin tulevaisuuteen ja myös kansalaisten näkymiin. En osaa arvioida, miten sairausajan palkan leikkaaminen tai vuosilomien leikkaaminen naisvaltaisilta aloilta erityisesti tai lomarahan leikkaaminen ovat niitä tekijöitä, joilla tässä ja nyt luodaan uusia työpaikkoja. Päinvastoin useat arvioitsijat ovat sitä mieltä, että ainoastaan tämä pitkäaikainen palkkaratkaisu olisi paras keino viedä asioita eteenpäin. Kysynkin teiltä nyt, pääministeri: ettekö voisi vetää näitä pakkolakeja käsittelystä pois (Hälinää) ja viedä asioita eteenpäin sillä tavalla, että saadaan ihmiset neuvottelupöytään?

Arvoisa puhemies! Kuten olen monta kertaa täällä todennut: Kyllä voin vetää, jos saan työmarkkinajärjestöiltä korvaavan ehdotuksen. Sitä odotan koko ajan. Eli voimme vetää, jos tulee korvaava ehdotus. Mutta emme voi jäädä tumput suorina odottamaan sitä, että sitä ehdotusta ei tulekaan ja että huomataan, että ollaan vuodessa 2019 ja me emme ole onnistuneet kääntämään tätä työllisyys- ja työttömyyskehitystä. Meidän pitää se käänne saada aikaiseksi — vaikka sitten hallituksen toimin, jos eivät tässä tilanteessa työmarkkinajärjestöt pysty sopimaan asiasta. Tätä on yritetty monta kertaa peräkkäin. Ja tämähän koostuu monesta kokonaisuudesta: Rakenteellisista toimista, jotka tähtäävät edes pieneen työajan lisäykseen. Sitten palkkamaltista. Ja sitten ennen kaikkea niistä toimista, millä tuottavuutta parannetaan yrityksissä ja yhteisöissä.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen, edustaja Rinne.

Arvoisa puhemies! Kun te puhutte näistä sairausajan palkkaleikkauksista ja lomarahaleikkauksista, vuosilomaleikkauksista, te samalla tarkoitatte sitä, että kotimarkkinoilta lähtee ostovoimaa todella rajusti. Me olemme pitäneet vuodesta 2009 lähtien tämän kansantalouden suurin piirtein pystyssä sillä, että kotimainen kysyntä on ollut vahvaa. Nyt kysyn: miten te aiotte huolehtia siitä, että suomalainen kulutuskysyntä näistä pakkolakileikkauksista huolimatta vahvistuu? Nämä teidän esityksenne ovat lähes yli 3 prosentin leikkauksia ostovoimaan.

Arvoisa puhemies! Tällä kokonaisuudella, jos saadaan se kasaan, vältetään se, ettemme joudu vielä huonompiosaisilta, niiltä, joilla ei ole töitä, tekemään 1,5 miljardin edestä säästöjä. Sillä voidaan varmistaa se, että pystymme verojen alentamisella, verotuksen keventämisellä lisäämään ostovoimaa ja sillä tavalla saamaan talouteen uutta dynamiikkaa. Tämä on tämän kokonaisuuden tavoitteena: että 2017 tulemme siihen johtopäätökseen, että me emme tarvitse enää lisää säästöjä näiden tehtyjen säästöpäätösten lisäksi ja toisaalta pystymme keventämään suomalaisen työn verotusta sillä tavalla, että pystytään palauttamaan ostovoimaa ja ennen kaikkea vaikuttamaan sillä kotimaiseen kysyntään.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on päättänyt, että kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut nousevat noin 30 prosenttia. 1) Kysyn: miksi ministeriö ei käyttänyt uudistusta asiantuntijoiden lausuntakierroksen kautta tai eduskunnan käsittelyssä?

2) Ja kysyn: onko mahdollista säätää maksukatto, jotta päätökset eivät a) syvennä juopaa työterveyshuollon piirissä ja kunnallisen terveydenhuollon piirissä olevien välillä ja b) lisää vanhusten, työttömien ja pienituloisten ahdinkoa?

Arvoisa rouva puhemies! Terveydenhuollon asiakasmaksujen korotus on ollut tiedossa kokonaissummaltaan Sipilän hallituksen hallitusohjelman kirjoittamisesta ja julkistamisesta lähtien. Valmistelu on tapahtunut budjettilain aikataulussa, jotta kunnat pystyvät mahdollisuuksiensa mukaan ottamaan nuo korotetut maksut käyttöön. Kunnathan ne päättävät sen, että otetaanko ja minkä suuruisia maksuja ja keltä peritään. Meillä on taustalla viime vaalikaudelta kokonaissummaltaan 40 miljoonaa euroa olevat asiakasmaksujen korotukset. Tämä prosessi on edennyt täsmälleen samalla tavalla.

Edustaja Aalto kysyy maksukatoista. Meillä on käytössä sosiaali- ja terveydenhuollossa maksukatto näittenkin asiakasmaksujen osalta.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan.

Arvoisa puhemies! Tässä on ollut nyt vähän kaikenlaista. Tosissaan hallitus tuo tämän kaiken kiireen keskellä, kaikkien useiden epäselvien esitysten keskellä asetuksen, jolla todella näitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, kuten terveyskeskusmaksuja, poliklinikkamaksuja, kotipalveluita ja lyhytaikaista laitoshoitoa, korotetaan lähes 30 prosenttia.

Tässä ministeri Rehula sanoi, että kunnat voivat itse päättää. Mutta me kaikki kuntapäättäjinä tiedämme, millaiseen tilanteeseen kunnat on ajettu ja minkälainen on kuntien rahatilanne, ja varmasti monissa kunnissa tämä otetaan yhtenä keinona lämmöllä vastaan.

Nämä säästöt kerätään jälleen kerran kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta pienituloisilta ja sairailta ihmisiltä, eikä tähänkään esitykseen sisälly kunnollista vaikutusten arviointia. Arvoisa ministeri, kysynkin teiltä: miten te varmistatte, että näiden maksujen korotusten jälkeen pienituloiset ihmiset eivät jätä näitä terveyspalveluita käyttämättä kokonaan niiden hinnan vuoksi?

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tämänkin asian kanssa ollut kaikenlaista. Tämä on ollut julkinen 19.11. lähtien, ja odotin henkilökohtaisesti seuraavaa kyselytuntia, jolloin aina valpas oppositio tapaa tarttua sellaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin, jotka paljon kansalaisia kiinnostavat. Nyt tässä pitää kiittää Yleisradiota siitä, että vanhan koulukunnan toimittaja on ottanut asioista selvää.

Toisekseen, miten varmistetaan se, että kenenkään lääkärissäkäynti ei esty maksun vuoksi? Se on sitä kuntatason päätöksentekoa. Olen saanut itse kunnissa vastuussa olevilta ihmisiltä palautetta siitä, että meillähän on jo nyt ihmisiä, joille — sen lisäksi, että laki määrää tai mahdollistaa maksuttomuuden — myös kunnan toimeentulotuki tai sosiaalihuollon yhteistekeminen terveydenhuollon kanssa tarkoittaa sitä, että maksuja ei peritä lainkaan.

Arvoisa puhemies! Tosiaan, jos puhutaan näistä menoista, maksuista, mitä monilla pienituloisilla ihmisillä menee eri terveydenhuollon maksuihin, puhutaan asiakasmaksuista, lääkemaksuista, matkakorvauksista ja matkoihin liittyvistä kustannuksista, niin samalle ihmiselle voi kertyä vuositasolla hyvin paljon kustannuksia. Nykyään nämä kulukatot ovat näissä eri järjestelmissä erillisiä.

Se, mitä Vihreät on vaihtoehtobudjetissaan ehdottanut, on se, mitä myös monet porvaripuolueiden kansanedustajat ovat tuoneet esille, että olisiko oikeudenmukaisempaa, nyt kun vielä nämä maksut nousevat, että hallitus harkitsisi sitä, että olisi yhteinen kulukatto, jolloin sellaiselle henkilölle, jolla on pitkiä etäisyyksiä, lääkekustannuksia ja asiakasmaksuja, kaikkia rinnakkain, tulisi yhteinen kulukatto, jolloin ei kerry tietyille köyhille ja sairaille ihmisille liian kohtuuttomat kustannukset. Tähän toivon, että ministeri perehtyisi ja pohtisi, voisiko sellaisen tehdä. Se auttaisi niitä, joilla on kaikkein heikoin tilanne.

Meillä on useampi maksukatto, arvoisa rouva puhemies. Meillä on olemassa tietty maksukatto, kun nämä eri järjestelmät yhdistetään. Mutta sitten toisinpäin: pitkä historia on se, että selvitystyötä yhden yhtenäisen maksukaton aikaansaamiseksi on eri hallituskausilla tehty. Toistaiseksi on päädytty siihen, että tämä meidän sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmämallimme on sellainen, että on riskit mennä ojasta allikkoon.

Yksittäisen ihmisen kohdalla, joka on arjessaan taloudellisesti tiukoilla, tämä on kaikki sanahelinää, mitä tässä kerron, mutta, edustaja Niinistö, tämä kuuluu agendalle tilanteessa, jossa meidän pitää miettiä, että ihmisillä on toimeentulon edellytykset myös tilanteessa, jossa on sairautta ja tarvitaan lääkkeitä.

Arvoisa puhemies! Ennen tämän esityksen tekemistä ei ole käyty lausuntokierrosta eikä ole kunnolla arvioitu vaikutuksia palveluiden käyttöön, tuloeroihin ja terveyseroihin. Ei kuitenkaan tarvitse olla asiantuntija, että näkee, että nämä hallituksen kaavailemat korotukset palvelumaksuihin iskevät kaikista koviten köyhiin ja kipeisiin ihmisiin ja erityisesti vanhusväestöön. Pahimmillaan nämä maksukorotukset vähentävät matalan kynnyksen ja ennalta ehkäisevien palveluiden käyttöä ja lisäävät raskaiden ja korjaavien palveluiden käyttöä.

Haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä: onko arvioitu, vähentävätkö nämä maksukorotukset ennalta ehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden käyttöä ja lisäävätkö ne erikoissairaanhoidon, korjaavien ja hätäpalveluiden käyttöä ja tuleeko sitä kautta sitten todellisuudessa edes mitään säästöjä?

Arvoisa rouva puhemies! Valmisteluun on käytetty se aika, mikä käytettävissä on ollut, ja tehty parhaat mahdolliset arvioinnit. Totta kai sillä on merkitystä, että sillä hinnalla, minkä maksaa, on palvelujen kysyntää ohjaava vaikutus. Tämä on totta.

Mutta mitä tulee sitten esimerkiksi julkisuudessa olleeseen tietoon — ja kun tekin, arvoisa edustaja, kysyitte erityisesti ikääntyvän väestön osalta — niin esimerkiksi ikääntyvän väestön kotipalveluihin, kotiin vietäviin palveluihin ei puututa. Niihin maksuihin ei tule korotusta. Tässä kohtaa on pakkokin luottaa kuntapäättäjiin, kuntayhtymien päättäjiin siinä, että siellä pystytään tekemään sen kaltaisia päätöksiä, joilla ei tämä perustason avohuollon maksujen korotus aiheuttaisi painetta erikoissairaanhoitoon.

Arvoisa puhemies! Olen sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, ja me olemme siellä valiokunnassa käsitelleet pitkin syksyä näitä hallituksen erilaisia säästölakeja. On käynyt usean, melkein kaikkien lakien kohdalla itse asiassa ilmi se, että asiantuntijat ovat sitä mieltä, että hallituksen esitykset lisäävät toimeentulotuen tarvetta ja toimeentulotuesta riippuvaisten ihmisten määrää. Sitä kautta hallituksen säästöt koituvat siis viime kädessä kuntien maksettaviksi, mutta mikä pahinta, köyhyystutkijathan pitävät kaikkein huonoimpana vaihtoehtona sitä, että säästetään -perusturvasta, lääkekorvauksista ja niin edelleen ja pakotetaan sitten köyhät ihmiset toimeentulotuelle, koska sieltä on hyvin vaikea työllistyä. Toimeentulotuki on kuin katiska, josta ihminen ei omin avuin pääse pois. Onko hallitus arvioinut ollenkaan sitä, miten te työnnätte köyhiä ihmisiä tämmöiseen ahdinkoon, josta he todellakaan eivät kovin helposti enää nouse?

Arvoisa rouva puhemies! Näitten asiakasmaksujen muutostenkin kohdalla on arvioitu se, ja se on todettu siellä hallituksen ratkaisun perusteluissa, että toimeentulotuen tarve tulee kasvamaan. Se on totta. Se on viimesijainen toimeentulon muoto niille ihmisille, joiden muu varallisuus ei mahdollista esimerkiksi terveydenhuollon palvelujen käyttöä.

Mutta mikä on se vedenjakaja tai mikä on se kulminaatiopiste, mitkä ovat ne asiantuntija-arviot, joihin pitää nojata? Sairastaminen on asia, joka köyhdyttää. Me yritämme nyt kuitenkin tehdä kaikessa tässä kokonaisuudessa senkaltaisia ratkaisuja, jotka esimerkiksi terveydenhuollon osalta olisivat sellaisia, että ei olisi rahapussista kiinni se palvelujen käyttö tilanteessa, jossa on tarve päästä lääkäriin tai muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Nämä ovat kipeitä ratkaisuja. Mutta toisekseen tässä kohdassa myös kuntanäkökulmasta: kuntien valtionosuuksia ei ole leikattu ensi vuodelle, mikä mahdollistaa sen, että kuntien maksupolitiikkaakin voi tätä kautta arvioida.

Värderade fru talman! Det är faktiskt bekymmersamt att kostnaderna för vården stiger för den enskilda medborgaren. Vårdavgifterna kommer nu att kunna stiga med upp till 30 procent, självriskerna för mediciner blir större och den enskilda individen kan hamna i en mycket besvärlig situation. Därför har svenska riksdagsgruppen i sin alternativa budget fört fram det här alternativet med att regeringen borde ta fram en modell för ett gemensamt kostnadstak för mediciner.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että myös muut puolueet ovat heränneet siihen, mitä ruotsalainen eduskuntaryhmä on ottanut esille, elikkä että meidän pitäisi mennä sellaiseen järjestelmään, jossa meillä olisi jonkuntyyppinen yhteinen maksukatto lääkkeille, hoitokuluille ja matkakuluille, koska nyt tällä järjestelmällä päädytään siihen, että yksittäisen kansalaisen kohdalla nämä kulut voivat nousta kohtuuttoman korkealle. Kysynkin nyt ministeriltä, että oliko teillä nyt halu tehdä uudistus siinä yhteydessä, kun nyt sote-uudistusta myös valmistellaan — myös tässä suhteessa, että päästäisiin tässä asiassa eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Henriksson kysymyksellään vastasi minunkin puolestani ainakin osan vastausta. Tämä meidän sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmallimme on hankala siksi, että on monta väylää, jota kautta raha tulee niihin palveluihin, joita sosiaali- ja terveyspalveluissa käytetään. Ja ainakin toivon kipinä siihen suuntaan, että maksukattojen yhdistämisasiassa voitaisiin edetä, tulee sitä kautta, että me saamme sellaisen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmallin, jossa on se kokonaisvastuu ja se kokonaishallinta. Yksi rahapussi, yksi päätöksentekijä mahdollistaa myös ainakin helpommin tämän maksukattojen yhtenäistämisen.

Puhemies Maria Lohela

Viimeinen kysymys tähän aiheeseen, edustaja Kiljunen.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus toimii hyvin kylmällä kädellä. Jos ihminen sairastuu, on todellista totta, että kaikilla ihmisillä ei ole varaa hankkia kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita, joita he tarvitsevat. Nyt hallitus korottaa lääke- ja matkakorvausten omavastuita, sekä samalla hallitus on korottanut sosiaali- ja terveyspalvelumaksuja historiallisesti kaikkein eniten, enemmän kuin mikään hallitus Suomessa tähän mennessä. Jos ihminen tarvitsee apua esimerkiksi liikkumisessa ja hänen pitää lähteä sairaalaan, niin tämä sairaalakäynti maksaa hänelle yli 90 euroa ja tämän lisäksi hänen pitää vielä maksaa lääkekustannukset, ja kun lääkekustannuksetkin nousevat, niin nämä käynnit ovat monelle ihmiselle täysin mahdottomia.

Arvoisa pääministeri, sosialidemokraattien vaihtoehdossa me emme ole kohdistaneet säästöjä kaikkein pienituloisimmille ja sairaille, vaikka meidän budjettiesityksemme ja vaihtoehtomme on tasapainossa. Oletteko todellakin sitä mieltä, ettei näitä vaihtoehtoja olisi, ettei hallituksen tarvitsisi säästää (Puhemies koputtaa) kaikkein pienituloisimmilta ja sairailta ihmisiltä?

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa näitä säästöjen paikkauksia tai säästämättä jättämistä rahoitetaan tyhjentämällä Sitraa ja Suomen Pankkia. (Hälinää — Eduskunnasta: Ei!) Tämä ei voi olla se keino. Pitää löytyä kestävä tapa rahoittaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut. Kyllä SDP:n varjobudjetissa on nämä kaksi keinoa sisällä.

Puhemies Maria Lohela

Nyt myönnän puheenvuoron valtiovarainministeri Stubbille, ja sen jälkeen jatkamme kysymyksiä.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat edustajat! Viime viikolla kyselytunnilla, tällä foorumilla, tein virheen, kun puhuin hallintarekisterin lausunnoista. Haluan teidän edessänne pyytää tätä virhettä nöyrästi anteeksi. Olen ollut ministerinä kahdeksan vuotta ja olen hyvin tietoinen siitä, että ministerin pitää olla kaikkien lukujensa kanssa erittäin tarkka. Haluan samalla vakuuttaa teille, että virheeni ei missään nimessä ollut harkittu vaan se oli pikemminkin harkitsematon. Pahoittelen sitä. Anteeksi.

Puhemies Maria Lohela

Arvoisat edustajat, mikäli on halua jatkaa tätä äskeistä keskustelua näistä asiakasmaksuista, niin voimme tehdä sen nyt.

Arvoisa puhemies! Pidän tätä ministeri Stubbin ilmoitusta hyvin tärkeänä ja arvostan sitä, että hän on valmis tällä foorumilla toteamaan, että viikko sitten annettu informaatio oli virheellinen. On tärkeätä, että kaikki me omissa toimissamme lähdemme siitä, että kerromme asiat niin kuin ne meidän parhaan tietomme mukaan kulloinkin ovat ja aivan erityisesti että täällä voi luottaa siihen, että kun ministeri sanoo jotakin oman hallinnonalansa asioista, niin se vastaa sitä parasta tietoa, joka Suomessa on olemassa.

Sitten tullaan toiseen asiaan, joka on tämä pääministeri Sipilän ilmoitus SDP:n vaihtoehtobudjetista. Eihän tämä nyt niin voi mennä, että täällä viikosta toiseen kerrotaan asiaa niin kuin se ei ole. SDP käyttää samaa ajatusta, joka teillä, arvoisa pääministeri, oli: taseet töihin. Kun me olemme valmiit katsomaan myös Sitraa ja ottamaan sen tasetta työllistäviin tarkoituksiin, niin se on kertaluontoisia menoja työllisyyden hyväksi. Emme me sillä rahoita suinkaan sitä, että näitä epäoikeudenmukaisia säästöjä tänne asiakasmaksujen korotuksiin ei tehdä. Sen me rahoitamme pysyvillä tuloilla, niin kuin olemme esittäneet esimerkiksi finanssisektorin osalta. Toivonkin, että tästä päästäisiin puhumaan kunnolla, eikä niin, että ministeri aina viimeksi esittää puheenvuoron, jossa on väärä tieto opposition esityksistä.

Arvoisa puhemies! Kyllä meidän kaikkien tavoitteena on se, että meidän ei tarvitsisi tehdä säästöjä vaan että me pääsisimme siihen tilanteeseen, että Suomen valtion ja julkinen talous on kestävällä pohjalla. Se tulee kestävälle pohjalle vain sitä kautta, että suomalaisen työn kilpailukyky palautetaan, pääsemme talouskasvuun, sitä kautta työllisyys pienenee, ja tämä on se oikea, terve tie.

Se, miten pannaan tasetta töihin: 350 miljoonaa, jos muistan nyt oikein, oli SDP:n vaihtoehtobudjetissa Sitran pääoman palauttaminen. Sitralla nämä pääomat ovat käytössä, niitä käytetään esimerkiksi pääomittamaan pieniä, kasvavia yrityksiä. En ottaisi kyllä sieltä niitä pääomia tekemään tänne töitä. Toinen paikka oli Suomen Pankki, ja olisi kyllä kertaluontoinen toimenpide, jos otetaan 60 miljoonaa sieltä.

Arvoisa puhemies! Tässä nyt menee pääministerin vastauksissa asiat sekaisin. Niin kuin tässä on nyt todettu vahvasti ja todettiin myöskin vaihtoehtobudjetin esittelyssä, meillä on kertaluontoisia tuloja ja kertaluontoisia menoja ja niitä käytetään tase töihin -mallilla, sillä tavalla, että saadaan luotua uusia työpaikkoja. Äsken esititte väitteen, että meidän kertaluontoiset tulot ovat käytettävissä pysyvien menojen paikkaukseen. Se ei pidä paikkaansa, ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa, pääministeri. Toivon, että täällä voitaisiin keskustella pitempään niistä vaihtoehtobudjeteista tavalla, jossa avattaisiin puolin ja toisin sitä, mitä... Tuo oli ihan oikea kommentti, mitä äsken totesitte, että ei ole teidän mielestänne järkevää käyttää Sitran rahoja tämmöisiin kertaluonteisiin menoihin. Se on ihan oikea kommentti, mutta se, että väitätte toista kuin mitä me olemme itse molemmissa vaihtoehdoissa tehneet, niin se ei pidä paikkaansa, ei ole hyvä vaihtoehto.

Puhemies Maria Lohela

Ei taitanut löytyä kysymystä.

Arvoisa puhemies! Politiikka on laji, jossa välillä tulee kaikenlaista eteen ja ministeri joutuu välillä rajuun helteeseen. Mutta minusta on erittäin hyvä nähdä, että meillä on valtiovarainministeri, jolla erittäin vaikeassa kokonaistilanteessa akku riittää. Haluan vain ilmoittaa sen, että keskustan eduskuntaryhmä tukee täysin yksimielisesti ministeriä hänen vastuunalaisessa työssään.

Itse asiassa minulla ei tähän palvelumaksuihin ollutkaan kysymystä, mutta totean sen, että kun sosialidemokraatit varjobudjetissaan leikkaavat puolet Sitran pääomasta ja väittävät, että siitä voidaan leikata, koska se on turhan suuri, niin te unohdatte sen, että Sitralla ei muita tuloja ole. Se rahoittaa koko toimintansa pääomasta tulevilla tuloilla, ja leikatessanne puolet sen pääomasta leikkaatte puolet Sitran, tämän t&k-toimintaa tukevan yhteisön, tuloista. — Ei ollut kysymystä.

Puhemies Maria Lohela

Useammassa edellisessä puheenvuorossakaan ei ole puhuttu enää alkuperäisestä kysymyksestä, mutta täällä on ollut hirvittävän suuria toiveita käsitellä tätä asiaa, joka on montaa henkilöä vaivannut niin kovasti, niin nyt se on käsitelty, toivottavasti lopullisesti. Oliko kysymyksiä asiakasmaksuista?

Arvoisa rouva puhemies! Haluan kyllä todeta edelleen, että se, mihin käytämme Sitran tuloja, (Hälinää) on esimerkiksi se, että korjaamme lapsille homekouluja, korjaamme niitä kirjastoja, (Puhemies: Viitanen!) ja tämä on hyvin järkevää toimintaa.

Puhemies! Mennäkseni tähän asiakasmaksuteemaan.

Kyllä, nimenomaisesti. — Tekemällä vaihtoehdon, jossa luomme työpaikkoja tässä ja nyt, luomme työllisyyttä ja kasvua, voimme toimia niin, että aina ei tarvitse ottaa siltä pienimmältä ja heikoimmalta, mitä hallitus nyt tekee.

Arvoisa puhemies ja arvoisat pääministeri ja valtiovarainministeri! Ettekö katso, että esimerkiksi laajentamalla veropohjaa niin, että aliverotettu finanssisektori osallistuisi talkoisiin enemmän, voisimme tehdä niin, ettei aina tarvitsisi sanoa, että silloin rahat on loppu, kun pitää tukea työtöntä, eläkkeensaajaa, lapsiperhettä. Te olette leikkaamassa, ja asiakasmaksujen korotukset esimerkiksi eläkkeensaajille ovat todella kova isku. Voisitteko harkita näitä opposition esittämiä viisaita vaihtoehtoja?

Puhemies Maria Lohela

Asiakasmaksut, nyt se kysymys.

Löysikö ministeri Rehula asiakasmaksukysymystä?

Arvoisa puhemies! Aina voi harkita. Mutta nyt ollaan tilanteessa, arvoisa rouva puhemies, missä hallitus on 19. päivä marraskuuta tehnyt asetuspäätöksen, jossa — ja edustaja Kiljusen kysymykseen liittyen haluan nyt todeta tämän — me olemme linjanneet sen enimmäismäärän, jota maksua voi periä. Enimmäismäärän, jota maksua voi periä. Tiedän, että kuntakentällä päätökset, lopulliset päätökset, ovat tämän maksimin mukaisia. Mutta tiedän senkin, että meillä on useita kaupunkeja ja kuntia, jotka käyttävät harkintaa siinä, että peritäänkö maksuja tai minkä suuruisina ja keneltä peritään. Näin on tarkoitus ollut, ja näin on tarkoitus olla jatkossakin. Se on tämän terveydenhuollon asiakasmaksulain, jonka pohjalta tämä asetus on laadittu, sekä kirjain että henki.

Puhemies Maria Lohela

Ja viimeinen kysymys aiheesta, toivon.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattisessa ryhmässä on voimakas anteeksi antamisen kulttuuri, ja toivotamme menestystä ministeri Stubbille.

Nyt siihen kysymykseen.

Tämä asiakasmaksun korotus on poikkeuksellisen suuri, ja se toteutetaan ikään kuin ohituskaistaa pitkin ilman lausuntokierroksia ja arviointeja. Kysyn: onko tästä tulossa tämän hallituksen uusi käytäntö, toteuttaa leikkauksia ilman asianmukaista käsittelyä? Kysyisin ministeriltä: eikö teitä huoleta, että lääkäriin menoa lykätään viimeiseen asti ja että tarvitaan vaativampaa ja kalliimpaa hoitoa kuin silloin, jos vaiva olisi hoidettu heti?

Tätä ennen hallitus on jo päättänyt merkittävistä korotuksista sairauskulujen omavastuuosuuksiin. Näyttää siltä, että heikot ja sairaat saavat kantaa kohtuuttoman suuren taakan näissä talkoissa. Kysyn: Miksi toimitaan tällaisella kiireellä ja aikataululla, kun sote-uudistusta tehdään parhaillaan? Eikö hallitus usko, että sote-uudistuksella saadaan riittävästi säästöjä aikaan, kun palvelumaksuihin esitetään näin rajuja korotuksia?

Arvoisa rouva puhemies! Toisen kerran totean sen, että tämä muutos on valmisteltu yksi yhteen viime vaalikaudella tehdyn muutoksen prosessin kaltaisena. Onko se sitten ollut oikea vai väärä? Sen voi jokainen tykönään arvioida. Olisiko nyt voinut tehdä paremmin? Varmaan olisi. Mutta historia on se, että tästä löytyy vastaavasta tilanteesta samanlainen malli.

Toisekseen, onko aikaa odottaa? Hallitusohjelmassa on sitouduttu tiettyyn talouden tasapainottamiseen niin, että valtiontaloudessa tässä tapauksessa kuntatalouden näkökulmasta kuntien tuloja on tarkoitus tätä kautta korottaa 150 miljoonalla eurolla. Valmistelun aikana päädyttiin siihen, että tehdään muutos tasamaksuihin niin, että maksukattoon ei kuitenkaan kosketa. Maksukatto pysyy ennallaan.