Suullinen kysymys pakottavasta lainsäädännöstä (Antti Lindtman sd) | Suullinen kysymys lakkautettavista junareiteistä (Heli Järvinen vihr) | Suullinen kysymys harmaan talouden ja veronkierron torjunnasta (Li Andersson vas) | Suullinen kysymys pakolaistilanteesta (Päivi Räsänen kd) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Suomalaisilla työpaikoilla on tällä hetkellä suuri hätä. Hallitus aikoo alentaa lähihoitajien, poliisien, palomiesten, metallimiesten ja kaupan myyjien palkkaa ilman, että heitä edes kuullaan tässä asiassa. Osa-aikaisesti ravintolassa työskentelevältä nuorelta olette viemässä yhden kuukauden palkan vuodessa jo ennestään pienistä, vähän reilun 1 000 euron kuukausituloista. Ihmiset ovat nousseet näitä hallituksen suunnitelmia vastaan. He eivät hyväksy pakkopolitiikkaanne. Kymmenettuhannet ihmiset näyttävät sen huomenna.

Työministeri Lindström, te sanoitte ennen vaaleja, että jos perussuomalaisia äänestää, niin saat mitä tilaat. Mitä te nyt vastaatte sairaanhoitajille ja paperimiehille? (Puhemies koputtaa) Kuka teiltä nämä palkanalennukset tilasi?

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman on ihan oikeassa siinä, että vaalien alla joka ikinen puolue puhui oman vaaliohjelmansa mukaan, niin myös perussuomalaiset. Puolueen vaaliohjelma on eri asia kuin hallitusohjelma, niin kuin te tiedätte hyvin. Minkä takia me jouduimme tähän menemään, näihin leikkauksiin? Sen takia, että Suomen talous kyntää niin syvällä suossa. Ei kukaan haluaisi mennä pienituloisen, pienipalkkaisen ihmisen kimppuun, mutta hallitus on pakotettu tekemään kovia, kovia ratkaisuja, ja oikeastaan ihmettelen tätä kysymystä siinä mielessä, että olen perännyt SDP:ltä vaihtoehtoa: Mikä on teidän vaihtoehtonne? Miten te tekisitte nämä vastaavat asiat koskematta minkään ryhmän etuihin?

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! Parempi on tehdä sopimalla, ei sanelulla. (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) Mutta kun te nyt sanotte, että on pakko, niin ette te tästä ennen vaaleja puhunut mitään. Sen sijaan te sanoitte ennen vaaleja selvällä suomen kielellä, että eivät työntekijöiden palkat ole Suomessa se ongelma. Te sanoitte, että ongelma on teollisuuden energiaverotus. Mitä te nyt hallituksessa teette? Te ette tee tälle energiaverotukselle mitään. Sen sijaan olette käymässä pienituloisten työntekijöiden kimppuun. Te olette hallituksen työministeri. Jos te ette voi tähän vaikuttaa, niin kuka sitten voi? Hyväksyttekö te todella tämän politiikan? Oletteko te tässä nyt sydämellä mukana?

Arvoisa puhemies! Kuten äsken sanoin, me joudumme väkisin tekemään raskaita ja ikäviä päätöksiä. Silloin joudutaan menemään myös sellaisten ryhmien lompakolle, joiden lompakolle ei haluttaisi mennä. Olen sanonut vaalien alla asioita, joiden kohdalla nyt tietenkin hallituksessa joudun puolustamaan hallituksen linjaa, ja näinhän se on. Hallituksella on vain yksi linja, ja se ei ole perussuomalaisten, keskustan eikä kokoomuksen, vaan se on hallituksen yhteinen linja. Me joudumme tähän menemään sen takia, että meidän talous on niin syvällä suossa, meidän vienti kyntää, tätä meidän julkista sektoria ei vienti pysty elättämään. Siitä tässä on kysymys. 30 miljardin euron gäppi — eihän tähän pystytä puuttumaan millään muulla kuin kovilla keinoilla. Me tarjosimme sopimisen tietä kahteen kertaan, se ei onnistunut. Nyt me olemme tässä. Hallitus joutuu menemään eteenpäin. Ei meillä ole aikaa odottaa. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt omia ratkaisujaan tässä ja nyt, mutta hallituksella on myös tuleva syksy ja sitä seuraava syksy. Kysyisin: oletteko te ajatelleet näitä tulevia syksyjä? Suomessa on tehty itse asiassa 40-luvulta lähtien tulopolitiikkaa sillä tavalla, että työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt ja hallitus ovat olleet yhdessä pöydässä sopimassa, mutta nyt te olette rakentaneet sellaisen paketin, jossa kilpailukykyä rakennetaan ainoastaan työn hinnalla, johon nämä leikkaukset, joita tässä salissa on käyty läpi, viittaavat. Sen sijaan laaja kilpailukyky lähtee siitä, että me pidämme huolta osaamisesta, me tuemme innovaatioita, me harjoitamme fiksumpaa johtamista, organisoimme työn fiksusti. Nämä elementit ovat puuttuneet teidän neuvotteluistanne. Uskotteko te, työministeri Lindström, että näillä lääkkeillä saadaan aikaan tulevaisuudessa palkkamalttia, sosiaalista pääomaa ja yhdessä sopimista ja sitä paikallistakin sopimista, joka vaatisi luottamusta, johon te olette monta kertaa viitannut?

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on kokonaisuus. Se rakentuu siis siitä, että joka ikinen niistä keinoista, joita me olemme ottaneet käyttöön, tähtää siihen, että tämän vaalikauden lopussa meillä on 110 000 uutta työpaikkaa tässä maassa, työllisyysaste 72 prosenttia. Se on se iso kuva. Sen sisällä on sitten lukuisia eri keinoja, mitä me joudumme käyttämään. Osa on ikäviä. Ei tässä kukaan luiki puun taakse piiloon näitä puolustamaan. Nämä ovat ikäviä päätöksiä, mutta samaan aikaan me joudumme tekemään myös elinkeinopolitiikassa ratkaisuja, me laitamme kärkihankkeisiin rahaa, jotta tämä Suomi lähtisi nousemaan. Me joudumme tekemään talouteen ja me joudumme tekemään rakenteisiin muutoksia. Siitähän tässä on kysymys.

Arvoisa puhemies! Itse tehyläisenä kansanedustajana uskallan sanoa, että hoitotyöntekijät ovat nyt vihaisia. (Ben Zyskowicz: SAK:lle! — Naurua) Miksikö? Koska niin monet lupaukset on unohdettu. Joitakin vuosia sitten kokoomus lupasi, että Sari Sairaanhoitajan työolosuhteita ja palkkausta parannetaan. Nyt tulee reilusti yli 100 euron palkanalennus. Juha Sipilä puhui pari vuotta sitten, että Suomessa ei missään nimessä pidä lähteä sairauspoissaolojen omavastuun korottamiseen. Nyt hallitus kertoo, että ensimmäinen sairauspäivä tulee palkattomaksi. Jari Lindström kertoi viime kesäkuussa, että sunnuntailisät ovat pyhä asia. Nyt tämäkin pyhyys on unohtunut. Lisäksi Jari Lindström kansanedustajana ollessaan useampaan kertaan kertoi istuntosalissa, että työmies on aina palkkansa ansainnut. Miten ministeri Lindström ja hallitus selittävät kaikkien näiden lupausten unohtamisen?

Arvoisa puhemies! Minä olen edelleen sitä mieltä, että työmies on palkkansa ansainnut. (Vasemmalta: Vähän pienemmän!) Kuten äsken sanoin, me joudumme tekemään ikäviä päätöksiä. Se, että nyt mennään sitten niitten hoitajienkin lompakolle, on ikävä asia. Minkä takia me tämän teemme? Moni on kysynyt, että miten tämä nyt sitten tukee tätä vientiteollisuutta. Se perustelu on tässä se, että samaan aikaan me koetamme saada niitä työpaikkoja, siis helpottaa työn tarjoamista sillä, että yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan. Se maksaa jotakin, ja se täytyy ottaa jostakin. Toinen on tämä meidän taloustilanteemme. Me joudumme ottamaan sitä rahaa, koska meillä ei ole varaa enää tämmöiseen julkiseen sektoriin. Tässä ei ole kysymys siitä, että me syyllistäisimme ketään. Me joudumme tekemään päätöksiä, koska aikaisemmat hallitukset eivät ole uskaltaneet tehdä näitä päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Tämä on sillä tavalla kummallinen tilanne, että nyt vaalien jälkeen, arvoisa ministeri Lindström, teidän, niin kuin aika monen teidän kolleganne, puheenne ovat täysin muuttuneet. Siitä huolimatta taloustilanteessa ei ole tapahtunut olennaista muutosta viime huhtikuun jälkeen.

Nyt moni ajattelee, että te olette vaaleissa vähän huijannut puhumalla ihan muuta kuin mitä te olette nyt tekemässä, (Matti Vanhanen: Kun ei sopimusta saatu!) ja se loukkaa tietenkin ihmisiä, koska eivät he ole tähän politiikkaan teille valtakirjaa antaneet, että ruvetaan tekemään näitä palkanalennuksia ja tämä sanelu viedään lävitse väkisin ja sanotaan, että jostain pitää ottaa.

Minäkin yhdyn niihin, jotka epäilevät, että kun sairaanhoitajalta leikataan ansioista 5 prosenttia — tehdään se sitten ylityökorvauksista, sunnuntaikorvauksista tai, niin kuin pääministeri on esittänyt uudelleen, että nyt seuraavaksi leikataan lomarahoja — niin ei se auta meidän vientiä. Pitäisi tehdä nämä energiaveroratkaisut Ruotsin tasolle, pitäisi poistaa väylämaksut, pitäisi tehdä rataveron alennus — toimia, jotka perussuomalaisetkin aikaisemmin muistivat, mutta nyt (Puhemies koputtaa) olette täysin hiljaa.

Arvoisa puhemies! Ehkä tämä on syytä nyt palauttaa mittakaavaansa: kyllä väylämaksun alentamisella ja tällä paketilla toisessa puhutaan suuruusluokaltaan kymmenistä miljoonista, toisessa miljardeista.

Kun lähdetään hakemaan 15 prosentin kilpailukykyeroa meidän kilpailijamaihimme, tämä on 5 prosenttia siitä 15 prosentista. Me tarvitsemme palkkamalttia. Ja aivan oikein täällä edustajat sanoivat, että tarvitaan myöskin niitä tuottavuutta lisääviä toimia sitten siellä yrityksissä ja työpaikoilla ja markkinointia ja uusia tuotteita ja niin edespäin. Kaikkia näitä toimia tarvitaan.

Nyt on sellainen harhaluulo, että tämä asia yksistään ratkaisisi kaikki ongelmat. Näin ei tietenkään ole. Tämä on yksi osa kokonaisuutta, jossa on paljon isommasta asiasta kysymys. Meillä on 10 miljardin euron kestävyysvaje, jonka paikkaamisessa tämä on yksi pieni osa.

Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Soini, te olette paljon puhunut pyhyydestä tässäkin salissa, ja kesäkuussa te puhuitte myös pyhistä: te sanoitte, että teille sunnuntailisät ovat pyhiä. Minulla on erilainen käsitys siitä, mikä on pyhää. Ei pyhää ole se, että sanat syödään.

Sen lisäksi te olette leikkaamassa ylityökorvauksia, sairasajan omavastuuta ollaan tuomassa. Ja kun huomautettiin, että sairaanhoitajat kärsivät erittäin paljon näistä palkanleikkauksista, niin salin oikea laita nauroi täällä. Minkä viestin se antaa näille sairaanhoitajille, jotka tekevät raskasta työtä?

Arvoisa puhemies! Hallitus sen sijaan ei halua puuttua jättiosinkoihin tai veroparatiiseihin, joista olisi mahdollisuus hakea varoja, vaan halutaan leikata palkkoja.

Kysymykseni on pääministeri Sipilälle. Kun puhutte aina Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta, niin kertokaa nyt rehellisesti: ovatko Suomen palkkakustannukset (Puhemies koputtaa) pienempiä vai suurempia kuin näissä vertailumaissa?

Arvoisa puhemies! Kilpailukyky koostuu monesta osasta, joista hintakilpailukyky ja kustannuskilpailukyky ovat yksi osa. Me olemme jääneet monilla mittareilla mitattuna Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta noin 15 prosenttia jälkeen nimenomaan hintakilpailukyvyssä. Tässä on hurjia eroja eri toimialojen välillä. Esimerkiksi Saksasta jotakin työtä tällä hetkellä virtaa Suomeen. Tiedän, että esimerkiksi insinöörialoilla tilanne on toisenlainen. Tämä oli juuri se syy, minkä takia halusimme lähestyä asiaa yhteiskuntasopimuksen kautta, koska jos me olisimme siellä päässeet sopimaan yhteisestä tavoitteesta, niin tässä prosessissa olisi pystytty ottamaan huomioon juuri nämä toimialakohtaiset erot ja hakemaan sitä kilpailukykyä tasapainoisemmalla paketilla. Hallituksen käytössä olevat keinot ovat huomattavasti karheampia kuin mitä työehtosopimusten sisällä olisi.

Vetoankin edelleen työmarkkinajärjestöihin: (Puhemies koputtaa) Aikaa on vielä. Haetaan yhdessä korvaava paketti.

Arvoisa puhemies! Viime viikolla ja myös tällä viikolla on mietitty sitä, minkälaisia sukupuolivaikutuksia tällä teidän esittämällänne kokonaisuudella on. Viime viikolla ymmärsin, että saisimme ne vaikutukset tällä viikolla. Niitä ei vieläkään ole näkynyt. Tämä on erittäin iso asia. Huomenna hyvin moni suomalainen osoittaa mieltään hallitusta vastaan, ja moni meistä pohtii, että miten näihin suhtautua. Itse uskon, että näitä työmarkkinauudistuksia tarvitaan, mutta ainakin minulle on edelleen jäänyt epäselväksi, miten hallitus on laskenut nämä sukupuolivaikutukset, miten nämä vaikuttavat varsinkin naisvaltaisiin aloihin. Voisiko pääministeri nyt vähän avata tätä?

Arvoisa puhemies! Me tulemme ilman muuta antamaan nämä arviot siinä tahdissa, kun lainvalmistelu etenee. Me teimme arviot siitä, kehenkä sunnuntaikorvaukset koskettavat eniten, kehenkä ylityökorvausten leikkaaminen koskettaa eniten, kehenkä lomat koskettavat eniten. Mutta kaikki riippuu siitä, mikä se lopullinen paketti on.

Tässä on ollut paljon puhetta matalapalkkaisten, naisvaltaisten työalojen rokottamisesta. Kuten pääministeri tuossa totesi, me olemme edelleen avoimia ehdotuksille, jotka olisivat pehmeämpiä ja tasaisivat tämän kokonaispaketin. Valitettavasti ne keinot, lainsäädäntökeinot, jotka meillä demokraattisina päättäjinä oli työlainsäädännön ja työaikalainsäädännön kautta, olivat ne, jotka pystyimme tekemään. Työmarkkinajärjestöillä on myös oma vastuunsa. Toivottavasti sieltä tulee joku pehmentävä esitys.

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisten työntekijöiden keskuudessa on hätä — siksi, että suomalaisten yritysten keskuudessa on hätä. Meillä on Suomessa 280 000 yritystä. Näistä 2 500 on suuria yrityksiä, 277 500 on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Ja kilpailukyky on huono. Se on huonontunut vuodesta toiseen. Tilauskannat supistuvat, kassavirrat ovat miinuksella. Kymmenissätuhansissa yrityksissä on vakava tilanne, ja se johtaa siihen, että työttömyys nousee. Valtion verotuotot vähenevät. Me olemme kohta katastrofin partaalla.

Kysyn hallitukselta ja asianomaiselta ministeriltä, että kun me elämme tällaisessa tilanteessa — minä tiedän vastauksen tähän, mutta haluaisin vielä kerran avata tämän paketin, että kansakin ymmärtää — miksi jouduitte tekemään tällaisia ratkaisuja, jotka verottavat esimerkiksi sairaanhoitajia. Miksi ette ottaneet käyttöön sitä, että olisitte (Puhemies koputtaa) poistaneet pekkaspäivät ja lomaltapaluurahat? (Eero Heinäluoma: No niin!)

Arvoisa puhemies! Me, totta kai, selvitimme sen. Lomarahoista ei lainsäädännössä puhuta mitään. Siihen meillä ei ole oikeutta koskea, ilman lainsäädännön mahdollisuutta koskea. Se pitää tehdä yhdessä sopimalla. Ja nämä ovat nyt julkisuudessa olleet esimerkkinä, että jos lomarahat puolitettaisiin, niin se korvaisi lähes puolet tuosta 5 prosentin paketista. 2,1 prosenttia olisi sen vaikutus suurin piirtein tähän kokonaisuuteen. Eli sieltä voitaisiin silloin jättää pois tämä sunnuntaikorvaus, ylityökorvausten puolittaminen ja voidaan tehdä näissä muissakin asioissa pehmennyksiä. Myönnän, että tämä olisi huomattavasti parempi ja tasapuolisempi keino. Olen valmis tämän keinon ottamaan tähän keinovalikoimaan, mutta se vaatii sitä, että silloin sovitaan yhdessä, ja sen ehdotuksen otan mielihyvin vastaan.

Arvoisa puhemies! Kuuntelin tarkkaan eilen pääministerin puhetta televisiossa ja jos oikein ymmärsin, pääministeri esitti, että kolmen minuutin päivittäisellä työajan pidennyksellä voitaisiin tämä ongelma hoitaa kuntoon. Jos tämä todella pitää paikkansa, että te olette sitä mieltä, että kolmen minuutin päivittäisellä työajan pidentämisellä asia hoidetaan kuntoon, jos se on se hallituksen tavoite, niin minä olen valmis käyttämään verkostoa. Haluaisin tähän vastauksen tässä nyt eduskunnan edessä.

Sitten pyytäisin, että vastaisitte myöskin edustaja Arhinmäen kysymykseen, jossa hän pyysi selvitystä siitä, mikä on teidän käsityksenne saksalaisten ja ruotsalaisten palkkatasosta suhteessa suomalaisiin.

Arvoisa puhemies! Tässä puheessani sanoin, että tämän sunnuntailisän pudottamisen 100 prosentista 75 prosenttiin voisi korvata noin kolmen minuutin päivittäisellä työajan jatkamisella. Tämän halusin kuvata suuruusluokkana, minkälaisesta ongelmasta on kysymys. Siis tämä yksi keino, sunnuntailisä, tästä listasta pois ja tilalle meille kaikille kolme minuuttia pidempi päivä. Tämä on se suuruusluokka, mistä puhumme. Vaikutus on suurin piirtein sama. (Välihuutoja vasemmalta — Jukka Gustafsson: Retoriikkaa!)

Arvoisa puhemies! Hallitus tuntuu ajattelevan, että tarkoitus pyhittää keinot. Mutta pitää muistaa, että ihmisten hyvinvointi on se päämäärä, mitä tässä tavoitellaan, ja talous on vain väline siihen. Se, että hallitus on valmis toteuttamaan hyvin huonoilla ja epäreiluilla keinoilla tavoitteensa hintakustannuskilpailukyvyn parantamisesta, osoittaa mielestäni huonoa harkintaa, koska riski on nyt se, että lähihoitajien, kätilöiden, pienipalkkaisten julkisen sektorin naisvaltaisten alojen arvostus ja työmoraali heikkenee ja samalla kuitenkin kertyy paineita sitten palkankorotukseen vuoden päästä. Aiheutatte sekasortoa tällä teidän toiminnallanne, ja silloin tarkoitus ei todellakaan pyhitä keinoja.

Näin ollen kysyn: onko arvoisa pääministeri miettinyt sitä, miten tästä voitaisiin päästä ulos? On varmasti selvää, että työmarkkinajärjestöjen pitäisi pystyä sopimukseen, jossa työntekijät saavat myös oikeudenmukaisuutta lisää ja pystytään tavoittelemaan hintakustannuskilpailukykyä. (Puhemies koputtaa) Mutta oletteko oikeasti sitä mieltä, että huonoja ratkaisuja, jotka voivat vaarantaa kotimaisten palvelujen kysynnän ja luoda työttömyyttä, kannattaa toteuttaa (Puhemies: Kysymys!) vain sen takia, että työmarkkinajärjestöt eivät ole vielä päässeet sopuun?

Arvoisa puhemies! Tätä pakettia yritettiin sorvata vapusta saakka yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämä on epätavallinen tilanne, kun pitää sopia keinoista, joilla lähdetään kustannuskilpailukykyä parantamaan, menemään eri suuntaan kuin normaalisti on totuttu. Minä myönnän, että tämä oli poikkeuksellinen tilanne ja hankala neuvottelutilanne, mutta kun me emme päässeet tässä ajassa edes tavoitteesta sopimukseen, niin oli päivänselvää, että hallituksen täytyy toimia ja edetä. Minusta kestävän kehityksen yksi keskeisimpiä mittareita on myöskin se, että elämme tulojen ja menojen mukaan ja emme siirrä velkaa tuleville sukupolville. Tämä on erittäin tärkeää hallitukselle, että elämme kestävän kehityksen periaatteiden mukaan myöskin hallituksessa.

Mitä nyt odotan? Odotan sitä, että työmarkkinajärjestöt löytäisivät tasapainoisemman paketin sopimalla. Olen ilman muuta (Puhemies koputtaa) valmis menemään tähän sopimukseen mukaan, mutta odotan nyt tällä kertaa ehdotusta heidän puoleltaan.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, olette matkustamassa Saksaan ensi viikolla ja tapaatte liittokanslerin ja myöskin valtiovarainministerin ja talousasiantuntijoita. Toivottavasti sen jälkeen voitte vastata siihen kysymykseen, että Saksassa esimerkiksi tämän vuoden osalta kustannus—hinta-kehitys on ollut yli kaksinkertainen Suomeen nähden ja myöskin Ruotsissa se on korkeampi kuin Suomessa. Tämä on jatkunut jo kaksi vuotta, ja tämä ero kilpailukyvyssä kapenee tätä kautta nopeasti.

Professori Sixten Korkman varoitti, että otatte suuren riskin tekemällä nyt pakkoratkaisuja, jotka johtavat välttämättä kompensaatiovaatimuksiin seuraavalla tulokierroksella. Pienipalkkaisia edustavat liitot ovat oikeutettuja hakemaan kompensaatiota, kun työaikaa pidennetään, palkkoja alennetaan. Ette kai te ole suunnittelemassa jonkinlaista pakkolainsäädäntöä myös sen varalle, mitä ensi syksynä tapahtuu tulopoliittisella kierroksella?

Arvoisa puhemies! Palkoista sopiminen kuuluu työmarkkinajärjestöille, en aio siihen prosessiin puuttua, mutta se on osa tätä kokonaisuutta. Me tarvitsemme nyt tämän kilpailukykypaketin näillä työelämän muutoksilla, me tarvitsemme palkkamalttia, ja me tarvitsemme myöskin niitä tuottavuutta edistäviä toimia. Jos nämä kaksi ensimmäistä tästä toteutuvat, niin hallituksen ei tarvitse toteuttaa enempää näitä kipeitä leikkaustoimia ja me voimme tulla vastaan miljardin euron veronkevennyspaketilla, joka sitten vastaavasti lisää ostovoimaa merkittävästi koko tulonsaajaryhmään.

Mitä tulee Saksaan, niin se on totta, että yhden vuoden aikana ollaan otettu kiinni tätä eroa, mutta matkan varrella sitä eroa on syntynyt erityisesti vuodesta 2007 alkaen se 15 prosentin ero. (Puhemies koputtaa) Nyt on kysymys siitä, onko tämä liian hidas tie. Meidän mielestämme tämä on liian hidas tie, koska Suomen työttömyys (Puhemies koputtaa) kasvaa sellaisella vauhdilla.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, te olette asettanut hallituksen työnantajaliiton asemaan tässä. Te olette puuttumassa ylityöpalkkaan, te olette puuttumassa sunnuntaityöpalkkaan, sairausajan palkkaan ja lomapalkkaan. Minä haluaisin tietää sen, miten te meinaatte saada Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan neuvottelupöytään työmarkkinaosapuolten palkansaajapuolen kanssa tässä tilanteessa, jossa hallitus antaa selkäsuojaa Elinkeinoelämän keskusliiton tavoitteille, jotka toteutuvat täysimääräisesti. Eihän heillä ole mitään intressiä lähteä neuvottelemaan mistään, kun hallitus on paikalla. Sen takia olen tarjonnut edustaja Ihalaista mukaan tähän prosessiin auttamaan tätä, saamaan sen neuvotteluyhteyden syntymään, mutta siihen tarvitaan myös hallituksen toimintaa.

Arvoisa puhemies! Tähän pakettiin sisältyy myöskin muutosturvapaketti, joka on pakottava työnantajille, eli kuukauden palkkaa vastaava muutosturvakoulutus. Tähän sisältyy myöskin työnantajaa sitova — yli 20 henkeä työllistävissä yrityksissä — työterveyshuollon jatkuminen, ja tässä ratkaistaan myöskin tämä naisvaltaisten alojen ongelma vanhempainvapaiden kustannusten tasaamisesta. Nämä kaikki asiat ratkaistaan pakottavasti tässä yhteydessä. Ei suinkaan tässä hallitus ole työnantajan edustaja vaan Suomen edustaja. Suomi tarvitsee tämän paketin yhtenä osana kokonaisuutta, se on päivänselvä asia.

Arvoisa puhemies! Liikenneministeri Berner, VR on tekemässä suuria heikennyksiä junaliikenteeseen. Liikennöinti loppuu kokonaan neljältä reitiltä. Lisäksi monella muulla liikennettä harvennetaan. Lähes 30 asemaa lopetetaan kokonaan. Se tarkoittaa monelle työmatkalaiselle suuria haasteita ja siirtymistä oman auton käyttöön ilmastotavoitteista huolimatta. Lakkautukset ovat seurausta hallituksen päätöksistä leikata vuosittain 12 miljoonaa euroa junaliikenteestä, ja ne ovat kestämättömiä ajassa, jossa työmatkat koko ajan pidentyvät. VR:llä on yksityisoikeus henkilöjunien kaukoliikenteeseen vuoteen 24 asti. Liikenneministeriön oman selvityksen mukaan henkilöjunaliikenteen osittainen avaaminen kilpailtavaksi voisi kuitenkin parantaa palvelutasoa ja lisätä junalla liikkumista. Ministeri Berner, miten aiotte uudistaa monopolisopimusta tilanteessa, jossa VR:n toiminta ei vastaa enää sopimuksen lähtötilannetta, ja miten aiotte edistää sitä, että lakkautettaville ja käyttämättömille reiteille saadaan uusia toimijoita?

Arvoisa puhemies! On selvää, että nämä nyt tehtävät leikkaukset ovat vaativia ja haastavia kaikille työssäkäyntialueilla, elinkeinoelämälle ja myöskin opiskelijoille. Olen myöskin samaa mieltä siitä, että nykyinen monopolisopimus ja se velvoite ja ostoliikenne, jota tällä hetkellä VR:ltä saamme, eivät täysin vastaa toisiaan. Näin ollen olemme varmasti siinä tilanteessa, että joudumme katsomaan, millä tavalla aikaisemmin tehtyjä sopimuksia voidaan analysoida ja katsoa. Meillä on kuitenkin aiemmin tehtyjä sopimuksia, jotka sitovat VR:ää ja meidän VNK:ta yhteen vuoteen 2024 saakka, ja nyt on sitten kysymys siitä, että meidän on tehtävä töitä sen eteen, että saamme lisää tarjontaa näille reiteille, jotka nyt uhkaavat jäädä ilman palvelua.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa puhemies! VR:n suunnitelmissa on jatkossa keskittää henkilöjunaliikenne entistä selkeämmin runkoradoille, ja syöttöliikenteen niille toivotaan sujuvan busseilla. Samaan aikaan ely-keskukset ovat kuitenkin lopettaneet reiteiltä myös tuetun bussiliikenteen, mikä sumputtaa entistä suuremman osan suomalaisista ja kiihdyttää maaltamuuttoa, mistä ainakin me vihreät olemme huolissamme. Osa lakkautuksista astuu voimaan jo lokakuussa ja loputkin maaliskuussa. Kysynkin ministeriltä: miten ministeriö aikoo jatkossa koordinoida ja ohjata joukkoliikennetukea siten, että busseista saadaan aito korvaaja lakkautettaville junavuoroille ja ‑reiteille, jotta ihmisten liikkuminen turvataan myös harvemmin asutuilla alueilla?

Arvoisa puhemies! Meidän tavoitteemme on huolehtia siitä, että nyt lakkautetuille reiteille saadaan kaikille korvaava bussiliikenne toimimaan. Tämä edellyttää neuvottelua, ja olemme saaneet myös Linja-autoliitolta hyvin pitkälti sitovia lupauksia sille, että he markkinaehtoisesti ottavat näitä reittejä huomioon. Tämä on ollut yksi meidän keskeinen tavoitteemme näissä neuvotteluissa VR:n kanssa, että saamme aidosti korvaavan liikennöinnin sujumaan. Haaste meillä on kieltämättä se, että ely-keskukset tässä on saatava nopeammin toimimaan, ja siihen paneudun koko sydämelläni ensi viikon aikana.

Arvoisa puhemies! Hallitus päätti leikata roimasti julkisesta liikenteestä ja lakkauttaa muun muassa Karjaalle menevän Y-junan. Tämän myötä junayhteydet koko läntiselle Uudellemaalle heikkenevät merkittävästi ja lakkaavat kokonaan Siuntion ja Inkoon osalta. Tästä Eduskuntatalosta on Siuntioon vain 46 kilometriä, ja hallitus on päättänyt lakkauttaa koko sinne menevän julkisen liikenteen. Minulla oli tiistaina tilaisuus heti tuoreeltaan tiedustella ministeri Berneriltä tämän lakkautuspäätöksen perusteita, ja hän totesi, että se päätös on tehty puhtaasti liiketaloudellisin perustein — puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Haluaisinkin kysyä pääministeri Juha Sipilältä, keskustapuolueen puheenjohtajalta: miltä Suomi näyttäisi, jos liikennepoliittiset päätökset tässä maassa tehtäisiin puhtaasti liiketaloudellisin perustein?

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Berner vastasi, kaikille näille reiteille, jotka VR on päättänyt nyt lopettaa tai joilta vähentää vuoroja, haetaan vaihtoehtoisia tapoja, niin myöskin tälle reitille. Osalle ne ovat jo löytyneet, osa on lupamenettelyn takana, mutta kaikille näille etsitään vaihtoehtoiset tavat päästä kulkemaan, ja ilman muuta ne myöskin löytyvät.

Värderade fru talman! Jag tycker att regeringen gör sig skyldig till en kortsiktig trafikpolitik när man radikalt inskränker på VR:s tågtrafik. Det får allvarliga följder i hela landet, och som här tidigare sades blir till exempel Sjundeå och Ingå helt utan tågförbindelse till Helsingfors.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää leikattavaksi merkittävän osan junien ostoliikenteestä puolen vuoden varoitusajalla. Valtio on viime vuosien aikana esimerkiksi investoinut melkein miljardin Seinäjoki—Oulu-rataosuuden kunnostukseen, ja esimerkiksi Siuntion kunta on koko kaavoituksen osalta ja kehityksen osalta panostanut siihen, että rakennetaan rautatietä pitkin. Nyt ne jäävät aivan ilman junaliikennettä. Mitä, ministeri, hallitus aikoo sanoa Siuntion kunnalle, miten nyt heidän suunnitelmansa pitäisi muuttaa? Menevätkö ne uusiksi, ja, arvoisa liikenneministeri, voidaanko todella näitä päätöksiä pitää kestävän kehityksen periaatteen mukaisina?

Arvoisa puhemies! Lyhyesti haluaisin todeta vielä sen, että kun olen puhunut liiketaloudellisin perustein, olen puhunut siitä, että tätä on analysoitu niin matkustajamääristä, liikennemääristä, palvelukokonaisuuksista ja alueiden tarpeista ja katsottu kokonaisuus. Se on yleensä se tapa, millä myöskin liiketoimintaa analysoidaan.

Se, mikä liittyy Siuntioon: Olemme tuskallisen tietoisia siitä, että siinä meillä on haaste, joka on ratkaistava. Yksi mahdollisuus sen osalta on, että VR suorittaa siinä markkinaehtoista liikennettä, mitä ei millään tavalla poissuljeta, kun ostoliikenteestä joudutaan luopumaan. Toinen vaihtoehto on, että haemme sinne tällaisen Kutsuplus-tyyppisen rakenteen, jolla saamme sen osalta liikenteen sujumaan.

Joka tapauksessa olemme tämän ratkaisun työstäneet siten, että yksikään alue ei jäisi ilman palvelua ja että saamme huolehdittua niistä keskeisistä palveluista, joita tarvitsemme. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää kuulla, että vaihtoehtoiset, korvaavat liikennemenetelmät sitten kulkevat eli opiskelijat pääsevät opiskelemaan ja työntekijät töihin. Entäpä sitten se liikenne, mitä elinkeinoelämä tarvitsee tavarankuljetukseen? Säilyvätkö kiskot? Voiko se liikenne jatkua?

Arvoisa puhemies! Nämä ostoliikenteen leikkaukset kohdistuvat henkilöliikenteeseen eivätkä vaikuta millään tavalla tavaraliikenteeseen.

Rouva puhemies! Kysyn ministeri Berneriltä: Jos mietitään, että nyt tällä hetkellä 550 000 matkustajaa menettää reittinsä sieltä ja se on erittäin suuri määrä matkustajia, mitkä kulkevat niillä reiteillä, ja nyt kun näitä lakkautettavia reittejä lähdetään korvaamaan, ne muuttuvat kuitenkin sillä tavalla hankaliksi, että esimerkiksi jos mietitään Varkaus—Joensuu-välin lopettamista ja että Joensuun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston välillä kulkee erittäin paljon opiskelijoita, niin kuinka meinataan turvata se reitti, että he mahdollisimman helposti pääsevät liikkumaan sen välin?

Arvoisa puhemies! Matkustajamäärä, joka tässä tapauksessa jää saamatta palvelua, on 320 000. Kun lähdimme ensimmäiseksi neuvotteluun liikkeelle VR:n kanssa, heidän esityksensä oli 730 000. Me olemme tehneet valtavasti töitä sen eteen, että saamme aidosti vastinetta sille ostoliikenteelle, jota nyt edelleen suoritamme.

Tämä 320 000 on kieltämättä määrä, jonka osalta meidän on huolehdittava tarkasti, miten me saamme palvelut toimimaan. Tällä hetkellä meidän keskeisin tavoitteemme on saada sujuva, ketterä ja monipuolinen linja-autoliikenne liikkeelle näille alueille, joilta nyt joudumme tätä ostoliikennettä leikkaamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on todella surullinen tiistai ollut. Keskustalainen liikenneministeri lakkauttaa junaliikenteen Keski-Suomesta — ei ole enää poikittaisjunayhteyttä muuta kuin Ylivieskasta Iisalmeen ja Tampereelta Jyväskylään. Tämä on kyllä historiallinen hetki, jos näin toteutuu.

Te puhutte aina joukkoliikenteen suosimisesta, mutta tämähän tarkoittaa joukkoliikenteen loppumista sillä alueella. 30 vuotta sitä työtä tehneenä veturinkuljettajana voin sanoa, että niillä junilla matkustavat opiskelijat, eläkeläiset ja työntekijät. Ja te viette nyt tämän junamahdollisuuden pois sillä alueella, missä muutoinkin on ollut leikkauksia ja työpaikkoja syntynyt aika vähän.

Kysyisin sitä, onko teillä vielä harkintaa, jos eduskunta päättäisi kuitenkin nyt lisätä tämän puuttuvan määrärahan ja sen kautta turvata näitten keskustalaistenkin alueitten joukkoliikenteen.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on sovittu 15 miljoonan euron leikkauksesta, ja ymmärrän tämän haasteen, joka tämän ympärillä liikkuu, mutta meille tulee eteen vielä monia kipeitä leikkauksia. Se on se, joka on osa tätä arkea, jonka ääressä me olemme, ja sen takia niin monet niistä päätöksistä, joita teemme, ovat niin tärkeitä tämän kokonaisvaltaisen kuvan rakentamiseksi.

Se, mikä ehkä parhaiten tätä tilannetta auttaa, on se, että aidosti katsomme, että saamme lisää tarjontaa raideliikenteeseen. Sitä kautta pystymme taas rakentamaan uudelleen sellaista kestävää kehitystä, jota tarvitsemme. Se ei tapahdu yli yön, mutta sen eteen meidän täytyy tehdä töitä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, te piditte eilen Suomen kansalle puheen, jossa vetositte kansalaisiin ja pyysitte ymmärrystä hallituksen nyt tekemille leikkauspäätöksille vedoten vaikeisiin taloudellisiin aikoihin. Pyysitte ymmärrystä säästöille, jotka vievät pienipalkkaisilta vuorotyötä tekeviltä suomalaisilta jopa 2 000 euroa vuodessa, ja leikkauksille, jotka kohdistuvat työttömiin, opiskelijoihin, lapsiperheisiin ja eläkeläisiin. Harmaata taloutta, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua ette kuitenkaan maininnut puheessanne sanallakaan siitä huolimatta, että Suomi menettää arviolta jopa 6—8 miljardia euroa vuodessa verovälttelyn seurauksena. Pääministeri Sipilä, kysynkin: miksi hallitus ei aseta harmaan talouden ja veronkierron torjumista hallituksen ykköstavoitteeksi julkisen talouden tasapainottamiseksi pienituloisten suomalaisten kurjistamisen sijaan?

Arvoisa puhemies! Tämä edustajan esille nostama ongelma on yleiseurooppalainen. Meillä on ehkä 1 400, jopa 1 700 miljardia harmaan talouden piirissä, ja ratkaisujen täytyy myöskin olla yleiseurooppalaisia. Meidän hallitusohjelmassamme on toimia, joilla esimerkiksi estetään korkotuloina tulon siirtämistä Suomesta veroparatiiseihin tai kevyemmin verotettuihin maihin. Tällaisia toimia me jatkamme, mitä edellinen hallitus aloitti. Nämä ovat ilman muuta meidän toimintalistoissamme edelleenkin. Jatkamme näitä toimia, ja ne ovat tärkeitä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Rouva puhemies! Pääministeri Sipilä, tämä on yleiseurooppalainen ongelma, mutta kyllä tämä on ongelma myös Suomessa.

Tällä viikolla on myös tullut tietoon, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on toiminut veroparatiisissa toimineen yrityksen johdossa. Te ilmoititte antavanne Bernerille sataprosenttisen tukenne, vaikka ette tunne asiaa, mistä on kysymys.

Kysynkin: miten kansalaiset tämän lausunnon valossa voivat luottaa siihen, että hallitus ottaa harmaan talouden torjumisen tosissaan ja myös ryhtyy konkreettisiin toimiin verovälttelyn vähentämiseksi, erityisesti ottaen huomioon, että harmaan talouden torjunnan määrärahaa on laskettu tämän hallituksen toimesta 99 poliisin verran, jotka siis ovat olleet töissä nimenomaan harmaan talouden torjunnassa?

Arvoisa puhemies! En mitenkään pysty kaikkien yhtiöiden asioihin paneutumaan niin syvällisesti, mutta olen tämän asian käynyt ministeri Bernerin kanssa läpi, ja tällä asialla ei ole mitään tekemistä veronkierron kanssa.

Silloin kun Euroopassa ja Suomessakin tehdään EU-maan kanssa yritysjärjestelyjä, niin aika yleisesti on yritysrakenteita, joissa on esimerkiksi Luxemburgissa tai joissakin muissa Euroopan maissa konttoreita, pääkonttoreita ja yritysrakenteita. Tässä tapauksessa ei ole kysymys veronkierrosta; kaikesta pääomasta on maksettu vero Suomeen. (Markus Mustajärvi: Mahdollisimman vähän!) Tämän keskustelun olen käynyt ministerin kanssa ja sen takia pystyn antamaan ministerille täyden, sataprosenttisen, tuen.

Arvoisa puhemies! Olen toiminut suomalaisen perheyhtiön hallituksessa, ja kun yhtiö on myyty ja fuusioitu yhteen toisen — ruotsalaisen — yhtiön kanssa, jonka omistajana on pääomasijoittaja, jonka taustayhtiö sijaitsee Luxemburgissa, niin se ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseessä on veronkiertoyhtiö. Kyseessä on EU-maa, jonka yhteydessä tehdään töitä, ja oma työni on ollut ruotsalaisen yhtiön hallituksessa siellä nimenomaan huolehtien siitä, että teemme mahdollisimman hyvää tulosta, jonka pääomasta maksamme verot Suomeen. Henkilökohtaisesti en ole saanut mitään hyötyä yhtiöstä tai sen hallinnosta. Ruotsalaisen yhtiön hallituksessa toimimisesta olen saanut hallituspalkkion.

Arvoisa puhemies! Myös viime vaalikaudella tehtiin hyvin vaikeita talouspäätöksiä ja myöskin säästöjä. Siitä huolimatta viime vaalikauden yksi kärkihanke oli harmaan talouden ja veronkierron torjunta. Siihen lisättiin 20 miljoonaa euroa vuosittain, ja se myöskin tuotti valtiolle lisää verotuloja. Sen lisäksi vähennettiin yritysten korkovähennysoikeutta, sitä rajattiin, ja tehtiin muun muassa kansainvälisen veronkierron vastainen toimintaohjelma yhdessä valtiovarainministeriön ja ulkoministeriön kanssa ja tuota ohjelmaa vietiin määrätietoisesti eteenpäin.

Nyt kuitenkin hallitus on leikkaamassa harmaan talouden torjunnasta, muun muassa talousrikostorjunnasta, poliisin voimista. Olisinkin kysymässä pääministeriltä ja ehkä myöskin valtiovarainministeriltä: mitä konkreettista hallitus on tekemässä veronkierron torjumiseksi, ja oletteko te valmis päivittämään tämän kansainvälisen veronkierron vastaisen torjuntaohjelman ja tuomaan sen myöskin eduskuntaan keskusteltavaksi?

Arvoisa puhemies! Taistelu harmaata taloutta, veronkiertoa vastaan jatkuu ihan normaalilla tavalla, oikeastaan aika pitkälti samalla tavalla kuin edellisen hallituskauden aikana. Me jouduimme, kuten entinen valtiovarainministeri hyvin tietää, tekemään kipeitäkin leikkauksia, osa niistä osui harmaaseen talouteen. Ehkä sitten kuitenkin, kun katsomme sisäiseen turvallisuuteen liittyviä lisärahamenoja, noin 50 miljoonaa euroa, niin niistä me siirsimme 4 miljoonaa Tullille. Tämä tulee omalta osaltaan myös auttamaan tätä työskentelyä.

Veropolitiikka, silloin kun raha liikkuu vapaasti ja yritykset hakevat sille parasta mahdollista tuottoa sisämarkkinoiden sisällä, on totta kai vaikea kokonaisuus. Minun mielestäni tästä hyvä esimerkki on Portugali ja muutamat suomalaiset eläkeläiset, jotka ovat sinne ehkä paremman rahan perässä siirtyneet. Tämä hallitus toimi siinä, ehkä toisin kuin edellinen hallitus. Olen käynyt kahdenvälisiä keskusteluja tästäkin kysymyksestä Portugalin kanssa. Tämä ei ole yksinkertainen juttu, mutta kaikilla saroilla toimitaan.

Arvoisa puhemies! On sinänsä totta, että poliisin harmaan talouden torjuntaan suunnattuja määrärahoja on hieman vähemmän kuin nyt kuluvana vuonna, mutta kuitenkin, kuten valtiovarainministeri totesi, sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon saimme lisäpanostuksia. Ja katsomme hyvin tarkkaan poliisin osalta sen, miten me kohdistamme rahat mahdollisimman hyvin niin, että myöskin harmaan talouden torjunnassa onnistutaan niin hyvin kuin se on mahdollista. Mutta en tarkoita missään tapauksessa sitä, että harmaan talouden torjunta poliisin osalta jollakin tavalla loppuisi. Me jatkamme sitä niiden määrärahojen puitteissa, joita on käytössä, ja teemme hyvää työtä siinä.

Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä todeta valtiovarainministerille, että olin se valtiovarainministeri, joka aloitti neuvottelut verosopimuksen uudistamiseksi Portugalin kanssa. Itse asiassa olen sitä mieltä ja toivon, että hallitus toimii myös sen mukaisesti, että mikäli näissä neuvotteluissa ei edetä nopeasti, niin Suomi on myöskin valmis katkaisemaan tämän verosopimuksen.

Mutta te ette vastannut minun kysymykseeni, arvoisa valtiovarainministeri: mitä konkreettista hallitus on tekemässä veronkierron torjumiseksi, ja ennen kaikkea oletteko te valmis tuomaan tuon kansainvälisen toimintaohjelman, päivittämään sen ja tuomaan sen eduskuntaan? Sitä kautta myöskin kansanedustajilla olisi mahdollisuus päästä keskustelemaan näistä toimenpiteistä.

Arvoisa puhemies! Kyllä, olitte ensimmäinen valtiovarainministeri, joka pani liikkeelle nämä neuvottelut, kuten ehkä Espanjan kanssa oltiin myös aiemmin tehty, ja kun tämä keissi nousi julkisuuteen, niin taisin olla ensimmäinen valtiovarainministeri, joka kävi henkilökohtaiset keskustelut Portugalin valtiovarainministerin kanssa, jolloin totesin ihan suoraan, että jos emme pääse tästä yhteisymmärrykseen, niin me olemme valmiita sen katkaisemaan. Me jatkamme työtä konkreettisesti myös harmaan talouden torjumista vastaan ja tulemme tekemään tästä ehdotuksia. Voimme myös käydä täällä eduskunnassa siitä avoimen keskustelun.

Arvoisa puhemies! Näissä termeissä kannattaa olla tarkkana. Verosuunnittelu ja veronkierto ovat eri asioita. Verosuunnittelu on laillista, veronkierto ei ole laillista. Tämä on aika olennainen asia. Verosuunnitteluahan tekevät kaikki. Yritykset silloin, kun se on laillista, varmasti tekevät sitä, ja yksityiset kansalaisetkin tekevät omalla tavallaan verosuunnittelua. (Paavo Arhinmäki: Onko se oikein?) — Verosuunnittelu sinällänsä on oikein, mutta Euroopassa on... (Välihuuto — Puhemies koputtaa) — Kyllä, verosuunnittelu on oikein, veronkierto ei ole oikein. On ymmärrettävä tämä. — Mutta EU-alueella meillä on täällä erilaiset säännöt, ja tämä mahdollistaa erilaiset kikkailut tässä verosuunnittelussa. Esimerkkinä on tullut mainittua tässä tämä Luxemburg, jolla on ihan erilaiset säännöt sitten kuin taas Suomella tai Hollannilla, ja tämä joissakin tapauksissa on mahdollistanut — nyt kuultiin kyllä ministerin suusta, että enää se ei ole mahdollista — näitten korkovähennysoikeuksien kanssa kikkailun. (Puhemies koputtaa) Kysyisinkin ministeriltä, (Puhemies: Kysymys!) onko käyty neuvotteluja EU:n sisällä siitä, että näitä verosäännöksiä (Puhemies koputtaa) yhtenäistettäisiin niin, että ne voisivat olla samantyyppisiä Hollannissa, Luxemburgissa kuin Suomessa ja Ruotsissa.

Arvoisa rouva puhemies! Kansainvälinen yhteistyö on tässä kaikista tärkeintä, mutta on ehkä yksi asia, joka on loppupelissä aika pyhä Euroopan unionin ja sen kansallisvaltioiden jäsenvaltioiden sisällä, ja se on veropolitiikka. Se pysyy pitkälti kansallisessa toimivallassa nyt ja tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö yhteistyötä tehtäisi. Me esimerkiksi Euroopan unionin sisällä tällä hetkellä tarkastelemme erilaisia verokokonaisuuksia, viittä tai kuutta, mutta tämäntyyppistä keskustelua, että rupeaisimme yhtenäistämään verokantoja tai jollain tavalla määrittelemään toistemme verokantoja, ei missään nimessä ole olemassa, koska veronkanto-oikeus kuitenkin edelleen säilyy kansallisvaltion toiminnassa.

Arvoisa rouva puhemies! Maahanmuutto on ajautunut hallitsemattomaksi kaaokseksi Euroopassa ja myös Suomessa, ja Euroopan unionin tuoreet päätökset turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista ovat omalta osaltaan toimineet vetovoimatekijöinä ihmissalakuljettajien vaarallisille reiteille. Viime hallituskaudellahan linja oli toinen: päinvastoin vahvistettiin kiintiöpakolaisjärjestelmää, jossa apu kohdistuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin pakolaisiin, joita voidaan sitten hallitusti suoraan ottaa sieltä leireiltä kuntiin. Kiintiöpakolaisjärjestelmän puolesta eilen myös tasavallan presidentti puhui. Kun Euroopan unioni on nyt ensi keskiviikkona järjestämässä ylimääräistä huippukokousta pakolaiskriisistä, kysyn teiltä, pääministeri Sipilä: aikooko hallitus nyt kääntää kelkkaansa ja toimia niin, että vahvistettaisiin tätä kiintiöpakolaisjärjestelmää, puhuttaisiin sen puolesta (Puhemies koputtaa) ja vähemmän painotettaisiin tätä turvapaikkamatkailua?

Arvoisa puhemies! Tämä on juuri se tapa, miten ideaalimaailmassa tämä toimisi, elikkä vahvistaisimme näitten leirien olosuhteita sillä tavalla, että ihmiset voivat siellä olla turvallisissa, inhimillisissä olosuhteissa, ja sieltä sitten turvapaikanhakijat tulisivat eri maihin. Tämä olisi ehdottomasti järjestäytyneempi ja parempi tapa hoitaa tätä asiaa. Mutta tällä hetkellä meidän täytyy hoitaa sen lisäksi myöskin tämä akuutti kriisi, joka johtuu siitä, että EU:n rajat ovat vuotaneet ja ihmisiä on yli miljoona liikkeellä. Tämä täytyy hoitaa myöskin. Mutta kyllä olen keskustellut kollegoideni kanssa juuri tämänsuuntaisista toimista, joilla vahvistamme läsnäoloa EU:na sitten siellä kriisialueiden lähellä sillä tavalla, että siellä inhimillisissä olosuhteissa ihmiset pystyisivät odottamaan turvapaikkapäätöksiä.

Puhemies Maria Lohela

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin mitä enemmän ja selkeämmin tehdään päätöksiä turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-maasta toiseen, sitä enemmän ikään kuin vahvistetaan tätä kaaosta, joka nyt on menossa, ja sitä enemmän ihmiset sitten pyrkivät myös niille salakuljetusreiteille. Mutta mitä enemmän tehdään päätöksiä kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamisesta, mikä on aivan liian heikkoa Euroopassa, ja Suomessakin olisi paljon mahdollisuuksia sitä lisätä, niin sittenhän ihmiset pyrkisivät sinne pakolaisleireille ja koko järjestelmä olisi hallitumpi. Mielestäni Euroopan unioni on tehnyt tässä nyt raskaita virheitä.

Kysyn sisäministeri Orpolta: kun Lapissa nyt turvapaikanhakijoiden määrä on merkinnyt varsin suurta taakkaa myös alueen viranomaisille, Rajavartiolaitokselle, poliisille, maahanmuuttohallinnolle, minkälaiset resurssit tarvitaan? Mielestäni näyttää kyllä siltä, että nyt niillä resursseilla, jotka ovat tiedossa, ei kyetä (Puhemies koputtaa) hallitsemaan tilannetta.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin voin sanoa, että se tilanne on todellakin vaikea siellä pohjoisessa. Haaparannasta Suomen puolelle tulee satojakin turvapaikanhakijoita päivässä. Tänään valtioneuvosto teki päätöksen asetuksesta, joka mahdollistaa järjestelykeskusten perustamisen. Nyt meillä on tavoite se, että tiistaina järjestelykeskus aloittaa Torniossa ja samaan aikaan, itse asiassa viikonlopun aikana, aloitetaan tehostettu ulkomaalaisvalvonta alueella. Me pyrimme tällä siihen, että nykyinen hallitsematon tilanne, jossa turvapaikanhakijoita Suomeen tulee ja he hajaantuvat eri puolille ja hakevat turvapaikkaa, saadaan hallintaan.

Rajan läheisyydessä raja-alueella viranomaiset ottavat haltuun ne ihmiset, jotka tulevat luvatta Suomen alueelle, ja ohjaavat heidät järjestelykeskukseen, jossa heillä on velvollisuus olla niin kauan, tai itse asiassa maksimissaan seitsemän vuorokautta, että heidän asiansa käsitellään, ja heidät joko ohjataan vastaanottokeskuksiin tai käännytetään, mikäli se on mahdollista. Tämä on vastaus siihen, miten me saamme tämän vaikean tilanteen nyt akuutisti haltuun.

Arvoisa rouva puhemies! Euroopassa ajatellen ensi viikon huippukokousta on kaksi kysymystä.

Ensimmäinen on se, miten niitä turvapaikanhakijoita, jotka ovat jo nyt Euroopassa — Unkarissa, Kreikassa ja muualla — eri maihin mahdollisesti otetaan ja he saavat asianmukaisen käsittelyn.

Mutta paljon isompi ja tärkeämpi asia on se, miten ennalta ehkäistään sellaisen tilanteen syntyminen, joka nyt on käsillä, jossa ihmiset maksavat hurjia summia hengenvaarallisista matkoista, ihmissalakuljettajat hyötyvät, rahastavat epäinhimillisiä kohtaloita.

Tämä ratkaisu, mihin ymmärsin pääministerin viittaavan ja mihin presidentti viittasi eilen, on se, että Euroopan unioni käyttää yhteisiä voimavarojaan, rahaa ja muita yhteisiä voimavaroja, siihen, että lähialueiden lähelle perustetaan sellaisia vastaanottoleirejä, joiden olot ovat mahdollisimman inhimilliset ja joiden kautta siellä voidaan hakea turvapaikkaa ja tulla laillisia reittejä. Kysyn pääministeri Sipilältä: onko tähän liittyviä konkreettisia päätöksiä tarkoitus tehdä keskiviikkona?

Arvoisa puhemies! Tämä on juuri näin. Olen kollegoiden kanssa viikonlopun aikana keskustellut juuri tämänsuuntaisista toimista, että käytämme yhteisiä EU-rahojamme juuri tämän ongelman ratkaisemiseksi kriisialueiden lähellä: leirien olosuhteiden parantamiseen ja nimenomaan tämän ihmissalakuljetuksen lopettamiseen. Siinä liikkuvat noin 10 miljardin rahasummat Euroopassakin, ja se on turhan houkutteleva tie. Meidän pitää päästä estämään se ja nimenomaan käyttämällä, kuten edustaja Zyskowicz totesi, EU:n yhteisiä ponnisteluja siellä kriisialueen lähellä.

Arvoisa puhemies! Tämä on todella kokonaisuus, jossa se ensimmäinen ja tärkein asia on se, että autetaan todella ihmisiä siellä paikan päällä, jotta he voisivat pysyä kotonaan ja näillä pakolaisleireillä.

Seuraava vaihe on se, että meillä pitää olla voimakkaita EU-toimia, joilla nämä ihmiset, jotka ovat liikkeellä, ohjautuvat turvallisille ja laillisille reiteille, ja kun he tulevat Euroopan rajalle, niin siellä on EU:n lipun alla toimivia niin sanottuja hot spot ‑vastaanottokeskuksia, joissa heidät otetaan vastaan ja heidät tutkitaan, ovatko he turvapaikkaprosessin ansainneet.

Kolmas vaihe on sitten se, että kun heistä kuitenkin monet tulevat nykyään ihan alusta lähtien määränpäänä Suomi, niin me pystymme täällä kotimaassa hallitsemaan prosessin ja auttamaan ihmisiä, jotka ovat avun tarpeessa, mutta myöskin tehokkaasti löytämään nimenomaan ne avun tarpeessa olevat niiden joukosta, jotka eivät ole niin välittömästi avun tarpeessa.

Nämä kaikki kolme osaelementtiä meidän täytyy saada samaan aikaan hoitoon, jotta me selviämme tästä haasteesta.

Arvoisa puhemies! Suomalaiseen elämänmuotoon ja kulttuuriin on kuulunut aina se, että me autamme kanssaihmistä hädässä. Tähän ovat vedonneet muun muassa presidentti Ahtisaari ja arkkipiispa Kari Mäkinen.

On hyvä, että pääministeri totesi, että Suomen on oltava aktiivinen toimija Euroopan unionin tasolla, koska nyt on tehtävä toimia, joilla saadaan Syyrian kriisi ratkaistuksi, ja EU:n on oltava voimakas toimija, jotta kriisi saadaan siellä ratkaistuksi. Mutta sen lisäksi tarvitaan tätä humanitääristä apua, jota sisäministeri täällä peräänkuulutti.

Mutta nyt kysyn hallitukselta, kun se humanitäärinen apu annetaan niistä rahoista, kehitysyhteistyörahoista, joita te nyt olette leikkaamassa lähes puoleen. Britanniassa konservatiivihallitus, joka myös joutuu tekemään kovia säästöjä, on ilmoittanut, että kehitysavusta ei leikata. Nyt on vakava kriisi päällä. Eikö tätä linjausta kannattaisi pohtia uudelleen? Harkitkaa vielä näitä massiivisia kehitysyhteistyöleikkauksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin hyvä kysymys. Tässä tilanteessa on todellakin tärkeää, että saadaan kohdennettua apua lähtömaihin, naapurimaihin, näille kauttakulkualueille ja pakolaisleireihin. Me kuitenkin joudumme leikkaamaan nyt, kun leikkaamme kaikesta. Olemme kuulleet, että olette vastustaneet lähes kaikkia leikkauksia, mitä hallitus on esittänyt, (Vasemmalta: Ei!) myös kehitysyhteistyörahoista. Mutta nyt kun rahaa on vähemmän, on kaikkein tärkeintä se, miten ne vähenevät eurot kohdennetaan.

Me ulkoministeriössä tällä hetkellä teemme työtä sen eteen, että nimenomaan näiltä alueilta, Syyrian lähialueilta, Afrikan sarven kriisialueiden läheltä, pakolaisleirien olosuhteista, esimerkiksi siellä käynnissä olevista hankkeista, joilla peruspalveluja tai koulutusta naisille ja tytöille järjestetään, ei jouduttaisi leikkaamaan. Me myöskin sisäisesti käymme läpi näitä rahoja, miten saisimme mahdollisesti jopa kohdennettua sinne lisää rahaa. Toinen ryhmä, tärkeä osa kehitysyhteistyötä, on humanitäärinen apu. Sen taso, prosentuaalinen osuus, tulee ensi vuonnakin budjetissa olemaan käytännössä samaa tasoa kuin tänä vuonna. Olen pitänyt hyvin tärkeänä, että siihen (Puhemies koputtaa) ei kohdistuisi leikkauksia siitäkin huolimatta, että nämä leikkaukset kaiken kaikkiaan ovat kyllä valitettavan (Puhemies koputtaa) suuria.

Arvoisa rouva puhemies! Kun Itä-Ukrainassa on sota, niin sitten kun sieltä tulee turvapaikanhakija, me palautamme hänet Ukrainaan, mutta palautetaan Länsi-Ukrainaan, ja se on ihan looginen systeemi. Sitten, kun kuitenkin eteläisessä Somaliassa on sekava tilanne ja tulee turvapaikanhakijoita, ei kuitenkaan palauteta pohjoisosaan Somaliaan, joka on täysin rauhallinen ja jossa voidaan elää rauhallisissa olosuhteissa. Nyt kysynkin vastaavilta ministereiltä: Miten hallitus aikoo menetellä sen suhteen, että maakohtaisesti tarkasteltaisiin uudelleen, mihin maihin voidaan turvapaikanhakijoita palauttaa, eli tämmöinen maakohtainen lista? Onko tällaisia palautussopimuksia eri maiden kanssa neuvoteltavissa uudelleen? Ehkä ulkoministeri Soini osaa tähän vastata.

Arvoisa rouva puhemies! Tänään juuri on käyty ulkoministeriön johtoryhmässä asiaa läpi, ja suurlähettiläs Pekka Hyvönen on saanut tehtävän yhdessä ministeriöiden henkilöiden kanssa. Me käymme kaikki tähän liittyvät asiat läpi: Turvalliset maat, mitkä voidaan suoraan määritellä turvallisiksi. Sitten myöskin nämä sopimuskohdat esimerkiksi Afganistanin tai Irakin kanssa, jossa Ruotsilla on palautussopimus. Sitten voidaan katsoa, onko Somalimaa, mitä näitä mahdollisuuksia on. Tämä on se toiminta. Myöskin ministeriö selvityttää Ruotsin kannat tässä asiassa alivaltiosihteeri Pirkko Hämäläisen kautta. Sitä kautta saamme kokonaiskuvan, mitä muualla tehdään, jotta meillä on vertailupohja, jotta voimme parantaa tätä omaa toimintaamme. Tämä on välttämätön osa tätä toimintaa, johon liittyvät kaikki nämä eri elementit, mitkä tässä keskustelussa ovat tulleet esiin.

Arvoisa puhemies! Todellakin näin, kuin ulkoministeri sanoi, ja me teemme tässä hyvää yhteistyötä. Sisäministeriöllä on vastuu näistä niin sanotuista palautussopimuksista, ja tähän liittyen olisi hyvä nostaa esille se, että tiistain ministerineuvostossa päästiin hyvin pitkälle keskustelussa EU:n yhteisestä turvallisten maiden listan laatimisesta, ja sitä kiirehditään. Eli jos EU vielä yhdessä määrittelee ne maat, jotka ovat niin sanotusti turvallisia ja joihin voidaan palauttaa, kuten esimerkiksi Balkanin maat, niin silloin me voimme keskittää voimavarojamme niiden ihmisten auttamiseen, jotka ovat todellisilta kriisialueilta, ja taas nopeammin palauttaa, kuten esimerkiksi albaanit on palautettu tämän vuoden aikana, 600 henkeä, nopeammin sinne omaan maahansa, koska me katsomme yhdessä eurooppalaisittain ja Suomessa, että heillä ei ole siellä sellaista vaaraa kuin, verratkaa, esimerkiksi Syyrian sodan alueella.