Suullinen kysymys toimista koronavirustartuntojen torjumiseksi (Arja Juvonen ps) | Suullinen kysymys toimista koronavirustartuntojen torjumiseksi (Petteri Orpo kok) | Suullinen kysymys  sairaanhoidon  kapasiteetin  turvaamisesta koronavirusepidemian haittojen torjumisessa (Päivi Räsänen kd) | Suullinen   kysymys   koronavirustartuntoja   koskevien   toimien  oikea-aikaisuudesta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kysymys  koronavirustartuntoja koskevien toimien oikea-aikaisuudesta (Aki Lindén sd) | Suullinen   kysymys   oppimisen  turvaamisesta  koronavirusepidemian  aikana  (Bella Forsgrén vihr) | Suullinen kysymys  toimeentulon  turvaamisesta koronavirusepidemian aikana (Katja Hänninen vas) | Suullinen kysymys  lääkehuollon  turvaamisesta koronavirusepidemian aikana (Pekka Aittakumpu kesk) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa herra puhemies! Koronavirustartuntojen määrä kasvaa merkittävää vauhtia Suomessa. WHO julisti eilen koronaviruksen pandemiaksi. WHO antoi myös vahvan moitteen, etteivät kaikki maat ole tehneet riittäviä toimia epidemian torjumiseksi. Tänään hallitus kertoi vihdoin, miten se aikoo hidastaa koronaviruksen leviämistä Suomessa. Hallitus antoi muun muassa suositukset isojen yleisötapahtumien perumisesta. Perussuomalaiset tukevat hallituksen toimia, mutta on tehtävä vielä enemmän. Perussuomalaisten mielestä tulisi antaa heti viesti koulujen ja muiden oppilaitosten sulkemisesta. Olemme valmiit tukemaan valmiuslain käyttöönottoa, jotta tarvittavat toimenpiteet ovat laillisesti mahdollisia. Väestön suojeleminen on nyt kaikkein tärkeintä. Arvoisa hallitus, oletteko valmiit tiukkoihin toimenpiteisiin, jopa valmiuslain käyttöönottoon, kansalaisten suojelemiseksi? Annatteko suosituksen kunnille sulkea kouluja?

Arvoisa puhemies! Kuten olen tänään kertonut ja olen myös puhunut eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa puhelimessa ja muuten siitä informoinut, tänään kello kuusi kokoonnumme yhdessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa keskustelemaan tästä tilanteesta ennalta, jos Suomessa jouduttaisiin tällaisia kovempia, vakavia toimia ottamaan käyttöön. Se edellyttäisi valmiuslainsäädännön mukaisia toimia, ja tänään keskustelemme yhdessä ryhmien kanssa parlamentaarisesti siitä, onko tällaiseen valmiutta. Itse ajattelen niin, että me emme ole tällä hetkellä siinä tilanteessa. Meillä ei ole tällaisia suosituksia tällä hetkellä meidän terveydenhuollon viranomaisilta, mutta mikäli tilanne olisi tämä ja muodostuisi tällaiseksi, mielestäni on hyvä, että jo ennalta käymme kaikkien ryhmien kanssa tämän keskustelun, niin että jos on tarve toimia, pystymme siihen erittäin nopeasti.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja myös ministeri Henriksson pyytää tässä kohden puheenvuoroa.

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. Valmiuslaki on vuodelta 2012, ja valmiuslain poikkeustilasääntelyä ei ole koskaan vielä jouduttu soveltamaan. Valmiuslain poikkeusolojen määritelmä on rajattu hyvin vakaviin kriiseihin, jotka koskettavat koko kansakuntaa tai ainakin suurta osaa siitä ja vaikuttavat koko yhteiskunnan toimivuuteen. Poikkeusolojen määritelmä sisältyy valmiuslain 3 §:ään, ja on tärkeää muistaa nyt tässä keskustelussa myös se, että meillä on valmiuslaissa kriteerit, määritelmät, joiden pitää täyttyä, jotta valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön. Siinä yhdessä kohdassa sanotaan näin: ”Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat... vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.” Ja tavallaan se, mistä me ehkä joskus myöhemmin [Puhemies koputtaa] tänään saamme keskustella, on se, mitä tämä merkitsee.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä asiasta esittää lisäkysymyksiä ministereille, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.

Arvoisa herra puhemies! Valmiussuunnitelma ohjeistaa selkeästi: ennakoi, analysoi ja estä. Mitä hitaammin me toimimme nyt, sitä vaikeampi tilanne on myöhemmin. Te kerroitte, että kansalaisille lähetetään kotiin kirje, jossa annetaan tietoa koronainfektiosta. Posti tuo sen ehkä viikon päästä. Eikö nyt aika olisi rahaa? Tämä ei kuulosta kovin tehokkaalta: viikko, kirje.

Suurimmassa vaarassa ovat vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat. Heitä tulee suojella kaikin keinoin. Jos tällainen henkilö sairastuu koronavirukseen, hän on hengenvaarassa ja tarvitsee todennäköisesti sairaalahoitoa, jopa tehohoitoa. Hoitohenkilöstön jaksaminen on turvattava tässä erittäin vaikeassa tilanteessa. Millaiset valmiudet meillä on sille, että suomalainen terveydenhoito ei kriisiydy vaan potilaat saavat hyvää hoitoa jatkossakin? Mistä saadaan hoitajia, hoitohenkilöstöä, jos hoitohenkilöstö sairastuu? Onko olemassa varautumissuunnitelmia sille, mistä saamme hoitajia ja lääkärireserviä?

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeää on varautua siihen, että hoitohenkilökuntaa on kaikissa olosuhteissa käytettävissä. Kaikkein tärkeintä varautuminen on tosiasiassa siinä, että meillä on toimintakykyinen ja terve henkilöstö käytettävissämme. Tältä osalta tulimme siihen johtopäätökseen, että kaikin keinoin on nyt myös velvoitettava alan työnantajat siihen, että epidemia-alueilta tulleet ja mahdollisesti vielä tulevat henkilöt eivät vain ilmesty työpaikoille vaan sovitaan siitä, millä tavalla tämä poissaolo hoidetaan, jotta me voimme vakuuttua siitä, että henkilökunta on varmasti tervettä, silloin kun puhutaan näin tärkeän viruksen estämisestä sairaalaverkossa ja hoiva‑ ja hoitolaitoksissa. Tältä osin tämä on olennaisin toimi, mutta myös muihin toimiin, joista on jo paljon aikaisemmin keskusteltu, on ryhdytty, ja tältä osin [Puhemies koputtaa] valmius on hyvä ja toimia on valmius myös tehdä.

Arvoisa puhemies! Tätä tilannetta on seurattu erittäin tarkasti sieltä tammikuun alusta lähtien, ja olemme tehneet toimenpiteitä kussakin tilanteessa. Nyt tilanne on se, että Suomessakin näitä tautitapauksia tulee enemmän ja on nähtävissä, että Suomessakin tämä tulee laajenemaan. Sen takia otimme tänään uusia toimia käyttöön. Teimme hallituksen neuvotteluissa linjauksia, miten toimitaan esimerkiksi suurten yleisötilaisuuksien osalta.

Mitä tulee tähän tiedottamiseen, niin me olemme tiedottaneet aiemmin eduskuntaryhmiä, olen antanut pääministerin ilmoituksen asiasta, olemme pitäneet tiedotustilaisuuksia. Tietenkin meidän asianosaiset, asianmukaiset ministeriöt ja myös viranomaiset, THL ensi sijassa, ovat tästä tiedottaneet koko ajan, ja nyt tänään vielä tästä tiedottamisesta linjasimme niin, että laajennamme koronainfopisteet myös maarajoille — meillähän tällä hetkellä on satamissa, kentillä infopisteet, ja tämä laajennetaan myös maarajoille — varmistetaan matkustustiedotteiden ajantasaisuus, valtakunnallista neuvontapuhelinpalvelua laajennetaan vastaamaan kysyntää ja [Puhemies koputtaa] monikanavaisuutta lisätään. Tämän lisäksi THL lähettää koronaviruksesta tietopaketin [Puhemies koputtaa] kaikille suomalaisille kotiin molemmilla kotimaisilla kielillä, ja sen lisäksi vielä tulee älypuhelinsovellus. Eli [Puhemies koputtaa] haluamme varmistaa, että jokainen suomalainen varmasti saa ajantasaisen tiedon aiheesta.

Arvoisa puhemies! Viimeisten tietojen mukaan Suomessa ei vielä ole havaittu tunnettujen tartuntaketjujen ulkopuolisia tapauksia. Tosin voidaan kysyä, johtuuko tämä siitä, että edes oireilevia potilaita ei välttämättä testata, jos heitä ei voida yhdistää johonkin tunnettuun tartuntaketjuun.

On tärkeää, että epidemiaa pyritään hidastamaan ja rajoittamaan Suomen sisällä. Samaan aikaan on kuitenkin pyrittävä kaikin keinoin estämään uusien tartuntojen tulo rajojen yli. Itävalta rajoittaa maahantuloa Italiasta, Viro on kieltänyt risteilyalukset satamistaan. Vastaavat karanteenitoimet leviävät nyt maailmalla laajemminkin, mikä on oikein hyvä asia.

Ulkoministeriö on juuri ohjeistanut kansalaisia, että on viisaampaa olla matkustamatta mihinkään. Kysyisin: aikooko hallitus ryhtyä toimiin tänne tulevan matkustajaliikenteen rajoittamiseksi, kunnes tilanne on kansainvälisesti ja kansallisesti hallinnassa?

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Ulkoministeriö on koko tämän epidemian leviämisen ajan ensinnäkin katsonut hyvin tarkkaan näitä epidemia-alueita, päivä päivältä lisännyt matkustusvaroituksiaan nimenomaan epidemia-alueille. Nythän tilanne on sellainen, että epidemia-alueena alkaa olla hyvin moni maa ja hyvin moni kokonaisuus.

Olemme tänään nähneet myöskin tämän Yhdysvaltain päätöksen siitä, että Schengen-alueelta ei voi enää Yhdysvaltoihin matkustaa. Tällaisia kansallisia päätöksiä varmaan eri mailta tulee.

Ulkoministeriön ohje tänä päivänä on, että vältetään kaikkea tarpeetonta matkustamista kaikkiin suuntiin sen vuoksi, että tämä epidemia on nyt levinnyt hyvin monessa eurooppalaisessa maassa, puhumattakaan niistä maista, joista se lähti liikkeelle, kuten Aasiasta.

Arvoisa puhemies! Tässä jo varmasti vastattiinkin moniin kysymyksiin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei vastattu!] mutta siinä [Hälinää — Puhemies koputtaa] alkuosassa edustaja Halla-ahon tekstiä oli epäily siitä, että oireellisia ihmisiä tässä maassa ei olisi testattu, jos ne liittyvät näihin tartuntaketjuihin, jos minä ymmärsin oikein, tai joilla on näitä yhteyksiä ollut epidemiamaihin. Kyllä ohjeistus on ollut nimenomaan se, että näin pitäisi toimia, ja siltä osin, jottei tule vääriä käsityksiä jatkossakaan kentälle eikä kenellekään keskusteluihin osallistuville toimijoille, olemme myöskin lähteneet siitä, että me siirrymme koronavirustestien osalta normaaliin käytäntöön, jossa lääkärin arvioon ja infektiolääkärin konsultaatioon perustuen otetaan aina testit. Tämä on minusta tärkeä uutinen, jotta voidaan varmistaa, että tämä on oikeasti näin.

Terveysministerit kokoontuvat parhaillaan, [Puhemies koputtaa] ja joudun olemaan hetken tästä salista pois antamassa Suomen maakatsauksen terveysministeriökokouksessa siitä, [Puhemies koputtaa] minkälaisiin toimiin Suomessa on ryhdytty. Pahoittelen, että olen hetken pois, kohta olen taas käytettävissä.

Arvoisa puhemies! Koronavirus on valtava kansainvälinen kriisi. Suomalaiset ovat huolissaan ja syystäkin ovat, saa olla. Meillä monella, jokaisella suomalaisella, on joku riskiryhmään kuuluva henkilö, josta on todella huolissaan, esimerkiksi vanhempia ihmisiä tai pitkäaikaissairaita. Siksi kokoomus on sitä mieltä, että pitää tehdä mieluummin enemmän ja aikaisemmin kuin vähemmän ja myöhemmin — eli enemmän ja aikaisemmin. Siksi me olemme valmiit tukemaan kaikkia niitä tarpeellisia keinoja, joita hallitus esittää — kaikkia mahdollisia keinoja.

Me kävimme jo maanantaina kaikkien puolueiden puheenjohtajien kanssa tasavallan presidentin aloitteesta keskustelun muun muassa valmiuslain uudistamisesta. Kerroimme silloin, että me oppositiosta olemme valmiit tukemaan valmiuslain käyttöönottoa. Kysyisinkin nyt pääministeri Marinilta: Ovatko ne toimet, joista te tänään olette kertoneet ja jotka sinänsä ovat hyviä — niitä kannatamme, erityisesti tätä suurtapahtumien kieltoa — [Puhemies koputtaa] teidän mielestänne riittäviä? Onko hallituksella riittävät työvälineet, [Puhemies koputtaa] jos pandemia etenee, niin kuin se on naapurimaissa tehnyt?

Arvoisa puhemies! Hallituksella on valmius toimia nopeasti ja päättää nopeasti, ja sen vuoksi tänään myös käymme eduskuntaryhmien kanssa, eduskuntapuolueiden kanssa yhdessä tämän keskustelun. Minä en näe, että tämä on hallitus- tai oppositiokysymys. Näen, että tämä on tilanne, joka on kohtaamassa Suomea ja kohdannut jo, joten on hyvä, että tästä yhdessä keskustelemme ja yhdessä myös valmistaudumme siihen, [Sebastian Tynkkynen: Miksi vasta nyt?] jos kovempiin toimiin joudutaan lähtemään.

Viittasitte tasavallan presidentin maanantaiseen tilaisuuteen, itsekin olin paikalla. Siellä keskusteltiin toki valmiuslain uudistamisesta ja päivittämisestä, mutta se ei suoraan liittynyt siihen, otetaanko valmiuslaki käyttöön nyt tässä tilanteessa, se oli eri keskustelu — en ainakaan itse osallistunut sellaiseen keskusteluun, että siellä oltaisiin keskusteltu siitä, otetaanko valmiuslaki nyt tässä tilanteessa käyttöön. Mikäli meidän viranomaisemme, tervey-denhuollon viranomaiset, suosittaisivat painavalla asiantuntemuksella esimerkiksi sitä, että Suomessakin pitäisi päiväkoteja, kouluja laittaa kiinni ja että pitäisi ryhtyä paljon kovempiin toimiin, niin totta kai näitä asiantuntijoita kuuntelisimme, ja meillä olisi valmius todella nopeasti toimia, [Puhemies koputtaa] mutta tällä hetkellä minun arvioni on se, että näin rajuihin toimenpiteisiin ei ole [Puhemies koputtaa] syytä lähteä, mutta jos olisi, niin on valmius toimia.

Arvoisa herra puhemies! Koronaepidemian haittojen torjumisessa on oleellista turvata juuri sairaanhoidon kapasiteetti. Nämä koronaviruksen vakavimmat muodot, kuten hengitysvaikeudet ja keuhkokuume, saattavat vaatia tehohoitoa. Italiassahan tuo tilanne johti jo siihen valitettavaan valikointitilanteeseen, että kaikille ei näitä tehohoidon paikkoja ole riittänyt.

Meillä Suomessa on reilut kaksisataa tehohoidon paikkaa ja merkittävin pullonkaula on nimenomaan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden määrä. Kysynkin: onko hallitus varautunut nyt siihen, että jos tehohoitoa tarvitaan vielä enemmän, niin meillä on valmius rekrytoida osaavaa henkilöstöä esimerkiksi eläkkeeltä tai sitten mahdollisesti ryhtyä jo jollain tavalla antamaan lisäkoulutusta hoitajille ja lääkäreille, niin että he voivat näihin tehtäviin tarttua [Puhemies koputtaa] sitten tarvittaessa, jos tiukka paikka tulee?

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä keskitymme vielä tähän rajoittamiseen, jotta me pystymme turvaamaan sen työssä olevan hoitohenkilökunnan. On äärimmäisen tärkeää, että me suojelemme nimenomaan tätä henkilökuntaa, joka työskentelee terveydenhuollon eri sektoreilla.

Tällä hetkellä on arvioitu, että mikäli tämä epidemia tänne Suomeen tulee, kun se tänne tulee, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tulee!] niin me olemme varautuneet siihen, että tämän ensimmäisen aallon aikana noin 35 prosenttia suomalaisista voisi sairastua. Se ei tarkoita sitä, että kaikki 35 prosenttia sairastuisi samaan aikaan ja samassa paikassa, joten uskon, että terveydenhuollon kapasiteetti, tehohoidon kapasiteetti riittää. Me teemme kaikkemme, jotta me saamme osaavaa hoitohenkilökuntaa. Jos käy niin, että henkilökunta sairastuu näissä hoitopaikoissa, niin toki hallitus tulee tekemään kaikkensa, että me löydämme osaavaa, ammattitaitoista henkilökuntaa [Puhemies koputtaa] eläkkeellä olevista hoitajista, ja olemme myös valmiita kouluttamaan ihmisiä [Puhemies koputtaa] näihin tehtä-viin.

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin ministeri Pekonen totesi, niin nythän pitää rajoittaa, niin että me saamme nimenomaan loivennettua tätä tilannetta, ja suosittelisin vielä vahvempia rajoittamiskeinoja.

Mutta kysymykseni: oletteko miettineet sitä, että kun meillä tällä hetkellä tuolla rajalla, kun arvioidaan sitä, onko esimerkiksi tautitapaus, pitää olla terveydenhuollon henkilö Rajavartioston kanssa, niin voisiko tehdä nopeasti lainmuutoksen, että sitä terveydenhuoltohenkilöä ei tarvittaisi vaan rajavartijoilla olisi valmius ja oikeudet ja valtuudet arvioida tämä tilanne, koska meillä ei riitä niitä terveydenhuollon henkilöitä kohta sinne rajalle? Suosittelisin tämän lain nopeaa muutosta ja tänne tuomista. Me varmasti taputtelisimme sen nopeasti.

Arvoisa puhemies! Hallitus on linjannut, että tässä tämän epidemian edetessä meillä on koko ajan valmius tarkastella meidän nykyistä lainsäädäntöä ja tehdä siihen myöskin muutoksia, [Perussuomalaisten ryhmästä: Me ollaan koko ajan jäljessä!] mikäli niitä muutostarpeita esiintyy, ja uskon, että tällaisilla asioilla me löydämme myöskin sen parlamentaarisen yhteisymmärryksen, jolla voimme viedä näitä asioita, millä tätä tilannetta saadaan parannettua, eteenpäin täällä eduskunnassa.

Arvoisa puhemies! Meitä on täällä salissa monta hoitoalan ammattilaista, ja me kaikki tiedämme, että ainoa keino pysäyttää tämän taudin eteneminen on pistää päiväkodit ja koulut kiinni. Jos näin päätätte nyt illalla, kun käytte keskustelua eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja puolueen puheenjohtajien kanssa, niin kehotan miettimään, miten tehdään ylioppilaskirjoitusten kanssa, koska kevään ylioppilaskirjoitukset ovat juuri nyt menossa seuraavan kahden viikon aikana.

Itse kysymys liittyy kansalliseen influenssapandemian varautumissuunnitelmaan. Se on vuodelta 2012 eli kahdeksan vuotta vanha. Oletteko valmiita päivittämään sitä, ja oletteko valmiita myöskin päättämään siitä, että sitä tulee jatkossa päivittää säännöllisesti, esimerkiksi neljän vuoden välein?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt sekä ministeri Pekonen että pääministeri. Pääministeri aloittaa.

Arvoisa puhemies! En ole terveydenhuollon asiantuntija, mutta olen keskustellut THL:n asiantuntijoiden kanssa juuri siitä, millä tavalla arvioidaan, että tämä tauti yhteiskunnassa kulkisi. Tällä hetkellä se arvio on se, että Suomessa noin 35 prosenttia väestöstä voisi saada tämän taudin, voi olla senkin yli, mutta emme puhu vastaavista luvuista kuin Saksa on puhunut. Tämä on THL:n asiantuntija-arvio, hän on näin kertonut.

Mitä sitten tulee siihen, millä tavalla tämä tauti etenisi, niin minun käsitykseni tämän keskustelun ja asiantuntijoiden arvioiden pohjalta on se, että me tuskin saamme pysäytettyä yhteiskunnassa tautia. Todennäköistä on, että moni suomalainen tulee sen sairastamaan. Se, mihin me omilla toimillamme pyrimme, on taudin etenemisen hidastaminen [Mika Niikko: Ja mites tehdään?] niin, että näitä mahdollisia tautihuippuja saamme tasattua ja meidän terveydenhuoltomme toimii tehokkaasti ja hyvin tämän taudin kulkiessa eteenpäin. Mutta sellaista arviota en ole saanut, että esimerkiksi kovilla rajoittamistoimilla, sillä, että päiväkodit, koulut [Puhemies koputtaa] tai muut yhteiskunnan toiminnot laitettaisiin kiinni, olisi vaikutusta siihen, [Sebastian Tynkkynen: Miten muut maat?] tuleeko tauti [Puhemies koputtaa] Suomeen vai ei, [Sebastian Tynkkynen: Tanska, Norja!] ja sama tilanne on [Puhemies koputtaa] muidenkin maiden osalta. Eivät tällaista arviota ainakaan minulle asiantuntijat ole kertoneet, että näillä kovilla rajoittamistoimilla pystyttäisiin välttämään se, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] että tauti ei lopulta [Puhemies: Nyt minun on pakko rajoittaa tätä aikaa!] sitten yhteiskunnassa etenisi.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja hyvin tuossa totesi, meillä on varautumissuunnitelma ja myöskin pandemiasuunnitelma, ja uskallan sanoa, että edellisen kerran jälkeen — kun tässä maassa vastaavanlaisessa tilanteessa sikainfluenssan osalta oltiin — on tehty paljon. Siitä todella otettiin opiksi, ja meillä on näitä varautumissuunnitelmia, pandemiasuunnitelmia, ja olen näihin kaikkiin tutustunut.

Me olemme myöskin Suomessa varautuneet äärimmäisen hyvin tähän tilanteeseen juuri siitä syystä, että meillä on sikainfluenssan jälkeen se jälkityö tehty erinomaisesti. Meillä on esimerkiksi näitä hoitotarvikkeita, suojautumisvarusteita hoitohenkilökunnalle varastossa tällä hetkellä runsaasti, ja samoin meillä on lääkkeiden osalta nämä velvoitevarastot, joita ei muissa Euroopan maissa ole, ja se on minusta äärimmäisen tärkeää.

Mutta mitä tulee tähän suunnitelmien päivittämiseen, niin ilman muuta on selvää, että sen jälkeen, kun tämä koronavirustilanne rauhoittuu, käymme uudelleen tilannekuvan läpi, päivitämme kaikki suunnitelmat, ja voi olla tarpeen, että näitä myöskin aina [Puhemies koputtaa] matkan varrella tarkistellaan.

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että hallitus on tänään tuonut nämä suosituksensa esille. Nyt on tärkeätä, että tämä tieto myös liikkuu todella rivakasti kansalaisten keskuuteen, ja siihen yhdyn, mitä täälläkin on sanottu: näin tulee tehdä. Jaan myös pääministerin ajatuksen siitä, että nyt on tärkeintä hidastaa tämän koronaviruksen aiheuttaman taudin leviämistä — eli hidastaa leviämistä, saada sitä kulmaa loivennettua.

Mutta palaan silti tähän kysymykseen, jota täällä on jo hieman käsitelty, tähän valmiuslakiasiaan. Kuten tässä todettiin oikeusministerin suulla, sitähän ei ole ollut meillä käytettävissä ja se on erittäin järeä toimenpide, jos siihen mennään. Mutta siitä huolimatta haluaisin kysyä joko oikeusministeriltä tai sitten pääministeriltä: Missä kohtaa ne kriteerit täyttyvät tässä tilanteessa, että valmiuslaki otettaisiin käyttöön? Ja jos päätetään ottaa käyttöön, niin miten nopeasti se on otettavissa käyttöön?

Arvoisa puhemies! Minun käsitykseni on se, että valmiuslaki on otettavissa käyttöön erittäin nopeasti. Eli tänään kun eduskuntaryhmien kanssa kokoonnumme, käymme tämän tilanteen läpi ja käymme tämän arvion yhteisesti tästä tilanteesta. Sen jälkeen tasavallan presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa tekisi tästä linjauksen. Valtioneuvosto antaisi tästä asetuksen, joka pitäisi pikaisesti eduskunnassa käsitellä, eli puhumme ennemmin päivistä, että saamme tämän prosessin vietyä, kuin vaikka viikoista, eli erittäin nopeasti olisi mahdollisuus tässä toimia. Mutta otetaanko valmiuslaki käyttöön? Se on eri kysymys. Ja onko tämä juuri sellainen tilanne, missä olisi syytä? Minun mielestäni tätä pitää arvioida, mutta tällä hetkellä minulla ei ole niin vahvaa näkemystä siihen, että juuri nyt olisi se tilanne, kun näin pitäisi toimia. Päinvastoin, eivät meillä tällä hetkellä esimerkiksi viranomaiset ole suosittaneet näitä toimia.

Meillä on toimivaltaiset viranomaiset. Kyse on siitä, luotammeko siihen, että toimivaltaiset viranomaiset oman [Puhemies koputtaa] toimivaltansa puitteissa toimivat. Viranomaiset ovat esimerkiksi sulkeneet jo kouluja, sulkeneet päiväkoteja, joissa tautitapauksia on havaittu. [Puhemies koputtaa] Jos emme luottaisi siihen, että tämä normaali prosessi on riittävä, niin sitten valmiuslain käyttöönotto olisi mahdollinen.

Arvoisa puhemies! Mehän elämme oikeusvaltiossa ja olemme olleet kaikki sitä mieltä, että on tärkeätä, että noudatetaan myös sitä lainsäädäntöä, mikä meillä on. Ja se, mikä meillä on nyt edessä, on tietysti myös sen arvioiminen, täyttyvätkö tässä nämä kriteerit, jotka poikkeuslaissa ovat edellytyksenä sille, että se voidaan ottaa käyttöön. Tässä aikaisemmassa puheenvuorossani nostin esille sen, että tässä nykyisessä valmiuslaissa on tällainen kohta, jossa sanotaan näin: ”Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat muun muassa vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle [Sebastian Tynkkynen: Pandemia!] levinnyt vaarallinen tartuntatauti.” Ja kun [Sebastian Tynkkynen: Pandemia! — Arja Juvonen: Pandemia!] seurataan myös sitä, mitä esitöissä on sanottu, niin tämän valmiuslain esitöissä sanotaan näin: ”Hyvin laajalle levinnyt vaarallinen kulkutauti voi tarkoittaa maailmanlaajuisesti [Puhemies koputtaa] levinnyttä tautia ilman, että se on vielä levinnyt laajasti Suomessa.” [Perussuomalaisten ryhmästä: Pitääkö odottaa?] — Voi olla ihan rauhassa, me katsomme tämän ihan rauhassa, illalla, keskustelemme. Ei ole mitään syytä nyt nostaa [Puhemies koputtaa] ääntä tässä. Me katsomme ihan rauhassa tämän pykälän [Puhemies: Nyt on aika täynnä!] ja mietimme, mikä tilanne on, yhdessä terveysviranomaisten kanssa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sanonut, että tammikuusta lähtien ollaan seurattu tätä tilannetta. Minun käsittääkseni olisi helpompi rajata näitä ta-pauksia ja tätä koko pandemiaa, jos tekisi näitä toimenpiteitä ajoissa. Onko hallituksella joku raja, että pitää olla tuhat sairastunutta tai tuhat tartunnan saanutta ennen kuin aletaan tehdä toimenpiteitä? [Sebastian Tynkkynen: Juuri näin!] Eikö tämä rajaus tapahtuisi paremmin, kun niitä on vähemmän? Vai odotammeko me nyt, että niitä kouluja pannaan kiinni? Viikon kuluttua, minä veikkaan, ne pannaan varmasti kiinni. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt siellä useampikin ministeri nostaa kättä pystyyn. — Pääministeri Marin kaikkien puolesta.

Arvoisa puhemies! Me toimimme aina sen tilanteen ja arvion pohjalta, jossa me olemme. Minun käsitykseni, kun olen näiden asiantuntijoiden kanssa keskustellut, kuten aikaisemmin täällä kerroin, ei ole se, että se, että Suomi laitettaisiin kiinni — me laittaisimme koulut, päiväkodit kiinni, rajoittaisimme liikkumista ja tekisimme erittäin järeitä toimia — estäisi sen, [Mika Niikko: Kuuntele WHO:n asiantuntijoita!] etteikö tämä epidemia tulisi Suomeen. Se ei sitä estäisi. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Sillä voisi olla vaikutus sen hidastamiseen, mutta todennäköisesti joka tapauksessa epidemia tulisi.

Minun mielestäni meidän kannattaa kussakin tilanteessa välttää kiihkoilua, kannattaa välttää sitä, että asetumme itse ikään kuin terveydenhuollon asiantuntijoiksi, kun emme ole. Minä luotan siihen, että suomalaiset viranomaiset osaavat työnsä ja tehtävänsä ja osaavat arvioida, mitä missäkin tilanteessa kannattaa tehdä. Hallituksella on valmius toimia erittäin nopeasti. Me yhdessä tänään keskustelemme, miten tällaisiin tilanteisiin varautuisimme. Mutta en myöskään haluaisi levittää tästä salista sellaista viestiä Suomen kansalle, että me olisimme nyt tilanteessa, jossa ihmisten aidosti pitäisi pelätä sitä, [Puhemies koputtaa] että Suomessa olisi poikkeustila. Näin ei tällä hetkellä ole. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja myös ministeri Andersson.

Arvoisa puhemies! Haluan nyt painottaa, kun tässä keskustelussa paljon keskustellaan kouluista ja oppilaitoksista ja niiden kiinni laittamisesta, että meidän viranomaiset, silloin kun tarve on, voivat nykyisen voimassa olevan lainsäädännön mukaan tässä tilanteessa päättää koulujen tai koulujen osien sulkemisesta tai karanteeniin asettamisesta. Näin on Suomessa myöskin toimittu silloin, kun on ollut tartuntatapauksia oppilaitoksissa, tai silloin, kun on epäily siitä, että oppilaat ovat altistuneita. Eli meidän nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö antaa meidän viranomaisille mahdollisuuksia toimia silloin, kun siihen on tarvetta.

Sen lisäksi hallitus on tänään antanut ohjeistuksia, jotka myöskin liittyvät opetussektoriin, ehkä keskeisimpänä sen, että jos on kyse lapsesta, oppilaasta tai opetushenkilöstöön kuuluvasta henkilöstä, joka on matkustanut sellaisessa maassa, jossa on epidemia, niin me suosittelemme näille, myöskin oireettomille, lapsille ja aikuisille kotiin jäämistä kahdeksi viikoksi. [Sari Sarkomaa: Epidemia-alueita ei enää ole, kun on pandemia!]

Arvoisa puhemies! Koronavirustartuntojen määrä lisääntyy eksponentiaalisesti. Eri maista saatujen laajojen tilastojen mukaan tautitapausten määrä vähintään kaksinkertaistuu kahden päivän välein, ellei taudin etenemistä hidasteta. 40 tai 50 prosentin päivittäinen kasvu ei välttämättä kuulosta kovin suurelta, mutta eksponentiaalinen kasvukäyrä voi yllättää ihmismielen pahoin.

Arvoisa puhemies! Italiassa diagnosoitujen tautitapausten lukumäärä kasvoi 16 vuorokaudessa 350-kertaiseksi — toistan: 350-kertaiseksi. Tartuntaketjujen katkaisemiseksi Italiassa muun maussa suljettiin koulut, päiväkodit ja yliopistot, lopetettiin yleisötapahtumat sekä rajoitettiin liikkumista tiukoin ottein. Vastaavilla toimilla Kiina onnistui saamaan epidemian hallintaan noin puolessatoista kuukaudessa.

Nyt muissa Pohjoismaissa on alettu vihdoin tekemään konkreettisia toimenpiteitä, ja näin on ryhdyttävä toimimaan Suomessakin.

Arvoisa puhemies! Kysyn: onko hallitus samaa mieltä siitä, ettei näin nopeasti etenevää epidemiaa ja pandemiaa koskevia päättäväisiä toimia [Puhemies koputtaa] koskevassa päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa [Puhemies koputtaa] ole enää yhtään päivää hukattavaksi?

Arvoisa puhemies! Erona Suomen ja Italian tilanteiden välillä on, olen käsittänyt niin, että Italiassa ei esimerkiksi ole kyetty missään vaiheessa kunnolla arvioimaan sitä, miten nämä tartuntaketjut menevät, ja tilanne ei ole samanlainen Suomessa. Me olemme pystyneet arvioimaan sen, kuka on saanut taudin, on testattu, on pystytty arvioimaan tartuntaketjut ja on toimittu ja on määrätty karanteenitoimia esimerkiksi. Eli meidän viranomaiset ovat tälläkin hetkellä toimineet. Tämä tilanne on ollut tähän asti.

Nyt näyttäisi siltä, että Suomessakin enemmän näitä tautitapauksia tulee ja tämä leviää myös täällä epidemiaksi. Nyt toimimme sen mukaisesti, ja sen vuoksi tänään hallitus on pitänyt neuvottelun ja antanut uudet linjaukset tämän tilanteen varalta. Jos tilanne kehittyisi, meillä olisi edelleen valmius tehdä päätöksiä ja toimia, ja tämän vuoksi myös yhdessä tänään eduskuntaryhmien ja eduskuntapuolueiden kanssa kokoonnumme tästä kokonaisuudesta keskustelemaan.

Haluan myös muistuttaa, että myös sillä, että Suomessa rajattaisiin erittäin voimakkaasti liikkumista, pistettäisiin kouluja ja päiväkoteja kiinni ja muutenkin yhteiskunnan toimintoja kiinni, [Puhemies koputtaa] on vaikutusta yhteiskuntaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Rahasta se on kiinni!] Sillä on vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Ei se ole pieni toimenpide, [Puhemies koputtaa] eivätkä nämäkään toimenpiteet, joita tänään on tehty, ole kevyitä.

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri totesi, niin Italian tilanne oli hyvin toinen, koska siellä ei todella näitä tartuntaketjuja tunnistettu, ja silloin tätä rajaamista ei voitu tehdä. Mutta me olemme tällä hetkellä tietoisia kaikista todetuista tapauksista ja niiden tartuntaketjuista ja pystymme edelleen rajaamaan tätä tautia.

Haluan teille myöskin huomauttaa, että kyllä luonto on, kuulkaa, ihmeellinen. Jos me sulkisimme tämän yhteiskunnan nyt, se pitäisi tehdä noin kolmeksi kuukaudeksi — koulut, päiväkodit, varuskunnat, kauppakeskukset, joukkoliikenne. Mitä siitä seuraisi? Kun tämä rajaus sitten purettaisiin ja yhteiskunta ikään kuin aukeaisi uudelleen, niin se virus elää täällä edelleen. Ja pahimmassa tapauksessa se epidemia tulee joka tapauksessa.

Meidän tarkoituksemme on nyt todella saada rajattua tätä tautia ja myöskin laskettua tautihuippua niin, että meillä ei ole tilannetta, jossa meidän sairaalat ympäri Suomen täyttyvät koronapotilaista, vaan että me saamme tämmöisen ikään kuin tasaisemman tartuntaketjun tänne Suomeen. [Paavo Arhinmäki: Nyt oli niin rautalankaa, että jokainen ymmärsi! — Erkki Tuomioja: Ei jokainen!]

Arvoisa puhemies! Koronainfektio on riski erityisesti vanhuksille, monisairaille sekä nuorille ja aikuisille, joilla on jokin vastustuskykyä alentava lääkitys tai sairaus. Onkin sinänsä harmillista, että tartuntaketjuja ei ole saatu riittävän ajoissa kiinni. Tartuttajia on liikkunut väestön keskuudessa, kun testejä on tehty liian vähäiselle määrälle. Kysyisinkin hallitukselta: Miten suojataan näitä riskissä olevia ihmisiä saamasta infektiota? Miten varmistetaan, että kaikille hoitoa tarvitseville on sitä saatavilla, kun he sitä tarvitsevat? Ja onko hallitus valmistautunut antamaan mahdollista ohjeistusta priorisointiin, jos tarve nousee liian suuresti hetkellisesti?

Arvoisa puhemies! Me olemme tässä nimenomaan nytten eilisen ja tämän päivän aikana tehneet suosituksia siitä, miten me suojelemme paitsi sitä terveydenhuollon henkilökuntaa myös nimenomaan näitä riskiryhmissä olevia potilaita ja asiakkaita siellä terveyden- ja sosiaalihuollon piirissä. Ja nimenomaan se on nyt tärkeää, että me voimme rajata tämän taudin pois näistä hoitolaitoksista, missä kaikista suurimmassa riskissä olevat ihmiset ovat. Mutta kyllä minä silti olen sitä mieltä, että meillä kaikilla, kaikilla suomalaisilla, on myöskin vastuu tunnistaa nämä riskiryhmään kuuluvat ihmiset, vanhukset, pitkäaikaissairaat, ja huomioida heidät tässä yhteiskunnassa myöskin omalla käytöksellämme. Kaikilla meillä on myöskin vastuu siitä, miten me toimimme tässä yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Tartuntatautien torjunnassa kaikkein tärkeintä on oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan. Siitä tässä on keskusteltu, vaikka tämä asia ei ole mielestäni poliittis-ideologinen. Norjassa on tällä hetkellä 489 tartunnan saanutta, Ruotsissa tämän päivän tilanne on 604, Tanskassa on 612. Suomi on nyt tällä hetkellä tilanteessa, jossa nämä maat olivat viikko sitten. Ne toimenpiteet, joita maan hallitus tänään on tehnyt, ovat sillä tavalla etupainotteisia, että vastaavana ajankohtana ei näissä meihin verrattavissa maissa oltu vielä tehty niitä toimenpiteitä. Tämä oikea-aikaisuus on erittäin tärkeää. Nostin itse silloin pääministerin ilmoituksessa 27. helmikuuta esille valmiuslain viimeisenä kohtana SDP:n ryhmäpuheenvuorossa. Myös siihen, niin kuin olemme kuulleet, on valmiutta. Seuraako hallitus näissä läheisissä naapurimaissa olevaa tilannetta ja sitä taustaa vasten arvioi toimenpiteiden oikea-aikaisuutta?

Arvoisa puhemies! Kyllä seuraamme, ja olemme yhteydessä meidän naapurimaihimme myös siitä, minkälaisia toimia Suomessa tehdään. Itse osallistuin tällä viikolla myös Eurooppa-neuvoston videokonferenssiin, joka kutsuttiin koolle ja jossa käsiteltiin tilannetta ja käsiteltiin kaikkien EU-maiden toimia. Käsittelimme laajasti myös tätä taloudellista näkökulmaa. Sen lisäksi, että meillä on tämä virus ja meille Suomeenkin on tulossa todennäköisesti epidemia, tällä on tietenkin vaikutusta myös talouteen ja yhteiskuntaan laajasti, ja myös tältä osin hallitus on varautunut.

Arvoisa puhemies! Paitsi Pohjoismaissa myös ympäri Eurooppaa viranomaiset tällä hetkellä yrittävät estää koronaviruksen leviämistä muun muassa rajoittamalla sairastuneita eristyksiin ja määräämällä karensseja ja rajoittamalla liikkumista ja sulkemalla myöskin kouluja ja päiväkoteja. Tässä ei ole enää kysymys siitä, että yritetään pelkästään seurata näitä tartuntaketjuja, vaan nimenomaan siitä, että nyt ostetaan aikaa terveydenhoitoketjuille. Nyt ostetaan aikaa meidän terveydenhuoltojärjestelmällemme, jotta se ei kuormittuisi liikaa eivätkä sen osat yhtä aikaa. [Satu Hassin välihuuto] Eikö nyt olisi aika Suomessakin tältä pohjalta nimenomaan tehdä lisää näitä rajaavia toimenpiteitä, jotta voidaan ostaa aikaa ja voidaan varmistua siitä, että meillä ei tapahdu samaa kehitystä, joka on tapahtunut nyt muissa Pohjoismaissa? Meillä on se etu, että me voimme tällä hetkellä seurata näitten muitten maitten tilanteita ja ottaa siinä mielessä askelen edelle ja olla muita maita edellä. [Paavo Arhinmäki: Asiantuntijakansanedustaja juuri puhui!]

Arvoisa puhemies! Näin juuri teemme, näin juuri teemme. Hallitus on tänään neuvotteluissaan esittänyt toimenpiteitä; tänään kokoonnumme eduskuntaryhmien kanssa keskustelemaan vielä raskaammista toimenpiteistä. Arvioni ei ole tällä hetkellä se, että meidän pitäisi siirtyä valmiuslain käyttöön tai että meidän pitäisi laajasti laittaa yhteiskunnan toimintoja kiinni, mutta jos tilanne muuttuu, niin tähänkin on valmius. [Leena Meren välihuuto] Eli juuri tätä teemme: teemme toimia nyt, kun meillä siihen on vielä mahdollisuus. Mutta edelleen korostan sitä, että ei pidä lähteä myöskään kevyin perustein valmiuslain käyttöön eikä pidä lähteä kevyin perustein rajoittamaan ihmisten liikkumista tässä maassa vakavasti, ei pidä kevyin perustein sulkea kouluja ja päiväkoteja. Tällä on myös vaikutus yhteiskuntaan, ja meidän päättäjinä ja poliitikkoina pitää tehdä kokonaisarvio ja kokonaisharkinta, joka pohjautuu faktoihin ja asiantuntijoiden näkemyksiin, ja yhdessä käydä se keskustelu — ei juosta lehtiotsikoiden perässä eikä juosta minkään muunkaan [Puhemies koputtaa] yksittäisen tiedon perässä vaan tehdä tämä kokonaisharkinta huolellisesti yhdessä keskustellen. Sitä me nyt teemme.

Arvoisa herra puhemies! Nyt kyllä hallitukselta odotetaan johtajuutta. Ratkaisuja ei pidä jättää yksittäisille ihmisille, vaan nyt tarvitaan hallitukselta ennakoivia toimenpiteitä, selkeää tiedotusta ja selkeitä ohjeita. Tänään kuulimme sen, että HUSin sydänlääkäri on sairaana ollut töissä ja altistanut ison osan omasta tiimistään ja on iso riski, että tämä leviää koko meidän HUSin sairaalaan.

Ihmiset ovat aivan tärkeästä syystä huolissaan, ja kysynkin nyt: mitä hallitus aikoo tehdä, [Paavo Arhinmäki: Kiuruhan juuri vastasi tähän!] minkälaisia toimia te aiotte tehdä, että meidän terveydenhuoltohenkilöstömme ei sairastu, jotta voidaan turvata terveydenhuolto?

Kysyn myöskin siitä, että kun monella meillä on läheisiä, isiä, äitejä, isoisiä, isoäitejä, jotka ovat todella isossa riskissä sairastua, ja on aivan elintärkeä kysymys, miten me heitä suojelemme, niin minkälaiset ohjeet teillä on nyt ihmisille, Suomen kansalle ja terveydenhuollon henkilöstölle: Rajoitetaanko vanhustenhuollossa käyntejä? [Puhemies koputtaa] Jos käyntejä rajoitetaan, miten se apu ja tuki vanhuksille annetaan? Valtaosa helsinkiläisistä vanhuksista asuu yksin, ja he ovat todella huolissaan. Toivon, [Puhemies koputtaa] että tähän kansan huoleen vastataan [Paavo Arhinmäen välihuuto] eikä vähätellä pelkoja: annetaan selkeitä ohjeita, [Puhemies: No niin, ja aika on täynnä!] johdetaan tätä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru tulee kesken paikalle mutta on valmiina vastaamaan. — Olkaa hyvä.

Niin, arvoisa puhemies, toivottavasti kuitenkin hyvällä asialla, koska myös muut terveysministerit Euroopassa halusivat tietää, mitä toimia täällä on tehty, ja siltä osin myöskin tuossa EU-perheessä meillä on tärkeä rooli — uskoin, että sota ei varmasti yhtä sotilasta kaipaa.

Ehkä nyt kuitenkin tuo tärkeä kysymys, jonka edustaja Sarkomaa nosti esiin, on nimenomaan se, millä tavalla me nyt puhumme siitä, miten meistä jokainen voi vaikuttaa tämän mahdollisen tulevan epidemian puhkeamiseen. Yksi tärkeä asia on se, että nämä riskiryhmät, joita ovat siis ihmiset, joilla on kansansairauksia, eli perussairaat ihmiset mutta myöskin ikäihmiset pitää suojata. Meistä jokainen voi tehdä toimia miettien, onko nyt sopiva aika vierailla esimerkiksi palveluasumisen puolella, voiko pitää yhteyttä muilla tavoin. Tällä tavalla voidaan mennä asiaan, mutta me olemme kyllä antaneet näille asumispalveluyksiköille ja muille toimintalinjassa oleville hoitopaikoille ohjeistusta koko tämän matkan ajan, [Eduskunnasta: Kotihoitoon! — Puhemies koputtaa] ja tänään nimenomaan tuolla lehdistötilaisuudessa totesin, että tulemme antamaan myös vielä tarkempia ohjeita, jotta nämä varmasti ovat kunnossa. Olen samaa mieltä [Puhemies koputtaa] kuten edustaja Sarkomaakin, että tässä me emme voi mokata kansakuntana.

Arvoisa puhemies! Juuri näihin kysymyksiin ja huoliin tänäänkin vastasimme hallituksen tiedotustilaisuudessa. Mitä tulee kysymykseen siitä, millä tavalla kansalaisten pitää toimia esimerkiksi suhteessa riskiryhmiin, niin hallitus kehottaa erityiseen varovaisuuteen — kun kyse on ikäihmisistä, kun kyse on perussairaista ihmisistä, niin erityisen suurta varovaisuutta pitää omassa toiminnassaan noudattaa, omissa lähikontakteissaan noudattaa. Silloin, jos on mitään oireita, ei pidä lähteä töihin, ei pidä lähteä päiväkoteihin, ei pidä lähteä kouluihin, eikä pidä myöskään tavata esimerkiksi iäkkäitä isovanhempia silloin, jos vaikka lapsenlapsella on oireita. Eli erityisen suurta varovaisuutta nyt jokaisen kansalaisen pitää noudattaa ja omassa käyttäytymisessään pitää harkita, miten voimme suojella heitä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa.

Juuri näihin huoliin tänäänkin vastasimme ja juuri näistä asioista annoimme ohjeistusta, ja tietenkin tässä terveydenhuollon viranomaiset, henkilökunta ovat niitä asiantuntijatahoja, joihin mekin nojaamme. [Sari Sarkomaa: Kysymys kuului, mitä tehdään!]

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekonen tässä arvioi, että 35 prosenttia kansasta tulisi sairastumaan ensimmäisessä aallossa tähän koronavirukseen, [Paavo Arhinmäki: Ei ensimmäisessä vaan koko aikana!] ja huippu on arvioitu tuonne kesä—heinäkuulle. Varsinaisen lääkkeen puuttuessa varsinkin huonompikuntoisten potilaiden elintoimintoja pyritään pitämään yllä lähinnä happihoidolla, jolloin hapenkulutus tulee kasvamaan dramaattisesti. Nykyisin muun muassa terveyskeskuksissa säilytetään vain muutamia pulloja.  Ne tulevat loppumaan heti potilasmäärien kas- vaessa. Puhtaita lääkehappipulloja ei ole riittävästi, ja kuljetusmatkat ovat satoja kilometrejä. Edullista happea tuottavat happigeneraattorit ovat maailmalla yleisesti käytössä, ja Suomessakin on yksi sairaalakäytössä. Viranomaisten byrokratia on käytännössä kuitenkin estänyt happigeneraattoreiden käytön Suomen sairaaloissa. Jo asennettujenkin laitteiden käyttöönotto on kielletty. Mitä hallitus aikoo tehdä elintärkeän happihuollon turvaamiseksi ja happigeneraattoreiden käyttöluvan saamiseksi? Aikaa on vähän. [Ilkka Kanerva: Tämä on kyllä hyvä kysymys! — Jukka Gustafsson: Ensimmäinen järkevä kysymys!]

Arvoisa puhemies! Happilaitteiden saatavuus varmasti on yksi keskeinen kysymys silloin, kun me arvioimme toimintakykyämme kentällä. Sairaalat ovat varautuneet siihen, että osa meidän kansalaisistamme tulee sairastumaan tavalla, joka vaatii myöskin tehohoitoa. Tehohoidon yhteydessä käytetään sellaisia laitteita, joita ei tietenkään normaalioloissa käytettäisi kovin paljon, ja jos epidemia puhkeaa, niin silloin tietenkin myös tarve on suurempaa. Olemme varautuneet tällä nykykapasiteetilla toimimaan mutta myös toimimaan silloin, kun kysyntä olisi niin suurta, että joutuisimme vaihtamaan esimerkiksi leikkaussaleja tehohoitopaikoiksi. Tähän kaikkeen tällä hetkellä terveysviranomaiset ovat varautuneet kaikissa sairaanhoitopiireissä, ja tätä varautumistyötä on tehty jo nämä alkukuukaudet. [Sebastian Tynkkynen: Vastaus!] Kukaan ei tietenkään tiedä, millä tavalla meillä tullaan Suomessa [Jari Koskela: Vapautetaanko happigeneraattorit vai ei?] pääsemään tämän mahdollisen puhkeavan epidemian läpi, mutta [Puhemies koputtaa] kaikki tehdään, mitä suinkin vain voidaan.

Arvoisa herra puhemies! Korona vaatii varautumista myös koulupolun eri osissa. Oppiminen pitää turvata, jos kouluja suljetaan. Erityisesti kannan huolta lapsista, joilla on perussairauksia. Korona ei saa katkaista heidän koulupolkuaan.

Keväällä järjestetään ylioppilaskokeet ja korkeakoulujen pääsykokeet. Näiden järjestäminen on edellytys sille, että opiskelijat pääsevät opinnoissaan seuraavaan vaiheeseen.

Kolmanneksi on kysymys siitä, että on ihmisiä, kuten sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, joiden on terveenä pysyessään joka tilanteessa syytä olla töissä. Mikäli esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja joudutaan sulkemaan, tulee sote-ammattilaisten ja muiden yhteiskunnan kannalta tärkeiden toimintojen työntekijöiden lastenhoidosta myös huolehtia. Kysyisinkin opetusministeriltä: miten hallitus on varautunut oppimisen ja varhaiskasvatuksen turvaamiseen epidemiatilanteessa?

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Forsgrénille äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä.

Opetussektorilla varautumisen yhtenä lähtökohtana on se, että me voimme turvata lasten ja nuorten oikeuden osallistua koulutukseen myöskin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa koulutuksen järjestäjän näkökulmasta sitä, että jos on lapsi, joka on asetettu karanteeniin tai jolla on todettu tartunta, niin me edellytämme, että koulutuksen järjestäjät silloin myöskin joustavasti pyrkivät turvaamaan näiden lasten mahdollisuuksia opiskella kotoa eli esimerkiksi etäopetuksen tavoin.

Mitä tulee ylioppilaskirjoituksiin, niin meidän ensisijainen tavoite on se, että me saisimme ylioppilaskirjoitukset sujumaan mahdollisimman hyvin tämän kevään aikana eli ei tulisi häiriöitä, jotka vaikuttavat ylioppilaskirjoitusten järjestämiseen, ja siinä tällä hetkellä ensisijainen lähtökohta on se, että jos on oppilas, joka on sairastunut tai asetettu karanteeniin, niin hänen kohdallaan voidaan mitätöidä ilmoittautuminen tähän kokeeseen osallistumiseen. Eli silloin toimitaan näiden lähtökohtien mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Koronaviruksen levittyä nyt myös Suomeen on hallituksen ja eduskunnan tehtävä kaikki ne toimet, joita asiantuntijat pitävät tarpeellisina ja tehokkaina. Kyse on ihmisten terveyteen liittyvästä vakavasta asiasta, jolla ei pidä missään nimessä nyt politikoida.

Minä ja koko vasemmistoliiton eduskuntaryhmä olemme huolissamme siitä, miten ihmisten toimeentulo turvataan tämän epidemian aikana. [Sebastian Tynkkynen: Tuo on nyt sitä politikointia!] Monet pystyvät tekemään etätöitä, mutta kysyn nyt hallitukselta: miten turvataan itsensätyöllistäjien, pienyrittäjien, nollatuntisopimuksilla työskentelevien ja osa-aikaisten toimeentulo, jos he jäävät kotiin eivätkä saa palkkaa?

Arvoisa puhemies! Kannamme syvää huolta myös niistä ihmisistä, jotka joutuvat turvautumaan arjessa selviytyäkseen leipäjonoihin. Kysyn nyt hallitukselta: miten huolehditaan ruoka-avusta [Arja Juvonen: Kielletty, kielletään!] siten, että avun tarpeessa olevat ihmiset ja perheet saavat apua ja toisaalta noudatetaan uusia ohjeistuksia yleisötapahtumien välttämisestä?

Arvoisa puhemies! Jos työntekijä on tartuntatautilain perusteella määrätty karanteeniin, niin hänellä on silloin oikeus 100 prosentin tartuntatautipäivärahaan tämän karanteenin ajalta. Jos työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa, niin työnantaja saa silloin tämän päivärahan.

Jos työntekijä on sitten tämän koronasairauden vuoksi sairaana kotona, niin tietenkin silloin sairausajan palkka määräytyy TESin mukaisesti, työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan.

Jos työntekijä joutuu karanteeniin, kun hän esimerkiksi palaa matkalta ja hänellä ei ole oireita eikä hän ole sairas, eli hän joutuu tähän kahden viikon karanteeniin, niin lähtökohta on se, että sovitaan työnantajan kanssa. Joissakin tilanteissahan on mahdollista, että työntekijä tekee etätyönä tämän työn. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ja opetustoimessa koulujen osalta on sovittu, että nämä järjestellään niin, että menetyksiä ei tule. Jos työntekijä on [Puhemies koputtaa] karanteenin vuoksi estynyt tekemästä työtä, tällöin työstä poissaolo on [Puhemies koputtaa] työnantajasta ja työntekijästä riippumaton ja silloin hänellä on oikeus saada myös palkkaa.

Arvoisa herra puhemies! Tämä koko virusepidemiahan sai lähtönsä Wuhanin kaupungista Kiinasta. Siellä on noin 11 miljoonaa asukasta. Koko Wuhanin kaupunki suljettiin ja asetettiin karanteeniin, kun tartuntoja oli neljäsataa — neljäsataa — ja tällä menolla Suomessa, puolta pienemmässä maassa, tämä neljäsataa varmaankin täyttyy ensi viikonlopun aikana. Kokoomus kannattaa kaikkia aidosti vaikuttavia järeitä toimia, joilla epidemia pannaan kuriin. Mutta, pääministeri Marin, kertokaa te meille: kuinka monen suomalaisen pitää sairastua ennen kuin ryhdytte aidosti vaikuttaviin toimenpiteisiin? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys!]

Arvoisa puhemies! Kyllä Suomessa on tehty koko ajan aidosti vaikuttavia toimenpiteitä. Meidän viranomaisemme ovat tätä tilannetta tarkasti seuranneet, [Paavo Arhinmäki: Onko teillä esityksiä?] meidän terveydenhuoltohenkilökuntamme paraikaakin toimii, meidän viranomaisemme toimivat, ovat toimineet tähänkin asti. Jos kouluissa ja päiväkodeissa on havaittu tapauksia, näitä karanteenitoimia on määrätty. On seurattu tartuntaketjuja, ja me olemme tietoisia siitä, ketkä näihin ketjuihin kuuluvat. Suomessa viranomaiset toimivat ja ovat toimineet koko ajan, enkä halua, että tästä salista lähtisi sellainen käsitys, että ikään kuin Suomessa normaalissakaan tilanteessa, normaalinkaan lainsäädännön puitteissa, ei toimittaisi. Minulla on luottamus meidän viranomaisiimme, että he toimivat ja he ovat toimineet.

Mitä tulee kysymykseen tästä määrästä, me emme vielä tiedä, millä tavalla esimerkiksi Wuhanin alueella tai muissa maissa nämä rajut toimet lopulta tulevat vaikuttamaan. On mahdollista myös se, että ne ovat vain hidastaneet taudin etenemistä ja myöhemmin joka tapauksessa tämä epidemia tulee. Tätä on liian aikaista sanoa, koska me emme tiedä [Puhemies koputtaa] tästä taudinkuvasta vielä kaikkea. On vain tunnustettava se, [Puhemies koputtaa] että on paljon, mitä tämä sali ei — eivätkä myöskään terveydenhuollon asiantuntijat — vielä tässä vaiheessa pysty sanomaan.

Arvoisa puhemies! Ei tarvitse olla profeetta todetakseen sen, että menee viikko tai kaksi, niin Suomessa joudutaan laittamaan kaikki koulut kiinni syystä, että terveydenhuoltokapasiteetti ei riitä.

Mitä tähän Wuhaniin tulee — sellainen tieto varmasti pääministerillä on olemassa — niin jälkeenpäin kun tutkittiin dataa, kun oli 400 sairastunutta, niin todellisuudessa siellä oli sillä hetkellä 2 500 sairastunutta. Nyt jälkeenpäin se on todettu. Tämmöistä dataa löytyy, jos osaa etsiä.

Mutta mitä näihin asiantuntijoihin tulee, arvoisa pääministeri ja hallitus, niin tosiasiassa ne asiantuntijat ovat tuolla ruohonjuuritasolla. Mitä yritykset tekivät silloin, kun Kiinasta tai Pohjois-Italiasta tuli matkustajia takaisin Suomeen? He sanoivat: ”Älkää tulko töihin, pysykää kotona.” Mitä tekivät viimeksi vanhainhoitolaitokset, esimerkiksi Attendo? He sanoivat: ”Älkää tulko vierailemaan.” Elikkä tämä selkeä linja on olemassa yrityksillä, jotka joutuvat maksamaan siitä kovemman hinnan. Ja minä toivon, että otatte näistä arjen asiantuntijoista mallia ja toimitte ennakoivasti. Ja toiseksi, jos te ette heitä usko, uskokaa, mitä WHO on sanonut, että jokaisen [Puhemies koputtaa] hallituksen tulee tehdä kaikkensa hidastaakseen ja estääkseen [Puhemies koputtaa] tämän pandemian leviämistä — elikkä kaikkensa. Oletteko te tehneet kaikkenne? [Jukka Gustafsson: Miksi perussuomalaiset kiihkoilee tällä asialla?]

Arvoisa puhemies! Kyllä minä toivoisin, että tämänkin vakavan tilanteen osalta tässä salissa pysyttäisiin rauhallisena [Mika Niikko: Minuutti aikaa! — Eduskunnasta: Minuutissa pitää!] eikä tämän asian osalta myöskään korotettaisi ääntä. Tämä on vakava asia, ja meidän tehtävämme on lähettää suomalaisille myös sellaista rauhallista viestiä, että me tämän tilanteen hoidamme, on se mikä tahansa. [Sebastian Tynkkynen: Hoidatteko te? — Paavo Arhinmäki: Kyllä!]

Mitä tulee tähän koulujen kiinni laittamiseen: Suomessa on laitettu kouluja kiinni. Suomen viranomaiset ovat jo toimineet. Mitä tulee yrityksiin: Eivät yritykset ole sulkeneet oviansa. He ovat sanoneet niille henkilöille, jotka ovat tulleet näiltä alueilta ja joilla on oireita, että älkää tulko töihin. Näin myös valtio toimii, näin myös kunnat toimivat. Mutta se, mitä täällä salissa joidenkin suusta on vaadittu, on se, että yhteiskunta käytännössä laitettaisiin kiinni: koulut, päiväkodit suljettaisiin, liikkumista rajoitettaisiin, mentäisiin erittäin vakaviin toimenpiteisiin — yritysten osalta on niin, että eivät yritykset ole laittaneet lappua luukulle ja sulkeneet kaikkea toimintaa ennalta varautuvana toimenpiteenä. [Puhemies koputtaa] Eli meidän [Puhemies koputtaa] pitää myös ymmärtää, että näilläkin toimilla on vaikutusta. [Puhemies koputtaa] Ei se ole kevyt toimenpide, eivätkä nämäkään, mitä nyt on tehty, ole kevyitä toimenpiteitä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä pitää hallituksen toimenpiteitä koronan takia perusteltuina ja oikeina. Koronavirus muistuttaa, että ihminen ei ole kaikkivoipa, mutta meidän on tehtävä parhaamme. Kaikki voitava on tehtävä ihmisten terveydestä huolehtimiseksi. Erityisesti meidän on suojeltava heitä, joille koronaan sairastuminen on terveyden puolesta riskialtteinta. Korona muistuttaa meitä myös riittävien varmuusvarastojen ja lääkehuollon varmistamisen tärkeydestä. Miten pärjäämme kansainvälisessä maailmassa, kun emme enää voi turvautua esimerkiksi lääkkeiden osalta kaikissa tilanteissa ulkomaihin? Haluan kysyä hallitukselta: mitä toimia hallitus on tekemässä lääkehuollon turvaamiseksi, jotta kansainvälisen kriisin sattuessa suomalaiset saavat tarvitsemansa lääkkeet?

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa aikaisemmin totesin, niin meillä on eurooppalaisittainkin erikoisuus täällä Suomessa, kun meillä ovat nämä lääkkeiden velvoitevarastot, joihin on varastoituna lääkkeitä paljon ja erilaisiin sairauksiin. Se, mikä tämän koronaviruksen osalta nyt tietysti on ikävä tilanne, on se, että tähän koronavirukseenhan ei ole mitään lääkettä tällä hetkellä olemassa, niin kuin ei myöskään rokotetta. Mutta aina on mahdollista, että tämä koronavirus aiheuttaa jälkitauteja, joihin sitten tarvitsemme esimerkiksi antibioottihoitoa, ja näitä meillä on velvoitevarastossa saatavilla ihan runsain mitoin, ja olen siitä hyvillä mielin.

Mitä tulee sitten lääkehuollon kehittämiseen, niin meillä on hallituksessa nimenomaisesti tarkoitus pitkällä aikavälillä meidän lääkehuoltoa kehittää myöskin turvallisemmaksi ja entistä varmemmaksi.

Arvoisa puhemies! Minua huolettaa tässä sävyssä se, että me olemme liikkeellä kovin reagoivasti, pitäisi ottaa ennakoivampi ote. Täällä pääministeri käytti koko lailla ilmaisua, että toimitaan siinä tilanteessa, missä olemme. Ajattelen, että meidän on katsottava kauemmas: toimitaan nyt, kun vielä on aikaa. Ei tarvitse kuin katsoa tätä kehitystä maailmalla, niin me näemme tällä hetkellä sen, kuinka vaikkapa Italiassa ja monessa maassa on mennyt hyvin samankaltaisella käyrällä tämä kehitys, ja toisaalta niissä maissa, joissa on lähdetty toimimaan, tuolla Kaukoidässä, on saatu tilannetta hallintaan.

Jos nyt ajatellaan sitä reagointia, niin meillä on esitetty täällä, että 35 prosenttia olisi se suurin haaste, mihin nyt valmistaudutaan. Jos ajatellaan, että siitä 5 prosenttia tarvitsisi tehohoitoa, niin me olemme ihan aidosti isojen kysymysten äärellä meidän terveydenhuollon kantokyvyn kannalta: miten me saamme sitä aaltoa madallettua? Ja nyt meillä on vielä aikaa vaikuttaa siihen. Kannan huolta ennen kaikkea siitä, mikä tehohoidon hengityskoneiden ja [Puhemies koputtaa] muiden riittävyys on.

Kysyn hallitukselta, kun me emme ole saaneet vielä vastausta siihen: mikä on se muuttunut tilanne, jossa näihin raskaampiin toimiin tartutaan?

Arvoisa puhemies! Kuten olen monta kertaa tässä salissa tänään sanonut, näihin toimiin on jo ryhdytty. Hallitus on tänään käynyt neuvottelun, toimiin on ryhdytty. Ja nämä toimet ovat jo nykyiselläänkin kovia, ja niissä ovat totta kai, tietenkin myös asiantuntijoiden arviot mukana. Meillä on ollut THL:n asiantuntija mukana niin tässä valmistelussa kuin hallituksen neuvottelussa tänään.

Oikeastaan nyt haluaisin myös esittää kysymyksen salille siitä, millä perusteella teidän mielestänne meidän pitäisi toimia. Itse ajattelen näin, että meidän viranomaisilla, terveydenhuollon asiantuntijoilla on se paras tieto asiasta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] He seuraavat tarkasti niin Maailman terveysjärjestön kuin eurooppalaisten järjestöjen [Leena Meren välihuuto] suosituksia ja ohjeistuksia, ja meidän viranomaiset ovat maailman huippuja. Meidän terveydenhuollon ammattilaisemme ovat maailman huippuja. Jos me emme nojaisi meidän päätöksiämme ja toimiamme näiden henkilöiden ja asiantuntijoiden ja viranomaisten arvioihin, niin mihin me ne nojaisimme? Ja haluan kysyä salilta myös sitä, pitäisikö teidän mielestänne [Puhemies koputtaa] toimia niin, että sivuuttaisimme tämän ja toimisimme ikään kuin vain sen perusteella, miltä asiat näyttävät.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Vielä aiheen esille nostanut edustaja Juvonen.

Arvoisa herra puhemies! Virus leviää kulovalkean tavoin. Me tiedämme kaikki, että me elämme tässä epidemiassa. Viiden jälkeen ‑ohjelma näytti kuvaa Italiasta tehohoito-osastolta ja siitä, mitä siellä tapahtuu. Ohjelmaa ei näytetty sen takia, että se lisäisi paniikkia tai ahdistusta, vaan sen takia, että me saisimme realistisen kuvan siitä, mihin olemme menossa. Me olemme kuin keskellä pahaa elokuvaa tai painajaista. Emme me tiedä, mitä on tulossa, mutta sen me tiedämme, että olemme vakavan, vakavan sairauden äärellä.

Arvoisa herra puhemies! Tuolla kodeissa on paljon ihmisiä, jotka ihan oikeutetusti pelkäävät. Itselleni tulee puheluja paljon, ei ehkä sen takia, että olen kansanedustaja, vaan siksi, että on taustaa hoitajana ja pitkä työura. Ihmiset kysyvät, miten pitää toimia. Millaisia terveisiä te lähetätte nyt sinne koteihin? Ensinnäkin käsidesit ovat loppu kaikkialta: niitä ei saa apteekista, niitä ei saa lähikaupasta. Millä tavalla te nyt turvaatte sen suomalaisen pärjäämisen tämän vakavan, äärettömän vakavan, sairauskriisin keskellä?

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Juvosen kysymys on sillä tavalla tärkeä, että me kaikki olemme siinä tilanteessa, että meiltä varmasti kysytään yksittäisiä neuvoja, vaikka osa kysymyksistä pitäisi esittää todellisuudessa jollekin sellaiselle, jolla näitä vastauksia olisi.

Me tunnistimme tämän tilanteen jo silloin, kun pääministerin ilmoituksessa täällä parlamentissa käytiin asiasta keskustelu. Silloin edustajat toivoivat, että me todella voisimme vastata myös tätä viranomaistietoa jakaen. [Sari Sarkomaa: Vaihdetaan hallitusta, jos ei vastauksia ole!] Sen takia on perustettu se valtakunnallinen neuvontapuhelin, jotta ihminen voi aina saada viranomaistietoa käyttöönsä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta käydä viranomaisten sivuilla tarkastamassa yksityiskohtia.

Hyvin yksinkertainen ohje on se, mitä viranomaiset ovat jakaneet myöskin siinä kampanjassa, jonka me olemme käynnistäneet tiedottamiseksi ihmisten henkilökohtaista varautumista varten: Yksinkertainen neuvo on se, että niin kauan kuin meillä on vettä ja saippuaa, niin ei aina tarvitse käsidesiä. Sillä päästään jo pitkälle. [Puhemies koputtaa] Toivon, että me jaamme nyt sitä viranomaistietoa ja siltä osin [Puhemies koputtaa] olemme vahvempia myös kansakuntana. Ei perusteta mielipiteisiin vaan siihen todelliseen faktaan.