Suullinen kysymys lastensuojelun resurssien turvaamisesta (Lulu Ranne ps) | Suullinen kysymys perheiden tukemisesta (Mikko Kinnunen kesk) | Suullinen kysymys  koronatilanteen  vaikutuksista  nuorten  elämäntyytyväisyyteen  ja hyvinvointiin (Paula Werning sd) | Suullinen  kysymys   nuorten  mielenterveyspalveluiden  resursseista  (Veronica Rehn-Kivi r) | Suullinen kysymys kulttuuri- ja tapahtuma-alojen ulospääsysuunnitelmasta (Paula Risikko kok) | Suullinen kysymys luovien alojen pienten toimijoiden tilanteen parantamisesta koronatilanteessa (Pia Lohikoski vas) | Suullinen kysymys kulttuurialan ja luovien alojen tukemisesta koronatilanteessa (Saara Hyrkkö vihr) | Suullinen kysymys  perhevapaauudistuksen  vaikutuksista  työelämään (Peter Östman kd) | Suullinen kysymys Suomen koronarokotusten aikataulusta (Harry Harkimo liik) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Helsingin Koskelassa tapahtunut 16-vuotiaan pojan väkivaltainen kuolema on järkyttänyt koko Suomea. Tapahtumiin liittyy pitkään jatkunutta henkistä ja fyysistä väkivaltaa sekä päihteitä. Näin hirvittäviin tragedioihin ei jouduta yllättäen. Perheiden oireilu ja ongelmat näkyvät jo lasten varhaisina vuosina. Niin uhri kuin syytetyt olisivat tarvinneet apua ennen kouluikää. Perusongelmat ovat lapsiperheiden ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen puutteet.

Suomessa tehdään jatkuvasti selvityksiä ja parannusehdotuksia lastensuojelun ja siihen liittyvän viranomaisyhteistyön korjaamiseksi. Näistä vain murto-osa on tähän mennessä toteutunut. Lasten tilanne on pahentunut. Arvoisa hallitus, aiotteko muuttaa lastensuojelulakeja nopeasti niin, että ammattilaiset saavat lisää keinoja ja resursseja, joilla voidaan auttaa lapsia ja estää tällaiset väkivallanteot?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin ajankohtainen, aiheellinen ja vieläpä tarpeellinen. Ajattelen, että se keskeisin kysymys on, minkälaisten ammattilaisten voimin näitä asioita tehdään ja lapsia suojellaan. Kyllä se henkilöstömitoitus on yksi keskeisimpiä, ja tältä osin me tulemme tällä hallituskaudella kiristämään henkilöstömitoitusta, jotta lapsilla olisi käytettävissään ammattilaisia, jotka sitten auttaisivat.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Edustaja Ranne jatkaa.

Kiitoksia, arvon puhemies! Rouva ministeri, resursseja ei ole. Tiedämme, että lapsistrategia julkaistaan ensi viikolla, ja me kaikki haluamme lapsille hyvää, mutta jos rahaa ei ole, jos resursseja ei ole, tämä ei riitä.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2019 ilmoitus tehtiin lähes 86 000 lapsesta. Lasten ongelmat ovat entistä vakavampia ja lähetteitä erikoissairaanhoitoon tehdään paljon. Lasten tilanne pahenee, kun he jonottavat. Yhä suurempi määrä lapsia aloittaa koulupolkunsa niin raskaassa elämäntilanteessa, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia oppimiseen tai kykyä nauttia ihan tavallisista mukavista koulupäivistä. Voimat menevät siihen hengissä pysymiseen. Luvut kertovat siitä, että kunnat ovat epäonnistuneet ennaltaehkäisevissä palveluissa. Terveydenhuolto ei ole kyennyt auttamaan, eikä se pysty korjaamaan kaikkia rikkinäisiä lapsia. [Puhemies: Kysymys!] Hyvä hallitus, miten aiotte turvata nämä resurssit?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin tärkeästä kysymyksestä. Tähän liittyen itse asiassa juuri nyt olemme lähettämässä asetusesitystä lausunnoille siitä, kuinka poliisin virka-apu lastensuojelulle ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle voisi jatkossa olla maksutonta. Tämä on erittäin tervetullut muutos sinne kentälle, jossa työntekijät ovat kovassa paineessa ja apua pitäisi saada matalalla kynnyksellä. Ei saa syntyä tilanteita, joissa rahan takia jätetään auttamatta.

Sen lisäksi, että lastensuojelun resursseja parannetaan, tietysti hallituksen tehtävä on parantaa kaikkialla lasten, nuorten hyvinvointia liittyen koulutukseen, asumiseen, perusturvaan ylipäätään ja tukea sitä perheiden hyvinvointia. Lisäksi lisäämme moniammatillista yhteistyötä viranomaisten kesken. Usein olen täällä nostanut Ankkuri-toimintaa ja muun muassa omapoliisimallia, jos on tilanteita, joissa lapsella tai nuorella on pitkään ollut vaikeaa, ja poliisi voi kootusti tätä nuorta sitten tukea, ettei joka kerta tule taas uutta viranomaista vastaan. Kyse on [Puhemies koputtaa] paljon luottamuksen rakentamisesta.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Rantanen, Mari.

Arvoisa puhemies! Kun me puhumme lapsista, me puhumme myöskin perheistä, ja silloin myös tämä kokonaisuus on syytä huomioida. Sen lisäksi, että tarvitaan resursseja, niin tarvitaan prosesseja ja tarvitaan työkaluja. Ja kun viime aikoina erityisesti lastensuojelun työntekijät ovat tuoneet ilmi sen seikan, että heillä ei ole riittävästi työkaluja lastensuojelulaissa puuttua lapsen rajoittamiseen ja sitä kautta suojeluun, niin tältä osin kysynkin: aikooko hallitus tuoda pikaisesti eduskuntaan lastensuojelulain muutoksen, jotta sinne saadaan riittävä määrä työkaluja lastensuojelun työntekijöille?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella lastensuojelulainsäädäntöä uudistettiin, ja sen aivan keskeisin eduskunnan säätämä sisältö oli siinä, että näitä keinoja otettiin merkittävästi käyttöön — ja siitä on nyt aikaa näinkin vähän. Ajattelen, että oli ison yhteiskunnallisen prosessin tulos, että me pystyimme myöskin tarkemmin sääntelemään lapsiin kohdistuvien pakkokeinojen käyttämisestä lastensuojelulaitoksissa, ja tältä osin puututaan myöskin niihin epäkohtiin, joita on esitetty, mutta tässä tavanomaisessa kasvatuksessa ja siinä, mitä lastensuojelussa laatuasioina pitäisi tehdä, meillä on vielä paljon töitä.

Me olemme tilanneet valtioneuvostossa uudistamisesityksiä asiantuntijoilta, jotka saivat nyt tämän raportin valmiiksi, ja sen pohjalta olemme tekemässä myöskin vaativaan sijaishuoltoon esityksiä, jotka vaativat lainsäädännön muutoksia. Lisäksi on muistettava, että lastensuojelun kehittäminen sisältötyönä on menossa tällä hetkellä meidän sosiaali- ja terveydenhuollossa perustasolla laajasti. Siinä on käytännössä myöskin kohdennettu merkittävä tukku rahaa tähän, melkein 24 miljoonaa [Puhemies koputtaa] näille vuosille, ja täällä on myöskin muita kehittämishankkeita, joista voi tehdä lainsäädäntöä ja tullaan tekemään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Tavio.

Herra puhemies! Lasten hyvinvointi on puolueille ja koko eduskunnalle tietysti täysin yhteinen asia. Perussuomalaiset ovat miettineet sitä, että kaikessa päätöksenteossa tulee ottaa lapset huomioon. Perussuomalaiset nimittäin kolme vuotta sitten jättivät eduskunnassa aloitteen siitä, että lapsivaikutusarviointi tehtäisiin lainvalmistelussa säännönmukaiseksi, ja tuon aloitteen allekirjoitti enemmistö kansanedustajista, se sai yli sata allekirjoitusta. Tätä samaa asiaa lastensuojelujärjestöt ovat tuoneet esiin myös tällä hallituskaudella ja tuoneet viestiä hallitukselle, että tämä lapsivaikutusarviointi olisi syytä ottaa käyttöön. Sen vuoksi kysynkin hallitukselta: missä tässä tilanteessa nyt mennään, saadaanko lapsivaikutusarviointi kaikkeen lainsäädäntöön ministeriöiden lainvalmistelutoiminnassa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä asia, ja kannatan lämpimästi sitä, että laajemmin lapsivaikutuksia arvioidaan, ja muutoinkin, että vaikutuksia arvioidaan mahdollisimman laajasti eri näkökulmista. Kyllä tämä on sellainen asia, jota on syytä pitää esillä ja jota on syytä tarkastella. En tiedä, kuinka monesta ryhmästä tuohon aloitteeseen tuli allekirjoittajia, mutta voisin ajatella, että ainakin sosiaalidemokraattisesta eduskuntaryhmästä näitä allekirjoituksia on tullut, koska tämä on myös meidän puolueemme tavoite, että lapsivaikutuksia arvioidaan nykyistä laajemmin. [Sari Sarkomaa: Entäs hallituksen?]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Laiho.

Arvoisa puhemies! Eilinen oli raskas päivä meille kaikille. Ahdisti avata telkkaria tai katsoa nettiä, kun sieltä suolti tietoja tästä Koskelan tapahtumasta. Joitakin vuosia sitten Vilja Eerikan tapauksessa lapsi kuoli vanhempien väkivallan seurauksena. Tässä Koskelan tapauksessa väkivalta tuli muilta samanikäisiltä nuorilta. Mikä näitä tapauksia yhdistää? Niitä yhdistää se, että yhteiskunta on epäonnistunut. Yhteiskunta on epäonnistunut ehkäisemään ja suojaamaan kaikkein heikoimpiaan.

Kaikki ei korjaannu rahalla, vaan tarvitaan rajoja ja rakkautta. Kysynkin teiltä, hallitus: Milloin aiotte tarttua vakavasti tähän nuorten ja lasten pahoinvointiin? Lasten ja nuorten puutteelliset päihde‑ ja mielenterveyspalvelut ovat olleet ongelma jo pitkään. Ja milloin jokaiseen kadonneeseen lapseen suhtaudutaan yhtä vakavasti, ovat he kadonneet lastensuojelulaitoksesta tai kotoa?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Tämä sali varmasti yli puoluerajojen yhtyy siihen huoleen, mikä erityisesti näin korona-aikana, pitkittyneenä ajanjaksona, kohdistuu lapsiin ja nuoriin.

Uskon, että voin puhua koko eduskunnan puolesta myös todetessani syvän osanoton Koskelan uhrin omaisille tässä erittäin järkyttävässä tapauksessa.

Tätä aihepiiriä olen saanut miettiä paljon erilaisissa vastuutehtävissä, ja minusta tämä kokonaisuus hahmottuu muutaman seikan kautta. Voidaan kysyä aina lisää resursseja, niin kuin täällä opposition pääkysymyksessä kysyttiin. Tämäkin hallitus satsaa lisää euroja. Voidaan kysyä parempaa lakia. Lastensuojelulakia on parannettu, ja nyt juuri olemme kuulleet, että siihenkin ollaan tekemässä lisää korjauksia. Mutta sitten toimintatavat, se, mitä kentällä tapahtuu: siihen me voimme ohjata, suosittaa, mutta viime kädessä ammattilaiset ja heidän työnsä tuki, hyvät esimiehet, hyvä työhyvinvointi ja jaksaminen, vaikuttavat siihen, että he jaksavat pitää nuorista ja lapsista vielä parempaa huolta. Siksi nostan esiin vielä kaksi seikkaa, [Puhemies koputtaa] mitkä eivät ole keskustelussa korostuneet: moniammatillinen yhteistyö ja tuki koteihin, tuki vanhemmuuteen. [Mika Niikko: Ja järjestöt, kolmas sektori!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Näin. — Ja edustaja Räsänen.

Arvoisa puhemies! Alaikäisten syyllistyminen henkirikoksiin on nuorten koulu- ja katuväkivallan jäävuoren huippu. Poliisi kertoo jopa kymmenvuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Suomessahan alle 15-vuotiaat eivät ole itse rikosoikeudellisessa vastuussa, mitä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Monissa länsimaissa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi: esimerkiksi Tanskassa, Saksassa, Virossa 14 vuotta; Alankomaissa ja Kanadassa peräti 12 vuotta.

No, itse ajattelen, että lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta kyllä rajat toimivat nuoren omaksi eduksi. Ja kyllä lastensuojelun työntekijöiltä tulee sitä huolta, että tällä hetkellä niitä rajoja, esimerkiksi mahdollisuutta liikkumisen rajoittamiseen väkivaltakierteen katkaisemiseksi, ei yksinkertaisesti riittävästi ole. Minua hiukan [Puhemies koputtaa] huolestutti, kun ministeri Kiuru ei luvannut tähän mitään parannusta. Eikö hallitus [Puhemies koputtaa] todellakaan aio puuttua siihen, että näitä rajoja saataisiin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt aika on täyttynyt. — Ministeri Henriksson.

Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen on ihan oikeassa siinä, että Suomessa alle 15-vuotiasta ei laiteta vankilaan vaan silloin on lastensuojelun paikka. Ja kun tässä aikaisemmin kuultiin, mitä ministeri Kiuru nosti esille, ymmärsin sen myös näin, että meillä on verraten uusi lastensuojelulaki mutta siihen ollaan jo tekemässä muita uudistuksia. Ja se lastensuojelulain valmistelu, siis kokonaisuus, on STM:n toimialalla.

Mutta mitä nuoriin tulee, niin tämä Koskelan tapaushan on järkyttänyt meitä kaikkia. Ja niin kuin tässä edellinen edustaja nosti esille, se on myös osoitus siitä, että yhteiskunta on epäonnistunut. Tässä me tarvitaan meidän kaikkien panosta, me tarvitaan myös sitä, että opitaan siitä Eerika-tapauksesta. Käydään läpi kaikki ne suositukset, jotka silloin annettiin: mitä kaikkea on siitä pantu täytäntöön, mitä on vielä tehtävä. Tähän asiaan on suhtauduttava erittäin vakavasti.

Arvoisa herra puhemies! Jokaisella lapsella pitäisi olla välittävä koti, jossa häntä rakastetaan. Jokaisella pitäisi olla edes yksi rakastava aikuinen. Tähän meillä on pitkä matka.

Kun huoli herää perheessä tai lähipiirissä, avunpyyntöihin ei vastata riittävän ajoissa. Jokaisesta lapsesta ja nuoresta tulee ottaa koppi riittävän ajoissa. Ensimmäinen koppi eli vanhemmuus on monesta kohden pettänyt. Tilanne ei korjaannu, jos emme vahvista ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista ja tukea. Paras lääke on tukea ja auttaa perheitä kotiin riittävän ajoissa. Puhutaan rohkeasti hallinnon ja mitoitusten sijaan lapsen ja nuoren tarpeista ja turvasta. Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että perheiden huoli kuullaan ja perheitä tuetaan ja autetaan kotiin ajoissa, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi rakastava koti?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Kyllä se huoli myöskin tässä ajassa vanhemmuuden tuesta on ilmeinen. Tämä korona-aika yksistään, mutta jo aikaisemmat haasteet, joita aikuisilla on työelämänkin pyörteissä, ovat niin suuria, että monelle lapselle myöskin nämä paineet tuovat ongelmia. Ja kun me tiedämme, että mikään ei olisi hienompaa kuin se, että yhteiskunnassa me voisimme taata kaikille lapsille mahdollisuuden olla onnellinen, niin kyllä se siitä hyvästä mielenterveydestä myös lähtee.

Meillä on lapsilla liian paljon monenlaisia vaivoja tässä ajassa. On aikaisempaa enemmän psykiatrista ja psyykkistä kuormitusta, joka ei ole ehkä vielä sairauden tasolla, se on sitä lievempää, mutta on uniongelmia, ahdistusta, ja on myöskin masennusoireita, [Paula Risikon välihuuto] ja mitä matalammalla kynnyksellä tarjotaan keskusteluapua ja apua näiden asioiden käsittelemiseen sekä vanhemmille että lapsille, niin siitä kaikki lähtee. Siksi sinne perustasolle, niin kuin edustaja kysyi, yritetään ohjata nyt tätä työsarkaa, että me saisimme näihin lieviin ja keskivaikeisiin asioihin apua [Puhemies koputtaa] nopeasti sieltä etulinjasta.

Arvoisa puhemies! Kuluvalla viikolla julkistetun nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys omaan elämään on koko barometrin mittaushistorian matalimmalla tasolla. Tulos on hätkähdyttävä ja kertoo siitä, että osa nuorista on kokenut erittäin raskaaksi arjen koronaviruspandemian aikana. Kysynkin: millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä lieventääkseen koronan iskua nuorten elämäntyytyväisyyteen ja hyvinvointiin? Tämä on vakava asia, ja sen herättämä huoli on aiheellinen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Monesti ajatellaan, että tässä ajassa meitä haastaa nimenomaan tämänhetkinen tautitilanne, ja on myönnettävä, että haasteellista se onkin. Mutta kyllä meitä haastaa tämän tautitilanteen hoitamisen jälkeen se, miten tästä eteenpäin, ja itse pelkään eniten tässä ajassa sitä, kuinka vakavasti me otamme ne vauriot, jotka tästä korona-ajasta jäävät lapsille ja nuorille ja erityisesti niille ikääntyneille, jotka ovat olleet todella pitkässä eristyksessä kotona, ja näille ryhmille me tarvitsemme erityistukea. Sen takia viime vuonna ohjattiin lisätalousarviolla merkittävät resurssit nimenomaan lasten ja nuorten palveluihin eli hyvinvoinnin tukemiseen, toimintakyvyn tukemiseen, mutta tämä tehtiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla että sitten opetusministeriössä, jotta saatiin tukea myöskin koulunkäynnin kautta lapsille ja nuorille.

Tänä vuonna varmasti se päivän iso kysymys on se, eikö tänäkin vuonna tosiasiassa sitten tätä tukea tarvita lisää. [Puhemies koputtaa] Tukea tarvitaan palveluvelan purkamiseksi myös tämän korona-ajan jälkeen, mihin on 450 miljoonaa euroa varattu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Tähän kysymykseen useampikin ministeri haluaa vastata, mutta otetaan ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tähän ministeri Kiurun arvioon tilanteen huolestuttavuudesta on helppo yhtyä. Kun jään pohtimaan tuota barometrin tulosta — siis todellakin näin, että kokemus oman elämän hyvinvoinnista on huonompi kuin koskaan — se pysäyttää meidät. On tietenkin tärkeää nyt seurata, kun korona väistyy — sekin aika koittaa, kunhan vielä hetken jaksamme — palautuuko tilanne, mutta siitä olemme varmoja, että itsestään se ei palaudu.

Vastaan yhdellä konkreettisella toimenpiteellä, jonka olen tehnyt esityksenä muulle hallitukselle, ja se liittyy nuorten kesätöihin. Koska meillä on pieni näky siitä, että kesällä asiat voisivat olla paremmin, voisivatko suomalaiset yritykset, työnantajat, kunnat palkata nuoria ennätyksellisen määrän kesätyöhön, että olisi odottamassa joku aika, jolloin saisi työkokemusta, vähän toimeentulon parannusta, pääsisi osallistumaan, mukaan, olisi tärkeä ja kuuluisi johonkin? Omalla vastuullani ovat järjestöt, urheiluseurat, kirkkokunnat, ja näille olen tekemässä esityksen kohdennetusta määrärahasta nimenomaan nuorten palkkaamiseen. [Mika Niikko: Hyvä! — Sari Sarkomaa: Hyvä ajatus!]

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Juuso.

Arvoisa puhemies! Vilja Eerikan tapaus ja Koskelan koulusurma osoittavat, että kaikki yhteiskunnan turvaverkot ovat pettäneet. Viranomaisyhteistyö on pettänyt, lastensuojelusta on tullut miljardibisnestä Suomessa. Kysyn: mitä te aiotte kaikelle tälle tehdä? Ja en nyt halua sitä vastausta, että resursseja, vaan ihan konkreettisia toimenpiteitä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Summataan ne toimet, jotka sitten tehdään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä ne ovat?] Se tarkoittaa todellisia tekoja ja lukuja, ja toivottavasti nyt kuitenkin, edustaja, kestätte sen.

Totesin, että ensinnäkin me nyt ohjataan perustasolle resursseja, jotta me voisimme siellä ottaa lasten ja nuorten asiat haltuun, ja sitä kautta kysymys on tästä sisältöuudistuksesta ja niin sanotusta tulevaisuuden sote-keskus-remontista. Siellä on käytettävissä mielenterveysstrategian päivityksen jälkeen, joka on tehty tällä hallituskaudella, annetut lisävoimavarat, jotka tosiasiassa konkretisoituvat niin, että siellä on käytössä 10 miljoonaa vuodelle 20, 20 miljoonaa vuodelle 21 ja 30 miljoonaa vuodelle 22 mielenterveysongelmien hoitamiseen ja palveluiden parantamiseen, ja muutoin tuo koko ohjelman laajuus oli viime vuonna 70 miljoonaa.

Lisäksi meillä on haettu tätä ratkaisua, että lainsäädännöllisesti ryhdyttäisiin toimiin. Tällä hallituskaudella on pyydetty näitä ehdotuksia, ja on saatu jo nyt vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän ehdotukset, ja ne on tarkoitus panna toimeen. [Puhemies koputtaa] Lisäksi meillä on kehittelyssä se, millä tavalla näitten erityisen vaativien ongelmien kanssa pyörivien lasten asiat hoidetaan, ja siihenkin on tulossa esityksiä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Kilpi.

Arvoisa puhemies! Lastensuojelun piirissä on runsaasti lapsia, jotka tarvitsevat moniammatillista apua, mielenterveyspalveluita, päihdehoitoa ja muuta tukea. Nämä asiat on sysätty lastensuojelun hoidettavaksi, ja on täysin selvää, että niitä eivät esimerkiksi koulukodit ja muut sijaishuoltopaikat pysty mitenkään tuottamaan. Lastia vain kasataan mutta keinoja sen purkamiseksi ei anneta. Lastensuojeluhenkilöstöltä on viety entisetkin työkalut pois, ja byrokratia on tullut tilalle. Jopa puhelimen käyttö ja sen rajoittaminen on hyvin kankea ja raskas byrokraattinen toimenpide. Täällä on sanottu, että opitaan tapahtuneista, mutta mitä opitaan, jos muutokset ovat olleet huonompaan suuntaan? Arvoisa hallitus, lyhyesti ja ytimekkäästi: onko tässä mitään järkeä? Byrokratialla ei lapsia kasvateta vaan rajoilla ja rakkaudella. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

No niin. — Ja ministeri Kiuru: järkeä vai ei?

Arvoisa puhemies! En minä usko, että täällä salissa kukaan olisi sitä mieltä, etteikö molempia tarvita. Siitä ei ole kysymys, mutta kyllä meidän täytyy myös huomata, että jokaisella hallituskaudella lastensuojelua on yritetty kehittää, enkä haluaisi antaa sellaista todistusta, että mitään ei olisi saatu minään aikana aikaan. Kyllä on saatu, mutta niin kuin tässä ensimmäisessä kysymyksessä esitettiin, nämä ongelmat ovat nimenomaan yhä syvemmin tulleet arkipäiväisiksi tässä yhteiskunnassa.

Se, mitä meillä tapahtuu lapsille ja nuorille tällä hetkellä, on niin kovaa kyytiä, kuulkaa, tuolla koulujenkin etulinjassa. Meidän lapsista ja nuorista jopa viidennes voi huonosti siellä koulujen arjessa. Kyllä meidän täytyy herätä täällä myöskin huomaamaan, että me yritämme jatkuvasti tätä linjaa muuttaa siihen, kuten ensimmäisenä syksynä heti linjattiin, että siellä kouluterveydenhoitajan moniammatillisessa tiimissä, missä on monta ammattilaista, pystyttäisiin nopeasti näille lapsille ja nuorille saamaan apua ja tukea, ja koko tämän järjestelmän pitäisi kulkea tällä lailla. Lastensuojelussa on [Puhemies koputtaa] aivan liian paljon lapsia näillä lastensuojelun ammattilaisilla, ja sen takia nimenomaan sitä mitoitusta korjataan. Kyllä tässä yritetään tehdä oikeita asioita.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt ministeri Saramo.

Arvoisa puhemies! On minusta erittäin hyvä, että täällä käydään juuri tätä keskustelua. Tässä on koulu mainittu monta kertaa, ja tässä ministeri Kiurukin mainitsi jo tämän mitoituksen — tulee lisää tasa-arvoisesti koko maahan koulukuraattoreja ja koulupsykologeja — mutta kuten tiedetään, henkilökuntaa ei edes riitä kaikkialle niin paljon kuin sitä tarvittaisiin. Me tarvitaan niitä aikuisia kouluihin. [Mika Niikko: Entäs tuleeko lisää kuria?] — Edustaja Niikko, pelkällä kurilla se ei onnistu. — Me tarvitaan niitä aikuisia, jotka voivat puuttua niihin ongelmiin ajoissa. Me tarvitaan Ankkuri-toimintaa, jonka ministeri Ohisalo nosti tässä, ja me tarvitaan monenlaisia osaajia sinne koulujen arkeen. Siihen tämä hallitus on antanut rahaa, ja koska se on ollut korvamerkittyä rahaa, niin kunnat ovat käyttäneet sitä rahaa nyt juuri sinne, minne kuuluu, ja me ollaan saatu valtavan hyvää palautetta monista Suomen kunnista. Me yritetään nyt valtakunnallistaa näitä toimintatapoja niin, että ne kaikki parhaat tavat eri kunnista otettaisiin käyttöön sitten koko valtakunnassa. Niin kuin tiedetään, nämä koulut ovat kuitenkin kuntien järjestämää toimintaa ja me täällä eduskunnassa tai tuolla ministeriössä ei voida [Puhemies koputtaa] kaikkea tehdä kuntien puolesta, mutta ne resurssit ovat keskeisiä.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja vielä ministeri Ohisalo.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on hyvin todettu, ihan varmasti tässä salissa kaikki haluavat, että suomalaisilla lapsilla ja nuorilla menee paremmin kuin tällä hetkellä menee. Minusta on ihan hyvä todeta sekin, että jokainen hallitus on varmaan osaltaan pyrkinyt tilannetta parantamaan, ja jatkuvasti täytyy jatkaa.

Nostan muutaman konkreettisen esimerkin.

Etelä-Karjalasta löytyy malli, jossa lainvastaisiin tekoihin puututaan, vaikka tämä rikosoikeudellinen ikä ei täyttyisikään vielä, eli näihin nuoriin voidaan jo selkeästi fokusoida, vaikka ikä ei tule täyteen.

Toisaalta matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut on täällä mainittu. Helsingistä löytyy uutta Mieppi-palvelua, johon voi mennä oikein matalalla kynnyksellä. Tätä tarvitaan lapsille, nuorille enemmän.

Koulutukseen on panostettu jokaiselle asteelle.

Kysehän ei ole mistään yksittäisestä toimialasta. Ei missään tapauksessa voi tuijottaa vain lastensuojelua, kun pitää nimenomaan tehdä ennaltaehkäisevää ja ‑estävää työtä kaikkialla tässä yhteiskunnassa.

Perheiden tuki on mainittu aiemmin — erittäin tärkeä kokonaisuus.

Siihen, mitä aiemmin kokoomus on esittänyt [Puhemies koputtaa] tietynlaisesta kotiarestista: itse sanon, että monelle lapselle koti valitettavasti on se maailman turvattomin paikka, [Puhemies: Ja nyt aika on täynnä!] ja sen takia niitä aikuisia tarvitsee siellä arjessa olla, kuten ministeri Saramo sanoi.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Nuorten mielenterveyspalveluiden tarve lisääntyy. Silti Suomessa on huutava pula osaavasta henkilökunnasta ja kunnilla on haasteita panostaa mielenterveyspalveluihin. Täällä peräänkuulutetaan lisää resursseja, mutta vapaita vakansseja ei saada täytettyä.

Flera utredningar visar att våra unga nu är i behov av stöd, både lågtröskelservice och psykiatrivård, men vi som samhälle lyckas inte svara på efterfrågan. Situationen är speciellt svår inom ungdomsvården där det råder skriande brist på till exempel ungdomspsykiatrer.

Yhteiskunnan pitää kyetä tarjoamaan nopeaa apua mielenterveysongelmien kanssa painiville. Koronan myötä varsinkin nuorilla on syrjäytymisen kierre syventynyt ja avun tarve on akuutti. Arvoisa ministeri Kiuru, sote-uudistuksessa luodaan uusia malleja mielenter-veystyölle, mutta mitä voimme tehdä jo nyt? Miten autamme nuoria? Mistä saamme ammattilaisia avoimiin työpaikkoihin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Jos kahdella tapaa vastataan, niin aloitetaan ensin siitä ammattilaisten osuudesta.

Kyllä se yksi keskeisin asia, mitä ei ole kokeiltu vielä työn houkuttelevuuden lisäämiseksi, on nimenomaan se, että säädetään lastensuojeluun vähimmäishenkilöstömitoitus. Tiedän, että sitä myös vastustetaan, mutta me kannatamme hallituksessa tätä ratkaisua ja hallitusohjelmassa olemme linjanneet, että vuodesta 2022 mennään 35 lapsella lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohti, ja tämä tulee olemaan todella iso muutos, koska isoissa kaupungeissa nämä summat voivat nousta jopa 80—90 lapseen per lastensuojelun työntekijä. Ei siinä enää voi ajatella, että suurella eetoksella työskentelevä lastensuojelutyöntekijä ajattelisi, että tämä työn kuormittavuus on oikeassa kulmassa.

Toinen näkökulma on sitten se, että me yritämme siirtää, kuten tässä jo aikaisemmin sanoimme, perustasolla sitä painopistettä siihen, että näissä lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden ongelmissa me saisimme lapsille ja nuorille heti tukea ja apua, jottei se menisi sinne pitkälle erikoissairaanhoidon päähän asti, [Puhemies koputtaa] ja tämä on iso rakenteellinen muutos.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja vielä ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Vastaan tähän tärkeään kysymykseen kahden eri vastuualueeni osalta.

Toinen on osaajien saatavuus. Suomalaisen korkeakoulukentän ja ammattilaisten tarpeen ja koulutusmäärien pitää elää sen tarpeen kanssa, mitä kenttä osoittaa. Sen takia tämä hallitus on muun muassa tehnyt päätöksen siitä, että pohjoisessa Suomessa, jossa selkeästi oli havaittavissa mielenterveyden ammattilaisten, psykologien, ammattikunnassa pulaa, aloituspaikkoja kohdennettiin nyt myös Oulun yliopistoon ensimmäistä kertaa. Eli näillä on pitkät kaaret. Meillä pitää koko korkeakoulukentän ja koko meidän koulutusjärjestelmän tunnistaa ne tarpeet, mitä suomalaisissa vaikkapa sosiaali‑ ja terveyspalveluissa on. Siksi hallitus teki päätöksen, laajensi koulutusvastuita Oulun yliopistossa psykologipalveluille. Mainitsen tämän konkreettisena esimerkkinä, mistä niitä osaajia saadaan. Niitä saadaan siten, että me koulutetaan niitä oikeille aloille oikea-aikaisesti ja ennakoiden.

Toinen kokonaisuus, arvoisa puhemies, jonka nostan esiin niin mielenterveyspalveluissa kuin kaikessa lasten ja nuorten auttamisessa: Toivon, että emme väheksy koskaan vapaaehtoiskentän ja suomalaisen kolmannen sektorin merkitystä. [Puhemies koputtaa] Se on monesti se ensimmäinen ja tärkein turvallinen aikuinen. Me aikuiset emme voi katsoa ohi, sielläkään.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Minuutti on täynnä. — Vielä tästä aiheesta edustaja Meri.

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa tähän keskusteluun vielä asian, josta kysyin ministeri Kiurulta 2019. Tuli mieleen se asia, kun kolmikuukautinen pieni vauva oli lastensuojelun parissa ja ensikodissa asuttiin ja isä pahoinpiteli lapsen niin, että tämä on saanut muun muassa pysyvän aivovamman, ja hänet on sittemmin tuomittu. Otitte tuolloin esille lastensuojelun muutokset ja korostitte sitä, että lasta tulee voida kuulla ja tämä laki mahdollistaa sen. No, kaikkihan me tiedämme sen, että kolme kuukautta vanha pieni vauva ei voi puolustaa itseään.

Ja nyt kun kuuntelen tätä salikeskustelua — tässä on vauvaa, on inhottavia tapauksia, pikku Eerikaa, montaa muuta, viime päivien tapahtumia ja kouluja ja muuta — niin olisiko tarpeen nyt, ministeri Kiuru, että te tekisitte selvityksen, jossa te selvittäisitte tämän, onko työkaluja? Mitä voitaisiin tehdä ensikodeissa, kun ollaan jo lastensuojelun parissa? Onko riittävät keinot? Toisitte sen eduskuntaan, ja keskustellaan tästä laajasti. Täällä on valtava halu kaikilla sanoa tähän. [Puhemies koputtaa] Ja olen todella pahoillani, että olemme epäonnistuneet tässä. Tuokaa selvitys, luvatkaa se.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja nyt aika on täynnä. — Ministeri Kiuru.

Arvoisa puhemies! Hätä kulttuuri- ja tapahtuma-aloillakin on suuri. Tapahtumat on peruttu, konsertit jääneet soittamatta ja näyttelyt näkemättä. Kulttuurikaan ei saa kuolla koronaan. Erityisesti nyt keskellä terveys- ja talouskriisiä tarvitaan henkistä kriisinkestokykyä, ja me kaikki tiedämme, miten kulttuurilla on siihen suuri merkitys. Tapahtuma-alan toimijat ovat maan parhaita tapahtumien järjestäjiä, joten nyt pitäisi lähteä siitä, miten tapahtumien järjestäminen on turvallista, eikä siitä, miten niitä voitaisiin entistä enemmän rajoittaa.

Kysynkin tässä yhteydessä pääministeriltä: millaisen ulospääsysuunnitelman hallitus on valmistellut kulttuuri- ja tapahtuma-aloille? Nyt nimittäin tarvitaan nopeasti suunnitelma järjestää tapahtumia terveysturvallisesti, totta kai terveys edellä siinäkin. Keinoja kyllä on. Me olemme tästä puhuneet sivistysvaliokunnassa ja meillä on tästä ihan yksimielinen kanta, että nyt tarvitaan ulospääsysuunnitelma.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Viimeksi tällä viikolla hallitus on tästä asiasta keskustellut. Ja samanaikaisesti, kun me valitettavasti todennäköisesti joudumme ottamaan vieläkin kireämpiä rajoitustoimia käyttöön, koska tautitilanne tällä hetkellä pahenee, niin meidän pitää pystyä katsomaan eteenpäin tulevaa kesää ja luomaan näkymä ihmisille siitä, milloin meidän tilanteemme olisi normaalimpi kuin mitä se on tällä hetkellä — joskaan ei täysin aiempi normaali, vaan ennemminkin tämänkaltainen uusi terveysturvallinen normaali. Tässä suhteessa niin kulttuuripuolen, tapahtumapuolen, ravintolatoiminnan kuin kaiken muunkin yhteiskunnallisen toiminnan osalta on tärkeää luoda näkymä, päivämäärä, arvio, millä tavalla rajoituksia voidaan purkaa ja miten voitaisiin siirtyä esimerkiksi tapahtumien osalta järjestämään tapahtumia terveysturvallisella tavalla. Vielä se aika ei ole, mutta hallitus tulee tämän aikataulun tekemään ja tämänkaltaisen arvion ja suunnitelman esittelemään, joskin on samalla todettava, että tähän tulee liittymään epävarmuuksia. Me emme pysty ennustamaan tulevaisuutta, mutta me pyrimme hyödyntämään sitä asiantuntijatietoa ja tekemään senkaltaista arviota ja mallinnosta, [Puhemies koputtaa] milloin yhteiskuntaa voitaisiin paremmin avata.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt te edustajat, jotka tästä aiheesta haluatte kysymyksiä esittää, painakaa V-painiketta ja nouskaa seisomaan. — Edustaja Risikko jatkaa, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi tapahtuma-ala on työllistänyt lähes 200 000 ihmistä — nyt ollaan kaukana siitä ja menetykset ovat esimerkiksi vuoden 2020 osalta jopa 2 miljardia euroa. Sen lisäksi tosiaan työpaikkoja menetetään, ja siitä tulee taas niitä talousvaikutuksia. Kokoomus kantaa suurta huolta myös kulttuuri- ja tapahtuma-alojen tulevaisuudesta. Nämä alat tarvitsevat ennen kaikkea mahdollisuuden tapahtumien turvalliseen järjestämiseen mutta tässä vaikeassa tilanteessa myös alojen erityispiirteet huomioivan taloudellisten menetysten kompensaation. Nykyinen yrityksille suunnattu tuki ei nimittäin sellaisenaan toimi kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toimijoiden auttamiseen.

Kysynkin hallitukselta: miksi hallitus ei ole tuonut eduskuntaan kulttuuri- ja tapahtuma-alojen erityispiirteet huomioivaa taloudellisten menetysten kompensointiesitystä? Ja nyt te todennäköisesti vastaatte, että kyllä me huomenna tuomme. Mutta kun minä kysynkin: miksi te ette ole tuoneet sitä ennemmin?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tässä, samoin kuin äskeisessä keskustelussa huoli on yhteinen. Samalla on todettava, että koronavirus niin monen asian äärellä on tuonut meidät uuteen tilanteeseen, johon ei ollut olemassa selkeitä valmiita työkaluja. Suomalaisen tapahtuma-alan ja koko kulttuurin tukeminen poikkeustilanteessa, ikään kuin tekohengittäminen tämän vaikean ajan yli, on ollut uusi asia ja sitä on koko ajan paremmin yritetty kehittää niin, että se vastaisi alan tarpeita.

Vastaan omalta osaltani niistä tuista, mitä kulttuuriministeriönä olemme voineet alaan kohdentaa. Niitä on tähän mennessä toteutettu 110 miljoonalla eurolla — eli on toimittu. Niitä ei ole tuotu eduskunnan käsittelyyn. Ne ovat olleet ministeriön taloudellisen tuen päätöksiä, joiden käytännön toteutuksesta ovat osittain vastanneet myös alueelliset taidetoimikunnat tuntien parhaiten kunkin Suomen kolkan taiteilijaympäristön ja kulttuuriväen tarpeet. Parhaillaan hallituksen käsittelyssä on tekemäni esitys, joka kohdentuu ikään kuin kolmantena tukikokonaisuutena kulttuurialalle painottuen nyt elokuva-alaan [Puhemies koputtaa] ja vielä keskeisemmin freelancereihin, vapaan kentän taiteilijoihin, [Puhemies koputtaa] joiden toimeentulo on käytännössä ollut pois jo vuoden ajan.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! — Vielä kun saisi tämän mikin auki. No niin, nyt osui. — Arvoisa herra puhemies, ensiksikin haluan kiittää edustaja Risikkoa kysymyksestä ja siitä ensimmäisestä osasta eritoten, koska tämä tapahtuma-ala on äärettömän tärkeä, eikä sitä tulla millään tuella pelastamaan, vaan se tullaan pelastamaan vain sillä, että esitykset saadaan käyntiin.

Ja se, mitä pääministeri sanoi tämän kartan tekemisestä, on äärettömän tärkeää, eikä tämä koske pelkästään tapahtuma-alaa, vaan tämä koskee suomalaista elinkeinoelämää kaikkinensa, matkailua ja tätä kokonaisuutta. Tämä restartin tekeminen on meidän tärkein tehtävämme tälle keväälle, toki tämän viruksen voittamisen myötä.

Sitten tähän tapahtuma-alan tukemiseen. Meidän puoleltamme elinkeinoministeriöstä on tuettu tällä hetkellä 126 miljoonalla kaikkiaan. Ja kun kysyitte sitä, miksei jo aikaisemmin, niin meillä on aika monta alaa, joita pitäisi tukea koko ajan, ja nyt tuodaan ihan erikseen sitten vielä malli, jolla me lähdemme hakemaan tapahtumatakuuta, ja se tullaan laittamaan sitten mukaan kustannustuki neloseen, [Puhemies koputtaa] jota aletaan valmistelemaan jo nyt välittömästi.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Edustaja Wallinheimo.

Arvoisa puhemies! Ote elävästä elämästä: 120 paikan ravintolasalissa saa olla 90 asiakasta koronaturvallisesti, ja hyvä niin, mutta jos paikalle tuodaan trubaduuri, niin ravintolassa saa olla enää 20 ihmistä. Sen sijaan jos karaoke pyörii jatkuvasti osana toimintaa, ei tämä rajoitus pädekään ja paikalla saa olla taas 90. Onko ihme, että ravintola-ala ja esiintyvät taiteilijat ovat tästä raivona?

Ymmärrämme koronarajoituksen tarpeen, mutta eihän tämmöisessä ole mitään järkeä. Olisiko mahdollista, että näistä kriteereistä tehtäisiin edes alojen välillä oikeudenmukaisia, jotta myös ihmisten suhteellisuudentaju pysyisi rajoitusten perässä? Suomalainen tapahtuma-ala — kuten edustaja Risikko sanoi, ”järjestelykykyinen” — on maailman eliittiä. Voisimmeko antaa heille edes kaipaamansa mahdollisuuden?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Tähänastiseen käytyyn keskusteluun haluan vielä tähdentää, että tässä samassa rintamassa kulttuuriväen kanssa ovat myös suomalainen urheiluväki ja ne tyhjät katsomot, jotka odottavat yleisöä urheilun elämysten äärelle.

Sitten tähän huoleenne. En tiedä, esittääkö kokoomus nyt, että tapahtuma-ala avattaisiin nyt. Me tiedämme tämänkin päivänuutisista, että juuri nyt se ei ole mahdollista, ja pääministerin viesti oli minusta selkeä: meidän kaikkien pitäisi jaksaa nyt vielä hetki, jotta kesästä näky olisi valoisampi, ja tätä kaikkea... [Mika Niikko: Jaksaa mitä?] — Jaksaa näitä rajoituksia, jaksaa poikkeuksellista elämää, [Jussi Halla-aho: Nyt ei kyllä vastata kysymykseen!] myös toimeentulomenetyksiä, joita valtio parhaan kykynsä mukaan näillä tukipaketeilla yrittää rajata helpommaksi.

Ja mitä tulee näihin turvallisiin tapahtumiin, joista, edustaja Risikko, kysyitte aivan oikein, näiden valmistelu on itse asiassa toteutettu erittäin hyvässä yhteistyössä — ja kiitos siitä toimialalle — heidän kanssaan niin, että paketti ja suunnitelma on ollut kasassa jo joulusta lähtien. Nyt vain toimimme sen eteen, että tautitilanne paranisi ja saisimme ne käyttöön.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Hallitus ja meidän alueelliset viranomaiset toimivat sen lainsäädännön puitteissa, jonka eduskunta on hyväksynyt. Me toimme viime syksynä tänne ravintoloita koskevan kokonaisuuden, ja eduskunta teki siihen muutoksia, myös joitakin liudennuksia, ja nyt olemme tuomassa uutta ravintoloita koskevaa lainsäädäntöesitystä eduskuntaan.

Meitä tietenkin huolettaa erityisesti tämä muuntovirus, joka leviää tällä hetkellä erittäin vauhdikkaasti erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa, ja sikäli meidän pitää olla erittäin, erittäin varuillamme tämän tilanteen kanssa. Minun viestini on se ja hallituksen viesti on ollut se, että juuri tässä tilanteessa ei pidä lähteä höllentämään rajoituksia, vaan meidän pitää yhdessä kantaa vastuuta siitä, että tilanne pysyy mahdollisimman hyvänä. Tämä on erittäin tärkeää myös siitä näkökulmasta, että tuleva kesä olisi parempi, koska kun me rakennamme nyt tätä tiekarttaa ja näkymää siihen, millä tavalla kesällä tilaisuuksia, tapahtumia, ravintoloita, muuta toimintaa voitaisiin avata normaalimmaksi, niin yhtenä pohjana siellä on se, minkälainen tautitilanne on tämän kevään aikana. Jos tautitilanne pahenee merkittävästi, [Puhemies koputtaa] niin se aiheuttaa meille sen haasteen, että me emme välttämättä voi avata toimintaa niin ajoissa kuin me toivoisimme, ja senkin vuoksi meidän pitää nyt pitää tämä tilanne hallinnassa, niin että kesä olisi parempi.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on kohdannut valtavan kriisin tässä koronan myötä, ja kyseessä eivät ole vain tunnetut nimet ja julkkikset, vaan taustalta löytyy valtava määrä roudareita, ääni- ja valoteknikkoja, ohjaajia, puvustajia ja niin edelleen, jotka ovat menettäneet työnsä. Valtava määrä ihmisiä on pulassa. Emme tiedä edelleenkään, kauanko tilanne jatkuu. Epävarmuus tekee tilanteesta heille erityisen raastavan, ja alalle on kohdennettu tukea jo useissa lisätalousarvioissa, ja on tehty muita päätöksiä muun muassa yrittäjän aseman parantamiseksi. Silti moni pieni tapahtuma- ja kulttuurialan toimija ja freelancer on jäänyt väliinputoajaksi.

Kysyisin: Miten hallitus aikoo parantaa luovien alojen pienten toimijoiden tilannetta koronakriisistä selviämiseksi? Saadaanko heidät vihdoin seuraavan kustannustuen piiriin?

Ja vielä lopuksi kiitos, että hallituksella kerrottiin olevan suunnitelmia, että tapahtumat saataisiin turvallisesti auki heti, kun se on mahdollista. Tämä on erittäin tärkeää.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Monipuolisessa kysymyksessä tuli esiin ensinnäkin tämä tapahtuma- ja kulttuurialan pitkä arvoketju. Se ei ole vain se tunnettu tai vähemmän tunnettu artisti lavalla, vaan kaikki aina lipunmyynnistä asti roudareihin ja siihen, että tilaisuus voidaan järjestää. Tästä on koko tapahtuma-alalla kysymys, ja minusta on oikein, että puhutaan koko tämän alan hädästä.

Mitä tulee yksittäisten taiteilijoiden tukeen, niin kuten ministeri Lintilä kertoi, työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää kustannustukea rukataan paremmaksi nyt nimenomaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan yrityspohjaiseen toimintaan. Mutta yksittäisten taiteilijoiden näkökulmasta on aika varmasti ahdistava tilanne ja vaikea kuvitella esiintyvää taiteilijaa, jolla ei ole ollut vuoteen yhtään keikkaa, ei yhtään tilaisuutta hyödyntää ammattitaitoaan, yhtään tilaisuutta kohdata yleisöä eikä yhtään toimeentuloa. Näitä ihmisiä on yritetty auttaa ja autettukin tähän mennessä tehdyillä tukipaketeilla, ja nyt tämä viimeinen, kolmas, valmistelussa oleva, jonka hallitus toivottavasti lähipäivinä käsittelee, [Puhemies koputtaa] tuo tuen nimenomaan näille taiteilijoille.

Arvoisa puhemies! Kulttuuri ja luovat alat ovat tosiaan olleet yksiä koronakriisin suurimmista kärsijöistä. Se tulojen ja työpaikkojen menetys on ollut järkyttävää mutta henkinen kuormitus sitäkin musertavampaa. Moni pitää ihan oikeutetusti kohtuuttomana sitä, että esimerkiksi museot ovat kiinni ja konsertteja ei voi järjestää edes turvavälien kanssa mutta silti baareissa ihmiset voivat juhlia.

Tämä kulttuurialan ahdinko ei ole jäänyt huomaamatta, mutta ikävä kyllä ne tähän asti tehdyt toimet eivät ole olleet riittäviä eivätkä ne ole tavoittaneet kaikkia. Tämä on kuitenkin se porukka, joka on usein ensimmäisenä ollut valmiina auttamaan ja keräämään rahaa hyviin tarkoituksiin ja kannattelemaan meitä kansakuntana, ja olisi korkea aika, että me myös kannattelemme heitä. Pidemmällä tähtäimellä on tärkeätä, että sosiaaliturvan uudistuksessa huolehditaan siitä, että nämä ihmiset otetaan huomioon ja tällaisia väliinputoajaryhmiä ei ole, mutta juuri nyt, tässä hetkessä, tietysti tarvitaan aktiivisia toimia. Kysyisin ministereiltä: onko nyt näiden tulevien ripeästi tarvittavien tukitoimien valmistelussa kuultu ja otettu mukaan sitä alan moninaista toimijakenttää, [Puhemies koputtaa] jotta huolehditaan siitä, että ne kohdentuvat oikein ja väliinputoajia ei enää synny?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Saarikko vastaa.

Arvoisa puhemies! Pelkästään ja oikeastaan sen ansiosta, että tapahtuma- ja kulttuuriala itse on ollut niin aktiivinen, meillä on ollut mahdollisuus hioa näitä nyt valmistelussa olevia tukia, niin kustannustukea TEMin puolella kuin kulttuurialan tukea, yhä paremmiksi kriteereiltään niin, että ne osuisivat yhä paremmin kohderyhmäänsä. Tämä yhteistyö on ollut korvaamattoman tärkeää.

Mitä tulee rajoitustoimenpiteisiin, ne ovat rankkoja, monen mielestä varmasti epäoikeudenmukaisia. Ja jo aiemmin olleeseen edustaja Wallinheimon kysymykseen: Kyllä kaikki hyvät ideat kelpaavat siihen, että me saamme nopeaa ja tehokasta sääntelyä aikaiseksi niin, että kansallinen yhteinen tavoite, kontaktien vähentäminen, ihmisten kohtaamisten vähentäminen, toteutuisi entistä reilummalla tavalla. Eikä ole montaa viikkoa aikaa siitä, kun tässä salissa ja koko Suomessa keskusteltiin tästä: miten lapset ja nuoret? Ja silloin hallitus teki arvovalinnan, että tätä kevättä kohti mennään niin, että me aikuiset venyisimme ja jaksaisimme vähän enemmän ja siten turvaisimme esimerkiksi pienimpien lasten ja nuorten koulunkäynnin edellytykset, vaikka tautitilanne pahenisi. [Puhemies koputtaa] Ja tämän linjan takana seison edelleen.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Lintilä. [Mika Niikko: Täällä ovat ministerit enemmän äänessä tänään!]

Arvoisa herra puhemies! Kun sanoin, että tullaan tuomaan tämä tapahtuma-alan takuu mukaan, niin on sovittu tapahtuma-alan kanssa, että me tulemme käymään keskustelua siitä kriteeristöstä, millä perusteella tämä takuu olisi saatavissa. Viimeksi eilen illalla heidän puheenjohtajansa kanssa tästä keskustelin. Täytyy sanoa, että jos joku hyvä puoli tässä ajassa on ollut, niin tapahtumaa-ala on ottanut nyt järjestäytymisen. Hehän eivät ole olleet aiemmin keskittyneesti järjestyneitä. Ja täytyy sanoa, että se helpottaa huomattavasti työtä myös tällä puolella.

Se asia, joka totta kai tulee välillisesti aina esiin, on tapahtumien suuri merkitys kotimaiselle matkailulle esimerkiksi. Matkailusta vastaavana ministerinä näen erittäin tärkeänä sen, että me saataisiin kesällä nämä tapahtumat liikkeelle. Niitten järjestäminen alkaa tällä hetkellä. Mutta me emme voi taata sitä, joudummeko me rajoitteilla rajaamaan niitä tilaisuuksia kesällä. [Mika Niikko: Kuka ne maksaa?] Ja tämän vuoksi on saatava tällainen tietyllä tavalla takuu siihen, [Puhemies koputta] ja siitä voidaan joitain kuluja sitten saada takaisin.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt joudun rajoittamaan. — Edustaja Multala.

Arvoisa puhemies! Kulttuurin parissa ja luovilla aloilla on paljon monesti freelancereina toimivia huippuammattilaisia. Pitkään jatkuneet rajoitukset ovat estäneet elinkeinon harjoittamisen monella tavalla. Jotkut ovat vaihtaneet alaa, ja valitettavasti jopa pysyvästi.

On tärkeää, että nyt on tulossa uusia hallituksen kertomia tukimuotoja, mutta on myös yksi täsmätoimi, jolla monien luovan alan ammattilaisten tilanne paranisi nopeasti. Tekijänoikeuskorvaukset ovat monen luovan työn tekijän toimeentulon osa. Työttömyysturvajärjestelmässä he ovat kuitenkin väliinputoajia. Vaikka tekijänoikeuskorvaukset eivät lainkaan kerrytä työttömyysturvaa, ne leikkaavat sitä työttömyyden sattuessa. Tämä tekee luovan työn työntekijöiden aseman kestämättömäksi, ja asia korostuu nyt koronatilanteessa, jossa taiteilijoiden työttömyys on suurta ja tarve saada työttömyyskorvausta on polttava.

Tämä epäkohta on ollut tiedossa jo pitkään, mutta nyt se olisi viimein korjattava. Monet meistä kansanedustajista ovat tästä kysyneet ja esittäneet toimenpidealoitteitakin. Kysynkin siis sosiaali- ja terveysministeri Pekoselta: [Puhemies koputtaa] milloin korjaatte tämän epäkohdan?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Pekonen.

Arvoisa herra puhemies! Kyl niin pal kärssi sai, sanovat ravintolat Turussa. Täällä käytiin kuitenkin hyvä keskustelu näistä kriteereistä ja niiden yhdenmukaistamisesta, ja toivon todella, että pääministeri Marin päätyy näiden kriteerien päivittämiseen sen sijaan, että lähdettäisiin sulkemaan liiketoimintaa.

Täällä puhuttiin myös tapahtumajärjestäjistä, ja on hyvin tärkeää, että he saavat tukea ennen kesää, kuten ministeri Lintilä on aiemmin suunnitellut.

Ministeri Lintilä mainitsi myös matkailun, ja on selvää, että koko matkailuala on tässä kärsijänä. Tietojeni mukaan myös ministeriössä suunnitellaan tukea, joka kohdistuisi alueellisesti, painottuen tiettyihin alueisiin. Olisiko tässä yhteydessä myös järkevää yhdenmukaistaa niin, että koko Suomen alueita kohdeltaisiin yhdenvertaisesti, esimerkiksi niin, [Puhemies koputtaa] että matkailutulon perusteella voitaisiin jakaa tukea matkailutoimijoille?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Lintilä.

Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy myöntää, että en ole kyllä itse kuullut tuollaisesta suunnitelmasta, ja se on kuitenkin oman ministeriöni alla. Hyvin mielelläni kuulen sitten edustajalta, mistä tämä tieto on peräisin. Ei voi olla tukimallia, joka olisi erilainen eri puolilla maata. Se tulee ihan laista. [Vilhelm Junnila: Perustuuko matkailutuloon?] Ne tulevat olemaan aina valtakunnallisesti, ja ne perustuvat kustannuksiin, joita on aiheutunut. Ei pidä paikkaansa nyt tällä kertaa edustajan kuulema huhu.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja edustaja Jokinen.

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti tuntuu siltä, että kulttuurin arvostus ei ole nyt ihan kohdallaan, koska kulttuuriala on päästetty kriisiytymään tässä pandemiakriisissä. Yhteiskunta, joka ei arvosta kulttuuriaan, ei arvosta historiaansa, eikä sillä ole tulevaisuutta. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Kulttuuri tukee poikkeustilanteissa ihmisten jaksamista, ja sitä juuri tällä hetkellä tarvittaisiin.

Hallitus, te tarjoatte jokaiseen ongelmaan ratkaisuksi rahaa, ja sitä teillä tuntuu riittävän, mutta kulttuuria ei kuitenkaan tehdä rahasta. Ne ihmiset, ammattilaiset ja harrastajat, he haluavat esiintyä ihmisten iloksi. He haluavat näytellä, he haluavat soittaa ja laulaa, järjestää tapahtumia, konsertteja ja näyttelyitä. Kertokaa nyt näille ihmisille, milloin saadaan sellainen esitys, että tapahtumia voidaan järjestää turvallisesti, ja millä ehdoin, koska niitä voidaan järjestää turvallisesti, kun siihen vain annetaan lupa.

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Nyt pääministeri Marin.

Arvoisa puhemies! Voin vakuuttaa, että yhtäkään rajoitustoimea ei tehdä kiusallaan, eikä varmasti yksikään puolue, joka lähti neuvottelemaan hallitusohjelmaa kevätkesällä 2019, ajatellut, että joutuisi sellaiseen tilanteeseen, jossa joutuu näin laajasti rajoittamaan yhteiskuntaa. Kyllä tämä syy on siinä, että meillä on globaali pandemia, joka on erittäin vakava. Emme me näitä rajoituksia kevyesti tee, emme kevyin mielin, emmekä me näitä haluaisi tehdä, mutta tilanne on tämä, ja meidän pitää tässäkin tilanteessa kantaa vastuuta.

Mitä tulee tähän näkymään tulevaisuuden osalta, tämä tullaan esittelemään, sanoisin, seuraavan kuukauden aikana, näkymä siitä, millä tavalla kesää kohti voidaan edetä. Tässä kokonaisuudessa tullaan tietenkin arvioimaan sekä rokotusten edistymistä että arviota epidemiatilanteesta erityisesti pohjaten siihen, kuinka hyvänä, kuinka hallinnassa tilanne pystytään maassa pitämään tämän kevään aikana suhteessa siihen, miten rokotukset edistyvät, ja suhteessa esimerkiksi siihen, millä tavalla tämä kausivaihtelu viime keväänä muodostui. Näistä me voimme saada jonkinnäköisen arvion, [Puhemies koputtaa] millä tavalla me voisimme avata tapahtumia ja toimintaa, mutta valitettavasti varmuutta meillä ei tule olemaan. Tämä tulee olemaan arvio ja näkymä, [Puhemies: Nyt on aika täynnä!] mutta varmuutta meillä ei ole.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on pidentämässä vanhempainvapaan pituutta reiluun 14 kuukauteen. Tämä on hyvä askel lapsiperheiden tukemisen ja samalla myös syntyvyyden edistämisen näkökulmasta. Joustavuus työelämän ja vapaiden pitämisessä on myös monen toive. Vaikka uudistus tuo tähän helpotusta, säilyy esimerkiksi työsuhteessa olevan mahdollisuus pitää vapaita joustavasti aika jähmeänä. Vastaavasti uudistuksen rahoitus jää suurelta osin yritysten ja työntekijöiden maksettavaksi suurem-pien maksujen kautta.

Vaikka tuemme sitä ajatusta, että uudistus toteutetaan perheiden etu edellä, olisi myös perheiden etu ollut, että työllisyys sekä työelämän ja perhe-elämän joustavoittaminen olisi ollut vielä enemmän osana tätä uudistusta. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: onko uudistuksessa riittävästi huomioitu [Puhemies koputtaa] vaikutukset työelämään sekä työnantajille ja työntekijöille tulevat kustannukset uudistuksesta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ministeri Pekonen.

Arvoisa puhemies! Tämä perhevapaauudistus on kauan odotettu, ja olen todella iloinen, että vihdoinkin olemme valmiita lähettämään tämän hallituksen esitysluonnoksen lausunnoille ja sitä myöden sitten tänne eduskuntaan päätettäväksi. Tämä hallitus todella nostaa lapsen uudistuksen keskiöön. Tämä perhevapaauudistus rahoitetaan yhdessä työnantajien, työntekijöiden ja valtion toimesta, ja lopulliset kustannuksethan määräytyvät sitten sen mukaan, kuinka paljon näitä vapaita tullaan käyttämään, ja koska me tietenkin toivomme, että mahdollisimman moni vanhempi käyttäisi entistä enemmän näitä vapaita, niin silloin tietenkin kustannusten nousu on myöskin toivottavaa. Tällä hallituksen esityksellä perhevapaauudistukseksi emme ole tavoitelleet työllisyyden lisäämistä, vaan olemme tavoitelleet tasa-arvon lisääntymistä perheissä ja yhdenvertaisuuden lisääntymistä perheiden kesken.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tanska ja Ruotsi ovat ilmoittaneet rokottavansa kaikki kesäkuun loppuun mennessä. Tanska on ilmoittanut saavansa Pfizer-Biontech-rokotteita miljoona ylimääräistä, Itävalta on ilmoittanut saavansa 900 000 Moderna-rokotetta. Onko Suomi saamassa ylimääräisiä rokotteita EU:lta? Eikö nämä rokotteet pitänyt jakaa tasaisesti? Mikä on Suomen rokotusaikataulu, koska tällä aikataululla tämä rokottaminen kestää monta vuotta? Koska saamme tietää Suomen aikataulun? Ja miten käy 70—80-vuotiaiden, jotka eivät saa AstraZeneca-rokotetta?

Toinen varapuhemies Juho Eerola

Ja ministeri Kiuru.