Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

Asiakohta 14 · Täysistunto 2021/109 — Eduskuntapeili
Istunnot ›  Täysistunto 2021/109 ›  Asiakohta 14
Asiakohta 14 · PTK 2021/109 vpTäysistunnon asiakohta · Ainoa käsittelyK 19/2021 vp | TAVM 22/2021 vp

Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2020

Ainoa käsittelyAvaa istunto ↗
Käsittely🗣 Puheenvuorot

Käsittelyvaihe · eduskunnan käsittelytiedot

01
Ainoa käsittely

Puheenvuorot · kuka sanoi mitä

Kaikki asiakohtaan liittyvät puheenvuorot kokonaisina, lyhentämättöminä.

SG
Sanni Grahn-Laasonen KokoomusPuheenvuoroklo 16.23

Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on laatinut mietinnön eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksesta 2020. Sanomattakin lienee selvää, että tätä vuotta leimasi globaali pandemia, koronakriisi. Kertomusvuoden talouden toimintaympäristöä leimasivat koronaviruksen suorien terveydellisten ja talousvaikutusten ohella viruksen leviämisen estämistoimet ja niistä aiheutuvien taloudellisten menetysten kompensointi‑ ja lieventämispyrkimykset.

Kertomusvuoden alkupuolella viruksen leviämisen uhka, siihen kytkeytyvät epävarmuudet ja liikkumisrajoitukset heikensivät talousnäkymiä kaikilla keskeisillä talousalueilla. EKP:n neuvosto reagoi tilanteeseen keventämällä rahapolitiikkaansa useaan otteeseen painottaen, että kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pitkään, jotta pohjainflaatio voisi vahvistua ja kokonaisinflaatio vakiintua lähelle tavoitetta keskipitkällä aikavälillä. Poikkeustila syrjäytti monet talouspolitiikan vakiintuneet normit ja sai liikkeelle lukuisia erilaisia toimia, joiden tavoitteena oli tukea kokonaiskysyntää ja yritysten maksuvalmiutta. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan tällä hetkellä vallitsee laaja konsensus siitä, että talouspolitiikan reaktiot koronakriisiin onnistuivat torjumaan kriisin alun deflatorisen vaikutuksen.

Talousvaliokunta toistaa aiemmin lausumansa kannan, jonka mukaan viimeaikaisilla elvytystoimilla on ollut vankat kokonaistaloudelliset perusteet. Suomen kaltaisen pienen, avoimen ja vientiin tukeutuvan talouden etuna on koko EU:n elpyminen. Taantuman pitkittyminen ja mahdollinen syventyminen muissa EU-valtioissa vaikuttavat myös Suomen mahdollisuuksiin palata kasvu-uralle. Lisäksi, jos luottamus EU:n kykyyn vastata alueen yhteisiin ongelmiin alkaa horjua, voi epäluottamus eskaloitua myös rahoitusvakautta koskevaksi.

Tässä laadukkaasti toteutetussa — näin uskallan sanoa — valiokunnan mietinnössä otamme käsittelyyn korkean inflaation uhan, EKP:n rahapolitiikan strategisen revision, pankkisektorin näkymät, digitaalisen euron sekä kotitalouksien velkaantumista koskevan laajan huolemme ja lisäksi esitimme joitain poimintoja ja punnintoja finanssi‑ ja rahapolitiikkojen rajapinnasta. Kannustan eduskuntaa tutustumaan laajasti tähän mietintöön.

Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta, ja näin ollen esitämme eduskunnalle, että se hyväksyy kannanoton kertomuksen K 19/2021 johdosta. — Kiitos.

2 428 merkkiä · suomi
Lähde:Eduskunnan avoin data · Section + Speech + Voting·haettu 20.7.2026 klo 14.00