Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistuksesta (Eveliina Heinäluoma sd) | Suullinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista leikkauksista (Hilkka Kemppi kesk) | Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Tiina Elo vihr) | Suullinen kysymys vanhojen metsien suojelusta (Merja Rasinkangas ps) | Suullinen kysymys nuoriin kohdistuvista leikkauksista (Jessi Jokelainen vas) | Suullinen kysymys Ottawan miinasopimuksesta irtautumisesta (Timo Vornanen tv) | Suullinen kysymys opposition talouslinjasta (Timo Heinonen kok) | Suullinen kysymys Euroopan puolustuksen vahvistamisesta (Henrik Wickström r) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Opettajan tyttärenä tiedän, että hyvä koulu rakentuu siitä, että opettajat voivat keskittyä opetustyöhön ja jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen koulupolullaan.

Olette hallituksessa kertoneet, että oppimisen tuki uudistetaan perusopetuksessa. Tämä on hyvä asia, mutta nyt kouluissa pelätään levottomuuden lisääntyvän. Opettajat toivovat pienempiä luokkakokoja ja varmuutta siitä, että lisärahoitus käytetään oikein. SDP:n kanta on selvä: meidän mielestämme ryhmäkokojen tulisi olla enimmillään 20 oppilasta, etenkin alimmilla vuosiluokilla. Kentällä on kuitenkin ihmetelty, miksi opetusministeri on ollut asiasta täysin hiljaa, varsinkin kun oppimisen tuen uudistuksen hyvä toteutus on tästä kiinni. Arvoisa opetusministeri, pitääkö teidän mielestänne ryhmäkokojen olla yli vai alle 20 oppilasta? Onko opettajan huoli perusteltu?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Opetusministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On hyvä, että keskustellaan opetuksesta myös näin kuntavaalien alla. Opetuksesta päätetään kuntatasolla, ja meidän järjestelmämme hienouksia on ollut se, että annamme autonomiaa niin kouluille, opettajille kuin kunnille, tiettyjen rajojen puitteissa.

Keskustelin viimeksi tänään, tänään aamupäivällä, itse asiassa OAJ:n kanssa, ja viesti oli hyvinkin selvä: Nämä ovat todella hyviä uudistuksia, ne pitää ripeästi viedä eteenpäin. Kovasti kannustettiin nyt kuntapäättäjiä oikeasti varmistamaan se, että se meidän lisäpanostus oppimisen tuen osalta, 100 miljoonaa, varmuudella kanavoidaan kouluun, että meidän tuntimäärän lisäys, kolme vuosiviikkotuntia ala-asteelle, täysimääräisesti käytetään hyväksi, viedään sinne alakouluun asti. Minulla on pieni huoli, että sellaiset kunnat, jotka ehkä jo ylittävät sen minimitason, ehkä ottavat rahan vastaan eivätkä täysimääräisesti vie näitä [Puhemies koputtaa] opetukseen asti. Toivon, että joka ikinen kuntapäättäjä kuulee tämän viestin nyt, [Puhemies koputtaa] myöskin kuntavaaleissa äänestäjät ja varmistavat, että kuntiin valitaan [Puhemies koputtaa] opetuksesta välittäviä kuntapäättäjiä.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. Nyt minuutti on käytetty. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen liittyen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministerin vastauksesta ei nyt saanut kuitenkaan ihan täysin selvää. Oppimisen tuki vaatii panostuksia nimenomaan riittävän pieniin luokkakokoihin, [Ben Zyskowicz: Rahaa on!] mutta nyt olemmekin kuulleet, että tehän suunnittelette suomalaisten selän takana lisää leikkauksia koulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä odottaa tällä hetkellä jopa 75 miljoonan euron lisäleikkaukset, mutta te ette kerro, mistä aiotte leikata. Tässä on kyse lasten keskeisimmistä palveluista, siitä, kuinka paljon ammattilaisia meillä on päiväkodeissa ja minkä kokoiset luokkakoot peruskouluissa on. Me olemme oppineet tähän mennessä, että tällä hallituksella eivät sakset pysy kaapissa, vaikka opettajatkin ovat jo monta kertaa vaatineet, että nyt ne sakset pitää laittaa pois. Arvoisa opetusministeri, vaalit ovat tulossa. Olette jo aiemmin pimittäneet tietoa sote-säästöistä. Nyt leikkaatte koulutuksesta. [Puhemies koputtaa] Aiotteko pimittää tämänkin päätöksen vaalien yli?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kyllä sen huomaa, että vaalit ovat tulossa. [Naurua] Olen iloinen siitä, että SDP:kin on nyt kiinnostunut koulutuksesta. [Välihuutoja] Pidin tosiaankin keskustelun aamupäivällä OAJ:n kanssa, ja sävy oli hyvin positiivinen. OAJ oli todella tyytyväinen hallituksen uudistuksiin ja niihin panostuksiin.

Puhuitte oppimisen tuesta. Se on itsessään hyvinkin merkittävä uudistus, jolla halutaan varmistaa se, että tuki tulee perille, että resursseja on. Se on hyvinkin erilainen kuin edellinen järjestelmä siinä mielessä, että siinä esimerkiksi ohjataan 0,122 viikkotuntia per oppilas tukeen kouluun asti. Se on jo itsessään 80 miljoonan panostus, noin suurin piirtein. Ensimmäistä kertaa rajataan myöskin se, montako tiettyä tukea tarvitsevaa oppilasta voi olla yhtä opettajaa kohti. Eli kyllä tässä hyvinkin merkittävällä tavalla varmistetaan se, [Puhemies koputtaa] että resurssit kohtaavat tarpeen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Joka neljäs peruskoulun oppilas saa tehostettua tai erityistä oppimisen tukea. Viime kaudella eduskunta linjasi tarpeesta uudistaa oppimisen tuen lainsäädäntö, ja kiitokset hallitukselle siitä, että lakiuudistus on nyt tehty ja tulee syksyllä voimaan. Rahaakin tähän on varattu. Tosin käytännössä oikeastaan siitä leikkautuu yli puolet pois, kun hallitus on tehnyt kuntien valtionosuuksiin indeksileikkauksia. Myöskin opetus- ja kulttuuriministeriötä odottavat suuret lisäleikkaukset. Kysynkin ministeriltä: onko oppimisen tuki näiltä säästöiltä suojassa?

Sitten toinen asia: Yksi oppimisen tuen tarpeen kasvamiseen vaikuttava tekijä on lasten lisääntynyt sosiaalisen median alustoilla viettämä aika, joka asiantuntijoiden mukaan heikentää muun muassa keskittymiskykyä, itsesäätelytaitoja, empatiataitoja, lisää impulsiivisuutta sekä mielenterveyden ongelmiakin. Kännykät saadaan nyt pois oppitunneilta, mutta milloin Suomeen saadaan kansalliset suositukset älypuhelinten käyttöön ja ehkä jopa lakisääteisiä ikärajoja sosiaalisen median käytölle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On totta, että emme ainoastaan tuo oppimisen tuen uudistusta kouluihin. Tuomme myöskin lisätunteja, panostamme kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, ja ihan kuten edustaja totesi, luodaan rauhaa tunneille. Eli kännykät poistuvat tunneilta, ellei niihin ole vahva pedagoginen tai lääketieteellinen syy, ja se on merkittävä parannus.

Jokainen meistä varmaan tietää, minkälainen kiusaus se taskussa oleva puhelin saattaa olla. Joillekin se saattaa eksyä vaikka jopa kyselytunnilla sinne pulpetille. On minun mielestäni tärkeätä, että niin me aikuiset kuin lapsetkin opimme siihen, että kännykkä pysyy laukussa, se pysyy laatikossa, se pysyy jossain muualla silloin, kun pitää tehdä tärkeää työtä. Ja itse toivon, että se auttaisi oppilaita keskittymään, loisi sen tilan opettaa, mitä opettajat ovat kaivanneet.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaltahan on leikattu jo tosi reilusti: ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa, vapaalta sivistystyöltä ja teattereilta ja orkestereilta, jopa 10 prosenttia per teatteri ja orkesteri, ja nuorisokeskuksiakin laitetaan kiinni siten, että ne voivat toteuttaa vain puolet syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarkoitetuista leireistä. Tämä 75 miljoonaa euroa, joka nyt on tuleva leikkaus, jonka ilmeisesti kuulemme vasta sitten vaalien jälkeen — eikö ole vähän erikoista — tarkoittaa käytännössä kaikkien kirjastojen kolmen vuoden kirjahankintoja tai tuhatta ammatillisen opettajaa tai lähes 9 000 lukiolaisen vuosikustannusta. Tämä on merkittävä summa.

Kuntapäättäjien pitäisi tietää ennen vaaleja, minkälaiseen maailmaan ovat päätöksiä menossa tekemään. [Puhemies koputtaa] Voisitteko kuitenkin harkita, että toisitte ne päätökset [Puhemies koputtaa] tänne saliin ennen kuntavaaleja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Me valmistellaan näitä asioita ihan normaalin menettelytavan mukaan. Toivon, että saadaan tästä selvyyttä viimeistään puoliväliriihessä, mutta kuten edustaja Kosonen muistaa, niin neljä vuotta sitten meillä oli myöskin kunnallisvaalit. Nekin taisivat ajoittua juuri sinne puoliväliriiheen. Toki silloin oli korona, niin että ne siirtyivät eteenpäin, mutta silloinkin hallitus toimi ihan normaalien aikataulujensa mukaan. Tätä ei suinkaan piilossa sinänsä ole pidetty. Tämä on ollut julkisesti tiedossa, että tällainen sopeutuspaine on, ja kyllä minä ajattelen, että kun siitä sitten päätetään, kun siitä neuvotellaan, niin otetaan toki huomioon, mitä aikaisemmin on jo tehty. Pyritään kohdentamaan nämä niin, että vaikutukset olisivat mahdollisimman kevyet ja kukaan ei joutuisi liiallisia säästöpaineita kantamaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, te olette leikanneet ammatillisesta koulutuksesta nyt niin paljon, että suurin osa opettajista ammatillisissa oppilaitoksissa on joutunut muutosneuvotteluihin viime ja tänä vuonna. Nyt oppimisen tuen viemisessä eteenpäin on kentällä huolia ja siellä on ihmetelty, miksi te olette olleet niin hiljaa ja olette leikanneet aikuiskoulutustuen pois — mikä on aivan kriittinen asia, että meillä riittää erityisopettajia, jotta koulurauha on mahdollista kaikille — ettekä sano selvää kantaa, pitäisikö opetusryhmien olla alle 20.

Nyt kaiken tämän päälle te olette tekemässä 70 miljoonan lisäleikkaukset koulutukseen, ja juuri kerroitte, että aiotte päättää niiden kohdentamisesta puolitoista viikkoa vaalien jälkeen. Siis aiotte pimittää tämän suomalaisilta. Eikö olisi reilua kuntapäättäjiä kohtaan, äänestäjiä kohtaan, että kertoisitte nyt nämä ennen kuin äänestys alkaa ja sitten reilusti puolustaisitte niitä? Miksi näitä säästöjä ei voi kertoa ennen vaaleja, kun se on aivan olennainen tieto äänestäjille ja kuntapäättäjille?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Jos siirrytään siihen vaikka neljän vuoden takaiseen aikaan, edustaja Lindtman, niin meillä oli silloin aivan sama aikataulutus näissä päätöksissä, saman syklin mukaan edetään. [Krista Kiurun välihuuto] Niin toimitaan nytkin.

Tosiaankin juttelin viimeksi pari tuntia sitten OAJ:n kanssa. He olivat hyvin tyytyväisiä näihin uudistuksiin. Heidän huolensa oli itse asiassa lähinnä se — vaikka näissä uudistuksissa on vahvoja mekanismeja sen eteen, että raha oikeasti ohjautuu sinne kouluun — ettei vain kaupungeissa, kunnissa syntyisi kiusaus yrittää kiertää näitä itse asiassa hyvinkin tiukkoja mekanismeja. Kyllä minä ajattelen, että tässä vastuu on pitkälti kuntapäättäjillä.

Mutta hallitus on omalta osaltaan tämän opettajakohtaisen mitoituksen, oppilaskohtaisen kiintiöidyn rahan kautta pyrkinyt hyvin vahvasti lähettämään sen viestin, että nämä ovat tärkeitä uudistuksia, nämä tulee täysimääräisesti viedä oppilaan kouluun asti.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hiltunen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Oppimisen tuen uudistus on erittäin tarpeellinen ja ajankohtainen. Koulutushan on kuntien tärkein järjestettävä tehtävä ja osaamisesta huolehtiminen aitoa tulevaisuuspolitiikkaa. Kunnissa on kovat säästöpaineet, ja nyt kuulostaa olevan niin, ettei hallituksen 200 miljoonaa euroa olekaan kohdentumassa lisärahoituksena oppimisen tukeen vaan sulaa yleiskatteellisena valtionosuuksissa niin TE-palveluihin kuin sivistyspalveluihinkin.

Käytännön esimerkiksi nostan Oulun kaupungin, jossa laskelmat ovat nyt osoittaneet sivistyspalveluiden valtionosuuksien laskeneen edellisvuodesta kahdeksan miljoonaa euroa, siis laskeneen kahdeksan miljoonaa euroa. Tämä tilanne Oulussa ei taida olla ainutlaatuinen vaan toistuu muissakin kunnissa. Oppimisen tukeen tulisi aidosti panostaa lasten etu edellä niin, että pienryhmiä saataisiin vihdoin riittävästi ja ryhmäkohtaista tukea olisi tarpeen mukaan enemmän tarjolla. Myös kohtuulliset ryhmäkoot ovat osa tuen tarjoamisen onnistumista, ja niistä tässä yhteydessä ei säädetä lainkaan.

Arvoisa opetusministeri, tämä näyttäytyy minulle nyt väistämättä koulutusleikkauksena. Miten tulette seuraamaan tämän rahoituksen kohdentamista ja oppimisen tuen uudistuksen toteutumista kunnissa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! 200 miljoonaa laitetaan lisää peruskouluun. [Hälinää] Se on äärimmäisen iso lisäys, ja ihan kuten edustaja Zyskowicz sanoo, vuositasolla. Vuonna 27 peruskoulun rahoitus on 200 miljoonaa isompi kuin mitä se oli, [Krista Kiuru: Väliaikaisesti!] kun edellinen hallitus jätti kapulan meille. Se on merkittävä panostus.

Tiedämme, että kunnissa on tietty vapaus tehdä päätöksiä. Se on tavallaan meidän järjestelmän yksi hienous, me luotamme niin opettajiin kuin kuntapäättäjiin. Mutta siitä huolimatta olemme esimerkiksi tähän oppimisen tukeen kyllä lisänneet huomattavan vaikuttavia mekanismeja. Ollaan monin keinoin pyritty varmistamaan sekä se, että opettajalle syntyy työrauha, että hänellä ei ole liian haastava ryhmä hoidettavanaan, että hänellä on ne välineet, millä toimia, sekä sitten se, että raha myöskin ohjautuu, että tuntiresursseja ohjautuu [Puhemies koputtaa] sinne kouluun asti. Tämä on iso, merkittävä uudistus. [Puhemies koputtaa] Tämä on selkeä panostus ja vahva arvovalinta.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomi on tosiaan koulutuksen rahoituksessa selkeästi muita Pohjoismaita perässä. 2010-luvulla meillä tehtiin isot leikkaukset koulutuksen rahoitukseen, kahden miljardin leikkaus, jota ei olla saatu vieläkään kurottua umpeen, [Ben Zyskowicz: Vaikka vihreät lupasi!] ja tämä 75 miljoonaa, jota opetus- ja kulttuuriministeriöön nyt aiotaan tehdä ja jonka kohdennusta te ette suostu kertomaan ennen vaaleja, vie taas aivan väärään suuntaan. Meidän pitäisi saada osaamistaso nousuun, meidän pitäisi saada oppimistulokset paranemaan, ja tämä vaatii yhteistyötä, se vaatii lisää rahoitusta. Haluaisin, että me saataisiin parlamentaarinen yhteistyö aikaan siitä, miten koulutuksen rahoitusta lähdetään nostamaan. Meillä on tki-sopu olemassa, ja aivan vastaava me tarvitaan sinne ennen korkeakouluja ja tki:tä olevaan koulutukseen. Olisiko hallituksella tällaiseen valmiutta? Mutta nyt haluan erityisesti kysyä, että eihän tämä 75 miljoonan uusi leikkaus kohdennu koulutukseen, lapsiin ja nuoriin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kyllä minä ajattelen, että sekä oppositiossa että hallituksessa on vahva ymmärrys siitä, mikä on se Suomen menestyksen peruspilari, sen perusta, ja kyllä se on hyvä koulutus. Panostimme viime kaudella koulutukseen. Tällä kaudella panostamme vielä vahvemmin peruskoulutukseen. Kyllä tämä on varsin yhteisesti jaettu näkemys, että silloinkin, kun on taloudellisesti tiukkaa, silloinkin, kun joudumme isosti sopeuttamaan — niin olemme joutuneet tällä kaudella ja itse asiassa tulemme joutumaan myöskin ensi kaudella, sekin on tässä salissa hyvä muistaa — teemme sen mittavan panostuksen. Meillä on työryhmätyötä, joka koskee itse asiassa oppimistuloksia mutta myöskin tulevaisuuden koulua, ja osassa näistä on kyllä sitten vahva parlamentaarinen kytkös myöskin. Tulemme näistä isoista linjoista tietenkin keskustelemaan niitten parlamentaaristen ryhmienkin kautta, ja sitä kautta yritetään luoda sitä kestävää, ennustettavissa olevaa polkua 30- ja 40-luvulle.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Razmyar, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hyvä, että ministeri sentään myönsi kuntien vaikean taloustilanteen, koska tietenkin tässä meillä on erinomaisen hyvä laki mutta rahat eivät ole korvamerkityt. Sitten kun toisaalta monesti tässä viittasitte neljän vuoden takaiseen aikaan, niin sekin on ehkä tässä sanottava, että silloin ei ollut näin merkittäviä leikkauksia edessä, ja kun nyt me tiedämme varsin hyvin, [Välihuutoja oikealta — Ben Zyskowicz: Koska silloin oli rahaa!] että 75 miljoonaa aiotte leikata, niin olisi rehellistä varmaan tässä vaiheessa [Hälinää — Puhemies koputtaa] myöskin sanoa kansalaisille, mistä tämän otatte.

Mutta sinänsä oppimisen tuki on erittäin tärkeä uudistus, ja painotan: Sanoitte, että olette paljon opettajien, kuntien ja erityisesti OAJ:n kanssa käyneet tätä keskustelua, ja varmaan sieltä OAJ:sta teille yhtä lailla ollaan kerrottu huoli siitä, että oppimisen tukea ei ole ilman opettajia, ilman ammattitaitoisia opettajia, ilman erityisopettajia. Kun te samanaikaisesti leikkaatte aikuiskoulutustuesta, niin miten ihmeessä te kuvittelette, että meillä on niitä opettajia, erityisesti näitä erityisopettajia, joita kovasti tarvitaan tähän tärkeän uudistuksen turvaamiseksi?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Työministeri Satonen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on ihan oikeassa siinä, että Suomessa tarvitaan hyviä opettajia ja tarvitaan hyviä erityisopettajia. Mutta sekin on ihan hyvä asia, jos se koulutus voidaan suorittaa työn ohessa, eli silloin opettaja voi työn ohessa suorittaa erityisopettajaksi. Tähän suuntaan tämä koulutus on nyt tällä hetkellä menossa, ja uskon, että se on täysin mahdollista näin järjestää. Se on myöskin sitten sillä tavalla hyvä ratkaisu, että silloin tämä toimeentulo tälle opettajalle tulee turvattua, koska hän on pääosin töissä ja sen ohella suorittaa sitten sen erityisopettajan tehtävän. Ymmärtääkseni Helsingin yliopisto on jo tähän suuntaan tätä asiaa viemässä, ja uskon, että siitä saadaan ihan toimiva malli.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Kerrataan tähän alkuun: oppimisen tuki ja kännykät pois tunneilta — tärkeimpiä koulutuspoliittisia uudistuksia, ja edellinen hallitus ei saanut näitä tehtyä. [Välihuutoja]

Puhemies! Elämme maailman onnellisimmassa maassa jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Tässä arjen tuoksinassa ja opposition puheenvuoroja kuunnellessa voi unohtua kaikki se hyvä, mitä meillä Suomessa on. Tämä hallitus on historian koulutusmyönteisin ottaen huomioon valtiontalouden tiukan tilan [Välihuutoja vasemmalta — Vasemmalta: Höpö höpö!] ja Marinin hallituksen velkaperinnön. Lapset, nuoret, osaaminen ja Suomen tulevaisuuteen katsominen [Hälinää — Puhemies koputtaa] ovat tämän hallituksen dna.

Kerrataanpa hieman: peruskouluun 200 miljoonaa vuodessa, lisätunteja matematiikkaan ja äidinkieleen, oppimisen tuen uudistus, joka teiltä jäi tekemättä, koulurauhaa parannetaan, kännykät pois tunneilta, säälivitoset unholaan, yhteensä 20 miljoonaa euroa lukioiden ja amisten oppimisen tukeen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia lähes 300 miljoonaa vuodessa, mielen ongelmiin terapiatakuu, mitä te ette saaneet tehtyä. Tämä jos mikä on toivon politiikkaa ja tulevaisuuteen katsomista. [Puhemies: Kysymys!] Ymmärretään, että hallitus... — Arvoisa puhemies! Oma aika loppuu, joten kysyn opetusministeriltä: [Puhemies koputtaa] mitä muuta hallitus tekee koulutuksen saralla, jotta Suomi on onnellisin maa myös tulevaisuudessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Muistutan edustajia minuutin aikarajasta. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Siinä tuli siis paljon hyviä asioita. Lisäksi voisi tietenkin mainita nyt vaikka koulukiusaamiseen kohdistuvat toimenpiteet, yleensäkin koulussa yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset, joissa tuodaan kohta kehittämisohjelma, ja niin edelleen.

Mutta isossa kuvassa yhdyn siihen, että jos katsoo ihan mitä tahansa maailman maata, niin aika moni olisi kyllä ihan valmis vaihtamaan Suomen tunnusluvut heidän maansa tunnuslukuihin. Kyllä meillä on hyvä pohja. On monta syytä siihen, että olisi vahva tulevaisuususko, jos on suomalainen koululainen. [Vasemmalta: Sehän laskee nuorilla!] Kun käyn koulussa vierailemassa, niin kyllä siinä tulee vastaan ilo, innostus, mielenkiinto siihen omaan tekemiseen, ja toivoisin tietenkin, että meillä poliitikoillakin olisi kyky samaa tulevaisuudenuskoa vaikka tuoda tähän saliin ja sen kautta lähteä kehittämään maatamme.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Haatainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Ministeri, kun olitte siellä OAJ:n palaverissa, niin varmaan siellä myös muistutettiin tästä 120 miljoonan leikkauksesta ammatilliseen koulutukseen ja kysyttiin varmaan myös, miten tullaan tekemään tämä 75 miljoonaa, joka tullaan jatkoleikkauksia kohdistamaan OKM:ään. Tehdäänkö sitä koulutukseen? Nyt te ette kerro ennen vaaleja. Te sanoitte, että aiemmin, neljä vuotta sitten, olisi myös toimittu samoin. Ei ole. Kun oli kuntavaalit neljä vuotta sitten, budjettiriihi oli 21. päivä huhtikuuta ja kuntavaalit olivat 13. päivä kesäkuuta. [Välihuutoja] Kaksi kuukautta aiemmin kerroimme, mitä tulemme tekemään. Eli siitä voi ottaa mallia. Kaksi viikkoa aikaa teillä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Toivoisin todella, että saisi vastauksen siihen, millä tavalla nämä leikkaukset tullaan OKM:ssä tekemään ja tuletteko huolehtimaan siitä, että jatkoleikkauksia ei tehdä ammatilliseen koulutukseen eikä perusopetukseen eikä lasten ja nuorten tärkeisiin palveluihin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kuten ihan ensimmäisessä puheenvuorossani mainitsin, sanoin, että alkuperäisen suunnitelman mukaan se olisi tullut kuntavaalien jälkeen, mutta tiedämme, että koronan takia se siirrettiin eteenpäin. Senkin, meidän yhteisen hallituksen alkuperäinen suunnitelma oli edetä aivan normaalien rutiinien kautta, ihan niin kuin nytkin: normaalin kehysprosessin kautta ja normaalin budjettiprosessin kautta, ja niin tulemme tekemään nytkin. [Välihuutoja]

Kun pohdimme tätä 75 miljoonan kokonaisuutta, arvioimme tietenkin, mitä olemme tehneet tähän asti, se on selvä, ja tässä tulevien viikkojen ja kuukausien aikana tulemme tästä keskustelemaan tietenkin ministeriön sisällä, ja ajallaan, silloin kun aika on, tulemme kertomaan, mihin olemme päätyneet. Tämä on aivan normaali prosessi. Te tiedätte sen, minä tiedän sen, kaikki tässä tiedämme sen.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus teki koulutusuudistuksia ja -panostuksia. Me toteutimme oppivelvollisuusuudistuksen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen opetusministeri Li Anderssonin johdolla, mutta teidän hallituksenne on leikannut jo 120 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta, ja samaan aikaan te heikennätte opettajien täydennyskoulutusta leikkaamalla siitä noin 15 miljoonaa. Tämä heikentää oppimisen tuen uudistamisen toimeenpanoa. Te panostatte siihen sata miljoonaa, ja se on hieno asia, mutta se on riittämätöntä. Viime kaudella tätä tutkittiin. Todellinen tarve olisi ollut 200 miljoonaa.

Lisäksi olisi varmistettava tämän tuen jatkumo, kun siirrytään koulutusasteelta toiselle. Ammatilliseen koulutukseen annoitte kovin vähän oppimisen tukeen. Siellä olisi myös tarvetta. Kaikki tietävät, että koulutuksen riittämättömät resurssit vaikuttavat eniten heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.

Kysynkin: Kun vetoatte, arvoisa opetusministeri, edelliseen hallitukseen, unohtuiko, ettei viime kaudella leikattu koulutuksesta? Te aiotte leikata 75 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] Miksi ette kertoisi, miten sen teette?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kun puhun siitä ajoituksesta viime kaudella, niin siinä mielessä tietenkin oli helpompi puoliväliriihi, koska ei ollut sopeutustarvetta, tai ei nähty sopeutustarvetta samalla tavalla, [Välihuutoja oikealta] vaikka ehkä olisi ollut.

On totta, että teimme myöskin silloin panostuksia, mutta ne olivat määräaikaisia. Ne olivat ikään kuin näitä toisen korin sijoituksia, jotka hävisivät savuna ilmaan, kun hallitus lopetti työnsä. Ei sekään ole kestävä tapa edetä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Nyt yritämme luoda ennustettavan polun, niin että seuraavalla hallituksella olisi vähän helpompi tehtävä, kun se aikanaan tarttuu tähän työhön.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! SDP:lle koulutus on investointi. Se on investointi ihmiseen, se on investointi Suomen tulevaisuuteen, [Vilhelm Junnilan välihuuto] mutta valitettavasti tälle hallitukselle koulutus ei ole erityissuojelussa. Luokkiin tarvitaan oppimisrauhaa, mutta kentältä tulee huolestunutta viestiä tästä oppimisen tuesta. Se edellyttäisi pieniä ryhmäkokoja, maksimissaan 20 oppilaan ryhmiä, luokkia, kuten SDP esittää, ja se edellyttäisi päteviä erityisopettajia, mutta aikuiskoulutustuki, jolla niitä kuntiin hankittiin, on lakkautettu.

Mutta kaiken kukkuraksi nyt on tulossa 75 miljoonan euron lisäsäästöt koulutukseen, ja ne lykätään vaalien jälkeen. Eikö olisi, ministeri Adlercreutz, reilua kertoa tuleville kuntapäättäjille ja ennen kaikkea äänestäjille, jotka, ensimmäiset, jo alle kahden viikon kuluttua lähtevät liikkeelle, minne nämä koulutuksen lisäleikkaukset kohdistetaan? Voitteko te luvata, että perusopetus ja ammatillinen koulutus jätetään näiden leikkausten ulkopuolelle? Ministeri Adlercreutz, voitteko tämän luvata?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Voin luvata sen, että kun näitä pohdimme, niin arvioimme kokonaisuutta. Koko hallitus on sitoutunut siihen 200 miljoonan lisäpanostukseen peruskouluun. Puhuitte erityisopettajista. Niitten tarve on iso, ja siksi hallitus panostaa niitten koulutusmäärien lisäämiseen, ihan kuten edustaja Satonen tuossa aikaisemmin totesi. Ryhmäkoko on merkittävä asia. Siksi laadimme rajat, määrittelemme rajat, montako tiettyä tukea tarvitsevaa oppilasta voi olla opettajaa kohti. Sitäkin opettajat ovat kiittäneet.

Ja ihan niin kuin tässä useasti on tullut esille muun muassa edustaja Koposen puheenvuorossa, luomme muillakin keinoilla sitä oppimisen rauhaa luokkiin. Opettajat ovat kiittäneet näitä uudistuksia. Se on fakta. Fakta on toki myöskin se, että vetoan kuntapäättäjiin ja toivon, että he täysimääräisesti nytten jalkauttavat nämä hyvät uudistukset kuntiin [Välihuutoja vasemmalta] ja kouluihin, [Puhemies koputtaa] jotta opettajat saavat sen työrauhan, mitä he ansaitsevat, [Puhemies: Kiitoksia, ministeri!] ja että tukimäärät täysimääräisesti kohdistuisivat oppilaisiin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia, ministeri. — Edustaja Valtola, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt monia uudistuksia lasten ja nuorten eteen: lisätunnit lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen, oppimisen tuen uudistus. On tärkeää, että tosiaan kunnat laittavat nämä päätökset käytäntöön hallituksen suunnitelmien mukaan. Samalla hallitus on panostanut vaikeassa taloustilanteessa talouden kuntoon laittamiseen, mikä on suuri palvelus erityisesti lapsille ja nuorille. Olisin kysynyt arvoisalta ministeriltä: minkälaisia toimenpiteitä hallitus on suunnitellut ja tehnyt opettajien riittävyyden takaamiseksi tulevaisuudessa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Talvitie, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Osaamistason nosto kaikkinensa on meidän hallituksen ja, voisiko sanoa, koko tämän salin kanssa jaettu yhteinen tavoite. On tärkeää, että meillä on päteviä opettajia erityisesti nyt, kun oppimisen tuki astuu syksyllä voimaan, ja me tarvitaan myöskin lisää erityisopettajia. Me ollaan koulutuspaikkoja lisätty muun muassa varhaiskasvatukseen ja opettajapuolelle erityisopettajiin. Me olemme myöskin hallituksena sitoutuneet siihen, että kun aloituspaikkoja nyt lisätään, niin korkeakouluille annetaan resurssit. Edelliset hallitukset — varmaan me lähes kaikki puolueet niissä olemme mukana olleet — ovat lisänneet aloituspaikkoja mutta eivät ole antaneet niitä resursseja. On tärkeää, että nyt kun me lisätään näitä aloituspaikkoja muun muassa varhaiskasvatukseen ja erityisopettajapuolelle ja myöskin kohdennetusti muihinkin osaamistasoa nostaviin paikkoihin, niin niihin kohdennetaan myös resurssit.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy sanoa, että huolestuin. [Naurua oikealta] Opetusministeri täällä siis kertoo meille, että ei voi poissulkea sitä, että nämä 75 miljoonan euron lisäleikkaukset vaalien jälkeen voivat kohdistua perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Tämänhän te täällä totesitte. Miten siis voimme luottaa yhdenkään kokoomuslaisen tai perussuomalaisen kuntavaaliehdokkaan vaalilupauksiin, kun nyt puhutaan kuntalaisten peruspalveluista? [Hälinää — Puhemies koputtaa] On tämä kyllä mestariporukka vaalilupausten pettämisessä kerta toisensa jälkeen. Eduskuntavaaleissa kokoomus lupasi, että koulutus on erityissuojeluksessa, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja perussuomalaisetkin lupasivat, että te pidätte huolta aivan erityisesti ammatillisesta koulutuksesta. Mutta ihmettelen, ministeri Purra: kun te olette aikaisemmin ilakoinut näillä leikkauksilla, niin mitä nyt on tapahtunut, [Puhemies koputtaa] kun te piilottelette nämä leikkaukset vaalien jälkeiseen aikaan?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Mikäli teidän hallituksenne, joka aloitti sloganilla ”rahaa on”, olisi toiminut hieman vastuullisemmin, niin tämä julkisen talouden korjaamisen taakka, joka on tällä hallituksella ja myös tulevalla, ei olisi näin valtava. [Mika Lintilä: Ei ihan mennyt niin!]

Ei ole kyselytuntia, että te ette kritisoisi jotakin meidän säästötoimenpidettä, jotakin meidän uudistusta, mutta teidän kokonaislinjanne on täysin ilmassa. Juuri eilen tässä suuressa salissa [Hälinää — Puhemies koputtaa] pääsimme havaitsemaan, että te äänestitte hallituksen Kela-korvausten korottamisen puolesta, [Välihuutoja vasemmalta] vaikka te olitte sitä koko ajan kritisoineet. Teillä on täysi oikeus arvostella hallituksen linjaa ja sitä, että me haluamme huolehtia julkisesta ja valtiontaloudesta, mutta eipä se teidän oma linjannekaan kauhean johdonmukainen ja uskottava ole. [Välihuutoja vasemmalta]

Puhemies Jussi Halla-aho

Arvoisat edustajat, on todella vaikea kuulla ministerin vastausta tämän hälinän vuoksi. Pyydän noudattamaan itsehillintää.

Arvoisa herra puhemies! Viikonloppuna kuulin muistisairaasta vanhuksesta, joka oli yritetty lähettää 250 kilometrin päähän hoivakotiin, vaikka omassa kunnassa oli paikkoja, jotka haluttiin jättää tyhjäksi rahanpuutteen vuoksi. Omaiset kieltäytyivät, ja tämä ikäihminen joutui aloittamaan kuukausien jonottamisen alusta. Perheen arki on erittäin haastavaa. Tähän on tultu, koska hallitus leikkaa ihmisten tarvitsemista sote-palveluista liian nopeasti jättisummia, ja me tiedämme, että uusia leikkauksia on jo listattu. Keskusta vaatii, että hallitus kertoo viipymättä, mihin se kohdistaa uudet satojen miljoonien sote-leikkaukset. Pääministeri Orpo on luvannut viikko sitten kyselytunnilla, että hallituksen päätökset uusien leikkausten kohdentamisesta tuodaan tietoon ennen vaaleja ja että valmistelu jatkuu, vaikka vastuuministeri on sairaslomalla. Siksi kysyn kuntaministeri Ikoselta: Koska toimitatte nämä listat meille? [Puhemies koputtaa] Minkälaisia päätöksiä teiltä on tiedossa?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Näitä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Itselläni ei ole vielä mitään listoja olemassa. [Antti Kurvinen: Eikö Orpo pidä lupaustaan?] He käyvät siellä valmistelua liikkeelle, ja varmasti kerrotaan siinä kohtaa, kun sieltä esityksiä tehdään.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, hallitus, me odotamme tietoa siitä, leikataanko nyt lastensuojelusta, hoivapaikoista, kuntouttavasta työtoiminnasta, vai mistä. Te lupasitte ennen vaaleja nämä luvut. Pääministerin suulla ne luvattiin meille, ja vaalit ovat kolmen viikon päästä.

Mutta toisaalta on hyvä, että meillä on vaalit. Esimerkiksi Pirkanmaallahan kävi niin, että kokoomus ja perussuomalaiset, no toki demaritkin olivat samassa porukassa, esittivät, että ikäihmisten päivätoiminta lakkautetaan. Tästä äänestettiin ennen joulua. No, nyt kun vaalit ovat kolmen viikon päästä, niin ilmoitettiin, että tämä päivätoiminta ei lakkaakaan. Eli kyllä tämä kertoo siitä, että kun paine nousee ja ihmisten huoli herää, niin silloin myös ollaan valmiita muuttamaan päätöksiä — kiitos siitä — mutta oletteko te valmiita muuttamaan päätöksiä sosiaali- ja terveyspalveluissa? Oletteko te valmiita peruuttamaan niitä leikkauksia tai lisäämään sitä alijäämän kattamisvelvoitetta, ettei meidän tarvitse sulkea kaikkia terveysasemia tai vähentää hoivapaikkoja sitä tahtia, mitä nyt tehdään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Korjaan ensin tämän väitteen Pirkanmaan osalta: Kaikki puolueet, kaikki yhdessä viime maanantaina — edustaja Ovaska oli tietääkseni myöskin mukana aluevaltuuston [Oikealta: Ohhoh!] tapaamisessa — totesivat, että ikäihmisten päivätoiminnassa ei voi kokonaan korvata ihmistä ihmiselle teknologialla ja digiyhteyksillä, vaan halutaan, että se on fyysisesti tällaista kohdennettavaa, ja siinä ei ole tämän näköisiä erimielisyyksiä ryhmien välillä, mitä täällä tuotte esiin.

Mitä tulee hyvinvointialueitten rahoitukseen, niin olen monta kertaa täällä kertonut sen, että valtio osoittaa siihen kolmasosan tämänkin vuoden budjetista, ja se kasvoi tänäkin vuonna 2,2 miljardia. Tämä on asia, jonka kerron uudelleen ja uudelleen, mutta on hyvä muistaa se, että tämä rahoitus kasvaa, ja me tartumme siihen. Näille alueille, joilla on haasteita, me valmistelemme tällä hetkellä tukimekanismeja siihen, ja tarvittaessa, jos siellä palvelut lähtevät vaarantumaan, meillä on ennakoivan ohjauksen menettely tai meillä on arviointimenettely, joiden kautta voimme sitten tarttua syvemmin ja varmistaa sen palvelut alueella.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Kaikkonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Tiedossa on, että teillä on todella valmistelussa vielä uusia lisäleikkauksia sinne sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja kyllä on tärkeää tietää, kohdistuvatko ne esimerkiksi vammaispalveluihin, vanhuspalveluihin, onko lakkausuhan alla uusia päivystyksiä sairaaloissa, onko lastensuojelu uhattuna tässä. [Timo Heinosen välihuuto] — Ei, lista on vielä pidempi.

Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on oikeus tietää nämä, ja sanoitte äsken, ministeri, että ne valmistuvat kun valmistuvat. Mutta todella pääministeri kyllä on kertonut meille eduskunnassa, että näistä kerrotaan hyvissä ajoin ennen vaaleja. Ennakkoäänestys alkaa 13 päivän kuluttua, 13 päivän kuluttua. Sanoisin näin, että jos sen ylipäätänsä aikoo edes ennen vaaleja kertoa, niin tieto täytyy saada ensi viikon aikana. Annatteko ensi viikolla tiedonannon eduskunnalle ja samalla kansalle siitä, mitä tässä aiotaan päättää? Annatteko tiedon eduskunnalle ensi viikolla, kyllä vai ei?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Nämä eivät ole uusia lisäsäästöjä, vaan näistä on päätetty jo viime vuoden huhtikuussa [Antti Kurvinen: Kyllä vai ei?] sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön alalle. Aivan kuten pääministeri on täällä sanonut, nämä päätökset tuodaan teidän tietoonne ennen vaaleja.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten oikeus saada sosiaali- ja terveyspalveluita ei toteudu useiden palveluiden osalta lain edellyttämällä tavalla. Näin arvioi sosiaali- ja terveysministeriö tuoreessa selvityksessään. Tässä selvityksessä nostetaan esille erityisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluitten haasteet ja ongelmat. Kun selvityksessä pohditaan syitä tälle, nousee yksi selittävä syy: ”Hyvinvointialueiden alijäämien kattaminen hyvinvointialueilta edellytetyssä aikataulussa edellyttää useilla alueilla sopeutustoimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen.” Eli teidän oma aikataulunne sille, kuinka nopeasti sosiaali- ja terveyspalveluitten osalta pitää tehdä näitä leikkauksia, johtaa siihen, että me ei pystytä tällä hetkellä turvaamaan näitä lakisääteisiä palveluita. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Te olette vallassa. Te voisitte tehdä nyt esityksen siitä, että tätä alijäämän kattamisvelvoitteen aikataulua pidennetään. [Jani Mäkelä: Miksi te sääditte sen?] Esimerkiksi Lääkäriliitto ja sosiaalialan ammattiliitto Talentia taas vaativat, että hyvinvointialueet [Puhemies: Kysymys!] saavat osan tekemästään talouden alijäämästä anteeksi. [Puhemies koputtaa] Olisinkin kysynyt hallitukselta: aikooko hallitus vihdoinkin kuulla asiantuntijoita ja tehdä riittävät toimenpiteet?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Ikonen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä muistaa, että meillä on takana vuosisadan suuri hallinnon uudistus. Tässä on tehty rohkeaa uudistustyötä, ja se on vienyt paikoin oikeaan suuntaan, mistä kertoo viime viikolla THL:n julkistama raportti, ja myöskin se, jos katsotaan tätä, mitä STM tänään kertoi. Jos luen nämä otsikot täältä: THL sanoi, että ”Sote-palvelujen vahvistumisesta paljon merkkejä”, [Antti Kurvinen: Kyllä vai ei?] ja STM kertoi, että ”Hyvinvointialueet ovat onnistuneet järjestämään sote-palvelut paremmin kuin kunnat aiemmin”. Tämä on se iso kuva. [Antti Kurvinen: Se oli hyvä sote!] Siellä on moni asia mennyt oikeaan suuntaan: kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottunut, digitaaliset palvelut yleistyneet, kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon pääsy toimii kaikkialla. Täällä on monia tällaisia asioita. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kohta, jossa on haasteita, oli muun muassa tämä lasten ja nuorten mielenterveys, ja se esimerkiksi on asia, jonka hallitus on jo aikaisemmin tunnistanut. Me ollaan tuomassa mielenterveyden terapiatakuuta, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Se ei riitä!] ja olemme nyt avanneet tällaista rahoitushakua esimerkiksi nuorten huumekuolemiin liittyen. Tartumme tällaisiin ongelmakohtiin. Nämä on tärkeää tunnistaa.

Ja mitä vielä rahoitukseen tulee, niin tässä raportissa todettiin, että ”tilanteeseen liittyvät riskit tulisi huomioida hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden ohjauksessa esimerkiksi [Puhemies koputtaa] ennakollisen talouden ohjauksen menettelyllä” — eli juuri tällä menettelyllä, jonka äsken [Puhemies koputtaa] kuvasin.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Viimeinen lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Jos tämä leikkauslistojen panttaaminen ihmetyttää, niin ihmetyttää myös teidän epäjohdonmukainen sosiaali- ja terveyspolitiikkakin. Tässä on jo jonkin matkaa joutunut ihmettelemään, miten näin tiukan talouden aikana teillä on varaa edistää sellaista alkoholipolitiikkaa, joka päivänselvästi lisää hätää ja pahoinvointia perheissä ja sosiaalihuollon ammattilaisten työmäärää. Kuitenkin aiotte tehdä yli 100 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Arvoisa puhemies! Suomalaisilla on oikeus tietää, mihin nämä leikkaukset kohdistuvat. Aiotteko leikata päihdepalveluista, vai olisiko viisasta perääntyä tästä holtittomasta alkoholipolitiikasta, joka oikeasti lisää perheitten pahoinvointia ja sosiaalihuollon ammattilaisten työmäärää?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ei ole mitään holtitonta alkoholipolitiikkaa. [Välihuutoja vasemmalta] Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus on ollut tasaisesti laskussa. Se on terve suunta, jota erityisesti nuori sukupolvi vie eteenpäin, eli nuorilla on terveempi suhde humalahakuiseen juomiseen ja alkoholiin kuin ehkä vanhemmilla sukupolvilla, ja tosiaan tässä näkyy hyvin johdonmukainen käyrä alaspäin. Hallitus tekee maltillisia vapauttavia toimia alkoholipolitiikassa jatkona vuoden 2018 alkoholilain uudistukselle. Nyt ihan viimeisimmät tiedot muun muassa ensimmäisestä askeleesta siitä, kun kaupoissa hieman lisääntyi siellä tarjottavien tai myytävien juomien määrä, näyttävät, että alkoholin kokonaiskulutuksen lasku jatkuu edelleen. Itse asiassa Alkoissa näkyy se kehitys, että väkevien myynti on laskenut. Eli sinänsä tälle huolelle ei ole näissä tilastoissa perustaa. [Krista Kiurun välihuuto]

Ja mitä tulee vielä näihin sosiaali- ja terveyspalveluihin, niin hallitus tekee parhaansa näissä talouden oloissa. Näiden säästötoimien kohdalla, mitä tässä nyt kuvataan, on avoimesti kerrottu jo viime vuonna, mihin säästöjä kohdistetaan. Näiden lakien valmistelu on haastava tehtävä, ja sitä viedään sosiaali- ja terveysministeriössä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Tänään Orpon hallitus siunasi satumetsäkriteerit ja petti näin tärkeimmän luontolupauksensa, jonka myös pääministeri jo ennen vaaleja antoi: valtion vanhojen metsien suojelun. Kun me puhuimme satumetsäkriteereistä, pääministeri Orpo vetosi, että näin ei saisi sanoa, koska valmistelu on kesken. Nyt te, hallitus, veitte nämä samat kriteerit maaliin. Te ohititte kaiken lausuntokierroksella annetun varsin yksituumaisen kritiikin. Väitätte, että pohjaatte kriteerit Suomen ympäristökeskuksen työhön. Suomen ympäristökeskus on kuitenkin todennut, että valtioneuvoston esittämille vanhan metsän kriteereille ei ole ekologiseen tutkimustietoon pohjaavia perusteita. Tämä päätös on katastrofaalinen Suomen luontotavoitteiden kannalta. Kysynkin ympäristöministeri Multalalta: miksi hallitus pettää luontolupauksensa ja jättää valtaosan vanhoista metsistä suojelun ulkopuolelle?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että jatkamme luonnonsuojelutyötä Suomessa, ja tänään vahvistetut kriteerit antavat nyt pohjan sille, että jatkamme valtion metsissä metsäkartoituksia, joiden perusteella tullaan tekemään lakiin perustuvia tiukkoja suojelupäätöksiä. Nyt arvioitujen tietojen perusteella jo voidaan sanoa, että suojelupäätökset tulevat olemaan huomattavasti merkittävämmät kuin aiemmat hallitukset ovat tehneet valtion mailla. Arvioiden mukaan jopa 90 000 hehtaaria valtion metsiä päätyy tätä kautta tiukan suojelun piiriin.

Sen lisäksi on selvää, että koska valtion metsät sijaitsevat pääosin Pohjois- ja Itä-Suomessa, tarvitsemme myös muita suojelukeinoja. Yksityismailla, joita valtaosa esimerkiksi Etelä-Suomen metsistä on, haluamme noudattaa vapaaehtoisen suojelun periaatetta, jota tähänkin mennessä on noudatettu, ja tähän käytetään Metso-rahoitusta. Tätä Metso-rahoituskautta tullaan jatkamaan sen jälkeen, kun tämä nykyinen kausi päättyy, ja me tarvitsemme myös muita suojelukeinoja, kuten esimerkiksi kuntien tekemiä suojelupäätöksiä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vanhojen metsien suojelukriteereistä. Esitys on hyvin valmisteltu ja perustuu selkeisiin tosiasioihin pohjautuviin linjauksiin, ei ideologisiin tavoitteisiin tai keinotekoisiin pinta-alatavoitteisiin. Tämä on tärkeää, jotta voimme turvata aidosti arvokkaiden metsäkohteiden suojelun vaarantamatta metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytyksiä sekä alueellisia työpaikkoja.

Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että metsäpolitiikassa otetaan huomioon metsänomistajien omaisuudensuoja, taloudelliset ja alueelliset vaikutukset sekä vapaaehtoisuuden periaate yksityismailla. Kysyisinkin ympäristöministeriltä: miten hallitus aikoo varmistaa, että vanhojen metsien suojelun toteutus on metsänomistajille ja metsäalan toimijoille selkeää, ennakoitavaa ja ymmärrettävää ja että ratkaisussa pystytään tasapainottamaan luontoarvot sekä elinkeinoelämän ja alueiden tarpeet ja estämään suojelun laajeneminen yksityismetsiin?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Todellakin nyt nämä kriteerit, jotka valtioneuvoston periaatepäätöksellä tänään vahvistettiin, koskevat nimenomaisesti valtion metsiä. Yksityismailla meidän suojelu perustuu jatkossakin esimerkiksi Metson kautta tehtävään vapaaehtoiseen suojeluun, ja tietysti on hienoa, että myös yksityiset maanomistajat ja metsänomistajat haluavat niitä arvokkaita kohteitaan suojella. Siitä toki heille sitten myös maksetaan korvaus tämän suojelupäätöksen myötä sieltä Metso-rahoista. Tätä kautta toteutuu esimerkiksi omaisuudensuoja yksityismailla, eli tältä osin metsänomistajat voivat olla rauhallisin mielin.

Samaan aikaan on hyvä huomata, että valtion metsistä todellakin valtaosa sijaitsee muualla kuin vaikkapa täällä Etelä-Suomessa, ja siellä nyt tehdään metsäkartoituksia Metsähallituksen toimesta ja katsotaan, mitkä alueet täyttävät nämä kriteerit. Sen lisäksi Metsähallitus näiden kartoitusten myötä tulee tunnistamaan paremmin ja myös muuten omat metsäalueensa ja siten sitten tekee päätöksiä siellä sen mukaisesti [Puhemies koputtaa] alueiden käytöstä, esimerkiksi metsien käytöstä, mutta en usko, että tällä on [Puhemies koputtaa] uhkaavaa vaikutusta meidän metsätalouteemmekaan.

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Vielä lisäkysymys tähän aiheeseen liittyen, edustaja Kivelä, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että ainoa asia, mitä tässä suojellaan, on metsäteollisuuden voitot, ei Suomen luonto. Tänään julkaistut vanhojen metsien suojelukriteerit eivät ole minkään tasoinen luontoteko, ne ovat täydellinen rimanalitus. Metsät ovat aivan keskeisessä roolissa siinä, miten Suomi onnistuu luontokadon pysäyttämisessä. Hallitus kehtaa väittää, että se on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen, mutta samalla katsotte vierestä, kun arvokkaat vanhat metsät katoavat hakkuukoneiden kitaan.

Asiantuntijat tyrmäsivät nämä kriteerit jo lausuntokierroksella, mutta mitä teki hallitus? Ei mitään, mikään ei muuttunut. Myös suomalaiset haluavat, että vanhat metsät suojellaan. Nyt lopputulos on se, että näillä kriteereillä käytännössä suurin osa Suomen vanhoista ja arvokkaista metsistä jää edelleen hakkuusuunnitelmien armoille. Ministeri, miten voi olla mahdollista, että teidän luontopolitiikkanne on niin vastuutonta, että edes tätä yhtä ainoaa lupausta te ette pystyneet pitämään?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Multala, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt on korjattava tätä käsitystä. On totta, että näiden kriteerien avulla, jotka päätettiin tänään, arvioidaan todellakin valtion metsät. Kuitenkaan ei ole niin, että kaikki tämän kriteeristön ulkopuolelle jäävät metsät myöskään olisivat suoraan metsätalouskäytössä. Metsähallitus on myös luvannut, että nyt kun kartoituksia tehdään, he tulevat löytämään sitä myötä, kun löytyy näitä kriteereitä täyttäviä metsiä, myös heidän oman ympäristöohjelmansa mukaisia, alue-ekologiset kriteerit täyttäviä metsiä. Nämä alueet tullaan jättämään metsätalouskäytön ulkopuolelle.

Eli tällä on valtaosaltaan suurempi vaikutus kuin vain tiukalla lailla suojellut päätökset. Sen lisäksi on hyvä huomata, että jotta me voimme säilyttää meidän luonnon monimuotoisuuden, tarvitaan myös muita luonnontilaa parantavia toimia kuin tiukkaa suojelua. Tätä työtä tehdään muun muassa nyt, kun Suomessa laaditaan ennallistamisasetuksen täytäntöönpanosuunnitelmaa, jossa kestää kyllä aikaa, noin kaksi vuotta on siihen annettu. Nämäkin toimet tulevat olemaan tärkeä osa meidän luonnontilan parantamista, jota pitää tehdä niin metsissä [Puhemies koputtaa] kuin vaikkapa vesistöissäkin.

Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuususko on romahtanut ja tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen heikentynyt, kertoo tuore nuorisobarometri. Nuoret arvostavat koulutusta ja kaipaavat työelämältä vakautta. Mutta mitä tekee hallitus? Leikkaa ammatillisesta koulutuksesta, helpottaa irtisanomisia ja määräaikaisten työsuhteiden luomista sekä heikentää opiskelijoiden asumisen tukea. Lisäksi on tulossa nämä jo mainitut 75 miljoonan euron leikkaukset OKM:n hallinnonalalle, eikä niiden kohteista ole tosiaan kerrottu julkisuuteen. Hallitus väittää toimivansa nuorten tulevaisuuden puolesta, mutta nuoret ovat leikkausten suurimpia kärsijöitä.

Valtiovarainministeri Purra, olette sanonut, että nuoret tulevat vielä kiittämään hallitusta näistä tekemistänne päätöksistä. Mistä tämä kiitos tarkalleen ottaen muodostuu, kun tutkimusten mukaan nuorten usko omaan pärjäämiseensä horjuu jo nyt?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on todella tutkimusten mukaan kahdeksatta kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa, mitä voi olla vaikea täällä kyselytunnilla uskoa, koska oppositiomme on niin kovin alakuloinen ja löytää kurjuutta ja ikävyyttä käytännössä kaikista asioista. [Mika Kari: Melko ylimielistä!]

Se, miten nuoret liittyvät tähän julkisen talouden sopeuttamiseen ja tähän, kun olen sanonut, että he tulevat kiittämään, liittyy juuri siihen, että se, että korjaamme taloutta tässä hallituksessa, liittyy sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Suomessa on eletty viime vuodet voimakkaasti velaksi. Erilaisia uusia oikeuksia, uusia etuuksia, uusia palveluita on rakennettu velaksi. Mutta toisin kuin siellä vasemmalla monesti kuvitellaan, tämä velkaraha ei todellakaan ole ilmaista. Sen takaisinmaksuaika tulee. Lisäksi korot eli velanhoitokustannukset ovat huomattavan korkeat.

Tällä hetkellä pelkkiin valtion velanhoitokuluihin menee enemmän kuin koko Suomen kaikkien kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin, mikä on mielestäni aika hirvittävä summa. Se, että hallitus tekee näitä toimia [Puhemies koputtaa] velkasuhteen vakauttamiseksi, on nimenomaan tulevien sukupolvien [Puhemies koputtaa] hyväksi.

Arvoisa puhemies! Nyt puolustusministeri Häkkänen tarkkana siellä aitiossa. — Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan puolustusministerit ilmoittivat tällä viikolla irtautuvansa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Marraskuussa 24 tein itse toimenpidealoitteen, jossa vaadin Suomen irtautumista Ottawan sopimuksesta. Olen alusta asti katsonut, että Suomen liittyminen tähän sopimukseen on ollut vakava sinisilmäinen virhe. Suomi tarvitsee jalkaväkimiinat puolustusarsenaaliinsa takaisin. Arvoisa puolustusministeri, miten hallitus aikoo edistää Ottawan sopimuksesta irtautumista ja jalkaväkimiinojen palauttamista takaisin puolustusarsenaaliimme?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Puolustusministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Venäjä on osoittanut hyökkäyssodassaan Ukrainassa, että se käyttää edelleen massamaisesti jalkaväkeä, ja sitä kautta jalkaväkimiinojen uudelleenarvioinnin koin tarpeelliseksi. Viime kesäkuussa pyysin Puolustusvoimien pääesikuntaa käynnistämään uudelleenarvioinnin tästä asiasta. Sen jälkeen syyskuussa komentaja myös tästä ääneen mainitsi, mistä syntyi tietysti hyvä julkinen keskustelu. Arviointi on tällä hetkellä hyvin loppusuoralla. Lähiviikkoina saamme puolustushallinnossa tämän puolustuksellisen arvion valmiiksi, ja sen jälkeen esittelen tämän kannan hallitukselle. Siinä yhteydessä varmasti ulkoministeriö tekee oman arvionsa Ottawan miinasopimuksen kokonaisuudesta myös, ja tämä asiakokonaisuus sen jälkeen myös parlamentaarisesti käsitellään kaikkien puolueiden kesken täällä.

Eli asia on hyvin vakavassa harkinnassa. Me emme lähteneet tätä kiirehtimään Puolan ja Baltian maiden takia, vaan tehdään oma perusteellinen arvio, [Puhemies koputtaa] koska miinat liittyvät hyvin vahvasti jokaisen maan omaan maantieteeseen [Puhemies koputtaa] ja siihen liittyvään puolustusjärjestelmään.

Arvoisa puhemies! Viime syksynä oppositiopuolue SDP päätyi hyväksymään käytännössä kaikki hallituksen tekemät työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset. Demaripuheet olivat siis silloinkin enemmän tai vähemmän, tai siis juurikin enemmän, ehkä jonkinlaista etukäteistä vaalipopulismia. [Ben Zyskowicz: Juhlapuhetta!]

No, sitten seuraavaksi SDP olikin puheissaan huolissaan yrittäjistä ja verotuksen kannustavuudesta, siis puolue, joka oikeasti rakastaa veroja. Oikeastihan SDP esitti yli kolmen miljardin veromoukaria suomalaiseen yrittämiseen ja omistamiseen. [Aki Lindén: Onko tämä kysymys SDP:lle?]

Eilen sitten nähtiin todellinen takinkäännön mestariteos: SDP tuli hallituksen linjalle ja äänesti Kela-korvausten korottamisen puolesta, ja oikein muuten äänestikin. Mutta kun he olivat koko vaalikauden niitä kritisoineet, niin kriisikokoustahan siitä pukkasi.

Arvoisa pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Purra, mitä tämä kertoo opposition [Puhemies koputtaa] talouspoliittisesta linjasta tai linjattomuudesta [Joona Räsäsen välihuuto] ja siitä, onko hallituksen vaihtoehdoille olemassa realistisia ja uskottavia vaihtoehtoja?

Puhemies Jussi Halla-aho

Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja kuvasi varsin hyvin, mitä on tapahtunut. Käytännössä kesäkuusta 2023 oppositiosta on kritisoitu kaikkia hallituksen vaikeita päätöksiä mutta myös monia muita: välttämättömiä uudistuksia, yksittäisiä säästötoimenpiteitä, työmarkkinatoimia ja niin edelleen. Erittäin merkittävää osaa niistä kuitenkaan ei ole peruutettu sen paremmin vaihtoehtobudjeteissa kuin välttämättä sitten täällä salissa äänestettäessä. Ei tästä voi mitään muuta päätellä kuin että linja on varsin epäjohdonmukainen. [Välihuutoja vasemmalta]

Mutta kun katsotaan sitä, että kritiikki on tietenkin halpaa, puhuminen on helppoa — ja lisäksi puheenjohtaja Lindtmanhan on todennut, että nimenomaan tämä tyytymättömyys on se, joka hänen linjaansa eteenpäin ohjaa — niin tämä on varmasti ymmärrettävää. Mutta hallitus tietenkin pysyy omassa linjassaan, ja me teemme uudistuksia, joita tämä isänmaa tarvitsee.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Vårt stöd till Ukraina måste fortsätta. I går fick vi besök av president Zelenskyj i här riksdagen, och det fortsatta samarbetet mellan länderna är viktigt inte minst med tanke på våra egna historiska erfarenheter utan också med tanke på det geopolitiska läget. I går presenterade kommissionen sitt förslag till en strategi för europeisk försvarsberedskap. Det är mycket välkommet eftersom en stark europeisk försvarsmarknad gynnar också Ukraina.

Arvoisa puhemies! Eilen komissio julkisti puolustuksen valkoisen kirjan. Se sisältää toimenpiteitä, joilla vähennämme Euroopan riippuvuutta muista maista. Tämä on tervetullut avaus, jolla voimme nostaa pelotevaikutetta Euroopassa ja samalla vahvistaa esimerkiksi puolustusteollisuutta ja materiaalien saatavuutta. Kysyn, arvoisa ministeri Häkkänen: mitä tämä valkoinen kirja merkitsee Suomelle, ja miten voimme edistää koko Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista?

Puhemies Jussi Halla-aho

Tack, kiitoksia. — Ministeri Häkkänen, olkaa hyvä.

Arvoisa puhemies! Kuten hyvin viime viikkojen ja kuukausien julkisestakin keskustelusta olemme nähneet, tarvitsemme vahvemman Euroopan puolustuskyvyn ihan konkreettisella tasolla, jos meinaamme seistä omilla jaloillamme. On tietysti Suomen turvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää, että Euroopan muut maat nyt investoivat voimakkaasti joukkorakenteisiin, kalustoon, puolustusteollisuuden kehittämiseen, teknologiaan.

Tässä Euroopan vihreässä kirjassa ja siihen liittyvissä rahoitusmekanismeissa on askeleita oikeaan suuntaan. Nyt jää tarkempaan analyysiin vielä, ovatko ne riittäviä. Puolustusministerikokous, seuraava Puolassa, tarkastelee yksityiskohdiltaan tätä, ja tulemme olemaan tässä erittäin tarkkana siitä, onko se riittävän kunnianhimoinen. Siinä on askeleet oikeaan suuntaan, ja me olemme nyt viikkojen ja kuukausien vaikuttamistyöllä saaneet sinne myös meidän kantoja mukaan — pk-yritysten huomioimista puolustusteollisuudessa, maapuolustuksen painotusta, ilmapuolustuksen painotusta [Puhemies koputtaa] — mutta edelleen jää nähtäväksi, miten se kannustaa jäsenmaita aidosti isoihin investointeihin, ja tätä työtä pitää [Puhemies koputtaa] jatkaa vielä.