Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä annetun lain 7 ja 11 §:n muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Entisenä energia-alan ammattilaisena kiinnostavat nämä tuulivoimakysymykset, ja tässä on kuitenkin merkittävästä muutoksesta kysymys: saataisiin merituulivoimaloita tuonne talousvyöhykkeelle. Se on tässä tärkeä asia.

Pieni tämmöinen yhteenveto: Tuulivoimalla tuotetaan Suomen energiasta tällä hetkellä 25 prosenttia — ydinvoima on se, jolla tuotetaan pikkasen vajaa 40 prosenttia. Tuulivoimaloita on noin 1 900 kappaletta tällä hetkellä. Tuotantoteho niillä on 9 400 megawattia tällä hetkellä.

Tuulivoimaa tarvittaisiin lisää, se on puhdasta energiaa, ja siinä mielessä on erittäin hyvä, että merituulivoimaloita edesautetaan niin, että niitä saadaan tuonne talousvyöhykkeelle. Tässäkin poistetaan tiettyjä rajoitteita siihen liittyen, kuinka konserneista voidaan osallistua kilpailuun, ja sitten näitten osallistumismaksujen osalta tehdään muutoksia. Sinänsä ne ovat hyviä muutoksia, jotta me saataisiin niitä merituulivoimaloita liikkeelle. Niitä ei ole meillä oikein vielä lähtenyt, ja muualla ne ovat aika hyvin lähteneet liikkeelle ja niitä on aika paljon.

Se, mikä siinä on hyvä puoli, on se, että merellä on semmoinen tilanne, että siellä tuulee yleensä enemmän kuin maalla, ja ne ovat myöskin tuotantoteholtaan sitten parempia yksiköitä tässä mielessä. Ja sitten kun katsotaan näitä meidän puhtaan siirtymän tarpeita, vihreän siirtymän tarpeita, niin tämä tuulivoimaloiden tuotanto on tässä todella merkittävässä roolissa. Niin kuin tuossa nyt sanoin, sähköntuotannosta meillä noin neljäsosa tulee jo nytten tuulivoiman kautta, ja siinä mielessä tämä mietintö on hyvä lisä siihen, sillä se mahdollistaa merituulivoimaloitten syntymistä tänne Suomeen ja rakentamista. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen.

Arvoisa puhemies! Jäin kuuntelemaan edustaja Lylyn puhetta, ja on mukava kuulla, kun hän kehuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen esityksiä näin avoimesti. Tämä on kyllä aihe, mistä ne ehdottomasti ansaitsevat kiitosta. Tuulivoimakysymys on erittäin tärkeä, ja niin kuin tässä esityksessä on, minunkin mielestäni tuulivoimaa viedään paikkaan, missä se on aika lailla tervetullutta.

Pitää tunnistaa kuitenkin tuulivoiman ja säätövoiman tasapainoja, ja siihen myös edustaja Lyly edellä viittasi puhuessaan esimerkiksi ydinvoimasta. Tuulta ei joka päivä riitä, varsinkaan meidän sääolosuhteissa ja vuodenaikojen myötä. Mutta tämä merialue on tietysti siinä mielessä tehokas.

Mutta halusin itse nostaa esille myös sen näissä tuulivoimakysymyksissä, että tässä sitä viedään merialueelle — kyllä, sielläkin sillä saattaa olla ympäristövaikutuksia — mutta näillä tuulivoimahankkeilla on aika usein myös vaikutuksia ihmisten arkeen. Olen itse törmännyt tilanteisiin, joissa tuulivoimaa yleisesti kannatetaan mutta sitten, jos se tulee lähelle itseä, sitä ryhdytäänkin vastustamaan. Sen takia on äärimmäisen tärkeää etsiä sellaisia paikkoja tuulivoimalle, missä se tuottaa tätä tärkeää puhdasta energiaa meille mutta sen ympäristövaikutukset eivät ole rajusti negatiivisia ja toisaalta vaikutukset ihmisten arkeen eivät ole kohtuuttomia.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on mielenkiintoinen aihe, ja tästä mielelläni jatkan keskustelua.

Tuulivoiman osalta voi sanoa sen, että tätä tuotantokapasiteettia on tällä hetkellä se noin 9 400 megawattia ja se tuotanto vastaa noin 25:tä prosenttia Suomen energiasta eli vajaata 20:tä terawattituntia. Ydinvoimakapasiteetti on 4 200 megawattia, ja kun niitä on vain viisi voimalaitosta, niin se kertoo sen, että kun ne vastaavat 40 prosentista energiantuotannosta, niin se vaihteluväli tuulivoimalla on todella iso. Kaikki ymmärtävät sen, että aina ei tuule. Sen vuoksi tulee Suomen sähköenergian hallitsemisessa erittäin tärkeäksi osaksi se, että me pystymme rakentamaan tänne säätövoimaa. Meillä on tämän osalta onneksi vesivoimaa jonkin verran, mutta me tarvitaan sitten myöskin tuulivoiman ja aurinkovoiman lisäksi ainakin vedyllä tehtävää varastointia ja vedyn hyödyntämistä tämän energiapaletin osalta ja sitten erilaisia muita ratkaisuja.

Biopolttoaineitten osalta on tilanne se, että puun polttaminen ei ole enää kauhean järkevää, se hintataso on niin korkea. Nyt me alamme olla sillä puolella semmoisella hintatasolla, että se ei ole meidän paletissa mukana kovin voimakkaasti, ja se vaihtoehto on ehkä enempi lämmitysenergian osalta, kaukolämmön osalta.

Mutta toivoisin, että näitä pienydinvoimalaitoksia jossain kohtaa tänne Suomeen tehdään ja ehkä isompiakin yksiköitä, kun siihen päästään. Meillä on Loviisassa vielä ydinvoimayksikölle paikka, ja taitaa Olkiluodossakin olla vielä yhdelle yksikölle paikka. Mielestäni niitä kannattaisi hyödyntää, eikä olisi pitänyt sinne Pyhäjoelle lähteä ollenkaan, koska se hanke sitten kaatui — olisi pitänyt tehdä näille nykyisille paikkakunnille, joilla ne ovat. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Holopainen.

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen tuossa sanoi, että nyt on aika kiittää Petteri Orpon hallitusta, kun se edistää tuulivoiman lisärakentamista tämän hallituksen esityksen myötä. Toki tässä hallituksen esityksessä nyt on ikään kuin tehty muutoksia, jotka sitten edistävät merituulivoiman rakentamista joiltain osin, mutta sitten ikävä kyllä tämä nykyinen hallitus on myös vaikeuttamassa tuulivoiman lisärakentamista, ja tämä sääntely, jota on esitetty, on jo tällä hetkellä pistänyt jäihin näitä tuulivoimainvestointeja. Toivoisin, että hallitus tältä osin muuttaisi ja tarkistaisi omaa linjaansa, koska nämä etäisyysrajoitukset kyllä asiantuntijoitten arvion mukaan vaarantavat sen, että Suomeen saataisiin uusiutuvaa sähköntuotantoa tuulivoiman muodossa lisää.

Nostaisin esiin myös sen haasteen, joka meillä on alueellisesta näkökulmasta, kun tuonne idän ja kaakon suuntaan ei tällä hetkellä pystytä tuulivoimaa käytännössä ollenkaan rakentamaan, koska meillä ei ole Suomessa pystytty sovittamaan yhteen alueen tutkavalvontaa ja sitten tuulivoimaa. Tämä on semmoinen asia, joka pitäisi kipeästi ratkaista. Ainakin edustaja Heinonen tuossa viittasi siihen, että aina ei tuule, mutta itse asiassa itä ja kaakko kuuluvat eri tuulivoimavyöhykkeeseen kuin muu Suomi. Eli nyt kun länteen on paljon rakentunut tuulivoimaa, niin tämä just auttaisi ratkaisemaan sitä ongelmaa. Kun on eri alueita, niin silloin todennäköisemmin sitten toisella alueella tuulee, kun toisella ei tuule, jolloin pystyttäisiin tätä tuotantovarmuutta sitten lisäämään. Kyllä toivoisin, että nyt tässä tämän hallituksen loppukaudella vielä tulisi ratkaisuja ja edistymistä tähän tutkavalvonnan ja tuulivoiman rakentamisen haasteiden ratkaisemiseen.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Heinonen.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Holopainen nosti esille tämän tuulivoiman tilanteen ja ne pohdinnat, mitä nyt on käyty tuulivoiman etäisyyksistä. Kyllä ne tietysti kumpuavat aika paljon ihan sieltä ihmisten arjesta, jossa koetaan, että se tuulivoima, kun se tulee aivan siihen oman pihapiirin läheisyyteen, voi olla sellaista energiaa, jota sinne ei välttämättä haluta. Samaan problematiikkaan tällä hetkellä törmäämme aika usein myös aurinkovoiman kohdalla, ja siinä on samat ongelmat: haluammeko me esimerkiksi perunanviljelyssä tai ruuantuotannossa olevia peltoja valjastaa aurinkovoimaloille tai sitä, kun aika monille suoalueille suunnitellaan aurinkovoimaloita. Ainakin itse lähestyn näitä vähän myös siitä ympäristönäkökulmasta ja pohdin sitä, mikä vaikutus niillä on siihen lähiympäristöön mutta myös ympäristöön ihmistenkin näkökulmasta. Silloin aika monessa paikassa voidaan kokea myös niin, että tuulivoima aivan siinä oman kodin lähellä ei ole sellaista energiavoimaa, jota sinne halutaan. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin jopa, edustaja Holopainen, teidänkin puolueesta on löytynyt sitä kritiikkiä tietyillä alueilla, kun tuulivoimaa on ollut tulossa. Jos oikein muistan, olikohan Oulun alueella vai missä, niin suhtauduttiin kriittisesti sitten siihen, kun se tulikin lähelle itseä.

Olen edustaja Holopaisen kanssa samaa mieltä — olemme molemmat pitkään olleet puolustusvaliokunnassa, ja tämä tutkakysymys meidän itärajan osalta on aivan keskeinen. Toivon, että siihen löydetään ratkaisu niin, että meidän turvallisuus ei siinä vaarannu ja voisimme avata näitä alueita myös tuulivoiman rakentamiseen. Uskon, että myös sieltä niitä kohteita kyllä löytyy, ja toivottavasti tekniikka ja ratkaisut löytävät niitä myös näille alueille niin, että myös tutkavalvonta pystytään tulevaisuudessa hoitamaan. Tämä on tietysti jossain määrin tällainen oikeudenmukaisuuskysymyskin. Meillä tietyt alueet hyötyvät tuulivoimasta eri tavalla kuin toiset, ja jos jostain alueesta valtio kategorisesti sanoo, että vaikka teillä tuulee ja vaikka teillä olisi hyviä paikkoja tuulivoimalle, niin tehän ette niitä saa tehdä, niin silloin voi tietysti miettiä myös sitä, jakautuvatko tuulivoimasta tulevat hyödyt sitten oikeudenmukaisesti.

Mutta tämä on monipuolinen kysymys, ja niin kuin edustaja Lyly edellä toi esille, koko energiapaletti on iso kokonaisuus, ja itse uskon, että hajautettu ratkaisu, mikä nojaa uusiutuvaan mutta myös vahvaan perusvoimaan, on kaikista järkevin meidän kannalta tulevaisuudessa.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kettunen.

Kunnioitettu rouva puhemies! Mielenkiintoista keskustelua. Talousvaliokunnan yksimielisen mietinnön pohjalta energiapolitiikkaan liittyen puhumme siis merituulivoimasta ja merituulivoimalahankkeista, ja nyt täällä keskustelussa mainittiin jo perunapellotkin edustaja Heinosen toimesta elikkä mentiin sieltä mereltä takaisin maalle. Nyt mennään takaisin sieltä maalta merelle.

Mitä tulee näihin merituulivoimahankkeisiin, niin edustaja Heinonen nosti ansiokkaasti... Tiedostan, että olette ympäristöystävällinen kansanedustaja ja pidätte ympäristöarvoja isosti esillä, mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että näissä merituulivoimahankkeissa ympäristövaikutukset vaihtelevat hyvin merkittävästi. Ne vaihtelevat hyvin merkittävästi alueesta riippuen, ja nyt kyllä kannattaa kalamiestenkin — edustaja Heinonen on metsästäjä, en tiedä, miten paljon käytte kalalla — ja kalatalouden näkökulmastakin katsoa näitä merituulivoimahankkeita. Nimittäin siellä on positiivisia vaikutuksia mutta myös negatiivisia vaikutuksia. [Timo Heinonen: Tästähän me juuri puhuimme!] Rakentaminen muuttaa aina ympäristöä, myös siellä merellä. Se voi kyllä luoda esimerkiksi otollisia olosuhteita — näen, että kaloille tulee hyviä lepo- ja ruokailupaikkoja — mutta sitten kun nämä virtaukset muuttuvat, niin minkälaisia ympäristöllisiä vaikutuksia näillä merituulivoimahankkeilla on? Aina kun keskustelemme erinäköisistä hankkeista, niin kannattaa ottaa aika laajasti huomioon ympäristövaikutuksien arvioinnit.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lyly.

Arvoisa rouva puhemies! Tämähän meni energiakeskusteluksi, mutta tämä koko paketti tässä liittyy siihen, että energiaa ja puhdasta energiaa saadaan Suomessa. Siinä mielessä täällä on hyvin tullut esiin se, että tuulivoimaa pitäisi sijoittaa niin merelle kuin ympäri Suomea ja myös Itä-Suomeen ja ne hankkeet pitäisi sinne pystyä toteuttamaan. Totta kai sitten myöskin nämä etäisyysvaatimukset ja niihin liittyvät sääntelyt määrittävät, kuinka paljon niitä voi tehdä ja minkälaiseen ympäristöön niitä laitetaan. Jos me näin katsotaan, niin eiväthän ne tuulivoimalat kauniita ole maisemassaan. Jokainen sen myöntää, että komeita ne ovat rakenteina mutta eivät ne mitään kauniita ole. Varmasti tässä mielessä aika monella on vastustusta niitten sijoittamiseen eri paikkoihin.

Mutta kaikki me ollaan yhtä mieltä, että me tarvitaan tätä energiaa, ja jos tätä maata halutaan kehittää, niin sähkö on yksi ydinkysymyksiä tämän osalta. Me pystytään parhaimmin siinä menestymään, jos meillä on erittäin monipuolinen energiantuotantokapasiteetti ja sitä on ympäri Suomea. Sitten kun se on monipuolinen, se vastaa myöskin näihin häiriöihin ja se vastaa vähän säätötarpeisiin ja niin poispäin. Sitten tarvitsee muistaa vielä tämä energiaverkko eli kantaverkko ja jakeluverkko. Siihen pitää tehdä aika paljon investointeja. Niin nämä voimalaitokset kuin sitten tämä verkko ovat erittäin pääomaintensiivisiä hankkeita, ja niillä pitää olla näkymä myöskin kulutuksen osalta. Tässä mielessä nämä hankkeet eivät noin vain nouse pystyyn ja lähde etenemään. Tämä mietintö tässä käsittelee yhtä estettä siinä, miten niitä saataisiin tuonne merelle ehkä helpommin laitettua. Siinä mielessä tämä keskustelu on ollut hyvää mutta laveni vähän laveammalle alueelle. Eli viedään näitä hankkeita eteenpäin.

Hallituksen talouspolitiikasta, josta edustaja Heinonen tuossa sanoi, ehkä energiapolitiikassa on ollut vähiten arvosteltavaa. Tässä on ollut ehkä tämä etäisyysasia ja nämä kysymykset, ja vihreän siirtymän hankkeet eivät ole ihan menneet sitä vauhtia kuin on kuviteltu, mutta tämä iso linja siitä, että puhtaaseen energiaan ollaan suuntaamassa, on ihan oikea. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Pysytään tosiaan tässä aiheessa mahdollisimman pitkälle. — Edustaja Holopainen.

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä kaikki toimet, millä vähäpäästöistä sähköä saadaan lisää, ovat tosiaan äärimmäisen merkittäviä. Nyt tämä yksittäinen asia on pienehkö, mutta on tärkeää, että tämä menee eteenpäin.

Haluan vielä kiittää edustaja Heinosta tästä äskeisestä puheenvuorosta, jossa hän nosti tämän alueellisen yhdenvertaisuuden. Eli sillä on todellakin merkitystä, mihin esimerkiksi tätä tuulivoimaa nyt rakennetaan, koska näitten investointien myötä sitten syntyy niitä mahdollisuuksia vaikkapa sen vedyn ja muun osalta. Nyt sitten alueellisesti, esimerkiksi omalla alueellani, on laskettu, että sen kautta voivat muodostua jopa miljardien investoinnit ikään kuin sivuvaikutuksena, jos saataisiin tätä vähäpäästöistä sähköntuotantokapasiteettia.

Ja haluan kiittää edustaja Heinosta, joka äskeisessä puheenvuorossaan mainitsi myös tarpeen sovittaa nämä energiahankkeet tietenkin sitten myös ympäristövaikutusten huomiointiin ja niin, että se rakentaminen sovitetaan sitten sillä tavalla, että myöskin luonnon monimuotoisuus huomioidaan. Tämä on todella tärkeä näkökulma, ja sen pitää olla koko ajan tässä ohessa mukana, niin että sillä on merkitystä, missä sitten niitä luontoarvoja on sillä tavalla paljon ja se vaikutus on sitten haitallinen. Kaikkiin paikkoihin eivät nämä tuulivoimalat, aurinkovoimalat eivätkä tietenkään muutkaan teolliset laitokset sovi, ja se ympäristövaikutusten arviointi on todella tärkeätä ja pitää huolella miettiä.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Kallio.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä ilta on opettanut sen, että yksimielisistäkin mietinnöistä saadaan aikaiseksi pitkä keskustelu, josta ei välttämättä oikein tiedä, ollaanko me nyt kuitenkaan oltu ihan yksimielisiä. Mutta se virallinen mietintö on se todellinen osviitta tässä.

Mutta koetan päästä myös aiheeseen. Tuulivoimatoimijoiden piirissä tämä merituulivoimasta puhuminen on hieman yllättänyt, se, miten vähäistä se on, eli enempi se painottuu sinne maatuulivoimaan. Kyllähän merituulivoimassa omat selkeät etunsa varmasti on, ja ehkä se keskustelu ei sitten ole niin tunteella käypää. Joka tapauksessa on selvää, että tarvitaan hajautettua tuotantoa, monenlaista tuotantoa joka puolelle Suomea. Tässä on tietysti keskeisessä roolissa silloin myös Fingridin asema, ja Fingrid ainakin meillä itäisessä Suomessa on hieman nihkeän oloinen, ainakin näiden voimalinjojen osalta. — Kiitos, en pitkitä tätä pidempään.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Rasinkangas.

Arvoisa puhemies! Edustaja Holopainen oli huolissaan siitä, että etäisyysvaatimukset karsivat tuulivoiman rakentamista. Mielestäni hallituksen kaavailemat etäisyydet ovat hyvät mutta mielestäni kuitenkin hieman liian lyhyet, sillä ainakin tuolla Pohjois-Pohjanmaalla asukkaat ovat kriittisiä ja huolissaan siitä, että heidän asuinympäristönsä ja heidän kiinteistönsä ovat suurin piirtein saarrettuja, kiinteistöjen arvot laskevat ja kukaan ei edes osta niitä heidän asuntojaan siksi, että siellä on niin paljon tuulivoimaa. Tämä jakaa mielipiteitä ihan varmasti muuallakin maassa, mutta joku kohtuus siinäkin. Samalla myös ympäristökysymykset tulevat asukkaiden mielestä suureen rooliin. Siellä kaadetaan metsää ja tehdään leveitä teitä, ja niin kuin tuossa aiemmissa puheenvuoroissa todettiin, eivät ne mitään kaunistuksiakaan ole. Mielestäni keskustelu on aiheellista, ja minun mielestäni siinä pitää myös asukkaitten kriittisyys huomioida, niin että ei tungeta niitä yhteen paikkaan.

Olen samaa mieltä kuin edustaja Lyly, joka kannatti pienydinvoimaloita. Näitä tarvittaisiin, ja ne olisivat tehokkaampia, koska mielestäni tuulivoiman elinkaarikin on kohtalaisen lyhyt. Jos se on 30 vuottakin, niin se on kohtalaisen lyhyt aika minun mielestäni, ja juuri se on Suomen oloissa, että milloin tuulee, milloin ei. — Kiitos.

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko

Kiitoksia. — Edustaja Lindén.

Arvoisa rouva puhemies! Lähdin itsekin tähän keskusteluun mukaan varmaan pitkälti siltä pohjalta, että olen tässä viime vuodet ollut Turku Energian hallituksen varapuheenjohtaja ja sitten toisaalta entisenä Porin kaupungin asukkaana ja virkamiehenä olen seurannut sitä Reposaaren ja Meri-Porin seudulla käytyä keskustelua, mikä tähän liittyy. Kannatan voimakkaasti tätä merituulivoimaa, mutta tällä hetkellä huoli on se, että nämä investoinnit ovat sillä tavalla jumissa, että suunnitelmia on mutta käytännössä ei tehdä. Esimerkiksi Selkämereenhän, juuri siitä Reposaaresta länteen päin, on ollut suunnitteilla tämmöinen, ehkä ilmeisesti Suomen laajin merituulivoimapuisto, ja ne yksiköt siinä olisivat peräti 300 metriä korkeita, mutta ei sitä investointia tällä hetkellä juuri edistetä. Ilmeisesti perussyy on se, että sähkö on tällä hetkellä Suomessa niin halpaa, että investointilaskelmat eivät tuota sitten riittävästi katetta sille investoinnille.

On tärkeää, että meillä on nyt tämä laki tässä — sehän nyt on se syy, miksi me tästä keskustelemme. Mutta sinänsä tämä on laaja ja tärkeä asia, eivätkä ne merenpohjaan rakennettavat yksiköt ihan vailla ympäristövaikutuksia tietenkään ole. Jos sattuu lentämään kirkkaana päivänä päivälennolla Keski-Euroopan yli, niin huomaa ikkunapaikalta kyllä sitten sen, missä niitä on. Tanska erityisesti, Etelä-Ruotsi, Pohjois-Saksa, sitten Yhdistynyt kuningaskunta — siellähän niitä, sinne mereen laitettuja, on erittäin runsaasti. Mutta varmasti tämä on Suomessakin, vaikka meillä olosuhteet ovat vähän haastavammat esimerkiksi pitkän talven ja jääolosuhteiden takia, tulevaisuutta. Mutta syynä huoleeni ja puheenvuorotarpeeseeni oli se, että tällä hetkellä näyttää siltä, että ei tapahdu näitä investointeja.