Hallituksen esitys  eduskunnalle  maakuntauudistuksen  täytäntöönpanoa liikennealalla koskevaksi lainsäädännöksi

Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan maakuntalain 6 §:ssä tarkoitettujen liikennettä koskevien tehtävien sekä henkilöstön ja omaisuuden siirtoa valtiolta maakunnille. Lisäksi esitetään eräiden tehtävien ja henkilöstön siirtoa ely-keskuksista Väylävirastoon ja liikenteenohjausyhtiöön. Esitykseen sisältyvät näitä muutoksia koskevat lakiehdotukset ja voimaanpanolakiehdotus.

Maakuntauudistuksen myötä pääosa ely-keskusten liikennevastuualueiden tehtävistä siirtyy maakuntien hoidettavaksi. Tienpidon tehtävät jakautuisivat jatkossa valtion ja maakuntien välille. Maakunnat hoitaisivat tienpidon tehtäviä enintään yhdeksällä tienpitoalueella valtion kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti. Tienpito säilyisi edelleen valtion vastuulla, maantiet valtion omistuksessa, ja Väylävirasto toimisi tienpitäjänä ja vastaisi maantieverkon omistajan tehtävistä. Valtion rooli omistajana on tärkeä, jotta voitaisiin taata väyläverkon yhtenäinen kehittäminen koko maassa sekä toteuttaa korjausvelan vähentämisen tavoitteet. Maakunnissa hoidettavien tienpidon tehtävien rahoitus järjestettäisiin erillisrahoituksena. Maakunnat vastaisivat myös maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Maakunnat voisivat tehdä liikennejärjestelmäsuunnitelmansa joko yksin tai yhdessä toisen tai useamman maakunnan kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma kattaisi kaikki liikennemuodot.

Kuten maakuntalaissa jo todetaan, maakunnat voisivat lisäksi halutessaan ottaa hoidettavakseen julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä. Esitys sisältää säännökset näiden tehtävien siirtämisestä valtiolta maakunnille. Lisäksi säännökset maakuntien mahdollisuudesta ottaa saaristoliikenteen tehtäviä hoitaakseen sisältyvät eduskunnalle jo annettuun maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa koskevaan esitykseen. Sen lisäksi esitykseen on sisällytetty liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistusta koskevat nimike- ja toimivaltamuutokset sekä lakiehdotukset tieliikennelain ja yksityistielain muuttamisesta. Yksityistielakia koskevat muutosehdotukset liittyvät valtionavustusten toteuttamiseen sekä viranomaistehtävien hoitamiseen. Nämä tehtävät olisi tarkoitus siirtää ely-keskuksista Valtion lupa- ja valvontavirastolle.

Arvoisa puhemies! Liikennetehtävien rahoitus jakaantuu maakuntauudistuksessa yleiskatteelliseen rahoitukseen ja erillisrahoitukseen. Valtion suorittamaa erillisrahoitusta on ensinnäkin tilanteissa, joissa tehtävä säilyy valtion vastuulla ja joissa maakunta toimii toimeksiantotehtävään liittyen sopimuksen mukaisesti. Merkittävin tällainen tehtävä on alueellinen tienpito, ja sen rahoitusosuus on noin 410 miljoonaa euroa. Muita erillisrahoituksella toteutettavia tehtäväkokonaisuuksia olisivat yksityistielossien ja lautta-alusten valtionavustus, saaristoliikenne ja lentoliikenteen ostot. Yleiskatteellisena rahoituksena toteutettaisiin maakunnan liikennepalveluiden kehittämistä ja järjestämistä, julkisen henkilöliikenteen ostot ja kehittäminen, liikkumisen ohjauksen avustukset, eräiden lentopaikkojen rakentaminen ja ylläpito sekä yksityisteiden valtionavustukset.

Arvoisa puhemies! Toivon, että esitys saa myönteisen vastaanoton, jotta voimme toteuttaa nämä uudistukset. — Kiitos.

Puhemies Paula Risikko

Sitten puhujalistalle.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on taas tuomassa päätettäväksi esitystä maakuntauudistuksesta, vaikka eduskunta ei ole saanut valmiiksi ratkaisua sote-uudistuksesta. Hallituksen tärkeimmäksi mainostamassa uudistuksessa ei ole selvästikään kysymys ihmisten terveys- ja sosiaalipalveluiden turvaamisesta vaan uusien hallintokerrosten rakentelusta. Kyse on paljaasta valtapolitiikasta.

Uudistusesitystä on koetettu puolustaa väittämällä sen yksinkertaistavan hallinnon rakenteita ja poistavan valtion ja maakunnallisen hallinnon päällekkäisyyttä. Nyt käsiteltävä esitys osoittaa tämän perustelun ontoksi. Esityksen mukaan 18 maakuntaa hoitaisi jatkossa tienpidon tehtäviään enintään yhdeksällä tienpitoalueella valtion kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti. Väylävirasto toimisi edelleen tienpitäjänä ja vastaisi maantieverkon omistajan tehtävistä. Maakunnassa hoidettavien tienpidon tehtävien rahoitus järjestettäisiin erillisrahoituksena. Maakunnat vastaisivat myös maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta.

Siis päätösvalta olisi erillään toimeenpanosta, rahoitus erillään kaikesta, ja epäselvää olisi, mitä tehtäisiin, jos sopua ei syntyisi. Olisi parempi, jos maakuntien liitoille annettaisiin työrauha maankäytön aluesuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisessa yhdessä jäsenkuntiensa kanssa.

Arvoisa puhemies! Tämä ehdotettu sekaannus on erityinen ongelma pohjoiselle Suomelle. Toimivat liikenneverkostot ovat olleet ja ovat vastaisuudessakin talouden ja yhteiskuntakehityksen tukiranka. Nyt olisi kiireellistä huolehtia siitä, että saataisiin toteutettua valtion suuret investoinnit Pohjois-Suomelle: kaksoisraide rakennettua Ouluun ja siitä pohjoiseen sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun poikittaisyhteydet kuntoon. Näitä esityksiä me, arvoisa hallitus, kaipaamme. Emme uusia byrokraattisia hallintomalleja.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tämäkin esitys osoittaa, hallituksella on hyvin selvä näkemys tulevista maakunnista ja niiden tehtävistä. Kuten edustaja Tuppuraisen puheenvuoro taas osoittaa, niin tästä näkemyksestä voidaan olla montaa mieltä.

Mutta mikä on SDP:n näkemys maakuntauudistuksesta? Mikä on SDP:n malli maakuntauudistuksessa? Olin kysymässä tätä puheenjohtaja Rinteeltä silloin, kun viimeksi täällä maakuntauudistusta käsiteltiin, mutta puheenjohtaja Rinne ehti poistua muihin tehtäviin ja jouduin kysymään asiaa edustaja Viitaselta. Kuten tiedämme, edustaja Viitasella on vastaus joka kysymykseen, [Pia Viitanen: Kyllä!] mutta hänellä on myös kysymys joka vastaukseen. Edustaja Viitanen ei kuitenkaan pystynyt vastaamaan tuolloiseen kysymykseeni.

Nyt, puheenjohtaja Rinne, kysyn teiltä: mikä on SDP:n maakuntamalli? Te kannatatte sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut nostetaan kuntia laajemmille hartioille. Te olette sanonut, että maakunnan nimi ei ole maakunta, vaan sen nimi voi olla esimerkiksi aluekunta tai sote-kunta. Te olette sanonut, että näitä aluekuntia voi olla 18 tai niitä voi olla enemmän kuin 18 tai niitä voi olla vähemmän kuin 18. [Simon Elo: Selvä linja!] Te olette sanonut, että niille kuuluvat ainakin terveyspuolen tehtävät, ehkä sote-tehtävät, mutta niille ei kuulu juurikaan muita tehtäviä. Toisaalta te olette sanonut, että sote-tehtävien kannalta Eksote, Siun sote ja muut tällaiset järjestelyt, jotka perustuvat kuntayhtymiin ja joissa samaan kuntayhtymään yhdistetään sekä erikoissairaanhoito että perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, on mielestänne hyvä ja toimiva malli. Puheenjohtaja, edustaja Rinne, nyt kysyn teiltä, koska tämä kysymys riivaa paitsi minua niin myös laajasti teidän jäseniänne ja kannattajianne: mikä se SDP:n maakuntamalli on? [Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, mistä Zyskowiczilla on parempi tieto siitä, minkälaista ajattelua sosiaalidemokraattien puolueen sisällä on, mutta sehän on oikein hyvä, jos näin olette siellä tietoisia. [Ben Zyskowicz: Sitä ei ole, siksi kysyn!] Meillä on ollut jo edelliseltä kaudelta selkeä linja, että olimme tekemässä sote-uudistusta. [Eduskunnasta: Se epäonnistui!] Sote-uudistus on semmoinen, mihin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään ja tehdään integraatio kahteen suuntaan, sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Meidän mallissamme ei ollut tehty koko valtionhallinnon uudistusta samanaikaisesti, vaan siihen olisi ollut toinen aika. Sen takia tämä lakiesitys on kyllä malliesimerkki siitä, että meillä on ollut kaksi tieliikenne- ja muuta lakia, joissa on poistettu maakuntahallinto täällä, ja nyt tulevat ne lakiesitykset uudelleen niin, että niihin lisätään maakuntahallinto. Minä en tiedä, [Puhemies koputtaa] mihin eestaas-järjestelmään ollaan siirtymässä.

Arvoisa rouva puhemies! Minusta edustaja Zyskowiczin kysymykset olivat ihan kiinnostavia, mutta toisaalta samaan aikaan minua on pohdituttanut, mikä on kokoomuksen kanta, erityisesti kokoomuksen helsinkiläisten ja uusmaalaisten kansanedustajien kanta, maakuntauudistukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen.

Esimerkiksi Helsingin kaupunginhallitus maanantaina, eilen, otti yksimielisesti kokoomuksen vahvimman miehen Jan Vapaavuoren johdolla kannan, jossa se tyrmää sote-uudistuksen. [Pia Viitanen: Ei voi olla totta!] Ja nyt kysymys kuuluukin, voiko näitä lakiesityksiä, jotka kytkeytyvät maakuntauudistukseen, viedä eteenpäin, koska eivät kai nyt kokoomuksen helsinkiläiset ja uusmaalaiset kansanedustajat voi äänestää oman äänestäjäkunnan, oman jäsenkunnan, omien valtuutettujen tahtoa vastaan ja vastoin helsinkiläisten ja uusmaalaisten etua.

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczin kysymys oli kyllä erittäin aiheellinen, ja tuosta edustaja Paateron vastauksesta ei kyllä selvinnyt vaan meni ehkä entistä enemmänkin solmulle tämä SDP:n linja.

Haluan muistuttaa, että jo noin yli kymmenen vuotta sitten oli silloisen pääministeri Vanhasen hallituksessa valmisteilla aluekuntamalli, johon olisivat tulleet sote-palvelut ja muita kehittämistehtäviä, mutta SDP:lle se ei silloin sopinut. On tietysti hyvä asia, jos te olette nyt hyväksymässä tämän periaatteen, että tarvitaan sote-asioihin kuntia laajemmat hartiat ja tarvitaan myöskin kehittämistehtävissä laajempaa yhteistyötä, niin että enää vain tämä nimi on nyt vähän omaperäinen teillä. Te olette palanneet tähän historiaan, mikä on sinänsä hyvä asia.

Mitä tulee hallituksen esitykseen, on selvä, että kaikki hallituspuolueitten kansanedustajat tukevat hallituksen esitystä. Muuta vaihtoehtoa ei voi ollakaan. [Antti Lindtman: Myös Lepomäki? Tukeeko Lepomäki?]

Arvoisa rouva puhemies! Jos edustaja Paateron puheenvuoro oli tarkoitettu edustaja Rinteen puolesta vastaukseksi kysymykseeni sosiaalidemokraattien maakuntamallista, niin en minä ainakaan ymmärtänyt, minkälainen se on. Yhtäältä olette puhuneet uudesta sote-kunnasta tai aluekunnasta, toisaalta olette puhuneet, kuten sanoin, näiden kuntayhtymien puolesta, joissa on sosiaali- ja terveyspalvelut ja sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito. Edustaja Rinne, kun nyt olette paikalla, niin voisitteko selvittää asian?

Mitä edustaja Arhinmäen kysymykseen tulee, niin kokoomus hallituksessa ja eduskunnassa on sitoutunut tukemaan sitä mallia, jota nykyinen hallitus ajaa ja johon malliin tämäkin nyt puheena oleva esitys osaltaan kuuluu.

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien tavoitteena on, että kansalaisten väliset terveyserot saadaan kaventumaan. Meidän tavoitteenamme on se, että nämä rikki olevat osat, lääkäriin pääsy perusterveydenhuollossa, ikäihmisten hoiva ja lastensuojelu, saadaan kuntoon. Meidän tavoitteenamme on se, että voidaan tulevia kustannuksia vähentää tällä mallilla. SDP:n näkökulmasta on tärkeätä, että tehdään sosiaali- ja terveyspalveluitten kokonaisuudistus, joka johtaa siihen, että nämä asiat toteutuvat. Tämä on se sosiaalidemokraattien malli, arvoisa edustaja Zyskowicz. [Ben Zyskowicz: Olipas tyhjää täys! — Hälinää — Puhemies koputtaa]

Puhemies Paula Risikko

Mennään puhujalistalle, koska kysymyksessä on liikenneala.

Arvoisa rouva puhemies! Harvoin olen kuullut näin tyhjentävää vastausta, [Naurua] missä ensin hahmoteltiin tavoite ja sitten vielä — ei, eihän siinä kerrottukaan, millä tähän tavoitteeseen päästään. Mutta, arvoisa puhemies, toivottavasti myös tähän saamme vastauksen joskus myöhemmin. [Ben Zyskowicz:  Ehkä  edustaja Lindtmanilta!] — Jäämme vielä odottamaan edustaja Lindtmanin vastausta.

Arvoisa puhemies! Tässä tänään käsittelyssä olevassa asiassa on kyse maakuntauudistuksen osasta, jossa liikenteen osuudet siirretään maakunnissa tienpidon yhdeksällä alueella maakuntien vastuulle tietyllä tavalla, vaikka päävastuu ja omistajuus säilyvät tulevaisuudessa valtiolla. Itse pidän tätä ihan tervetulleena ja hyvänä uudistuksena, ja mielelläni kuulisin myös ministeri Anne Berneriltä siitä, miten te näette, tuoko tämä tienpitoon enempi niitä kaivattuja kasvoja. Tällä hetkellä usein tuolla maakunnissa tilanne on se, että tiet on niin kesä- kuin talvikunnossapidossa sanalla sanoen aika huonosti hoidettu ja ei löydy selkeitä kasvoja, keneen voitaisiin olla yhteydessä. Vahvistaisiko tämä nyt sitä, että sinne löytyisi niitä kasvoja, jotka voisivat laittaa näitä asioita kuntoon, että ministeri Bernerin ei tarvitse kaikissa maakunnissa kiertää niitä teitä yksitellen katsomassa? [Timo Harakka: Tai kasvojen sijaan euroja!]

Arvoisa puhemies! Haluan antaa kiitosta tässä keskustelussa ministeri Bernerille myös siitä, että teidän johdollanne ja tämän hallituksen aikana on ensimmäistä kertaa Suomessa ryhdytty myös pienentämään väyläverkon korjausvelkaa. Se oli tämän hallituksen aloittaessa noin 2,5 miljardia. Sen kasvu on pystytty pysäyttämään, sitä on pystytty jo maltillisesti madaltamaan, ja toivon, että nyt, kun alkuvuoden rahoitus on budjettiin varattu, seuraavakin hallitus jatkaisi tätä teidän aloittamaanne työtä sillä yhteisellä linjalla, jolla tiestön korjausvelkaa pystyttäisiin pienentämään. Toivon, että silloin huomiota kiinnitetään myös siihen pienempään, alempaan tieverkkoon, mikä tällä hetkellä on luvattoman huonossa kunnossa.

Puhemies Paula Risikko

Yksi vastauspuheenvuoro tähän väliin — edustaja Lindtman — ja sen jälkeen puhujalistalle.

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz väittää, että hallituksessa ei tiedetä, minkälainen on SDP:n sote-malli. [Eduskunnasta: Ei sitä ole!] Jos kerran on näin, että hallituksessa ei edes tiedetä, minkälainen on SDP:n sote-malli, niin, edustaja Zyskowicz, miten on mahdollista, että hallitus on kuitenkin voinut omilla virkamiehillään teettää arvion SDP:n sote-mallin perustuslainmukaisuudesta? Ilmeisesti tämä malli on ollut kuitenkin niin selkeä, että siihen ei itse asiassa edes kysytty SDP:ltä, onko tämä meidän mallimme tulkittu oikein vai ei. Ilmeisesti tämä sote-malli on hallitukselle niin selvä, että siitä ovat hallituksen virkamiehet voineet tehdä perustuslakiarvioinnin, joka myöhemmin on kyllä osoittautunut täysin vääräksi, tai ainakin kyseessä ovat olleet samat virkamiehet, jotka kaksi kertaa ovat tehneet hallituksen esityksestä väärän perustuslakiarvioinnin. Edustaja Zyskowicz, jos te hallituksessa ette tiedä, minkälainen malli on, niin miten siitä on voitu tehdä arviointeja? [Jukka Gustafsson: Kovin on hiljaista! — Paavo Arhinmäki: Niin sanottu burn!]

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä lyhyessä debatissa jo kävi ilmi, me käsittelemme täällä jo periaatteessa kerran lähetekeskusteltuja asioita, kun hallitus veti maakuntauudistukseen liittyvät pykälät pois aiemmista maantielakia sekä liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistusta koskeneista lakiesityksistä. On hyvä muistaa, että tämänkin lakiesityksen täytäntöönpano riippuu vielä eduskunnan käsittelyssä olevien maakunta- ja sote-uudistusten lopullisesta kohtalosta ja aikataulusta, ja epäilen, että tätä aikatauludilemmatiikkaa ei ole vielä ihan kaikilla hallituspuolueittenkaan kansanedustajilla tiedossa, miten tämä aikataulu loppupeleissä sitten etenee.

Pidän edelleen suuressa arvossa, kuten maantielain käsittelyssä, maakuntien vastuun kasvattamista alueidensa liikennejärjestelmäsuunnittelussa sekä tienpidossa. Mielestäni on erityisen arvokasta, että paikallinen tuntemus tunnustetaan. Hieman skeptisempi olen sen suhteen, mikä maakuntien lopullinen toimintavapaus on, kun rahoitus riippuu loppukädessä kulloisenkin hallituksen varassa. Elikkä tässä ei, edustaja Heinonen, tarvita pelkkiä kasvoja maakuntiin, vaan sinne maakuntiin tarvitaan myös euroja. [Timo Heinonen: Juuri näin!]

Jaan myös muun muassa elinkeinoelämän esiin tuoman huolen siitä, miten liikennealan osaaminen riittää toimijakentän pirstoutuessa ja hukataanko toiminnan tehokkuus eri organisaatioiden välillä. Tähän tehtäväjakoon me myös liikenne- ja viestintävaliokunnassa kiinnitimme huomiota käsiteltäessä näitä asioita jo paljon aiemmin yhteistyössä yli oppositio- ja hallituspuolueiden rajojen.

Huomattavaa on, ettei tämä lainsäädäntöprosessi ole edennyt ilman ongelmia. Maantielain osalta valiokuntamme huomautti muutoksista, kun maakuntauudistus vedettiin pois esityksestä. Virastouudistuksen muutosten osalta, joista osa koski nyt palautettavia pykäliä, jouduimme antamaan liikenne- ja viestintäministeriölle jo moitteet lainsäädännön valmistelusta — tämäkin oppositio—hallitus-rajat ylittävällä yhteistyöllä. Pidän tätä moninkertaista lainsäädäntötapaa hyvin ongelmallisena ja niin piti siis myös liikenne- ja viestintävaliokunta omassa työssään.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Viime päivien otsikotkin huomioiden on erittäin harmillista, että tämän asian käsittelyyn on varattu valtavan vähän aikaa elikkä on eduskunnan muiden kiireiden johdosta jouduttu rajaamaan tätä käsittelyä. Itse uskoisin, että tässä salissa olisi enemmänkin halua keskustella lain valmistelusta ja täytäntöönpanosta.