Suullinen kysymys valinnanvapausmallista sote-uudistuksessa (Johanna Ojala-Niemelä sd) | Suullinen kysymys sote-uudistuksen EU-notifikaatiosta (Anna-Maja Henriksson r) | Suullinen kysymys sote-valiokunnan  asiantuntijakuulemisista  (Olli-Poika Parviainen vihr) | Suullinen kysymys maakuntien rahoituksesta sote-uudistuksessa (Aino-Kaisa Pekonen vas) | Suullinen  kysymys  sote-uudistuksen  käsittelyn  perusteellisuudesta  (Matti Torvinen sin) | Suullinen kysymys Suomen maahanmuuttopolitiikasta (Olli Immonen ps) | Suullinen kysymys väsymysoireyhtymän   tunnistamisesta ja  hoitamisesta (Sari Tanus kd) | Suullinen kysymys sähköveron porrastamisesta (Anne Kalmari kesk) | Suullinen kysymys nuorten lukutaidon vahvistamisesta (Sofia Vikman kok) | Suullinen kyselytunti

Arvoisa puhemies! Ihmiset odottavat sote-uudistukselta yksinkertaisia asioita. He odottavat, että jokaisella on oikeus ammattitaitoiseen ja laadukkaaseen hoivaan. He odottavat, että hoitoon pääsee jonottamatta ja asiakasmaksut eivät muodostu hoitoonpääsyn esteeksi. He odottavat myös, että kaikille on tarjolla riittävät ja yhdenvertaiset palvelut. Hallituksen sote-uudistus ei näihin tavoitteisiin vastaa. Päinvastoin useiden asiantuntijoiden mukaan hallituksen esitys ja erityisesti kokoomuksen hellimä markkinamalli johtaa paljon sosiaali‑ ja terveyspalveluja tarvitsevien aseman heikkenemiseen ja eriarvoisuuden kasvuun. [Eduskunnasta: Väärä arvio!]

Arvoisa ministeri, tämä oli jo kolmas kerta, kun sote-uudistus ja sen markkinamalli törmäsivät perustuslakiin. [Eduskunnasta: Eivät törmänneet!] Kysynkin: miksi hallitus ei ole vieläkään suostunut tekemään välttämättömiä, asiantuntijoiden edellyttämiä korjauksia esitykseen? [Jari Myllykoski: Ei, koska ne nukkuu sinisessä unessa!]

Arvoisa puhemies! Yhdyn kysyjän arvioon siitä, mitä ihmiset tältä uudistukselta odottavat ja myös mitä yhteisesti kansallisesti olemme linjanneet siitä, miksi sote-uudistusta Suomeen tarvitaan. Arviomme kuitenkin poikkeaa siinä, voidaanko tällä uudistuksella saavuttaa näitä tavoitteita. On ihan selvää, että pitkittynyt epävarmuus — vuosien ajan jatkunut valmistelu ja eri hallitusten erilaiset mallit — ei ole ollut omiaan ainakaan parantamaan tilannetta tai henkilöstön asemaa palveluihin käytetyistä kehittämiseuroista huolimatta.

Mitä tulee esitysten perustuslaillisuuteen: Kun ollaan luomassa kokonaan uudenlaista tapaa järjestää sosiaali‑ ja terveyspalveluita ja toteuttaa palveluiden tuotantoa, perustuslaillisten edellytysten täyttäminen ei ole ollut helppoa, ja monessa kohdassa voisi olla jälkiviisas. Mutta asenteemme perustuslakivaliokunnan ponsiesityksiä, siis eksakteja vaatimuksia, kohtaan on ollut hyvin kunnioittava, ja näihin on nyt laadittu ratkaisuvaihtoehdot valiokunnan työn tueksi.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen markkinamalliin sisältyy kaiken muun ohella vakavia ongelmia EU-oikeuden näkökulmasta. Ratkaisuksi hallitus on väittänyt, että markkinamallin laillisuuden varmistamiselle olisi olemassa eräänlainen oikotie, hallituksen sanoin ”oikeusvarmuusilmoitus”. Tällainen oikotie ei täytä perustuslakivaliokunnan asettamia vaatimuksia. Tämän ovat todenneet meidän korkeimmat EU-oikeuteen erikoistuneet asiantuntijat. Tästä huolimatta hallitus jääräpäisesti kieltäytyy edelleen tekemästä valinnanvapausmalliin liittyvää notifikaatiota.

Jotta voidaan rakentaa talo, tarvitaan rakennuslupa. Sama pätee myös tähän sote-talon rakentamiseen, mutta nyt hallituksella tuota lupaa ei ole. Arvoisa ministeri: Miksi hallitus ottaa näin suuren riskin veronmaksajien piikkiin, että rakennatte sote-taloa ilman rakennuslupaa? Kuka maksaa luvatta rakennetun talon purkamisesta aiheutuvat kulut?

Arvoisa puhemies! Minuutti ei aivan riittäisi tämän aika vaikean ja monimutkaisen juridisen ongelman selventämiseen, mutta yritän parhaani. Tämä EU-notifikaatio on ensinnäkin yleiskäsite, jonka alle mahtuu myös toimintamuoto oikeusvarmuusilmoituksesta. Se on lähtökohtaisesti samantyyppinen tapa hakea EU:lta virallinen kannanmuodostus siitä, pitääkö tuleva sosiaali‑ ja terveydenhuollon valinnanvapausmalli tai sen tietyt yksittäiset osat sisällään valtiontukea, joka voidaan katsoa kielletyksi, eli onko mallissa elementtejä, jotka suosivat yksityisen palveluntuottajan sijaan julkista palveluntuottajaa liikaa, mikä on tietysti hieman paradoksaalinenkin asetelma sen suhteen, että syytätte samanaikaisesti markkinamallista.

Hallituksen peruslähtökohta on, että me olemme luomassa Suomeen sellaista mallia, jossa säilyy vahva pohja jokaisen veronmaksajan yhtäläisestä oikeudesta sosiaali‑ ja terveyspalveluihin. Kantamme siis on, [Puhemies koputtaa] että malli on luonteeltaan EU-termein ei-taloudellinen, mutta oikeusvarmuuden saattamiseksi paremmalle tolalle perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta [Puhemies koputtaa] me tulemme nyt virallistamaan tämän kanssakäymisen komission kanssa oikeusvarmuusilmoituksella.

Värderade talman! Det är många i vårt land nu som på riktigt är oroade över regeringens sätt att hantera vård- och landskapsreformen, och det är många som inte förstår sig på det att regeringen har så svårt att lyssna på sakkunniga och på grundlagsutskottet. Nu har man valt en väg, när det gäller den här EU-notifieringen, som fortfarande är osäker. Frågan är: Varför vill man inte välja den säkra vägen i stället för den osäkra?

Arvoisa puhemies! Jatkan tästä EU-notifikaatiosta. Perustuslakivaliokunta on todennut, että tässä valinnanvapausesityksessä tarvitaan EU-komission päätös siitä, onko tässä sellaisia elementtejä, jotka ovat mahdollisesti vastoin EU:n kilpailuoikeutta, ja perustuslakivaliokunta antaa hallitukselle kaksi mahdollisuutta: joko EU-notifikaatio SEUT:n 108.3 artiklan mukaisesti tai sitten valinnanvapauslain toimeenpano keskeytetään tai jatketaan sitten vasta, kun on saatu se lainvoimaisuusilmoitus komissiolta. Miksi hallitus ei ole kuunnellut tätä, ja onko hallituksella nyt tahto näyttää sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa, että tämä asia palautetaan perustuslakivaliokuntaan, jos ei nyt saada varmuutta tästä asiasta? [Eduskunnasta: Väärin luettu!]

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan julkistamassa lausunnossa ensinnäkin perustuslakivaliokunta tästä talosta toteaa, että tämäntyyppiset EU-oikeudelliset arviot ovat hallitusvallan alaan kuuluvia asioita. Sen lisäksi toteatte, että mikäli oikeudellista epävarmuutta vähennetään ilmoittamalla komissiolle ehdotetusta valinnanvapausjärjestelmästä ja sen sisällöstä tietyn artiklan mukaisessa menettelyssä, tämä vastaa niitä käsityksiä, joita perustuslakivaliokunta haluaa oikeusvarmuuden vahvistamiseksi.

Sosiaali‑ ja terveysministeriön, työ‑ ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön parhaiden asiantuntijoiden kanssa tätä kohtaa on käyty huolella läpi ja lausuntoa kunnioitettu. Me olemme tähän asti jo yli vuoden ajan käyneet epävirallisia keskusteluja komission suuntaan siitä, löytyykö tukea arviolle, että Suomen malli ei tarvitse tällaista EU:sta tulevaa hyväksyntää, koska lähtökohtaisesti sosiaali‑ ja terveyspolitiikka on aina kansallisissa käsissä ja mallin luonne on niin vahvasti suomalaiseen veronmaksajien yhtäläiseen oikeuteen perustuva. Mutta koska tästä uudelleen [Puhemies koputtaa] huomautettiin, me ilman muuta katsomme, että on perusteltua tehdä ilmoitus komissiolle ja käynnistää virallinen prosessi.

Arvoisa puhemies! Tässä perustuslakivaliokunnan lausunnossa sanotaan näin: ”Perustuslakivaliokunnan mielestä käsillä olevassa poikkeuksellisessa arviointitilanteessa puute sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksessa on korjattavissa ilman mietintöluonnoksen saattamista tältä osin vielä kertaalleen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, mikäli oikeudellista epävarmuutta vähennetään ilmoittamalla komissiolle ehdotetusta valinnanvapausjärjestelmästä ja sen sisällöstä SEUT:n 108.3 artiklan mukaisessa menettelyssä.”

Nyt te, arvoisa hallitus, käytätte jotain toista menettelyä, [Keskeltä: Ei!] josta ei ole oikeusvarmuutta, että se on sama menettely kuin se, mihin perustuslakivaliokunta tässä omassa lausunnossaan nojaa. Elikkä onko teillä varmuus siitä, että teidän ehdottamanne menettely on sopusoinnussa tämän SEUT:n 108.3 artiklan kanssa, ja kuka on se asiantuntija, joka näin sanoo? Voisitteko [Puhemies koputtaa] kutsua esimerkiksi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen kuultavaksi?

Arvoisa puhemies! Tiedän, että perustuslakivaliokunta asiantuntemuksessaan ja sen tueksi on kuullut useita valtiosääntöoikeudellisia ja EU-oikeudellisia asiantuntijoita ja päätynyt tämäntyyppiseen kannanmuodostukseen, joka antaa sosiaali‑ ja terveysvaliokunnalle valtuudet tehdä tässä parhaaksi katsomiansa ratkaisuja ja tarvittaessa vielä hyväksyttää ne perustuslakivaliokunnalla. Nyt hallitus on tarjonnut sosiaali‑ ja terveysvaliokunnalle eväät ja ratkaisun avaimet, miten tämän voi viedä eteenpäin.

Koska tämä ratkaisu on valmisteltu meillä virkavastuulla, poikkeuksellisesti luen suoraan esityksestä ja tausta-aineistosta, joka ministereille on toimitettu: ”Unionin perussopimusta laadittaessa ei ennakoitu, että jäsenvaltiot tekisivät komissiolle valtiontuki-ilmoituksia myös oikeusvarmuussyistä vaan ainoastaan silloin, kun itse tietää tekevänsä vääristynyttä kilpailuasetelmaa, eikä oikeusvarmuusilmoitusta ole tästä syystä nimenomaisesti mainittu juuri artiklan tässä kohdassa, mutta se on kuitenkin muotoutunut vakiintuneeksi käytännöksi ja se mainitaan EU-lainsäädännössä — komission asetus 2015/2282 asetuksen 794/2004 muuttamisesta valtiontuen ilmoituslomakkeiden ja [Puhemies koputtaa] tietolomakkeiden osalta.”

En ole varma, ymmärsivätkö katsojat tästä kovinkaan paljoa, mutta halusin kuvata sen, että virkavalmistelua on huolella tehty.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, nimenomaan soten notifikaatioon liittyvän lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten perustuslakivaliokunnan jäsen Henriksson totesi, kyse on 108 artiklan 3 kohdan menettelystä, joka edellyttää, ettei maakunta‑ ja sote-uudistuksen valinnanvapautta elikkä markkinamallia voida aloittaa ennen kuin notifiointi EU:sta on varmistettu. Nyt hallituspuolueet ovat kuitenkin tyytymässä pelkkään ilmoitusmenettelyyn, joka mahdollistaa sen, että sote-uudistus ja valinnanvapaus, markkinamalli, voidaan käynnistää ja mallia voidaan viedä eteenpäin notifioinnista huolimatta. Tässä on huikea ero. Tästä asiasta ovat varoittaneet useat EU-oikeudelliset asiantuntijat sekä korkein hallinto-oikeus.

Nyt kysyisin hallitukselta: kun tässä on riskinä, että me voimme joutua myös tilanteeseen, että sosiaali‑ ja terveysvaliokunta joutuu antamaan perustuslain vastaisen esityksen eduskuntaan, ja tämä tietenkin aiheuttaa myös puhemies Risikolle suuren vastuun, miksi te otatte tämän riskin?

Arvoisa puhemies! Se, millaisiin ratkaisuihin eduskunta päätyy suhteessa sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan välisiin menettelyihin tästä eteenpäin, on teidän valiokunnan jäsenten käsissä.

Haluan muutaman asian tarkentaa tästä asiasta, joka kieltämättä on juridisesti hyvin monimutkainen suhteessa suomalaiseen kansalliseen perustuslakiin ja toisaalta EU-oikeuteen, joka meitä kansakuntana ja kansana velvoittaa. On kuitenkin hyvä huomata taustaksi, että EU:ssa liki 30 jäsenmaan joukossa on yhtä monta erilaista sosiaali‑ ja terveydenhuoltomallia, ja suomalainen malli on vastakin ja tulevaisuudessakin vahva pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli, joka oikeuttaa ihmisille palvelut tulotaustasta ja ‑tasosta riippumatta. Tällä jo poikkeamme monista sellaisista malleista, jotka EU-termein tulisivat kutsutuiksi perusteiltaan taloudellisiksi, kuten vaikkapa vakuutusperustaiset ratkaisut, mitä monissa maissa on, ja tämä ero EU-maiden välillä on tärkeä hahmottaa.

Totean myös sen, että notifikaatio on virkamiehiltä saamani tiedon mukaan yläkäsite mistä tahansa ilmoituksesta komissiolle. Valtiontuki-ilmoitus on sellainen valtiontukiasioissa tehtävä ilmoitus, [Puhemies koputtaa] joka tehtäisiin, jos jo itse tietäisimme, että meillä on kiellettyä valtiontukea, [Puhemies koputtaa] ja oikeusvarmuusilmoitus on ilmoitus prosessin käynnistämisestä ikään kuin varmuuden vuoksi.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Nyt jos saan, niin ystävällisesti pyydän, että jatkossa vastaukset ja kysymykset olisivat mahdollisimman lähellä sitä yhtä minuuttia, mikä on meidän yhteinen pelisääntömme.

Arvoisa puhemies! Hallitus voi syyttää tästä käsillä olevasta sote-sotkusta ja EU-oikeudellisista ongelmista vain itseään. Uudistus olisi ollut jo aikoja sitten valmis, jos keskustan ja kokoomuksen sote-lehmänkauppa olisi jätetty tekemättä. Hirttäytyminen ongelmalliseen markkinamalliin on koko sotkun ja näiden EU-oikeudellisten ongelmien juurisyy.

Nyt tarvittaisiin vastuullista poliittista johtajuutta. Nyt olisi aika viheltää peli poikki. Lähihistorian suurinta uudistusta ei voi runnoa läpi tällaisessa EU-oikeudellisessa epävarmuudessa tällä kiireellä ja muutaman äänen enemmistöllä, jos enemmistöä edes on.

Arvoisa puhemies! Pääministerin tulisi nyt osoittaa johtajuutta, todeta, että esitystä ei voi eikä kannata viedä läpi, kutsua kaikkien puolueiden puheenjohtajat koolle ja katsoa askelmerkit seuraavalle hallituskaudelle, koska sote-uudistus on kuitenkin tehtävä.

Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Pääministeri, oletteko tähän valmis?

Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistuksen valmistelussa ja käsittelyssä ollaan nyt aika lähellä maalia, jos enää keskustellaan siitä, antaako EU tälle asialle luvan vai eikö anna. [Välihuutoja vasemmalta] Niin kuin ministeriö on moneen kertaan selvittänyt, tämä asia on virkavastuulla esitetty tämän oikeusvarmuusilmoituksen kautta hoidettavaksi eteenpäin. Sellainen ilmoitus laaditaan perustuslakivaliokunnan ohjeiden mukaisesti ja sitten odotetaan, miten EU tähän reagoi.

Kyllä kansalaiset odottavat sitä, että me viemme tämän asian eteenpäin täällä, eduskunnalle annetaan työrauha ja valiokunnat tekevät määrätietoisesti töitä loppuun saakka eduskunnan johdon ohjauksessa.

Tämä on vähän outo keskustelu, kun tässä käydään hallituksen ja eduskunnan välillä keskustelua. Hallitus on antanut lain tänne yli vuosi sitten, ja eduskunnan valiokunnat [Puhemies koputtaa] käsittelevät tätä. Annetaan nyt valiokunnille työrauha.

Arvoisa puhemies! Katson tässä EU-oikeuden professori Juha Raition lausuntoa 24.2., ja hän toteaa oikeusvarmuusilmoituksesta, että se on tämän notifioinnin osa ja alkuvaihe ja että se ei sovellu enää näihin loppumetreihin. Miten virkamiehet ovat tämän kumonneet? Varsinkin nyt, kun ilmeisesti sosiaali‑ ja terveysvaliokunta ei halua enää kuulla perustuslakiasiantuntijoita, aiotteko te ministeriössä varmistaa näitä seikkoja?

Perussuomalaisille sinänsä sopii, että lähtisimmekin välillä haastamaan EU-oikeutta ja vähän niin sanotusti pokkuroisimme sitä vastaan, mutta se tulisi tehdä johdonmukaisesti. Tämä oikeusvarmuusilmoitus ei tullut noissa asiantuntijakuulemisissa perustuslakivaliokunnassa esille juuri lainkaan, ja olisinkin kysynyt, mikseivät esimerkiksi ministeriön virkamiehet, kun he olivat läsnä näissä kuulemisissa, tuoneet esille, että tämmöinen on ehkä valmisteilla. Näin on täytynyt olla, kun jo samana iltana johtava virkamies Nerg ilmoitti, että PeVin lausunto pitää sisällään [Puhemies koputtaa] tämän oikeusvarmuusilmoituksen, vaikka sitä ei siellä kirjaimellisesti edes lue.

Arvoisa puhemies! Ymmärtänette varmasti, edustaja Meri, että en voi ottaa kantaa perustuslakivaliokunnan tapahtumiin tai virkamiesten puheenvuoroihin siellä. Ne ovat teidän valiokuntanne sisäisiä keskusteluja.

Yritän vielä kuvata parhaan kykyni mukaan sitä, mistä on kysymys, siten kuin olen kyennyt tätä juridisesti monimutkaista vyyhtiä selvittämään. Nyt perustuslakivaliokunnalla on huoli siitä, onko hallituksella riittävä oikeusvarmuus sen käsityksensä tueksi, että Suomen malli on jatkossakin EU:n solidaarisuusperiaatteiden mukainen eli ratkaisuiltaan sellainen, että se ei pidä sisällään taloudellista toimintaa tai sitä kautta kielletyn valtion tuen elementtejä eli että se ei suosisi julkista yksityistä enemmän. Me katsomme, että tämän mallin pohja on niin vahvasti julkisessa palvelutuotannossa ja kansalaisten yhdenvertaisessa oikeudessa jatkossakin, ettei hallitus ole vaihtanut tilannearviotaan, eikä ymmärtääkseni myöskään perustuslakivaliokunta väittänyt tämän mallin luonteen olevan toinen vaan haluaa, että hallitus hakee tälle varmuutta. Koska epäviralliset keskustelut eivät ole riittäneet, me ilman muuta kunnioitamme tätä kantaa ja [Puhemies koputtaa] teemme tästä komission kanssa virallisen prosessin. Kysymys ei ole koko valinnanvapaudesta vaan sen tietyistä osasista, esimerkiksi sote-keskusten julkisen liikelaitoksen konkurssisuojasta.

Arvoisa puhemies! On jo selvää, että tälle sote-talolle tarvitaan rakennuslupa — sen myöskin perustuslakivaliokunta totesi — eli oikeusvarmuus siitä, minkälainen talo rakennetaan. Se on oltava, jotta ei tule kalliita kustannuksia purkamismielessä ja jopa korvauksia siitä. Nyt tässä tapauksessa ainoa kysymys on se, minkälainen rakennuslupa haetaan.

Vuonna 2017 korkein hallinto-oikeus edellytti, että sellaista lupaa haetaan tämän sote-talon rakentamiselle eli markkinamallin rakentamiselle, että siihen voi sisältyä näitä valtion tukia. Nyt kuitenkin tämän perustuslakivaliokunnan kannan jälkeen — perustuslakivaliokunta nimenomaan edellyttää, niin kuin korkein hallinto-oikeuskin, että tämän tietyn artiklan mukaisessa menettelyssä tämä notifiointi-ilmoitus tehtäisiin — hallitus esittää toisin, ja esitätte myös toisin kuin perustuslakivaliokunta, että voisitte laittaa tämän mallin täällä täytäntöön, kun taas perustuslakivaliokunta totesi, että oikeusvarmuus saadaan vasta, kun malli on valmis. Kysyn vielä kerran: oletteko perehtynyt tähän lausuntoon?

Arvoisa puhemies! Vastaan valiokunnan puheenjohtajalle, että kyllä, parhaan kykyni mukaan olen tähän lausuntoon perehtynyt. Ja totean tämän kokonaisuuden osalta, että oikeusvarmuusilmoitus on EU-notifioinnin eli EU:n komissiolta tietyllä tavalla luvan kysymisen yksi muoto. Sen keskeinen ero notifikaatioon, josta te olette puhunut, on siinä, että laki voidaan panna täytäntöön sen aikana. Kannattaa huomioida erityisesti se seikka, että sote-keskus, jota tämä erityisesti koskettaa, astuu voimaan näissä suunnitelmissa vasta vuosien päästä kokonaisuutena ja tällöin meillä on hyvää aikaa käydä komission kanssa tätä prosessia, vahvistavatko he Suomen näkemyksen järjestelmän vahvasta luonteesta yhdenvertaisena suhteessa kaikkiin kansalaisiin. En oikein tätä paremmin osaa enää kuvata sitä, mistä oikeastaan on kysymys, paitsi että yritän ehkä haastaa sitä, kun te samassa lauseessa syytätte hallitusta markkinamallista ja vaaditte, että pitää olla ihan täysi varmuus siitä, [Puhemies koputtaa] että se ei nyt suosi yksityistä liian vähän — siitähän tässä EU-kysymyksessä on ytimeltään kyse [Naurua] — siinä on pieni sisäinen ristiriita.

Arvoisa puhemies! Pääministeri ehkä hieman väheksyvästi kuvaili sitä tilannetta, kun perustuslakivaliokunta teki 20 valtiosääntöoikeudellista pontta välttämättömistä muutoksista ja sen lisäksi kymmeniä ehdotuksia korjauksiksi, jotka olisivat perustuslain kannalta perusteltuja. Nyt ei ole kysymys vain siitä, antavatko EU-oikeus ja EU-komissio tälle uudistukselle luvan, vaan aika laajoista muutostarpeista, jotka pitää valmistella eduskunnassa huolella ja joihin hallituksen pitää suhtautua syvällä kunnioituksella. Siinä mielessä olisi tärkeää, että sosiaali‑ ja terveysvaliokuntakin, jossa myös hallituspuolueet ovat edustettuina, kuuntee asiantuntijoita, jotta nämä huomiot varmasti tulevat täysimääräisesti toteutetuiksi.

Mutta haluan kiinnittää teidän huomiotanne siihen riskiin, mikä tässä on, jos myöhemmin ilmenee, että oikeusvarmuus ei pidä EU-oikeuden kannalta ja tässä on ongelma. Se voi johtaa siihen, että maakunnan liikelaitokset voidaan suomalaisen kansallisen tuomioistuimen päätöksellä määrätä jopa väliaikaiseen toimeenpanokieltoon, jolloin julkinen palvelu ei voikaan toimia, vaikka perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, [Puhemies koputtaa] että julkinen palvelu toimii kaikissa tilanteissa. Miten hallitus näkee, että tämä voidaan ehkäistä?

Arvoisa puhemies! Parhaan kunnioituksemme mukaan olemme näihin kaikkiin huomautuksiin, jotka koskevat niin kutsuttuja lain etenemisen esteen tasoisia ongelmia, kyenneet vastaamaan ja antamaan ratkaisuvaihtoehtoja sosiaali- ja terveysvaliokunnan työn tueksi. Olemme myös huolella lukeneet läpi koko tekstin ja kiinnittäneet huomiota sen sisällä olleisiin perustuslakivaliokunnan huomautuksiin.

Kun viittaatte, edustaja Niinistö, siihen, että voitaisiin päätyä tilanteeseen, jossa kansallisessa tuomioistuimessa tai ylipäätään ottaen oikeudellisessa käsittelyssä päädyttäisiin toimeenpanokieltoon näiden sote-keskusten osalta — vastaan taas parhaan kykyni mukaan — tältä osin käsitykseni on erilainen. Koska sote-keskukset astuvat voimaan vasta vuoden 22—23 tienoilla, meillä on hyvä aika muodostaa yhteinen kanta komission kanssa asiasta tämän oikeusvarmuusilmoitusmenettelyn kautta ja tarvittaessa muuttaa niitä järjestelmän yksityiskohtia, jotka voivat olla valtion tuen näkökulmasta ongelmallisia, ja tällöin välttää se tilanne, että me päätyisimme tästä koskaan oikeusprosesseihin.

Arvoisa puhemies! Tämän sote-uudistuksen tavoitteenahan on parantaa sosiaali‑ ja terveyspalveluiden saatavuutta sekä kaventaa ihmisten hyvinvointi‑ ja terveyseroja esimerkiksi niin, että lääkäriin pääsee nykyistä paremmin. Uudistuksen rungon muodostavat maakunnat. Lähdemme siitä, että maakunnat — Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Lappi, Keski-Pohjanmaa, Uusimaa, Satakunta ja niin edelleen — voivat itse päättää nykyistä paremmin oman alueensa asioista eikä niistä päätetä täällä Helsingin kabineteissa.

Nämä 18 maakuntaa eivät ole uutta hallintoa vanhan päälle, vaan ne korvaavat nykyiset lähes 400 kuntayhtymää, organisaatiota ja muuta hallintohimmeliä.

Mutta, arvoisa puhemies, kun tätä nyt halutaan kaataa täällä kovasti notifikaation tai jonkun muun asian varjolla, niin kysyn hallitukselta, mikä teidän arvionne on, jos tämä nyt johonkin tähän vielä kaatuisi: kävisikö niin, että vaalien jälkeen tuleva hallitus ja tuleva eduskunta [Puhemies koputtaa] ryhtyvät taas tekemään Suomeen sote-uudistusta, ja jos näin on, kauankohan siihen mahtaisi sitten vielä mennä, montako vuotta kuluisi?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Edustaja Kaikkonen, ennen pitkää tuli notifikaatio. Nyt toivon, että seuraavissa puheenvuoroissa pysytään vielä notifikaatiossa siihen saakka, kunnes siirrytään seuraavaan kysymykseen. — Vastaus, ministeri Saarikko.

Arvoisa puhemies! Jos sidon myös vastaukseni ensiksi tähän notifikaatioon, joka erityisesti liittyy tämän EU-oikeudellisen varmuuden saamiseen sote-keskuksiin: Niiden määrän lisääminen monituottajamallin kauttahan on haluttu linjaukseksi ennen kaikkea siksi, että palveluihin — lääkärin ja hoitajan palveluiden äärelle — ihmiset pääsisivät nopeammin. [Ben Zyskowicz: Saatavuus paranee!] Siitä on kysymys, palveluiden saatavuuden paranemisesta. Tätä tuskin kukaan asiantuntijoistakaan voi kiistää, tämän tavoitteen paranemista uudistuksen myötä.

On valtavan vaikeaa ottaa kantaa siihen, mitä tapahtuisi, jos tämä syystä tai toisesta raukeaisi. Enkä pidä sitä ehkä ihan parhaana mahdollisena tehtävänäni tästä aitiosta kommentoida. Totean vain sen, että ilman erillistä päätöstä kaikki se valmistelu, mitä eri puolilla Suomea on tehty, lähtökohtaisesti raukeaa. [Vasemmalta: Ei raukea!] On myös selvää, että tarvitaan uusia poliittisia päätöksiä, jotka kestävät perustuslain ja joista puolueet löytävät yhteisymmärryksen. Kai tämä yli 10 vuoden polku osoittaa, että se ei ole ollut meidän poliittiselle järjestelmällemme erityisen kunniakas eikä varsinkaan erityisen helppo tie kuljettavaksi.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Myönnän tämän kysymyksen tiimoilta vielä kaksi lisäkysymystä, edustaja Östmanille ja sitten tämän aloittaneen ryhmän edustajalle, edustaja Lindtmanille. Sitten siirrytään niin ikään soteen, siinä vain vähän eteenpäin. — Edustaja Östman, teillä lisäkysymys.

Arvoisa puhemies! Arvion tekeminen mahdollisesta sisämarkkinoiden vastaisesta valtion tuesta kuuluu EU-komissiolle. Siitä emme täällä Suomen eduskunnassa pääse yli emmekä ympäri. Oikeudellinen epävarmuus on poistettavissa vain notifioinnin kautta, ja se on hoidettava jo lainsäädäntöprosessin aikana etukäteen, ei lain voimaantulon jälkeen.

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio on vetänyt koko sote-valmistelun ajan tiukkaa linjaa. Valinnanvapausesitykseen liittyy riskejä EU-kilpailuoikeuden alalla. On siis täysin mahdollista, että EU näkee Suomen mallissa laittoman valtion tuen elementtejä. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: uskallatteko te väittää, että oikeustieteen professorit ovat väärässä?

Arvoisa puhemies! En tietenkään kyseenalaista professorin näkemyksiä mutta olen ymmärtänyt, että perustuslakivaliokunta kuuli useita asiantuntijoita koko tämän sote-maakuntapaketin ääreltä ja sai kuultavakseen hyvin erilaisia näkemyksiä, joista muodosti synteesin, kannan, perustuslakivaliokunnan arvion siitä, miten tulisi menetellä, ei yksittäisen asiantuntijan arvion.

Mitä tulee toimeen suhteessa EU:hun, suhtaudun siihen hyvin vakavasti. Koska kysymys leijailee kansallisesti hyvin voimakkaana epävarmuustekijänä tämän uudistuksen yllä, on tärkeää, että epävirallinen vuorovaikutus EU:n kanssa viedään viralliseksi. Tämän oikeusvarmuusilmoituksen tekeminen voidaan aloittaa käytännössä saman tien, mutta lähtökohtaisesti hallituksen asiantuntijoiden ja virkamiesten kanta on se, että meidän mallimme on pääosiltaan niin vahvasti EU:n solidaarisuusperiaatteiden mukainen, että mikäli tällaisia kiellettyjä elementtejä yksittäisesti olisi, ne pystyttäisiin korjaamaan vielä ennen niiden toimeenpanoa ja voimaantuloa.

Arvoisa puhemies! Siitä olen ministerin kanssa samaa mieltä, että voi olla, että tavalliselle katsojalle tämä on hieman vaikeasti seurattava, mutta tämä on sen vuoksi todella tärkeä asia, koska tästä voi olla kiinni koko tämän teidän sote-rakennelmanne kohtalo. Nythän me puhumme tästä EU-notifikaatiosta sen takia, että te olette halunneet tuoda tämän markkinaelementin sote-uudistukseen. Ilman sitä ei tästä tarvitsisi puhua. Ja perustuslakivaliokunta on edellyttänyt tätä menettelyä nimenomaan sen takia, ettei tule sitä tilannetta, että rakennetaan ilman rakennuslupaa ja sitten myöhemmin Suomi joutuu korvauksiin.

Mutta tämä asia, onko kyse notifikaatiosta vai oikeusvarmuusilmoituksesta, voidaan ratkaista itse asiassa tässä ja nyt. Minulla on tässä lomake, jolla te tulette tekemään tämän ilmoituksen komissiolle. Tässä on ensimmäisenä kysymys, jossa pyydetään vastaamaan, minkälaisesta ilmoituksesta on kyse: a), b), c), d). Kohta b) on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukainen ilmoitus. Tämä on se, mihin perustuslakivaliokunta viittaa. Sitten täällä on myös kohta d), jossa puhutaan oikeusvarmuusilmoituksesta [Puhemies koputtaa] jotain muuta. Kumpaan ruutuun te raksin laitatte, kohtaan b) vai d)? Se ratkaisee tämän. Riittää vastaus, b) vai d).

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri Saarikko, rasti ruutuun.

Arvoisa puhemies! Tämä ei varsinaisesti ole mikään lottopeli tai veikkaus. [Antti Lindtman näyttää lomaketta kädessään] Tämä on aika vaikea kokonaisuusteema, mutta siinä olette oikeassa, että olen hyvin tietoinen, edustaja Lindtman, että pohjimmiltaan me keskustelemme nyt tästä yhdestä EU:n sähköisestä kaavakkeesta, miten me toimimme sen suhteen. Lähtökohta on se. Ja olen ymmärtänyt, että meillä ei ole siitä kansallisesti suurta erimielisyyttä, ei ainakaan perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta, niin että me olisimme jotenkin ehdottoman erimielisiä siitä, onko Suomen järjestelmä jatkossakin pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli, joka on luonteeltaan EU-termein ei-taloudellinen ja solidaarisuusperiaatteen mukainen. Siltä varalta, että tässä kokonaisuudessa olisi yksittäisiä yksityiskohtia, jotka saattaisivat sisältää tällaisia elementtejä, olemme aloittaneet jo vuosi sitten epävirallisen keskustelun tästä ja lähdemme siitä, että Suomen kanta on se, kuten me itse arvioimme, että ei ole kiellettyä valtion tukea. Se olisi eri asia, jos me jo tietäisimme toimivamme EU:n sääntöjä vastaan, mutta koska meidän lähtökohtamme on se, että me emme toimi, niin meidän kantamme on oikeusvarmuusilmoitus.

Kyllä olemme, herra puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä jokaiselle ainakin täällä päässä on käynyt selväksi, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet kustannusten kasvun hillinnästä, saumattomista hoitoketjuista ja paremmista palveluista eivät näytä toteutuvan, ja yli hallituskausien menevästä uudistuksesta yritetään nyt väkisin tehdä tällainen viime metrien runnonta, jossa tätä asiaa runtataan valiokuntatasolla läpi muutaman päivänkin varoitusajalla hirveällä kiireellä.

Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa hallitusryhmät estivät tähän kiireeseen vedoten asian normaalin käsittelyn. Eduskuntaryhmänne eivät teistä irrallaan toimi, vaan he ovat osa sitä joukkuetta, jossa tekin pelaatte. Teidän puolueenne estivät asiantuntijoiden käytön sote-kysymyksessä nyt loppumetreillä. Edes kirjallisia lausuntoja ei saa pyytää, vaan hallituksen toimittamat vastineet pitäisi kuitata sellaisenaan. Tämä ei ole oikein. Tällä tavoin ei pystytä varmistumaan siitä, että tämä uudistus on perustuslain mukainen, ja epäilys on aiheellinen, sillä hallituksen vastineessa esitetyt muutokset näyttävät monilta osin siltä, että rima heiluu, ellei peräti putoa. Nyt asiantuntijoiden vaihtoehdoksi näyttää jäävän lähinnä tviitata näistä kysymyksistä. Kysyisinkin teiltä, hallitus, millaisena te pidätte tätä menettelyä. Onko tämä mielestänne asianmukaista?

Arvoisa puhemies! Olen erityisen tarkka nyt tässä herkässä tilanteessa siitä, mikä on eduskunnan ja hallituksen toimivalta. Minun on mahdotonta ottaa kantaa valiokunnan yksittäisiin tapauksiin, joista joitakin versioita on kuultu julkisen keskustelun kautta. Sen rohkenen sanoa sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan pitkäaikaisena jäsenenä, että käsittääkseni normaali käytäntö on, että joskus asiantuntijakuuleminen päättyy ja siitä käynnistyy valmistava keskustelu ja asiantuntijoiden kannan pohjalta muodostuu valiokunnan kanta, vastaavanlainen kuin perustuslakivaliokunnassa, siis yhteentulo ja yhteispäätelmä kaikesta kuullusta ja arvioidusta hallituksen esityksen pohjalta. Ymmärtääkseni tämäntyyppisestä tilanteesta on ollut kysymys, mutta muutoin en halua ottaa tähän kantaa. Totean vain sen, että perustuslakivaliokuntahan kävi jo läpi sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintöä eli sitä vaihetta, josta jo kertaalleen valiokunta on tehnyt kokonaisarvion eli yhteentuleman siitä, mitä mieltä sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistuksen lakipykälistä kaikkiaan ollaan.

Arvoisa puhemies! Eduskuntapuolueet ovat yhtä mieltä sote-uudistuksen periaatteellisesta tarpeesta ja myös keskeisistä tavoitteista, ja kuten me kaikki tiedämme, tämän paketin ylivoimaisesti ongelmallisin osio on valinnanvapauden markkinamalli, josta täälläkin on paljon puhuttu. Se vaarantaa mielestämme uudistuksen kaikki keskeiset tavoitteet aina paremmin yhteensovitetuista palveluista kustannusten kasvun hillintään saakka. Tämän ovat myös monet asiantuntijat todenneet. Markkinamalli pirstoo palvelut ja tekee koko järjestelmästä vaikeasti hallittavan esimerkiksi palveluverkon rakentamisen osalta. Sote-uudistus onkin nyt useamman kerran törmännyt perustuslakiin, ja tälläkin kertaa perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota useisiin asioihin ja on toistakymmentä kohtaa, joita pitäisi tarkistaa.

Arvoisa hallitus, kysyn teiltä siis suoraan: Jos tämä on nyt valinnanvapaudesta eli markkinamallista kiinni, vedättekö te tämän mallin pois? Meillä olisi vielä mahdollisuus saada tässä aikaan jotakin yhdessä. Ja jos te aiotte viedä tätä mallianne eteenpäin, miten te kuvittelette, että Suomi selviää markkinamallin pauloissa?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan todeta tähän väitteeseenne markkinamallista, että ehkä viime viikkojen vanhuspalvelukeskustelu on muistuttanut meitä siitä, että yksityiset palveluntuottajat ovat jo täällä osana meidän nykyjärjestelmää. Esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan palveluista puolet on jo yksityisen tuottamia. Valinnanvapauden ajattelutavan muutos suhteessa nykytilaan on se, että jatkossa ikäihminen itse tai omaisensa kanssa yhdessä pääsee valitsemaan reunaehdot täyttävien palveluntuottajien, yksityisten ja julkisten, väliltä sen, missä haluaa oman hoitonsa ja asumisensa tapahtuvan. Tämä on keskeisin ajattelutavan muutos ja ero niihin markkinoihin, jotka ovat jo avautuneet osaksi maamme sosiaali‑ ja terveydenhuollon palveluita.

Arvoisa puhemies! Yksi tämän sote-uudistuksen suurimmista kysymyksistä on se, kuinka hallituksen esittämässä mallissa turvattaisiin maakunnille riittävä rahoitus, jotta maakunnat voisivat tarjota laadukkaat sosiaali‑ ja terveydenhuollon palvelut kaikille riippumatta siitä, missäpäin Suomea asuu. Ei voi käydä niin, että joudumme tilanteeseen, jossa elintärkeistä palveluista tingitään, kun rahat loppuvat kesken — ja hallituksen leikkurimallissa on nyt tällainen riski. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ehdotettiin maakuntien lisärahoituksen saannin helpottamista, mutta te esitätte nyt vastineessanne lähinnä kosmeettisia muutoksia, joilla ei kyllä vastata perustuslakivaliokunnan eikä myöskään useiden asiantuntijoiden esittämiin huoliin. Lisärahoitus olisi edelleenkin harkinnanvaraista ja tiukkojen ehtojen takana.

Kysynkin teiltä, ministeri: miten te turvaatte rahoitusvaikeuksiin joutuvien maakuntien yhdenvertaiset sosiaali‑ ja terveyspalvelut, esimerkiksi kun puhutaan erittäin kalliista syöpähoidoista?

Arvoisa puhemies! Me molemmat varmaan olemme lukeneet tarkkaan sitä perustuslakivaliokunnan lausuntoa viime perjantaina, ja sen verran haluan todeta, että siinä lausunnossahan ei otettu tähän niin sanottuun lisärahoitukseen yksittäisen maakunnan osalta kantaa. Eli se on sillä tavalla, miten sitä on aiemmin korjattu.

Mutta kokonaisrahoituksen tasoonhan perustuslakivaliokunta otti kantaa, miten sitä pitäisi vahvistaa. Vahvistamisessa oli mallina se — puhutaan siis tästä rahoituslain 6 §:stä — pystytäänkö rahoitus turvaamaan erilaisin määrein eli onko yli viisi maakuntaa vaikeuksissa vai sitten yli 35 prosenttia. Nämä ovat näitä meidän esityksiämme, joilla pystytään turvaamaan ja katsomaan, että jos järjestelmä ei toimi riittävällä tavalla, tarvitaan lisää rahoitusta.

Sen lisäksi paransimme myös maakuntaindeksiä. Eli maakuntaindeksin osalta perustuslakivaliokunta sanoi, että se ei ota riittävällä tavalla huomioon muun muassa palkkojen kehitystä. [Puhemies koputtaa] Sen osalta paransimme indeksiä, niin että tämä painokerroin on parempi.

Arvoisa herra puhemies! Kansa katsoo nyt eduskuntaan ja miettii, pystyykö tämä eduskunta enää suuriin uudistuksiin, sillä sote-uudistusta on valmisteltu 15 vuotta. Ja kuunnelkaa nyt: Täällä on ollut kaiken kaikkiaan näinä vuosina yli tuhat asiantuntijaa, joita nyt sitten hingutaan jälleen kerran esille. Viime perjantaina me perustuslakivaliokunnasta saimme lausunnon sosiaali‑ ja terveysvaliokunnalle, saimme siis sen ja velvoittavia sääntöjä, pyyntöjä, ponsia, niin kuin valtiosäännössä on, jotka velvoittavat, annoimme noin kymmenen, joista kuusi on vakavasti otettavia. [Naurua — Välihuutoja] Nyt alkuviikosta olemme saaneet valtiovarainministeriöstä, olemme saaneet sosiaali‑ ja terveysministeriöstä vastineet, jotka ovat sitten tulleet korjausehdotuksineen.

Parhaillaan levitetään sellaista käsitystä, että sote-paketti käsitellään liian nopealla aikataululla. Kysynkin ministeri Saarikolta: Milloin hallitus itse asiassa jätti eduskuntaan sote‑ ja maakuntauudistuksen lakipaketit? Kuinka kauan eduskunnan valiokunnat ovat lopulta käsitelleet ja jarruttaneet näitä asioita? [Puhemies koputtaa] Onko mielikuva, jota oppositio heittää hätäisyydestä, [Puhemies koputtaa] täysin poliittinen?

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Arvoisa edustaja, nyt kyllä ylittyy aika reippaasti. — Aikataulukysymys ministerille.

Arvoisa puhemies! En ihan tarkkaan muista kaikkia päivämääriä, milloin nämä on tuotu — ensimmäiset vuonna 2017. Mutta ehkä itse suhtaudun valiokuntien työhön kysyjän kanssa siltä osin eri tavalla, että minusta nämä esitykset ovat valiokuntakäsittelyssä menneet parempaan suuntaan, ja kunnioitan suuresti sitä työtä, jota valiokunnan puheenjohtaja Kiurun johdolla on tehty, niin että on saatu aikaiseksi tästä isosta kokonaisuudesta mietintö, jota perustuslakivaliokunta saattoi nyt käsitellä.

Mitä tulee perustuslakivaliokunnan huomioihin, en osaa arvioida samoin, että osa olisi ollut enemmän tai vähemmän vakavasti otettavia. Niistä jokainen on sellainen, että ellemme noudata niitä, laki ei voi edetä, yksikään näistä lakikokonaisuuksista. Kuvaisin näiden huomautusten eroja niin, että osa oli selkeästi teknisluonteisempia huomautuksia, joihin oli helppo miettiä ratkaisut ja valiokunta osoitti selkeät pykälät, mitä korjata, ja osa oli monimutkaisempia kokonaisuuksia, joihin parhaat asiantuntijat käyttivät yön, päivän, yli sen, [Puhemies koputtaa] että me saimme nämä ratkaisut tehtyä.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on todella kuullut lukuisia asiantuntijoita, mutta täytyy kyllä todeta, että valiokunta on kuullut asiantuntijoita nimenomaan hallituksen esityksestä. Nyt me käsittelemme hallituksen vastinetta, jonka me olemme saaneet viime tiistaina. Tässä perustuslakivaliokunnan lausunnossa, johon vastine nyt sitten viittaa, on useita ponsien takana olevia esityksiä — kuten todettu, 20 kappaletta — ja sen lisäksi kymmeniä muita huomautuksia, ja nyt tämän vastineen kuulemisen perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitäisi varmistua siitä, että tämä esitys on perustuslain mukainen ja että me voimme viedä sen eteenpäin. Lopulta se on täällä täysistunnon käsittelyssä ja puhemies vastaa siitä, voidaanko esitys käsitellä.

Arvoisa ministeri, onko teidän mielestänne kohtuutonta, että valiokunta ei saa kuulla enää asiantuntijoita?

Arvoisa puhemies! Oli valiokunnan oma päätös ratkaista asia. Ei ole ulkopuolista näkyä siitä, mitkä seikat ovat valiokunnan etenemisen esteitä.

Totean sen, että tämä hallituksen vastine, ratkaisuesitykset valiokunnalle, on laadittu parhaan kyvyn mukaan aihepiiristä, josta on loputtomasti asiantuntijoiden eriäviäkin kantoja. Uskon, että sen tietävät parhaiten perustuslakiasiantuntijat, jotka saivat eri asiantuntijoilta erityyppisiä arvioita tiettyjen kysymysten perustuslainmukaisuudesta tai perustuslainvastaisuudesta.

Lopultahan nämä ovat poliittisia päätöksiä. Löytyykö meiltä riittävä varmuus siitä, että uskallamme edetä ja että tästä löytyy nyt riittävä kivijalka sille teidän mainitsemallenne talolle? Minun käsitykseni mukaan sote-taloa ei perusteta EU:ssa vaan sote-talo perustetaan 18 maakunnassa, ja tämän uudistuksen toimeenpano ratkaisee sen, miten tulemme onnistumaan. Mutta lait tarvitaan tuohon ensiksi.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Arvoisat edustajat, näiden ryhmäkysymysten jälkeen pyydän vielä niitä edustajia, jotka haluavat välttämättä esittää lisäkysymyksen, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Arvoisa herra puhemies! Luulen, että tässä on viime aikoina nyt käyty sellaista keskustelua notifikaatiosta ja vastaavista vaikeista oikeudellisista kysymyksistä, että se ei meille kansanedustajille, ja vielä vähemmän ehkä televisionkatsojille, ole avautunut. Peruskysymyksenähän on se, että hallitus ajaa sellaista sote‑ ja maakuntauudistusta, jossa perusterveydenhuollossa toteutuu valinnanvapaus eli se, että ihminen saa valita julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä, ja hinta, se asiakasmaksu, on sama. No miksi tätä ajetaan? No siksi, koska se parantaa palveluiden saatavuutta eli lääkäriin ja hoitajalle pääsee. Siksi, että se lisää näiden palveluiden kustannusvaikuttavuutta. Ja siksi, että se lisää näiden palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Kun on aitoa kilpailua, asiakaslähtöisyys korostuu aivan eri tavalla kuin tällä hetkellä.

Kysyn nyt ministeri Saarikolta: ymmärrättekö te sitä, miksi näin vimmaisesti tätä valinnanvapautta vastustetaan? [Jukka Gustafsson: Miten taksiuudistuksen kävi? — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Olen kyllä jotenkin tullut ymmärtäneeksi näiden sote-vuosien aikana, ettei tästä kovinkaan helppo ole poliittista yksituumaisuutta saavuttaa. Sellainen maailma, jossa me olisimme täydellisen yksimielisiä siitä, mikä on hyvä rakenne tai palveluiden tuotantotapa — eihän sellaista absoluuttista totuutta ole olemassakaan. Nämä ovat lopulta eduskunnan käsissä olevia päätöksiä. Mutta siitä olen ihan varma, että väite ajatuksesta, että markkinat nyt ikään kuin avattaisiin, on sinänsä harhaanjohtava, koska yksityiset palveluntuottajat ovat jo täällä.

Täydennän edustaja Zyskowiczin tilannekuvaa siltä osin, että jatkossa myöskin yksityisen ja julkisen pelisäännöt silloin, kun toimitaan yhteisillä verovaroilla, tulevat samanlaisiksi reunaehdoiltaan. Se tulee kyllä tarkoittamaan maakunnille poikkeuksellisen vaativaa tehtävää, koska ei ole helppoa johtaa järjestelmää, jossa on erilaisia palveluiden tuottajia maassa, jossa palveluiden tarve kasvaa. [Puhemies koputtaa]

Ja mainittuun rahoituskeskusteluun liittyen: tulemme joka tapauksessa käyttämään lisää rahaa näihin palveluihin.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Zyskowicz totesi, niin tämä uudistus, siinä muodossa kuin hallitus on nyt viemässä sitä eteenpäin, lisää byrokratiaa, lisää kustannuksia ja heikentää etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta, niiden, jotka tarvitsevat kaikkein eniten palveluita. Tämä ei ole minun mielipiteeni, tämä ei ole demareiden mielipide, vaan tämä on asiantuntijoiden mielipide. Me todellakin olemme kuulleet heitä aivan valtavasti tässä prosessissa.

Täällä sanotaan, että tätä uudistusta on valmisteltu jo niin pitkään — peräti kaksi vuotta on kulunut siitä, kun hallituksen ensimmäinen esitys tuli tänne — että sen vuoksi ei tarvita enää asiantuntijakuulemisia. No, nyt on kyseessä hallituksen vastine, hallituksen vastine niihin puutteisiin, jotka perustuslakivaliokunta nosti esille, ja ne ovat vakavia puutteita. Ja nyt sosiaali‑ ja terveysvaliokunnalta on hallitusenemmistön äänestyspäätöksellä evätty mahdollisuus [Puhemies koputtaa] tarkistaa, onko hallituksen esitys sen mukainen, mitä perustuslakivaliokunta edellytti, eikä ministeri ole vastannut vielä tähän kysymykseen. Ministeri ei vastannut kysymykseen... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Arvoisa edustaja! Kysymys tuli varmaan jollakin tavalla selväksi. Nyt minä myönnän vastauspuheenvuoron asianomaiselle ministerille. — Ministeri Saarikko, teillä on puheenvuoro nyt.

Arvoisa puhemies! Te, edustaja Guzenina, olette ollut tällä samalla paikalla vastaamassa yrityksestä viedä sote-uudistusta maaliin, [Maria Guzenina: Ei ole kyse siitä, vastatkaa kysymykseen!] ja siksi, arvoisa puhemies, [Hälinää — Puhemies koputtaa] halusin kuvata, että minusta on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että ministerinä en ota kantaa valiokunnan sisäisiin asioihin. Tämä työnjako ja toimivallan jako on minusta erittäin tärkeä. Se, että on päädytty ratkaisuun, jossa sosiaali‑ ja terveysvaliokunta ei enää kuule asiantuntijoita, on lainvalmistelun eduskuntakäsittelyn yksi vaihe niin kuin kaikissa, sadoissa laeissa, samalla tavalla kuin perustuslakivaliokuntakin päätti asiantuntijakuulemisen kuultuaan varmasti hyvin erilaisia kantoja yksittäisiin kysymyksiin ja muodosti niistä lopulta kannan.

Siitä olen samaa mieltä monen kysyjän kanssa, että on tietenkin erittäin harmillista, että vaalikauden lopulla olemme tilanteessa, jossa uudistuksen käsittelyyn on näin vähän aikaa. Tämä työ on kuitenkin aloitettu [Puhemies koputtaa] jo hallitusohjelmassa 2015 tämän hallituksen osalta, [Puhemies koputtaa] ja siksi olisi tietysti kunniakasta saattaa se suureen saliin arviotavaksi.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Arvoisa ministeri, minuutti koskee myös teitä.

Arvoisa herra puhemies! Sanat ”kiire” ja ”runnominen” sisältävät monenlaisia ulottuvuuksia ja värisävyjä. Pääosa siitä lainsäädännöstä, jota nyt yritetään saada valmiiksi, on ollut eduskunnassa kaksi vuotta. Yksi olennainen osa mutta kuitenkin vain osakokonaisuus eli valinnanvapauslaki on ollut eduskunnan käsissä vuoden. Kun tilanne on vaikea ja hankala, sitä tärkeämpää on pitää mielessä se, miten nämä prosessit täällä oikein menevät, mitä on kenenkin vastuulla. Tässä vaiheessa lainsäädännön eteneminen on puhtaasti eduskunnan käsissä, ja tätä työtä ministeriöt parhaansa mukaan tukevat.

Kun täällä moni haikailee, että olisimme päässeet eteenpäin, jos olisi ollut parlamentaarinen valmistelu, niin me olimme tasan neljä vuotta sitten tilanteessa, jossa meillä oli parlamentaarisesti valmisteltu laki, joka törmäsi perustuslakiin. Ei pidä pelätä sitä, että perustuslakivaliokunta on antanut muutaman kommenttinsa, mutta minun kysymykseni kuuluu — kentälle viesti siitä, missä mennään: mikä on tällä hetkellä maakuntien valmistelutilanne?

Arvoisa puhemies! Maakunnissa on tehty paljon työtä, jotta syntyisi uudenlaisia palveluiden järjestämisen rakenteita — kuntien sijaan vastuut maakunnille — on mietitty erilaisia palveluita ketjuiksi paremmin kuin nykyisessä erillisessä erikoissairaanhoidossa, erillisessä perusterveydenhuollossa ja erillisissä sosiaalipalveluissa.

On kuitenkin sanottava, että totta kai tämä eduskunnan viime kuukausien epävarmuus ja tämän uudistuksen monet käänteet ovat olleet myös hidastamassa valmisteluvauhtia maakunnissa, mutta kyllä sieltä saamamme viesti tietenkin vahvasti on se, että näiden satojen ammattilaisten työtä, jotka ovat olleet täysipäiväisesti pelkästään valmistelussa, parhaiten palkitsisi se, että uudistuksen laki täällä nyt etenisi.

Arvoisa puhemies! Yhdyn myös siihen arvioon, että tämä todella on eduskunnan käsissä, koska perustuslakivaliokunta ei nähnyt sellaisia rakenteellisia ongelmia, että hallituksen esitystä tarvittaisiin. En odottanut oppositiolta kiitosta näistä ratkaisuvaihtoehdoista [Puhemies koputtaa] ja vastineesta mutta itse haluan kyllä todeta kiitoksen virkakunnalle, joka laati nämä ratkaisut näin nopeassa aikataulussa, jotta eduskunnan työ voi vauhdissa jatkua.

Arvoisa puhemies! Sinällään tärkeästä teemasta toiseen tärkeään teemaan: Suomalaiset vanhukset ovat heitteillä. Nuorten syrjäytyminen on suorastaan kansantauti. Suomalaisen hyvinvointivaltion aiemmin tarjoamat turvallisuus ja inhimillisyys kansalaisia kohtaan ovat murentumassa. Vaikka talous kasvaa, te, arvoisa hallitus, leikkaatte yhä kaikista heikko-osaisimmilta suomalaisilta. Lisäksi valtio velkaantuu tänäkin vuonna lähes 2 miljardia euroa lisää. Käsittämätöntä on se, että Suomessa eletään nyt tilanteessa, jossa hallitus ei kykene huolehtimaan edes omista kansalaisistamme, kuten vanhuksista, mutta samaan aikaan maamme rajat ovat jatkuvasti auki uusille autettaville ja järjestelmäämme hyväksikäyttäville maahanmuuttajille.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä oman kansamme hyvinvointi tulee asettaa aina politiikassa [Puhemies koputtaa] kaiken muun edelle. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: milloin te aiotte lopettaa [Puhemies koputtaa] miljardien lappamisen Suomelle vahingolliseen maahanmuuttoon ja suomalaisten... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä — Eva Biaudet: Rajat kiinni, heti!]

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aikana turvapaikanhakijoiden asioiden käsittely täällä on sinänsä erittäin hallitusti saatu etenemään. Kuten tiedätte, meillä on, toisin kuin lähes missään muussa Euroopan maassa, hallittu tilanne. Tällä hetkellä uusia turvapaikanhakijoita tulee melko maltillisesti. Suurin osa Suomeen tulijoista on itse asiassa työn perässä tulevia opiskelijoita, joita kovasti tarvitsemme tänne ikäsuhteen parantamiseksi.

Viikko sitten hallitus julkisti erityiset lisätoimenpiteet seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja samalla myös sen varmistamiseksi, että ulkomaalaisten keskuudessa pieni vähemmistö ei leimaa moitteetta käyttäytyvää enemmistöä. Tässäkin suhteessa hallitus tekee viimeiseen asti työnsä niin, että Suomessa turvallisuus on ykkösarvo ja turvallisuus säilyy maailman parhaalla tasolla. Poliiseja on nyt ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen [Puhemies koputtaa] enemmän kuin vuotta aiemmin. Olemme panostaneet, emme säästäneet.

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Poikkeuksellisesti nyt myös toinen ministeri, ministeri Terho.

Arvoisa puhemies! Kysyjä viittasi nuorison syrjäytymiseen selvästi puutteellisin tiedoin, koska itse asiassa tämän hallituskauden aikana nuorison syrjäytyminen on vähentynyt. Saimme siitä juuri vastikään uusia tietoja: nuorisotyöllisyys on parantunut, ja nuorisotyöttömyys on todella tullut alaspäin. Eli itse asiassa suunta on tässä suhteessa hyvä, vaikka työtä vielä riittää.

Viittasitte myös leikkauksiin, mistä totean, että kaikki leikkaukset ovat niitä, mitä teidän kanssanne sovittiin silloin vaalikauden alussa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Viittasitte maahanmuuttopolitiikkaan. Se on huomattavasti kireämpää nyt kuin silloin, kun te olitte hallituksessa.

Arvoisa puhemies! Kyllä hallituksen tekemät toimet esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan saralla ovat olleet varsin vaatimattomia, ja useat näistä uudistuksista siirtyvät seuraavan hallituksen tehtäviksi.

Arvoisa puhemies! Politiikassahan kyse on arvovalinnoista. Te, ministeri Orpo, olette sanonut, että vanhustenhoidon parempi hoitajamitoitus olisi pois muualta, esimerkiksi kotihoidosta. Asetatte siis näin nämä kaksi asiaa vastakkain. Jos otetaan rahaa jostain, niin sitten sitä siirretään jonnekin muualle. Tämä kuuluu luonnollisesti politiikkaan. Mutta on käsittämätöntä kuulla, että te ottaisitte senkin vähän rahan pois suomalaisten hyvinvoinnista ettekä esimerkiksi haitallisesta maahanmuutosta. Me perussuomalaiset taas ottaisimme rahat pois nimenomaan maahanmuutosta, jolloin rahaa saataisiin riittämään sekä hoitajamitoituksen nostamiseen että kotihoitoon. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen

Ministeri Orpo vastaa, ymmärsi kyllä kysymyksen näistä eväistä. [Hälinää]

Arvoisat edustajat, me olemme sopineet yhteisesti pelisäännöistä, kuinka pitkä voi kysymys olla. Sama koskee vastausta. Ja silloin kun puheenvuoro menee oikein reilusti yli, puhemies valitettavasti joutuu puuttumaan sellaiseen, oli se kysymys tai oli se vastaus.

Nyt ministeri Orpo.

Kiitos, herra puhemies! Olisi myöskin hyvä, että ei tahallaan väärinymmärretä, mitä on sanonut.

Kun meillä on tietty määrä hoitajia tällä hetkellä Suomessa, jotka voivat tehdä niitä tärkeitä vanhustenpalveluja ja auttaa meidän vanhuksiamme, niin olen ollut huolissani siitä, että jos me teemme liikkeitä, joissa nopeasti jonnekin lisätään hoitajia, niin pitää huolehtia, etteivät ne hoitajat ole pois muun muassa tärkeistä vammaisten palveluista tai lastensuojelusta tai vanhusten kotihoidosta. Eli aina täytyy miettiä, kun tehdään päätöksiä, miten ne tehdään järkevästi. Eli tästä johtopäätös on se, että kun me haluamme lisää hoitajia meidän vanhuksillemme, niin meidän täytyy kouluttaa heitä tai sitten edistää työperäistä maahanmuuttoa. Eikö se kuulostakin hyvältä? [Eva Biaudet: Kyllä!]

Arvoisa herra puhemies! Tänään vietetään kansainvälistä harvinaisten sairauksien päivää. Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavat potilaat ovat yksi erityinen huolenaiheemme. Heille voi tulla dramaattisia, täysin invalidisoivia oireita. Joillakin tilanne voi näyttää hyvältä, mutta kuntoutus tai joku muu rasite voi romahduttaa heidät täysin sängyn pohjalle. Ongelmana joissakin tapauksissa on ollut paitsi näiden potilaiden ja heidän omaistensa kohtelu myös heidän hoitamisensa tai paremminkin hoitamatta jättämisensä julkisella puolella. Ruotsissa ja Norjassa nämä potilaat saavat hoitoja, joita Suomessakin saa mutta vain yksityispuolella, rahalla. Tosin tätäkin on Valviran toimesta pyritty rajoittamaan. Kun diagnoosiksi jää vain toiminnallinen häiriö, niin usein nämä potilaat putoavat myös Kelan tukien ulkopuolelle ja talouskin romahtaa. Kysyisinkin nyt asianosaisilta ministereiltä: onko teillä tietoa tämän potilasryhmän ongelmista, ja kuinka näihin aiotaan puuttua?

Arvoisa puhemies! Jos viittaatte näitten harvinaissairauksien osalta nyt erityisesti väsymysoireyhtymään — ryhmähän on siis valtavan laaja, harvinainen sairaus voi tarkoittaa sellaista, jota sairastaa Suomessa yksin ja jota maailmalta löytää vain muutamia vastaavia, siksi myös lääketieteen tutkimus on erityisen tärkeää — niin väsymysoireyhtymään sairastuneet ovat minulle hyvinkin tuttu ryhmä. Kyseessä on hyvin kansalaisaktiivinen joukko, on myös lasten vanhempia tai itse sairastuneita, jotka kokevat, että meidän julkinen terveydenhuoltojärjestelmämme ei ole kohdannut heitä riittävällä vakavuudella. Siksi pidän hyvänä, että vahvistetaan tätä tutkimustietoa, jota toki sinällään on olemassa.

Tunnemme myöskin ristiriidan, että näitä tuloksia kiistetään, ja siihen on vaikea ilman lääketieteellistä koulutusta edes ottaa kantaa. Tärkeää on kuitenkin, että jokainen saa asianmukaisen hoidon, voi ylläpitää työkykyään, toimintakykyään. Pidän erityisen tärkeänä, että nämä lapset voivat esimerkiksi jatkaa koulunkäyntiä. [Puhemies koputtaa] Eduskunta osoitti tähän lisärahoituksen, ja se käytetään ministeriössä viisaasti.

Arvoisa herra puhemies! Sähkön perusmaksut ja siirtohinnat ovat kohtuuttomia. Sähköverkon myyminen Carunalle oli virhe ministeri Pekka Haavistolta. Sama virhe tehtiin monissa kunnissa. Caruna ja Elenia ovat pääosin kansainvälisten pääomasijoittajien omistamia. Tehtävänä on tahkota rahaa omistajille.

Osasyyllinen korkeisiin hintoihin on myös hyvää tarkoittanut edellinen hallitus sen säädettyä lain säävarmoista sähköverkoista. Ennen kuin kaikki maakaapeloinnit on maksettu, joutuvat maaseudun sähkönkäyttäjät maksamaan pitkän pennin. Onneksi verkon rakentamisille on annettu jatkoaikaa, siirtohintojen korotuksille on tullut katto ja sähkönsiirto ei saa tuottaa liikaa voittoa.

Yksi keino on kuitenkin käyttämättä. Ministeri Tiilikainen esitti, että sähkövero porrastettaisiin kuten Ruotsissa. Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän [Puhemies koputtaa] puheenjohtajana haluaisin tietää, että mikäli perustuslailliset selvitykset näyttävät vihreää, [Puhemies koputtaa] ministeri Orpo, voisiko sähköveroa porrastaa Suomessakin.

Arvoisa herra puhemies! Tietysti asia, joka koskettaa varmasti myöskin energia-asioista vastaavaa ministeriä, koska veropolitiikka on yleensä aina sidoksissa siihen substanssiin. En halua edes ottaa kantaa tästä noin vain tähän ajatukseen, mutta mielestäni meidän pitää veropolitiikkaa kokonaisuutena kehittää ja pitää huolta laajasta veropohjasta ja verokertymistä mutta koko ajan katsoa sen vaikutuksia tavallisten ihmisten elämään, millainen verojärjestelmä meillä on, ja huolehtia siitä, että kustannukset kotitaloustasolle eivät tule missään kohtuuttomiksi. Energiapolitiikka ja energiaverotus kokonaisuutena on varmasti yksi niitä osa-alueita, joita seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa varmasti riippumatta kokoonpanosta tullaan miettimään, ja sinne näitä erilaisia malleja on hyvä valmistella.

Arvoisa puhemies! Tänään vietetään Kalevalan päivää ja suomalaisen kulttuurin päivää. Ei ole sivistystä ja kulttuuria ilman suomalaista kirjallisuutta ja lukutaitoa. OECD:n mukaan suomalaisnuorten lukutaito on edelleen maailman kärkeä. Lukutaidon heikkenemistä on kuitenkin tapahtunut jo vuosikymmenen ajan. Erityisesti tämä näkyy poikien kohdalla. 11 prosenttia peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista ei osaa lukea riittävän hyvin pärjätäkseen jatko-opinnoissa.

Ministeri Grahn-Laasonen on nostanut esiin lukutaidon ja lukuinnon vahvistamisen ansiokkaasti. Kansallinen lukutaitofoorumi on työskennellyt teeman parissa. Kysynkin opetusministeri Grahn-Laasoselta: mitä toimia lukutaidon puolesta on tehty ja [Puhemies koputtaa] on edelleen tehtävä, jotta suomalaisten lukutaito säilyy maailman kärjessä ja suomalaisnuoret innostuvat lukemisesta?

Arvoisa puhemies! Hyvä, monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta, ja iltasadut ja yhteiset lukuhetket on tärkeä sisällyttää jokaisen lapsen elämään ja arkeen.

Perustimme kansallisen lukutaitofoorumin, joka laati puoli vuotta sitten suuntaviivat lukutaidon edistämiselle ja lukuinnostuksen herättelylle, ja siinä meillä on kaikilla mahdollisuus olla omassa arjessamme vaikuttamassa asiaan. Tämä on herättänyt valtavan innostuksen. Olemme saaneet todella paljon tahoja mukaan, ja paitsi että lukutaidon edistäminen on päiväkotien ja koulujen tehtävä, siihen tarvitaan myös vanhemmat ja isovanhemmat, järjestöt, kirjastot, kaikki toimijat, jotka toimivat lasten ja nuorten maailmoissa. Aikuiset ovat hyviä tässä antamaan esimerkkiä, eli kun tiedämme sen, että lukutaito ja ‑innostus periytyvät, niin lukemalla lapsille voidaan juurruttaa se lukutaidon siemen.